1967-12-30-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 Presidentti puhui Kekkosen-Paasildven linjasta Helsinki — HenkUokohtaisesti en pidii enää maantieteellistä asemaamme ikään koin pakosta aiheutuvana Suomen ja Neuvostoliiton välisen ylitdstyön lähtökohtana, vaan näen luottamuksellisen yhteistyön edistävän kansallisia etujamme, sanoi presidentti Kekkonen puheesi saan Turussa LibM-aalisen kansanpuolueen Jäijcstfimässi tilaisuudessa. Presidentti Kekkonen totesi edelleen puheessaan, että äärioikeiston keskuudessa on ollut vallalla jyrkkää avostdua ulkopolitiikkaamme vastaan, joka on vUme aikoina merkittävästi väkevöitynyt Presidentti Kekkonen sanoi, että onneksi kuitenkin äärioikeiston antamaan väärään propagandaan enää uskota. Puheessaan presidentti Kekkonen totesi edelleen mm. seuraavaa: Tulen tällä kertaa puhumaan aiheesta, jonka sisäittämää nimitystä en ole k o ^ a n arkaiseimnin käyttänyt. Oletan, että en tule tämän jälkeen liioin tästä asiasta puhumaan. Tämä aihe on Paasikiven— Kekkosen iinja^ ; En ole ehtinyt suorittaa arkisto-tutkimuiksla, mutta muistiini luottaen sanoihin, että ensimmäisen kerran käytettiin tätä nimitysyh-distelmää huomen virallisen ulkopolitiikan Mtpia^una vuoden 1953 vaiheilla. Jollen erehdy, ensimmäisenä sen ottivat käyttöön neuvostoliittolaiset sanomalehdet Nimitys-mahtoi yleistyä Poilckadan palaut- Janiisen yhte(ydessä. Vuoden 1956 alussa presidentti Paasikivi otti asian puheeksi pääministerinsä kanssa, joHe hän samri: 'icuten olet havainnut, minuHa ei ole oUut huomauttamista nimitystä Paasikiven— Kebkosen-'linjaa vastaan". Sen olin huomannut Luulisin, että silloin kun nimitys PaasMven-^Keikkosen linja ensimmäisiä kertoja oli julkisuudessa, syynä kai lähinnä oli se äeikka. että olin oilut Paasikiven läheinen — ehkä läheisin— työtoveri monien vuosien aikana Olin ulkopolitiikkaa koskevissa kysymyksissä Paasikiven kannaUa, yaädca olin itsenäisesti taistellut äseUeni vakaumuksen siltä, miten Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet sodan päätyttyä olisi , järjestettävä. Sodan aikana vuoden 1943 lopuilla Tukholmassii pitämäs- Eäni esitelmfesä olin ottanut lähtökohdakseni Päasikiven^voin, että me joudumme aina elämään isuur-valta Neuvostoliiton naapuruudessa ja meidän on kyettävä hoitamaan suhteemme siihen. Liittyminen Neuvostoliiton yoimien vastaiseen rintamäatn ei^ole kännisten etujemme mukaista. Suomen etu ei voinut oHa, että se on jonkin suurr vaLlan äärimmäinen Neuvostoliiton rajalla oleva liittolainen, eteentyön-netty titkäcohta,' joka aina ensimmäiseksi joutuisi sodan jalkoihin: "Näin oHen Suomen kansaUiset edut eivät salli sitoutumista Venäjän vastaisen politiikan linjalle". Toinen vaihtoehto on — lauhin — ^puolueettomuuspolitiikka. Kansallisen politiikkamme tavoitteena rauhan tultua ja siihen valmistauduttaessa On puolueettomuuspolitiikka. Samaa asiaa käsittelin sodan aikana kirjoittamassani ja kohta välirauhan tultua ilmestyneessä teoksessani "Tässä sitä oUaan", jossa erityisesti korostin, että puolueet-torotmspolitiilQkamme on mahdollista vain Neuvostoliiton Suomea kohtaan osoittaman luottamuksen turvin. Suomen ja Neuvostoliiotn suhteet ovat Paasikiven aikana ja Paasikiven ajoista jatkuvasti vahvistuneet Oo turhaa käydä luettelemaan niitä käytännöUisen elämän aloja, joilla vuorovaikutus on lisääntynjrt ja lisääntyy. Mutta poliittisessa suhteessa on ollut merkittävintä se. että Suomen uikopt^tiikkaa on vuo^ desta 1956 Isättien voitu määrätietoisesti keJiittää yleisesti tunnustetuksi puolueettomuuspolitiikaksi. MiksiTUim vuodesta 1956 lähtien? Tämä johtuu siitä, että vaikka 1948 •yya^pimuksessa Suomelle tunnustettu oikeus py^ä suurvaltojen välisten riitojen ulkopuolella, vasta 1956 Neuvostoliiton valtio- ja puo-luerjobto virallisesti vahvisti 'katsovansa Suomen: kuuluvan puolueettomien valtmiden joukkoon. On i l meistä, että Sumnen ulkopolitiikasta saatu käsitys oli vakuuttanut Neuvostoiiiton siitä, el!tä Suomi vilpittömästi haluaa ja myös kykenee ylläpitämään puolueettomuuttaan. Toisin sanoen Neuvostoliitto katsoi voivansa luottaa puolueettomuuspolitiikkaamme. Tämä avasi meille •mahdollisuudet kohdistaa toimintamme fänsivaKoihin käsin; voidak-seme myös miltä; saada vl^äksy-misen puolueettomuuspolitiikallem-me. Keväällä 1961 suoritetun valtiovierailun aikana hyväksyminen saatiin Englannilta, syksyllä 1961 Yhdysvalloilta ja ^yksylp 1962 Ranskalta. Maan puolueettomuuspolitiikka oli täten tullut tunnetuksi niin hyvin idässä fciiin lännessäkin. Tästä csemastamme on oliut johdonmukaisena seuraufksena, että esim YK:Ssa • olemme puolueettomuus-asenteeonme vuoksi voineet toimia tehtävissä, joissa vain liittoutiunien ulkopuolella On katsottu olevan menestymisen mahdollisuudet Tämän vaalitaistelun aikana olen havainnut eräiden äärioikeiston puhujien vaatineen Paasikiven—Kekkosen linjan hautaamista, koska "ulkopolitiikkamme takana seisoo koko kansa, se ei riipu yhdestä miehestä ja mielipidesuunnasta". Olisi puhuttava suomalaisesta puolueettp- 1« sessa YK, New York. — YKn turvalU-suusneuvosto idätti pidentää Kyproksessa olevien YKri joukkojen toimiaikaa kolmella kuukaudella. Neuvoston puheenjohtaja nigeria^ lainen S. O. Adebo ilmoitti neuvoston päässeen yksimielisyyteen paä-töslauselinaislta; jossa myös kehotetr tiin Kyproksen' kiistan osapuolia käyttämään hyväkseön YKn pääsihteerin U Thamtin palveluksia ongelman ratfcaiseniiseksi lopullisesti. Päätöslauselmassa kehotettiin kaikkia osapuolia rauhallisuuteen, pklät-tymään kaikesta tilanneita kärjistävästä tormtnnasta. Päätös tehtiin vain neljä päivää ennen kuiri Kyproksessa olevan 4,-r pop YK-sotilaan toimiaika olisi päättynyt. Suomi on saarelle lähettänyt myös pataljoonan. Päätöslauselmassa ei oHut ehdotuksia YKn joukkojen yahvuudm "suurerttamisesta tai joukkojen valtuuksien laajentamisesta. Näistä kysymyksistä odotetaan kuitenkin keskusteltavan ennen pidennetyn. toimiajan päättymistä. Turkki on ehdottanut Kyproksen YK-joukkojen vahvistamista. Kypros taas vastustaa ehdotusta katsoen joukkojen vahvistamisen loukkaavan maan riippumat tomuutta. Kypros on pyytänyt YKn turvallisuusneuvoston takeita ulkoisen hyökkäyksen varalta. muus- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. "Hthän haluan vastata, että olen ensimmäinen kannattamaan tätä ehdotusta, jos vain tarkoitamme samaa puolueettomuus- ja turvallisuuspoliittista linjaa. HenkHönimet eivät minua tällaisessa käytännöl- Us-poliittisessa asiassa riuellytä^ en ole koskaan sellaista viljellyt; Eikä y (Jatkuu sivulla 4) Brandt vanna £EC:n > laiajenttamisesta Bonn. — Läflsi-Sdcsan ulkoministeri WiHy Braiidt sanoi telemiohaas-tattehtssa olevansa varnia, että Eu-rocqran talousyhteisöä laajennetaan ja että Ranska tietää sen. — Olen e^Miottdman varma sHtfi, että EEC laajenee lähivuosina ja sen ja Eftan väliset erimielisyydet poistetaan, sanoi Brandt. Rabbi hialiiaa uuden sydänieai Johannedmrg. — 61<vuotias johannesburgilainen rabbi haluaa olla Etelä- Afrikan seuraava sydänsiirtopoti-las. .V' • — On täikeää Etrfä-Afrikalle ja koko maailmalle,' että sydSnsilrrois-sa edistytään mahdollisimman pitkälle, koska se voi tulevaisuudessa pelastaa tuhansia dfimiä, sanoi ri|b« bp Mayör Eidelmah. - lupasi Papadc^iilbs ja i l ^ myös; annahdiiksi^^^^ Ateena. Kreikan uuden valtiosäännön kohtalo ratkeaa kiänsan-äänestyksessä, joka pidetään jos mahdollista huhtikuun. 21 pnä tai viimeistään syyskuun 15, ilmoitti pääministeri Giorgios Papadopoulös lauantaina. Valtiosäännön luonnos esitettiin lauantaina Kmkari hallitukselle; V Pääministeri Hmoitti samalla yM-; sestä armahduksesta, joka myönnoi tään kaikille poliittisille yangieillj?. riippumatta siitä, onko räix» tehty ennen huhtikuun vallankaappaustia tai sen jälkeen. Armahdettujen joukossa on siten maan entisen päärni-nisteritt poika Andreas Papandreou, kreikkalainen säveltäjä Mikis Theodorakis ja ns. Aspida-jutun syytetyt; Ainoastaan ennen viime huhtikuun 21 päivää poliittisiin rikoksiin syyl- ItEJtyrieet konimunistit ja tämän päivämäärän jälkeen terroritoimintaan syyllistyneet eivät kuulu armahduksen piifiin. Perustuslakia, laativan valiokunnan puheenjohtaja Haralambos Mit^ relias ojensi valmiin luonnoksen päänunisterille pääministeriri virkahuoneessa pidetyssä juhlatilaisuudessa. Luonrips muodostuu ehdotuksista ja mielipiteistä, joita jokainen valiokunnan 20 jäsenestä on vapaasti esittänyt, sanoi Mitrelias. "SeJÄ valtiosäänni}n perusta että yksityiskohdat laadittiin tenreiliten demokraattisten periaatteiden mukaisesti." Uusi valtiosfiäitfo suojaa maa> ta sellarselta yksityisen vieden väärinkäytöltä, joka tähtää hallituke sen kaatamiseen, häd jatkoL Valiokunta ei muuttanut vanhaa perustuslakia niissä kxrtufissa, jotka koskevat kunihkaan asemaa. Hallituksen asema parlamenttiin nähden on vahvistunut: samean kuin toi-me^ panovallan asema. Luonnos edellyttää myös perustiislain soveltamista valvovan tuomioistuimen perustamista. Tämän valtiosääiitiHuonnoksen vai mistumihen oli yksi vallankiaappauk-sen päätavoitteista, sanoi pääministeri Papadopoulös vastauspuhees-saari. Kreikan riykjrisen hallituksen pyikimyksenä on aina ollut todellisen demokraattisen halliririori luominen ja tässä mielmä ori nyt pyritty luomaan valtiosääntö, joka pli^ vapaamielinen ja demokraattinen. Hallitus t6kee kaikkensa, jotta kansanäänestys voitaisiih pitäi 21. huhtikuuta. Jos tarijä ei —syystä tai toisesta — käy päinsä, pietään äänestys viimeistään 15. i^skuuta, pääministeri jatkoi. Itsenäinen SUOMI Canadan 100-vuotispäivän, Vapauden kuUQVi^den ja Suomen itsenäistymisen 5(hvuotispäivän kunniaksi Onttorion suunnitelma: MacNaughton sanoo Ontarion vastustavan liittoliallituksen sairashuoltopalvehia Tammikuun 1 päivänä ottaa Ontarion hallitus ensimmäisen askeleen yhden vakuutussuunnitelman järjestämiseksi, joka tulisi korva^iaan sekä lääkärin ettS sairaalahoidon yakuu-tdoet. - « Teirveysväkuutusrekistariläutakuntai (Heahh Insurance Re^stration Bo-aid). (HIRB) tulee olemaaA ensiiR-mäihen astinlauta Ontarion sairaala-vdcuutdcseHe (ÖHSC) ja OntJarion maakimnallisdle läälcärinvakuutuksel-le (OMSIP). Ailueir t a ^ alusta tulee HIRB huolehtfanaan rdusteröinnistä, lasketuksesta, laskujen perimisestä ja vastaamaan molemmille hiin OMSIP: lie kuin OHSC: liekin tuleviin ky-symjiisiin, nykyisestä OHSG: n pää-m£|,' asta 2195 Yonge — kadulta Torontosta.' r^- Hemäkuun 1 i^ivään imennessfi T9$8; mikä on myöskin määräpäivä valtiolliselle saira^Hioltapalvelun voi-maariastumiselle, tulee (MSIP ja ÖH-SC laskutukset ilmenemään samassa laskussa. Ontarion rahaministeri Charles MacNaughton sfanoi, että Ontarion maakuntahallitus tulee edelleen vas«' tustamaan liitt(4iiallitukseri sahras-huoltopalvelua, sillä perusteella, että asuntokysymys on tärkeän^i ja niiden henkilöiden, jotka voivat tulisi maksaa sairashuoltqpolveliiksieätaan. Mutta on olemassa meikkejä siitä, että Ontario tullaan p^oittamaan mukaan liittohallituksen sairashudto-ohjelmaan saadakseen takaisin osan veroista, 'jotka muuten joutuisivat niiden maakuntien käyttöön, mitkä liittyvät hallituksen ohjelmaan. Nova Scotja ja Saskatchewan ovat luvanneet liittyä liittohallituksen suunnitelmaan. Manitoba ja British,Colimibia ovat myöskin valmiit lirtlymään liittohallituksen suuraihelmaan, jos liittohallitus hyväksyy näiden kahden maakunnan nykyiset sairaf^ltcpal-veUit "Ontarion pääministeri' John Ro-barts sanoi, että rauhan aScana «m valmistauduttava sotaa varten", kertoi Mr. MacNaughton kun häneltS kysyttiin oliko HIRB askel kohti liittohallituksen sairashuoltc^alvelua. Ontarion rahaministeri sanoi, että päätös HIRB: n perustamisesta tehtiin useita kuukausia sitten kun havaittiin, että kaikktakäsittävä sairas-huoltopalvelu tulee välttämättömäkn ja Ontarionkin on valmistuttava tähän. Ontarion vaikeutena on se, että maakimnan asukkaat mal^vat niin paljon valtionveroa jiittohdlitufcseHe, että maaicunta tulisi tukemaan liittohallituksen sairashuoltoapurahdja muille maakunnille. / : ; ' Mr. NacNaughton sanoi, että maa* kunta toivoo säästävänsä rahaa HI^ RB:n yälitiyksellä ja antaa paren^paa palveluÄ. • Maakunnan terveyhministeriä d ole tavattu hänen lausuntoaan varten. '':'[• •'..•.•.•::'V' •.„•.. h VIIME TIEOOT Ottawa (CP) — Canada on päättäxxYt jatkaa osalli^u-mlstaan rauhan joukkojen pitäniiHokri KY|wkw«» vtoli kolme kuukaulta. Ulkoasiain ministeri Paul Martisk aanei tiistaina, etlä päätös leliliin bieti sen Jälkeen kun YKm paa-siliteeri U Thaht viime perjantaina pYYsi Canadaa pitämään osuutensa Kyproksessa, joka on noin 800 miestä* Nevir DelliL — Canadan maatalouden orikoisa^antun-tijain ryhmä, joka hiljattain oli seitsemän viikkoa Tmllaapa, ovat tulleet siihen päätökseen, että Canadan pitäisi pliää olijakset kireänunällä avustaessaan Intiaa — enemmän kuin $100 zrdljoonaa vuodessa — ollaksee:n valniutettu, että se käytetään enemmän iravinnon kasvattamiseen Ja vähemmäiT Intian; poliitikkojen byväk^i,/ Tokio (DJ) - - JapaniHaöU maiT^skuussa $94 miUoonan valllinki loppumaksuissään (USA), jöhluen uUcomaankau-pan vähenemisestä, iiedpitti raha-aslainministeriö^ tiistaina. Ulkomaankaupan vähenemnen johtui ^i^iäässä Englannin punnan de vai voitumisesta ja koneiden ulkomaankaupan henemisestä. Ateena. — Ateenasta tledoitettiin tiiatainat että maanpaossa olevan kuningas Constantinen läiululevaisuudossa palaaminen Kreikan kiminkuuteen näyttää epätödenmukalml-ta. He sanoivat, että sovitteluyritykset kuninkaan )a aoli-lasjuntan Välillä ovat umpikujassa. Cairo (AP) Egyptin hallitus sanoi tiistaina* että se voi lähitulevaisuudessa vapauttaa 15 laivaa jotka ovat pidji-tettynä Suezin kanavan eteläpuolella, mutta 107 mitiUh vesiväylää ei tulla puhdistamaan ja avaamaan enJnenkuin Israel vie joukkonsa pods Sinain niemimaalta. leu sanoo lauKausten enkä pukuttelevah rajdri^^ KaMkidshaii^ ei tiilla teurastamaan hiljaisuudessa Saigon, Etelä-Vietnam. — Etelä-yiäbiamin presidentti Nguyten Van Thieu sanoi tämän viikoin keskiviikkona, että jos USAn ja Etelä-Vietnamin joukkoja «liilaan ampumaan KambOdshan puolelta rajaa, niin kuuma takaa-ajo tulee olemaan ''militaristinen välttämättömyys''. • Van T h i e u toisti hälUtuisensa kannan sen jälkeen kun Kambods-han hallituksen päämies prinssi Norodom Sihanouk uhkasi pyytää avuksi sosialististen maiden vapaaehtoisia voimia jos ySAn joukot alkavat tunk^tua KambOdshan alu- (eelle.-,..:,, • USAn virkailijat ilmoitt^at Wash-ingtonista, että painostus Johnsonin hallitusta kohtaan on kasvamassa aseelli^h toiminnan aloittamiseksi jos dipiomattiset neuvottelut ieivät johda tuloksiin. Virkailijat anoivat, että USAn sotilailla on nyt vain lupa vastata tiiUtukseen, jos heitä kohti ammutaan KambOdshan puolelta. KambOdshan taholta on syytetty; etr tä hiin USAn lätin Etelä-Vietnaminkin joukkojen taholta on suoritettu "päivittäisiä hyökkäyksiä". Van Thieau sanoi uutishaastatter lussaan, että "Eitelä-Vietnamin joukkojen ifeilee ampua takaisin jos niiden päälle hyökätään vihollisen toi-iiiesta Kambodshiasta; Puheenaan kansalliselle kongresr sille Plmom Penhissä prinssi Sihanouk sanoi, että hänellä on suunnitelma mahdollisen hyöickäyksen torjumiseksi. "Me tiilemme pyytämään Kiinalta ja Neuvostoliitolta sekä muilta amti-imperialistisilta voimilta uutta aseellista apua;" Prinssi lisäsi myöskin, "että j0s enime pysty estämään vihollisen hyökkäyksiä tulemme pyytämään vapaaehltoisia voimia määrä-, tyiltä ystävällisiltä kansoilta, kuten Kiinalta, Pohj<Jis-korealta ja Kuu-balta*'.;. Prinssi Sihanouk sanoi myöskih', että Kambodsha tulee kutsumaan koolle YKn turvalUsuusneuvastoh kokouksen, jotta hän voisi esiititää sille kantansa. Prinssi lisäsi, Jettä hänen kansansa ei tule sallimaan sitä, jotta se "teurastetaan hiljaisuudessa anterikkalaisten toimesta". Hän sanoi lisäksi, että Yhdysvallat uhkaavat suurilla hyökkäyksillä sen tekosyyn penisteella, jotta heiUÄoii oikeus KaniibodsTian jouiId(6jeh ta-kaa- ajooh. ROMNEY EPÄILEE USAn VOITTOA VIETNAMISSA Saigon. — Michiganin osavaltion kuvernööri George Röniney lopetti tiistaina kolmipäiväisen jouluvierai-lunsa Vietnamiin ja ilmaisi eiiMyk-siä USAn sotilaallisiten voittojen tavanmukaiseksi tulleisiin tiedoituk-siin.' :'; . '-^.^ ' ••• Hän sanoi; että NFY eli Kansallinen vapautusrintama on saavuttanut suuria voittoja erinäisissä taisteluissa eri rintamilla. Rbmney sai odottan»^ viimeisenä vieraiiupäivänään tilaisuuden seurata helikopterista kun USAn suihkuhävittäjät pommittivat Viet Congiri sissien oleskelupaikoiksi epäiltyjä alueita. SAIGON HALUAA PUHUA HANOIN KANSSA? Pariisi. — Etelä-Vietnamin iilko> ministeri sanoi taSllä tämän viikon alussa, että Saigon haluaa aloittaa välittömät neuvottelut Hanoin kanssa Vietnamin sodan lopejttiamiseksi ja että kirje, joka sisältää Etelä- Vietnamin ehdotukset "on jo mahdollisesti lähetetty" Ho Tsflii Min-hille, Pohjoi&.Vietiiamin presiden-tiUe. Etelä - Vietnamin u Ikoministeri Ti-an Van Do, joka oK täällä yhden päivän kestäneellä vierailulla, sanoi dttä kirjeen sisältö itullaan juHkaise^ maan sen jälkeen kun se^oh joutunut Pohjois-Vietnamin presidentin haltuun. nälkMaikoissai 35-vuotias amerikkalainen nedteri-koomikko Dick Gregory, joka tn «Hhit kuukauden nälkälakossa Vietnaonih sodan kärsimysten vuoksi, sanoi jatkavansa lakkoaan: uudenvtiodei^Mii-vään saakka. Gregoiy kertoi lelbdfetö-vastaanotolla New Yorkissa eläneensä vain tislatulla vedellä. Hän oh knyös luvannut olla leikkaamatta' hiuksiaan ja ajamatta partaansa siksi kunnes Vietnmtn sota On päättynyt. 7/ 4 Toronto. — Noin 18 tai 20 lasta kuolee Ontariossa vuosittain pieksemisen uhreina ja mahdollisesti sama määrä kuolee tapauksissa, joissa epäil lään pieksemistä kuolennan syyksi sanoi tri. H, Cotnam Ontarion kuolemansyiden ylitarkastaja. Vain muutamat jutut joutuvat öi-ceirfeen vaikka kuolemansyyntutkija-valamiehrätöt toteavatkin lapsen kuo-eman johtuneen vanhempien lastensa pieksemisestä. "Tifanä probleema ei ole mikään liu-fei, siHä se on aina seurannut Imeitä ja mahdollisesti tulee seuraamaan vieläkin. Suurin osa Iniistä vanhemmista, .'jotka pieksevät pieniä lapsiaan, ovat- vakavasti sielutieteellisen hoidon tarpeessa." MudlimatCa uudesta laista, joka astui voimaan vuosi sitten, turvatakseen henkilöitä, jotka ahtavat tietoja lasten pieksemisistä on .tänä vuonna jlmesliynyt useimpia mukiloituja pieniä lapsia. Vuosi 1966 oli ensimmäinen, vuosi, jolloin alettiin pitämään luetteloa pienten lasten ^pahoinpitelyistä, tällöin havaittiih 225 tapausta. Tänä vuonna pn tapauksia iimeitoyt 341, joista 37 tapauksessa on nostettu isyy-te. • Tri Cotnam salnoi, ett?, Jasten piek-seimistä tapahtuu ktailHssa yhteiskuntaluokissa, mutta rikkaat ämiset voivat salate he paremmin." s Sairaaloiden lääkärit, jotka epäilevät, että lapsi on joutunut pieksfinnSh kohteeksi, ilmoittavat havainnoistaan lastensuojeluyhdfestykselle, jotka huolehtivat . että tapaukset tulee eriris-toon ja jos tapaus pn ennestään tuttu ottaa lastelnsuojeluyhidistys lapsen hoivaansa.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 30, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-12-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus671230 |
Description
Title | 1967-12-30-01 |
OCR text |
1
Presidentti puhui Kekkosen-Paasildven linjasta
Helsinki — HenkUokohtaisesti en pidii enää maantieteellistä asemaamme
ikään koin pakosta aiheutuvana Suomen ja Neuvostoliiton välisen
ylitdstyön lähtökohtana, vaan näen luottamuksellisen yhteistyön
edistävän kansallisia etujamme, sanoi presidentti Kekkonen puheesi
saan Turussa LibM-aalisen kansanpuolueen Jäijcstfimässi tilaisuudessa.
Presidentti Kekkonen totesi edelleen puheessaan, että äärioikeiston
keskuudessa on ollut vallalla jyrkkää avostdua ulkopolitiikkaamme
vastaan, joka on vUme aikoina merkittävästi väkevöitynyt Presidentti
Kekkonen sanoi, että onneksi kuitenkin äärioikeiston antamaan väärään
propagandaan enää uskota.
Puheessaan presidentti Kekkonen totesi edelleen mm. seuraavaa:
Tulen tällä kertaa puhumaan aiheesta,
jonka sisäittämää nimitystä
en ole k o ^ a n arkaiseimnin käyttänyt.
Oletan, että en tule tämän
jälkeen liioin tästä asiasta puhumaan.
Tämä aihe on Paasikiven—
Kekkosen iinja^
; En ole ehtinyt suorittaa arkisto-tutkimuiksla,
mutta muistiini luottaen
sanoihin, että ensimmäisen
kerran käytettiin tätä nimitysyh-distelmää
huomen virallisen ulkopolitiikan
Mtpia^una vuoden 1953 vaiheilla.
Jollen erehdy, ensimmäisenä
sen ottivat käyttöön neuvostoliittolaiset
sanomalehdet Nimitys-mahtoi
yleistyä Poilckadan palaut-
Janiisen yhte(ydessä. Vuoden 1956
alussa presidentti Paasikivi otti
asian puheeksi pääministerinsä
kanssa, joHe hän samri: 'icuten
olet havainnut, minuHa ei ole oUut
huomauttamista nimitystä Paasikiven—
Kebkosen-'linjaa vastaan". Sen
olin huomannut
Luulisin, että silloin kun nimitys
PaasMven-^Keikkosen linja ensimmäisiä
kertoja oli julkisuudessa,
syynä kai lähinnä oli se äeikka. että
olin oilut Paasikiven läheinen —
ehkä läheisin— työtoveri monien
vuosien aikana Olin ulkopolitiikkaa
koskevissa kysymyksissä Paasikiven
kannaUa, yaädca olin itsenäisesti
taistellut äseUeni vakaumuksen siltä,
miten Suomen ja Neuvostoliiton
väliset suhteet sodan päätyttyä olisi
, järjestettävä. Sodan aikana vuoden
1943 lopuilla Tukholmassii pitämäs-
Eäni esitelmfesä olin ottanut lähtökohdakseni
Päasikiven^voin, että
me joudumme aina elämään isuur-valta
Neuvostoliiton naapuruudessa
ja meidän on kyettävä hoitamaan
suhteemme siihen. Liittyminen
Neuvostoliiton yoimien vastaiseen
rintamäatn ei^ole kännisten etujemme
mukaista. Suomen etu ei
voinut oHa, että se on jonkin suurr
vaLlan äärimmäinen Neuvostoliiton
rajalla oleva liittolainen, eteentyön-netty
titkäcohta,' joka aina ensimmäiseksi
joutuisi sodan jalkoihin:
"Näin oHen Suomen kansaUiset
edut eivät salli sitoutumista Venäjän
vastaisen politiikan linjalle".
Toinen vaihtoehto on — lauhin
— ^puolueettomuuspolitiikka. Kansallisen
politiikkamme tavoitteena
rauhan tultua ja siihen valmistauduttaessa
On puolueettomuuspolitiikka.
Samaa asiaa käsittelin sodan
aikana kirjoittamassani ja kohta välirauhan
tultua ilmestyneessä teoksessani
"Tässä sitä oUaan", jossa
erityisesti korostin, että puolueet-torotmspolitiilQkamme
on mahdollista
vain Neuvostoliiton Suomea
kohtaan osoittaman luottamuksen
turvin.
Suomen ja Neuvostoliiotn suhteet
ovat Paasikiven aikana ja Paasikiven
ajoista jatkuvasti vahvistuneet
Oo turhaa käydä luettelemaan niitä
käytännöUisen elämän aloja,
joilla vuorovaikutus on lisääntynjrt
ja lisääntyy. Mutta poliittisessa suhteessa
on ollut merkittävintä se.
että Suomen uikopt^tiikkaa on vuo^
desta 1956 Isättien voitu määrätietoisesti
keJiittää yleisesti tunnustetuksi
puolueettomuuspolitiikaksi.
MiksiTUim vuodesta 1956 lähtien?
Tämä johtuu siitä, että vaikka 1948
•yya^pimuksessa Suomelle tunnustettu
oikeus py^ä suurvaltojen välisten
riitojen ulkopuolella, vasta
1956 Neuvostoliiton valtio- ja puo-luerjobto
virallisesti vahvisti 'katsovansa
Suomen: kuuluvan puolueettomien
valtmiden joukkoon. On i l meistä,
että Sumnen ulkopolitiikasta
saatu käsitys oli vakuuttanut
Neuvostoiiiton siitä, el!tä Suomi vilpittömästi
haluaa ja myös kykenee
ylläpitämään puolueettomuuttaan.
Toisin sanoen Neuvostoliitto katsoi
voivansa luottaa puolueettomuuspolitiikkaamme.
Tämä avasi meille
•mahdollisuudet kohdistaa toimintamme
fänsivaKoihin käsin; voidak-seme
myös miltä; saada vl^äksy-misen
puolueettomuuspolitiikallem-me.
Keväällä 1961 suoritetun valtiovierailun
aikana hyväksyminen saatiin
Englannilta, syksyllä 1961 Yhdysvalloilta
ja ^yksylp 1962 Ranskalta.
Maan puolueettomuuspolitiikka
oli täten tullut tunnetuksi niin
hyvin idässä fciiin lännessäkin. Tästä
csemastamme on oliut johdonmukaisena
seuraufksena, että esim
YK:Ssa • olemme puolueettomuus-asenteeonme
vuoksi voineet toimia
tehtävissä, joissa vain liittoutiunien
ulkopuolella On katsottu olevan menestymisen
mahdollisuudet
Tämän vaalitaistelun aikana olen
havainnut eräiden äärioikeiston puhujien
vaatineen Paasikiven—Kekkosen
linjan hautaamista, koska
"ulkopolitiikkamme takana seisoo
koko kansa, se ei riipu yhdestä miehestä
ja mielipidesuunnasta". Olisi
puhuttava suomalaisesta puolueettp-
1«
sessa
YK, New York. — YKn turvalU-suusneuvosto
idätti pidentää Kyproksessa
olevien YKri joukkojen
toimiaikaa kolmella kuukaudella.
Neuvoston puheenjohtaja nigeria^
lainen S. O. Adebo ilmoitti neuvoston
päässeen yksimielisyyteen paä-töslauselinaislta;
jossa myös kehotetr
tiin Kyproksen' kiistan osapuolia
käyttämään hyväkseön YKn pääsihteerin
U Thamtin palveluksia ongelman
ratfcaiseniiseksi lopullisesti.
Päätöslauselmassa kehotettiin kaikkia
osapuolia rauhallisuuteen, pklät-tymään
kaikesta tilanneita kärjistävästä
tormtnnasta.
Päätös tehtiin vain neljä päivää
ennen kuiri Kyproksessa olevan 4,-r
pop YK-sotilaan toimiaika olisi päättynyt.
Suomi on saarelle lähettänyt
myös pataljoonan.
Päätöslauselmassa ei oHut ehdotuksia
YKn joukkojen yahvuudm
"suurerttamisesta tai joukkojen valtuuksien
laajentamisesta. Näistä kysymyksistä
odotetaan kuitenkin keskusteltavan
ennen pidennetyn. toimiajan
päättymistä. Turkki on ehdottanut
Kyproksen YK-joukkojen
vahvistamista. Kypros taas vastustaa
ehdotusta katsoen joukkojen vahvistamisen
loukkaavan maan riippumat
tomuutta. Kypros on pyytänyt YKn
turvallisuusneuvoston takeita ulkoisen
hyökkäyksen varalta.
muus- ja turvallisuuspoliittisesta
linjasta.
"Hthän haluan vastata, että olen
ensimmäinen kannattamaan tätä
ehdotusta, jos vain tarkoitamme samaa
puolueettomuus- ja turvallisuuspoliittista
linjaa. HenkHönimet
eivät minua tällaisessa käytännöl-
Us-poliittisessa asiassa riuellytä^ en
ole koskaan sellaista viljellyt; Eikä
y (Jatkuu sivulla 4)
Brandt vanna £EC:n >
laiajenttamisesta
Bonn. — Läflsi-Sdcsan ulkoministeri
WiHy Braiidt sanoi telemiohaas-tattehtssa
olevansa varnia, että Eu-rocqran
talousyhteisöä laajennetaan
ja että Ranska tietää sen.
— Olen e^Miottdman varma sHtfi,
että EEC laajenee lähivuosina ja sen
ja Eftan väliset erimielisyydet poistetaan,
sanoi Brandt.
Rabbi hialiiaa
uuden sydänieai
Johannedmrg. — 61 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-12-30-01