Vapaus, February 25, 1971

              Sivu 2 Tarst/ai, liebnik. 25 p. — Thursday, Feb. 25, 197
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADfANS
(LIBERTY) BötabJlahed Nov. 8,1917
Bdltor: W. EKXiTTND Manager: R SUKSI
Tel^ome: Office aod Editortal 674-4264
Publiähed tiwtoe we«lEly: Taeadays asut TtiuzBdai]rB by Vapain Pul)Usibl&ff
Ck». Unnlted, 100-102 Etaa St. WeBt, Sudbury, Omtarfo, Canada.
Maitting addresS: Box 09.
Advertladng lo/tea uptm appUcathm, taraastatloin free of ohaisa .
Seoond Class MaU, registrarttoa Numbet 1076
- CANADIAN liANGUAGE-PRESS CLUB
\
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 DSA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5,75
1 vk. $11£D. 6 kk. $8Ja
Tuleeko vielä Pohj.-Vielnamin vuoro?
Eräät Yhdysvaltain imperialismin olemusta, muka jotenkin
"ymmärtävät" saiovat, että presidentti Richard Nixonin tarkoi-tuksöna
ori vetäytyä pois Vietnamista tykit paukkuen ja pommit
räjähdellen jotenkin samaan tapaan kuin joku "villin lännen"
hurjapää tulee selkä edellä ja molemmin käsin revolverilla ampuen
ulos saluunasta eli kapakasta. , .
Vika tällaisessa järkeilyssä on vain siinä, kuten tunnettu
amerikkalainen sanomalehtimies James Reston puolestaan toteaa,
että presidentti Nixon voi suurella sotilaallisteknillisella ylivoimal-Z;
. laän terrorisoida Indokiinan kansoja, mutta ei koskaan saavuttaa
tilannetta, missä hän voisi "turvallisesti"; jättää taaksensa anti­kommunistiset
hallitukset Etelä-Vietnamiin ja Kambodzhaan. Mr.
Reston saattaa olla oikeassa arviossaan, että Nixon voi asevoimil-.
laan ylläpitää nukkehallitustaan Saigonissa ja samalla kertaa jat­kaa
veristä leikklään muualla Indokiinassa — mutta vain niin
kaufin kuin hän pitää Yhdysvaltain suuria asevoimia Etelä-Viet-
/namissa;:/- .•
Nixonin rinnastaminen "Villin lännen" revolverisankariin on
kaikkea tosiperää vailla.-
Toisaalta presidentti Nixonilla on ovet selko selällään auki*
jos hän todella haluaa vetää joukkojaan pois Etelä-Vietnamista.
Etelä-Vietnamin väliaikainen vallankumoushallitus on julkisesti
sanonut, että Yhdysvaltain joukoille taataan turvallinen pois
pääsy Etelä-Vietnamista heti jos Washington suostuu aikatauluun,
jonka puitteissa sen sotavoimat kotiutetaan. Tämän tunnetun tosi­asian
pohjalta sodan laajentaminen Kambodzhaan ja Laosiin sillä
perusteella, että presidentti, Nixon voi turvata sotajoukkonsa ja
vetää ne turvallisissa olosuhteissa pois Etelä-Vietnamista, on val­hetta
ja tosiasiäin julkeata vääristelyä. Amerikkalaisilla on kaikki
mahdollisuudet päästä "kunniallisesti" ja "turvallisesti" pois Viet­namista,
jos Yhdysvaltain, imperialismi lopettaa hyökkäyssotansa
yleisesti suostuu hyväksytyn aikataulun perusteella tuottamaan
asevoimansa pois sieltä. "
HYÖKÄTÄÄNKÖ MYÖS POHJOIS-VIETXAMIIN?
Kaikista tosiasioista huolimatta presidentti Nixon, ja hänen
sotilaspäällystönsä on nyt valmistelemassa tai on jo valmistanut
uuden vaiheen Indokiinan sodan eskaloimiseksi. Hänen keskiviik­kona,
helmikuun 17 pnä pitämä puheensa oli häikäilemätön uhkaus
PohjoiSTVietnamin eli oikeammin Vietnamin demokraattisen tasa­vallan
alueitten massapommituksen aloittamiseksi. Tunnetut tosir
asiat päälaelleen kääntäen hän sanoi:'"Aika on kulumassa umpeen
Pohjois-Vietnamilta, jos se haluaa neuvotella Yhdy.svaltainkan.ssa."
Ja edelleen seuraava uhkaus: "Emme tee lisää myönnytyksiä, nyt
on heidän vuoronsa toimia esittämiemme periaatteiden pohjalta."
Näin julkeasti puhuen presidentti Nixon esiintyi ihmiskunnan sil-i
mien edessä ikäänkuin hyökkääjänä olisi Pohjois-Vietnam, eikä
Yhdysvallat, cli ikäänkuin Pohjois-Vietnamin hyökkäysvoimia olisi
Amerikan mantereella, eikä amerikkalaisia Etelä-Vietnamissa.
Uutistiedot osoittavat kiistattomasti, että amerikkalaisia jouk-i
koja on nyt suuressa mitassa keskitetty Vietnamin jakavan de­militarisoidun
vyöhykkeen eteläpuolelle aivan Pohjois-Vietnamin;
rajan välittömään tuntumaan. Tonkinin: lahdelle on siirretty aina­kin
kolma lentotukialusta, joilla on satoja helikoptereita ja lento­koneita.
Japanissa olevissa USA:n sotilastukikohdissa on jo kuu­kauden
ollut käynnissä kuumeinen harjoitus ja joukkoja on lähe­tetty
"tuntemattomaan suuntaan". Ja aikaisemmin. annetuista
lupauksista huolimatta Yhdysvaltain lentokoneet pommittavat mil­tei
joka päivä Pohjois-Vietnamin alueita milteyHanoin.tuntumaan
asti. • ^ - ' :
Nämä ja monet muut Yhdysvaltain sotilaalliset toimenpiteet
sekä presidentti Nixonin helmik.. 17 pnä esittämä jyrkkä uhkaus,
että Pohjois-Vietnamin alueita voidaan pommittaa rajoituksetta,
viittaavat Yhdysvaltain presidentin suunnittelevan kuumeisesti uu­sia
toimenpiteitä Indokiinan sodan laajentamiseksi. Kohteena on
tällä kertaa ilmeisesti Vietnamin demokraattinen tasavalta, jonka
USA."n imperialismi määrittelee päävihollisekseen Indokiinan ope­raatiossa.
Maasotatoimet annettaisiin kaiketi jälleen "etelävietna­milaisten"
suoritettavaksi. Nixon ei kieltänyt puhees.saän mahdolli­suutta,
ectä Saigonin joukot voisivat hyökätä Pohjois-Vietnamin
alueelle. Hän sanoi vain, että jos Saigonissa sellainen päätös teh­dään,
sen on saatava USA:n hyväksymisen jos mielitään saada
amerikkalaisilta ilma- ja muuta tukea sellaiselle operaatiolle.
Presidentti Nixonin viittaus "ajan kulumisesta umpeen" Pa-^
riisin rauhanneuvotteluissa on selvä yritys kääntää asiat päälael­leen.
Totuushan on, että Pariisissa nimenomaan amerikkalainen
osapuoli on jarruttanut neuvottelujen sujumista yrittäessään neu­vottelupöydän
ääressä saavuttaa sen mikä ei ole onnistunut Indo­kiinan
sotanäyttämöllä — amerikkalaismlehityksen laillistaminen
Vietnamissa. ;
Kietään ei voida enää jymäyttää presidentti Nixonin ja hänen
kumppaniensa puheilla ja "selityksillä". Hän perustelee kaikkia
Indokiinassa suoritettuja toimenpiteitä "amerikkalaisten joukko­jen
suojelemiselle", Kambodzhaan hyökättiin amerikkalaisten jouk­kojen
"suojelemiseksi". Samoin Laosiin. Nyt näyttää siltä, että
Yhdysvaltain hallitus tarvitsee "suojakseen" myös Pohjois-Vietna­min
mässapommitukset ja mahdollisesti myös maajoukkbjeri tun­keutumisen
Vietnamin demokraattisen tasavallan alueelle, kuinka
siiuri on loppujen lopuksi öe alue, minkä Yhdysvaltain hallitus ha­luaa
saada aktiiviseksi sotanäyttämöksi siinä mielessä, että "voi­daan
suojella amerikkalaissotilaiden henkeä"?
Kysymys on tietenkin vallan muusta, eli .siitä; kuka koritrolloi
Vietnamia: Vietnamilaisetko, vai Yhdysvallat välittömästi tai nuk-kehallitustensa
välityksellä?
Tärtiä on kuitenkin ylivoimainen tehtävä niin presidentti Nix­onille
kuin hänen edeltäjälleenkin. Kuten alussa jo todettiin mi*.
Re^tonin artikkeliin viitaten, pres, Nixon voi ehkä suuren soti­laallisen
ylivoimansa avulla pitää Indokiinan maita sodan liekeissä
joko vuoden, kaksi tai kauerarbankin. Mutta tulossa on varmasti se
päivä, jolloin jenkkien on Vietnamista lähdettävä ja silloin loppuu
myös Yhdysvaltain imperialismin yliherruus siellä.
Chilen marxilainen presidentti
.\llende tuli äskettäin olleeksi sa­ta
päivää vallassa. HlstoriaUisesti
36 ei ole totisesti pitkä aikav mut­ia
jotakin j a suhteellisesti p^ljon-än
voidaan siitä jo todeta.
Viime syksyn vaalikampanjan
ikana äärioikeiston iskulauseena
oli:-^^Jos haluatte hirsipuita, niin
'.änestäkää Allendea. Länsisaksa-
.äihen Der Spiegel toteaa, että tä«
"iän mennessä Santiagon kaduilla
a muuallakaan Chilessä,' ei ole
läkynyfpunaisia'hirttäjiä". Kun
Vllcnde astui virallisesti presi-ientrn
virkaan viime marraskuun
alussa, eräät tarkkailijat Wa8h-:
ngtonista, Rio ^de Janeirosta ja
Buenos Airesista puhumattakaarty
ennustivat, että nyt rupeaa veri
/irtaamaan pitkin Chilen katuja.
IJnglantilaisen Financial Timesin
'tirjeenvgihtaja totesi Allenden
latapäiväisen valtakauden joh-iosta,
että vaikka jalankulkijoil-e
on sattunut onnettomuuksia,
niin he ovat paljon paremmassa:
turvassa kuin monessa muussa
maassa ja sanomalehdistö on suun
nattomasti vapaampi kuin esim.
Rio de Janeirossa. Sanalla sanoen
Chilessä on paljon enemmän va­pautta
kuin lukuisissa muissa pai-coLssa
latinalaisessa Amerikassa,
Financial Times totesi.
Mutta alkakaamme alusta ja eh-ä
vähäisemmästä päästä, mitä
Allenden hallitus on saanut ai­daan
sadan päivän aikana. Allen­ien
hallitus on korottanut alimpia
laikkoja tuntuvasti ja julistanut
'uokra- ja hintasulun, "400,000 vä-
"lätuloista chileläistä on vapau­tettu
kokonaan veroista. 320,000
pienviljelijää on vapautettu niin
'kään maaverosta, sen sijaan nii-ien
verovirkailijoiden määrää,
ioiden tehtävänä on tutkia suur­maanomistajien
veronmaksuja,
entisiä ja tulevia, on nostettu
300:sta 4,000 :een, korkeimmille
virkamiehille maksettaville pal­koille
on' asetettu enimmäiskatto,
virka-autojen käyttö on rajoitettu
vain tiukasti virkatehtäviin; Chi­len
lapset 15-ikäwuoteen ja odot­tavat
äidit saavat päivittäin puoli
litraa maitoa, avioero ja abortti
on tehty lailliseksi (Allende, joka
on itse ammatiltaan lääkäri ja
kirurgi, on esittänyt, että puolet
Chilen naisista kuolee kaikenlais­ten
puoskarien suorittamiin lait­tomiin
abortteihin), on perustet­tu
maallikkotuomioistuimia, joi­den
tehtävänä on antaa nuhteita
ia jopa vankilatuomiota vuokra-ja
hintakiskureille, tappelijoille,
luopuneille, vaimoansa karkeasti
kohdelleille aviomiehille. Allende
armahti kaikki edellisen hallituk­sen
vangitsemat äärivasemmisto­laisen
Mir-järjestön johtajat, hän
hajotti pelätyn "grupo movilen",
jonka tehtävänä oli terrorisoida
mielenosoittajia vesitykeillä, veri­koirilla,
sähköpam.puilla. Nyt tä­män
järjestön jäännökset kuljet­tavat
juoma- ja pe.suvettä Santia­gon
köyhälistökortteleihin. Tätä
myönteistä luetteloa voisi jatkaa.
'Caiken kukkuraksi Allende on
'tieltänyt hänen kuvansa ripusta-
•nisen minkään virkahuoneen seir
nille. .
Tämän jälkeen tulevatkin i.sot
asiat. Modenan virallisen hallin-
•lorakennukscn parvekkeella hän
julisti, että kaikki Chilen maape­rän,
rikkaudet kuuluvat ehdotto-
Thaimaalaisia
Laosin sodassa
Hongkong. Laosin isänmaal­linen
rintama Pathet Lao-liike oii
lähettänyt Neuvostoliitolle ja
Englannille kiireisen sanoman,
jossa Thaimaata syytetään jouk
kojen lähettämi.sestä Laosiin, il­moitti
Pathet Laon uutistoimisto
viikonlopulla. .'
Neuvostoliitto ja Englanti toi­mivat
puheenjohtajamaina vuo­den
1962 Geneven konferenssissa,
jossa Laosin puolueettomuudesta
päätettiin. Uutistoimisto ei sa­nonut,
milloin viesti oli lähetetty.
Sanomassa, jonka oli allekir­joittanut
Laosin isänmaallisen
rintaman keskuskomitean pääsih­teeri
; Phoumi Vongvichit, sanot­tiin
Thaimaan lähettäneen kaksi
pataljoonaa Thong Long Chengin
alueelle Ruukkujen tasangolle,
jossa Laosin haliituk.sen joukot
ovat ottaneet yhteen sissien kans
sa. : • .
Pathet Lao on jo aiemmin sa­nonut,
että Laosissa on runsaasti
thaimaalaisia joukkoja.. Thainiaa
on aina kiistänyt nämä väitteet.
Pathet Laon vieStlasä sartottiin
myös, että. Thaimaa on antanut
amerikkalaisten ..käyttää aluet­taan
tukialueena Laosiin tunkeu­tumiselle.
Työtltömyys pahenee
myös Tanskassa
Kööpenhamina, — Työttömyys
oh Tanskassa kasvanut tämän
vuoden tammikuussa entisestään'
ja on nyt ,5.7 prosenttia työ­voiman
kokonaismäärästä. Tans­kan
tilastotoimiston julkaisemien
tietojen mukaan työttömyys on
kasvanut varsinkin rakennustyö­läisten
kcskuudeBsa.
masti ja peruuttamattomasti val­tiolle;
ja kansalle. Kaikki mine-raalirikkaudet
kansallistetaan, Tä
jnän ulkopuolelle jäävät vain Chi­len
syntyperäiset sorakaivosten
omistajat. Tämä merkitsee ennen
kaikkea kuparikaivosten kansallis­tamista,
jotka ovat olleet amerik­kalaisten
kuparimonopolien Ana-condfin,
Kennecottin yrti. hallussa
'a loilla li.Tnkitaan lähes 80 pros.
Chilen ulkomaisista valuuttatu­loista.
Kuparikaivostyöläiset ter­vehtivät
myrskyisesti Allendea.
Paikalliset pankit kansallistetaan
ja' myöhemmin ovat vuorossa ui-'
komaiset pankit, vakuutuslaitok­set,
ulkomaankauppa jne:
. Parlamentissa on toistaiseksi
enemmistö, joka vastustaa kan­sallistamista
siinä laajuudessa
kuin Allenden ohjelma edellyttää.
Allenden edeltäjä kristillisdemo­kraattinen
presidentti Frei, joka
epäonnistui miltei täydellisesti re-formipyrkimyksissään,
ajoi valta­kautenaan
läpi perustuslain muu-;
tbksen, jonka mukaan, jos parla­mentti
hylkää esimerkiksi maan­omistusolojen
uudistamis- tai kan
sallistamisesityksot,.: niin presi­dentti
voi vedota suoraan kan­saan
kansanäänestyksellä. Nyt
ämä Frein perinnöksi jättämä
valtti on Allenden käsissä.
Allendella on myös suuria
vastuksia. Sekä kotimaassa että
ulkomailta käsin- 400,000 maan
alkuperäistä intiaania vaatii ta­kaisin
niitä maitaan, joita valko­ihoiset
kolonisaattorit ryöväsivät
heiltä yli sata vuotta sitten. Oma­valtaisia
maanvaltauksia on suo­ritettu.
Toisaalta sadattuhannet
asunnottomat ovat suorittaneet
omavaltaisia palatsien ja . puoli-valmiitten
rakennu.sten,valtauk­sia.
Allende on kieltäytynyt käyt­tämästä
heitä vastaan poliisivoi­mia
tai sotaväkeä. Sen sijaan hän
on käynyt paikan päällä vakuut-tama.
ssa, että vaikka kaikkia uu­distuksia
ei voida toteuttaa yh­dessä
yössä, niin maanuudistu.s-politiikka
ja tcho-stettu asunto­tuotanto
ovat hänen ohjelmansa
työlistalla ensimmäisinä.
Toisaalta maan äärioikeistolai­set
ja toisaalta amerikkalaiset jär
iestöt Pentagon. CIA ja FBI vaa­nivat
Allenden henkeä. Jos Allen­de
elää. niin hänen politiikkansa
kan.sanomaisuus joutuu koetuk­selle
en.si huhtikuus.sa. Jolloin suo­ritetaan
kolmessa maakunnassa
paikallisvaalit ja yksi parlamen­tin
jäsenen" vaali Allenden oman
paikan vapauduttua hänen presi­dentiksi
tulonsa johdosta. Koko
maailma seuraa suurella mielen­kiinnolla
Allenden Chilen suurta
koetta.
ritp tapaa neljän ~
suuren johtajat
Kairo..— Puolivirallinen kairo-;
laislehti AI Aliram ilmoitti viime
viikolla, että Jugoslavian presi­dentti
Josep Broz Tito tapaa nel­jän
suurvallan johtajat neuvotel­tuaan
Egyptin presidentin An-war
Sadatin kanssa..
Lehden mukaan Tito aikoo lä­hettää
vastauskirjeet neljältä
suurvallalta. Ranskalta, Englan­nilta,
Yhdysvalloilta ja Neuvos­toliitolta,
saamiinsa vierailukut-suihin,
jotka hän oli saanut jo
ennen tuloaan. Kairoon:
Jugoslavian ulkoministeri Te-pavac.
matkustaa Moskovaan ta­paamaan
ulkoministeri Andrei
Gromykoa ja muita neuvostojoh­tajia,
kertm Ai Ahram. Egypti
ja Jugoslavia kertovat sitoutu­mattomille
maille nykyisestä dip­lomaattisesta
kehityksestä, sanoi'
lehti edelleen.
Aikovat tappaa
3 mBiofonaa
bladkbird-Iinltuja
Milan, Tenn. — Yhdysvaltain
armeija aikoo tappaa 3 miljoonaa
.biackbirdrlintua Cmustarastasta).
jotka asettuivat pari vuotta sit­ten
"asumaan" Milanin arsenaa­lin
lähettyville.
Si.säministeriön edustaja Paul
I-«febvre selittää, että tämän
suunnitelman mukaan näiden lin­tujen
päälle suihkutetaan kahta
lajia pesuaine- fdetergent) mal­lista
kemikaalia mikä sulattaa
lintujen höyhenistä luonnolli.sen
öljyn, minkä johdosta ruumiin­lämpö
laskee nopeasti.
Arsenaalin komentaja majuri
James Lowo .sanoo, ettei hän ole
kuullut suunnitelman johdosta
mitään , vastaväitteitä Gibson
countyn terveysvirkailijoilta ja
muilta toimenhaltijoilta.
Mr; Lefebvre sanoo suunnitel­man
edellyttävän, että lintuihin
suihkutetaan tätä kemikaalia len^
tokonei.sta kylmän sään vallitessa:
Näiden lintujen sanotaan lisään­tyneen
niin paljon, että ne ovat
tuhonneet 19 eeUkerinalaa män­tymetsää,
f Amerikkalaiset ovat
Vietnamissa tuhonneet tnyrkky-kemikaaleillaan
miljoonia neliö-maileja
metsää ja viljapeltoja­kin.)
Mr. Lefebvre viiittää ettei tämä
kemikaali ole vaarallista muille
villieläimille siksi kun .se ei ole
myrkyllistä, ja myös siksi kun se.
"sulaa" muutamasra päivässä jät­tämättä
mitään tiettyjä jälkivai­kutuksia:
Reaktioita Nixonin politiikkaan:
Wa8hington. — Kqksi yhdys­valtalaista
senaattoria on esit­tänyt
Jyrkiin kannanoton presi­dentti
Nixonin äskettiiin esittä­mää
puhetta vastaan, jossa hän
vihjaili Saigonin joukkojen
hyökkäykseen Vietnamin demo­kraattisen
tasavallan alueelle ja
amerikkalaisten rajoittamatto­maan
ilmasotaan Pohjois-Viet-namia
vastaan.
Demokraattista puoluetta edus­tava
senaattori George McGovem
/aroittii että Laosin ja Kambodzr
lan lisääntyvä pommittaminen
laattaa vetää Kiinan mukaan so­taan.
McGovem syytti hallitusta,
2ttä se yrittää käyttää hyväkseen
i)ljy-yhtiöt painos-avait
Venezuelaa
Garacas, -.-^ Venezuelan hallitus
ii peräänny maassa toimivien ame-
.•Ikkalaisten öljy-yhtiöiden painos-
•;uks£3ta ja uhkauksista, sanoi presi­dentti
Rafael Caldera lehdistötiiai-
";uudss.«a Caracasissa.
Venezuelan hallitus päätti hiljattain
kcrcllaa ulkcmai.vten yhtiöiden ve
rotasta Ja raakaöljyn hintaa. USA:n
öljy-yhtict yrittävät kuitenkin saada
päätöksen muuttumaan säilyttääk­seen
voittonsa ja turvautuvat kai­kenlaisiin
juoniin ja avoimeen kiris-tykscsn.
Presidentti Caldera vahvisti myös
hallituksen aikomuksena olevan saat
Laa kaasuesiintymät. hallituk.ien val­vontaan;
jokaista tekosyytä jatkaakseen
hyökkäyspolitiikkaansa, kun h^-
nen mielestään ainoa oikea rat­kaisu
olisi USA: n joukkojen vetä­minen
pois Kaakkois-Aasiasta, Se­naattori
sanoi Laosin ja Kambodz
han, tuhopommitusten olevan
"barbaarisimpia tejtoja joihin tä­mä
maa on koskaan syyllistynyt".
Hän jatkoi, että -Nixon ei ainoas­taan
ole rikkonut vaalilupaustaan
vaan jopa "valmistelee kolman­nen
maailmansodan näyttämöä
Aasiassa". "Presidentti puhuu pö­tyä
sanoessaan lähettävänsä jouk
koja Laosiin ja Kambodzhaan,
jotta me voisimme irrottautua
Vietnamista. Me voimme poistua
milloin vain haluamme", senaat­tori
McGovem sanoi.
Republikaaninen senaattori Mc-
Closkey puolestaan ehdotti kes­kustelua
siitä, voidaanko presi­dentti
Nixon asettaa syytteeseen
osuudestaan sotatoimien laajenta
miseen Laosin ja Kambodzhan
alueelle.
"Tunkeutuminen Laosiin on kar
kea virhe", otsikoi sanomalehti
Los Angeles Times pääkirjoituk­sensa.
Hyökkäystoimet vielä yhtä
puolueetonta maata vastaan Indo­kiinassa
on selvä vahvistus sodan
laajentamisesta tällä alueella, leh;
ti kirjoittaa. Tunkeutuminen
Laosiin on uusi yritys .sotatoimin
pakottaa vastapuoli neuvottele­maan
meidän ehdoillamme. Los
Angeles Times kirjoittaa, että
USA :n tulee vetää joukkonsa heti
Etelä-Vietnamista.
ENGLANTI PROVOSOI
BELFASTIN VERITYÖT
Belfast. — Traagiset tapahtu­mat
Ulsterissa ovat suoranainen
.jcuraus Englannin imperialismin
koloniali.sesta politiikasta Irlan­nissa,
sanoi TASSin kirjeenvaih­tajalle
myöntämässään haastat­telussa
Irlannin kommunistisen
puolueen toimeenpanokomitean
jäsen ja Pohjois-Irlannin kommu­nistisen
puolueen varapääsihteeri
James Stuart.
Välittömänä syynä mielenosoi­tusten
puhkeamiseen viime aikoi­na
oli Englannin : sotilasjohdon
päätös suorittaa joukkotarkastuk­sia
Belfastin. katolisissa ghettois-sa.
mitä toimenpidettä on pidettä­vä
harkittuna provokaationa.
LUNOHOD JATKAA YHÄ
- TAVOITE TÄYTETTY
Moskova. — Neuvostoliiton kuu ,.suudct Kuun ja planeettojen tut-
Canada makHaa "helvetillisen
summan vähäi.sestä viehätys­voimasta",
.sanoo Dalton
Camp. Hän .syyttää päämlni.s-teri
Trudeauta talouden, ve­rokysymyksen
ja perusiu.sla-'
kimuutosten väärinkäsitte-lystä.
automaatti Lunohod-1 on täyttä­nyt
kokonaan kolmeksi kuukau-leksi
laaditun ohjelman ja ko­keen
tuloksiin ollaan täysin tyyty
väisiä. Lunohod o.soittautui tek-ni.
sesti oikeaksi ratkaisuksi, ja
erittäin käyttökelpoiseksi Kuun
tutkimuksis.sa. Kokeen aikana saa­tiin
kuunkulkijan avulla .suuri
määrä tieteellisiä" tietoja Kuusta
ia avaruussäteilystä. Kuunkulkija
Jatkaa vielä koetta Sateiden me­ren
alueella, r.iIiii .sen kailcki lait-teete
toimivat moitteettomasti, i l ­moitettiin
Moskovassa.
Marraskuun 17 päivästä alkaen
Lunohod on kulkenut neljän kuun
päivän aikana kaikkiaan viisi ki­lometriä
228 metriä ja siihen on
oltu maasta käsin radio- ja tele-visioyhteydessä
63 kertaa. Kuun-kulkijan
pitkäaikainen ja run­saasti
erilai.sia kokeita .sisältänyt
työ o.soitti automaattisten liikku­vien
laitteiden suuret mahdoUi-kimuksessa.
todettiin virallisessa
yh • eenvetotiedotteessa.
Kuunkulkijan laitteet kestivät
hyvin suuret lämpötilan vaihtelut
ja kokeen aikana kehitettiin tuo­tettava
ohjaus- ja suuntausmene-telmä.
Kuunkulkijan aviilla on
.saatu runsaasti uusia tietoja
Kuun ylimmän kerroksen kemial­lisista
ja fysikaalisista ominai-
.suuksita. Televisiokuvien ja mat-kamittausten
avulla on laadittu
Kuun pinnanmuodostuskartta Sa­teiden
meren alueelta. Edelleen
on saatu laitteen avulla arvokkai­ta
tietoja avaruuden röntgensä­teilystä
ja ranskalaisen laser-laitteen
avulla suoritettu tarkko­ja
mittauksia mm. Maan ja Kuun
etäisyydestä.
Kuunkulkija varustettiin jälleen
Kuun yön viettoon. Toimiin kuu­lui
mm. aurinkopariston kannen
sulkeminen. Kuun yö jatkuu maa­liskuun
6. päivään.
Pohjois-Irlannin viranomaiset
ja Englannin konservatiivinen
hallitus, ymmärsi' ernomaisesti
että tällainen toimenpide nostat­taa
myrskyisän : vastareaktion
väestön keskuudessa ja olivat
myös valmistautuneet siihen.
Käyttäen hyväkseen sotaväkeä
ja provokaattoreita imperialismi
yrittää hajottaa ja eristää Poh­jois-
Irlannin vasemmistolaiset op­positiovoimat
ja pitää kaikin voi­min
vallassa. Chichester-Clarkin
horjuvan hallituksen.
Viime kuukausien tapahtumat
osoittavat selvästi, että tämä
hallitus on kykenemätön ratkai­semaan
suurongelmia ;— lopet­tamaan
Ulsterin katolisen vähem­mistön
syrjimisen ja vähentä­mään
työttömyyttä, joka koko
maassa on nyt 9 prosenttia. Ei
ole mikään sattuma, että kaik­kein
mielenosoitusalttiimpia alu­eita
on ollut Belfastin katolinen
asuma-alue — Ballymarfey, jossa
puolet miespuolisesta väestöstä
cn työttömänä.
Konservatiivit turvaavat vielä
enemmän kuin heitä edeltäneet
labouristien hallitus armeijaan ja
polii.siin. Irlannin kommunistit
tuomitsevat ;• ne terrorimenetel-mät,
joihin Irlanin tasavaltalais- .
armeijan (IRA:nV kansalliskiih­koiset
äärimmäisyysainekset ovat
turvautuneet, koska he menetel­millään
antavat aseet viranomais­ten
käsiin ja vetävät joukkojen
huomion pois maan olennaisista
ongelmista.
Mutta nimenomaan armeijan ja
poliisin rankaisutoimet ovat kär-iistäneet
tilanteen Ulsterissa;
Kommunistit samoin kuin kan­salaisoikeuksien
puolesta taistele­vat
vaativat englantilaisten jouk­kojen
poisvetämistä niiltä alu­eilta,
joilla niiden pelkkä ole­massa
olo hostattaa uusien tais­telujen
uhan.
PÄIVÄN PAKINA
LÖTA LOTA LACUSTRIS
Tiedätkö mikä on "Lota lota la-oustris"?
: tiedusteli vanha ystä­vämme
Pietilä hyvän päivän sa-nottuaäli
ja toimituksen ainoalle
"vierastuölille" istuttuaan.
''Enpä taida tietää. Lieneokö jo­ku
uusi ruusu lIollywoodin tähti­taivaalla",
vasta^imnTe.
"Kittiä kanssa", sanoi Pietilä
painokkaasti ja imaisi ilmci.sen tyy
tyvälsenä kovat henkisauhut.
apua, makaat mieluimmin välly­jen
. alla misuksen vieressä kuin
lähdet kunnon säcvJntä hakemaan.
Vanhuus ci tule todellakaan yksin.
Muiden vikojen lisäksi se aiheut­taa
kalamiehlllc ja -naisille myös
laLskuutta— ja se on vakava tau­ti,
se."
Nyt hän puhui Ikäänkuin "lohdu-tuspalkintoa"
annettaessa ja sanoi
ymmärtävänsä miksi "toimittaja-
Tarkoitukaelliseri tauon jälkeen : poloiset" eivät kalastusasLoita tun-häh
ikäänkuin muutti puheen : ai-,
hetta ja kysyi; ''Oletko käynyt ah­keraan
\,iääkalassa?--'
"En lainkaan . • .Talvi on ollut
ankarampi kuin miesmuistiin; on
ollut kiljuvia pakkasia ja paljon
iunta:^
Pietilän kasvoille tuli surullinen
ilme; Hän mietti ja. imaisi kiih­keästi
savuja väärävartiseslaan;
Sitten, hän sanoi osaaottavalla ää­nensävyllä:
"El puhuta joutavia ilmoista.
, Vanhuus taitaa .sinuakin jo vaiva­ta.
Ennen oli 'kälailma' aina, sa­toi,
paistoi tai pyiyttl. Mutta nyt,
jos on vähänkin pakkasherrasta
nekaan perusteellisemmin, vaikka
puhuvatkin toisinaan siitä.
Pietilä jopa myönsi, ettei hän­kään
sitä "lota lotaa" tuntenut en­nen
kuin sai viime viikolla lukeak­seen
Ontarion maiden j'a metsien
minisileriön uutiskirjeen viime tam­mikuulta.
Hän veti huolellisesti
lailtämarissä /monistetun kirjeen
povitaskustaan ja rupesi siitä
tankkaamaan:
"MaihdoUisesti ette sitä u.sko,
mutta lota lota Lacustris ei ole
joku eksoottinen tanssijatar, Vaan
ticleeninen nimi rumanlaiselle ka-lal'ie,
joita jänkalaslajat saavat
toisinaan Slmcoe jäi-vostä (eikä
vain Simcoesta, lisäsi Pietilä omas
ta puolestaan). .
Täällä Ontariossa se tunnetaan
tavallisemmin suolattoman veden
'cod'; 'ling' tai 'burbot', Alaskassa
'lush', Saskatchewanissa 'Maria'
ja Yhdysvaltain itäosassa -'layer'
nimellä. Mutta monen kalastajan
mielestä se on 'roskakala', mikä
jätetään jäälle pilaantumaan, jos
kalastaja on niin onneton, että sel-lai.
sen saa..."
"Kuten huomaat, kysymys on
meille kaikille tutusta mateesta",
sanoi Pietilä lukunsa keskeyttäen.
•Ja kuten sanotaan, hyvällä lap­sella
on aina monta nimeä."
tässä vaiheessa pääsivät jo: al­lekirjoittaneenkin
mielikiivt val­loilleen.
Muistui mieleen, että nyt
on helmikuu, että made kutee hel-mikuussla,
että juuri tähän vuo­den
aikaan niitä saa helpoimmin
rannikkovesistä.
Multa Pietilä ei antanut aikaa
"haaveilulle". Hän jatkoi lukc:
mistä:' •
•'Tämän suolattoman veden turs­kan
(mateen) epämiellyttävä näkö
voi kääntää monen ulielet sitä vas­taan,
muMa oikein valmistettuna
sen valkoinen liha on hyvin her­kullista.
Jotkut pitävät siitä savus­tettuna,
toiset syväpaistottuna ja
jotkut lykkäävät keittää sen mak­san.
Miten tahansa valmistettuna
se on erittäin maukasta kalaa...
"Jos te olette kalamies, ja olet­te
niin onnellinen^ että saatte yh­den
sellaisen 'lota lotan' niin pitä­kää
se. Valmistakaa se juuri sa-mobi
. kuin valmistatte muitakin
herkkukalojanne. Voitte, havaita
sen vaivansa arvoiseksi", sanotaan
mainitussa kirjeessä; lopetti Pie­tilä:
'
"Tiedän, että sinä et pelkää ma­teen
"rumuutta", mutta pahitteek-,
si ei ole vaikka kertoisit tästä muil-.
lekin, joiden joukossa^saattaa olla
sellaisiakin^ jotka ennakkoluulojen
tai muiden sellaisten vaikutteiden
viiöksi jättävät; hyvän mateen pi­laantumaan",
selitti Pietilä.
Kiitimme kchteliaasti hoksautuk-sc5ta
ja lupasimme tehdä jotakin,
asian johdosta — ja kuten ylläole­vasta
näkyy, lupaus on tavallaan
pidetty. •
: Tämä sitäkin suuremmalla syyl­lä
kun Pietilän "luento'' palautti
mieleen jo vaari vainaalta saadun
opetuksen, että "maailnrian paras­ta
herifckua on hirven turpa, kar­hiin
kämmeri ja mateen maksa."
Mutta mitä pitäisi tehdä sen
Pietiliin "varthentumisjutun" tii­moilta?
Hyviä'jääkalarclssuja toivottaen
—-Känsäkoura.