Vapaus, September 8, 1959

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 8 p. — Tuesday, Sept. 8, 1959
yAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
'Organ bf Finnish Canadians. Es-tablished'Nov.
6, 1917. Authorized
aa vsecond class mall ' by • the. Post'
Of f lc6* -Department,: Ottawa. Pub-lisKed
thrlce weekly: Tuesdays,
: Thutsdays: and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W;,Sudbury,Ont., Canada.
Telephones: Bus; Office OS. 4-4264;.
Editorial ;Of f ice OS; 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: ,:Box> 69; Sudbury;: Ontatio.
Advertising rates upon appllcatioiL
Translation free of charge.
TILADSHINNAT:
C a n a d a s s a : 1 vk; 8.00- 6 kk. 4i!5
\ " 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
^Työttömyystöitä'' on luvassa
• Pääministel-i Diefenbaker tiedoitti viime viikolla, että
liittohallitus jatkaa ensi talvena — joulukuun 1 päivän ja
huhtikuun 30 päivän välisenä aikana ns. talvityöphjelmaa,
jonka tavoitteena ön työttömjrystilanteen lieventäminen.
Liitt^hdlitus maksaa-j^ aikana kunnille 50 prosent­t
i a .palkkamenoista erinäisistä töistä, jotka hyväksytään tä­hän'"'
"talvityöluokkaan" kuluviksi. Ontariossa ja eräissä
muissakin maakunnissa, maakuntahallitus maksoi Viime
vuonna kunnille 25 prosenttia tällaisten "talvitöiden" palkka­menoista,
jättäen siis kunnille maksettavaksi "väin" 25 pro­senttia
kaikista palkkamenoista.
' "Annettujen tietojen mukaan tämän "talvityöohjelmän"
avulla varattiin viime talvena 40,000 työmaata, mikä sellai­senaan
on tietenkin hyvä, vaikka ei läheskään riittävä, sillä
maassamme oli viime talvena noin 800,000 työtöntä. Kuten
näkyy, tämä liittohallituksen talvityöoöhjelma avusti työttö­myystilannetta
jotakuinkin samassa suhteessa jos kaadamme
kupin vettä vesiämpäriin.
Tiedoittaessaan tämän talvityöohjelmän jatkumisesta
ensi talvena pääministeri Diefenbaker ennusti "parempaa
työtilannetta" mutta myönsi kuitenkin, että "sesonkityöttö-myyttä",
kuten hän selitti, tulee olemaan siinä määrin, että
näitä työttömyystöitä on valtiovallan toimesta järjestettävä,
kuinka suureksi-työttömyys ensi talvena kehitttyy, sitä on
vaikea etukäteen povata, mutta kaukana totuudesta emme
luultavasti ole jos sanomme, että kaikesta "elpymis-" ja "hy-
Vänajan" puheesta huolimatta Canadassa on tulevanakin
talvena yli puolimiljoonaa työtöntä. -
- Kun pääministerimme puhuu tällaisessa tilanteessa vain
"sesonkityöttömyydestä", niin hän asiallisesti ilmaisee suur-porvarien
käsityskannan, että nyt on "vihdoinkin päästy
normaalitilanteeseen", jolloin työttömien armeijaa voidaan
käyttää ruoskana vielä työssäölevia vastaan. Mainittakoon
•Main että esim. Britannian suurpääoman "äänenkannattaja"
The Economist julkaisi jokin aika sitten sarjan kirjoituksia,
missä "todisteltiin", että Britannia "tarvitsee" miljoona työ­töntä?
.Toisaalta, tiedoittaessaan, nyt paljon ylistystä nousu­kaudesta
huolimatta, että tulevana talvena on jatkettava
"talvityöohjelmaa", pääministeri Diefenbaker tunnusti käy­tännössä
marxilaisten taloustiedemiesten arvion, että kapita­listisen
maailman edessä on jälleen K R O O N I L U N E N JOUK­KOTYÖTTÖMYYS.
Samalla on syytä korostaa, että vaikka virallisten tieto­jen
mukaan maassamme,ei elokuussa ollut muuta kuin noin
300,000.työtöntä — ja se on hirveän suuri työttömien määrä
parhaalla työkaudella — niin tämä työtilanteen "parantu-
, minen" ei vastaa todellisuutta. "Työttömien" kirjoista on
vähennetty nekin, jotka ovat osa-aika töissä tai satunnaisissa
töissä missä milloinkin ja ehkä vain muutama päivä kerralla.
Jos niin ön, että joukkotyöttömyys on kehittynyt kroo-nilliseksi
vaivaksi myös Canadassa — ja kaikki merkit viit­taavat
siihen — niin silloin on sanottava, että liittohalltuksen
talvityöohjelma on kuin pisara meressä. Se auttaa vähän ^
mutta kuiterikin mitättömän vähäh. Sitäpaitsi ön kyseen­alaista
voivatko monetkaan kunnat käyttää hyväkseen tätä
'^talvityöohjelmän" apua. Pinnallisesti katsoen tuntuu siltä,
että liitto- ja maakuntahallitukset ovat hyvinkin anteliaita
•kun ne lupaavat korvata 75 prosenttia vissien talvitöiden
palkkamenoista.. Mutta käytäntö osoittaa kuitenkin vallan
muuta. Ottakaamme esimerkiksi vaikka likaviemärien lait-tamihen;
Siinä työssä käytetään suuria koneita ja kalliita
putkia lisätarpeineen — ja kunta joutuu ne maksamaan,
yarsinaisia työmiehiä oh vain vähän. Loppujen lopuksi tal­vitöistä
jää Siis valtaosa kuntien maksettavaksi — ja kuten
tiedetään, kunnat ovat poikkeuksetta miltei vararikon par­taalla.
•
• Toisaält^: ön syytä korostaa, että ensi talvena tulee ole-,
tnaan tuhansia sellaisia miehiä ja naisia, joilla ei ole työttö-myysvakuutuskirjassa
riittävästi merkkejä työttömyysva­kuutuksen
saantia varten. Tämä "talvityöohjelma" ei pysty
varaamaan työtä edes näille työttömille, joilla ei ole mitään
. tulolähdettä sielunsa ja ruumiinsa yhdessä, pitämiseksi. :
^ . Mitä tässä tilanteessa tarvitaan on ensinnäkin, että liitto­hallitus
varaa työttömyysvakuutuksen taksoja vastaavat tu­lolähteet
~ r joko työttömyystöistä tai suoranaisena avustuk­sena
— kaikille niille, jotka vastoin omaa tahtoaan ovat jää­neet
työttömyysvakuutuksen turvan ulkopuolellei ja toiseksi,
että liittohallitus yhdessä maakuntahallituksen kanssa ryh-
• tyy suunnittelemaan ja järjestämään kauaskantoisia kehitysr
töitäj jotka varaavat työtä niille kymmenille- ja sadoilletu­hansille
työläisille .jotka vastoin omaa tahtoaan ja haluaan
on tuomittu enemmän^^tai vähemmän pysyvään työttömien .
armeijaan. .
«Hukkuva tarttuu oljen korteenkin
Sudburyssa viime viikolla pidetyssä Ontarion kunnallis-yhdistykSen
kokouksessa, mihin osallistui^ tämän maakunnan
pormestarit, kunnan esimiehet ja johtavat kunnanvirkailijat {
— hyväksyttiin päätöslauselma missä suositellaan, että Onta- ^
. riön;maakuntahallitus ryhtyisi vaa
; fcansallisten/a
ine nimenomaan siinä mielessä, että voitaisiin kuntien yhä
pahenevaa talousasemaa hieman huojentaa.
; Tämä ehdotus arpajaisten "laillistuttamiseksi" tässä
maassa nostatti kuten tavallista, monenlaista puheensorinaa.
' Ontarion maakuntahallituksen prokuraattori Kelso Ro­berts
sanoi vastustavansa arpajaisten laillistuttamlsta sillä
perusteella, että "eteenpäin mehevässä maassa,, kuten Cana-fiassa,
,ei tarvita kansallisia arpajaisia . . Tämä sellaise­naan
on totta "teoreettisesti", miitta käytännölliseltä kan­nalta
katsoen on niyös totta, että kaikesta "eteenpäinme-hosta"
huolimatta Canadan kaikki kunhat ovat miltei vara­rikon
partaalla, että niiden talousasema huononee vuodesta
toiseen, ja että mr. Roberts ja muiit vastuunalaiset hallitus-
, ministerit maakunnallisesti jä 'kansallisesti ovat kieltäyty­neet
tekemästä mitään kuntien kireän talousaseman helpot-tamisekäiJ
Kun hätä'on suuri, niin silloin kelpaa huönoim-ma^
tkin keinot, sillä sanotaanhan, että "hukkuva tarttuu vaik-
]ca oljen'korteen".
o
O"'
0
1
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
0
1
e
a
ro
Jg-QJL9.g.g.O-<Lg.1>J-g-M..ft.g.g.O g g g O >^
John Koivula, R. R. 1, Tarzweli;
Orit., täytti torstaina, syyskuun 3
päivänä 80 vuotta.
: Alex Anderson,- Toionto, Ont.,
täyttää perjantaina s y y s k u u n i!
päivänä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Rauha kauhistuttaa W d l l Streetia
vastustavat
Johannesbui;g. — Kaksi rppma
laiskatolisen kirkon piispaa on pu­hunut
TOimakkaasti rotiieroittelua
vastaan Etelä-Afrikassa.
Kirkon Durbanin alueen arkki­piispa
Enis E. Hurley on esittänyt
puheissaan täl'ä alueella, että ainoa
mahdollisuus päästä nykyisistä on­gelmista
on rotusyrjinnän, lopetta
minen. Hän osoitti, että rotujen
sekaantuminen tapahtuu hyvin no­peasti
kulttuuri ja ta'oudellisilla
aloilla eikä ole minkäänlaista mah-dollisuiutta
ehkäistä rotusyrjinnän
lopettamista.
Äsken julkaisemassa kirjeessään
Etelä-Rhodesian piispa Donald R
Lamont paheksui rotusyrjinnän ja
rotusyrjintään perustuvien oppi'
mahdollisuuksien värillisten lapsil­le
verrattuna valkoihoisiin. Hänen
kirjeensä oli 46 sivuinen ja hän kä
sitteli siinä ainoastaan rotusyrjin
närt merkitystä.
On mielenkiintoista huomioida
sen. että katoliseen kirkkoon Ete
lä-Afrikassa kuuluu 158.000 valko
ihoista ja 1 083 000 värillistä.
Arkkipiispa Hurley on sitä miel­tä,
e « ä Etelä-Afrikan olisi jaettava j
eri alueisiin, missä eri rodut voisi­vat
huolehtia hallitustehtävistä.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että
tällainen jake!u on mahdotonta to­teuttaa
tällä kertaa. Arkkipiispa
kuitenkin selosti että jos maata ei
voida jakaa eri alueisiin, niin sil
loin ainoa ratkaisu on rotukiihkon
poiitaminen. Hän on sitä mieltä,
että se on ainoa tie ratkaisuun.
Piispa Lamont on korostanut si­tä,
että hän kannattaa.afrikkalais­ten
järjestöjen toimintaa, jos toi­minta
on tähdätty täysien kansa­laisoikeuksien
luomiseksi kaikille.
Johtavissa asemissa olevat
ontariolaiset pappismiehet nou­sivat
miltei, kuin yhtenä mie­henä
takajaloilleen tätä kan­sallista
arpajaisehdotusta vas­taan
"moraalisten" syiden pe­rusteella.
He vastustavat ar­pajaisia
synnillisenä . uhkape­linä.
Mutta nämä samat papit ovat
kovin vaiteliaita esimerkiksi
osakekeinottelusta, mikä on
monessa tapauksessa aivan yh­tä
suurta uhkapeliä kuin arpa­jaiset
konsanaan sillä lisäyk^
sellä vielä, että arpojen ostaja
tietää, ettei hänellä ole paljoa­kaan
voiton mahdollisuuksia,
mutta osakemarkkinoilla kei-hotteleya
pikkuihmihen ei ta-vaijisesti
tiedän että hän on
useimmiten vain isoisten peli­nappulana.
Olemmepa omalta
kohdaltamme melko varmoja
siitä että joillakin niillä papeiK
la, jotka näitä kansallisia arpa­jaisia
niin kovaäänisesti vas­tustavat,
on kuitenkin osakkein
ta -— j a ehkä myös keinottelu-;
tarkoituksessa ostettuja osak­keita,
tuntematta silti suurem­paa
"synnintuntoa'' uhkape­listä!
Me emme usko, että kuntien
ja sairaalain talousvaikeuksia
voidaan ratkaista kansallisten
arpajaisten avulla. Siten voi­taisiin
ehkä hieman huojentaa
eräitä pulmia, muttei niitä
poistaa. Tämän vuoksi kun­tien
rahatilanteen korjaanainen
vaatii perustavaa laatua olevia
uiidistuksi a ja par a nnuksi a.
Mutta toisaalta on pelkkää
tekopyhyyttä kieltää ihmisiltä
laillista"' oikeutta arpojen
myyntiin ja ostoon kun sitä
kuitenkin "tehdään • joukkomi­tassa
tässä maassa; Canadalai-set
ostavat miljoonien dolla­reitten
hinnasta englantilaisia
ja muita suurarpoja joka kuu-,
kausi ja viranomaiset katsovat
sitä "sormiensa läpi"! Kaikki
niihin sijoitetut rahat menevät
ulkomaille. Valtio ei saa m i ­tään
tuloja edes siitä, jos joku
yksilö siellä ja täällä niistä ar­pajaisista
voittaa; Me siis olem-mes
sitä; mieltä; että enemmistö
canadalaisista haluaa kansal-;
listen arpajaisten järjestämis-;
tä.ja että tässä, tilanteessa on
pelkkää tekopyhyyttä niiden
järjestämisestä MelUytym^
Kaikkien maiden lehdistö keskus­telee
nykyään kiinnostuksella ja
haluilla Yhdysvaltain presidentin
ja^ Neuvostoliiton minislerineuK
voston puheenjohtajan vierailu-vaihdosta.
On selvääkin, että näi­hin
tapaamisiin suhtaudutaan myö
tämielisesti. Eipä edes porvarilehr
distö voi salata, sitä suurta toivoa,
jotka hyvää tahtoa olevat ihmiset
ovat^ilmaisseet, suurten mas:ajouk-kojen
mielialaa siitä, että tulevat
vierailut avaavat "uuden aikakau­den.
"Täniä näyttää siltä, että kylmä
sota. jonka aiheuttamaa jännitystä
me tunsimme viimeiset kymnlerien
vuotta alkaa loppumaan", kirjoit
taa ruotsalaisten toollisuuspiirien
lehti Affärsvärldien ja kehoittaa
heittämään' pois epäoikeutetun
skeptimismin. Westfämische Rund­schau,
joka eroaa monista muista
Länsi-Saksan lehdistä, sanoo: "On
olemassa monia asioita, joista mo­lemmat
johtajat voivat neuvotella
menestymisen toivossa: sellaisia ö-vat
kaUppaesteiden poistaminen,
päättää lopullisesti atomiasekokei-lujen
lopettamisesta ja hidastuttaa
asevarustelua." "Koko maailma ter­vehtii
Hrushtshevin j a Eisenhowe-r
in tapaamista", huomauttaa Kai
rosSa ilmestyvät AI Shaab, "kosita
on olemassa syvä luottamus, että
päästäisiin sellaiseen yhteisymmär
rykseen joka päättäisi kylmän so­dan."
Näitä toiveita ei pidä aliarvioida.
"Kylmän.<;odan" lopettaminen mer­kitsee
paljon. Se merkitsee paljon
koska sosialistisia maita vastaan
käydyn "kylmän sodan" hylkäämi­nen
merkitsisi myöskin asevaruste-lukilpailun
lopettamista ja loisi to­delliset
mahdollisuudet ydinaseiden
kieltämiselle ja tekisi mahdolli.sek-si
ratkaista monet i-iitaisuudet ver­raten
nopeasti neuvottelujen kaut­ta.
E i ole ensinkään epäilystä siitä
etteikö myöskin Amerikan kansa
haluaisi "'kylmän sodan' 'lopettymi.s-ta.
Vieläkin vantenmielisempi heil­le
on se epävarmuuden ilmapiiri,
jonka "kylmän sodan" lietsojat ovat
tahallisesti luoneet. Amerikan a-sukkaat
ovat yhtä väsyneitä kuin
muutkin ihmiset sietämättömiin so
tilusverbihin.
Mutta Yhdysvalloissa on voimia,
jotka tekevät kaikkensa e taakseen
odotetun N. S. Hn«.shtsh'*vin ja D.
Eisenhowerin vierailuvaihdon on
riistumista. Nämät ovat monopolis-tien
piirit jotka todellisuudessa hal­litsevat
maata. Ne ovat niitä jotka
nyt puhuA'at katkeruudel'a ko.sk.T
Kirj. B. Leontjev
sotalaitosten korporatioiden osak^
keet laskivat jyrkästi New Yorkin
pörssissä. "Hrushtshevinv taholtsf
uhkaava rauha on päässyt vaikutta
maan!', huudettiin. Rauha on heil­le
uhka. Heidän palkatut kirjoitta
jat Wall Street Journalissa "varoit
tavat"^ presidentti Eisenhoweria
esiintymästä: "pehmeänä" Neuvos
toi iittoa kohtaan ikäänkuin "voima-perusta"
pitäisi vallita politiikkaa
kahden maan välillä.
N i i n puhuvat monopölistit. IVIut-ta
hällitukson virkailija nimeltään
Parson,-jbka toimii valtiosihteerin
Idän asioiden hoitajana, sanoi sa­mat
.sanat: "Nykyään meidän tulee
säilyttää inahtimme sekä ystäviem
me mahti. Merkkikin pehmeydestä
ei tuota mitään ja on epäoikeutet
tua."
Tämä on, kuten sanotaan, kova
pähkinä purtavaksi. "Mahti" mer-\
kitsee jatkuvaa aseiden tuotantoa
suuria, valtion tilauksia suurille
korporatsioille, suunnattoman suu­ria
ja jatkuvasti kasvavia menoeriä
tätä varten; Ja "pehmeys" ilmei­sestikin
tarkoittaa sopimusta aseva
rustehikilpailun rajoittamisesta ta'
valla taikka toisella. Kaikki on r i ip
puvaisia tästä vaikeasta ongelmasta,
kaikki on riippuvaisia tykeistä ja
ydinpommeista.
Ihmeellistä kyllä, että samaa van­haa
puhetta aseista joka saa ame­rikkalaiset
levottomiksi ja kipeiksi,
jatkuu edelleenkin. Se on ihmeel
Iistä ko-ka, kuton on hyvin tiedet­ty,
neuvostohallituksen päämiehen
ja Yhdysvaltain presidentin neuvot­teluja:
varten ei ole "työjärjestys
tä". Mutta Pentagonin ja NATO:n
ihmisten tarkka "hajuvaisto" johtaa
heidät ongelmaan, mikä on mitä'
tärkeintä heille: täytyykö heidän
vähentää sotabudjettia? Täytyykö
heidän luopua valmistamistaan
strategisista suunnitelmistaan? .
Nyt etsitään kuumeisella kiireel­lä
uusia "väitteitä" sotapyrkimys-ten
vähentämisen vastustamiseksi,
Brittiläisen maakuntalehden Scots
manin Washingtonin kirjeenvaihta­ja
tiedoittaa lehdelleenr-^-Armei-jan
kannattajat hallituksessa, kbrig-re-
ssissa ja vieläpä atomienergiako
missiossa ovat päättäneet, että Yh^
dysyaltain ei saa ottaa osaa min­käänlaiseen
aseistuksen kontrol­l
i i n . "
Tällainen kyynillinen lausunto
ydinäseitten kokeilujen jatkami
sen puolesta ja "mahdottomuus"
luopua sellaisesta sekä "pehmey­den"
vahingollisuus puhuvat pal­jon.
Erikoisesti he paljastavat
kuinka epävarmalla pohjalla ovat
länsimaiden diplomaatit, jotka väit­tävät,
että ylinaseiden kokeilujen
lopettamisen sekä muiden aseista-riisumiskysymyksen
ongelmia ei
ole voitu ratkaista koska yhdeltä
puolen lännen ja toiselta puolelta
idän kesken on ollut väittelyä mikä
"suunnitelma" olisi paras. Tällai
nen on pelkkää loruiluia. Sotilas^
piirit eivät halua aseistariisumista
eikä minkäänlaiset sellaiset koske­vat
"suunnitelmat" kelpaa heille.
Kapitalistiset monopoliyhtymät
keräävät suunnattomia voittoja ase-
Amiraali Andersonin jullietts
Brittiläinen kalastuslaiva äsket­täin
tunkeutuu Islannin rannikkove­sille
englantilaisen sotalaivan tur­vaamana
ja alkoi kalastamaan vie­raan
vallan vesillä. Tämä on ta­pahtunut
enemmän kuin kerran
vuoden aikana.
Islantilaiset viranomaiset ovat
moneen kertaan varoittaneet Bri­tannian
hallitusta sellaisesta meri-rosvomaisesta
menettelystä. Mut­ta
brilliliset ovat julkeasti välinpi­tämättömiä
sellaiselta varoitukses­ta.
Tällä kerraMa brittiläisten laivas-tovirkailijain
kyynillisyydeMä ei ol­lut
rajoja. Kun islantilainen pat-rulUilaiva
"Tower" yritti kaapata
kalastusalusta brittiläisen sotalaiva
urkista on tullut
maksukyvytön velallinen
Sotilasmenot nielevät huihiia summia
—^väestö ei kestä raskasta verotaakkaa
Moskova. — (SIB) — Kahlit-tuaan
Turkin amerikkalaisen
"avun" kahleisiin U S A on tehnyt
maasta sotilaallisen astinlautan­sa,
joka tähtää Neuvostoliittoa
sekä muita Turkin naapurivalto-j
a vastaan. USAn " a p u " palvelee
ensisijassa sotilaallisia tarkoituk-.
sia. Ulkominisieri Zoriun anta­mien
tietojen mukaan USA on
toimittanut Turkille viiosina 1948
—1958 aseita ja varusteita 1^700.-
000,000 dollarin arvosta. Nykyi­sin
Turkki saa vuosittain "apua"
keskimäärin 200 miljonan dolla­r
in arvosta tykkien, tankkien,
lentokoneiden» vedenalaisten j a .
muiden sota-alusten j a sotatarvik­keiden
muodossa. Lisäksi Turkki
saa suuria summia NATOn kaut­ta
erilaisten sotilaallisten tuki­kohtien
rakennustöitä varten, kir­joittaa
Pravda.
Yhdysvallat tyrkytti tälle talou­dellisesti
heikolle maalle sellaisen
militarisointiohjelman. joka pakot­taa
käyttämään siihen valtavia
summia myös maan .omia varoja;
Tämä 25 miljoonan: asukkaan maa
ylläpitää rauhan aikana puolen
miljoonan suuruista armeijaa.- Tur­kin
omaLj^sotilasmeriot; .ylittävät
huomattavasti USAn ; antanuiD
"avun". Pelkästään finanssivuonna
19,59—1Ö60 Turkin puolustusminis-leriönx^
suoranaiset-^^^^^^ -s^^
nousevat 1,146,000,000 liiraan, kun
esim.^terveydenhoitomenoihin: on
varattu ainoassaan 252 miljoonaa ja
maataloudelle 198 miljoonaa: liiraa.
Turkin kauppa- j a maksutaseen
kroonillinen vajaus on. suoranaista
seurausta USAn "avusta".
( E d e l l e e n lehti.: kirjoittaa; l i i r an
ostokyvyn romahtamisesta ^Turkis­sa;
mikä on aiheuttanut suuria vai­keuksia
maan väestölle. Turkin työ­väen
elintaso on perin alhainen.
Väestö ei • kestä verotaakan v suu­ruutta.:
Hallitus korottaa järjestcl-mällise.
sti: teollisuus- .ja ^ r
vikkeiden hintoja; erilaisia:maksuja
sekä rautatie j a postitariffeja. Pel­kästään
tänä vuonna ovat muuta­mien
.elintarvikkeiden 'hinnat Ä kp:
honneetrmelkcin kaksinkertaisiksi
viime vuoteen:verrattuna.
Huomautettuaan. että Turkissa
rohkaistaan ; ulkomaista pääomaa;
Pravda kirjoittaa,' että maan velat
tekevät nykyisin oppo.sition ilmoi­tuksen
>^mukaan; 1,100,000,000 :döll9-:
ria. Turkista on jo tullut maksu­kyvytön
velallinen. Turkki suostuu
amerikkalaisten luottojen orjalli­siin
ehtoihin, mikä vain suurentaa
velkaa j a johtaa taloudelliseen ro­mahdukseen.
Hallituksen elokuussa
1958 USAn kansisa käymien pitkäl­listen
neuyottelujen tuloksena saa­ma
359 miljoonan dollarin suurui­nen
ns. "vakauttamislaina" ei ole
luonut parannusta taloudelliseen
tilanteeseen.
Nyt puhutaan, että ainoastaan
ihme voi pelastaa hukkuvan, turk­kilaisen
laivan". Ulospääsy siitä
vaikeasta tilanteesta johon Turk­ki
on ajautunut, ei suinkaan ole
osallistumisessa sotaliittoihin,:
vaan todella itsenäisen politiikan
noudattamisessa, joka vastaisi
Turkin kansallisia etuja.
"Duncanilta" amiraali Anderson
antoi seuraavan varoituksen:
"Jos te yritätte ottaa käsiinne tä­tä
taikka jotain toista brittiläistä
kalastusalusta, niin avaan k a i k i ra
tykeillä tulen teitä vastaan. Pankaa
tämä päähänne ja muistakaa se.
Tämä on ainoa mitä haluan sanoa
teille ja toisille islantilaisiPe pat-ruUilaivoille.
Ä'kää loukatko brit
tiläistä alusta, muuten saatte ansi­onne
mukaan. Hyvää yötä!"
Merenkulun historiassa ja kan­sainvälisissä
suhteissa on tuskin
kuultu täl'aista tapausta.
Brittiläi.sen imperialismin siirto­maasotien
aikana kuninkaallisen
laivaston amiraalit tunkeutuivat
vieraille a'ueille ja käyttivät pakkO:
keinoja niitä ihmisiä vastaan jotka
eivät vapaaehtoisesti suostuneet ot­tamaan
ulkomaalaista orjuuden ies­tä
hartioilleen. Mutta vieläpä 16.
voö isadan merirosvot harvoin a-lentuivat
sellaiseen kielenkäyttöön
kuin sivistynyt brittiläinen amiraali
syyllistyi Islannin laillisesti omista­milla
vesillä.
Tunkeutuessaan toisen taloon ja
kuljettaesraan pois omistajain tava­roita
varas myöhemmin kirjoittaa
ettei hän pidä kotia omaisuutenaan
ei suinkaan loukkaa rosvoa, mutta
hänen on paettava.
MUussa tapauksessa te "saatte an­sionne
mukaan" (?!). Amii-aali
Andersonin tämän lausunnon p i ­täisi
luikea pulpetilta Kan::ojen L i i ­ton
salissa, jonka jäs"n Islanti oh.
Olisi kiintoisaa mitä Andersoii ja
hänen päällikkönsä sanoisivat j os
ulkomaalainen :laiva . tunkeutuisi
esimerkiksi Portsmouthiin ja antaisi
määräyksen: " K a i k k i e n brittiläisten
taivain on poistuttava täältä, muus­sa
tapauksessa avaan kaikilla tykeil­läni
tulen teitä vastaan?" Ja sitten
licäisi kyynillisesti; "Hyvää yötä!"
Olisi kiintoisaa 'tietää mitä ami­raali
Anderson . sanoisi tällaisessa
tapauksessa? (Sovetsky Flot)
varustelun kustannuksella;'Siltä t a ­holta
yritetään' amerikkalaisille: us­kotella;
että Yhdysvaltalain' talou­delle:
on hyödyllistä jatkaa' miljar­dien:
dollarien käyttämistä sotilas:
lentokoneiden, tankkien;^;ydinpom-.
mien, rakettien yms. t i l a u k s i i n . U-nionistisen
liikkeen< johtajat yrittää
vät saada työläisef vakuuttuneiksi,
että V asevarustelu aiheuttaa i;"boo­min",
jota. ilman ei olisi työtä ja
elintaco laskisi. . . j
"Mutta,,niiksi tä'.laista , asevarusr
telua?" kysyy tavallinen ^merikkar
lainen. "Miksi.amerikkalaisten las­ten
t^ytyy„opiskella rappejutimieissa
ja. sopimattoihfesa huoneissaJiJMik;
s i miljoonien täytyy elää slummeis­sa
Yhdysvalloissa? Miksi ei huo­lehdita
ihmisten välttämättömistä
tarpeista tässä rikkaassa maassa?"
Kymmeniä sellaisia ei niinkään
lapse'lisia "miksi-kysymyksiä" ta­valliset
ihmiset tekevät heidän Yh­dysvaltain
johtajille. Ja he ovat
oikeassa. Mihinkään näihin kysy­myksiin
fei ole annettu sopivia eikä
tyhjentäviä va.tauksia. On olemas­sa
vain yksi vastaus: "Tämä on voit­toa
tuottavaa monopoleille." Tästä
syystä kolme neljännestä liittoval­tion
budjetista menee sotilastarkoi­tuksiin.
Äskettäin Yhdysvaltain
presidentti allekirjoitti uuden 40,-
945 miljoonan dollarin määrärahan
'huoriin sotilasmenoihin, joka tulee
tuntumaan raskaana taakkana ame­rikkalaisten
veronmaksajain har­teilla,
mutta tuottaa suunnattomia
voittoja monopoleille.
Kansainvälinen ilmapiiri puihdis-tuu
ja "kylmä sota" on laimentunut
sen jälkeen kun Neuvostoliiton ja
Yhdysvaltain johtjain vierailuvaih-dosta
tiedoitettiin. Tehtävämme on
lopettaa "kylmä sota" niin ettei sii­tä
näy edes jälkeäkään.
SITÄili
SM'
J A
" K a l l e on n i in herkk^^^ poika, ,et- - '^
tei häntä saa niissSSn, .tapauksessa -
rangaista." - ' f ' l-^;
"Mutta rouvay meidän-täytyy y l ­läpitää
kuria koulussa."' ' %
"Tietysti täytyy ;mutta voittehaÄ
kurittaa jotakin toista pikkupoikaa.'
Kalle pelästyisi siitä hirveästi." . ^
SUURIA KALOJA
Kalastaja: Tulee köKtä kofiin ISli^''
dön aika '^ikä meillä ole yhtään kä-^%
— . - - . .
t U a j Ä ; p ä ä ä t ä ^ ' t f t i ' s i t t e Ä T i ip
mennään kotiin. '^'nii
Suomen puoliieef-:-^-.o>;:>;5|:
Tiesittekö, että .
— yhdestä vesilasilhsesta saa­daan
energiaa yhtä paljon kuin 100
litrasta naftaa — mikäli vetypom­mi
saadaan "kesytetyksi";
— peltoja ja puutarhoja on koko
maailmassa kaikkiaan noin miljar­di
hehtaaria;
Varsova. - - PariäinenttienväiiJÄa
L i i t on kokouksessa^ Esiintyi v i i k l M i - ä ||
sitten maanantaina Suomen valtums^ ' -^J
kunnan jäsen, kansanedustaja Här-t^..,
ta Kuusinen, joka puheessaan ka- §
sitteli neutraliteetin ongelmaa, tct:,*
rostaen sen merkitystä erikoisesti
pienille valtioille, joille se a n ^ . j ^
mahdollisuuden vaikuttaa kansain:. " J l l
välisen jännityksen Ueventämispe^^^-yv^
ja aseistariisunnan edistämiseeifc 5|g
Puhuja korosti, ettei puolueäffö^ J f
muus ole vain sodanaikainen tdd^
jä, vaan sillä täytyy olla juurensa
jo asianomaisen valtion ^aiuhariä!^v^?|
kaisessa asennoitumisessa. ' -'5
Hän selvitteli Suomen riykyifett''*i
ulkopoliittista asennoitumista tode-^;;^.
ten, että Suomen puolueettomuhK'>
pohjautuu kansan palavaan haluun ^
säilyttää rauha omalla kolkallani'^-
me. Suomen kansan sUurten jouk-'''^"'
kojen mielipide "pakottaa" kaikU'
puolueet esiintymään rauhan j a hy-- " >'
vien naapuruussuhteiden k a n n a t ^ f i vi
jina. totesi kansanedustaja Hferttä' ||
Kuusinen, joka esitteli niitä sopi^..f^||
muksia. joita Suomi ön solminut
puolueettomuutensa tueksi.
KIINA ON
Pekihg. — Kansan valtuutettujen
yleiskiinalaisen kokouksen pysyvän
valiokunnan keskiviikkoisessa laa­jennetussa
istunnossa päätettiin yk­simielisesti
tarkistaa valtion . kan-santaloussuunnitelmari
vuodeksi
1959 määrääntiät tärkeimmät tavoi­teluvut
sekä tuotannon - kehittämis­tä
ja säästäväisyysöhjelmaa tarkoit­tavat
tavoitteet.
Eritellessään istunnossa tämän
vuoden taloudellista tilannetta pää­ministeri
Tshou En-lai huomautti*
että vuoden ensi puoliskolla kehit­tyivät
teollisuus, maatalous, kulje-tuslaitos,
rakennustoiminta ja
kauppa hyvää vauhtia. Menestyk-seinme
pyat suuria —r jatkoi Tshou
— j a siten luonnehtii kansantalou­den
tilaa hyppäylcsellisien kehityk­sen
jatkuminen. Kuitenkin, jatkoi
hän. toteutettaessa tämän vuoden
ensi puoliskon suunnitelmaa, on
käynyt välttämättömäksi tarkistaa
suunnitelman vuodeksi 1959i aset­tamia
tavoitteita. Syynä tavoitelu­kujen
tarkistukseen alenevaan
suuntaan on se, että on saatu uusia
tietoja viljan j a muiden maatalous-kasvien
sadosta viime vuoden ai­kana
sekä niinikään se, että maata
ovat tämän vuoden aikana kohdan­neet
vaka vat luonnononnettomuu-det.
Tärkeimpiä tavoitelukuja päätet­tiin
tarkistaa seuraavaan tapaan:
Teräksen tuotanto, suunniteltua 18
miljoonaa tonnia alennetaan'12^ |
miljoonaksi. Tähän ei sisälly • te^** -
Täs. jota on sulatetta yksinkertiö^H^
sin menetelmin paikaUisten! täfpej^.;
den tyydyttämiseksi. 12 miljooniäÄi^*;;^
tuotantotavoite merkitsee 50 priös.: 'H
enemmän k i i i i i edellisen vuoden ta^/^;
voite oli. r : ;
Hiilenlouhinnan tavoiteluvuksi;!:;-
päätettiin aikaisemman 380 miljoo­nan
tonnin sijasta ottaa 335 miljoo:.:.t\'/
naa tonnia, mikä merkitsee viimie
vuotista 24 pros. suurempaa tayoir,,,
tetta;;.,, , -;*':;y'^^-i;
V i l j an tuotantotavoitetta pienen;.,.^^^
netään 525 milj- tonnista ^ T^.yM,
tonniin- Puuvillan osalta väheimj^l,.::.
on 5 miljoonasta tonnista 2,3ibÄ>6.
tonniin j a teollisuuden tuotantotäv.i ['
voite pudotetaan 165,000 miljoonas- .
ta Juanista 147^000 miljoonaan jua-...
n i i n . >
Pääministeri ilmoitti eäell(een,'et-^^
tä K i i n a tänä vuonna rakentaa jtf"/
saattaa toimintaan 877 suurta "yri-"; '
tystä suunniteltujen 1,090 sijastÄ."
TarkistuksiJi suoritettiin
niuilia aloillal Istunnon osanottajat"
hyväksyivät yksimielisesti pääUm^ f •
nisterin selonteon j a kehoitti\^t''&;
maan väestöä taistelemaan kaikki |v|
voimansa ponnistaen oikeistopoik^?*'-
keaman aatemaailmaa- vastaan^--^jav..;
käyttämään jäljelläolevat yli n e l j S"
kuukautta täysin hyväksi taisteluun ; >
täksi vuodeksi tarkoitetun; kansanf^fjl
taloussuunnitelman täyttämiseksi ja t<
ylittämiseksi.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Nenästä on taas vedetty!
Kuten olemme jo aikaisemmin
jossain välissäokorostaneetkin, Or
lemme sanan täydellisessä merki­tyksessä
c^jfnadalaincn.' Canadassa
; syntynyt; Canadassa koulut: käynyt
vjarvieläpä.yhdessä välissä palvellut
Canadan ilmavoimis.sakin.
'Mutta.siitä huolimatta, niin ca-nadalaincn
kuin .Yolemmekin, V o
meidän suureksi häpeäksemme t u n ­nustettava-.,
että i kyllä canadalaiset
ovat joissakin suhteissa "pitkätuk­kaisia'^
joita kuulemme-isämme ko­timaassa
-käytetyn sananparren mu--
kaan on aina lupa jymäyttää.
N i i n sitä on käynyt meille kerta
uudelleen.
Valtiomiehemme hyväksyivät hä-;
peäksemme: tässä Joitakin viikkoja
sitten, että Canadan ilmavoimille
•rakennetaan:; yhdysvaltalaismerkki-siä""
hävittäjälentokoneita — F-104
oh kysymykcessä.
Lisäksi näitä Yhdysvaltain meil­le
tyrkyttämiä koneita valmiste­taan
yhdysvaltalaisen alayhtiön; Ca-nadairin,
tehtaassa Montrealissa,
jotta siitäkin yhdysvaltalaiset raha-iniespiirit
vain saisivat mahdolli­simman
paljon "rautaa" omaan pus­siinsa.
Nyt saimme lukea Toronto Daily
Star-lehdestä muutamia , päiviä: sit­ten
erään . M a f l T n : Goodmanin kiiv
joiluiksenpjossa hän;selostaa/kuinka
n i in kauhean hyväksi toitotettu F :
104 e i olekaan muuta kuin romuka­saan
kelpaavaa -tavaraa, koska sitä
aiotaan käyttää Yhdysvalloissa vain
ilmatorjuntatykistön: -maalitauluna
w tämä kohtalona sellaiselle lento,
koneelle, jota maassamme on pi­detty
etulinjan taistelukoneena!
Yhdy.svaltain ilmavoimien tutki­mus-
j a kehitysesikunta on iantanut
Lockheed Aircraftiyhtiölle; urakan
tehdä kolmessa: tai neljässä näistä
koneista: sellaisia muiutoksia^ että
niiden lentoa voidaan ohjata radi­oitse;
jotta ::ilmatorjuntatykistön.poT;
jat pääsisivät''paukuttelemaan kohti
miehittämättömiä ilmassa
maalitauluja!
' No, sekään ei meitä niin mahdot­toman
suuresti sapeta, mutta, nyt
kun on kauppa tehty j a luvattu os­taa*
i l inavoiniillemme yli $400,000,-
000 hinnasta 214;iäitä Yhdysvaltain
hylkäämiä vekottimia, saamme tier
tää; että niiden ominaisuuksiin kuu­luu
jöitäkin erittäin pahoja tapoj a.
Näitä koneita rakennettiin Yhdys-:
valloissa noin 300 j a 27 e l i lähes 10
prosenttia niistä onn tuhoutunut
imaahan tipahtaessaan, 13: viimeisen
13 kuukauden aikana. •
Samasta syjstä Yhdysvaltain i l ­mavoimatkaan
: e i ' niitä ,egää tila.?
sijuiemmassa määrässä j a onpa hu^
hutti- että k a i k k i : j o rakennetut-voiT
daan muuntaa maalitauluksi: ja ke­hittää
tarkoituikseen parempi lentoX
kone. Lisäksi niille 1ei>^äytä nyt
Jöytyvän muista ostajia kuj^nLänsi-
^aksa ja Canada.
- Nenästä on vedetty taas Canadan
kansaa — ja peräti valtiomiestem-me
suloisella suostämuksella!
Muistamme varsin hyvin kuinka
viime helmikuussa pakkolomautet-tiinv
toistakymmentätuhatta :canada:
laista lentokbnetyöläistäAvrori^teh-taalta
Maltonista kun hallituksem­me
päätti Jussi II johdolla, että hir-muisenihyväksi
väitettyä Arrow-ko-netta
ei saatetakaan sarjatuotan­toon
; vaikka : senkin kehittämiseen
oli käytetty canadalaisten wron-maksajien
rahoja"yli" $400,000 000
— rahoja, jotka upposivat kuin kai­voon
— J o t ta voitai.siin ostaa Yh-dysvtjfllbista
Bomarcpohjuksia. /{Ja
ellemme' nyt aivan väärin' muista^,
niin,:sitä vekotiiita:on kuvattu yarr
sin: vanhanaikaiseksi 'ja .tarkoituk-
.^eensUulpaamattomaksJ, XQska^silrv,
lä ei voi mannerten väliselle < kua,-;
iP i w S i :
ia
ko-ohjukselle mitään; sen kantömat^^:: 1
kan ollessa vain vaivainen muuta^' §it
ma sata mailia.
. Ja kaikki tämä vain: yhdysvalta?~ (
laisten rahamiespiirien hyväksi! . j " *
Muistamme vielä senkin ajaVi' ; i |
kun Jussi II:(ensimmäinien Jussi o l i ^
Canadan: ensinunäinen pääministeri/i
sir John A. Macdonald) pyrkiessään;>
valtaan. liberaalisen "St. Laurehtiil^|i|
valtakaudellay layvosteli aika^ajoitj?^ j
t a i n jokseenkin:jfera\'ästikin .maam-.;^'::
me suvereenisuutta ja etuja polk*^^' „
yfia^iYhdysvaltam suiirpääoinan taluv^^S
'tusnuorai^Sa kiilkevw liberaaleja, •(* |
Ja ellei ajatuskykymme ole aivan-< -
kokonaisuudessaan hävinnytxjff: e h ^ ;'
lemme ole päästämme vtäydellisestt:*
pyörälle'mennyt, n i i n . J u i ^ M I ieii-"; '
raa aivan vain kylmästi poliittisen," \-
"kilpaUijanisa" vanavedessä • j a ' ttf;)i|
kee aivan samoja virheitä—"tai»
ovatko ne sittenkään todellisia
"virheitä?" ^ '^'^ ,
Ehkä sittenkin olisi parasta luo*/., -
pua: Yhdysvaltain kannoilla seuraäf«:V.
misesta ja .asettua todelliselle ratt^f:r
han tielle. Kyliä se "ryssä" jo/öli^;!
si täällä jos hänellä siihen n i i n sua^^
r i halu olisiä J a jos tä$.<;ä nyt kyjniii;*
kauan taholta tai aseita ärsyfj^-\||
tään vieraita maita, niin siihi>lei^^#
, ^ . ' 1, . . 1 1 »
kisSä voi käydä n i i n k i n ; että saamat,
me "^jrniriv noiden Vhdy^
aseiden takia kauko Ohjuksia n i i^
•'''i^N:i*•M•!':,.;'.^;v•'Äfe::?i^^^
^ s^i^iis