1955-05-12-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fue on Canadan suurit nä nou-ti, joka ' j a 6U0- Pohjoise n kes- 1 löytä-cin alu-ideksan lydettiin ;i teilaan si öljy-mailin saatta-i n lisää ä n alueen öJJyvarat arvio idaan nn noi^,« mfljoonatel tynnyriksi eli r-if miltsi kuin ovat LeducLn. Vfoo^T. j a Bedwaterin yhteiset öljy^S^ Jotkut asiantuntijar an-elevat tästä' alueesta kehittyj- pi^a tä2 mantereen rikkain öljyalue. voS n m . I t ä -Texa s in kuuluisan-ö•l•j yalu^ Maalisk. leppuun mennessä o i i p^ binan alueella saatettu tuotantob-toon kaikkiaan 260 öljykaivosta Z den päivittäinen tuotantokjb 32,000 tynnyriä. Kaikki kaivoi» kahta lukuunottamatta .tvöntävät a j y ä maan pinnalle oman painegte voimalla. 'r««ca ON NYT IlMESTYNn V Vetypommin vaara Pakomatkalla Shveik ajetaan . hullujenhtio-neesta • . Pohjola elää taas, runo K a t a l a teko Puutarhuri ja kauppiaat Suomalainen pastori Neuvosto- V liiton uskonnollisista oloista Mariposan vaalit . Muistojen päivänä ™ A . Tuomien kukkiessa • - • Yler elää kevätT^ruho Kuoleman keinu Jättiläisäyriäisten saari " Kuolema 10 sivulla Kevät saapuu Efesolainen leski Missä taide on vapaa? Se oli suvinen lauantai-ilta > Sauna kautta aikojen : Kaksi ukkoa matkalla Ajan virrassa Chaplin ja Dickens rauhan ; • asiasta •• • Kuoleman laakson uhmaajat ^ fiatukuningas H. C. Andersen Sähköaivojen sotatiedot . Huumoria Puoskareiia, itsepetosta... (Jatkoa 2. sivulta) ^ HiinmJer katsoi olevanpa "kohtalon • Goringxa/ sai. Gcsuelsan vapise- valitsema" av.eA Saksan antautumisen ? ir-aar. ja herätti pelkoa Himmleris- Järjestamiseksj liutolais^-aUoille. paet- [ Bormannin vaikutusvaltamen tuaan Berhinii«:a hän tarjosikin huh- • £fii.T.2 johtui sntä, e t u hän pys\-tteli tik, 23 r - 24 p ä m e a välisenä yönä ' 3litu:.'esu Hitlerin läheisyydessä, Saksan antautumista länsivalloille.; ^ y r . ä e n taitavasti ja viekkaasti hy- : Tarjou-s hylättiin, ja hylkääminen- Täiseen lata etuoikeuttaan valtaäse- ''Järkytti:' Himmleriä siinä m ä ä r i n ' n^ojisa lujittamiseksi. . ; että hänen Gestapo-ystävänsä Schel- • Kiin Oöring i i ^ ^ - 23 pnä ehdotti lenbergin oli kutsuttava Hampurista i Hitlerille nimittämistään, valtaiun-,'..asti muuan natsipiireissä tunnettu aa- j »unkanslenksi, teki Bomjann kaik- ; trolog: rauhoittamaan entistä mahta-ienäi lietsoakseen Hitlerin raivoa ja . vaa Crestapon päällikköä. K u n Dönllz saädalcseen Göringin ammutuksi. Hitlerin itsemurhan jälkeen muodosti j Göring säilyikin teloitukselta pelkän • ••hallituksensa* Flensburgissa. lähti ' 52ttu.Tiän ansiosta. Bormarui näet i myös Himmler sinne perastaaki^n :avoi::€li itse Hitlerin vkruununperi- ; uuden "reformoi^iun" natfi'puolueen ja jän" asemaa. K u n h a n Hitlerin itse- i uudet '•reformoiduf S3-järjestysvoi-niurhah jälkeen lähetti sanoman uu- ' mat tullakseen.Donitzin valtakunnan-delle "presidentille", suuramiraali i .kansleri.'is: sekä aloittaakseen täydel- Döniizille ei h ä n maininnut tälle mi- ' iä tod-lla rauhanneuvottelut lähinnä i taan itsemurhasita. vaan ilmoitti ly-jkenraah Montgomei-yn ,kans.sa! Hirn- ' hyesti Hitlerin testamentin "astuneen .'.mler kirjaimellisesti potkaistiin ulos voimaan". Tällä sanomalla hän ha- ; Dönitzin esikunnasta "lantastina ja utopistina". Hän harhaili jonldn aikaa Flensbui^in: ympäristössä, pyrki erään entisen, alaiserLsä. SS-kenraalin •puheille, joka ei-ottanut Himmlmä USA:n arvovalta on romahtanut Aasiassa Aasian maat katsovat Kiinaa suurena esikuvanaan, kirjoittaa Ciiester Bowles .. W Vork. (DLP) — Vbdysral- (aio entinen Intian suurlährtliläs CbesterKton Ies, Joka Jokin aika si(t«n palasi kotlniaaban.<ia .iaei- •aan lekemiiitään matkalta, on N>w Vork Timesissa Julkaistnsui: kirjoituksessaan tehn> t huomldt» lierättäviä tunnustuksia V l i d ^ -v valtain Aasian politiikan | i > h - Torstaina, louTcoljuun 12 p. — TJjursday. May J2,1953 I Liittoliallitukselle ! yhdeksän miljoonan talo Torontoon I pidättänyt neljä "Voitteko Te avata, ;solmaja? neuvotteluesit>-k$een." ' Mr. DuUes on antanut vastaaksia Kiinan lusi varmistaa itselleen mahdollisimman suuren -vallan myös "^tulevaLsuu-dessa" py&tjTnättä lainkaan käalttä-mään. että natsivaltakunta ja. sen johtajat j a oli peruuttamatta tuomittu j t ä m ä n ällistykseksi vastaan, kirjoitti kuolemaan. . Natsivaltakunnan pa- ' ' " ' himman gangsterin j a , kiipi j ä n Bor-mannin elämänlangan katkaisi tou-kok. 2 päivän vastaisena yönä neuvostolaisten- panssarikiväärien tuli Pried-riciistraa-. ella hänen yrittäessään pujahtaa Berliinistä. . HEVIMLER — T.«ITIINUSKOJ.4 Montgomerylle" jolta hän ei saanut vastausta. Kun hän sitten' lähinnä sattumalta joutui englantilaisten var-tiomiesten .käsiin, avautuivat. hänen i silmänsä vihdoinkin armottomalle to- I dellisuudelle, ja hän puri rikki suu- I hunsa kätkemansä ayankaliumkapr i selin. .Ehkäpä hänen omatunton.sa ei ! sittenkään ollut aivan puhdas. ! on nyt huomattavan paljon kotm-ita. Siinä on Marjatan, Iriksen, Alina n, A, Käkösen ja Setä Paiikkusen > Päiviön ja Ester Kaustisen runot. rvokas ja ajankohtainen. V arvokas kuvitus, ollen kaikki kuyat edustavia, suurimmalta osalta näyt-minnan alalta. Itsepetoksen taidon oU kenittanyt ^^^^^^^^^ ^ todellisuudelle vieraat, huippuunsa epäilemättä Himmler, j^ieijjairaat ja vastuuttomat rikolliset Gestapon pelkurLmamen ja JUlma , j^^jj.^^^.^,^^ jj.^^^.^ ..^^^j^^^,^^. paaterrcristi. joka tay.^in tunteetto- ^ ^ ^ j . ^ . pe„,stamaa' kolmatta valtakun- L-nana lähetti miljoonia ihmisiä kaa- ^.^^^ ^.^^^^^^ ^^^^^ ^^^^.^^^ s.aka:Tunioihin ja tästä huolimatta ei . ^^^^ ^.^^^^ g^,^,^^ kaameimpaan k-yennyt käsittämään, miksi h ä n teki j,^.^3,,oDfiin koko kansakunnan his-kaikkiin niin luotaantyöntävän vai- , ^^.^^ ^^^.^,13 Ikutuksen. H ä n e n moraalisesta heikko- ; ^ j j , . ^.^.^^ Hitler-Saksan to- ImieUsj-ydestään antaa hyvän kuvan ^ ^ ^ j . ^ ^ ^ perikadon jälkeen ovat samat seuraava ote-puheesta, jonka hän ai- ^.^^^^^^ ^^-^^^^^ nousemassa valtaan koihaan piti SS-kenraaleiUe:. . :-Jos^^ Läniji-Sakr^issa :välmisteliäkseen Sak-tlO, OÖO venäläistä naista kaatuu inaa- 133^^ uutta katastrbofia, johon verrat- ;han .väsymyksestä kuolleina;.; kun : he.; ^^^^ jj^^j^^.Saksan luhistiuniri^h oli jkaivavat panssariesteitä, kiinnostaa;.!-«na-,!».^aa.• «»ivta•& loctoUuiirnk Itämä minua vain sikäliv e t t ä panssa-;j |riestdtten. on • valmistuttava Öäksaii;i turvaksi. : Me saksalaiset olemme -ai- K ; '. ; - ' ; \ : .,;'./. " noa kansa maailmassa, jotka siihtau- i — Markka; ei ole rahaa eikä .kän-flummesäädyllisesti eläimiin." .i^nikka l e i p ä ä .— Kitee. ••.:'[': Suomalaisen vaikutelmia tämän päivän Romaniasta Kirj, Matti Peltonen UUDET NÄKÖALAT Mitä tavallinen suomalainen j raaka-ainelähteenä. Vieras .pääoma ! on omistanut Romanian öljyn, hiilen I j a miiut maan aarteet. Kansallista-tie- j mmen antoi ne Romanian omiin kä-tää Romaniasta? Aika paljon. Hän j sUn. ja kansa rakentaa nyt laajaa t i e t ä ä suunnilleen sen sijainnin, tie-! teollisuutta, jonka se Itse omistaa, tää, että ssn asukkaat puhuvat kiel-.i t&, joka. on sukua./patinalle, tietää. AIKAISIA .AlAATU-OUS-e t t ä sen kansa sodan jälkeen heitti i KONEITA :, yltään fasishiin ikeen ja vielä enem-j Romania vön kuitenkin myös;erit-mähkin. astui kansandemokratian ! t ä in merkityksellinen matalousmaa ja ; epäilemättä, pelkkää lastenleikkiä. — I. H . Orras. -ana kaikilta lehtemme asiamiehiltä, jos ] 'asiam'iestä,-< n i i n lähettäkää tilaukseQQe:^; IBLISHINGCO. LTD. SUDBURY. ONTARIO • W A L T E i B : ' S C O T T : . • . ; LänMnermööi^^ m^t^^^zjis Walter Scottin mestariromaani "Lammermoorin; moi-siän", tuskien suloinen kukka, nuoren .lemmen ikuinen ylistyslaulu, lienee kirjaili-;;;, •jan historiallisista romaaneista kaikkein, suosituin.. '•••WALTER SCOTT: • IVANHOE Hinta sid. $2.50 "•yhä vielä viheriöivät vihreät.inetsät, ja kuninkaan täplikäs hirvi juoksentelee siellä, ja reimiat rosvot kaatavat uroshirven, j a me laskemme rukousnauhamme helmiä ja särjemme viinipullon Cop-manhtu^ tin pyhän papin seurassa. Sumuisten vuosien takaa kuma-jäa yhä vielä Mustan ritarin kirveehisku tammipuuta ja rautaa vastenryhä edelleenkin meitä vavahduttaa, niin kuin-kauan sitten, kun yksinäinen torvi soittaa Jä Perinnötön ritari ratsastaa Ashby . de la Zouche'n kentälle • .Näin kirjoitti englantilainen kriitikko Andrew. Lang kaikille niille vanhoille, sappitautLsille jä. melankolisile, jotka rohkenivat sanoa, . että Walter Scottin keskiajasta lukijoilleen antama kuva on vir- :heellinen. : "Ivaniioe" on.kuulunut myös isuomalaisen lukijakunnan suosikkeihin; •: 512 sivua . Hinta isid. 52.40 lAINTA ONNEA toivottavat allamainitut Lvät ja toverit: Ahna ja Oimi Saine Mary Perälä • Martta ja Väinö Linden ' Tekla Vuori Mr. ja mrs. Jussi Hauvonen Mary-Anne, Lydia ja (Lauri Mäkelä : • Tuija ja Ake Hunnakko . Verna, Helvi ja Sulho Perala. Saima j a Reino Taipalus Emppu ' • K a t r i ja Paavo Mäkinen ;; Seidi j a Eino Erkkilä Impi ja. Väinö Tulonen Aura ja Väinö Koivula Mary j a Tom Korhonen Hilkka ja Tom Jokinen Senja ja Leo Sampola Eric, A l l i j a Vilho Hiltunen Sylvia ja Jussi Niemelä Olga ja Kassu Jaskari , Leila. Martta Ja Jack TuomO John Nissinen A i l i j a Ensio Eneberg Irma j a Dale : Eva ja Kalle Kämäräinen Lyydia ja Alex Anderson Olga Jokinen - Kalervo Ketola Maire ja Jussi Jokela H i l j a j a Kassu Salonen Martha j a Frank laakso Ida Järvi Martha Mackie tytöt lU nelius VJCTÖR HUGO: Pariisin Notre-Dame "Pariisin Notre-bamen" päähenkilö on oikeastaan keski-aikainen Pariisi,. jonka aaltoilevasta ihmismerestä kohoaa kaiipunkikuvaa hallitsevana Notre-Damen katedraali goottilalsine holveineeri ja tasakattoisia käkisoistomeja reunustavine mielikuvituksellisine paho-laisveistoksineen. Vuoroin kaameana, pöyristyttävänä, vuoroin taas ylevänä, mUtta aina värikylläisenä soluu tässä romaanissa tapahtumain Ja ihmistyyppien kirjava virta lukijan silmien ohi.vertaansa• vailla olevan kertojanilon väi"ittämänä. ; : : M i K A " W A L t A R i ; Yksinäis Lähdin Istahbiiliin uintolS^ $3^5 Tässä teoksessa julkaistaan nyt yhteisniteenä kaksi Mika Waltarin •Tiatkaromaänia. • • ' "Yksinäisen miehen juna" on kertomus elämyksiä tavoittelevan nuoren miehen matkasta Berliinistä Sofiaan ja Konstantinopoliin sekä sieltä Romaan j a Pariisiin. . "Lälidin Istanbuliin" oh kuvaus vuoden 1947 lopulla tehdystä matkasta Turkkiin, missä tekijä kävi etsimässä aineksia historiaUlsUn rpmaaneihinsa, lähinnä Johannes Angelokseen". Saman tien hän käväisi myös Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa, ' ELI.S.\BETIf T.4YLOR: Nukkuva kaunotar HtoÄ> 2^ Kukkuvakaurtotar—-sadun Prinsessa Ruusunen — on auto-onnettomuudessa kauneutensa menettänyt Emily, jolle kirurgi ori lahjoittanut uudet kasvot. Mutta iloinen ja elämänhaluinen nuori nainen on muuttunut apeaksi ja tahdottomaksi .elämänuskonsa menettäneeksi invaliidtksi, joka vastaari sanomatta palvelee tyrannimaiseksi • käynyttä sisartaan Ja tämän vajaaälyistä lasta. ^• tielle kulkemaan kohti sosialismia. Useat tietävät vielä, että Romania on ollut takapajuinen maatalousmaa j a että siellä lukutaidottomuus ollut yleistä. tulee myös pysymään sellaisena. Öiksi suuri osa Romanian vasta rakennetusta koneteollisuudesta työskentelee-on 1 k in paitsi tuottaakseen kaivostyössä { tarvittavia koneita, myös tuottaak- Ja kuitenkin kaikki tämä tieto on l^een maataloudelle sen tarvitsemia surkean .vähän. Suomalaiselle festi-' koneita. Ilman teollisuuden kehitystä vaalikunnalle on Romaniassa auennut uusi maailma. Sen jäsenet ovat nähneet romanialaisen ihmisen, joka' ei maatalouskaan voi päästä ratkaisevasti eteenpäin. Bukarestin Stalin-puistoon pystytetyssä Romanian kan-tosin ulkonäöltään on hieman eri- i santalousnäyttelyssä näimmekin erit-lainen kuin he; muUajonkasydämes-j t ä i n runsaasti Romaniassa valmistet-sä: asuu sämä rauhan tahto, sama l.tujä; maatalouskoneita.. Hyvin tunte-pyrkim^ ys kansojen .veljeyteen kuin j.miemme traktorien: ja puimakoneit-' heidän pohjoismaisilla ystävillään- [ ten sekä .erilaisten .kombainien ohel-kin. He ovat nähneet romanialaisen i la siellä pii ' myös eras . aivan outo ihmisen ! isänmaanrakkauden, ihmi- I .kone. Se oli keskeltä traktori, mutta sen; joka on pääss>-t: oman maansa | mitä oU.sivuilla, sitä emme heti ym-isännäksi, « e ovat - nähneet;; .miten |niärtäneet.;Neolira^^ siivet, kum-romanialaineri on ylpeä maastaan, i p i k l n 15 metriä pitkät, putkesta ra-ylpeä senkauniista luonnosta ja y i - | kennetut laitokset. Se oli. kone. jolla peä • siitä, mitä h ä n ön itse saanut tehdään sadetta, kuten myöhemmin omassa maassaan aikaan.' He ovat kuulimme. Traktori imee vettä kadosta.. "Etelä-Aasiassa — Bonrles kirjoittaa — näin useita levottomuutta herättäviä ilmiöitä. Jokaisessa ajattelevassa ihmisessä on iierättävä huolestusta se lohduton tilanne. Johon Yhdysvallat on joutunut Kiinan kasvavan voi-tnan M arvovallan johdosta. A.se-mien menetykscmme toinen syy., on Amerikan ja muiden ei-kom-munististen maiden näkemyksien välisen eron suuruudessa. Väliteitä \'asti— Bouics lau-suu — minun on pitänyt vetää se Johtopäiitös, että asemamme Aasiassa tulee edelleenkin huonontumaan, ellemme muuta perinpohjin muutamia näkemyksiämme, joista nyt pidämme lujasti kiinni. Ellemme tätä tee, voimien tasapaino Aa- ' siassa ja lopulta koko maailmassa V tulee icääntymään armottoma.sti meitä vastaan, lisäksi vielä lyhyen ajan sisällä." BowIes luettelee kohta kohdalta tekijät, jotka ovat aiheuttaneet USA:n Aasian politukan kriisin. Hän korostaa seuraavaa: "Kommunistisen K i i nan arvovalta j a ^vaikutus kasvaa jatkuvasti koko Aasiassa, niidenkin kes-ikuudessa, jotka ideologialtaan ovat kommunismin vastustajia. Aasialaisiin vaikuttaa suuresti koinmunistlsen Kiinan kasvava taloudellinen ja soti- Iftalhnen voima, poliittinen yhteiuii- j syys, ideologinen kurinalaisuus ja I isänmaallinen moraali. Me aliar-! vioimme vaaralliasstl kommunistisen Kiinan vaikutusta, sillä emme ole ymmärtäneet, millainen (vetovoima on PexingiUä ei-^kommunlstiseen Aasiaan nähden.. . Aasian Kansat pitävät K i ir naa sellaisena kansakuntana, joka on ottanut o.saa lännen valtaa vastaan käytyyn yhteiseen taisteluun ja jolla on aivnn sanuit perusongelmat, kuin i muillakl.v Aasian kflnsakunnilla: köy-. ' kirjoitustaldottomuus ja teolli- ' nen takapajuisuus. ; Koko Aaslas.sa ihmetellääniltä x-oimoitääta innostusta.': jollrt koKnmunlstJnen KlJna on iTlityiiyt nfilden' ongelmien ratkaisemiseen." ' ' - ^ "Intia, yhtÄ Jiyvin kuin muutkin ei-kommunistlset' Aasian maat. oh PNrtyttänytiystivälllselifcaiteet K i i naan — jatJcaa. Boolesi A^i^rikallc epfianlelulsten.: tekijöiden luettelemls-i ta. ~ Intia ja Amerikka sensijaan f etSantyvät toisistaan. Kolmen vll- ! kon aikana kävin useita luottamuksellisia keskusteluja Intian poliittis-^ I ten, taloudellisten ja uskonnollinen j johtajien kanssa ja nitmä (keskustelut j .<:aivat minut vnJcuuttunectail sUtii. ct- Ha psj-kologlsessa j a filosofisessa mic-j lesyti on kahdn maan välillä jo vaa-irallisen syvä kuilu. Se to-slasla, että ! Neuvostoliitto antaa taloudellista j apua ei-kommunistisllle Aasian mall-i le. tekee tilanteen entistä monlmut-l kaiscmmaksi. Neuvostolaiset asiantuntijat .Tiatkustavat Intiaan, moncs- .'•i tapauksessa välittömästi .senjhl-kcen, kun Englanti ja Yhdysvallat ovat hyljänneet Intian pikaisen avunpyynnön täytfämLsen." Amerikanva-staisella mielialalla; Aasiassa on vielä eräs syy. "Moni ci-kommuni»tinen aasialainen on traarilliscUa tavalla päätynyt siihen vakaumukseen, että me olemme militaristeja, sillä meitä • koskevista uutisista on ratkaiseva enemmistö luonteeltaan sotilaallista. Hiljattain tarkkailtiin kuukauden aikana intialaisessa l l y - derabadin valtiossa sanomalehtiä Ja ilmeni, että yhden ainoan kuukauden aikana Amerikkaa koskevista tiedonannoista Ja artikkeleista 82 prosenttia koski sotilasa-laa. Suuren, osan uutisaineistosta muodostivat Amerikan sotilas-, hallitusr Ja kongressijohtajien Kotaintoiset puheet", kirjoittaa • Bowlcs.. i Otlawa. VJeLsten földcn minlBle-j n Robert Wlntcrs on ilmoittanut, et-ta Torontoon rakennetaan lllttoi'al- 1 lon. hallitukselle uusi noin yhdekisän j miljoonan dollarin hintainen vlras-jtorakennus. josta suurimman . tUan siia postilaitos. Rakennukseen itljol' tciuan m.vö:i'cln tulovcrovirasto ynnä muita hallituksen virastoja. Uusi ra-kcnnu. s tulee Adelalde; Victoria ja Lombard-katujei» varrelle. PJlrustuk- &oi ra'Kcnnusta ^varten laatii toronto- Ittlnen arkkitehtlllikke Shore and Moffat^ Ja rakennuttomistarjoukset julistetaan tehtäväk-sl ennen tämiln vuoden loppua. • ruotsalaista alusta Tokbolm». — Ruotiin ulira ilmoitti xnaanantalna. ettA lei koa kadoksissa olleet ntotsali lailtaja-olukset on pidätetty toltaliituksen toimesta., TäälUL olevaata neuvosta tdstä Ilmoitettiin maanantai ruotsalaiset kalastajat on pai teeseen Jcalastamisesta i^euvi aluevesillä. — Canadan leipurit k&ytth na 1953 kaksi ja puoU kei paljon omenapiirakan täyte kalkkien muitten pilrakkav den täytettä yhteensä. $58,000 sakkoina hintakilpailun ehkäisemisestä koi parhaat ja kypsimmät tertut. Jo.s jossakin kadunkulmauksessa kysvy, Vancouver. _ Kymmenen paperin-tiela jonnekin, kerääntyy paikalle ] myyntiliikettä tuomittiin täällä tk. G hVti suuri joukko ihmisia - sangen ' Pnu kaikkiaan 58.000 dollarin .sakkoi-kJelitaitolsla. muuten — tarjoamaan apuaan parhaansa mukaan. Halusimme kerran ostaa romanialaisia maLsc-niapostikortteja, ja .sitä: varten menimme erääseen kauppaan. Tässä kaupassa ei kuitenkaan myyty niitä, tulleen vakuuttuneiksi siitä, että Rö- f navasta; ja p u ^ sen putkistoon, manian kansa tulee varmasti pitä- j Jöstä se hienona sateena leviää pel-mään kiinni omiin käsiinsä' ^valtaa-JlaHe traktorin kulkutiellä. Maassa on niastaan maasta ja saavuttamastaan': laajoja, alueita, joilla maanviljelys vapaudesta, • että: romanialaiset .eivät i-.ei yleensä menesty ilman keinokas-. tule iuovuttamaan tehtaitaari,', mäi-1 telua, ja vanha tapa.levittää vesipel-taan. kaivoksiaan ja luonnönrikkauk-] lolle sellaisenaan, on myös sikäli epä-siäan enää koskaan. ulkomaiden: sen 1 edullinen, että jälleen.; kuiväessään paremmin kuin kotimaankaan kapi-1 maa kuoreutuu.njikä; haittaa kaivua, talisteille. • Uudella, menetelmällä tämäkin, hait-ta'" vältetään/ :•• ROMANIALAINEN ELAA HYVIN • -Rornanialainen • . . . . .. vin.. Ruoka.. variinkmvLhanneks^^^^^^^ elää kapitalisti.se.sa / " " « a ei-asmyy^^^ suuruuden mukaan, hedelmät ovat' uskomattomän^h^^^^^^ ainakin la pitäen opastamaan pann .kadun-' . . - , „ ." nedeimat. ovat usKomauoman nai , • . J H . ^ Vulmnn' nää^ii olevaan kauooa-in I Tuom ota JuLsta&s.saan. sanoi maa-poja. Kangas- ja nahkatavara näyt-• Joskas lukemaan myös ^.'"P^'"^-"^™'" !'"^^^ J^^f ^^^^^ kunnan Korkeimman oikeuden tuo-tää virallisen, kurssin mukaan laskien ! palvelukseen.; antautuneita sanoma- . • ' ' « ^ " ^ ^ ^ '"y^>'- ; ^ ^^^^ olevan suunnilleen.samoissa hinnois- lehtiä.:. N lukea kansan-; Kaunis p.>rre romanialaisessa | ^^^^^^^^ ^^^^^^^^ 17 vuoden ajan Ja Sakuin meilläkin, ehkä hieman kai-• demokratian maissa tapahtuvasta ' kansanluonteessa on edelleen lapsi-• ^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^^ ^^^^^^ ^^^^^ liimpiakin; mutta: on otettava huö-"skonnonvai^^^^ valnoami-j Jakkau.s. Erääseen täpötäyteen leat-,,^^|^^ joutunut viranomaisten huo-isesta -jne: Vaikka demclcraattineni terisaliin; tulla tupsahti pari p o i k a - , . . . • : . . • • , . • , ; , . . . • . , . . . • . . _ , •• hin sen johdo5ta,,eJttä ne oliyat pyrkineet vähentämään hintakilpailua karkean paperin - valmistamisen ja myynnin alalla. Sakot vaihtelevat kolmesta 'kahdeksaan tuhanteen dollariin, jonka lisäksi tuomitut joutuvat maiksamaan oikcuskulut suhteelli-lehdistö A-akuuttaakin^ päinvastaista! viikaria pioneeriliina kaula.sla..Kaik-! 204 sivua Hinta sid. S2JZ5 KIITOS Iit kiitokset teille kaikuie yhteisesti siJÖ ] onka J ä t i t t e kotlnune onneksL - JA ERIC SJÖMAN ^ , TORONTO. ONTABIO ; R I C H A R D G O R D O N : Leivottiin lääkäri "Leivottiin lääkäri", on tarina englantilaisen läaketieteeri bplskeU-Jan Ja hänen tovereittensa vaiheista kllnikoUa. luenf&alelssa Ja ^.isimmäisillä sairaskäyTineillä. Hauj^a kirja. • ; E . ' - B U L W E R L Y T T O N : ' : : . ; - ./ Pompeijin vimeiset^^^^^^p Kuuluisa historiaillneh romaani Jousi-sarjan neljäntenä teoksena Uniestyy nyt maallmankirjallisuu-oen maineikkaimpiin — j a samalla jännittävimpiin — kuuluva W«- U)rla:llinen romaani. Se on kertomus kahden,vuosituhannen takaisesta Pompeijlsta. Jonka hilpeä, loistava elämä päättyi hirvittävään murhenäytelmään. miopn, että sen lajin: tavaraa roma-niaiaiheri lämpimässä Mlmastossaän . . , , tarvitsee huomattavasti vähemmän- ja vaikka asianomainen henkilö" olisi l ki paikat olivat täynnä ja i-nmLsiä oli j kuin suomalainen, siten voidaankin i tutustunut Romanian kansantasaval-I jo seisomassakin. Kun Järjestysmies j ymmärtää, että esim./romänialaisnai-jlan perustuslain .M;^ j meni poikien -luokse keskikäytävälle, nen ön pukeutunut niin hyvin kuin'; muiden .kansandemokratian vastaa- j olimme varmoja silta,- että nyt pojat | hän on. Ihmisten vaatteet o v a t . h ä r - j v i i n perustuslain kohtiin, joissa kan-j.saavat lähdön teatterista. Mutta ml-i voin prariieilevia, mutta miltei « i n a ! salaisille: taataan uskonnonvapaus,.! ta vielä! Suureksi hammastykseksem- | siistejä ja tyylikkäitä. Tämä kaikki 1 :Jää ktiitenkiri pienoinen epäilys k a i - i me. järjestysmies, kohteliaasti ohjasi j hämmästyttää, kun tiedämme,.mitenivamaäii;mieltä:; mitenkähän^a^^^^ | pojat salin sivulle. Josta heillä pH hy- l ksiat olivat aikaisemmin, tilanherro-j kein 'todellisuudessa; ovat? Tämän j'.-a näköala. ] jen ja suiirkapitalistien Romaniassa. I Itirjoittaja, useat muut- Romanialainen miliisi on kansankin lestivaalivaltuuskuntammejäse- miliisi, jonka kaytos täy.sin poikkeaa iiet, on nähnyt pappien kaavuissaan [.meikäläisten poliisien käytöksestä, arvokkaina kulkevan Bukarestin, ka- 1 Kun Bukarestin miljoonainen väestö I imion kohteeksi aikaisemmin. Vesijohtotyöt SUOMALAISILLE : suoritetaan edullisemmin SOITTAKAA HU. 9-2651 Toronto Ontario (21-28-5-12) Kun tiedämme, e t t ä l t o m a n i a s s a air. kaisemmin ' 5bo,000:sta vuosittain syntyneestä lapsesta lÖÖ.OOO kuoU ennen yhden vuoden ikää aliravitsemukseen, terveydelle vahingollisten olojen ja sairauksien talkiav ei yoi olla duilla, pn käynyt bukarestilaisessa kirkossa, jonne Ihmisiä saapuu vähä i väliä päivän mittaan tehdäkseen ris-ihmettelemättä sitä, että kurjuudesta ei näy merkkiäkään. • Kapitalistien ja suurtilaliisten Romaniassa '40% väestöstä oli täysin j a 27% melkein luku-^ j a kirjoitustaidottomia. Vain y häviävän pieni osa | tlhmerkkejä tai asettaakseen kynttilän Jorikin pyhäinkuvan eteen, on saanut papilta tuöksiivan yrtin, jonka ^ siltä meistä ainakin näytti — ryn-j nistl Vapaudenpuistossa olevalle jo ennenstään täpötäydelle ulkoilma-1 näyttämölle nähdäkseen, edes vilaukselta neuvostoliittolaisen t>alctin esityksiä, ei milllsiketju käyttänyt edes Romanian työtätekevien lapsista f kaikki tapahtuu, ilman pelkoa. M i - saattoi päästä oppikouluun tai kor-j tään uskpnnönvainoa el voi olla. i;keakouluihin. Böimerklksi kouluvuon-;j ^ .. ROSIANIAI AI«FSTA nal943--44 oli yhoppilaitten kokoniJ^AV^^^^ naismäärä 20.742. ja heistä oli vain .KANSANLUONTEESTA 58 peräisin työtätekevien parista.; ts.j ^^"^nialamen kansanluonne poik-merkitystä hän on ihmetellyt, on jnilnkäänlaista väkivallan uhkaa, j nähnyt bukare.3tilaisen sormeilevan ! vaikka meikäläisestä se olisi jo näyt-) rukousnauhaa aivan julkisesti Itänyt tarpeelliselta. Ketju vain. a a l -| toili sinne tänne ihmisten rynnnis- i vähemmän kuin 3 tuhannesosaa. T ä i - 1 keaa melko tavalla Romanialaiset ovat suomalaisesta: etelämaalaisia. Parkvvay Bakers .Taimistoa mokA' ja kahvlldpU; Leivoksia, nimipäivä- j a hä&kaafc-kuja, korppuja yjn. lelpomoalao tuotteita. PUHELIN EM3-7«7« 28f Queen 8 t W. Toroato, Ont ONNI TERVO taessa sitkeästi ponnLstelevla miliisi- ! :liilllllilii||||iliiiiMi||||iiiiiiiiiiiiiiiiMif miehiä va-staan, ja melu oli sanoin-* kuvaamaton. ! Kuumasta temperamentistaan huo-i limatta romanialainen rakastaa rau-! haa j a haluaa kansojen veljeyttä. Ju-j namatkalla Bukarestiin. Bukarcstls- 1 s:i, kaikkialla kuulimme aiino.maa. DR. E. C. AHO - Hammaslääkäri HUONE 640 PHYSICIANS' Jii SUROBONS' BUILDING SOBIoor Street West / Toronto, Ontario Puhtiin WA. 2-8237 — Tilatkaa osoitteella: laus Publishing Co. P. o. BOX 69 SUDBURY, OMTAHIO lä kertaa, niinmeille kerrottiin. 62,0001 . , ylioppilaasta on 95^1 työläis- ja ta-j Jc^^^n^näa^nin vaentungok.sessa lonnoikaiskodeista • . «"«i l^auhea riita-, huidotaan käsillä, | huudettavan: ' Pace si prietenle.'" - ; ; / . * - . J keskustellaan,äänekkäästi ja n ä y t t ä ä i rauha ja ystävyys! Se ei ole vain j j K A N S A N . O M A TEOLLISUUS . jplevan kehittymässä aikamoinen tap-1 f-hjä fraasi, sen ymmärtää hyvin; Myö|Skin sellaiset, henkilöt, jotka , p e l u . K ö " n t a kuitenkin taas hymyilr j täällä, kun näkee; mitä Romaniani vat, jo ylittäneet kouluiän, mutta j lään. asiat ovat .selvinneet. Ja on saavuttanut ja mitä sillä | joilla ei aikanaan ole ollut t i l a i - : ovat y.=;täviä keskenään. Silloin täi- . orr puolustettavanaan sodan tuhoilta. 1 suutta käydä koulua,,voivat nyt opis-h Bukarestissa i Bukarestissa 14. 8. 1953. keila kaikenasteisissa oppilaitoksissa.;.myös kansa^l^^^^ ovat .otta-^^ - ' . .• •-•:.. . ••- . ' .-. • . j Heitä varten on perustettu erikois- j neet romanialaista Juumuviinaa,'? 1 kouluja, joissa he saavat oppikoulu- j tshulkkaa; pari ryyppyä liikaa. Mut-1 ) sivistyksen normaalia •;lyhyemmässä ! ta miten eri lailla he käyttäytyvät--\ 1 ajassa. kahde.ssa viiodessa. Sitäpaitsi,; icään kuin suomalaiset vastaavassa ; i on olemassa monenlaisia iltakouluja] tilanteessa!' Romanialainen el haasta ; .'niille, jotka eivät voi irroittautiia t y ö - j riitaa tässäkään, vaan hän keskus- j paikoistaan.: J a näistä koiUuista on ' telee vain entistä avomlelisemmin,; mahdollisuus päästä ylöspäin, äina i hymyileyämmin; Ja kulkee käsikouk-; korkeakouluasteelle saakka; Erilaiset • kua toverinsa kanssa tai ehkä lau-, ' iltatiedekunnat" huolehtivat tuotan- | laa. 'Romanialainen "humalaluonto"' noJBa työskentelevien öpetiiksesta, j a : on paljon miellyUävämpi kuin suo-! lukuisat stahanovilaiset ja muut t y ö - j m a l a i n e n . Muutenkin täällä näkee; Iäiset ovat mm. tätä tietä hankki- ! juopuneita suhteellisesti paljon vä- ' neet Itselleen Insinöörin sivistyksen, i hemmän k u i n suomessa. ^ Romania on rikas maa. Luonnon- j Ulkomaalaisia kohtaan romanlalai-' I rikkauksiensa puolesta se on maail-> i^,}; o-/at erittäin ystävällisiä Ja avu-! I man ensimmäisiä maita. Romanian \ Hajta. Käydessämme vihanneskau- ' j luonnonrikkaudet tarjoavat pohjan j passa ostamassa vllnlrypäleilä 'hln- »mitä monipuolisimmalle : teolllsuu-j ta .Suomen rahassa 73 rok/k«) ro- | f delle, mutta aikaisemmin Romania J.manialalset auliisti luovtittlvät vuo- j ' o n oUut pääasiassa muitten maUten j ronsa ulkomaalaisella Ja myyjä v a l l -' DR. LESLIE SIMON, L . M . C .C IHO- JA SUKUPUOLITAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI * 3 SPADINA ROAD (Bloorln kulmasaa), TORONTO, ONT. Vifitaanotto Ctmnll: t-4 lp. i » e-7 lp. Pohelinut: Konttoriin WA. 1-6614 K o t i i n IVA. 2-8015 ERIC W. SJÖMAN Doctcr oj Chiropraclic and Naturopathy Tahdon Ilmoittaa, etta olemme alottaneet uuden, ajanmukaisen K L I N I K A N TORONTOSSA, missä parempien ja uudenaikaisempien välineiden avulla voimme mencstyksellisemmln hoitaa akuuttlsla sekä kroonillisla sairauksia. PUHELIN VVALNUT 1-6766 620 SPADINA AVENUE TORONTO, ONTARIO • KOKO PERHEEN NAURUFILMI ir USA :.ssa sum-mencstyksen saanut "Topiaksen" sotilasfarssi " K A S A R M I N TYTÄR" Pääasissn: Elina Pohjanpää. Helkki Heino, Tauno Palo, • Kaarlo Halttunen., Reino ynlkama. Rauha Rentola yjn.; Musiikki; Harry Bergström. Tuotanto: . S i P . - Esitetään Ontariossa: SOUTH rORCUKINE, Finnish H a l l . perjantaina, tookoki 13 p. M« COCIIRANE. Pitkäsellä lauantaina, toakok. 14 p. klo 8 illalla. TIMMINS, Ilarmony Hnll. Uiatalna, toukok. 17 p. klo 8 Ulalls. KIRKLANO L.1KE, Ukrainian Hall, 54 McCamos Ave.. kiMkivlOdu toukok. 18 p. kello 8 illalla. COBALT, FiuniMh Ilail. torstaina, toukok. 19 p. klo 8 illalla. SUDBURY, Suomlranta. perJanUina, toukok. 20 p. klo 8 Ulalla. . S r i l U C E D A L E . CSJ :n haali. lauanUina. tonkok. 21 p. klo 8 1 Sisäänpääsy: $1.00 — Lapset ZSe Suomalaisia itänilevyjämyj-dättn Jatkuvasti 81.25 kappale. CANADIAN FINNISH MC Suuri suomalaisten alennusmyynti Käsittäen kalkki FENNIA* la LEIJONA-levyt TavalUnen hinta Sl^S NYT AINOASTAAN Ostajan maksettava posti- tai expresallÄhetyBkuIut Kiirehtikää tilaamaan nyt, kun saatte hyvii äänilevyjä halvalla • LEIJONA-LEVYJÄ:, A 207 Vatae Lente. Oskari Merikanto Ktsäillan Valail, Oskari Merikanto, Kuoro ja J^eljo) konserttlorkest T 5020 Jätkän Serenaadl, Valssi, Yrjö Haapanen J ä t k ä n Lauantai, Jenkka, Yrjö Haapanen T 5018 Kapakan pikkuinen tU>l. Jenkka, Klpparl-Kvartettl Vanhan Merirosvon kapakassa, Tango T 5049 Muurari, Valasi, Kippari-Kvartetti Ilawaii-iaylli, Foxtrot, Tapio Rautavaara T 5053 Unikuva, Tango Metro-tytöt Vanha kotini. Tango, Eero Väre T 5002 Dellla, Aavikon «ytftr. foxtrot, Katariina ja nalsktioro Apashl-Tango, Alpo Nuoli T 5003 "Stadin K u n d r , foxtrot, Georg MataMten Luokseln käy, annabain, valssi Oeorg Malaurten r5079 Ilarmlo, Tango, Veikko Tuomi Sydän harharetkell», valMl, Veikko Tuomi T 5083 Onnen tie, tango. Veikko Tuomi Oli ktto. Bequin Foxl. Veikko Tuomi T 5085 Sulle laulan mä hiljaa, tango, Olavi Virta Tuulikannel, tango, Olavi Virta T M88 Hanuri kertoo Argentllnaata, tangO Margaret, valssi (Lasse Plhlajatnas, harmonlkkft Ja yhtj T 6090 Krokyynel, Ungo, laul. Veikko Tuomi L i i a n monta muistoa, begoln, laul. Hertt* T 5092 Sinulle. Beguin Me tanssime taaa, tango-beguln (Laul. Veikko Tuomi) T 5094 Se Julmetun suuri laiva, Jenkka, Pentti Kaartinen j a "Kulkurit Ne ajat, 81ow-Pox. Pentti Kaartinen Ja "Kulkurit" T 5095 Unta Ja totta, 'valsai, Eugen Malmsten Töölön Tuula, Slow-Fox, Eugen Malmsten • T 5097 Mufltaa rakkaatta, Fox-trot, Eugen Malmsten Sata laulua raklcaodesta, Eugen Malmsten T 5098 Varuskunta rakkaotto. valssi. Veikko Lavi Hämeen Helmi, Jenkka, Veikko Lavi • FENNIA-LEVYJEN valikoima F 101 Varisevat lehdet, valMl,säv, Paul Norrback Koomikkojen tanssi, s i r . Smetana F lOt Unkarilainen tanssi No. 5, säv. Brahms, sov, Norrback .Rentola jenkka, sär. Paul Norrback F 106 Figaron häät, overtuuri; säv. Mozart, sov. Norrback HausVat hetket, säv. Paul Norrback F 107 Kesäillan vahnl, säv. Merikanto, SOT. Pani Norrback Ilon siivin. Jenkka, siiv. Paul Norrback F 108 Lumoava hetki, tango, säv. Paul Norrback Kulkurin valssi, sov. Paul Norrback F 109 Itämainen tunnelma, säv. Paul Nortback- Polkka sikermä No, 1, sov. Fani Norrback F 110 Bloor Street Rhumba, säv. Paul Norrback K o i i a mutotellessa, valssi, säv. Paul .Norrback TILATKAA OSOITTEELLAi VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED LEIJONA, FENNIA JA BBAVER LEVYJEN VÄHITTÄIS- JA TUKKUMYYJÄT P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 12, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-05-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550512 |
Description
Title | 1955-05-12-05 |
OCR text |
fue on Canadan suurit
nä nou-ti,
joka
' j a 6U0-
Pohjoise
n kes-
1 löytä-cin
alu-ideksan
lydettiin
;i teilaan
si öljy-mailin
saatta-i
n lisää
ä n alueen
öJJyvarat arvio idaan nn noi^,«
mfljoonatel tynnyriksi eli r-if
miltsi kuin ovat LeducLn. Vfoo^T.
j a Bedwaterin yhteiset öljy^S^
Jotkut asiantuntijar an-elevat
tästä' alueesta kehittyj- pi^a tä2
mantereen rikkain öljyalue. voS
n m . I t ä -Texa s in kuuluisan-ö•l•j yalu^
Maalisk. leppuun mennessä o i i p^
binan alueella saatettu tuotantob-toon
kaikkiaan 260 öljykaivosta Z
den päivittäinen tuotantokjb
32,000 tynnyriä. Kaikki kaivoi»
kahta lukuunottamatta .tvöntävät a
j y ä maan pinnalle oman painegte
voimalla. 'r««ca
ON NYT IlMESTYNn
V Vetypommin vaara
Pakomatkalla
Shveik ajetaan . hullujenhtio-neesta
• .
Pohjola elää taas, runo
K a t a l a teko
Puutarhuri ja kauppiaat
Suomalainen pastori Neuvosto-
V liiton uskonnollisista oloista
Mariposan vaalit
. Muistojen päivänä
™ A . Tuomien kukkiessa
• - • Yler elää kevätT^ruho
Kuoleman keinu
Jättiläisäyriäisten saari "
Kuolema 10 sivulla
Kevät saapuu
Efesolainen leski
Missä taide on vapaa?
Se oli suvinen lauantai-ilta
> Sauna kautta aikojen
: Kaksi ukkoa matkalla
Ajan virrassa
Chaplin ja Dickens rauhan
; • asiasta •• •
Kuoleman laakson uhmaajat ^
fiatukuningas H. C. Andersen
Sähköaivojen sotatiedot
. Huumoria
Puoskareiia, itsepetosta...
(Jatkoa 2. sivulta) ^ HiinmJer katsoi olevanpa "kohtalon •
Goringxa/ sai. Gcsuelsan vapise- valitsema" av.eA Saksan antautumisen ?
ir-aar. ja herätti pelkoa Himmleris- Järjestamiseksj liutolais^-aUoille. paet- [
Bormannin vaikutusvaltamen tuaan Berhinii«:a hän tarjosikin huh- •
£fii.T.2 johtui sntä, e t u hän pys\-tteli tik, 23 r - 24 p ä m e a välisenä yönä '
3litu:.'esu Hitlerin läheisyydessä, Saksan antautumista länsivalloille.;
^ y r . ä e n taitavasti ja viekkaasti hy- : Tarjou-s hylättiin, ja hylkääminen-
Täiseen lata etuoikeuttaan valtaäse- ''Järkytti:' Himmleriä siinä m ä ä r i n '
n^ojisa lujittamiseksi. . ; että hänen Gestapo-ystävänsä Schel- •
Kiin Oöring i i ^ ^ - 23 pnä ehdotti lenbergin oli kutsuttava Hampurista i
Hitlerille nimittämistään, valtaiun-,'..asti muuan natsipiireissä tunnettu aa- j
»unkanslenksi, teki Bomjann kaik- ; trolog: rauhoittamaan entistä mahta-ienäi
lietsoakseen Hitlerin raivoa ja . vaa Crestapon päällikköä. K u n Dönllz
saädalcseen Göringin ammutuksi. Hitlerin itsemurhan jälkeen muodosti j
Göring säilyikin teloitukselta pelkän • ••hallituksensa* Flensburgissa. lähti '
52ttu.Tiän ansiosta. Bormarui näet i myös Himmler sinne perastaaki^n
:avoi::€li itse Hitlerin vkruununperi- ; uuden "reformoi^iun" natfi'puolueen ja
jän" asemaa. K u n h a n Hitlerin itse- i uudet '•reformoiduf S3-järjestysvoi-niurhah
jälkeen lähetti sanoman uu- ' mat tullakseen.Donitzin valtakunnan-delle
"presidentille", suuramiraali i .kansleri.'is: sekä aloittaakseen täydel-
Döniizille ei h ä n maininnut tälle mi- ' iä tod-lla rauhanneuvottelut lähinnä i
taan itsemurhasita. vaan ilmoitti ly-jkenraah Montgomei-yn ,kans.sa! Hirn- '
hyesti Hitlerin testamentin "astuneen .'.mler kirjaimellisesti potkaistiin ulos
voimaan". Tällä sanomalla hän ha- ; Dönitzin esikunnasta "lantastina ja
utopistina". Hän harhaili jonldn aikaa
Flensbui^in: ympäristössä, pyrki
erään entisen, alaiserLsä. SS-kenraalin
•puheille, joka ei-ottanut Himmlmä
USA:n arvovalta on
romahtanut Aasiassa
Aasian maat katsovat Kiinaa suurena
esikuvanaan, kirjoittaa Ciiester Bowles
.. W Vork. (DLP) — Vbdysral-
(aio entinen Intian suurlährtliläs
CbesterKton Ies, Joka Jokin aika
si(t«n palasi kotlniaaban. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-05-12-05