Vapaus, January 30, 1951

              mm
" Blvu 2 ^ Tiistaina, tammik. 30 p. — Tuesday, Jan. 30
m
i i i i
' M r
SuttludJKor.«tli.l917. Attttaottted
i « «eooid daMtnatt tbe Bort
«Olee Hnartaxent, Ottava. Pub-lUbfid
Omoe, veekly: T u e s d a y s ,
i n n i R d a n And Sattirdays^^^^
WMWitty Coapantsr IA<L, at 100-102
sm S t W , Budbury. Ont. Canada.
Edltorfal QUIce 4^4289. liuMnr
E. SoksL Edttor W. EUtmd, Millttv
addxe» Box e9, Sodbory. Ontaria
Advertisixig mtes iqico appUcatttm.
Tranalatlon ftiee ot chaige.
TOMJeHSNSiATi
Canadaasa: i vk. 0 ^ e kk, S kk« 2J00
Ybdtyavallölssa: 1 t i t 7.00 0 kk.
Suomessa: 1 vk. 7Ä) 6 kk. 4JÖ
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Mn. Ann» HelnJ, Torontosta., Ont.
täyttää täfgan kuun 31 päivänä 69
vuotta.! Ytidytnme onnitteluihin;
Ulitta Kiinaa ei voida sivuuttaa
1^"^^ J^kanäitt^^äliÄn tiJanteen kiipnostt^ on tälS Äkellä kolidistunut /
^liZkäuko-i^än kysymykseea, >osta keskustellaan .YKin polhttiscA.^pnji-;
-<'iän islunncfesa. Yhdysvaltain taholta on ehdotettu, että Kiinarf;
i'ff:"*1^iUiSäiibsavält'a'tuomitM^ syylliseksi hyökkäykseen Koreassa. Kak-^
i^It^ft^isto Arabian-Aasian "laata ehdottavat,, että kutsutaan seitseif^rt;
-iJ^lfjöölan konferenssi neuvottelemaan, korean sodan, l<ipettamisesta Ja
fr^ - kaa&ien Kauko-Idän probleemien rauhallisesta ratkaisusta. . - *
" . V * ^ ^ Tästä kysymyksestä Icesktisteltaessa on erikoisen silmiinpistävää
että VKtn kuuluvat suuret kapitalistimaat, jotka yleensä ovat
>iX*9lIeet monissa muissa kysymyksissä yksimielisiä, ovat eri mieltä
./s ^Kaukd-Idän'kysymyksessä. .Suurbritannia on asettanut jyrkästi
^y^f-^/^Anierildtaa vastaaii ja kannattaa seitsemän vallan konferenssia. Ca-
S'CJ'-ta6a yrittää seisoa Amerikan ja Atabian-Aasian maiden ehdotuksen
^r^/.TOlillä." Intia, joka edustaa nom 300 milj. ihmistä, on asettunut
''.^'V ehäottoniasti Amerikan ehdotusta vastaan.
v / :/...J&in jiarkkaillaan eri maiden asennetta Kiinaan ja Kaidco-Idän
^ ,' kysymykseen nähden, nim havaitaan^ että huomattavasti suurempi
"^ösa äiinisistä maailmassa kannattaa Kauko-Idän probleemien rau-
, -hallista selvittämistä. '
' ^ jintia, .Kiina, Xeuvbstoliitto, Kansandemokraattiset maat, Britaai-
: - »ia jaonuutamat toiset maat edustavat ihmiskunnan 6hdo|onta enem-mistöa.
> Olipa YK:n poliittisen, komitean päätös mikä hyvänsä,
jiiin ihmiskunnan suurin enemmistö vastustaa Amerikan ehdotusta,
.tuomita'Kiina hyökkääjäksi ja täten pahentaa kansainvälistä, tijan-
V " , ' Kun tätä ky^symystä .käsitellään, niin om tärkeä muistaa kuka
todella ön hyökkääjä Koreassa. Kun sota alkoi Koreassa viime
/ r kesäkuussa ja kun amerikkalaiset ryhtyivät aseellisesti tukemaan
< ' S y u g m a n Rheen hallitusta, niin suurin osa eteläkorealaisista sotilailta
' V \ yhtyi pohjoiskorealaisiin. Tästä johtui sellainen sekasorto, että Seoul
^ " joutui melkein taistelutta pohjoiskorealaisten käkiin. Niin j*outui
' I/^.imyoskm eteläkorealaisten koko arkisto. Saadut, asiakirjat, jotka on
. toimitettu YK:Ile, osoittivat kiertämättömästi, että amerikkalaiset
-'>""valmistivat Korean sodan. Xäitä asiakirjoja,ei^luonnollisesti ole
- C kaskaan Y K :n taholta jtiVkaistu, koska ne paljastaisi-amerikkalaLsten
/'^'Vehkeilyn Koreassa.
^ '^•-*'psa näistä asiakirjoista on muuta lietä julkaistu ja ne osoittavat
kuinka Amerikka valmisti Korean sotaa; 'Etelä-KoreäftYhdysVal-
Kiinan jä Intian suu
rauhan palauttami^eköi Koreassa
.Ipissapleya-/lähettiläs,MyunChang lähetti,r^49^1^uJftK.;{5 pnä'S^^
maa Rheelle «seuraavan; tiedonann9ri:,'J "', J " 1,? K ,V,.'7i;.'
, fto.m antanut -persoonalU?eii'j3 .salaisen eh^t
maa'RheeHe {Uedpiia
' *'4n{'Kenraali,.Wedemey^r w,antanut i
m 1'' f </NHtt&sen,,; että • iliyvin^ -.kouluutettuja ja* nuoria eteläkonealaisia t. tulee '''
säästää^ pienintäkin ipMooma-v on
iäytyn^ Iculuttafim^^
h\ä lioin IJsJx»^iifeaja*^ ji>ka el
3;T:.rc* -^.iJi^^ fSiferfe^K4',|'<iuut't'ukteuudessa; hy6-
A,-! iur K; ' 'tUiäÄn-VJUaiä.Vdltoä; Jolta*6llntel-
.a « W n ehdo, .J;^en:Vak^Uii^n«^^^ •
*'''TSmalösoiCtaa kumka:amerikkalaiM^^ .suoritdvat -vakoilu- ^<j?ajow
. .Justyotä1*ohjöis-K<)/eäs!§a; ' ' ' '
l^^seuraavaac:
!'Hyökkäys pohjoista vastaan bn päätetty.'/ Nyt^'(5i":^le'^aIJra
I I ' tärkein. YK:n komissioni luonnollisesti antaa raportin, joka on
' myönteinen Yhdysvalloille . . ."
'^^^^ valmisti sotaa Koreassa.
^ i^^^^^^^^^ missään muodossa hyökkääjä Koreassa, olipa YK:n
^u..päätös mikä tahansa. Vasta senjälkeen kun amerikkalaiset joukpt
l^^
joista koko Mantshurian teollisuus on riippm?amen. Kiina päätti äntäia
%'.Körean kansanarmeijalle kaikki tukensa. Vielä tähän mennessä ei
'diole todistettu,^ e^ kiinalaisia olisi osallistunut rintamatoimintaan.
S . ^ i k k a Kiina olisi osallistunutkin, niin Kiinaa ei voida moraalisesi
/.«syyttää hyökkääjäksi jos se puolustaa omia rajojaan, koska amerik-ss-'^
1talaisten lentokon<4t ovat toistuvasti pommittaneet Kiinassa eri
"^'-kohteita ja tappaneet rauhallisia kiinalaisia. Kiinan Kansantasa-
;. yaU^^ on avoimesti sanonut, että se auttaa korelaisia
ii veljiään, joita vastaan amerikkalaiset ovat hyökänneet.
Kaikkialla maailmassa, vieläpä parvarillisissa piireissä Euroopan
länsimaissa, on avoimesti tuomittu MacArthurin hyökkäys 38. leveys-
' " asteen pohjoispuolelle.
r ' y j . ^ i voida myöskään sivuuttaa sitä tosiasiaa, että huolimatta siitä
vaikka Kiinan Kansantasavalta ei ole edustettuna.YK:ssa, niin se
on sellainen voima, jota ei enää voida sivuuttaa, kun tulee kysymyk-
?M seen kansainväliset^ k kanssa on* neuvoteltava o l i ^
Jos ei oteta tätä huomioon, niin se ei voi
'johtaa muuhun kuin onnettomuuteen.
' V —: oöo^
Liittoparlamentin istunnot
'1
: : I Canadan liittovaltion parlamentti kokoontuu tänään. '
^/.'.Kysymys rauhan säilyttämisestä on Canadan kansan ja siis pärla-johentinkin
tärkein päivän kysymys. Canadan kansa haluaa rauh^Ui:
jä vaatii hallitusta tekemään kaikkensa rauhan säilyttämiseksi. Siitä
syystä on kansan ja sen järjestöjen tehtävä mielipiteensä lunnetutai;
hallitukselle ja parlamentin jäsenille;^^^^^ - il
Kosk^ Yhdysvaltain kansan valtava enemmistö on sitä mieltä.f
että Yhdysvaltain sotavoimat on poistettava viipymättä Koreasta, on'
ilmeisen selvää, että jos tässä maassa toimitettaisiin vastaavanlainffi'
yleisen mielipiteen tutkimus, olisi sen tuloksena vieläkin voimakkaam-'
pi vaatimus canadalaisten sotavoimien poistamisesta Koreasta jä
.Korean •\'csiltä- Rauhan säilyttämisen ja turvaamisen ensimmäisenä
edellytyksenä on sotajoukkojen pikainen poistaminen Koreasta — jä
canädalaiset ensimmäisinä. Canadalaiset sotavoimat ovat Koreassa
maahan tunkeutujina ja hyökkääjinä, kuten yhdya^-altalaisetkin. Ul­komaalaiset
sotavoimat on siis pikaisesti poistettava Koreasta jä
Y<K;n on toimittava pikaisesti sodan lopettamiseksi Koreassa. Tdtkaa
tätä asiaa koskevat mielipiteenne ja vaatimukseons tunnetuiksi alu­eenne:
edustajalle parlamentissa, sitä parempi mitä pikemrmin.
'Toinen tärkeä ja Canadan kansaa varsin läheisesti koskeva kysy­mys
on Kiinan ottaminen YK:n jäsenyyteen; Kun maailmanbuurin
i^Uo: ei ole YK:n jäsen, ei se (YK) ole nimensä arvoinen. On
^^^#9? i^tnitä törkeintä alkeellisimman kansanvallan loukkaamista, että Kii-
'•ff "i- ,pan edustajina on YK:ssa Chiang <Kai-shekin pieni'rj^ntäkunta,
tänmUkuOh 12pnä;*^''
J X N K K I I ^ JXBJETON
POUniKKA ' '
Nätsaretlitaklh kuuluu jotain^ hy­vää^}
Englannissa ilmestyvä konserva­tiivien
lehti Yoikshire Port, joka kanr
nattaarAttleen esittämää kantaa ala­huoneissa,
kirjoittaa Jänkkien poUtii-kasta
seuraavasti:
"Se ettei Yhdysvallat hyväksy B r i ­tannian
liylqristä Kauko-Idän politiik­kaa,
yleisesti tunnustetaan.' Mutta
tuntuu .siltä, .että Yhdysvallat ajaa
poliUikkaa. joka .perustuu tuntelsito
eikä Järkeen." "
KTLLXHXNiKOYIMKiN ASUN­NON
LOYTXISI J O S . . . .
Monta-e«Jis^ ilmestyvä rtmskankie-llricri
lehti 'Lai Patria kUrJoIttaa asun­non'
saannin valkeuksista seuraavalla
tavalla: '
"Mr; Hodgson (Central Loan Cor­porationin
JohUja) cl ole erehtynyt
kun hän' sanoo.' että jokainen. Joka
maksaa 490 vuokraa kuukaudessa, voi
löytää asunnon missä elää. Mutta
kuhika moni saa palkkaa niin paljon,
että voi maksaa, sen .'. .
"KuIiJka sen voi tehdä perhe, jonka
täytyy elää yksinomaan perheenisän
päiväpalkalla, ei ole koskaan voinut
S«(lineii»la|iw-,,,:
viimeiRen^opniiis
^-Helslnkff ^ Jduluk. IS-pnä tapahtui
^Itidrieuvostössa sotakbrvaustenVlop-putblmitiiksla^-
koskevan adplmiöteen
ällektirjolttkmineto. Tämä viimeinen
MöpiinUs käsittää ajantammik.' 1'päi­västä
löSl syyskuun 19 päivään 196?
*11 "seitflcanännen Ja kahdeksannen so-takorvausvuoden.
Sopimukseen sisäl­tyy
29,325,600 sotakorvaiisdoUarin suu­ruiset
toimitukset; -Jotk^' jakautuvat
Jokseenkin tasaisesti 20 kuukauden
csalle. Jäljellä oleva korvaussumma
jakautuunUn. että sUtä tulee koneiden
ja laitteiden osaUe ll,717m alusten
bsaUe 17,116.000 sekä vapaille sum-.
mille 421,800 dollaria. Vuoden 1951
aikana on^tolmitettava 17,950,200 dol­larin
suoritukset, joten vuoden 1952
csalle jää toimitettavaa 11,375,400 so-takorvausdollarln
arvosta. • f
Nyt allekh'joiteMuun sopimukseen
kuuluvat tuotteet ovat suurin piirtein
samoja kuin tähänkin asti toimitetut
sotakorvaustuotteet Kpnetpimltuksis-tahuomatta
vimpana mainittakoon 4
puutalo- Ja 2 vaneritehtaan koneistot.
Edelleen mataittakoon Jatkuvat sarja-tolmltukset,
- kuten höyryveturit, 234
kpl, lokomoblilit 172 kpl. .lautatarha-autot
'60 kpl, lastausnosturit 148 kpl
siirrettävät sähkövoima-asemat 4Ö0
kpl, sähkömoottoreita 2970: kpl. eri­laisia
venttiilejä 556 Icpl. kompressoire-j
a 80 kpl, höyläkoneita 72 kpl. pump­puja
70 kpl Jne.
tuksiin kuuluu 171 alusta. . ; .
Laivoista toimitetaan vuonna 1951
91 kpl Ja vuoden 1952 aikana 80 kpl.
RINNAT NOUSSEET
HALLITUKSEN OMISSA
RAVINTOLOISSA
Washlnston. — Vaikka Ihallltus va­kuuttaa
toimivansa hintojen kohoa-ml5en
estämlseCcsi, on hallituksen o-missa
ravintoloissa korotettu vuoden
alussa työläisten aterioiden hintoja
5^10' sentillä ateriaa kohti.
lake goeces. Senfasvam csf
fänunä Kiinan Kansanfasavallan
ulkoministeri Choo-en-Iafn w-ianksen
Y K n asettamap kotanlbeii'
t klan< aJBuooniiati lopettanddEoml-tean-
tpaheeqjöbtaj» Canadan i ^ -
mlnfsteri'Lesfcr-B. FeananVeh-
'dbtofcMen. ';tiiydd|fii'In-
'<*äk-'<äaä»iMä, gbr Beo^«»|taiin«
rtanäzn vasUok*» J0hd08(»(fefcf-män
Utäl^aostiiksni, j<Aott «IsSlty-
«al^ «hdofaikMt liyvBksytiiinVYK:n
polUttääi^ ^komitean' kokooksessa
Caamslkntm 22 pnä 27 ääaeiliL.Yli-
' ' djnsvaliäin-ehdötäksen saaaiaan 23
' ääntä viigUan. ' ^ / -
CaOU-EN-LAIN VASTAUS
ifinulla bn Ininnia'ilmoittaa v vas­taanottaneeni
teidän 'kaapelisanoman-ne
tammik. 13 päivältä. lähettänyt Mr.
Oven <^vld)'Owetf, Y K : n toimiva
sllHecrl) Ja sisältäen Y K : n komitean
nä^kannan Korean Ja yleensä^tKau-kddän
kysymyksistä. Kiinan Kansan-iksavallan
nimessä haluan ilittblttaa
teille seuraavaa:
1) KUnan Kansantasavalta on aina
ollut j a on yhä 'edelleenkin sillä kan­nalla,
että vihoHlsuuksiMi "plkaisestt
c) — Neuvotteluihin tulisi ^ osallis­tua
seuraavien 7 maan edustajat: K i i ­nan
Kansantasavalta, Neuvostoliitto,
Suuzhritannla, Yhdysvallat; Ranska.
Intia jä Eisypti Ja että Kiinan Kan­santasavallan
Keskushallitulcselle. an­netaan
Ye:ssa' sille- selvästi .kuuluva,
paikka.'' - •*' >
*'d> '-^Että kbnferanssi pidctlön K i i ­nassa
säle' vdlittavassa"päikäfisa. '
•''4), — 'j^M jyllänialnitut'*ehi^tu
:5aavat 'kyömiykMsssä olevien [maiden
hyyäksjiriisen^; Ja
v ä k ^ i i ^ n . ' ^ liskoko
lopettamiseksi Koreassa on tarpeellis­ta
aikaansaada'neuvottehit a^mtäiis
teh maiden kesten^ja^^^^^^^
ratkaisun saavuttamiseksi neuvot]
jcn ; iviie^iv^
Joukkojen'poistam^^
KofeaniSisäistenasioldenvratk^n^l-seh
Jättämiseen Korean kähsaij itsen­sä
päätettäväksi; että YhdysvaltfaM
asevoimien tulee lähteä pois ,Taiwattls^
ta iPormosii) ja että Kiinan Kansan­tasavallalle
annetaan sille- selvästi
kuuluva paikka Y K :ssa. Tämä näkö­kannat
ovat tuodut esille myöskin Y -
K : n yleiskokouksen puheenjohtaja Mr.
EntezamlUe lähettämässäni kaapeli-tiedossa,
ollen nyt koko maailman, tie­dossa.
2> Tammikuun 13 pnä 1951,YK:n
Ensimmäisen komitean täysistunnos­sa
hyväksyttiin. Ilman että Kiinan
Kansantasavalta olisi siihen ollut .0-
salllsenä.- määritelmä Korean Ja J^au-kals^
n Idän • kysyjnykslin, nähde,nir>lr
'ien 'ne edelleen voimassa, ^peiiu^tuqn
sJUepöhJaije; etfä ammunta I^ofÄssa ^
^tulep lopettiaa eiisln j a s p Jäjjl^^n.
ryhtyä kysymykseen osalllstuvie^ nM4-
den keskiseen neuvotteluihin. Ampun-nan'
lopettamisiehdqfaKsen tärkbituk^
'sena on"'todeiilkkÖlsVsti vbltt&a-tei-
'^ähdj^älkfaä irhdysv
Sen tähden;'ö'tt!a6lti hi^ornIöo)ri'%^-
inyÄktft'fJötka''n'''*'"**"''''*'"'
itttkÄisteyakftrj'-^
täniinett "'astuu voimaan -'-«nhtäi^hfeii
voiteluja jä tilanteen määtttteiyarfliin^
heuvlottelUlsta-säattöa mtiodostua^kj^i'
kohääh'Päättyniätön: keskustelu Ilman
fe'ttä<inikään: fkysyinys talisi 'selvite»-
tyksl; * - - - . ' ' \-
Tämän peruskysymylKen lisäksi-ön'
myöskin multa "inäkökantoja^ Jolta:'ei-ole
lopullisesti määriteltyi . . K y lM s^>
ivästi elolle määritelty..mitkä:nyky--
ään voimassa olevista niinsanotuista
kansainvälisistä sopimuksista iovat
Oairon ja Potsdamin sopimusten Julis­tusten
mukaisia ja näin ollen ne hel­posti
saatetaan vetää tukemaan Y h ­dysvaltain
interventiota Koreassa,
Talwanlssa ja muualla Kaxiko-Idässä.
Me tiedämme, että monet maat Y K :n
ensimmäisessä komiteassa hyväksyivät
tammikuun 13 päivän päätöslausel­man,
koska ne haluavat rauhaa. Mut­ta
• kaikesta huolimatta on tehtävä
selväksi, että kanta jonka mukaan
sian ^synorsten'ratkaisemiseksi neu­vottelujen
avulla mahdollisimman p i -
an.
3ENEGAL,RAUN EHDOTUS .
Seuraavassa Intian cdnstajan
Sir Benqiai Rann' tanudlktnm 22
pnä poIUttlselle kcaniteälie^^mä
/ 'selostus Kiinan vastsäksen, ioh-dosta.
Raa esit<4g tond^ väliai­kaa
Kiinan eA%yiaen tntfclmisto
varten'ja hyväksyttiin se 27 äänel­lä
23 ääntä vastaan, jotka annet-
- tifn Ylidysvaltain^hdotafcseniino-vieitau
C:aitaida ja BtUatuOa, ääna-ttväi
Batm esityksen puolesta.
Kuimianarvbiset edustajat muista­vat
kuinka minä sanohi viime lauan­taina,
että'EQinan vastaus tämän k O r
mitäan-^ hyväksymien "määritelmien"
Johdosta varaa' tilaa keskustelulle ja
harkinnalle. Sen Jälkeen Intian Pe­kingin
lähettiläs on esittänyt Kiinan
ulkbmihitserlölle kyselyt niistä koh­dista-
Jotka^'oyat herättäneet epäilystä
joissakin piireissä. Minä haluan l u ­kea
, tälle^komltealle' Kiinan Kansan-
'hiallituksen vastauksen meidän Pekin-gih
lahettilääliemme antaman vas­tauksen,
yästaijs itsessään Ilmaisee
kysymykset' mihin ne on aimettu. Vas­taus
kuuluu: '
a) — Jos periaate, ett^ kaikkien u l -
komaaiaisten.joukkojen tulee poistua
Koreasta, • hyväksytään j a pannaan
käytäntöön, niin Kiinan Kansantasa­vallan
hallitus tulee ottamaan vas-.
taan kiinalaisten vapaaehtoisten neu­vomisesta
jpalaamaan takaisin K i i ­naan.
SHOU EN LAI,
b) — Mikäli «orean sodan lopetta­minen
'id'-'Kmean probleeminen rau­hanomainen
ratkaisu on kysymykses­sä.'
me voimme ehdottaa kahta askelta.
Ensiksi että tmimunnan lopettaminen
i](iäärätyksl • ajaksi voidaan päättää
seitsemän maan,edustajain ensimmäi­sessä
•konferenssissa ja,määrätä- se
vbimaan'; samalla kim neuvotteluja
Jatketaan m u i ^ asioista. Toinen as­kel;
että „ voidakseen, lopettaa sodan
kokonaan-Ja^;,palauttaa rauhan Itä-
Aasiaan. ; kaikki sodan lopettamista
koskevat: .^sjmykset käsitellään y h ­dessä
poliittisten probleemien kanssa,
tarkoituksena idästä yksimlellsyyieen
seuraavista kysymyksistä: Menetel­mistä
ja tavoista kalkkien ulkomaa-
V
l}lL-,>
laisten joukkojen Koreasta pois silrtä-miselcsijv
Korean- kansalle tehtävistä
esityksistä, ;Korean sisäisten asioiden
Järjestämiseksi'Korean kansan itsen­sä
.toimesta;-; Yhdysvaltain asejouk-koj
«i poistamisesta. Taiwanlsta. ja
T^ivvanlnsalmÄSta, kuten Oairon jä
Potsdamin^ • Julistukset edellyttävät;
ja.nmutKaukgj^Idän kysymykset.
Itiini'
;ammunta on lopetettava ensin ja vas­ta
sen jälkeen ryhdyttävä neuyotter-lemaah,
auttaa vain Yhdysvaltoja jat­kamaan
hyökkäystään eikä Johda m i l ­loinkaan
oikeuden mukaiseen 'rau­haan:
Tästä syystä Kiinan Kahsan-tasavalta
el voi hyväksyä näitä esi­tyksiä.
I - •
3) Tarkoituksella löytää oikeuden
mukainen Ja rauhallinen ratkaisu
Korean kysymykselle ja muille, tär­keille
Aasiaa koskeville probleemeille,
mihä Kiinan Kansanhallituksen n i ­messä
teen YK:lle seuraavat ehdo­tukset:
a) — O n Järjestettävä kaikklensitä
koskevien maiden konferenssi sillä
perusteella, että ulkomaalaiset joukot
poistetaan Koreasta ja että Korean si­säisten
asioiden järjestäminen jäte­tään
Korean kansalle itselleen, tar­koituksella
lopettaa v 1 h o 11 Isuudet
mahdollisimman pikaisesti.
b) — lilsäkysymyksenä neuvotteluis­sa-
tuiee olla Yh'dysvältaln aseellisten
voimien poisvetäminen Talwanista ja
Talwanln salmesta, sekä muut Kau­ko-
Idän probleemit. i
' ,/W^lfefff , Täma^, kauptp»kln
3^yelH<J^lsuu|;-
iilkä'issiii"^"läii-'
sunriöii ''ha»If ulqelfr^ jbEf/; kiki^a
riuofiä" keHöftiW''lahB£tämfian"iialii«
tuksiiti'*'jä^nllie • Jä ""liitfcöijariääife^iiltih'
e'äi^1faJUle:'"'l'äikä-' lausilnhässä-; j l -
maisfäan nöä^So'n •'vaStiiist^v^^
^akoliisW"äiJijvä^
'•Tämäribörfal^ned^ötteluko&Ug
riudrteri pysy^llnen" Järjestö.'
LAUSUNTO PARLAMENTILLE f,
*'Me vastustamme >.päk(^ta asevel­vollisuutta.
"Canadan kansan enemmistön t a ­voin
me hylkäämme militarisoinnin
kelpaamattomana elänjiäntapana. Mei­dän
mielestämme, samoin kuin.Cana-dan
ihmisten enemmistön, rauha on
ainoa oikea, elämäntapa:
"Pakollinen asevelvollisuus on nuo­rison
toiveiden ja unelmien pahin'vi­hollinen.
Se merkitsee kasarmien val­taa,
nuorisoa Ihnan tulevaisuutta.- '
"Tästäsyystämesanonune teille:''.
" E i nuorten rykmenttejä! ; Hyljät­kää
vaatimukset meidän työntämisek­si
kasarmeihin! -'Saattakaa parlament­ti
toteuttamaan Irnnsän' tahtoa siten,
että sen" vastaus tulee olemaafa: '
" E i pakollista asevelvollisuutta."
VETOOITO^
"Vaikutusva'lta'iset piirit painostavat
hallitusta-''hyVäksymään jonkinlaisen
piköliiseri'sötfläipkf*eiuksen. '
••'/^fife ThnilU^ii</iiäsSä'!iiiaa;ssa pieneen
yaäTallfilra''*whmään""ioka öh' pkät-
-'tähyt'syö^;tömän m^n'sotaan:
'''jaiPeivd piiftu eivätkä' edusta'tä-min'
9^an ihinisteh ajatuksia ja mie-
'lip4Witä.';ftaIk^in v a ^ ^ he pu­huvat'^
tamän';maannu^ puolesta,
'siÖänObrisoläialuaa rauhaa: Siina on­kin
syy miksi 'tämä ryhmä haluaa pa­kollisia
'irSär^^ Se haluaa pa-koittaa
meidän' oman tuhomme tielle.
;^'Tästä syystä, me vetoamme teihin:
Nuorison täytyy puhua. Nuorison täy­tyy
tulla;kuuUuksI. Sitä on kuunnel­tava.
Me -yoimme muodostaa suuren
rauhan voiman. '
" M e voimme estää pakollisen asevel­vollisuuden!
"Allekirjoittakaa Ja lähettäkää par­lamentille?-
f Julistus parlamenUUe" -
postikortti, missä vaaditaan toimintaa
pakollista asevelvollisuutta vastaan.
"Kirjoittakaa' plirinne parlamentti-edustajiUe,
kehoittaen heitä vastusta-^
maan niitä. Jotka haluavat saattaa
nuoret pakollisen asevelvollisuuden a -
lalslksl.
"Ottakaa yhteys (Ei pakollista ase-velvollisuutte)
rc konferenssin Icanssa,
saadakseime materiaaleja pakollista
asevelvollisuutta^ vastustavien komite­oiden
perustamista varten paikkakun­nillenne,
työ|»IkoiUe, korkeakoului­hin
y m . " ' ' ' i f ' " '
iim
PÄIVÄN PÄKtNÄ
Margariinia ja suuria voittoja
m
W •
S:
CMadanhallUuksen toimi
hallituksen tunnustamiseksi maan .todelliseksi ja laJllisekä^^ ^1
seksi. -'r:^:>:.<.:s^-::i"^ ^''^'^^^^-i] •-^'^ •. \}{^'fH-.
Uuden Kiinan tunnustaminen on ensimmäinen edellytys KUnanr;
j'a!^Canadan kaupan "aloittamisejksi hiin laajassa mittakaavassa kuin;;
suinkin mahdollista. Canada^ oin äärettömän paljon kaikenlaatui­sia
tuotteita ja lisää voidaan ypiinTistaa pikaisesti, sellaisia tavaroita,
joita Kiinan kansa tarvitsee.' Vuosikymmeniä kestäneiden sotien
seurauksena tarvi&e Kiina käytännöllisesti -kaikkea mitä meiltä
suinkin liikenee sinne myytäväksi.. Tämän uuden ja suuren mark­kina-
alueen avaaminen on Canadan kansan taloudelliselle hyvinvpih-nille
mitä suurimmasta merkityksestä tulevaisuudessa. Koska KUna
ei kykene maksamaan heti kaikkia <»toksiaan, on Canadan annettava
Kiinalle luottoa, jota varten on tehtävä taipeelliset j*ärjestelyt.
Ilmoittakaa siis ahieenne edustajalle parlamentissa myöskin sutä,
että vaaditte uudeb Kiinan ottacnbu^Y jäsenyyteen, että.Caqiäda
I, joka • tunnustaisi Kiinan ja lyhtyisi pikaiseen kaupankäyntiin sen kanssa,
v^^^edustaicetään muuta kuin itseään, kourallista taantunHikselUsia ' ' Hallituksen nykyinen politiikka^-on sodan ja tuhon politiikkaa; Sen
Sen lisäksi, että uusi tilalle on saatava rauhan ja elä^npolitjjikka,. koska se on tao
YK^n'jiisenyyteai^ on maan kansan etujen, onnen ja hyvinWinnin'i^^
Juuri äsken kuulimme yhden hyvän
uutisen. Ja kun työmies nykyaikana;
xharvoln kuulee hyviä uutisia, katsom­me
tarpeelliseksi-.vähän pak/^ta -sen
'johdosta. - " "* " \
Se oli sellainen uutinen, että Onta­riossa
toimiva suurin paperiyhtiö on
^ lupautunut "poistamaan metsätyöläis-
'en vihaaman margariinia pois kämp­pien
j ruokapj^ydästä. ' ,
> T ä l f i ^ h ^^etlStnl^ill^ mieluinen
uutinen saapui aivan äskettäin Rega-aista,:
missä, metsätyöläisten maine­hikkaan
uniöii kiertävät järjestäjät
ovat-iuuri vierailemassa. I ; .v ^•
Abltibl-yhtlön edustajat olivat-Siel­lä
ilmoittaneet union Järjestäjille v i ­rallisesti
— vaikkakin suullisesti '-^
:ämän asian. He olivat sanoneet, että
heti kun nykyinen margariinivarasto
on kulutettu loppuun, ei enempää
margariinia tilata.
Niin, että paljonko sitä margarihiia
sitten on varastossa? Ettei sitä vain
ole n i i n paljon että se piisaa yhtä
kauan kyin nykyiset kämppämlehet-kin?
, 9:9 : lUmlttäin muistettava, että^
margariini on hyvin.Uljaasti kuluvaa
rasva-ainetta. Useampl''ni^£sämie8 —
ja miksei muutkin — käslttelee^^itä.
hyylQ sä&lien.v^EdttfiI4kin.,kuii
sinkhi kämpille tahtbousebnmln eksyä
sitä kaikkein huonotata laatua.
Tällä kerralla on edellämainitun
?htiön edustajat vakuuttaneet, että
/arastot • eivät ole suuret. Kokonaan
'.binen asiä'sitten on se, mhikälalnen
margarllnivaxasto yhtiön edustajain
mielestä" on suuri Ja minkälainen
pieni- ' - • -
. Mikäli Abitibln työläiset kuitenkin
3vat kysymyksessä, niin sitä pikemmin
heillä on luvassa saada voita nioka-oöytään
mitä^^opeammln nieleksivät
varastossa olevan margariinin. Joten
yrittäkää pojat parastanne, vaikka
"terveys menisi".
Vakavasti pul^uen on yllämaimttu
lupaus huollattava myönnytys työn­antajain
puole^Ita. Ovathan he sisuk­kaasti
puoliistaneet margariinin ase­maa
ja ylistäneet sen hyviä puolla.
Hyviä puolIasUlä tosiaan on vain yk­si
— sekto vain yhtiöiden puolelta
katsottuna ^ ja se op. se. että se on
tavattoman plisaivaista.
Kun metsätyöläiset nyt ovat onnis­tuneet
uniensa' avulla taivuttaa yhden
yhtiön — Johtavan yhtiön — ainaldn
periaatteessa' tekemään tällaisen työ­läisten
kannalta katsottuna tärkeän
njyönnytyksenr- tulee sitä myöskin
käyttää liytälöf.
SIR BENEGAL RAU
c) — Kiinan Kansantasavallan kiis­tämätön
ja laillinen oikeus edustuk­seen
YK:ssa tunnustettava.
Kahdentoista Aasian maan edusta­jistot,
jotka ovat toisen Aasian maiden
päätöslauselman laatijia — jonka pää­töslauselman
minä esitin täällä joulu­kuun
12 pnä 1950 — kokoontuivat tä­nä
aaijnuna käsittelemään tilannetta
Pekingin vastauksen valossa. Me tar­vitsemme
lisää aikaa siihen tutustuak­semme
ja osaksi ehtiäksemme saada
uusia ohjeita edustamiltamme halli-,
tuksilta.
Minulla ei ole epäilystä, etteikö toi­setkin
edustajistot tervehtisi väliaikaa
valmistuakseen päättämään mikä seu­raava
askel tulee olemaan. Siksi oli­si
hyvä asia Jos, sen jälkeen kun arr
voisat edustajat ovat saaneet tilai­suuden
tehdä huomautuksensa uuden
tiedonannon suhteen, komitea lopet­taisi
istuntonsa lyhyeksi ajaksi — sa­nokaamme
48,tunnik.si.
Suomen Punainen
Risti on töimiliut
ammustelitailijand
^ Helsiidti.' — Täkäläinen Vapaa Sa-pa-
lehtl ön ijaljajstariut, että Suomen
Punainejrt Risti on toiminut mm., am-mustehtailijana-
sillä': sen; omistamassa
Sakon tehtaassa Riihimäellä on val­mistettu
ammuksia Suomen armei­jalle.
Punainen Risti sai haltuunsa Sakon
Riihimäen tehtaat kun suojeluskunta-järjestön'
vissit omaisuudet lahjoitet­tiin
suojeluskuntien lakkauttamisen
johdosta ' Punaiselle • Ristille. : Tämä
lahjoittaminen ei ole tapahtunut kai­kin
puolin laillisessa järjesty Itsessä
mutta siltä huolimatta saivat lahjoi­tukset:
silloissn presidentin; marsalkka
Mannerheimin mahtikäskyn < johdosta
lainhuudatuksen ja ovat nyt Punaisen
Ristin laillista omaisuutta. .
Puheena olevat tehtaat, toimivat
suojeluskunnan ammustehtaina, mut­ta
muutettiin sittsn rauhanomaiseen
tuotantoon,: jonka ohessa kuitenkin
edelleenkin vahnistettiin ampumatar­vikkeita.
Samalla kertaa siirtyi Punaisen
Ristin haltuun kaksi muuta suurta
kiinteimistöä, nimittäin suojeluskun­tain
esikuntatalo Laivanvarustajan-kadulla
.täällä ja Tuusulan ;gäällystö-koulu,
joka käsittää kaikkiaan > noin
20 eri rakennusta.
Punaisen Ristin pääsihteari; eversti
Taucher oli haluton puhumaan tästä
hämmästyttävästä ammusten valmis­tamisesta
mutta "toisaalta saatujen tie­tojen
mukaan ryhtyivät Sakon tehtaat
Sk :n lakkauttamisen jälkeen tuotta-
5ITA-TATA.
MUISIOMEBKKI
Suomen eduskunnalle on esitetty
ntanla huvittaviakin aloitteita; Niin.
pä Iisakki Hoikka eätti aikoinaan m.
m. seuraavaa:
"Olen sitä ;mieltä.vett: Suomen en
simmälnen yleisillä vaaleilla; yalittu
eduskunta katmllll&v tavalla piirtäisi
ninieiuä historlan,Iehdme. fos ,6e' py.
syväksi nnilstomerkiksiv pystyttäisi
houruinhoitolaitoCcsen n o v a nlemel-le..."
" ^ t
•mJinOBISTI^ '
^ Muuan mies. Joka piti itseään hu­moristina,
l i e t t i eiääseen .^äiteen
vitsivaliioimansav Ja f Jäi odottamaan
palkkiota. Hän oli «varsinHbinen saa
dessaan muutaman päivän kuluttua
toimituksen'nimellä varustettm kir­jekuoren.
Avattuaan sen; M n löysi
maksuosoltuksen sijasta lappusen, jo-hon
oli kirjoitettu: ."Olemme saaneet
vitsinne. Muutamat niistä Olemme
nähneet aikalsenomln, muutamia em­me
ole nähneet vielä."
"MAINOS ON RAHAA'
Ktm Mark Twain nuoruutensa päi­vinä
oli erään icihden toimittajana,
muuan tailEaiiskoinen tilaaja' kirjoitti
hänelle sanoen löytäneensä' hämähä­kin
sanomalehtensä välistä Ja kysyi,
oliko kysymyksessä hyvä vai paha en­ne.
"Humoristi kirjoitti 'hänelle seu­raavan
vastauksen. Jonka hän julkai­si
lehdessään:, f Vanha tilaaja. Hä­mähäkin.,
löytäminen ^^sanomalehden
Välistä ei merkitse sinulle enemmän
hsrvää kuin' pahaakaan onnea. Hä^
mähäkkioli vain katselemassa sinun
lehdestäsi, • kuka kauppias ei ilmoit­tele
siinä, mennäkseen sitten hänen
liikkeeseensä kutomaan r verkkoa 0-
velle ja elääkseen siten siinä häiritse­mättä
elämänsä loppuun asti."
Viisi henkilöä
kuoli arseenaaliii
räjähdyksessä
Dover, N. jr. — Hallituksen Picatin-nyn
-arsenaalin ammusruudin seko-tushuoneessa
sattunut räjähdys ja tu­lipalo
aiheutti kuoleman eilen <ylidel-
Ic työläiselle ja lisäksi loukkaantui
kolme vakavasti.
Räjähdys hajoitti kokp rakennuksen
ja löi maahan kaikki y h d e k ^ sillä
hetkellä -rakennuksessa ollutta ' työ­läistä.
Loukkaantimeet ovat vaarallis­ten
luettelossa sahraalassa:; Sumansa
saaneet ova^t. kärventyneet ttmtemat-tomiksl.^
Räjähdyksen aikana oli ra­kennuksessa
noin .125,000 paunaa sa­vutonta
ruutia; .tiedottaa iursenaalin
sotilaskomentaja eversti John.P. Har­ris,
j •>
Farmarit arvostelevat
lannokkeiden , hintoja
-•4. ^
New Brunswickin .Farmarien. ^Yh-distyksen.
75-vuotIsikottventionissa. oli
edustajia eri puolilta maakuntaa. Ko­koukselle
esitettiin yhdistyksen vuo­siraportti
Ja lopuksi valittiin virkai­lijat
tulevaa toimtvuotta varten. Hy­väksyttyjen
päätöslauselmien "joukos­sa
on yksi missä arvostellaan lannok­keiden
hintojen Jatkuvaa nousua. :
maan etupäässä kutomateollisuudessa
tarvittavia koneenosia. \ Tehdas on
kuitenkin jatkuvasti-toiminut myös
osittain sotatarviketeollisuuden alalla
valmistaen rauhanomaisten tuotteita
tensa ohella puolustusvoimain tilauk­sesta
armeijalle ammuksia/lähinnä
konepistoolin • patruunoita. Oudolta
tuntuu, että Punainen Risti täten toi­mii
ammuksien tuottajana. Hieman
ymmärrettäväksi muuttuu - asla, kun
tietää, että ^ Suojeluskuntajärjestön
perintöä SPR:n 'pääsihteerin lausun­non
mukaan käytetään "lahjoittajan
määräämiin tarkoituksUn". •
kapöydässä. tulisi tätä Abitibln myön­nytystä,
hyväkseen käyttäen vaatia
sen. karkoittamista ja voin tilalle tuo­mista.
/
Jos yhtiöiden taholta esitetään väi-4
te, että voi txilee kalliimmaksi — tie­tenkin
se tuleekin — sillä voita syö­dään
ja margariinia katsellaan vihai­sesti
— niin vastSaärgumentteja ei
suinkaan puutu. *
Ensmnäkin on hyvä muistuttaa sii­tä,
että sen jälkeen kun metsämiesten
nykyinen sopimus tehtiin, ovat kaikki
kulutustarvikkeet kallistuneet huor
mattavasti. Palkka ei ole elinkustan­nuksia
vastaava, joksi se mahdollisesti
sopimuksen laatimisen aikana väitet­tiin.
Myöskin, että paperin hintaa . on
edsUeen korotettu sopimuksen voi­maanastumisen
Jälkeen ja näin ollen
yhtiöiden tulot ja voitot lisääntyneet.
Ja vielä, että yhtiöt jo ennen viimei­siä
korotuksia kasasivat hyvin lihavia
voittoja.
Totuus ei siinä kuitenkaan ole vielä
kaikki.
Tänä päivänä vallitsee varsinkin
sanomalehtipaperimarkklnoUla myy­jien
kannalta katsottuna oikein mai­nio
heinäaika. Kysyntä on huomat­tavasti
suurempi kuin tarjonta.
M^tä hyväkseen käyttäen i^iperin
valmistajat Ja myyjät puljuttavat
huomattavan osan paperista mustaan
markettiin. joUoin siitä saadaan Jopa
kaksin kolmin kertainen hinta.
\ Varsinkin vähän pienempien kulut-
Kaikkien työläisten kämpillä, missä töjlen.- kuten eshn. sellaiset työväen
vielä marKariini ykstaään Isännöi nio- lehdet, kuten meidänkin lehtemme.
saa monasti; häärätä hikihatUssa kal­killa
puolilia,.' saadakseen'r-östetutoi
taryitsemansa paperin JO kyllin kor­keilla
markkinahinnoilla.
.Mustasta kaupasta s l ^ kyllä saisi,
Äiutta työläisten lehdeUe se on liian
suuren rahan panttina. :
Kaikki nämä seikat osoittavat, että
yhtiöillä on kultainen aika,-että ne
varmaan Juuri tällä hetkellä Jo nykyi-
S3stä tuotannosta tekevät ennätysvoit­toja.
Joten ei siis ole ollenkaan ky­seenalaista
se, etteivätkö yhtiöt olisi
kykeneviä varaamaankunnoUista ras­vaa
niiden pöytään, jotka niille suuria
voittojakokoavat. . ^ ; . .
Mutta niinhän se. Joka paljon saa
se enemmän pyytää. Kaikkein par­haan
esimerkin antavat fiUtä nykyään
sotaurakoita täyttävät yhtiöt. Vaiöa
niiden voitot ovat nousseet Joissakin
tapauksissa 500 prosenttiin suurem­miksi
kuin edellisenä vuonna, jolloin
ne jo «11 suuret, tekevät ne kaikkensa
työläisten kohtuullisten palkkavaaU-musten
torJumiseksL : :: :
Metsätyöläisten voi-vaatimus on yk'
si kaikkehi. kohtuullisemmista vaati­muksista.
. ' •
Miesten, jotka työskrätelevält kovas­ti
joko ankarassa pakkasessa tai pak­sussa
lumessa vaatteet märkinä, tar­vitsevat
voimakasta Ja hyvää Tavintoi
pysyäkseen terveinä Ja työkunnossa.
MargarihU ja muut korvikkeet, joU*
Ilunlnen vain,viubshi:voi.ideleskdli'
pitää slUohi olla pois j>öydästä ruoka­halua
pilaamasta. ' • " ,
Falnetaan.;sUs ;yoI^:jpnioleshu
— Kulkuri.