Vapaus, December 11, 1951

              Sivu2 . Tiistalijia, joulukuun n p. Tucsday, Bec. n. 19M
^Kedtlfinr« t» 1917. iUODomed
«««ecooa d a » tnaU bjr tbe Post
McAll^tftineot, ottava. Pub«
fi^M^ itolce ««ekly: Tuesdays,
^ M i O u i mid Satonda)» tqr Vapaus
vmmmecBsmsf UA» at loo-ios
V^eLyTn Bamujf» Ont, Canada,
Tetepbottes: SttsJtoe» tXQce 4<43M.
Edltorial Office 4*<265, Manaser
e. SulsfX Editor V. EkluoO, l&Uing
lO&tees Saa 69>. 6iuSnB]r. Onlttrto.
iUhrmiaifig rates «po» eppueatioa
Tramlatlon Iree <tf charge,
TILAUSHINNAT:
Canadaaa; 1 vk. 7J00 0 kk. S.?9
9 kk. 2.S5
YbdymraUoiasa: 1 «k. «JOO 6 kk. «20
suonessa: . l vk. 8:50 « kk. 4.7»
- i i '
Herm on herra helvetinsäldn
;^Natsikenraali Kurt Meyerin tapaus osoittaa, etlä "herra on iierra
yritetään salata ja kaunistella..
:> Kuten tiedetään, tämä puolustuskyvyttömien ihmisten teurastaja
| f todettiin S3^'11iseksi 18 canädalaisen _fiotavani^*n tappamiseen,;-lukeu-tueot/
näihin myös yksi Canadan suomalainen nuorukainen. 'Tästä
1; epäinhimillisestä rikoksesta 'H^^ myrskyjoukkoihin kuulunut ken-i|>
raati Meyer, tuomittiin canadalaisessa sotaoikeudet^
|ljilä;^uo]eniantuomio^^^a^ 28 pnä 1945. Mutt^
#i d d E ^ pährän^k hänen kuolemantuomionsa muutettiin elin-
^iifcaiitisek^i vankilatuomioksi. Siitä nousi Canadassa suuri suuttumuk^
^^80i/inyrsky, mitä ehkä parhaiten kuvaa Canadan legionan !^ount
\ ' (Pleasant osaston muodostama "-Hirttäkää Meyer komitea".
l\, * Tänian armahduksen jälkeen Meyer tuotiin lentoteitse Dorches-
^l^tei^ .vankilaan/ mis^ hänelle annettiin heti parhain mahdollinen
l\ ajdnvietetoimi — kirjastonhoitajan tehtävä.
* Helmikuussa 1949, kertoo Vancouver Daily Province, 'Meyer
jli^toiniakkarankäryä ilmassa, että Canada on poliittisesti siirtymäs-tr^|:
sä^tsivastaiselta linjalta kommunismivastaisellelinjalley ja niin 'hän
taitosi jpal^elust^ torjumiseksi Länsi-Saksan alu-
Jieelta". ,
, t ! " Tämän jälkeen "Euroopan Yhdistyneen armeijan" amerikkalai-
*j nen päällikkö, kenraali Disenhover, julisti, että "vanhoja-ei-muistella"
;^;yt'*Iet bygones be bygones") ja Canadaa armoitettiin Länsi-Saksan lä-
^^^jiliettiläällä, tri Dankwurt^nimeltään, jonka Toronto Daily Star tietää
>::|.i'ensinimaisenäv toimenpiteenään viime^^^^ vaatineen Meyerin
«»' vs^trttamfsta. Kolmen päivän kuluttua tästä tapahtumasta Meyer.
e;^;MeUjn salaisesi mutta korkeimmat hal-
^ litusyiranomalsemme vakuuttivat, että »Meyer on edelleenkin siellä
|> Canadan kontrollissa oleva vanki, ja että hänet pidetäänkin iiilenpäi-
>|u' täilukemas^ pnä. Mutta marraskuun
is pnä saajiin CP:n uutistieto, että Meyer on hauskalla kotilomalla,
;|; ja että yleisen käsityksen mu|(aan hänet vapautetaan pian kokonaan,
t Taas nousi kova protektimyrsky tätä ilmeisesti Washingtonin
^määräyksestä tehtyä tappajan llomauttamista" niin Meyer
V pala^^etJMJt ,^hdeksan päivää kestäneen "loman" jälkeen takaisin
vankltfaian, i^^ Daily Starin kirjeenvaihtaja Harold Greer
sanoo Ottavrasta joulukuun 3 pnä lähettämässään uutistiedossa: ".
|5;HalIitusvirariomaiset eivät'sitä eivät sitä liioin kiellä*
^ 1 kään —- ^ettär ^«yerille: on suunnitel tu vapautus rangaistuksestaan /
(a niin pian kuin poliittinen ilmapiiri tulee siihen edulliseksi..."
- . > Ja "poliittista ilmapiiriä." on VVashingtonin ohjeiden mukaan yri-w;?
tettjr muokata edulliseksi. Korkea-arvoisia upseereja, jotka tavalla
i:ftai^^^^t^ kanssa, on raahattu anta-ii<;
maan? painavia lausuntojaan siitä, miksi / tämä ihmistappaja pitäisi ^
A (Parhain kaikista näistä lausunnoista —
ujl^^ suosittelemme asianomaiselle Nobelin rauhanpal-ivltinto
»-—oli Meyerin sotaoikeudessa syyttäjäviranomaisena toimineen
icänadalaisen^upseerin lausunto j o t hän sanoi,^että Mieyerin tuomio
öli; täysin' oikeutettu 18 canadalaiserf sotavangin tappamisesta, että
; hänen mielestään Meyer olisi pitänyt ampua, miitta kun tosiasia dn,
:ettei -Meyeria oli ammuttu, niin turha on hänen antaa. mädäntj(ä
;kvankilassa jos häntä voidaan käyttää Euroopan yhdistetyn armeijan
^ yhtenä[ johtajana!
v:.::dv:::Meyena vapauttamiskampanjaa Euroopassa johtaa ns. "kenraa-^
li6n klubi", mikä on Hitlerin armeijan entisten upseerien järjestö, mi-
Jiin sivumennen sanoen kuuluu 13 sellaistakin natsikenraalia, joilla on
^Hitlerin korkein kunniamerkki '^Hitlerin verirk Mikäli on puhe
(Meyerista niin näyttää hän oppivan sen mitä Wall Streetin miehet,
tarvitsevat: Hän on "tuominnut" Saksan kansallishengen — sillä kan-
^^ssSiisaAfXisyyX^Si^ tarvita Wall Streetin miesten "Euroopan yhdiste­tyssä
armeijassa" ja sanonut, että vain '"Euroopan yhdistyneessä ar-
: meijassaV on pelastus. Meyerin "teorian" mukaan, joka sivumennen
sanoen on sama kuin "vanhoja-ei-muistella" kenraali 'Eisenhowerin-kin
teoria, "Euroopan Yhdistyneen armeijan" kulmakivenä täytyy.
oDa' Saksan armeija — mutta hän sanoo kaikessa vaatimattomuudes-saahc/^
Kukaan saksalainen ei voi taistella demokraattisten ihanteit-tensa
puolesta, ellei hän itse ole vapaa ja tasa-arvoinen."
•;; Toronto. Daily Starin kirjeenvaihtaja William Stevenson tiedoit-taa
Offlebista, Saksasta: "Kukaan ei uskoettätMeyer on enää pitkää
aikaa vankilassa . .^."
v^(Herra on siis loppujen lopuksi herra helvetissäkin!
(Mutta Ottawa voi saada tästä kuuman palan purtavakseen. Ot^
tawan hallituksen asema on tajyallaan tukala. Eteläinen ''liittolai­nen"
tarvitsee sotasuunnitelmissaan sellaisia ihmispetoja kuin sota-riko]
Jinen Meyer. ; Toiselta puolen canadalaiset ovat lisääntyvässä
määrässä sotajalalla f^tä vapautusta vastaan. Canadan'Rauhankong-ressi
ja sen alaiset neuvostot ovat lähettäneet voimakkaita protesteja
'Meyeruiv vapauttamista vastaan.^ IMeyerin murbauttamien canada-laisienräidit
ovat julkisesti liittyneet niihin, jotka tuomitsevat Meyerin
vapiauttainisaikeet ja 'vaativat hänet tuotavaksi takaisin Canadaan
vaiikilatuomiotaan kärsimään. ^Kuvaava on tässä yhteydessä toron-tolaisen
mrs. H, Hblnessin lausunto. Hän menetti poikansa Meyersin,
ilmnisteurastajain käsissä. Viikko sitten hän sai Ottawasta mitalin,
jonka hallitus lähettää kaikille äideille, jotka: sodassa menettivät poi­kansa.
Hän sanoi: XMinä olen vieläkin sitä mieltä, että'Meyer pi-täi^
teloittaa. Minusta tuntuu, että minä vobin itse teloittaa hä­net'.
.
V Ylläolevat voimakkaat sanat eivät suinkaan ole ainoita laa­tuaan.
Meyerin myrskyjoukkolaiset tappoivat myös tpr. iKenneth
Pedbrin/Torontosta. Hänen äitinsä, mrs. S. F. Pedlar sanoo lehti­haastattelunsa
yhteydessä: "iMinusta tuntuu vieläkin, että Meyerin
olisi pitäyt saada kuolemanrangaistuksen. Hän pääsee aivan liian
helpolla" jatkoi tämä sureva äiti ja sanoi: ''Minä en käsitä miksi han-tä:
f i pidetty vankilassa täällä Canadassa mis^ olisi voitu valvoa ai­nakin
se/että hän olisi pidetty kalterien* takana." Mrs. Pedlar viit­tasi
myös siihen, että hänkin on juuri saanut Ottawasta mitalin muis­toksi
sodassa menettämästään pojasta — ja nyt hänen poikansa tap­paja
aiuoataan vapauttaa.
'v (Meidän vakaa käsityksemme on, että-sotarikollihen Meyer pi­täisi
viivyttelemättä tuottaa takaisin Canadaan ja panna ristikkojen
taakse elinkautistaan palvelemaan. 'Huonoja ja kokonaan kestämät­tömiä
ovat ne perustelut, että i>Ieyer pitäisi vapauttaa vain sen vuok­si^
kun hänen oikeutettua kuolemantuomiotaan ei ole pantu täytän­töön,
ja kun hänen ''kykyjään" tarvittaisiin "vanhoja-ei-muistella"
kenraali Ei5enhowerin armeijassa. Hyvin todennäköistä on, että jos '
Ottawan hallitus ei tässäkään asiassa kuule kansan tahtoa, niin siitä
nmodöstuu yksi/Vetävä" naula liberaalipuolueen poliittisena ruhon
knolinarkkuun, sillä vuosi 1951 on'sittenkin toisenlainen kuin toista
maailmansotaa edeltäneet vuodet. \
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J
Elisa Salonen. Sylvan lake, täyttää
torstaina joulukuun 14 pnä 71 vuotta:
VMymme onnltteiuJhin!
Mitä muut sanovat
VAIKENIVAT HAVISTEN
' 'Eduskunnan enemmistä bj-väksyi
eilen (marraslc. 16 pi]ä> ministeri Emil
Huunosen syysk. 29 pnä allekirjoitta­man
palkkapäätöksen, jonlca tarlcoi-tuksena
on estää työläiset saamasta
hintojen nousua vastaavia palkanko-fotulcsia.
ts. "vakaannuttaa" niin ruu­miillisen
kuin tientUsenkin työnteki.
jäin.elintason aleneminen. Enemmis­tön
mukana, kansan elintason alenr
tamisen puolesta äänesti myös sos-dem-
ryhmä kokonaisuudessaan. Mut-ta
kun ed. Kujala asetti sosdem-ryh-mälle
suoran kysymyksen: Millä pe­rusteella
sosdem-ryhmä tiyväksyy työ­läisten
etuja vahingoittavan päätöki
sen? — niin vastausta el. saatu. Ei
edes ministeri Huunonen itse kyennyt
sanallakaan perustelemaan sosdem-ryhmän
häpeällistä menettelyä. —
l^ökansaji Sanomat, Helsinki.
$64 KYSYMYS
Mistä löytyisi substituutti "voitolle"
Korean sodassa? Tydmies-Eteen-päin
johtavan artikkelin otsikko Jou­lukuun
7 pnä.
SOTAOHJEI/MA KEHITTitX
PAHEITA JA MÄTÄPAISEITA
lYashlngfon. — Vakuuttaen Yhdys­valtain.
huolestuneelle yleiselle mieli­piteelle,
ettei mikään yfäkkinen maa.
ilman hätätilanne määrännyt hänen
paluutaan; presidentti ;Truman tuli
tänään lentoteitse takaisin Wa8hing-toniin
antaakseen henkilökohtaista
Johtoa amerikkalaisille neuvottelijoille
kuolteeseen Johtaneissa Korean väli-rauhaneuvotteluissa
ja, Jieuvotellak-seen
lakien täytäntöönpanijainsa
kanssa yhä lisääntyvistä raporteista
hänen hallituskoneistonsa mädännäi-syydestä...
— New York Timesin Wr-
Jeenvaihtaja W. H . fLawrence. jouluk.
9 pnä 1961.
St- Lawreiiceii meritie
Vemoimskvsarolm sanotaan bytonevän kefuU ^
tämään noin yhdekmn jmiljoQiiaa hevosvoimaa
josta noin kolmasosa on vasta käytännössä
€t. lanrencen meritien syventämi» saatava poistetullesi, sanoi mr. chev-nen
ia i^en voimarikkauksieA.liyyäksi
käyttäminen on vanan tärkeä Cana*
dan kehitykselle, todettiin äskettäin
siinä keskustelussa mikä tapahtui
parlamentin alahuoneessa kun balii»
tus pyysi alahuoneelta valtuuksia St.
Lawrencen meritien hallinnon (8t.
Lawrence Seaway Autbority) perus'.
tamlsta vartea
Vaikka tästä hankkeesta on puhuttu
pitkät ajat ei monilla ole varmaan­kaan
muistissa sitä koskevat yksityis-
Rooman paavi teki
tieteelle uusia
myönnytyltsiä
Rooma. ^—^ Vatikaanin tiedeakate­mialle
marrask. 22 p n ä pitämässään
puheessa vahvisti paavi Pixis XII ka-toollsen
opin siitä, että maailmankaikt
keus on käsitettävä epäorgaanisekä
aineeksi, selvästi erilliseksi elollisesta
aineesta ja että sen loi aina olemassa'
ollut Jumaja tyhjästä, ikuisesti muut­tuvaiseksi.
Nykyajan tieteellisten havaintojen
perusteella 'hän määritteli luomisen
tapahtuneeksi noin 5—>10 Jailjoonaa
vuotta takaperin. Luomisen jälkeen
hän sanoi; tapahtuneen, asteettaisen
keliityksen, mikä on lopulta johtanut
siihen maailmaan Ja maailmankaik.
keuteen mikä meillä on,tänään.
' Paavi käsitteli puheessaan yksino­maan
luomista Ja epäorgaanisen ai­neen
kehitystä, eikä koskeiiut mil­lään
tavalla ihmisen luomiseen. Sitä
aihetta'hän käsitteli täydeUisesti ihuh-tik.
12 pnä 1950 antamassa ensykli-kassa.
kristikunnalle osoitetussa paa­vin
kiertokirjeessä, Jossa esitettiin sei-lainen
johtopäätös, että luominen el
ole välttämättä sopimaton Darwin'in
kehitysoppiin.
Paavi korosti puheessaan s i t ä / e t tä
epäorgaanisen aineen luomiseen näh­den
ei uskonto ja tiede ole ristirlidas.
sa. Vastoin aikaisemmin esitettyjä
väitteitä "löytää oikea tiede Jumalan
entistä suuremmassa määrin — ikään­kuin
Jumala odottaisi Jokaisen tieteen
avaaman oven takana", sanoi paavi;
Pyhä isän sanotaan työskennelleen
muutamiefi kuukausien ajan puheen­sa
valmistamisessa teologian Ja tie­teen
asiantuntijain kanssa. Puhe e-sitettiin
loistavissa Ja juhlallisissa
olosuhteissa, eikä ainoastaan paavin
tiedeakatemian Jäsenille vaan myös-khi
vierailevUIe tledemiehiUe, Vatikaa.
nin koko diplomaattikunnan saapuvil­la
ollessa.
Vaikka paavi vahvistikin katolisen
kirkon opit luomisen täirkebnpiin seik­koihin
nähden niin teki hän samalla
huomattavia myönnytyksiä nykyaikai.
selle tieteelle mikäli yksitytskohdat
ovat kysymyiisessä. Siten esimerkiksi
hänen lausuntonsa, että epäorgaani­sen
aineen luominen on tapahtunut
biljoonia vuosia takaperm. hämmäs­tyttää
monia kristityltä, erikoisestikin
niitä protestantteja, jotka ovat nou­dattaneet
raamatun kirjaimellista tul­kitsemista
Ja ovat uskoneet luoiöisen
ti^htuneen historiallisena -aikana.
Katolinen kirkko ei ole kuitenkaan
koskaan omaksunut raamatun luomis-taruh
kirJaimeUista käsittämistä' kos­ka
luomiskertomus on käsitetty esite­tyn
kuvaannollisesti. , '. •
I^avi aloitti puheensa viittaamalla
kaiken aineen välttämättömään muut­tumiseen.
Joka todettiin ensiksi elek..
troonelhin nähden Ja myöheznmin
johti atomhi murskaan^een. Hän
sanoi tieteen todistaneen, että epäor­gaaninen
ninc muuttuu alituisesti.
seikat, josta syystä lienee syytä pa­lauttaa
ne muistiin liikenneministeri
Lioner Chevrierin tietojen perusteella.
(Ministeri Chevrier sanoi alahuo­neensa,
että mikäli meritie on kyiy-myksessä
se (käsittää 25 Jalan syvyi­sen
uoman Duluthiäta Ja Port W i l -
liamista lähtien Prescott^, Ontario-
Järven itäpäähän saakka. Toinen
uoma, jota .käyttävät päUivastaiseeri
suuntaan kulkevatt ja etupäässä tyh­jät
laivat, on vain 21 jalan syvyinen.
Tällä taipaleella ovat ensUnmäiset ka­navat
Superlor-Jäxven ja Huron-jär-ven
Välisellä kannaksella. Jossa St.
Mary's-koski putoaa 21 jalkaa Ja jossa
kehitetään noin satatuhatta hevosyoi-maa;
Sault Sfe. Mariessa on ikäik-klaan
viisi kanavaa^ Joista yksi -oa
Canadan puolella ja neljä USA :n puo­lella.
Joista suurin on 31 jalan syvyi­nen.
Näiden kanavien kautta kul­jetettiin
viime vuonna rahtia kaikki­aan
108 miljoonaa tonnia eli enem­män
kuin minkään muun kanava-järjestelmän
kautta maailmassa. Val­taosa,
eli Staikkiaan y l i «O miljoonaa
tonnia siitä oli rautamalmia^ jonka
kuljettamista varten on rakennettu
suuria erikoislaivoja.
Tämän meritien toinen pää alkaa
noJn 30 mailin etäisyydestä Quebecin
itäpuolelta ja se käsittää 35 jalan
syvyisen väylän Montrealiin saakka.
Tällä matkalla, Montrealista Quebe-cim
saakka putoaa vesi noin 20 jal-;
k ^ . • .
Länneltä; päin kulkien ton ^toisena
putouspaikkana St. jClair ja Detroit-joet,
joissa vesi putoaa kahdeksäri:
Jalkaa Huron Ja Erie-Järvien välisellä
t^paleella, Jossa ei ole mitään kaiia-via
vaan ainoastaan syvennetyt väV--
Iät, Kolmantena putouspaikkana oh
Niagaran joki Brie Ja Ontario-jär-vlen
välisellä taipaleella, Jossa veden
putous' on .326 Jalkaa: Tämän kan­naksen
poikki on rakennettu Wel-landin
kanava, Joka.on 30 jalan ^ -
vyinen.
Niagara-joen voimavarat'arvioidailn^
nohi 3.6 miljoonaksi hevosvoimani';-
Josta nphi puolet on- nyt käytössä. 3-
Neljäs putousjakso on Prescottto Jä
MontreaUn välisellä St.Lawrenc^-
Joen taipaleella. Jossa vesi putoaa 225
jalkaa. Täanän taipaleen vesivoima-varat
arvioidaan noin 2.2 miljoonaksi
hevosvoimaksi n.s. kansainvälisellä
koskialueella, nom 2 miljoonalksi he-ixier.
Sen poistemista ja*valtavien
vesivoixnamäSJlen kehittämistä tar-kotituvat
juuji ne'suunnitelmat. Jotka
koittavat juuri ne suunxiltelmat, jotka
on , laadittu 6t. l<awrencen meritien
kehittämistä varten.
Vaikka tämän työn suorittamisesta
on puhuttu kymmenien vuosien ajat
ei Yhdysvaltain hallitusta ole saatu
suostumaan osalliseksi siihen. Ca­nadan
hallituksen sanotaan olevan
nyt valmiin toimimaan yksinään, ellet
Yhdysvaltain hallitusta saada mu­kaan
muutamien tulevien kuukausien
aikana.
CASADAiäJE K U L U N EN
Canadan tulevaa kehitystä Ja i t ­senäistä
määräysvaltaa sihhällä pi"
fäen olisi Cabadankäikhi mokomin^
pyrittävä tämän työn suorlj^tsuniseen
omin avun Ja ybdysvallolfita buoli'
matta ja rU^^pjitnatta. Uykylset las­kelmat
osoittavat, että tSmä srltys on
itsensä kapnäi^valla pohjalla ja ky­kenee
maksamaa hintansa sitä Jou-tuummin
tnitä korkeampi blnta pe­ritään
sähkösiäi^ja kanavien käyttä­misestä.
Näiden laitosten tultua
maksetuiksi' '.i(otiaisih> niistä saada
kaiken lisäksi huomattavasU tuloja
valtiolle. '\
Mutta kaikkein täriceintä tässä asi­assa
on k u l i n k i n se, että meritien
syventämisen Jä' vesivoimien hyväksi­käytön
avulla luotaisiin mainiot mah-doBlsiiudet
C ^ d ä n pcenteen j a te­ollisuuden
k^ttämiseUe. SUtä syystä
on viälttämä:äsntä,etiä Canadan hal­litus
ryhtyy noudattamaan tässä asi­assa
niin itsäiäistä poUtilkkaa kuin
suinkin m$h(M|lBta ja vapautuu siitä
lakäjanasiexäasla mihin St. Laurentin
hallitus on alistanut suhteessaan Y h ­dysvaltoihin.
^
Maailman Rauhann^s^uvoston
suunnitelma jätetty
/iidelle suurvallalle
Canaiio mineraali­tuotanto
V. 19S1
1,203 miljoonaa
Sforthern Stiner-lebden fiskelfit«i
arvioiden mukaan- kokoaa Canadan
kuluvan .vuoden •! mineraalituotannon
arvo 1,203 miljoonaan dollariin, ollen
noin 160 miljoonaa dollaria suurempi
kuin edellisenä vuonna Ja 728 miljoo­naa
doUaila enemmän kuin vuonna
1939.
Sitten vuoden 1939 on kaikkien mui­den
mineraalien ja metallien tuotan-'
non arvo kohonnut mutta ei kullan.
Kultaa tuotettiin Canadiassa v. 'I9ä9
noin 184 miljoonan doljarhi' silrvbsta.
Viime vuoteen mennessä oli tämän
Parilst (Telepress) — Yves Parge,
Maailman Rauhanneuvoston johtc-
'kunnan jäsen, ilmoitti sanomalehtien
edustajille täällä, että Maaihnan Rau­hanneuvoston
Vienin kokouksessa hy­väksymä
aseistariisumista r koskeva
päätöslauselma on jätetty viidelle joh.<^
tavalle suurvallöJle. Hän sanoi, että
vaiii tässä päätöslauselmassa esitetyt
menettelytavat voivat johtaa myön-telsUn
tuloksiin. '
Farge huomautti lisäksi, että Rau­han
Neuvoston päätöslauseJmassa esi­tetään
tarkasti ja käytänhöllisesti
i.-euvotteluJen tai*koitus ja merkitys Ja
että se on jätetty viidelle suurvallalle,
koska niiden aseistus on kalkkein voi­makkain.
TURVALLISUUS TAATTAVA
•Yleinen atomiaseiden kieltäminen
on yhdistetty yleiseen vähiteilen ta­pahtuvaan-
aseistariisumiseen, seUtti
Farge. Sen mukaan aseistusta tulisi
vuoden 1952 loppuun mennessä väheur
tää kolmanneksesta aina puoleen asti
nJtä se nyt'on.j.'Hän sanoi: "Meidän
tulee hyväksyä.i kontrollimenetelmä,
joka taikaa tuuvallisuuden. ja kosäce-mattomuudenkaikllle
valloille ja jossa
otetaan huomioon kalkkiin luokkiin
kuuluva ase)^ip j a aseistettujen voi­mien
määrä!'huomlolden maanasukas-luku.
TaJojen pituus, rannikot ja yh-toysllnjat."
. \ , .
Fairge jatkoi edelleen: "Virallisesti
meidän esitykse^une suosittelee Ican-sulnvällstä
lakia, johon perustuen
kontrolloidaan aseistuksen vähentämi­nen,
määritellään axmeljoiden suu­ruus
ja asetuotanto. Ne jotka kiel­täytyvät
hyväksymästä sellaista kon­trollia
ilmaisevat siten todelliset tar­koituksensa."
. - - :
"PURIMOSSA" TULEE
PORT ARTHURIIN M PNÄ
keltaisen metallin tuot^umon arvo pu-donnut
168: miljoonaan" dollariin ja
tänä vuonna sen arvioidaan: pudon.
neen edelleen kahdeksalla miijoona%
dollarilla, ollen nyt ainoastaan 160
miljoonaa.
Raudan tuotannossaon tapahtunut
kulime^den 12 ivuoden aikana valtava
nousu, sillä V. '1939 aikana tuotettiin
Canadassa rautamalmia aindaiistaan
341,000 dollarin arvosta. Viime vuo­teen
mennessä oli sen tuotannon ar­vo
kohonnut 21 miljoonaan dollariin
ja tämän vuoden tuotanto arvioidaan
vieläkin suuremmaksi, kailskiaan 26
miljoonaksi dollariksi.
Huomattavimpien metallien, nikke-
Un. kuparin; sinkin Ja lyijyn tuotan­to
on kohonnut valtavalla tavalla.
Vuonna 1939 tuotettiin näitä metalleja
136 miljoonan «dollarin arvosta mut­ta
viime vuonna oU tuotannon arvo Jo
362 miljoonaa dollaria j a tänä vuon­na
.ai:vioidaan sen kohoavan 465 mil­joonaan
dollariin.
Mikäli metallien tuotanto kokonai.
suudessaan on kysymyksessä tuotet­tiin
nUtä 1939 yhteensä 344 miljoonan
dollarin arvosta. Viime vuoteen men­nessä
oli tuotannon arvo kohonnut
620 miljoonaan ja tänä vuonna se
arvioidaan 714 miljoonaksi dollariksi.
Öljyä tuotettiin Canadassa 1939 a i ­noastaan
10 miljoonan dollarin, ar-
TTOSta, mutta 1950 jo 84 miljoonan dol­larin
arvosta ja tänä vuonna arvioi­daan
tuotannon kohoavan 117 miljoo­naan.
•
Hiilen vastaavat luvut . ovat 48' —
110 Ja 107 miljoonaa dollaria ja.as.
bestlhi nähden 16 — 65 Ja 80 mUjoo-naa
dollaria.
mmm
^ Kaksitoistavuotias Jolianoes keri
ystävälleen; '
"Olen kävellyt eaman tytön kam
kouluun kolme kertaa, dien kantau
hänen kirjansa Ja kaksi kertaa ostat
hänelle jäätelöä. Mitä sinä luulet, {
täisikö minun suudella häntä."
IKuuleban; sinä - olet tdmyt j oi
van tarpeeksi silletytölle."
' KUNNIOITTI MUISTOA
' Se oli;' pariskunnan 2S'<vuotishl
j^päivä, kun' mies valmistautui lähi
tnfikh täviamnnkaiseen tyOhSosä. s
'hihi^vainio k ^ :
'Muistatko mikä päivä tänään on
, -«ylll^lMyUä'tietysti.''.^,..
'tJÄutta,, kuinka, me juhUmme < m: . .V. ' r -
.. '*En ole aJateUut", tuumi mies ky
sien päätään; !'ehkäpä pidämme ka
den minuutin thUJalsuttden."
Paljon muita arvokkaita tilaisuuksia
joulun edellä ja juhlapäivien välillä ^
, Port Arthur. — Vielä viimeinen
kuiilutus kalkille Port Artlimrln ja
ympäristön ihmisUle siltä,, että näy-teimkn.
•''Purimössä'' esitys tapahtuu
joulukuun 14 pnä alkaen kello 8 illal­la.
Tietenkin jokainen Joka haluaa
nähdä hyvän näytehnän varaa itsel­leen
ifääsylipun ajoissa.
^nakolta haluan Jo - huomauttaa,
että näytelniässä on viisi näytöstä.
vosvohnaksi Beauhamoisin Ja Soulan- f^^^^^^. näytöksen aika on maa-gesta
alueella Ja noin 1.2 miljoonaksi ^ ^ " " " ^ neljamien Ja viidemien
Lachinen jaksolla. Kaikki nämä voi­mavarat
ovat Canadan käytettävissä,
lukuimottamatta noin 1.1 miljoonaa
hevosvoimaa kansainvälisellä koski­alueella.
Näistä voimavaroista on Jo
käytännössä 93,000 hevosvoimaa Mas-senassa
Yhdysvaltain puolella Ja yli
miljoona hevosvoimaa Beauhamoigis-sa.
v.
Tällä' neljännellä Jaksolla on alnor
astaan 14 Jalan syvyinen väylä lai­valiikennettä
varten sillä sen pienistä
kanavista eivät pääse kulkemaan sitä:
syvemmässä kulkevat laivat. Tällä
taipalella pääsevät liikkiunaan ai­noastaan
korkeintaan 3,000 tonnin:-
kantolset alukset. Tämä taival muo­dostaa
sen pullonkaulan, joka olisi-
Burnabyn kunnallis­vaaleissa
kaksi
työväen ehdokasta
syyskesä, joten viiden näytöksen aika­na
on aikaa kulunut noin viisi kuu-kutta.
Selostus i siksi, etteivät näyteL
mää katsomaan saapuvat saisi <väärinr
ymmärrystä. Liput, maksavat 60 sent­tiä
etukäteen ja 70 oveUa, lapsUta 25
senttiä.
Suuret^ naisten valmistamien käsi­töiden
myyjäiset ja myyjälstanssit pi­detään
joulukuun 22 pnä. (Ne alkavat
kello 9 ip, ja niiliin on kaikilla vapaa-pääsy.
Naiset toivovat saavansa t i ­laisuuteen
paljot^ väkeä. Siellä sitten
nähdään.
Joulukuun 28 pnä.on arvokas Kuo­ron
konsertti. Johon lippuja myydään
etukäteen, Toivottovasti ei kukaan
jää pois tästä arvokkaasta tilalsuudes.
l a . , - ' *
' JoulukuijQ. ppä, on ^sitten ne suu-:
ret tanssit; jotka järjestää CSJ:n ja
Isl^un yhteinen ensikesän Juhlia val­mistava
konUtea.iTansseista kertyneet
varat käytetää#j:l9kun puiston kun­nostamiseen.,,
Vielä monia.-muitakin tilaisuuksia
on tulossa; siiläj talonmies sanoi, että
koko joulukijuui Ja osan tammikuuta­kin
^on- haali,,ylösotettu joka illaksi.
Allekirjoittaneelia ei ole kuitenkaan
kalkista tuley^ta tilaisuuksista var­maa
sei vyyt^. t joten t3rydynkin vain
huomauttamaan, että tutustukaa pai­kallisiin
Ihnoituksiin, sillä niistä saat.
te oikeat ja lähemmät tiedot. <
Toivotan . hauskaa Joulua kalkille
lehtemme khrjebivaihtajalille, luki­joille
ja kannottkjille! Siispä kuule-mito.
— TAS.'.-'>
Beigrad.'— Suomen Sotainvallidlen
Liiton pääsihteeri Kiu-t Jansson oh
saapunut Belgradiin, missä h ä n tutus­tuu
Jugoslavian invalildlhuoltoon.
Hän osallistuu ^.myöskin Belgradissa
pidettävään kansainväliseen "ivete.
raaniliiton" kokojukseen. ;
Ulkomaisesta
voista tullia
5-^14 seiittiä
Oftawa. — Social Credlt-puolucen
johtaja Blackmore sanoi älaihuoneessa
viime maanantaina/että ulkomaises­ta
voista on Canadaan tuotaessa mak­settava
tullivero mikä vaihtelee vii-döstä
neljääntoista senttUn. < Austra­lian
Ja 'Uuden Seelannin voista on
maksettava tuilla ^ivlisi senttiä pau­nalta,
muista brittiläisistä maista tuo­tavasta
voista on tulli kahdelEsan sent.
t i ä . . Suosituimman maan asemassa
olevista maista tuodusta voista on tuli
U 12 senttiä Ja muualta saapuvasta
voista 14 senttiä paunalta.
Juuston tulli vaihtelee samalla ta­valla
vkohnesta seitsemään senttiin.
Kaikilla muillakin maitotaloustuotteil­la
on tullimaksut, Jotka vaihtelevat
125 prosentista 35 prosenttiin, arvon
mukaan laskettuna. .
Mr. Blackmore kannatti Canadan
maitotalousneuvoston ehdotusta, että
inaitotaloustuotteista maksettaisiin
tukirahoja tuottajille, mutta ainoas­taan
sillä ehdolla, e t t ä s e ei saa mer­kitä
maitotaloustuotteiden tai niiden
vastikkeiden hhman kohoamista koti­maisilla
markkinoilla.
Suomeii' Punaisen Ristin
tehtaassa vahnistetsian
aseita Yhdysvalloille
Helsinkt' —^ T^^ Sanoma
saamien tietojen muluum' on Ria
mäellä Punaisen Ristin hallinnassa
leva SAKOznvasetehdas sanonut il
rakennuksessa • sijainneen puolustu
ivoimien pukutehtaan.'Syyksi esitett
että asetehdas itarvitseeDSAn lisää]
tyneiden- tilausten johdosta käyttööi
sä koko tehdasrakennuksen. Kerri
taan eräänkin tilaukseni olevan lO,o
kivääriä. ' •
Kim Punainen Risti sai atkoihäa
suojeluskunnan -lakkauttamisen yt
teydessä hallintaansa valtiolle kuuli
van SKn omaisuuden, kuului myöskl
ko.SAKnn asetehdas, joka on tämä
Jälkeen ollut jatkuvasti toiminnass
Samanaikaisesti on osa tehdasrakei
nuksesta ollut puolustusvoimien puki
tehtaana. Saamamme tiedon mukaa
on valtiolle kuuluvan entisen-SK.(
maisuuden laiton siirto-PimaisenRb
tin hallintaan saatettu Valtioneuvoi
ton käsiteltäväksi. Jossa {^sta on ]
keskusteltu.
, Koska raiihansopimuksen 18 artlk
la kieltää Suomea ylläpitäniästä tuii
tantokoneistoa ' sotamateriaalin vai
mistamiseksi yli puolustusvoimia
tah)een, näyttää ihnelseltä että SAI
On edellä mainittu asetuotanto ei oi
sopusoitmussa rauhansopimuksei
kanssa.
' Aseiden tvalmistamisen pitäisi olit
täydelleen vierasta Punaiselle RlstlUt
sillä yleisen kansainvälisen käs%k8a
mukaan sen pitäM^ rajoittaa toimin­tansa
^dassa .yjtn. haavottuneiäei
tai s^airastuneiden-hoitoon, avunan.
itoon onnettomuustapauksissa jne.
Canadalaisen yhtiön
omaisuudet Espanjassa
myydään huutokaupalla
Barcelona. — Espanjan vararikko*
.tikeus on ilmoittanut, että kalkki ca­nadalaisen
' Barcelona Tractlon' C<i\A
omaisuudet Espanjassa' myydään buu-tokaupalla
tasnmik. 4 pnä. I&nSa
liuutokaupan sanotaan olevan huippu­kohdan
siinä taistelussa mitä espanja­lainen
monimiljonääri Juan Msrch on
käynyt- saadakseen Barcelona Trac-tlon-
yhtlön varat konfcrolliima. Ilmoi­tuksessa
(mainitaan, että huutokaupas­sa
on kysymyksessä 9,591,857 punnan
suuruisten velkojen maksaminen. Mi'
jonääri March on''se sama mies. Joka
oli Francon huomattuna rahoittajana
hänen ryhtyessään taisteluxm outäii
laillista hallitusta vastaan. '
Badx^lona Tractlon on eräs suurim­mista
Espanjan vesivoimayrltykslstä,
joka omistaa suuren Ja runsaita voit­toja
ansainneen Ebron kastelu- Ja
voimayhtiön.
PÄIVÄN PAKINA
Olympialaisiin valmistautuessa
Bnmaby. B. C. — Bumaby Labor
Election Committeen toimesta o n n i - o „ . , W f a b- . , i i K v<r. mitet. ty• k•a ks. i ,e hdi okasta/^ k.u mmatktalI:o'.l*y^m^p i^a kisat _o vat, syystä iQriiakin
naisia, t Jc. 15 pnä pidettäviin kunnal-,
lisvaaleihin. Valtuustoon on ehdok­kaana
mrs. Ruth .Turner, joka on en­tinen
union Jäsen Ja toiminut aktiivL
sesti työväenliikkeessä. Hänen vaali­ohjelmansa
pääkohtana on verotaa-;
kan huojentaminen ja sen siirtämi­nen
entistä enemmän i teollisuuden
maksettavaksi.
Toisena ehdokkaana on mrs. Cathe­rine
Marsh, Hänet pitäisi saada v a ­lituksi
koululautakuntaan. 'Mrs. Marsh,
vaatii, että nuorisoa olisi kasvatetta­va
rauhaa varten eikä harjoitettava
atomisodan varalta.
Kummatkin ehdokkaat vastustavat
tarmokkaasti sitä ajatusta, että osa
Confederation Parkista luovutettaL
siin Standard Oil-yhtiön käytettäväk­si,
Mrs.Marsh sanoi: "Oljytehtaat pi­tää
sijoittaa kauaksi asutusalueista Ja.
puistöistia koska siten vähennettäisiin
tulipalojen j a muiden onnettomuuk­sien
vaaraa, Confederation-puisto on
meile hyvin tärkeä ja se tidee vieläkin
tärkeämmäksi meidän lapsillemme
kun Bumaby kasvaa edelleen. Tule­vaisuuden
kannalta katsoen on tämä
Standard Oilin kauppa hyljättävä."
Kehoitan kaikkia suomalaisin osaL.
listumaan «vaaleihin ja äänestämään
näitä Icahta työväen ohdoknstn. c.
E. • ; V • ;
Ensi kesänä Helsingissä pidettävät tuvat neuvöstoliläiokiiset — sosialis­tisen
maan^ ~wkv^<irheilijat yhteenot­toon
koko maaliman valloltteh kans­sa.;
' . , . \
}:'Syt Jo valetfah:kannuja maaliman
eri p u o i m a | ^ ^ . säUyykö Helsinghi
olymplalaiElsä^föSÄ: n urheilullinen
valta-asem^-^TO^styykö sosialisti­nen
Jättiläinen sitä vakavasti uhkaa­maan
, „ ehkäpä kokonaan ottamaan
Johtavan aseman.
Niistä suomalaisista, jotka eivkt ole
seuranneet sosialistisen maan kehi­tystä
muualta kuin; sellaisista rapa­koista
kuin., esim. Toronton suoma­lainen
sotahupti^. tuntuu tieteidcin
järjettömältä p? i^a. että "sayijalka-
Jättiläl^n'' pöjät Ja tytöt, jotka elä­vät
nälkäisinä keskitysleireillä, pys­tyisivät
panemaan hakaah muiden
maiden urheilijbille varsinkin amerik­kalaisille.-
v;'
Mutta • tosiasiat ovat itsepäisiä.
Vaikka n e kuinka,yritettäisiin polkea
suiuren huomion kohteena myöskta
Canadan suomalaisen kansan kes­kuudessa.
Kun olympialaiset nyt pi­detään
urheilumaana suurta kuului­suutta
saavuttaneessa pienessä. Suo­messa
on luonnollista, että se ainakin
on meille suomalaisille suuri asia.
Mutta Helsingin olympialaiset ovat
myöäkin eräässä toisessa suhteessa
erikoisen suurta mielenkiintoa herät­tävät.
Eilcä vain suomalaisten, mut­ta
yleensä kaikkien vähänkin vabei-lukärpäsen
puremien keskuudessa. -
Se toinen mielenkiintoinen puoli
ensi kesän olympialaisissa on se, että
myöskin Neuvostoliiton ja kansande­mokraattisten
maiden urheilijain odo­tetaan
niihin osallistuvan. Se tie­tenkin
tapahtuukin ellei ' sbtahullut
saa sotiketuksia asioita, siUä ovathan
ainakin Puola ja Rumariia Jo vhral-iisesti
ilmoittautuneet ja toisetkin an­taneet
tietää olympialaisvalmistuksien
olevan käynnissä.
Niipä siis' maailma — ja varsinkin
i^heilumaaHma odottaa mielenkiin-noiia
erikoisesti Neuvostoliiton, mut­ta
. myöskin kansandemokratioiden
näytteitä saavutuksistaan Icansan
kuntoisuuden. kohottamiseksi.
iNiitä on jo saatukin Euroopan
mestaruuskilpailuissa, maaotteluissa
.sekä m o n i ^ muissa eurooppalaisis­sa
kilpailuissa, mutta ensikertaa jou-
;malden viholliset alkavat uskoa tu­loksettomaksi
potkhnisen . tutkainta
vastaan.
Joten Jotakin olisi tehtävä Jä teh­tävä,
pian. SiUä olisihan se ilkeä
mustasilmä "amerikkalaiselle elämän­tavalle".
Jos "urheilullisesti takapar
Juinen'' Itä-Eurooppa ja erikoisesti
känsäkourien hallitsema Neuyostoliit-lokaan,
tegrvata i a höyhentää, niin
sittenkin ne tulevat esille puhtaina
Jai kirkkaina.
Mitä esim. voidaan mustaamalla
Zatopekin, l ä ä ^ ^ Lipin; ym.
loistotuloksUle? Miten voidaan tehdä
tyhjäksi Neuvostoliiton nyitteilijäta,
palnijain Ja voimlstelljaih muserta­vat
voiton viime vuonna Curoopan ja
maailmanmestareista?
myttää fkUlef ^ t t ä pahimmatkhi
Neuvostoliiton .kansandemokratia-to
saisi Helshiglssä herran vuonna
1952 osoittaa koko maailmalle, kuinka
se on tavattoman lyhyessä ajassa Ja
katkeria taisteluja käyden maansa
puolustamiseksi kyennyt nostamaan
kansan lyiysillisen tason koko maaU-;
man huipulle..
Ajatelkaa minkälainen loukkaus se
olisi koko "läntiselle sivistykselle".
Mutta vielä el ole kaikki toivo men­nyt.
Vielä on yksi mahdollisuus
"amerikkalaisen elämäntavan" mai­neen
pelastamiselle. ::
. s e on sota . . . Suuri ja^hävlttävä
sota. • •
:JoB saataisUn syttymään sota Ja
olympialaiset estetyksi, min-siUoin oH
täisiin turvattuja sellaisen synnilli-syyden
'kuin neuvostomaan Ja kan­sandemokraattisten
maiden :nuorison
korkean fyysilllsen kunnon koko
maailman tiedoksi saattamiselta.
Siksipä sotaa Ja vihaa lietsovien
Ja "ison isännän ääntä" seuraavien
lehtien palstoille onkin alettu pu­hua
ja pohtia sodan mahdollisuutta
ennen Helshighi olympialaisia. "
Torontolainen sotahuutokin rientää
arvailemaan, että saadaanko olym­pialaiset
pitää rauhanoloissa tai ei Ja
sUnä samassa tietenkin , syyttää^ l i ­kaisen
valheen Neuvostoliittoa vas­taan,
vihan Helmisen tarkoituksel­la.
•
se antaa ymmärtää, että olympia­laiset
saadaan pitää rauhassa, JoUel-vat
"ryssät yrittäisi päästä palkinto­jen
Jaolla torrakka kourassa".
Huomautukseen . sisältyy viittaus,
että 1944 olympialaiset Jäi pitämättä
Juuri edellämatoitussa lainauksessa
esille tuodun syyn takia,
•Mutta -jokainen. Jolla el aivan kalk­ki
ylätuvan kamarit ole kyhniUä tie­tää,
että se oli sen aikainen "länti­sen
sivistyksen etuvartia". Ison Väi­nön
sanoja käyttäen "suuren kansal­lissosialistisen
Saksan", pieniviiksineäi
"johtaja". Joka torrakkotoeen Kus-J
taan 4a.muiden renkiensä kanssa'
läksi kaatamaan "savijalkaista Jätti-.
Iäistä'' Ja "viksaämaan" koko maaU*
maa,, _
Maailman urheilupiireissä —var-t
shikhi aktUvisten urheUijaln kcskuu-;.
dessa — kasvaa vaatimus, että olyin;^^^
pilaiset iuiee '.pitää rauhan edlstämli?.
^seksi,.; rauflän olympUaishia ja ctt^j
vaUnisfelutWn suoritetaan rauhan^
turvaamisen Ja takaamisen mefrkeisf.'
sä. ' - ' -4
*>;PohjQismaiden huomattavimmal^
urheilijat — myös Suomen — ovat
antaneet yhteisen vetoomuksen rau-J
fian oiympllalsten puolesta. '••••M
- K u n Vielä suomen TOL:n Joultf"^
lehti j ä T U L lehtikin ovat antaheetf
tilaa urheihjäln rauhan olympiakisa;-;^^
vaatknukseUe, on se kuulana alhei^*
tanut blkfehi raivokohtauksen TDL#^
"Pikku Jättilälselle",j Etoo AnseMj^^
WuokoUe, Joka kuuluu saaVan ok-;,
sennu^ohtauksen heti kun raubia,;
asiasta puhutaan. ^
, Mutta olympUaiset pidetään ja P»^
detään rauhan ja .veljeyden olymp^t^^
lalslna — maailman nuorison yst*f^,';
vyyden klsotaa — sillä maailman fl>^'
misten valtava enenunistö tulee sastfjj
tamaan sodan j a vihan lletBoJst taP^
pioUe. .— KulkurL ,