1925-12-24-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
» I s ' 5 iiii?- fr «f fejÄKfÄS, • Oat, Jola tilstaJ,.'terstoi i a IssafifaL^ T o i m i t t a j a t : a G. NEIL. AEVO VAABA. , VAPAVS (liberty) Tfcs only organ of Hanisli Worker8 in Caaada. Fnb- I M s d i n Södbary, Ont,,every Toesday, Tbarsday and ^ ^ * ^ ^ e r e d st the Post Office Department, Ottawa, ca geeond clsss matter. - General sdvertising rates 75c per coL Inch. Bli- Elmmn charge for aingle insertion 75c. The Vapaus la the best advertiEjng medium among PeotJe in Canada. >' : ' tbe Finnish TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. ?2.26, kolme kk. ^1.50 j a yksi kk. 76e. v ^ Yhdysvaltoihin ja Suomeen, y M ^ ?5.60, puoli vk. 03.00 j a kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita el nenrfa r»ba, ei tb.^a lähettan^äan, p i t d asiamiesten joilla on takaukset ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. AvioliittoonmenoilmofBkset 50c palstatuuma. Nimenrauutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. SyntymaUmotukset $1.00 kprte, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi Jcertaa. Kuolemanilmotukset 52.00 kerta, $,60c lisämaksu liitoslauseelta tai muistovärssyltä. - Halutaahtiedot j a osot^Umotnkset 50c- kerta, $1.00 ttolmekerlaa. . , , , , Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaadittaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen. torissa (ehteen Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-ssa lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain torstaina kello 3. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome et Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont. Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen Mijeeseenne. Mrjolttakaa uudelleen ; liikkeenhoitaja.i persoonallisena niui-ellä. . • ' . J . V. KANff\STO. Liikkeenhoitaja. Yhäysvall&t vohst suuimitella sellaista poiitlikkaa, —Joulun tShden ilmestyy lehtemme seuraixva numero vasta ensi tiistaina. ^ ' r = i , y HerM itä borpttaa brittiisi YalMiintaa Englannin kansainvälisen aseman, mika on järldky' nyt perustuksiaan myotenV määrittelee Amerikan kapi talismin voittoisa edistyminen, ja; kaikkialla Aasiassa kudiuvä'vallankumous, joka löytää Neuvostoliitossa tukensa. Kaikki toiset kansainväliset kysymykset — Eng* lännin ja Ranskan välinen \taistelujc^toasemasta Euro* passa ovat melko toisarvoisia. Joa kilpailu Yhdys^ valtojen taholta ei olisi lis&äntymässä, ja ellei tässä kil* pailuista olisi lainkaan edellytyksiä yhteentörmäykseen, -niin. Englanti voisi helposti selvittää välinsä" Hanskan kanssa. Ja ellei i idässä > olisi Neuvostoliitosta tukensa löytävää v^llankumtjusliikettä, niin Englannilla voisi oi-' Ia jotain toiv^itia suoriutua voitokkaa3ti nykyisestä ta-loudellisester puladta, aivan saarnoin kuin se kykeni voit' iamaän Napoleonin sodista johtunet äärettömät talou- ^'^HelUset vaikeudet. '''( " Yhdysvdtmn mahtavuuden lähteet ; 'Yhdysvaltaia kasvaminen yhä voimakkaammaksi ei jobclu pinomaan Amerikan pääomien lisääntymisestä. •Amerikan asema johtavana vimperialistisena niahtitia maailmasisa^ johtuu siitä, «ttä se omaa suunnattomat 'kotimaiset markkinat, jotka ovat ääo^ttö^än voimakkaalla |tavalla' kiihottaneet Amerikan kapitalismin • kehittyniisi-tä, kuin jnyös ^iitä, että 'se omaa koskemattoman maantieteellisen aseman, joka- tekee ulkopuolisen hävi-lyksen Yhdysvalloissa mahdotiömaiksi.-^ l^dysvallat mu- |sertaä Englantia teollisuuden^ kaupan' ja > luotonannon aloilla. Se voi sen tehdä my ijiilpailussa merellä ^Ryhttyessämnie kilpailemaan - Yhdysvaltain' kanssa :sotalaivojen rakentamisessa, tulemmb löytämään itsei9;^e Jyotyinä,^ selitti Lontoon pörssin :äanenkannattaj a 4;The , £conomiat3>, Washingt9nin konferenssin edellä. Anglo-iimerikalainen kilpailu o kilpaikssaan Yhdysvaltojen kanssay puolustaa'Englanti vain asemiaan^ iCun se tuli Washingtonissa ^ako-ieti& ai luopumaan lalpailusta «dreadnoughtien» raken-itämisessä, niin se yritti korvata sitä lisääntyneellä risv teilijäinvrakentamisella.v .Pakotettuna suostumaan mal^ simaaan >^ suunnattoman vuoteisen .suori-tidcsensotovelbta, se;yritti korvata sitä korottamalla ; Jkomin hintaa. Pakotettuna luopumaan sekaantumisesta Kiiium::£»loihitt, hankki. Englanti ;.itselleen ^ korvausta ;^htjTOai1ä eUcäisemäänKiinan^ t^^^^ imusta, johon Yhdysvallat - oli suostuniaaii...; Suurbrita^nian .politiikka - Yhdysvaltoja kdbtaan on epätoivon politiikkaa^ ti^l/paremmin sanoen pettymystä taottavaa konservatismia, politiikkaa,^ joka kantaa tuhoban häviön leimaa. . , A Ximo -r-r brittiläiseji valtakunnan Ukilleen häntäpää — heikko kohta — ml m Jos brittiläinen politiikka on kärsinyt tappionjtais-tellessaan'^ väkiluvultaan tiiin pieniä?'maita vastaan^ kjjin pyat Persia .ja Afganistan,, jotka,ovat alkaneet" ottai <maan vasta ensimäisiä askeleita .kapitalistisessa kehityksessä^ niin Englannin yhteenotto 'Kiinan kanssa tietää ;Britanman>ida|v,! politiikan kirjaimellista luhistumista. JprofessoriCroosset sanoo, että Kiinan teollisuusmaaksi tulemisen pai\'ä tietoa brittiläisen vallan loppua idässär Mutta ^paljoa enheri kuin Kiina kykenee pommittamaan Englantia idässä oman teolIisuutensaUuotteilla — tämä :j^rosessi on jo alulla —ilmenee ensimäisenä seurauk- :j^na KiinanUeollisuuden kehityks^tä proletariaaiin ja r^qzvariston^ ihnodostumlnen.' r Jo pelkkä pikkuporvariston demplnratian nousu szmttaa^^ Englannin toivottomaan , aseinaan* Yhdysvallat ja Japani pyrkivät Kiinassa saajinaan suorporvaiis^on 'kannatuksen, yrittävät, myön^- 'inäl.Ia « t i ^ ^ Pj0iTaxi6tpUe,..Juod itselleen yhteis^ kimnaliisai pobjan, vivi^^ aviilla nirll'e'~o^si mah- ^o}lyta k d ^ ^ t n a kapltäli^i^ p!iixm^^ilietit^Wl^vtDpr^ koska sen rikkaudet sallivat maljdollisuuden osoUaa by-via kohtelu^ Kiinan porvaristoa kohtaan. Kaukonäköiset Japanin politiikot voivat myös toimia samanlaisen politiikan merkeissä, mutta'maantieteellinen ja sivistyksellinen läheisyys saattaa heidät uneksimaan Kiinan järjestäjän osasta ja niistä voitoista, jolta tämä osa tuottaa heille. Englanti ei kuitenkaan ole tilaisuudessa kä)-ttaniaan samanlaista polltilidcaa; sillä ei ole edellytyksiä lahjoa idän porvaristoa lainoilla, ja, mlkä_on vielä täHceämpää, se ei voi myöntyä suurten itsenäisten^ porvarillisten valtojen luomiseen idässä. Amerikalla ei ole mitään suuria siirtomaita idässä. Japanilla on hai' lussaan vain Koi^a ja etelä-Mantshuria- Mutta Eng' lännillä on hallussaan Intia. - "SVouseva itä kumoaa brittiläisen kontrollin Kansallisen vallankumousliikkeen voitto idässä yleensä, ja etukädessä tuossa sumuttomassa maassa. Kiinassa, on suoranainen haaste Britannialle. Jokainen brittiläinen imperialisti toteaa, että Kiinan todellisen itsenäis^den saavuttaminen, itsenäisyyden, mikä voi avata sen laajat edellytykset taloudelliselle ja henki; selle kehitykselle, voi joka päivä aiheuttiaä Intian jokaisen työläisen, talonpojan,oppineen ja porvarin mielessä kysymyksen: «Miksikä Kiina voi olla itsenäinen, emmekä me?» Vallankumouksen voitto Kiinassa merkitsee vallankumouksen voittoa ^oko Intiassa, elle^ vii-desgä, niin kymmenessä, ja ellei kymmenenä, niin kahdessakymmenessä vuodessa. Tästä syystä ei EngPanti voi sovitella nousevan idän kanssa;- tästä sVystä se vastustaa ;töusevaa itä^. Ja on-tuomittu sen lyötäväksi. Neuvostoliiton osuus Brittiläiset impefialjstlt, joilla on aavistus lähesty västä tappiosta, eivät voi kuvitella brittiläisen politiikan seurausta tällaiseksi* He pyrkivät työntämään syyri siihen.johonkin muuhun ulkopuoliseen tekijään. Ja he löytävät ^sellaisen Neuvostoliiton muodossa. Oliäi. lapiollista kieltää ^e ääretön merkitys, mikä Neuvostoliitolla- on Aasian vallatrkumöusliikkeen kehitykselle. Ve-näjäir vallankumouksen voiton vaikutus ja kokemukset jo\iduttavat asiain kehitystä idässä. Mutta Venäjän vallankumous on samalla historiallinen tosiasia, se on oleellmen osa siitä historiallisesta kehityksestä, mikä johtaa koko' Aasian kumoukseen. Brittiläinen ajatus. että ensiksi pitäisi museitaayihäjän vallankumous sli nä mielessä, että myöhemmin kukistettaisiin Aaspm va lankumous, ei {arkota mi^utä kuiii ohjelmaa: ^ taistella vallankumousta vastaan^ idässä yleensä. ' > Neuvostovalta yoittaa . Vaikkapa tämä ohjeina näyttpkin erittämjärkeväl-; tä brittiläisille imperialisteilie,' ko^ka ^enäläJ' vallankumous -r- ensimälsenä sosialistisena,, valjlankunrouk^ — nostattaa koko kapitalistisen inaailman^nlt^^^ sitä vastaan, hiin on paljoa vaikeampaa nostattaa k^täiäti-sia valtoja jotka eivät harrasta brittiläisten etujen puolustamista idässä —idän kansallista vallankumousliikettä vastaan. ~ Epäilemättä kärsii brittiläisten euiin nitelma siitä seikasta, että hei^^rittäyät särkeä päl|cinäi:i lujimmasta paikasta:' Neiivöstoiiittq on jo t ö d ^^ voittoisasta vallankumouksesta, järjestyneoia " voiinak' kaaksi valtioksi. Ja ryhtyinihen taisteluun idän yal lankomousjtfi vastaan, rinhah Neuvostoliittoa vastaan käytävän taistelun kanssa, merkitsee taistelun'alkamista vaikeammasta päästä. Tämä sUuhnitelma lupaa Englan nille varman tappion, ^illä se ei onnistu Neuvöstplilton hävittämisessä. Ja jokainen sota Neuvostoliittoa vastaan, antaa hengähdysaikaa idän kansojen vallankumouksille, samoinkuin tilaisuuden järjestämistyöhön: p ' Brittiläisen politiikan ristinpuu ~ vallankumous Siitä/huolimatta hlihin^uuntaan tapaukset kehittyvä^ ei ole vähintäkään epäilystä siitä, etteikö taistelu Neu vostoHlttoa ja •kapinallisia idän kansoja vastaan muo dostaisi Englannin ulkomaapolitiikan keskei^ntä kysymystä; kysymystä, mikä määrää brittiläisen valtdkun nan iilkomaapolitiikän kaikessa laajuudessaan» Sentäh den Englannin jokainen toimenpide missä osassa nuta ilmaa, tahahsa, ei voi meikitä mitään muuta kuin osittaista ^liikekannalle; asettumista päävihollista, vallanku mousta vastfian,f.mikä j^htyy dynamiitilla räjäyttämään pirstaksi jo horjuvia brittiläisen maailmanherruuden peruskiviä. .r ;j -/l ^ KarlRadeL . Eoitimiuiistiset sankarit . Kommunistien miehuus vaikuttaa välistä raakalaismaisiin porvareihin jopa niin voimakkaasti, etteivät saata salata ihai|uaan. Niinpä kirjot\aa unkarilainen lehti Ujsag Rakosista: •t. Meidän on avoimesti myönnettävä, ettS me luutuneet porvarilliset ihmiset häpeämme jonkunverran ajatellessamme Rakosia ja hänen tovereitaan;:- Sillä nämä ihmiset, jotka seisovat kuoleman varjossa ja tuntevat^ tietävät, _etleivät he voi odottaa mitään sääliä, eivät ai-- noallakaan sanalla vähennä'rikostaan, eivät kiellä sitä,' eivätkä, peruuta mitään, eivätkä myös siten tee raskasta' rikosta:.meille käv tämän kautta mahdottomaksi hai- 'veksia heitä. Me häpeämme, että kommunismilla on .fanatiifckonsa,. joille:ihanne merkitsee enemmän kuin vähäarvoinen elämä. Porvarillinen ajatus sitä vastoin ei voi osottäa mitään fanatiikkoja.. Mitä porvarillisen ajatuksen edustajat rikkovat ihanteensa puolesta, sen kieltävät he heti jouduttuaan vastaamaan asiastaan.» x.:-s Ulkomainen työv^enlditi, joka lainaa^delläolevan,- huomauttaa, että "tämän IJuonted^uuden'toiselta jäi luonteettomuuden toiselta ^puolen, saattaa ^erinomaiseen Hyyin esittää. ; - ^- - •; Proletariaatti <fa "historiallisesti kc^oaVa luokkäj nullä on tulevaisutisihänteenkt^' jonka puolesta' kannat- YHDYSVALLAT VARASTAMASSA CANADAN VETTÄ Tässä maassa on puhuttu paljon siitä, mitep Chicagon' kaupunki varastaa vettä Michiganin "järvestä. Sanottu kaupunki tarvitsee sitä ja l>äästää ^en sitten likaviemäreistään — ei takasin siihen järveen, mistä se on otettu — vaan Yhdysvaltain Buuriinpaah jokeeia, Mississippiin, johtaviin vesiin. Kaupungin nykyään käyttämä vesimäärä on aiheuttanut sen, että YMysvaltain. j a Canadan, rajaygsistössä on veden pinta-ala huomattavasti laskenut. \ Alutta nyt'ovat asiat kehittyneet seilaisiksi, että Yhdysvallat tarvit-sisiväl y^tä suurien järvien vettä vielä enemmän. Sillä visseissä osissa Mississippi- ja Ulinois-jokia tarvittaisiin enemmän vettä, jotta niissä voitaisiin harjottaa laivaliikennet^ tä. Niissä joissa oi^ ollut aiemmin paljonkin vettä, mutta se on niistä vähinerin' vjähentynyt. - '' Tiedemiehet ovat todenneet, että sellaisella? paikoilla, missä on runsaasti kasvullisuutta — pääasiassa metsää -r— sataa paljon. runsaammin, kuin sellaisilla' seuduilla, misr ?^ ''f^f T'^^""^^;] loin ön ryhdyttävä neuyottelemaan Lisaksi ovat tiedemiehet todenneet,] annettava, taas tyhjiä lupauksia. että sadeveden määrä pienenee a - käli kuin kasvavat metsät hakataan pois. Ja Yhdysvalloissakin on Mississippi-laaksossa asutua.. aiheiit-tanut metsien häviämisen, jöko^ puutavaraliikkeiden toimesta -luurjocetun metsänraiskauksen tai maanviljelykselle j a asutukselle raivaamisen johp dosta. Ja tämä on aiheuttanut, että Mississippi- ja. IlUftois-joet eivät ole enää, niin keiyollisia laivaliikenteel-le/ i. kun aiemmin, sillä vesi on«>niis-sä yähentynyt, ku^ sitä ei enää sa- .devetenä kerry,, näihin j okiin Jiiin runsaasti. .''.v', . NiUl^ Yhdysvaltain 26'vpltioUa, joU»; koskevat Mississippi-laaksoon on yksiä j a ..toisia yhteisiä 'asioita. Sen vuoksi ne ovat perustaneet "l^ississippi-Ja^kson liitor»." Laivalii- Jcenne Missia^ipiösä on yksi sellaisia yhteisiä aswita<.Niinpä pA tämä liitto vaatinut fiallitusla ja kongressia ryhtymään sekaisiin lainsäädämiöl* lisiin toimen^teisi että, .Michiganin:- järvestä iä^öiiBiirtj^htiattär vettä ;^seenalaiBiin jokiin, laivaliikenteen elvyttj^miäeksi niissä. > ^ Canadalaiset; selittävät nyt, ycttä se ei käy laatuun. Sillä Chicagon j)ar'aikaa harjpttamasta ."varkaudest a " on jo koit^nnt haittaa. Jos nyt aiiurten järvien/vettä, laskettaisin lisää Mississippiin, niin siitä. aiheu-tulsi/ monia vaikeita seurauksia. Jär-vienv välille rakennetut:; kanavat tu-^ lisivai ^ytto^elvpttlÄaiksL Samoitf kaikki salamalaitteet. Ja St. Law-rence- virta voisi sitten - tulla (laivaliikenteelle kelpaamattomaksi. Osa Ontarion inaakunnan omistamista, näistä vesistä: voimansa saavista sivqimalaitoksista tulisivat tarkotuk-seensa, joko .enemmän^.tai vähemmän kelpaamattomiksi. BRlTTILXlSEN DIPLOMATIAN VOITTO Ranskalaiset, jotka ovat häärineet kauheissa veritöissä Syyriassa, ovat ilmottaneet ottavansa käytäntöön brittiläisten diplomatian menettelytavat maan alkuasukkaita sortaessaan. ^ Kyliähän ne brittiläisen imperialismin ^kätyritkin, ovat noin vaan suoralta Jcädeltä lahdanneet siirtor maakansoja, mutta heidän menettelytapansa ovat olleet enimmäkseen sellaisia, jotka mubtuttavat' "petkutusta." ' ffienommalla nimellä sitä kutsulbaah diplomatiaksi. 'Kun ranskalaiset eivät päässeet mihinkään tuloksiin ellei sellaiseksi laske yhä lisääntyvää tyytymättömyyttä Syjrriassa—-hiin täytyi heidän ryh-tä ajattelemaan parempia keinoja, -kuin suoraa lahtaamista, ifiinpä on esitetty brittiläisten nlenettelytapojen käytäntöön ottamista. Niihin kuuluu, että käskynhaltija kuuntelee -vaikka päiväkauden alkuasukkaiden johtajia, kun he ovat tekemässä valituksia, j a että hän niiden johdosta antaa tyhjiä lupauksia. Jos Vaikeat erimielisyydet ovat tulossa, niin sil- ' Saapa nähdä onko Jäästä uudesta menettelytavasta mitään- hyötyä? Englanninkieliset sanomdehdet mainitsevat tämän brittiläisen diplomatian uudeksi voitoksi. RANSKAN SANOMALEHTIMIESTEN PYHIMYS Sellainenkin pitää olla. Ja vieläpä ranskalaisilla sanomalehtiniiehillä, jotka tiedetään jo ^^anh6ista ajoista saiakka ostettaviksi.' Viimeisin ja suurenmoisin paljastus tällä alalla oli. kun nuo ilkeäihieliset bölsheyikit paljastivat, miten tasavaltaisen Rans< kan sanomalehdet olivat ostetut kehumaan despoottisen' Venäjän • vuor den 1ÖÖ6 lainaa. : i _ Nyt tulee tieto, että nuo. rahalla ostettavat julkisen sanan palveiyat, ovat Valinneet .Voltairen suojeluspy-himyksekseen. Miehen, joka^aiköi-naan kärsi niin paljon totuuden j u listamisesta: ! Sellaiseen 'valintaa^ ei heillä ole oikeutta. \ -ry.-/ ':r-' Mutta kukaai^i. ei panisi vastaan, jos olisivat sellaiseksi valinneet vaikkapa Rasputinin. r Sillä hän; oli^ mainio kuvaus Ranskan ja koko maailman poWarilKsen sanomalelfcdistöh moraalista. ' * . ' • .•• • , • • . <• UUSIA LUONNONRIKKAUKSIA POHJOIS-ONTARIOSSA • V/Äskettöin ^kerrottiin san sä suurista kaolinivaltauksifeta Älat-tagaini- jöen itäisellä rannalla, noin 60 mailit) etäisyydessä suoraan pohjoiseen Moonheamlsta, Transconti-nental- rautatien varrella, tai '32 mailin etäisyydessä T; and N . , O.-rauta- -tien, Cochranesta pohjoiseen laskettujen raiteiden päästä. Si^Hä oii jo monia vuosia tiedetty olevan kaoli-nia,' hifltäV kippiä, ruskohiiltä ja vuoriöljyä. -Kaolinia (China clay) löytyy noin 400 eekkerin-laajuinen ala. Tavaran sanovat englantilaiset asiantuntijat maailman parhaaksi. . kcea ryhjäyttiia jiBeen kauppsssh-teiBJin. Vuonna 1S20 nosB Canadan vienti Saksaan 8,215,337 dolla- .Jos täma. kapitalistinen yhteiskun-. ta ei olisi nykyisessä anarkistisessa sekasorrossa, niin ei olisi syytä vastustaa yhdysvaltalaisten suunnitelmia, sillä Canadalla on jo • tiedos-; saan saada lisää suuriin järviin. Sillä jo ennen kuoltuaan painosti Ontarion maakunnan vesivoimakomis-fifionin puheenjohtaja Sir Adam Beck, «ttä maakunnan pitäisi ryhtyä varastamaan** Huhdonlahteen johtavia vesiä j a kääntää niiden juoksu etelään, jossa niistä' voitaisiin kehittää sähkövoimaa. ^ Beck selitti,' että Hudson-lahteen virtaavan Albany-joen Uttvavedet voimisiin johdattaa maanselän (vedenjakajan) poikki rakennettavan kanavan avulla juoksemaan edelleen oUisuudessaja erittäinkin ^^ogliinin etelään, Nipigon-järveeu. Tästä jär- valmistuksessa. S ^ o l n . käytetään vestä- suuriin järviin laskiessaan, sitä paperi- j a kutomateollisuudessa. voitaisiin näin lisääntyneen veden- Se on savien luokkaan, kuuluvaa a i - paljouden kautta: synns^ttää paljon netta. Nykyisin .tuotetaan sitä Ca4 enemmän vesivoimaa,-kuin mitä n y t ; nadaan saadaan. Ja on .todennäköistä, et- loista, tä kuluu monia sukupolvia, ennen- gjuä tavalla joutuu'yhä uusia kun asutus ylettyi^ Albahy-ioen luonnonrikkauksia yksityisiin käsiin. varsiUe joten suunnitelman toivut-' Neuvostolutossa joutuvat luonnon-tamisesta ei t ^ erää kukaan kar- ^kkaudet yhteiskunnan omik^ Ja s ^ Asiantuntijat ov«^ sehttaneet, ^^^^ ^. että Beckin'chdotua voidaan t o t e u t r ' ^ v Nyt on pari brittiläistä rahamiestä Ostanut osuuden valtauksiin, niiden alkuperäiseltä omistaj^alta^^C^^-M. McSarthylta, Elk Lakelta. Tarko-tuksena on perustaa yhtiö seitsemän j a • puolen miljoonan dollarin pääomalla. Ja . kun rahamiehefr ovat hommassa mukana, ^ on maakunnan lÄäministeri lupailhiir^ rakennuttaa rautatien ^aik^Jb, 4*^11^. ° " pantu nimeksi JKaolin City. ' . Kaolinia käytetään keramisessa teriin ja-tuojitivEieltä 1,547,685 dollariin. Sen jalkfeen on kauppa Saksaa kanssa li^sääntynrt huomattavasti, nousten viime virkavuotena: Vienti 24,234,685 j a tuonti 6,772,- 590 dolläiihi Viemrfn määrä^ ei ole ainoastaan lisa&itynyt, mutta BP on myös aiheuttanut ennen- sotaa vallinneen epäedtjpsen viennin ja tuonnin " erotiikan ~ muuttumisen edulliseksi, J3anadalle suotuisaksi balanssiksL ^ r f - Canadan vienti. käsitti inaanvil-jeiystuotteita 18,000,000 jä karjan-tuotteita 2,500,000 dollarin arvosta. Jalot metallit j a n^iiCTaaUt käsitti-yät myös huomattavan erän. ~ Saksa taasen lähetti muiden tavaroiden ohessa kutoma- j a kemiallisen ^teollisuuden tuotteita. KOMMUNISTISET SU|»IHUNTAI-KOULUT • / ' ' • • ' * • -^'y ovat antaneet suurta huolta: monille porvarillisen yhteiskunnair lakeijoille. Tällä mantereella on kulkenut monia englantilaisia naisia puhumassa kommunististen sunnuntai^' koulujen kapitalistiselle yhteiskunnalle aiheuttamasta vaarasta. Näiden innostamana on jeräs. coboiurgi-lainen kirjbttanut torontolaiseen katulehteen Stariin kirjeen, joka on sisällöltään yhtä häikäilemätön, kuin aikanaan saksalaisia vastaan tähdätyt \ s^nomalehtikirjotukset. Suomennamme tähäb joitakin kohtia siitä. • •' . • • - ' "Miksikä sallitaan punaisen propagandan saavan jalansijaia Torontossa, Ontariossa ja Canadassa? Me rankaisemme väärentäjiä, varkaita ja murhaajia,^ itautta nämä kommunistit, jotka väärennetyillä opeilla johtavat ihmiset turmioon, va^astavaC^ Jumalan j a lain ihmisiltä j a murhaavat pienimmänkin^ isänmaallisuuden idun kahsalaisissam-nie, saavat kulkea vapaalla jalalla. He täyttävät nousevan polven, .teidän tyttärenne j'a poikanne, koiti'; munismin valheellisilla opeilla; Kommunismi ei t menestynyt Venäjä|lä. Öiinä on riittävä todistus sen kelvottomuudesta. Miksikä siis sallimme i kylyettävän ,^en hävittävää tulta täällä? S^j^lvaa kuin syöpä uskonnon, lain j a kunnon kansalaisuuden- elinjuuriä. Se tuottaa tuhoa ja hävitystä ja horjuttiaa yleistä mielipidettä^, Nämä ovelat piristyksen vainoojat,. hyökkäävät lapsiemme ajatusten kinippuun; JLasteiLjmielet ovat taipuvaisia jä ne pitää nuorena muokata kaikkeen hjrvään, ihntta siitä huolimatta sallitaan: •.-kiihkoilijäin kylvää kommunismia lieidäh viattomiin sydämiin-aä. : "'"Me räyhäämme 'veden varastamisesta' ja tullitaksbista, mutta emme hyökkää tärkeimmässä kysymyksessä j a :. raasta juurineen pois kpmmuhismin "jtuja, v-ennehkun se saa mpistä^f^uplinotteeh. Mikei /emme heitä näitä punaisia, , lain ja järjestyksen elinjuurien horjuttaj i a , kiihotushommine^h ja yalhe-verkkoineen^ rajojemme ulkopuolelle, kuten / teemme sietämättömille ulkomaalaisille? Ellemme^ ajoissa sammuta kommunismin yhä lisääntyvää vaaraa, "niin se leiskahtaa i l miliekiksi, mikä sukupolven kuluessa muuttaa Canadan toiseksi Ve-ttäjäksL , . ' . "Mitä liehutamme linnotuksissam-me? Union Jack'iä'vaiko punaista lippua?» ' Jos kaikki tämän lehden lukijat j a työläiset yleensä,' olisivat niin-luokkatietoisia kuin tuo kirjotta ja, n|m he"^ vastaisivat. kirjottajan si-sqnpurkauksepn : panemalla kaikki lapsensa kommunistisiin sunnuntai-kouluihin. adustsvimaMa; mimsmn Aroltai. Ho päästänyt ilmoiHe hafltean r , litasvirren sUtä, mitenkä Sacai suotta on saanut etsiä liittolaijta aina Jäamerestä lähtien Dardanel Uen eteläpuoIeUe asti, sitteniään' onnistumatta. Pitkälläpä ovat SuoBsen her^t jo käyneet maatansa kaupalla, km. on jo yritetty - liittba^ -iaukaisea Turkinkin Icanssa. Mutta epäonnis. tuttu on siinäkin. Onkohan jo kau-kaikeen Turkkiinkin saatu tieto vali Icoisen lahtarivallan todellisesta olei muksesta j a rettelöimishahista, räin. että ei'heilläkään ole halua liitton-tua sellaisen kalistelijai^ kanssa. NOSKELAISTEN HÄVYTTO. ' Jo monta vuotta on oDat todet-, tavissa sOi. • että Suomen valkoiset ^ Ä)sialidemokraatit avustavat ohranoita'näiden : liettävässä toiminiiaB. sa työväkeä vastaan. , J a sitä ma-katar kun vuodet vierivät,, tulevat ne yhä häyyttöminamiksi tässä hämiys-telyssään. , Nytkin,, viimeisen "marrasknun leikkauksen' jälkeen, on noskelai-neh- sanomalehdistö rientänyt merkkaamaan hyväksymisensä. Erikoi-sesti on onanoiden päätä sjlitellyt " S . Sosialidemokraatin"- pakinoitsij a kuuluisan "ohranan Sasiin" oppi-poika >'Davido". Hävyttömässä parjauskirjotuksessaan kirjottaa tä-mä "toveri", että ohranan tounit-tamat vangitsemiset ovat kertakaikkiaan hyväksyttäviä j a oikeutettuja j a että ohrana on ollut aivan oike-assa, tarttuessaan muka valtiopetosta härjottavaa kommunistinuorisoa niskavilloista''. "Naista, kissaa ja kommunistia tulee aina kurittaa," t o t e ^ tämä työväenasianajäja, sekä selittää, että yhteiskunnalle ei ole vähintäkään vahinkoa siitä, jos kommunisteja vangitaankin, sillä ne ovat aivan tarpeettomia eläjiä. Tämä OJjf sitä sosialidemokraattista työväehasian" ajamista ja kan-sanvaltaisuutte,, hekm siis yhtyvät jo Riihen Helsingm poliisimestarin meininkiin, että ' perustus- sen paremmin'.' kuin muutkaan "vapaan Siioihen"' lait eivät ole työläisiä var-t «n. ' • • E i näytä Suomen noskelaiaherro-j a lainkaan ehään huolettavan se, että 'työläiset tällaisten hävyttömyyksien talkia jättävät joukottain • heidän puolueensa. Pääasia näyttää ^^nöskille plevan,- miten he vaan paräiten voivat-auttaa ja mielistellä porvaristoa. Miksei ' niinlcin, val-lassaolevan lahtariston suosiossahan sitä onkin hyvä olla. •USJU i b ^ K O T U ^^ Jpku aika sitten karkotettiin Valamon luostarista joukko munkkej a sen takia, iittä eivät alistuneet kaikkiin Suomen valtiovallan määräyksiin. : » Nyttemmin on taas pantu vireille uusi syyi4juttu 137 mainitun luostarin munkkia vastaan,, jois^ 17' aiotiaan karkottaa Neuvostovaltaan kiireellisessä , järjestyksessä, sillä mainitut 17 munkkia ovat kir-koUishallinnon mukaan rauhan ja hyvän järjestyksen uhkana Valamossa. ' ' • ^Muiden 120 munkin juttu, jotka eivät ole Neuvostovallan kansalaisia, tullaan Mittelemään kirkollisessa oikeudessa. Onpa valkoisella Suomella htro-lia. P. K. Englannista ja ^Yhdysval- ¥alkoineii Suomi ei saa liittolaisia Valkoisen i^uomen sotahomalaa sairastava fasciatikopla on tulisessa kiireessä ja^ touhussa, nuufaatessaan Suomesta oikeata sotUasvaltipta. J a mqodostaessaan' sotaliittoja Neuvostovaltaa vastaan. Abutta se vain huolestuttaa näitä Sotemestaiftita, että : heidän puu' Puolueen virallisia tiedpnantoja Kommunistipuolueen puhujan ja järjestäjän A. T. Hillin matkaohjelma Tammikuulla: -Alta 23—24 26-28 liansa,^ei oikein, ote menestyneen. ;^2ll,|»äira^ k^i**- Ensiriiäisenä, p n : poifcjritfeltntK taa kohtuullisilla kustannuksilla, siitä aiheutuviin etuihin n ^ d e n . s Niin ettäk kuten huomaamme, ei canadala&illa ole syytä olla huolissaan, näistä vesiasioista. ;.Tamän .kir' CANADA^ KAUPPA SAKSAN KANSSA , Canadan ulkomaankaupan kasvussa eirole mitään niin silmiinpistävää jottaja panisi aiäkMasti vaataan, j o s ' iuin.,Mirtokunnan. j a * Saksan väli-- todella olisi uimavesien * vähentymi- Jkaupan lisääntyminen; Vuonna nen ksrsymykaessä. I^IO, jolloin .voitiin näiden kahden Ka puolesta / kannattaiaiit^istella i a kuolla n- Jos tällä nlfttttereella olisi kom- »aan välinen kauppa katsoa nor-munistinen yhteidctthte, niin tämS ..»aaUsiimnöksi, lähetti CanaflaSak^ asia oBsi i ^ i n häpompi jäijes- ^^an tavaroita 2,066,76S dollarin ar-tää, ^ i i t nykyisen kapitalistisen yn- < 90sta- jft tuotti. Saksasta. 7,935,230. teiskuntajärjestelmänvaliit^sä. Saa-4^^1larin tovosta.'^ / •- • • daanpa .nähdä,..jmten, tässä "asiassa ^-^^ta t Q ^ lopun tästä jkaupaniayn-. (käy? > <-^=- • • i - f ' r . »istö»,..JJiatte.,.he^ rauhanteon jslA maan -työväki, - niinkuin nyt ^ Siinä sotalaivaatojutussakin, jota sitäkin piti hiukan pienentää, "ajyöläisifr.^ tähän kyllä selviäisi pis^ihälläne linnaanv, mutta; ei sitfikään pikein arvaa tehdä, sillä kuka)>a ne 'sUIoin tekisi työt j a kokoaisi .herroijlepäS^* omia. ' ~ ^ ^ • Liittolaista, etsiessä; eijmyösk^u oikem tahdota onnistua.' Tstävja kyllä vakuuttavat k a i ^ i olevansa,^ kuten esmi. ruotsalaiset. /Mutta solmia liitto, ..sitä. e i halua^ Buotsm porvaritkaan. Eprkeintaan^seh'' hä^ luaisivat tc^dä jotkut t vapaussotaa^ kenraali^. JEUalmarssomut^^^^j^ heidän kaltajsensa.': ,ra -mulkiallakatt pain er tulos. o l e . pilot paljos^t par e m p i . -V^: - Faa^ehdissä:.'-^...- ^Hsi- .fieidah Canmore, Coleman: ^ ^anyberries i * . . - . i . . . • -29 Niimmola^ 30—31 /Joulukuun 24 p»tä tammikuun niaän Tyjmönmerehf rannikolla: Kan- • nikkoalueen matkan järjestöminen c|n jätetty Vancouverin alueen piiri-toimikunnallejjonkia toivotaan ryhtyvän pikaisiin toimenpiteisnn njat-kan järjestämiseksi alueensa osas- "foihin* j ,/ psastojen toivotaan tekevän par-^ haansa puhe- j a kokoustilaisuuksien bnnistumiseksi. Toveri. HiU tuke seUttämään; tärkeitä uudelle€nj&- jeÄämfakysymyksiä,! joiden oikein ymnSrtamihen on' sUuregta merkityksestä jo|miseUe puoluejäsenelle. Samalla' kertaa on jokaisen osaston- velvollisauä kykyjensä mukaan avästaa toveri'Hillin maöcaä ameel-lisesU iltamiöta ^ kolehtien avulla , : '..<•- ''f - ; l.^ffestSjgtoIijainu^ puolestar £ ' - . r . V : •;"^t-'>->'Älfc?mtttaaifiK.' • Sr.- IM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 24, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-12-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus251224 |
Description
Title | 1925-12-24-04 |
OCR text |
» I s '
5 iiii?-
fr
«f
fejÄKfÄS, • Oat, Jola tilstaJ,.'terstoi i a IssafifaL^
T o i m i t t a j a t :
a G. NEIL. AEVO VAABA.
, VAPAVS (liberty)
Tfcs only organ of Hanisli Worker8 in Caaada. Fnb-
I M s d i n Södbary, Ont,,every Toesday, Tbarsday and
^ ^ * ^ ^ e r e d st the Post Office Department, Ottawa,
ca geeond clsss matter. -
General sdvertising rates 75c per coL Inch. Bli-
Elmmn charge for aingle insertion 75c. The Vapaus
la the best advertiEjng medium among
PeotJe in Canada. >' : '
tbe Finnish
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. ?2.26, kolme kk.
^1.50 j a yksi kk. 76e. v ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, y M ^ ?5.60, puoli vk.
03.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita el nenrfa r»ba, ei tb.^a lähettan^äan,
p i t d asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioliittoonmenoilmofBkset 50c palstatuuma.
Nimenrauutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymaUmotukset $1.00 kprte, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi Jcertaa.
Kuolemanilmotukset 52.00 kerta, $,60c lisämaksu
liitoslauseelta tai muistovärssyltä. -
Halutaahtiedot j a osot^Umotnkset 50c- kerta, $1.00
ttolmekerlaa. . , , , ,
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaadittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
torissa
(ehteen
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-ssa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
et Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mijeeseenne. Mrjolttakaa uudelleen ; liikkeenhoitaja.i
persoonallisena niui-ellä. . • ' .
J . V. KANff\STO. Liikkeenhoitaja.
Yhäysvall&t vohst suuimitella sellaista poiitlikkaa,
—Joulun tShden ilmestyy lehtemme seuraixva numero
vasta ensi tiistaina. ^ ' r
= i , y
HerM itä borpttaa brittiisi
YalMiintaa
Englannin kansainvälisen aseman, mika on järldky'
nyt perustuksiaan myotenV määrittelee Amerikan kapi
talismin voittoisa edistyminen, ja; kaikkialla Aasiassa
kudiuvä'vallankumous, joka löytää Neuvostoliitossa tukensa.
Kaikki toiset kansainväliset kysymykset — Eng*
lännin ja Ranskan välinen \taistelujc^toasemasta Euro*
passa ovat melko toisarvoisia. Joa kilpailu Yhdys^
valtojen taholta ei olisi lis&äntymässä, ja ellei tässä kil*
pailuista olisi lainkaan edellytyksiä yhteentörmäykseen,
-niin. Englanti voisi helposti selvittää välinsä" Hanskan
kanssa. Ja ellei i idässä > olisi Neuvostoliitosta tukensa
löytävää v^llankumtjusliikettä, niin Englannilla voisi oi-'
Ia jotain toiv^itia suoriutua voitokkaa3ti nykyisestä ta-loudellisester
puladta, aivan saarnoin kuin se kykeni voit'
iamaän Napoleonin sodista johtunet äärettömät talou-
^'^HelUset vaikeudet. '''( "
Yhdysvdtmn mahtavuuden lähteet
; 'Yhdysvaltaia kasvaminen yhä voimakkaammaksi ei
jobclu pinomaan Amerikan pääomien lisääntymisestä.
•Amerikan asema johtavana vimperialistisena niahtitia
maailmasisa^ johtuu siitä, «ttä se omaa suunnattomat 'kotimaiset
markkinat, jotka ovat ääo^ttö^än voimakkaalla
|tavalla' kiihottaneet Amerikan kapitalismin • kehittyniisi-tä,
kuin jnyös ^iitä, että 'se omaa koskemattoman
maantieteellisen aseman, joka- tekee ulkopuolisen hävi-lyksen
Yhdysvalloissa mahdotiömaiksi.-^ l^dysvallat mu-
|sertaä Englantia teollisuuden^ kaupan' ja > luotonannon
aloilla. Se voi sen tehdä my ijiilpailussa merellä
^Ryhttyessämnie kilpailemaan - Yhdysvaltain' kanssa :sotalaivojen
rakentamisessa, tulemmb löytämään itsei9;^e
Jyotyinä,^ selitti Lontoon pörssin :äanenkannattaj a 4;The
, £conomiat3>, Washingt9nin konferenssin edellä.
Anglo-iimerikalainen kilpailu
o kilpaikssaan Yhdysvaltojen kanssay puolustaa'Englanti
vain asemiaan^ iCun se tuli Washingtonissa ^ako-ieti&
ai luopumaan lalpailusta «dreadnoughtien» raken-itämisessä,
niin se yritti korvata sitä lisääntyneellä risv
teilijäinvrakentamisella.v .Pakotettuna suostumaan mal^
simaaan >^ suunnattoman vuoteisen .suori-tidcsensotovelbta,
se;yritti korvata sitä korottamalla
; Jkomin hintaa. Pakotettuna luopumaan sekaantumisesta
Kiiium::£»loihitt, hankki. Englanti ;.itselleen ^ korvausta
;^htjTOai1ä eUcäisemäänKiinan^ t^^^^
imusta, johon Yhdysvallat - oli
suostuniaaii...; Suurbrita^nian .politiikka - Yhdysvaltoja
kdbtaan on epätoivon politiikkaa^ ti^l/paremmin sanoen
pettymystä taottavaa konservatismia, politiikkaa,^ joka
kantaa tuhoban häviön leimaa. . ,
A Ximo -r-r brittiläiseji valtakunnan Ukilleen häntäpää
— heikko kohta —
ml
m
Jos brittiläinen politiikka on kärsinyt tappionjtais-tellessaan'^
väkiluvultaan tiiin pieniä?'maita vastaan^ kjjin
pyat Persia .ja Afganistan,, jotka,ovat alkaneet" ottai
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-12-24-04