1925-12-24-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Si|r||2 K I •sf i f hl - M-n Sobatovilaistroden esiiotymiaea Kärjistynyt taloadellinen taistelu, joka muuttui työväen poliittiseksi nousuksi yksinvaltaa vastaan, herätti eräissä poliisipiireissä ajatuksen luoda laillisia työväenjärjestöjä vaa^ rallisen sosialidemokratian vastustamiseksi' <so3.-dem. 'senaikuisessa • merkityksessä). Tällaisia vallankumouksen vastamyrkkyjä on porva^ Tisto yrittänyt keksiä kaikissa maissa. Vasta tulossa olevan luokkÄtais-telukehityksen estämiseksihän tehtailija von (Wrightkiii aikoinaan rupesi Suomessa perustamaan työväenyhdistyksiä ja ammattiosastoja. Moskovassa antautuivat tällaisen vallankumouksen ehkäisykeinon rakentamiseen kaupungin ylin poliisimestari Trepov ja Moskovan ohranan ^päällikkö Subatov. Eräässä selostuksessaan toteaa Trepov, että, "taistelussa saavutetut voitot kasvattavat työväestössä luottamusta omiin voimiinsa, opettavat sille käytännöllisiä taistelutapoja, kakattavat ja antavat sille kykeneviä toimitsijoita, luovat työväestöön vakaumuksen kollektiivisten otteiden mahdollisuudesta ja tarpeellisuudesta, tekevät, selväksi luokkataistelun välttämättömyyden, j.n.e., ja pitää . välttämättömänä vastamyrkyn antamista sosialidemokratian poliittiiselle vaikutukselle." ""Moskovassa muodostun ohranan välittömän johdon ja suojeluksen alaisena .konerakennus-työläisten yhdistys. Samoin perustaa santarmipäällikkö Vasiljev. Minskiin ja Schajevltsch Odessaan hallitukselle uskollisen järjestön. ' i Ohranamiesten koko toiminta suiintautui työväestön harrastuksen kiinnittämiseen rkeskinäiseen ' avustustoimintaan ja heidän vierottami-seensa ? poliittisista kysymyksistä; Mutta tässä yrityksessään joutuivat he kokemaati perin epämleinisia yllätyksiä: niin kauäi), kun heidän tekeleensä- olivat'pieniä suljettuja yh-distykedä,' eivät - i;ie tuottaneet mi- ' tään harmia^ mutta niin ipian, /kun suuret työväen joukot virtasivat nii-liin, tuU niistä työväen, taloudeUi- 'sen taistelun tukikohtia. Tämän > Venäjän työväenliikkeen poliidepi- .soodin; kirjottaja, professori 'dserov^ toteaa, että niin'' pian, kun esim. kutoma^työlaiset olivat ohranamiesten alotteesta pehistaneet avustuskassan,' lähetUvät he lähetystiön vjm-timäan:'. tehtaaii/vhallinnolta pallean-korotusta. Odessassa perustettu yh- ' distys ryhtyi .suureen lakkoon, johon otti osaa kymmeniätuhansia työ-- Iäisiä. Öhränsrn yritykset tukea " työväen taloudellisia järjestöjä aiheuttivatkin ; vastalauseita työnantar jien taholta, jotka näkivät tässä maa-aatelihallituksen halun nostattaa työläiset porvaristoa. vastaÄ»»; Moskovasta tuiriakkaamatta'valituksia Pietariin, iinanssiihinisteri aset-. tui loukkaantuneiden teoUisuusher-rojen puolelle , j a ; ohranapäällikkö Subatov karkotettiin Vologdaan. Taloudellinen tilanne vuoden 1905 vallan^montuen edello • Vuosien 190p--1902 talouspulan vaikutuksia j a . seurauksia ei oltu vielä saatu poistetuksi, kun jo alkoi uuden f pulan aiheuttaja, vens|läis-jäpanilainen sota, vuoden 1904 alussa. Vielä havaittiin teollisuudessa lamaannusta, ja jotta se olisi saatu nostettua 'levostaan", olisi tarvittu pääomia. > Mutta j i u r i silloin mobilisoi hallitus kaikki rahavarat, mitä vain irti^ sai ulkomaisina ja kotimaisina lai-nonia, sotatarkotuksiin. Vuosina 1904—1906 keräsi hallitus tällä tavoin yli ,2,800 miljoonaa ruplaa. Tämä saattoi kaupan ja teoHisuuö^en uudelleen pulatilanteeseen. Ei auttanut : hyvä satokaan, eikä sekaan, että mobilisointi esti työttömyyden nousemaika kovin suureksi. Maatalouden ja käsiteollisuuden alalla taas mobilisoinnin vaikutukset oscttautui-vat pian hyvin tuhoisiksi. Moni talous Jäi ilman työläisiä, rappeutui, ja menetti ostokykynsä. Teollisuuden ala toisensa jälkeen sai sen tuntea ja pian oli metalli- ja hiiliteolli-suudenldn tila aivan heikko. Siitä huolimatta tuhottiin sotarintamalla jatkuvasti taloudellisia arvoja. Kauppa- ja teoUisuuspula, joka vaikutti tuhoisasti -työväen taloudelliseen tilaan ja aikaan sai yhä laajenevaa työttömyyttä, nostatti työväestön' liikehtimään sotaa vastaan ja .vei lopulta vallankumoukseen. Gapoailaisnadesta looUcatletoisaa» doB tolkenenuseen TeoUisuusherrat olivat siis aikaansaaneet subatovilaisen liikkeen' 1o- - pettämisen. ; Mutta, kun työväenliike, • 'vastastulreesta huolimatta, yhä. kaavaa^- tapaamme hallituksen^ vuoden r 1904 lopulla uudelleen etsimas* sä tulcea tjAVäen keskuudesta. S i ^ asiainministeri Plehven ja metropoliitta Antoniuksen suojeluksessa syntyi "Pietarin kaupungin venäläisten tehdastyöläisten yhdistys", jonka tehtävänä oli, kuten eräs sääntöjen pykälä kuului, "herättää ja vahvistaa venäläistä kannsallista itsetietoisuutta." Tämän yhdistyksen johtoon asettui pappi Crapon; hän pe-rusti kaikkiaan 11 osastoa, joista järjestäjäinsä poliisillisesta alkuperästä huolimatta tuU ^ Pietarin työväenliikkeen keskus. Se alkoi joukon mielenosotuksia ja lakkoja, jotka'päättyivät vuoden 1905 tammi» kuun 9 päivän veriseen teurastukseen. , On syytä katsoa,, miten kehitys tähän pisteeseen kuikL Kaikki objektiiviset seikat olivat omiaan jo tällöin tekemään Pietarista vallankumouksellisen liikkeen keskuksen: suuret ja koneellisessa tekniikassa korkealle kehittyneet, juuri pääkaupunkiin keskittyneet metalli-tehtaat olivat valmistaneet huomattavan suuria joukkoja perinnöllisiä palkkatyöläisiä, joita yhdisti toisiin* sa vain tehdas; laaja tekniikan käyttö^ muunkin tuotannon alalla oli omiaan vetämään maaseudulta verraten suuria työläisjoukkoja kaupunkiin; suurten työläisjoukkojen kerääntyminen yhteen kaupunkiin, jossa samalla oli joukko suuria mitä keski-tetyimpiä tuotantolaitoksia: siinä pe-rustekijäti Jotka asettivat Pietarin proletariaatin vallankumouksen keskeisimmäksi voimallesi. ' Voimakas kuohuminen alkoi jo vuoden 1904 lopulla. Kipinäii liikkeen syttymiseen ^ antoi neljän työläisen erottaminen PutilOvin tehtaalta sen vuoksi, että hekuuliiiyat Gaponin. yhdistykseen. \ ' Työläiset vaativat erotettujen takaisin ottamista ja lisäksi erään mestarin erottamista. Kun hallinto, ei määrättyyn hetkeen mennessä suvainnut antaa vastaustaan, seisahtui koko tehdas. , Samalla työläiset esittivät joukon vaatimuksia, kuten: työpäi-, lyä S-tunntiseksi, ylityöt poistettava, työläisilie oikeus; Valita tehdaskpmi-teo, alin hyväksytty työpalkka sekatyöläisille,, parempi iä^kärinayun saanti, ei ketään erotettava lakon vuoksi, j.n.e. Tammijcuun 4 p:nä pysähtyi Ransv kalais-venäläihen tehdas, viidehten^ •Nevan laivaveistämö ja 7:ntienä kaikki Pietarin tehtaat. ' Työläisten keskuudessa alkoi vallita puute ja kurjuus. Gaponin päähän pisti "etsiä oikeutta?' iceisariUa. Työväenjoukot hyväksyivät tiiuman, sillä väMa he näkivätkin, että heidän italpudelliseen taisteluunsa liittyy aina poliittinen taistelu, i)iin|us-' koivat he,' että tsaari ;on poiitiikan ulkopuolella, että hän autta^ heitä, jos hän itse saa tietää asioiden surkean tilan työväen " keskuudessa. Juhlamielen Ivallässa mentiin Talvipalatsin edustalle... laukausryöpyt pamahtivat, verta, ruumiita. ^. Mutta vallankumouksellinen tietoisuus nousi veriuhrien kirkastamana, vuosisatainen usko ja harhausko tsaariin oli hajotettu näillä laukauksilla, ja työväenluokka asettui-vallankumöulc-sen johtoon — itsevaltiutta ja kapitalismia vastaan ! VaHanlnimottkaellinen noutu ja ensi-! maiset ammattiyhdistykset Tammikuun 9 päivän tapahtumilla oli suunnaton vaikutus kaikkiin kansankerroksiin, ennen kaikkea ne olivat valtavan vallankumouksellisen kuohunnan lähtökohtana. Vuo>- den 1905 lakkoliikkeen voimaa voimme paremmin arvioida verratessamme sitä \*uoden 1903 lakkoihin. Silloin oli lakossa 550 liikettä (3,21% kaikista) ja 86,832 työläistä (eli 511 % kaikista työläisibtä), mutta vuoden 1905 kulufessa oli lakkojen luku 18,995 (eli 93.29^' kaikista liikkeistä), lakossa .'olleiden työläisten lukumäärä oli 2,863,172 (s.o. 163.8% koko työläisten lukumäärästä, toisin sanoen; useat työläiset olivat lakossa useampia kertoja). Lakkoja puhkesi milloin siellä, milloin täällä. Poliittiset lakot liittyivät taloudellisiin; edellisten määrä on laskettu 48% :ksi,^jälkimäisten 52desi. "Kuohunta oli niin voimakas, että,tsaari-hallituksen piti ummistaa silmäni näille "laittomiUe" työläisesiintymi-sille. Tammikuun tapahtumain aikaansaamaa voimakasta iakkoliiketta ja sen luomaa tilannetta käyttivät työ- Iäiset hyväkseen, luodakseen ammatillisia järjestöjään. Nyt eivät olleet hereillä ainoastaan teollisuus-työläiset,^ vaan sellaistenkin, palkkatyöläisten ryhmät, jotka eivät sit ä ennen olleet ottaneet ^ osaa työväenliikkeeseen. Nämä olivat' palve-^ Iijoiden y j a r loisityöläisten r ryhhiSt. Ensimäisenä muodostuu - Pietarissa kirjaltajain yhdistys. ^Sen jälteen toimistoapulaisten - ja Idrjanplj^ain yhdistys. 'Sauppa-apulaiset -tö^iirat aluksi salaisissa piireissään, mutta sitten ryhtyivät julkisesti järjestämään liittoaan. Julkiseen toimintaansa mennessä se oli jo koonnut riveihinsä 2,000 jäsentä. Salaisesi sa kokouksessa syntyivät alkukesestä kelloseppien, räätälien, ajurien ja Suutarien ammattiyhdistykset. Niiden oli vaikea toimia, kun vastarinnassa olivat sekä heidän isäntänsä että poliisit. » Samoin -kuin Pietarissa, alkoi Moskovassakin ensimäisenä toimintansa ki^jalitajain yhdistys. Salaisena järjestönä oli äe toiminut jo vuodesta 1903, jolloin Moskovan kirjaltajilla oli ollut lakko. Jo ennen vuotta 1906 oli se liittynyt sos.-dem. työväenpuolueen osastoksi. Bolshevi-kien alotteesta saadaan keväällä 1905 aikaan leipurien puolueosasto, Joka ryhtyy johtamaan tämän laajan ammattialan ' järjestötoimintaa.' Vuoden 1905 loppuun mennessä oli Moskovassa ammatillisia, järjestöjä 50, Pietarissa 44. Myöskin maaseudulla alkoi ammatillinen KUce järjestyä jo ennen lokakuun suurlakkoa. Mutta koko maata käsittävässä mittakaavassa ja kaikilla tuotannon aloilla muodostuivat ammatilliset järjestöt yleensä vasta lokakuun jälkeeft, Pyrkimys järjestäytymiseen oli niin voimakas kaiMcien palkkatyöläisten keskuudessa, että tufskin oli sitä alaa, jolla ei piisi puuhattu järjest&ä. Näin jatkui Moskovan työläisten joulukuun kapinan kukisturoiieen asti, Jolloin taantumus' otti alptteen käsiinsä ja ryhtyi hyökkäykseen työväen ammatillisiakin järjestöjä vastaan. Mutta tappioista huolimatta kasvoi työväen" antmatillinen järjestäytyminen, ja vasta keväällä 1906 hyvin useat suurtebllisuusalah ammatilliset jär-, jestöt syntyivätkin. Niillä' liitoiUa, jotka olivat. muo-dostiineet ennen syksyn tajiahtumia, oli suurlakon aikana tärkeä organ^- satoorinen tehtävä.; Liike alkoi Moskovan kirjapainotyöläisten keskuudessa, jotka julistivat yleisen kirja-painplakdiä. Lakon johtoa varten valittiin soä-dem. kJrjaltdjain yhdis-tykspn johdolla kirjapaih Jedustajain' heiivosto. Lakosta johtui katumielenosotuksia ja iaseellisia yht(&6nottoja poliisien kanssa. Kir-japafnotyöläisten ^ jälkeen rupesivat takköW erään suuren leipomon työ4 Iäiset. Poliisin ja sotaväen, kutsu-niineri lakkolaisia vastaan kiihdytti Moskoviah -työläiiää ja oli omiaan laajentamaan Iakkoliiketta. Lokakuun 7 p :nä syntyi lakko Moskovan -^JCasanfn rautatiellä. Moskovasta, lakkoliike siirtyi Pietariin, jossa cn-dmäisekei kirjaltajat alkoivat myö-tätuntoisuuslakoh moskovalaisten toveriensa puolesta. • Täjnä valtava lakkoliike^ joka alukr si oli poliittinen/ valmisti lokakuun yleistä poliittista Suurlakkoa, jonka tuloksena qli 17 päivän manifesti perustu^laillisuustupauksiheen. Liikkeen VäikutiiksestÄ jätjestyi Pietarin työläisten edustajain neuvosto, "neuvostojen isä", kuten sitä on nimitetty., ., -,,.^':-;V ' > Muutamat ammatilliset järjestöt muodostuivat välittömästi taloudellisten lakkojen • jälkieeri, toiset taas niiden toimeenpanoa varten. Mainitsimme jo edellä, että järjestäjänä oli joissakin tapauksissa puolue, useimmin kuitenkin v työläisten aloteryh-mätj edustajain neuvostot; tehdas-; komiteat ja ammatillisten järjestöjen keskustöim|stot. Niinpä esimerkiksi Pietarin työläisten edustajain neuvosto edisti puutyöntekijöiden, tupakkätyöläisten, satamatyöläisten, kutpmatyöläisten, metallityöläisten, suutarien ja räätälien liittojen muodostamista. Tapahtunutta kehitystä^t^^^^^^ 'samme nousee vielä kysymys. Kysymys on se, että miksi eräät pierir tuotannon ryhmät olivat eriliien, suurteollisuuden työläisiä iuohiassä ammatillisia järjestöjään. Veriäj|in ammatillisen, liikkeen histöroitsija ^D/ Antpschkin vastaa tähän, että nämä ensimäiseksi järjestyneet ryhmät olivat tähän asti olleet kaikkein, sorretuimmaäsa ja riistetyimmäa^ä asemassa. He työskentelivät pieninä hajanaisina tyhihinä eivätkä voineet ajatellakaan mehestyksellistä työtaistelua. Suurteollisuustyöläisiä sensijaan yhcKsti jo itse tehdas, ja siellä oli monia spesiälialoja, joiden käjmtiinsaattamisesta ei voinut olla puhettakaan rikkurivöimina. Kun nämä työläisryhmät panivat lakon toimeen^ niin tehdas seisoi kerta kaikkiaan.ja tuotti suunnattomia tappioita/Kapitalistin oli syytä edes vähän kuulla työläistensä vaatimuksia, tahtoipa l ^ n sitten t ^ eii Mutta pientttotannon työläiset olivat elä-taeet- isäntiensä, t ä y d e t a n mielivallan alaisuudessa. ^ Vasta nyt, kun työväen~tue^ckataistduJäilfTtH koko kapitalististav yHteisknntaa, Uskalsivat nämäkin joukot lahteä liikkeelle ja tekivät sen niin kiireesti kuin voivat. Uuäen, pelkästään jäsenöksi O-mottautumisen pohjalla syntyneiden, ammatillisten järjestöjen rakenne oli hyvin erilainen ja tarve yiteisen keskusjä^estön aikaansaamiseksi niin voimakas, että jo kesällä 1905 kokoontunut Harkdvin paikallisten ammattiyhdistysten konferenssi päätti kutsua koolle yleisvenäläisen am-mattiyhdistyskonferenssin. Niin saatiinkin syyskuun ja lokakuun vaihteessa tämä kokous koolle. Kokouksessa oli edustettuna 36 yhdistystä. Tärkein kysymys oli ammatillisten järjestöjen ' yleisvenäläisen edustajakokouksen koolle kutsuminen.— Älote ammatilliseen järjestäytymiseen koko maata käsittävässä mittakaavassa oli siis tehty ja kaikesta vainosta ja vastarinnasta huolimatta kehittyi ammatillinen liike' niin, että toiseen neuvottelukokoukseen mennessä, helmikuulla 1906, oli ammatillisesti järjestyneitten työläisten/ lukumäärä 200,000. Tämä oli laajaan Venäjään näb» den tosin hyvin pieni määrä; vaan työväestön kaikkein etomaisimmat, tietolammat kerrokset olivat järjestyneitä. • Mutta siitä huolimatta ammattiyhdistykset olivat, kuten M. TomsM sanoo kirjassaan "Piirteitä Venäjän ammattiyhdistysliikkeestä", järjestöllisiä keskuksia, joiden toimintaa järjestymätön työTOestö valppaasti seurasi. Niiden ympärille kerääntyivät järjestymättömät työläiset varsinldn taloudellisten taisteluiden aikana. Hyökkäävä taantumus asetti uudet kysymykset päiväjärjestykseen: yuodeii 1905 taloudellisten saavutusten ja itse järjestöjen olemassaolon puolustamiseen. Mistään suunnitelmallisesta järjestöjen kehityksestä ja niiden koneiston laajentamisesta ei poliisin puristuksessa ja vainon alaisuudesta tietysti voinut olla puhettakaan. Taistellen on Venäjän ammattiyhdistysliike raivannut ^tiensä, taistellen se on kasvanut, kasvanut terveeksi, voimakkaaksi Neuvostovallan työntekijäksi. • K. V. S. mm "Trudin" toimittaja sosdemien -val-hekamppailua vastaan Eri maiden sosialidemokraattisis^ 68 lehdissä on äskettäin julkastu artikkeli, joka aluksi näki päivänvalon noskelaisten "Vönvärtsissä" ja josssa koetetaan osottaa Venäjän ammatillisen liikkeen kehnoutta.' Mainittu lehti on pohjannut arvostelunsa m.m. "Trudista" tehtyihin lainauksilla ja koettaa täten saada sille uskottavuuden ulkonäön. "Trudin" toimittaja jiaglpm on saksalaisessa "Rote Fahnessa" ottanut lähemmin kosketeliakseen näitä "Vör-wärtsin" jä muiden sos.-dem. lehtien.. (Spsialidemolcraatti niihin luettuina) laihfiusmetodejat Hän ospt- ^ a , että ."Vörwärts" lainaa Kom-miiiiistipuolueen k^sl^uskomitean päätöslauselmaa ammattiyhdistys-kysymyksessä; mutta valinnut laina-tessaan vainVkohdan, joilla on kielteinen merkityksensä. Näiden il-meisteti väärennysten nojalla väittää **Vorwärts" sitten, että Saksan äosialidemoki^atian esitykset Venäjän ammatillisesta liikkeestä, ovat saaneet y&hvislukseh venäläisten it-' sensä taholta. On ilmeistä, jatkaa kirjottaja, että' tätä {luihua metodia käytetään määrätyn tarkotuksen hyväksi, minkä Siuhteen ei voida erehtyä. So-sialidemjokratia näet > koettaa kaikin tavoin tebdä Venäjän ammatillisen liikkeen kyseenalaiseksi, jotta sen kautta estäisi ' kansainvälisen ammatillisen eheyden toteuttamisen. Mitä sosialii^embkraattiset lehdet • . • ; ' eivät''/Umota '•. Mainittu päätöslauselma, jota on väärennellen lainattu, on kuitenkin pääasiasisa positiivista luonnetta. Siiriä ilmotetaan m.m.,: että Venäjän -ammatillinen liike .ön kolmen viime vuoden aikana entisestään kehittynyt ja lujittunet. On ilmestynyt uusia toiminta-aloja kuten työyäenkerhojen, apukässojeri, ur-beilQisieurain, • y,m. muodostaminen. Jäsenluku, on kasvanut, aktiivisuus on • kohonnut ja kosketus jäsenten ja ammattiyhdistyselinten välillä, ori käynyt 'kiinteämmäksi. Jäsenluku jokaista palkkaa nauttiyaa virkailijaa kohti on kasvanut. Hallinta-koneiston ktlstahnukset^ osottavat; suhteellista, laskua j.n.e. " ' . . . . ., • '.. Ainmattijrhdistyksissä melkein .7 /miljoonaa jäsentäI , i ' •.» ', ^ - \Osottaakseen Venäjän ammatillisen liikkeen ' kebitystl^ esittää Jag-lorii eräitä ririmerpja. Ammattiyhdistysten jäsönmäärä kasvoi 1 p :stä huhtik, 1924 samaan -päivään 1925 5,822,682:sta ' 6,950;484 :ääÄ, joten yhden ainoan- vuoden jäseulisäys tekee yli mUjoonari. Tästä Usäyk-i sestä tulee yli puoli miljoonaa teollisuuden osaild, Tämä, jos mikään, osottaa,^ että työläiset luottavat ammattiyhdistyksiin. Vain , 10 pros. Venäjän työläisistä, on. järjestymät-. tömiä. Mikä maa voi osottaa vastaavia numeroja? Venäjän ammattiyhdistykset eivät saa rahallista tukea valtiolta, vaan ^ pohjaavat niiden raha-asiat jäsenmaksuihin^ Vuoden 1924 ensimäisenä puoliskona saivat kaikld keskuakonaiteat yhteensä^ QmmattiyHdistyksiltä 2,- 698,1]^8 ruplaa, toisena puolivuotena kohosivat jäsenmaksut 4,302,- 392 ruplaan ja tämän vuoden ensi puoliskona 4^492,396 ruplaan. Keskuskomiteoiden menot henkilökunnilleen • osottivat vähäistl^ nousua: vuoden^ 1924 ensi vuosipnolis-konii tekivät ne 800,209 ruplaa ja toisena .875,474 ruplaa. ' Oisianisatiomtoimittnan •' menot osottayat öleelHsta , nousua,-sim; vuotta päälle. Sama on laita fxi-j koisrahastojen — työttömyys- ja sivistysrahastojen, jotka nousivat 246,288 ruplasta 756,572 ruplaan. ' Ammattiyhdistykset ovat suorittaneet suunnatonta valistus- ja kasvatustyötä. ' Ammattiyhdistyksillä oli tämän vuoden alussa 3,417 työväenkerhoa, - joissa 900,251 jäsentä, 6,803 kirjastoa, joissa 8,414,- 000 kirjaa, 4,500 urheiluseuraa, joiden jäsenluku 350,000, j.n.e. Venäjän työläisten palkat tekivät 1924—1925 toimintavuoden neljänneksenä 95 prosenttia sodan edellisajan palkkatasosta. Kevyessä teollisuudessa ja suurkaupunkien teollisuudessa, . ylittivät ne sodan idellisajan palkkatason. '"Jaglom kysyy "Vorwärtsiltä" missä muussa maassa työpalkat jvat kohorineet niin nopeasti? Miten esim. on tässä suhteessa viime viikoina ollut laita Saksassa? .kommunistit « i ^ t kiellä virheitään Tällä emme tahdo sanoa, jatkaa Jaglom, ettei • meidän toiini^assam-me : oii^i' joitakin ' puut|;f|eUisuuksia. Mutta erp Venäjän ja Länsi-Eurohan välillä ön, että Venäjällä puhujaan avoiniesti virheistä, jotta saa-aisiin niistä oppia. *. Kuten Jaglomin selostuksesta nä- ^yy> ei Vfenäjän anunattiyhdistys-en tarvitse hävetä vertailua länsimaisten amAtattiyhdistysten. kanssa. . Suri sen sijaan joutuvat auttamat-omasti häpeäpaaluun ne, jptka lui-humalsesti käyttävät hyyäkseeri Venäjän proletariaatin itsekritiikkiä, voidakseen edelleen'hajottaa maail- FiTariproletariaattia. / CANADASTA SUOBIEEN ^S^^P^ OSLON TAI fCHÖPENHAMINAN KAUTTA Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat-kavuoron Halifaxista soor^uui Skandinaaviaan. , Parjehdnkset Halifiuusta, N., S. S. S. I^ELLIG OLAV, Joatnkonn sV ALElWETUt KOLMANNEN LUOKAN. . ^estakaisten matbain hinnat Säästäkää f45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00. Erinomaiset mukavuudet kolmannessa . luokassa. Hyttejä ,2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka.paikalliselta asiamieheltä niin aikaisin kuiB iriahdollistaf, ' CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var-ten ; Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. Läiiempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamiehen puoleen tai kirj pittalma yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDINAVIAN.AMERIGAN LINE 461 Main ^ St. Winnipeff.Can. 31 Upper Water St., Halifax, Can. EUGEN W. ELFVENGREN, No. 338 A. St. Jjames Street, Montreal, Que. J.V. KANNASTO ERICH J. KORTE, Box 69, Sodbury, Ont., Can. , Port > Arthur, Ont, Caa. -r TEHKÄÄ NYT SUOm-ÄIÄTKAlfflVE Halifaxista Suomeen (Goteporin Ih%P B. WILSON, vt. D. S., D. D.:ä. Kruunuja, siltoja ja tekohampaita. — Hampaita vedetään ilman kipua. 'MajrshallfEcclettqne Block, >^läkerrasisa Ttnunins. yläk^assa. Ontario ruokailkaa työläisten kontroUee-raamassa TARMOSSA. — 26c ateria. —- 316 Bay St., Port Arthor, Ont. I^ano Harmonikkoja kaötte) 8—9 vaorbkaudefis. YLI ATLANNIN JO POH. J A l ^ MEREN samassjEi laivaa ilman muuttoa. Mritka alkaa ja loppuu hyvissä Ruotsin American Linjan laivoissa. Ei passin leimausta eikä tullitarkastusta, eikä minkäänlaisia viivytyksiä matkalla Ruotsin läpi. Huom. I Erikoisia mukavuuk- < sia Suomeen matkustajille ERIKOISHINTOJA 8 :nnen, luokan matkustajilla.' - SUOMEEN ja takaisin AMERIKAAN "GRIPSHOLM" $186 Kulknvnorot: - . " ', New York. HalifaX ^Stockholm 5 tammik. 7 tammik. Gripshblm 20 tammik. »Dröttriingholm 6 helmik. 8 helmik. Gripsholm' 20 helmik. ^Stockholm 2 maalisk.. 4 maalisk. "^Drottningholm 13 maalis. 15 maalis, Gripsholm 26 maalisk. «Stockholm 13 hxäkSk. 15 huhtilc Kolmas luokka itäänkäsin $110.50 ja länteerikäsin ?122.00. Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia ottaa vastan sekä aut-, taa asioiden järjestämisessä Linjan lähin asiamies tai JSWEPISH. AMEEIGA^ LINE 470 MAIN STREET, WINNIPEG, MAN. 518 ST. CATHERINE S11(EET, WEST, MONTREAL, QUE. 71 Upper Street, H^ifax, N. S. f emple Bulldins, Detroit, Mich. "STOCKHOLM" "DROTTiONGHOLM" Ca^bin hinta $167.50 ja toimen i luokan $172.50 vähintäin ja siitä ylöspäin kumpaankin suuntaan. J* V. KANNASTO, Box '69 Sudbury» Olit., Can. ERICK J. KORTS^ Port Artfaar, Ont. SS» 366,891 ruplasta 582,109 ruplaan Myös Suomalaisia Fono{|rafi levyjä , myyirait 88' Dnrham $t., Sndbury, Ontario. SeuraayaBIue'n kaupasta. —TPhone 1694 — LABEEGE LUMBMI COMPANY : Täydellinen varasto rakennustarpeita. parasta sadtavtssa plovoa tyolS eeit-takoo S. ^02 eU N .743.' . THB 3RiLLIANT Värjäys, fa pnhdisfiiBll&e.- ^ l^eolesäme bdnkilSt Vatvelemka^ ja hopea tie edes^^ V O S L O N <CHRIST1ANIAN) A J S T O C K H O L M I N K A U T TA ~New Yorkilta , Lpkak. 24 p. Marrask. 14 p. Jouluk. 8 p. Oslosta (Christianiasta) Lokak. 6 -p.- fBERGENSPJORD" L<)kak. 23 p. "STAVANGERFJORD" Marirask. 13 p. "BERGPNSFJORD" Jouluk. 4 p; '«STAVANGEatPJOI^" Matkallaan NeTir Yorkiin poikkeavat laivat Halifaxissa. ' Kolmann^nluokah edestakainen piletti Suomeen $186.00. Matlqustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Yhdysvaltoihin taikka Canadaan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta miikavuudestaait,. hyvästä kohtelustaan, ja kaikin puolin erinomaisesta hoidosta. Mennessänne Suopieen teillä on tilaisuus poistu^, laivasta Beiirgenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-niaan) kuuluisilla näkoalajuniUa läpi Norjan, huimaavien vuoristojen (ilman lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen, pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. " TuUi taikka passien ta^rkasttksta ei ole enempää Norjassa kuin Ruotsissakaan.. . . Kolmannenluokan matbustajieni joilla on hallussaan maihin pääsyinpä, ei tarvitse takaisintuUesaan kulkea EUis-saaren kautta. Erikoistiet<>ja sekä hakemusblankkeja antavat meidän paikalliset akenttimme, taikka • ' • ; ^^^^^^^^ N ^ LINE 22 WhUehiUI Street; New V StkSlc OLENKIN PUDOTTANUT PUKUJEN !tNAT MAS! minnlta. V Saatte ne .hupniättavastl kalyemmaUa kuin muualta. . HUOM.! Ensiltiokan työ. Sopivaisqus taataan. • • VlMöSAHL 281 Bay Street. 1— EiUiluokan raatalilUke. —, Port Arthur, Ont. fuuklm oötaakAikki ruokatarpeet. U^ome lähetetään, myös huolellisesti ja no(ieasti suoritetaan tt-iNimNAMOHAI. G E C M ^ , ^Osdstajati E. Sepi^ ja S.^ Hotanen. S92 Bay St. ^ Pokella, SOSBl. POaX ARTHUR. Öat
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 24, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-12-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus251224 |
Description
Title | 1925-12-24-02 |
OCR text |
Si|r||2
K
I
•sf
i f
hl
-
M-n
Sobatovilaistroden esiiotymiaea
Kärjistynyt taloadellinen taistelu,
joka muuttui työväen poliittiseksi
nousuksi yksinvaltaa vastaan, herätti
eräissä poliisipiireissä ajatuksen
luoda laillisia työväenjärjestöjä vaa^
rallisen sosialidemokratian vastustamiseksi'
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-12-24-02