1959-09-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, syysk. 8 p. — Tuesday, Sept. 8, 1959 yAPAUS (UBERTT) — Independent Labor 'Organ bf Finnish Canadians. Es-tablished'Nov. 6, 1917. Authorized aa vsecond class mall ' by • the. Post' Of f lc6* -Department,: Ottawa. Pub-lisKed thrlce weekly: Tuesdays, : Thutsdays: and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W;,Sudbury,Ont., Canada. Telephones: Bus; Office OS. 4-4264;. Editorial ;Of f ice OS; 4-4265; Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: ,:Box> 69; Sudbury;: Ontatio. Advertising rates upon appllcatioiL Translation free of charge. TILADSHINNAT: C a n a d a s s a : 1 vk; 8.00- 6 kk. 4i!5 \ " 3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 ^Työttömyystöitä'' on luvassa • Pääministel-i Diefenbaker tiedoitti viime viikolla, että liittohallitus jatkaa ensi talvena — joulukuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana ns. talvityöphjelmaa, jonka tavoitteena ön työttömjrystilanteen lieventäminen. Liitt^hdlitus maksaa-j^ aikana kunnille 50 prosentt i a .palkkamenoista erinäisistä töistä, jotka hyväksytään tähän'"' "talvityöluokkaan" kuluviksi. Ontariossa ja eräissä muissakin maakunnissa, maakuntahallitus maksoi Viime vuonna kunnille 25 prosenttia tällaisten "talvitöiden" palkkamenoista, jättäen siis kunnille maksettavaksi "väin" 25 prosenttia kaikista palkkamenoista. ' "Annettujen tietojen mukaan tämän "talvityöohjelmän" avulla varattiin viime talvena 40,000 työmaata, mikä sellaisenaan on tietenkin hyvä, vaikka ei läheskään riittävä, sillä maassamme oli viime talvena noin 800,000 työtöntä. Kuten näkyy, tämä liittohallituksen talvityöoöhjelma avusti työttömyystilannetta jotakuinkin samassa suhteessa jos kaadamme kupin vettä vesiämpäriin. Tiedoittaessaan tämän talvityöohjelmän jatkumisesta ensi talvena pääministeri Diefenbaker ennusti "parempaa työtilannetta" mutta myönsi kuitenkin, että "sesonkityöttö-myyttä", kuten hän selitti, tulee olemaan siinä määrin, että näitä työttömyystöitä on valtiovallan toimesta järjestettävä, kuinka suureksi-työttömyys ensi talvena kehitttyy, sitä on vaikea etukäteen povata, mutta kaukana totuudesta emme luultavasti ole jos sanomme, että kaikesta "elpymis-" ja "hy- Vänajan" puheesta huolimatta Canadassa on tulevanakin talvena yli puolimiljoonaa työtöntä. - - Kun pääministerimme puhuu tällaisessa tilanteessa vain "sesonkityöttömyydestä", niin hän asiallisesti ilmaisee suur-porvarien käsityskannan, että nyt on "vihdoinkin päästy normaalitilanteeseen", jolloin työttömien armeijaa voidaan käyttää ruoskana vielä työssäölevia vastaan. Mainittakoon •Main että esim. Britannian suurpääoman "äänenkannattaja" The Economist julkaisi jokin aika sitten sarjan kirjoituksia, missä "todisteltiin", että Britannia "tarvitsee" miljoona työtöntä? .Toisaalta, tiedoittaessaan, nyt paljon ylistystä nousukaudesta huolimatta, että tulevana talvena on jatkettava "talvityöohjelmaa", pääministeri Diefenbaker tunnusti käytännössä marxilaisten taloustiedemiesten arvion, että kapitalistisen maailman edessä on jälleen K R O O N I L U N E N JOUKKOTYÖTTÖMYYS. Samalla on syytä korostaa, että vaikka virallisten tietojen mukaan maassamme,ei elokuussa ollut muuta kuin noin 300,000.työtöntä — ja se on hirveän suuri työttömien määrä parhaalla työkaudella — niin tämä työtilanteen "parantu- , minen" ei vastaa todellisuutta. "Työttömien" kirjoista on vähennetty nekin, jotka ovat osa-aika töissä tai satunnaisissa töissä missä milloinkin ja ehkä vain muutama päivä kerralla. Jos niin ön, että joukkotyöttömyys on kehittynyt kroo-nilliseksi vaivaksi myös Canadassa — ja kaikki merkit viittaavat siihen — niin silloin on sanottava, että liittohalltuksen talvityöohjelma on kuin pisara meressä. Se auttaa vähän ^ mutta kuiterikin mitättömän vähäh. Sitäpaitsi ön kyseenalaista voivatko monetkaan kunnat käyttää hyväkseen tätä '^talvityöohjelmän" apua. Pinnallisesti katsoen tuntuu siltä, että liitto- ja maakuntahallitukset ovat hyvinkin anteliaita •kun ne lupaavat korvata 75 prosenttia vissien talvitöiden palkkamenoista.. Mutta käytäntö osoittaa kuitenkin vallan muuta. Ottakaamme esimerkiksi vaikka likaviemärien lait-tamihen; Siinä työssä käytetään suuria koneita ja kalliita putkia lisätarpeineen — ja kunta joutuu ne maksamaan, yarsinaisia työmiehiä oh vain vähän. Loppujen lopuksi talvitöistä jää Siis valtaosa kuntien maksettavaksi — ja kuten tiedetään, kunnat ovat poikkeuksetta miltei vararikon partaalla. • • Toisaält^: ön syytä korostaa, että ensi talvena tulee ole-, tnaan tuhansia sellaisia miehiä ja naisia, joilla ei ole työttö-myysvakuutuskirjassa riittävästi merkkejä työttömyysvakuutuksen saantia varten. Tämä "talvityöohjelma" ei pysty varaamaan työtä edes näille työttömille, joilla ei ole mitään . tulolähdettä sielunsa ja ruumiinsa yhdessä, pitämiseksi. : ^ . Mitä tässä tilanteessa tarvitaan on ensinnäkin, että liittohallitus varaa työttömyysvakuutuksen taksoja vastaavat tulolähteet ~ r joko työttömyystöistä tai suoranaisena avustuksena — kaikille niille, jotka vastoin omaa tahtoaan ovat jääneet työttömyysvakuutuksen turvan ulkopuolellei ja toiseksi, että liittohallitus yhdessä maakuntahallituksen kanssa ryh- • tyy suunnittelemaan ja järjestämään kauaskantoisia kehitysr töitäj jotka varaavat työtä niille kymmenille- ja sadoilletuhansille työläisille .jotka vastoin omaa tahtoaan ja haluaan on tuomittu enemmän^^tai vähemmän pysyvään työttömien . armeijaan. . «Hukkuva tarttuu oljen korteenkin Sudburyssa viime viikolla pidetyssä Ontarion kunnallis-yhdistykSen kokouksessa, mihin osallistui^ tämän maakunnan pormestarit, kunnan esimiehet ja johtavat kunnanvirkailijat { — hyväksyttiin päätöslauselma missä suositellaan, että Onta- ^ . riön;maakuntahallitus ryhtyisi vaa ; fcansallisten/a ine nimenomaan siinä mielessä, että voitaisiin kuntien yhä pahenevaa talousasemaa hieman huojentaa. ; Tämä ehdotus arpajaisten "laillistuttamiseksi" tässä maassa nostatti kuten tavallista, monenlaista puheensorinaa. ' Ontarion maakuntahallituksen prokuraattori Kelso Roberts sanoi vastustavansa arpajaisten laillistuttamlsta sillä perusteella, että "eteenpäin mehevässä maassa,, kuten Cana-fiassa, ,ei tarvita kansallisia arpajaisia . . Tämä sellaisenaan on totta "teoreettisesti", miitta käytännölliseltä kannalta katsoen on niyös totta, että kaikesta "eteenpäinme-hosta" huolimatta Canadan kaikki kunhat ovat miltei vararikon partaalla, että niiden talousasema huononee vuodesta toiseen, ja että mr. Roberts ja muiit vastuunalaiset hallitus- , ministerit maakunnallisesti jä 'kansallisesti ovat kieltäytyneet tekemästä mitään kuntien kireän talousaseman helpot-tamisekäiJ Kun hätä'on suuri, niin silloin kelpaa huönoim-ma^ tkin keinot, sillä sanotaanhan, että "hukkuva tarttuu vaik- ]ca oljen'korteen". o O"' 0 1 SYNTYMÄPÄIVIÄ 0 1 e a ro Jg-QJL9.g.g.O-<Lg.1>J-g-M..ft.g.g.O g g g O >^ John Koivula, R. R. 1, Tarzweli; Orit., täytti torstaina, syyskuun 3 päivänä 80 vuotta. : Alex Anderson,- Toionto, Ont., täyttää perjantaina s y y s k u u n i! päivänä 77 vuotta. Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain onnentoivotuksiin. Rauha kauhistuttaa W d l l Streetia vastustavat Johannesbui;g. — Kaksi rppma laiskatolisen kirkon piispaa on puhunut TOimakkaasti rotiieroittelua vastaan Etelä-Afrikassa. Kirkon Durbanin alueen arkkipiispa Enis E. Hurley on esittänyt puheissaan täl'ä alueella, että ainoa mahdollisuus päästä nykyisistä ongelmista on rotusyrjinnän, lopetta minen. Hän osoitti, että rotujen sekaantuminen tapahtuu hyvin nopeasti kulttuuri ja ta'oudellisilla aloilla eikä ole minkäänlaista mah-dollisuiutta ehkäistä rotusyrjinnän lopettamista. Äsken julkaisemassa kirjeessään Etelä-Rhodesian piispa Donald R Lamont paheksui rotusyrjinnän ja rotusyrjintään perustuvien oppi' mahdollisuuksien värillisten lapsille verrattuna valkoihoisiin. Hänen kirjeensä oli 46 sivuinen ja hän kä sitteli siinä ainoastaan rotusyrjin närt merkitystä. On mielenkiintoista huomioida sen. että katoliseen kirkkoon Ete lä-Afrikassa kuuluu 158.000 valko ihoista ja 1 083 000 värillistä. Arkkipiispa Hurley on sitä mieltä, e « ä Etelä-Afrikan olisi jaettava j eri alueisiin, missä eri rodut voisivat huolehtia hallitustehtävistä. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että tällainen jake!u on mahdotonta toteuttaa tällä kertaa. Arkkipiispa kuitenkin selosti että jos maata ei voida jakaa eri alueisiin, niin sil loin ainoa ratkaisu on rotukiihkon poiitaminen. Hän on sitä mieltä, että se on ainoa tie ratkaisuun. Piispa Lamont on korostanut sitä, että hän kannattaa.afrikkalaisten järjestöjen toimintaa, jos toiminta on tähdätty täysien kansalaisoikeuksien luomiseksi kaikille. Johtavissa asemissa olevat ontariolaiset pappismiehet nousivat miltei, kuin yhtenä miehenä takajaloilleen tätä kansallista arpajaisehdotusta vastaan "moraalisten" syiden perusteella. He vastustavat arpajaisia synnillisenä . uhkapelinä. Mutta nämä samat papit ovat kovin vaiteliaita esimerkiksi osakekeinottelusta, mikä on monessa tapauksessa aivan yhtä suurta uhkapeliä kuin arpajaiset konsanaan sillä lisäyk^ sellä vielä, että arpojen ostaja tietää, ettei hänellä ole paljoakaan voiton mahdollisuuksia, mutta osakemarkkinoilla kei-hotteleya pikkuihmihen ei ta-vaijisesti tiedän että hän on useimmiten vain isoisten pelinappulana. Olemmepa omalta kohdaltamme melko varmoja siitä että joillakin niillä papeiK la, jotka näitä kansallisia arpajaisia niin kovaäänisesti vastustavat, on kuitenkin osakkein ta -— j a ehkä myös keinottelu-; tarkoituksessa ostettuja osakkeita, tuntematta silti suurempaa "synnintuntoa'' uhkapelistä! Me emme usko, että kuntien ja sairaalain talousvaikeuksia voidaan ratkaista kansallisten arpajaisten avulla. Siten voitaisiin ehkä hieman huojentaa eräitä pulmia, muttei niitä poistaa. Tämän vuoksi kuntien rahatilanteen korjaanainen vaatii perustavaa laatua olevia uiidistuksi a ja par a nnuksi a. Mutta toisaalta on pelkkää tekopyhyyttä kieltää ihmisiltä laillista"' oikeutta arpojen myyntiin ja ostoon kun sitä kuitenkin "tehdään • joukkomitassa tässä maassa; Canadalai-set ostavat miljoonien dollareitten hinnasta englantilaisia ja muita suurarpoja joka kuu-, kausi ja viranomaiset katsovat sitä "sormiensa läpi"! Kaikki niihin sijoitetut rahat menevät ulkomaille. Valtio ei saa m i tään tuloja edes siitä, jos joku yksilö siellä ja täällä niistä arpajaisista voittaa; Me siis olem-mes sitä; mieltä; että enemmistö canadalaisista haluaa kansal-; listen arpajaisten järjestämis-; tä.ja että tässä, tilanteessa on pelkkää tekopyhyyttä niiden järjestämisestä MelUytym^ Kaikkien maiden lehdistö keskustelee nykyään kiinnostuksella ja haluilla Yhdysvaltain presidentin ja^ Neuvostoliiton minislerineuK voston puheenjohtajan vierailu-vaihdosta. On selvääkin, että näihin tapaamisiin suhtaudutaan myö tämielisesti. Eipä edes porvarilehr distö voi salata, sitä suurta toivoa, jotka hyvää tahtoa olevat ihmiset ovat^ilmaisseet, suurten mas:ajouk-kojen mielialaa siitä, että tulevat vierailut avaavat "uuden aikakauden. "Täniä näyttää siltä, että kylmä sota. jonka aiheuttamaa jännitystä me tunsimme viimeiset kymnlerien vuotta alkaa loppumaan", kirjoit taa ruotsalaisten toollisuuspiirien lehti Affärsvärldien ja kehoittaa heittämään' pois epäoikeutetun skeptimismin. Westfämische Rundschau, joka eroaa monista muista Länsi-Saksan lehdistä, sanoo: "On olemassa monia asioita, joista molemmat johtajat voivat neuvotella menestymisen toivossa: sellaisia ö-vat kaUppaesteiden poistaminen, päättää lopullisesti atomiasekokei-lujen lopettamisesta ja hidastuttaa asevarustelua." "Koko maailma tervehtii Hrushtshevin j a Eisenhowe-r in tapaamista", huomauttaa Kai rosSa ilmestyvät AI Shaab, "kosita on olemassa syvä luottamus, että päästäisiin sellaiseen yhteisymmär rykseen joka päättäisi kylmän sodan." Näitä toiveita ei pidä aliarvioida. "Kylmän.<;odan" lopettaminen merkitsee paljon. Se merkitsee paljon koska sosialistisia maita vastaan käydyn "kylmän sodan" hylkääminen merkitsisi myöskin asevaruste-lukilpailun lopettamista ja loisi todelliset mahdollisuudet ydinaseiden kieltämiselle ja tekisi mahdolli.sek-si ratkaista monet i-iitaisuudet verraten nopeasti neuvottelujen kautta. E i ole ensinkään epäilystä siitä etteikö myöskin Amerikan kansa haluaisi "'kylmän sodan' 'lopettymi.s-ta. Vieläkin vantenmielisempi heille on se epävarmuuden ilmapiiri, jonka "kylmän sodan" lietsojat ovat tahallisesti luoneet. Amerikan a-sukkaat ovat yhtä väsyneitä kuin muutkin ihmiset sietämättömiin so tilusverbihin. Mutta Yhdysvalloissa on voimia, jotka tekevät kaikkensa e taakseen odotetun N. S. Hn«.shtsh'*vin ja D. Eisenhowerin vierailuvaihdon on riistumista. Nämät ovat monopolis-tien piirit jotka todellisuudessa hallitsevat maata. Ne ovat niitä jotka nyt puhuA'at katkeruudel'a ko.sk.T Kirj. B. Leontjev sotalaitosten korporatioiden osak^ keet laskivat jyrkästi New Yorkin pörssissä. "Hrushtshevinv taholtsf uhkaava rauha on päässyt vaikutta maan!', huudettiin. Rauha on heille uhka. Heidän palkatut kirjoitta jat Wall Street Journalissa "varoit tavat"^ presidentti Eisenhoweria esiintymästä: "pehmeänä" Neuvos toi iittoa kohtaan ikäänkuin "voima-perusta" pitäisi vallita politiikkaa kahden maan välillä. N i i n puhuvat monopölistit. IVIut-ta hällitukson virkailija nimeltään Parson,-jbka toimii valtiosihteerin Idän asioiden hoitajana, sanoi samat .sanat: "Nykyään meidän tulee säilyttää inahtimme sekä ystäviem me mahti. Merkkikin pehmeydestä ei tuota mitään ja on epäoikeutet tua." Tämä on, kuten sanotaan, kova pähkinä purtavaksi. "Mahti" mer-\ kitsee jatkuvaa aseiden tuotantoa suuria, valtion tilauksia suurille korporatsioille, suunnattoman suuria ja jatkuvasti kasvavia menoeriä tätä varten; Ja "pehmeys" ilmeisestikin tarkoittaa sopimusta aseva rustehikilpailun rajoittamisesta ta' valla taikka toisella. Kaikki on r i ip puvaisia tästä vaikeasta ongelmasta, kaikki on riippuvaisia tykeistä ja ydinpommeista. Ihmeellistä kyllä, että samaa vanhaa puhetta aseista joka saa amerikkalaiset levottomiksi ja kipeiksi, jatkuu edelleenkin. Se on ihmeel Iistä ko-ka, kuton on hyvin tiedetty, neuvostohallituksen päämiehen ja Yhdysvaltain presidentin neuvotteluja: varten ei ole "työjärjestys tä". Mutta Pentagonin ja NATO:n ihmisten tarkka "hajuvaisto" johtaa heidät ongelmaan, mikä on mitä' tärkeintä heille: täytyykö heidän vähentää sotabudjettia? Täytyykö heidän luopua valmistamistaan strategisista suunnitelmistaan? . Nyt etsitään kuumeisella kiireellä uusia "väitteitä" sotapyrkimys-ten vähentämisen vastustamiseksi, Brittiläisen maakuntalehden Scots manin Washingtonin kirjeenvaihtaja tiedoittaa lehdelleenr-^-Armei-jan kannattajat hallituksessa, kbrig-re- ssissa ja vieläpä atomienergiako missiossa ovat päättäneet, että Yh^ dysyaltain ei saa ottaa osaa minkäänlaiseen aseistuksen kontroll i i n . " Tällainen kyynillinen lausunto ydinäseitten kokeilujen jatkami sen puolesta ja "mahdottomuus" luopua sellaisesta sekä "pehmeyden" vahingollisuus puhuvat paljon. Erikoisesti he paljastavat kuinka epävarmalla pohjalla ovat länsimaiden diplomaatit, jotka väittävät, että ylinaseiden kokeilujen lopettamisen sekä muiden aseista-riisumiskysymyksen ongelmia ei ole voitu ratkaista koska yhdeltä puolen lännen ja toiselta puolelta idän kesken on ollut väittelyä mikä "suunnitelma" olisi paras. Tällai nen on pelkkää loruiluia. Sotilas^ piirit eivät halua aseistariisumista eikä minkäänlaiset sellaiset koskevat "suunnitelmat" kelpaa heille. Kapitalistiset monopoliyhtymät keräävät suunnattomia voittoja ase- Amiraali Andersonin jullietts Brittiläinen kalastuslaiva äskettäin tunkeutuu Islannin rannikkovesille englantilaisen sotalaivan turvaamana ja alkoi kalastamaan vieraan vallan vesillä. Tämä on tapahtunut enemmän kuin kerran vuoden aikana. Islantilaiset viranomaiset ovat moneen kertaan varoittaneet Britannian hallitusta sellaisesta meri-rosvomaisesta menettelystä. Mutta brilliliset ovat julkeasti välinpitämättömiä sellaiselta varoituksesta. Tällä kerraMa brittiläisten laivas-tovirkailijain kyynillisyydeMä ei ollut rajoja. Kun islantilainen pat-rulUilaiva "Tower" yritti kaapata kalastusalusta brittiläisen sotalaiva urkista on tullut maksukyvytön velallinen Sotilasmenot nielevät huihiia summia —^väestö ei kestä raskasta verotaakkaa Moskova. — (SIB) — Kahlit-tuaan Turkin amerikkalaisen "avun" kahleisiin U S A on tehnyt maasta sotilaallisen astinlautansa, joka tähtää Neuvostoliittoa sekä muita Turkin naapurivalto-j a vastaan. USAn " a p u " palvelee ensisijassa sotilaallisia tarkoituk-. sia. Ulkominisieri Zoriun antamien tietojen mukaan USA on toimittanut Turkille viiosina 1948 —1958 aseita ja varusteita 1^700.- 000,000 dollarin arvosta. Nykyisin Turkki saa vuosittain "apua" keskimäärin 200 miljonan dollar in arvosta tykkien, tankkien, lentokoneiden» vedenalaisten j a . muiden sota-alusten j a sotatarvikkeiden muodossa. Lisäksi Turkki saa suuria summia NATOn kautta erilaisten sotilaallisten tukikohtien rakennustöitä varten, kirjoittaa Pravda. Yhdysvallat tyrkytti tälle taloudellisesti heikolle maalle sellaisen militarisointiohjelman. joka pakottaa käyttämään siihen valtavia summia myös maan .omia varoja; Tämä 25 miljoonan: asukkaan maa ylläpitää rauhan aikana puolen miljoonan suuruista armeijaa.- Turkin omaLj^sotilasmeriot; .ylittävät huomattavasti USAn ; antanuiD "avun". Pelkästään finanssivuonna 19,59—1Ö60 Turkin puolustusminis-leriönx^ suoranaiset-^^^^^^ -s^^ nousevat 1,146,000,000 liiraan, kun esim.^terveydenhoitomenoihin: on varattu ainoassaan 252 miljoonaa ja maataloudelle 198 miljoonaa: liiraa. Turkin kauppa- j a maksutaseen kroonillinen vajaus on. suoranaista seurausta USAn "avusta". ( E d e l l e e n lehti.: kirjoittaa; l i i r an ostokyvyn romahtamisesta ^Turkissa; mikä on aiheuttanut suuria vaikeuksia maan väestölle. Turkin työväen elintaso on perin alhainen. Väestö ei • kestä verotaakan v suuruutta.: Hallitus korottaa järjestcl-mällise. sti: teollisuus- .ja ^ r vikkeiden hintoja; erilaisia:maksuja sekä rautatie j a postitariffeja. Pelkästään tänä vuonna ovat muutamien .elintarvikkeiden 'hinnat Ä kp: honneetrmelkcin kaksinkertaisiksi viime vuoteen:verrattuna. Huomautettuaan. että Turkissa rohkaistaan ; ulkomaista pääomaa; Pravda kirjoittaa,' että maan velat tekevät nykyisin oppo.sition ilmoituksen >^mukaan; 1,100,000,000 :döll9-: ria. Turkista on jo tullut maksukyvytön velallinen. Turkki suostuu amerikkalaisten luottojen orjallisiin ehtoihin, mikä vain suurentaa velkaa j a johtaa taloudelliseen romahdukseen. Hallituksen elokuussa 1958 USAn kansisa käymien pitkällisten neuyottelujen tuloksena saama 359 miljoonan dollarin suuruinen ns. "vakauttamislaina" ei ole luonut parannusta taloudelliseen tilanteeseen. Nyt puhutaan, että ainoastaan ihme voi pelastaa hukkuvan, turkkilaisen laivan". Ulospääsy siitä vaikeasta tilanteesta johon Turkki on ajautunut, ei suinkaan ole osallistumisessa sotaliittoihin,: vaan todella itsenäisen politiikan noudattamisessa, joka vastaisi Turkin kansallisia etuja. "Duncanilta" amiraali Anderson antoi seuraavan varoituksen: "Jos te yritätte ottaa käsiinne tätä taikka jotain toista brittiläistä kalastusalusta, niin avaan k a i k i ra tykeillä tulen teitä vastaan. Pankaa tämä päähänne ja muistakaa se. Tämä on ainoa mitä haluan sanoa teille ja toisille islantilaisiPe pat-ruUilaivoille. Ä'kää loukatko brit tiläistä alusta, muuten saatte ansionne mukaan. Hyvää yötä!" Merenkulun historiassa ja kansainvälisissä suhteissa on tuskin kuultu täl'aista tapausta. Brittiläi.sen imperialismin siirtomaasotien aikana kuninkaallisen laivaston amiraalit tunkeutuivat vieraille a'ueille ja käyttivät pakkO: keinoja niitä ihmisiä vastaan jotka eivät vapaaehtoisesti suostuneet ottamaan ulkomaalaista orjuuden iestä hartioilleen. Mutta vieläpä 16. voö isadan merirosvot harvoin a-lentuivat sellaiseen kielenkäyttöön kuin sivistynyt brittiläinen amiraali syyllistyi Islannin laillisesti omistamilla vesillä. Tunkeutuessaan toisen taloon ja kuljettaesraan pois omistajain tavaroita varas myöhemmin kirjoittaa ettei hän pidä kotia omaisuutenaan ei suinkaan loukkaa rosvoa, mutta hänen on paettava. MUussa tapauksessa te "saatte ansionne mukaan" (?!). Amii-aali Andersonin tämän lausunnon p i täisi luikea pulpetilta Kan::ojen L i i ton salissa, jonka jäs"n Islanti oh. Olisi kiintoisaa mitä Andersoii ja hänen päällikkönsä sanoisivat j os ulkomaalainen :laiva . tunkeutuisi esimerkiksi Portsmouthiin ja antaisi määräyksen: " K a i k k i e n brittiläisten taivain on poistuttava täältä, muussa tapauksessa avaan kaikilla tykeilläni tulen teitä vastaan?" Ja sitten licäisi kyynillisesti; "Hyvää yötä!" Olisi kiintoisaa 'tietää mitä amiraali Anderson . sanoisi tällaisessa tapauksessa? (Sovetsky Flot) varustelun kustannuksella;'Siltä t a holta yritetään' amerikkalaisille: uskotella; että Yhdysvaltalain' taloudelle: on hyödyllistä jatkaa' miljardien: dollarien käyttämistä sotilas: lentokoneiden, tankkien;^;ydinpom-. mien, rakettien yms. t i l a u k s i i n . U-nionistisen liikkeen< johtajat yrittää vät saada työläisef vakuuttuneiksi, että V asevarustelu aiheuttaa i;"boomin", jota. ilman ei olisi työtä ja elintaco laskisi. . . j "Mutta,,niiksi tä'.laista , asevarusr telua?" kysyy tavallinen ^merikkar lainen. "Miksi.amerikkalaisten lasten t^ytyy„opiskella rappejutimieissa ja. sopimattoihfesa huoneissaJiJMik; s i miljoonien täytyy elää slummeissa Yhdysvalloissa? Miksi ei huolehdita ihmisten välttämättömistä tarpeista tässä rikkaassa maassa?" Kymmeniä sellaisia ei niinkään lapse'lisia "miksi-kysymyksiä" tavalliset ihmiset tekevät heidän Yhdysvaltain johtajille. Ja he ovat oikeassa. Mihinkään näihin kysymyksiin fei ole annettu sopivia eikä tyhjentäviä va.tauksia. On olemassa vain yksi vastaus: "Tämä on voittoa tuottavaa monopoleille." Tästä syystä kolme neljännestä liittovaltion budjetista menee sotilastarkoituksiin. Äskettäin Yhdysvaltain presidentti allekirjoitti uuden 40,- 945 miljoonan dollarin määrärahan 'huoriin sotilasmenoihin, joka tulee tuntumaan raskaana taakkana amerikkalaisten veronmaksajain harteilla, mutta tuottaa suunnattomia voittoja monopoleille. Kansainvälinen ilmapiiri puihdis-tuu ja "kylmä sota" on laimentunut sen jälkeen kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtjain vierailuvaih-dosta tiedoitettiin. Tehtävämme on lopettaa "kylmä sota" niin ettei siitä näy edes jälkeäkään. SITÄili SM' J A " K a l l e on n i in herkk^^^ poika, ,et- - '^ tei häntä saa niissSSn, .tapauksessa - rangaista." - ' f ' l-^; "Mutta rouvay meidän-täytyy y l läpitää kuria koulussa."' ' % "Tietysti täytyy ;mutta voittehaÄ kurittaa jotakin toista pikkupoikaa.' Kalle pelästyisi siitä hirveästi." . ^ SUURIA KALOJA Kalastaja: Tulee köKtä kofiin ISli^'' dön aika '^ikä meillä ole yhtään kä-^% — . - - . . t U a j Ä ; p ä ä ä t ä ^ ' t f t i ' s i t t e Ä T i ip mennään kotiin. '^'nii Suomen puoliieef-:-^-.o>;:>;5|: Tiesittekö, että . — yhdestä vesilasilhsesta saadaan energiaa yhtä paljon kuin 100 litrasta naftaa — mikäli vetypommi saadaan "kesytetyksi"; — peltoja ja puutarhoja on koko maailmassa kaikkiaan noin miljardi hehtaaria; Varsova. - - PariäinenttienväiiJÄa L i i t on kokouksessa^ Esiintyi v i i k l M i - ä || sitten maanantaina Suomen valtums^ ' -^J kunnan jäsen, kansanedustaja Här-t^.., ta Kuusinen, joka puheessaan ka- § sitteli neutraliteetin ongelmaa, tct:,* rostaen sen merkitystä erikoisesti pienille valtioille, joille se a n ^ . j ^ mahdollisuuden vaikuttaa kansain:. " J l l välisen jännityksen Ueventämispe^^^-yv^ ja aseistariisunnan edistämiseeifc 5|g Puhuja korosti, ettei puolueäffö^ J f muus ole vain sodanaikainen tdd^ jä, vaan sillä täytyy olla juurensa jo asianomaisen valtion ^aiuhariä!^v^?| kaisessa asennoitumisessa. ' -'5 Hän selvitteli Suomen riykyifett''*i ulkopoliittista asennoitumista tode-^;;^. ten, että Suomen puolueettomuhK'> pohjautuu kansan palavaan haluun ^ säilyttää rauha omalla kolkallani'^- me. Suomen kansan sUurten jouk-'''^"' kojen mielipide "pakottaa" kaikU' puolueet esiintymään rauhan j a hy-- " >' vien naapuruussuhteiden k a n n a t ^ f i vi jina. totesi kansanedustaja Hferttä' || Kuusinen, joka esitteli niitä sopi^..f^|| muksia. joita Suomi ön solminut puolueettomuutensa tueksi. KIINA ON Pekihg. — Kansan valtuutettujen yleiskiinalaisen kokouksen pysyvän valiokunnan keskiviikkoisessa laajennetussa istunnossa päätettiin yksimielisesti tarkistaa valtion . kan-santaloussuunnitelmari vuodeksi 1959 määrääntiät tärkeimmät tavoiteluvut sekä tuotannon - kehittämistä ja säästäväisyysöhjelmaa tarkoittavat tavoitteet. Eritellessään istunnossa tämän vuoden taloudellista tilannetta pääministeri Tshou En-lai huomautti* että vuoden ensi puoliskolla kehittyivät teollisuus, maatalous, kulje-tuslaitos, rakennustoiminta ja kauppa hyvää vauhtia. Menestyk-seinme pyat suuria —r jatkoi Tshou — j a siten luonnehtii kansantalouden tilaa hyppäylcsellisien kehityksen jatkuminen. Kuitenkin, jatkoi hän. toteutettaessa tämän vuoden ensi puoliskon suunnitelmaa, on käynyt välttämättömäksi tarkistaa suunnitelman vuodeksi 1959i asettamia tavoitteita. Syynä tavoitelukujen tarkistukseen alenevaan suuntaan on se, että on saatu uusia tietoja viljan j a muiden maatalous-kasvien sadosta viime vuoden aikana sekä niinikään se, että maata ovat tämän vuoden aikana kohdanneet vaka vat luonnononnettomuu-det. Tärkeimpiä tavoitelukuja päätettiin tarkistaa seuraavaan tapaan: Teräksen tuotanto, suunniteltua 18 miljoonaa tonnia alennetaan'12^ | miljoonaksi. Tähän ei sisälly • te^** - Täs. jota on sulatetta yksinkertiö^H^ sin menetelmin paikaUisten! täfpej^.; den tyydyttämiseksi. 12 miljooniäÄi^*;;^ tuotantotavoite merkitsee 50 priös.: 'H enemmän k i i i i i edellisen vuoden ta^/^; voite oli. r : ; Hiilenlouhinnan tavoiteluvuksi;!:;- päätettiin aikaisemman 380 miljoonan tonnin sijasta ottaa 335 miljoo:.:.t\'/ naa tonnia, mikä merkitsee viimie vuotista 24 pros. suurempaa tayoir,,, tetta;;.,, , -;*':;y'^^-i; V i l j an tuotantotavoitetta pienen;.,.^^^ netään 525 milj- tonnista ^ T^.yM, tonniin- Puuvillan osalta väheimj^l,.::. on 5 miljoonasta tonnista 2,3ibÄ>6. tonniin j a teollisuuden tuotantotäv.i [' voite pudotetaan 165,000 miljoonas- . ta Juanista 147^000 miljoonaan jua-... n i i n . > Pääministeri ilmoitti eäell(een,'et-^^ tä K i i n a tänä vuonna rakentaa jtf"/ saattaa toimintaan 877 suurta "yri-"; ' tystä suunniteltujen 1,090 sijastÄ." TarkistuksiJi suoritettiin niuilia aloillal Istunnon osanottajat" hyväksyivät yksimielisesti pääUm^ f • nisterin selonteon j a kehoitti\^t''&; maan väestöä taistelemaan kaikki |v| voimansa ponnistaen oikeistopoik^?*'- keaman aatemaailmaa- vastaan^--^jav..; käyttämään jäljelläolevat yli n e l j S" kuukautta täysin hyväksi taisteluun ; > täksi vuodeksi tarkoitetun; kansanf^fjl taloussuunnitelman täyttämiseksi ja t< ylittämiseksi. PÄIVÄN RÄKINÄ Nenästä on taas vedetty! Kuten olemme jo aikaisemmin jossain välissäokorostaneetkin, Or lemme sanan täydellisessä merkityksessä c^jfnadalaincn.' Canadassa ; syntynyt; Canadassa koulut: käynyt vjarvieläpä.yhdessä välissä palvellut Canadan ilmavoimis.sakin. 'Mutta.siitä huolimatta, niin ca-nadalaincn kuin .Yolemmekin, V o meidän suureksi häpeäksemme t u n nustettava-., että i kyllä canadalaiset ovat joissakin suhteissa "pitkätukkaisia'^ joita kuulemme-isämme kotimaassa -käytetyn sananparren mu-- kaan on aina lupa jymäyttää. N i i n sitä on käynyt meille kerta uudelleen. Valtiomiehemme hyväksyivät hä-; peäksemme: tässä Joitakin viikkoja sitten, että Canadan ilmavoimille •rakennetaan:; yhdysvaltalaismerkki-siä"" hävittäjälentokoneita — F-104 oh kysymykcessä. Lisäksi näitä Yhdysvaltain meille tyrkyttämiä koneita valmistetaan yhdysvaltalaisen alayhtiön; Ca-nadairin, tehtaassa Montrealissa, jotta siitäkin yhdysvaltalaiset raha-iniespiirit vain saisivat mahdollisimman paljon "rautaa" omaan pussiinsa. Nyt saimme lukea Toronto Daily Star-lehdestä muutamia , päiviä: sitten erään . M a f l T n : Goodmanin kiiv joiluiksenpjossa hän;selostaa/kuinka n i in kauhean hyväksi toitotettu F : 104 e i olekaan muuta kuin romukasaan kelpaavaa -tavaraa, koska sitä aiotaan käyttää Yhdysvalloissa vain ilmatorjuntatykistön: -maalitauluna w tämä kohtalona sellaiselle lento, koneelle, jota maassamme on pidetty etulinjan taistelukoneena! Yhdy.svaltain ilmavoimien tutkimus- j a kehitysesikunta on iantanut Lockheed Aircraftiyhtiölle; urakan tehdä kolmessa: tai neljässä näistä koneista: sellaisia muiutoksia^ että niiden lentoa voidaan ohjata radioitse; jotta ::ilmatorjuntatykistön.poT; jat pääsisivät''paukuttelemaan kohti miehittämättömiä ilmassa maalitauluja! ' No, sekään ei meitä niin mahdottoman suuresti sapeta, mutta, nyt kun on kauppa tehty j a luvattu ostaa* i l inavoiniillemme yli $400,000,- 000 hinnasta 214;iäitä Yhdysvaltain hylkäämiä vekottimia, saamme tier tää; että niiden ominaisuuksiin kuuluu jöitäkin erittäin pahoja tapoj a. Näitä koneita rakennettiin Yhdys-: valloissa noin 300 j a 27 e l i lähes 10 prosenttia niistä onn tuhoutunut imaahan tipahtaessaan, 13: viimeisen 13 kuukauden aikana. • Samasta syjstä Yhdysvaltain i l mavoimatkaan : e i ' niitä ,egää tila.? sijuiemmassa määrässä j a onpa hu^ hutti- että k a i k k i : j o rakennetut-voiT daan muuntaa maalitauluksi: ja kehittää tarkoituikseen parempi lentoX kone. Lisäksi niille 1ei>^äytä nyt Jöytyvän muista ostajia kuj^nLänsi- ^aksa ja Canada. - Nenästä on vedetty taas Canadan kansaa — ja peräti valtiomiestem-me suloisella suostämuksella! Muistamme varsin hyvin kuinka viime helmikuussa pakkolomautet-tiinv toistakymmentätuhatta :canada: laista lentokbnetyöläistäAvrori^teh-taalta Maltonista kun hallituksemme päätti Jussi II johdolla, että hir-muisenihyväksi väitettyä Arrow-ko-netta ei saatetakaan sarjatuotantoon ; vaikka : senkin kehittämiseen oli käytetty canadalaisten wron-maksajien rahoja"yli" $400,000 000 — rahoja, jotka upposivat kuin kaivoon — J o t ta voitai.siin ostaa Yh-dysvtjfllbista Bomarcpohjuksia. /{Ja ellemme' nyt aivan väärin' muista^, niin,:sitä vekotiiita:on kuvattu yarr sin: vanhanaikaiseksi 'ja .tarkoituk- .^eensUulpaamattomaksJ, XQska^silrv, lä ei voi mannerten väliselle < kua,-; iP i w S i : ia ko-ohjukselle mitään; sen kantömat^^:: 1 kan ollessa vain vaivainen muuta^' §it ma sata mailia. . Ja kaikki tämä vain: yhdysvalta?~ ( laisten rahamiespiirien hyväksi! . j " * Muistamme vielä senkin ajaVi' ; i | kun Jussi II:(ensimmäinien Jussi o l i ^ Canadan: ensinunäinen pääministeri/i sir John A. Macdonald) pyrkiessään;> valtaan. liberaalisen "St. Laurehtiil^|i| valtakaudellay layvosteli aika^ajoitj?^ j t a i n jokseenkin:jfera\'ästikin .maam-.;^':: me suvereenisuutta ja etuja polk*^^' „ yfia^iYhdysvaltam suiirpääoinan taluv^^S 'tusnuorai^Sa kiilkevw liberaaleja, •(* | Ja ellei ajatuskykymme ole aivan-< - kokonaisuudessaan hävinnytxjff: e h ^ ;' lemme ole päästämme vtäydellisestt:* pyörälle'mennyt, n i i n . J u i ^ M I ieii-"; ' raa aivan vain kylmästi poliittisen," \- "kilpaUijanisa" vanavedessä • j a ' ttf;)i| kee aivan samoja virheitä—"tai» ovatko ne sittenkään todellisia "virheitä?" ^ '^'^ , Ehkä sittenkin olisi parasta luo*/., - pua: Yhdysvaltain kannoilla seuraäf«:V. misesta ja .asettua todelliselle ratt^f:r han tielle. Kyliä se "ryssä" jo/öli^;! si täällä jos hänellä siihen n i i n sua^^ r i halu olisiä J a jos tä$.<;ä nyt kyjniii;* kauan taholta tai aseita ärsyfj^-\|| tään vieraita maita, niin siihi>lei^^# , ^ . ' 1, . . 1 1 » kisSä voi käydä n i i n k i n ; että saamat, me "^jrniriv noiden Vhdy^ aseiden takia kauko Ohjuksia n i i^ •'''i^N:i*•M•!':,.;'.^;v•'Äfe::?i^^^ ^ s^i^iis
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 8, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-09-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590908 |
Description
Title | 1959-09-08-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, syysk. 8 p. — Tuesday, Sept. 8, 1959
yAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
'Organ bf Finnish Canadians. Es-tablished'Nov.
6, 1917. Authorized
aa vsecond class mall ' by • the. Post'
Of f lc6* -Department,: Ottawa. Pub-lisKed
thrlce weekly: Tuesdays,
: Thutsdays: and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W;,Sudbury,Ont., Canada.
Telephones: Bus; Office OS. 4-4264;.
Editorial ;Of f ice OS; 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: ,:Box> 69; Sudbury;: Ontatio.
Advertising rates upon appllcatioiL
Translation free of charge.
TILADSHINNAT:
C a n a d a s s a : 1 vk; 8.00- 6 kk. 4i!5
\ " 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
^Työttömyystöitä'' on luvassa
• Pääministel-i Diefenbaker tiedoitti viime viikolla, että
liittohallitus jatkaa ensi talvena — joulukuun 1 päivän ja
huhtikuun 30 päivän välisenä aikana ns. talvityöphjelmaa,
jonka tavoitteena ön työttömjrystilanteen lieventäminen.
Liitt^hdlitus maksaa-j^ aikana kunnille 50 prosentt
i a .palkkamenoista erinäisistä töistä, jotka hyväksytään tähän'"'
"talvityöluokkaan" kuluviksi. Ontariossa ja eräissä
muissakin maakunnissa, maakuntahallitus maksoi Viime
vuonna kunnille 25 prosenttia tällaisten "talvitöiden" palkkamenoista,
jättäen siis kunnille maksettavaksi "väin" 25 prosenttia
kaikista palkkamenoista.
' "Annettujen tietojen mukaan tämän "talvityöohjelmän"
avulla varattiin viime talvena 40,000 työmaata, mikä sellaisenaan
on tietenkin hyvä, vaikka ei läheskään riittävä, sillä
maassamme oli viime talvena noin 800,000 työtöntä. Kuten
näkyy, tämä liittohallituksen talvityöoöhjelma avusti työttömyystilannetta
jotakuinkin samassa suhteessa jos kaadamme
kupin vettä vesiämpäriin.
Tiedoittaessaan tämän talvityöohjelmän jatkumisesta
ensi talvena pääministeri Diefenbaker ennusti "parempaa
työtilannetta" mutta myönsi kuitenkin, että "sesonkityöttö-myyttä",
kuten hän selitti, tulee olemaan siinä määrin, että
näitä työttömyystöitä on valtiovallan toimesta järjestettävä,
kuinka suureksi-työttömyys ensi talvena kehitttyy, sitä on
vaikea etukäteen povata, mutta kaukana totuudesta emme
luultavasti ole jos sanomme, että kaikesta "elpymis-" ja "hy-
Vänajan" puheesta huolimatta Canadassa on tulevanakin
talvena yli puolimiljoonaa työtöntä. -
- Kun pääministerimme puhuu tällaisessa tilanteessa vain
"sesonkityöttömyydestä", niin hän asiallisesti ilmaisee suur-porvarien
käsityskannan, että nyt on "vihdoinkin päästy
normaalitilanteeseen", jolloin työttömien armeijaa voidaan
käyttää ruoskana vielä työssäölevia vastaan. Mainittakoon
•Main että esim. Britannian suurpääoman "äänenkannattaja"
The Economist julkaisi jokin aika sitten sarjan kirjoituksia,
missä "todisteltiin", että Britannia "tarvitsee" miljoona työtöntä?
.Toisaalta, tiedoittaessaan, nyt paljon ylistystä nousukaudesta
huolimatta, että tulevana talvena on jatkettava
"talvityöohjelmaa", pääministeri Diefenbaker tunnusti käytännössä
marxilaisten taloustiedemiesten arvion, että kapitalistisen
maailman edessä on jälleen K R O O N I L U N E N JOUKKOTYÖTTÖMYYS.
Samalla on syytä korostaa, että vaikka virallisten tietojen
mukaan maassamme,ei elokuussa ollut muuta kuin noin
300,000.työtöntä — ja se on hirveän suuri työttömien määrä
parhaalla työkaudella — niin tämä työtilanteen "parantu-
, minen" ei vastaa todellisuutta. "Työttömien" kirjoista on
vähennetty nekin, jotka ovat osa-aika töissä tai satunnaisissa
töissä missä milloinkin ja ehkä vain muutama päivä kerralla.
Jos niin ön, että joukkotyöttömyys on kehittynyt kroo-nilliseksi
vaivaksi myös Canadassa — ja kaikki merkit viittaavat
siihen — niin silloin on sanottava, että liittohalltuksen
talvityöohjelma on kuin pisara meressä. Se auttaa vähän ^
mutta kuiterikin mitättömän vähäh. Sitäpaitsi ön kyseenalaista
voivatko monetkaan kunnat käyttää hyväkseen tätä
'^talvityöohjelmän" apua. Pinnallisesti katsoen tuntuu siltä,
että liitto- ja maakuntahallitukset ovat hyvinkin anteliaita
•kun ne lupaavat korvata 75 prosenttia vissien talvitöiden
palkkamenoista.. Mutta käytäntö osoittaa kuitenkin vallan
muuta. Ottakaamme esimerkiksi vaikka likaviemärien lait-tamihen;
Siinä työssä käytetään suuria koneita ja kalliita
putkia lisätarpeineen — ja kunta joutuu ne maksamaan,
yarsinaisia työmiehiä oh vain vähän. Loppujen lopuksi talvitöistä
jää Siis valtaosa kuntien maksettavaksi — ja kuten
tiedetään, kunnat ovat poikkeuksetta miltei vararikon partaalla.
•
• Toisaält^: ön syytä korostaa, että ensi talvena tulee ole-,
tnaan tuhansia sellaisia miehiä ja naisia, joilla ei ole työttö-myysvakuutuskirjassa
riittävästi merkkejä työttömyysvakuutuksen
saantia varten. Tämä "talvityöohjelma" ei pysty
varaamaan työtä edes näille työttömille, joilla ei ole mitään
. tulolähdettä sielunsa ja ruumiinsa yhdessä, pitämiseksi. :
^ . Mitä tässä tilanteessa tarvitaan on ensinnäkin, että liittohallitus
varaa työttömyysvakuutuksen taksoja vastaavat tulolähteet
~ r joko työttömyystöistä tai suoranaisena avustuksena
— kaikille niille, jotka vastoin omaa tahtoaan ovat jääneet
työttömyysvakuutuksen turvan ulkopuolellei ja toiseksi,
että liittohallitus yhdessä maakuntahallituksen kanssa ryh-
• tyy suunnittelemaan ja järjestämään kauaskantoisia kehitysr
töitäj jotka varaavat työtä niille kymmenille- ja sadoilletuhansille
työläisille .jotka vastoin omaa tahtoaan ja haluaan
on tuomittu enemmän^^tai vähemmän pysyvään työttömien .
armeijaan. .
«Hukkuva tarttuu oljen korteenkin
Sudburyssa viime viikolla pidetyssä Ontarion kunnallis-yhdistykSen
kokouksessa, mihin osallistui^ tämän maakunnan
pormestarit, kunnan esimiehet ja johtavat kunnanvirkailijat {
— hyväksyttiin päätöslauselma missä suositellaan, että Onta- ^
. riön;maakuntahallitus ryhtyisi vaa
; fcansallisten/a
ine nimenomaan siinä mielessä, että voitaisiin kuntien yhä
pahenevaa talousasemaa hieman huojentaa.
; Tämä ehdotus arpajaisten "laillistuttamiseksi" tässä
maassa nostatti kuten tavallista, monenlaista puheensorinaa.
' Ontarion maakuntahallituksen prokuraattori Kelso Roberts
sanoi vastustavansa arpajaisten laillistuttamlsta sillä
perusteella, että "eteenpäin mehevässä maassa,, kuten Cana-fiassa,
,ei tarvita kansallisia arpajaisia . . Tämä sellaisenaan
on totta "teoreettisesti", miitta käytännölliseltä kannalta
katsoen on niyös totta, että kaikesta "eteenpäinme-hosta"
huolimatta Canadan kaikki kunhat ovat miltei vararikon
partaalla, että niiden talousasema huononee vuodesta
toiseen, ja että mr. Roberts ja muiit vastuunalaiset hallitus-
, ministerit maakunnallisesti jä 'kansallisesti ovat kieltäytyneet
tekemästä mitään kuntien kireän talousaseman helpot-tamisekäiJ
Kun hätä'on suuri, niin silloin kelpaa huönoim-ma^
tkin keinot, sillä sanotaanhan, että "hukkuva tarttuu vaik-
]ca oljen'korteen".
o
O"'
0
1
SYNTYMÄPÄIVIÄ
0
1
e
a
ro
Jg-QJL9.g.g.O- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-09-08-02