1964-11-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, marrask. 5 p.Thursday, Nov. 7, 1964
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265
PublJshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 E lm St. West. Sudbuiy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertlsing rates upon application, translatlons free of charge.
Authorlzed as second class mall by thff Post Office Department, Ottawa,
-' and for payment of postage i n cash.
• M e m b r o f'. i he l- CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa-
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
WILSONIN 10 PÄIVÄÄ
Lippu- ja vaaiijupakasta
Ottavvasta tulleet "epäviralliset" tiedot viittaavat siilien,
että liberaalipuolueen päämajassa suunnitellaan uusia vaaleja
"lippujupakan" perusteella.
Meille selitetään, että "jos"' vanha torypuolue jatkaa
jarrutustaktiikkaansa — loputtomien maratoonipuheiden pitoa
lippukysymyksen ratkaisun tai lisäbudjetin hyväksymisen
ehkäisemiseksi —silloin se (konservatiivipuolue) on vastuussa
uusien vaalien pidosta, mitä ei kukaan nykytilanteessa
halua. • • . • ,
Kukaan ei voi puolustaa konservatiivipuolueen johtajan,
John Diefenbakerin asennoitumista'ja kurjaa jarrutuspoli-tiikkaa
lippukysymyksessä. Loputtomien maratoonipuheitten
pito tai oikeammin samojen jorinain lukeminen moneen
kertaan lippukysymyksen ratkaisun ehkäisemi.sel--si. olisi suorastaan
loukkaus parlamenttia ja Canadan kansaa vastaan.
Toisaalta on kuitenkin muistettava, että liberaalipuolueen
hallitus on tässä kysymyksessä soutanut ja huovannut
niin paljon, että toisinaan tuntuu, jotta se on miltei pyytämällä
pyytänyt tätä kurjaa jarrutustaktiikkaa konservatiiveilta.
Jos missään, niin tässä pitää paikkansa vanha suomalainen
sananlasku, että "pata kattilaa soimaa, musta kylki
kummallakin". Asia on sitäkin tähdellisempi jos muistetaan,
että hallitus ei ole käyttänyt kaikkia mahdollisuuksiaan kon-:
servatiivien jarrutustaktiikan ehkäisemiseksi.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, alahuoneen eri puolueista
muodostettu erikoiskomitea on esittänyt selvän enemmistöpäätöksen
(10r4) perusteella uuden lippuluonnoksen mihin
kuuluu yksi punainen vaahteranlehti valkoiseHa taustalla
ja punaiset pystyraidat lipun kummassakin päässä.
-Me uskomme että tämä lippuluonnos on taiteellisesti ja
aiheellisesti edeltäjäänsä onnistuneempi. Rohkenemme sanoa
näin omahyväisyyteen lankeamatta vaikka.meidän lehtemme
on "lippujupakan" alusta asti ollut mieluimmin yhden vaah-teranlehden
kuin kolmen sellaisen kannalla. Jokatapauksessa
tämä ehdotus edustaa parlamenttiryhmien enemmistöä ja sellaisenaan
uskomme sen saavan kannatusta seka alahuoneessa
että sen ulkopuolella, jos liberaalipuolueen hallitus sitä todella
haluaa.
Toisaalta olisi suoranainen maalhnen synti parlament-taarista
hallitusjärjestelmäämme vastaan, jos tästä aiheettoman
pitkäksi venytetystä lippujupakasta tehtaisiin se "syntipukki"
eli variksenpeiätin, jota lyömällä ••voitaisiin jotenkin
muka oikeuttaa uusien v^tlien.järjestäminen silloin kun lippukysymyksen
lisäksi on vielä ratkaisematta hallituksen ehdottama
eläkesuunnitelma — maksullinen, työmaalta :toiscl]e.
kulkeva eläkesuunnitelma nyt voimassaolevan eläkkeen lisäksi
— sekä.tuomari Hallin kuninkaallisen komissionin ehdottama
pakollinen sairashuoltopalvelu, minkä hyväksymistä
canadalaiset yleensä odottavat.
Me uskomme myös, että jos hallitus ynllaä välttää vastuutaan
näissä tärkeissä kysymyksissä — yhtyy torypuolueen
jarrutustaktiikkaan tavallaan näiden uudistusten toteuttamisen
ehkäisemiseksi — mikään "lippuluonnos" ci-silloin takaa
liberaaleille vaalivoittoa.
Hyväksyttäköön, alahuonee.ssa ensiksi uusi lippuluonno.s
sekä sen jälkeen luvattu vanhuudeneläkelaki ja sitten Hallin
komissionin suosittelema, sairashuoltopalvelu. Jos liberaaleilla
on vielä silloinkin. vaalihinkua, se on tietenkin asia
erikseen.
Pääministeri Wiison sanoi vaalitaistelun
aikana tarvitsevansa 100
päivää luodakseen pohjan Englannin
py.sähtyneen talouden^ nousulle'.
Työväenpuolueen saatua niukan
vaalivoiton, Wilson pani y l i 100 jäsentä
käsittävän hallituksensa (apu-laisministerit
ja eriarvoiset valtiosihteerit
mukaanluettuna) — ko
koon ilmiömäisen nopeassa ajassa.
Ja Wilson ei tarvinnut kuin 10 päivää
pyytämästään 100 päivästä, kun
hän löi pöytään ohjelmansa lähtökohdan.
Jotakin tämän tapaista tiedettiin
odottaa — Englannissa paljon
enemmän kuin ulkomailla
mutta tästä huolimalta WiIsoni»
läh ölaukaus jota on jo ehditty nimittää
työväenpuolueen "hevoskuu
ri-", ' k r i i s i - " ja "hätäohjelmaksi",
on jo ehUnyt vaikuttaa shokin tavoin
nimenomaan ulkomailla.
Konservatiivit ja heiiiän päämi-nisterinsä
yrittivät aivan vaalipäivään
asti esittää Englannin taloudesta
kuvaa, jonka mukaan tilanne
ei olisikaan niin huono kuin työväenpuolue
mustasi. Vanhoilla koc^
tuilla keinoilla jatkaminen, jota täydentäisi
vapaaehtoisuuteen perustuva
uudistustyö turvaisi terveen kehityksen
jatkumisen, vakuuttivat
konservatiivit. Wilsonin ohjelman
mukaan tilanne on aivan päinvas:
lainen: Englanti on konkurssin par.
taalla ja tästä tilanteesta ei ole muu
SV
SYNTYMÄPÄIVIÄ
.i^. .^r
ta pelastusta kuin pakko otteet, tuu-mittiinpa
koti- ja ulkomailla asias
ta mitä tahansa.
Englannin taloudellisen kriisin
ytimenä on ollut j a on maksutaseen
kasvava ja huikea vajaus. Molemmat
pääpuolueet ovat myöntäneet
tämän. Konservatiivit yrittivät ea
ncn vaaleja pienennellä sitä ja työväenpuolue
suurennella. Työväenpuolue
on ollut oikeassa. Ennen
vaaleja konservatiix^it sanoivat, että
maksutaseen vajaus muodostuisi kuluvan
vuoden aikana 50 miljoonaksi
punnaksi. Oltuaan 10 päivää vallas-
.sa Wilsonin hallitus on todennut, et
tä vajaus muodostuu 700—800 mii-jooium
punnan suurui.seksi. Tähän
suuntaan ei voida jatkaa enää päivääkään.
Ja tilanteen kääntämiseksi
Wilsonin hallitus, on määrännyt
elintarvikkeita, perusraaka-aineita
ja raakatupakkaa lukuunottamatta,
kaikille, tuontitavaroille 1.5 pro.sen-tin
suurui.sen tuontimaksun, joka on
itse asiassa sama kuin tullien korotus.
Päätös astui voimaan jo tiistain
vastaisena yönä. Käytännö.s.sä tuon
tiinaksun hintoja korottava vaiku
tus 011^ paljon suurempi, sillä liike
vaihtovero lasketaan tuontihinnasta
ynnä (nyt korotetusta) tullista. Vä
likädet voivat vielä lisätä lopullista
hintaa.
Rautaportti-Tonavan
solmu-muuttaa muotoaan
Kuluvana syksynä "ammultiin" Homanian ja Jugoslavian
välisellä rajalla näiden kahden maan vesivoimalaiiossuunnitel-man
"lähtölaukaus" kummankin maan päämiehen Gheorghe
Gheorghiu-Dejn ja Josip Broz Titon osallistuessa suursuunnitel-man
avajaisjuhlallisuuksiin. Kysymys cn "Rautaportista", Tonavan
vuonomaisesta kavennuksesta, joka on ollut Tonavan
vaikeakulkuisimpia kohtia ja samalla kiitollisimpia vesivoimalaitoksen
paikkoja tässä Euroopan valtajokiin kuuluvassa vesijärjestelmässä.
R a u t a p o r t i n " k a n j o n i " on 110 kilo-mEiria
pitkä ja molemmininiohn kor-ceidcn
vuoren.seinuuiien yniparomia.
Tonava; joka .sila ennen Pann.9u:an
.asanttolla kiertäessään on .suun lai.'-;-
ia virta, heillaytyy taalla oikuk-iaak.
si. Paikoitellen ovat . pyörteet
uin vihai.sia, etta vvsi nayttaa kic-
•uivan. LaivalMkPMUi^ talla osalla To-lavaa.
on aina ollut vaikeata ja vaa-
.nuL ehdotonta luolsiapiia. Vaikeata
iS on ollut inyo.s i)oliitli;:esti. Ennen
oista maailinansotaa ei Rautaportni
{anjam ollut m m kuin nyt Rom:i-iian
ja Juuo-slavian koiUrolInr alai-icn
vaan Tonavan alueen ulkojjuo-
3lla olevien niauienvalvonna.'--.sa. II
naailman.sota toi muiitok.son tilan-
.csron ja iiyl Tonava» liikeiiiietia
:oskevat a.sia'. hoitaa Tuiiavaii ko-ni.
s.siD. jolioii kuulKvai vain ne maat,
,oideii kautta Tonava virtaa, fiota ai-hvn['\
muutokaen niyos itse Rautaportin
.suhtcMv.
••Kanjoiiiniaat" Romania ja Jui;o-slavia
ovat noui kuudentoista vuoden
ajan suorittaneet tutkimuk-^-ia
Rautap.-irtin vesivoiman liyvak.^ikay-aa^
u;il: kiiiJ':ikon ylit^^saika lyh^^^^^^
Tämä tullien korotus on selvästi niuutokseh myös itse Rauta- 120 lunnina S^tuntiin:. V
Efta-sopimMksen sekä kirjaimen et- ponin sulitc"n Rautaiiortti merkitsee pienoista
tä hengen vastainen. Efta .sallii vain j Kanjoiiimaal" Jut;o- vallanki:moi;.sta. myös kanjonin ran-kiinliörajoituk.
sot korkeintaan 181 alavia noin vuo- ra-alii-illa. 80 kilcmctrin pituudei:-,'.
kuukauden ajaksi tilapäisen maksu-.; jje„ tutkimuk.^-in kanjonin rantalöyraiiii vahvislot-.
tascvajauksen korjaamiseksi. Wil- ; Rautaportin ikay- tava. Nykyisia rantatöyräitä on.koro-
.sonin hallitus on päättänyt ruveta i töstä ja vihdoin viime vuonna tehtiin iefava i.ihe.s metrilia.; Erilai.^Jel.sivu-maksamaan
myös (noin !,.'>%. suu jvaltloldfn viilinfii sopimus yhteis- kanavat, pumppua.scmat ym. kiuilu-ruista)
tukipalkkiota verohelpotus ! työstä. Haut-.ipuilin rak-.ntaimse.sia vat nnn ikaaii työn piiiiih; Li.säk.si
ton miiodo.s.sa vientiteollisuudelle. vai-sinaine:i töiden alkininlahto ta - .merkit eek.injiVnin '•valjastaminen"
•l'amä on taas Calt-.sopimuksen sään- pahtiii svv.-aiussa. Suunnitelma o:i {jnikcitLii-jn v.inhan ; asutuk.sen :poi.=-
nösten vastainen. Wilsonin hallituk- kaksipuolinen sikali, etta s • .^jsaliaa snrtanu;;:.:! ja uu.sien; maantie- jn
Erkki Hill, Toronto, Ont., täyt- sclla olisi ollut kaksi vaihtoehtoa:'seka vesivnmalaitoksen rakenfimi-j rautaiK yliteyksKm Juonii.sla.
tää tänään, marraskuun 5 päivänä | punnan devalvointi ja Koron korot- sen etta '•kanjonm'^ laivalnkeiit-aMi.j . Juy(,.s!avi;ui i)uol(lla tyhjennetään
70 vuotta. jiamincn Edellinen olisi aiheuttanut jaijr.M,.l\n i /.vmmenkunta kvi.ia. joista kymme-sukulai.
sten ja tutta- jihfiaation eli punnan arvon huono- i : Kautaportin rakentamisen ov;it vh-; nen ti:n;i;ia a.uika.sla .saa muutt«a
kca. Padon kummallakin puolella .sijaitsevassa
voimalaitoksessa on 'kuudella
turbiinilla varu.stettu generaattori,
jonka kapasiteetti on 11,000 miljoonaa
kilowatt,ituntia. Tamiin ener-
Hianli.sayksen la.sketaan : peittäviin
loksikin ajak.-^r molempien maiden
eiierKiaiitarpe(!n ka.svun.
Ttaufaporlin rakentaminen vcsivoi-inalailrkseksi
on .suhteelli.sen kallista.
Yrit.vkten tekee kannattavaksi .VJ, etta
voinialu.-itannon ohella -suunnitel-jn.
rheli^oUaa huomattavasti Tonavan
laiv:i!r.kci!n;;ttä.
Naihiii a.sti liikennetta on voitu harjoittaa
vain ylHien.suuntai.se.stl ja silloinkin
vain paiva.saikaan ja pakko-py.
antiy :sin. Kanjonin liikcnnckapa-
.-lieetti kasvaa 12 miljoonasta ton-
•iiiiH nom 45 imljooiiaan tonniin ja
-amalla; tapalUuu huomattavaa ajan
LABOUR-JOHTAJILLA
YLLÄTTÄVÄ KANTA
Moskova; — ISfeuvoi^QUiitossa
arvostellaan voimakkaasti Englannin
uuden ulkqministcrin Pat-ri(^
k GordonrWalkerih lausuntoa,
jonka mukaan Englannin valtuuskunta
tulee seuraavassa YK:n
ylciskokousessa äänestämään sen
puolesta, että Neuvostoliitolta ja
eräiltä muilta mailta otettatisiin
äänioikeus yleiskokouksessa, koska
ne eivät ole osallistuneet YKn .
nimissä Egyptissä ja Kongossa
tapahtuneiden sotatoimien rahoittamiseen.
Tätä Gordon-Walkerin New
Yorkissa esittämää lausuntoa ihmetellään
suuresti ja, todetaan sen
sotivan kaikkia labour johtajien en
nen vaaleja antamia lausuntoja vas
taan.- .•,
l/.vestij;in kommentaattori B Ui
mitrijevkys.vyluasunnon johdosta:
flaliiavalko labourin toimihenKJlöt
täten sanoa, että he ottavat vastuun
siirtomaiden • sor.totöimenpiteistä
keski idässä ja .Kongossa, vaikHT he
niitä aikoinaan arvostelivat? -Hän
palauttaa m i e l i i n , G a i t s k e l l i n j a t V i l -
sonin luasunnot muutamia vt|ösia
.sitten, jossa' he tuomitsivat Uvök-käykscn
Egyptiä vastaan aggressiivisena
epäkansallisena politiikkana.
Mikähän on muuttunut nyt? Minkähän
vuoksi he haluavat nyt,*;että
syyn tästä hyökkäyksestä kantaisivat
jotkut muut kuin koloniasaatto-rit,
kysyy kirjoittaja. .'ii
— Meidän maamme ei , misS^än
tapauksessa tule maksamaan kopek-kaakaan
kolonisaattoiien seikkailusta
keski idässä ja Kongossa, kirjoittaa
tarkkailija ja huomauttaa,
että labouristit matkaan lähtieiisään
ottavat taakakseen konservatiivien
asenteen Y K : n taloudelliseen asemaan
nähden. Se voi aiheuttaa vain
opämicnyttävi£ yllätyksiä, äilhoo
•arkkailija. " •
Merkittävä kongressi
Australian rauhan liikkeellä
Yhdymme
vain onnentoivotuksiin. neniisen j a jtilkiinniäinen deflaation
Ottawan kokous
. Viikon alussa alkoi Ottawassa 21 maan edustajain kokous
missä keskustellaan uutistietojen mukaan " t e k n i l l i S i S t ä tiedoista"
rauhanjoukkojen, järjestelyn kohdalta, "missä suhteessa
olemme menneisyydessä olleet aivan liian usein valmistumattomina"
kuten pääministeri Lester B. Pearson sanoi
tilaisuuden avajaisistunnossa.
.Kuten tiedetään tätä rauhanjouklrojcti järjotitämiskysy-mystä
on puuhattu jo pitemmän aikaa. Aluksi oli tarkoitus
pitää vain pienempi kokous, mihin olisi t u l l u t y h t ä poikkeusta
lukuunottamatta yksinomaan NATO-hittoon kuuluvien
maiden edustajia. Se suunnitelma raukesi k u i t e n k i n e r ä i t t en
Pohjoismaitten, ja osaltaan myös sosialististen maiden vastarinnan
johdosta. Silloin ehdotettiin että perustettaisiin YKn
hyväksi, mutta kuitenkin YKn ulkopuolelle, erikoisia "rauhanjoukkoja",
joita voitaisiin sitten lähettää eri puolille
maailmaa, jos puhkeaa sellaisia maailman rauhaa uhkaavia
kriisitilanteita kuin oli esim. Suezin kanavan ja nyt viimeksi
Kyproksen kriisi. Joidenkin maiden, erikoisesti Neuvostqlii-tonjtoimesta
esitettiin silloin olettamus, että sellainen kokous
oliäi NA,TO-maiden eräänlainen naamioitu yritys riistää YJKn
turvallisuusneuvostolta päätösvalta rauhanvoimien käytö.stä
ja muodostamisesta. Merkillepantavaa myös on, eitä t ä l l a i s - 4 - h e n k i s e n upsec-ten
"ulkopuolisten" rauhanvoimien : muodostamisajatus on
yhtenä kohtana Yhdysvaltain presidentti Johnsonin äskettäin
suosittelemassa "kymmenestä tavasta taistella kommunismia
••vastaan"..
Oli näiden seikkojen kans.sa niin tai näin, mutta tosiasiana
pysyy, että liittohallituksemme suosittelemaa rauhanjoukkojen
perustamiskokousta ei saatu ensivaiheessa järjestetyksi.
Sen jälkeen puhuttiin suuremmasta konierenssista, ehkä
yli kolmenkymmenen vallan konferenssista, missä myös piti
ennakkotietojen mukaan suunniteltaman tällaisten rauhanjoukkojen
perustamista. Sen lisäksi," että tämän toisen .suunr
nitelman mukaan konferenssiin olisi kutsuttu entistä enemmän
osanottajamaita, sinne oli nyt aikomus kutsua myös
NATO:oon kuulumattomien maiden edustajia — erikoLsesli
"YKn rauhantyöhön osallistuneiden maiden" edustajia.
Mutta tämäkin suunnitelma kohtaLsi vissejä vaikeuksia.
Ottavvasta asiaa selitettiin niin, että näin "suuri konferenssi"
Rirjeitä^
! teistyö.'^--;i .suininitelleet nelyiacli:-v.i j :nuii ilK-. Kom.mian ,])Uolclla haalo-
1 sijaitsrva Eiu-ri?()proji4:t ja loniaiiui-• .la.^-ky Kcskie Hi.lJOO asukaMa. Naide;i
! lainen ISPK Touieii la-kelaaii k - ! ja muidt :i Raul.ipoi tm alua-n aMJk-
: tavan seit.^cmaii viioUitj:. .siiut :i:k;i- I k..-:dvii elama on aina liittynyt Tona-nu
lyo.^keiitelee Raiitapnim ra.-ci-n-! v;i:in, joka on i:ii-j(ji:nul pääasiallisen
tami.M'.-i.s:i ii.-lja ti;ha:ta njmairiaLiista i tciiiu-.iii:ulon. Kanaalin yalmistuiLua
ja yhla monta jimoslavi;(l.iist;i. R i - i ntiit-iiJiiikkakiMUiat paa.vcvat. e.ristay-kennuMoideii
arviohima mr -iCd m i l
MENNÄKÖ V . \ I EI?
Jo varhaisesta nuoruudestani Suomesta
on muistoja jälellä. miten
siellä suhtauduttiin viinan villitse-,
miin .Ja kun tulin tähän maahan
yli puoli vuosisataa sitten, oli tääl-.
lä samat perinteet. KaJttiiis.seuio
jcn ja työväenliikkeen "taloja" oli
kaiki.s.sa suuremmissa suomalaisasutuksissa.
Jä.senmäärä näissä jäiji-s-töi-
ssä oli silloin luullakseni hup-1'.'
Joonaa dnlhnia. joka .samoir. kuin aikanaan
;sa.-.iav,i i;ihkovoun.i ja ini:';
.lyoty jaetaan ta.naii osii,io!t;ivii ::
inaid'-ii ke.-k-. n. Kiii.joimi .Mil.-iuje e
raken'aiiiisee:i anta-.al muut Ton.i-vainnaat
luottoja.'JDI,.-::I he .saavat ta-
I v l e i n en jaiie.stykscn valvonta. Vii • kalMn kanaalin kayton yhteyde.«;sa.;
na.sta niopuiifista iieilia oli .Miiirin V.-sivoim.ilaitos sijoitetaan kahden
l.vastus Riippui viinan määrä.stä ja [^'•""''''''''P='-'lV'«'J
Sipin kylastii. TiUle paik:Ule stpHiä i ^'>™'^"'"'^ tulevan • Siiiliojarven vv-
•yiici.s;. yck-sta.iiv: vilk.i.'.luvan liike; i-
:etn tuoc;-..s::; i nivus heille lisiaii-MOita
Hautapdrtti-alueeu mol':mmat laiir
Ma! ovat ta".-ni:a liis;:)naa. .ovathan
;iar;ia seuMija jiiill.i.il;i ja .lan.'-).ovat
;.,jidannei. i t(,ii-,:n.sa. Kaiijonitoiden
yhioydiss.i kiinnitetään hucinioM
myös iiistonallirjten muisto.merkkif.-n
peia.siaiiii-e; '.1.. Niinpn 'Irajanu.<sen
:i>'h\n . ku.!:l'iva historiallinen .laada
Moskova. — Australian kansainvälisen
yhteistyön ja* aseidenriisunnan
kongressi avattiin maanantaina
Sydne>T»sä. Kcskussta-dionilla
pidetyssä avajaistilaisuudessa
kongressin valmistelevan
komitean puheenjohtaja tri A.
I.owc lausui, että tämä kokous
kuvastaa joukkojen vaatimuksia
aseidenriisunnan ja kan.sainväli-sen
yhteistyön lolcutlamisesta.
— Vain yhteisin ponnistuksin
pystymme estämään sodan, hän
sanoi.
Ilinoiliis,^ Jonka mukaan Austra
iitin. hallitus oli evännyt vii.>umin
lA'!Hngradin kaupunginjohtajalta
sekä arkkipiispa Aleksilta, jotka
olivat saaneet h e n k i l ö k o h t a i s e n kutsun
saapua kongressin vieraiksi, he
l ä t t i voiin;ikasta paheksuntaa läsnä
olijouloii keskuudi'ssa.
Hiioshim.iii kaupunginjohtaja S
Ilamai kcitoi Hiroshiman pommituksen
seurauksista. — Hiroshiman.
!i auedia-sta on kulunut jo 19 vuotta,
mutta tilanne maailmassa on
vieläkin kaukana siitä, jollaisena
itihtoisimme sen nähdä, hän lausui.
~ Tehtävänämme on saada rauha
säilymään niin meille itsellei-nme
Kuin rnyös lapsillemmekin. •.
.amerikkalainen professori Linus
l^aulingi joka on voittanut Nobel
niuha.-ipalkinnon, arvioi, että maailman
ydinasevarasto vastaa määrää,
josta liittäisi yksi 12 tonnin'pommi
"jokaista eekkeriä'.' (,4 hehtaaria)
kohti maapallolla. — Paljon vähemmänkin
riittäisi surmaamaan
jokaisen olennon maapallolla, hän
sanoi Reuterin . kirjeenvaihtajan
mukaan.
Puhee.ssaan Linus Pauling oli
myös korostanut Moskovan ydinase-koekielto.
sopimu'«;sen merkitystä sekä
todennut, että kun kansat-kehittävät
laajan kampanjan aseidenriisunnan
puolesta, yksikään hallitus
ei kykene vastustamaan niitä.
Kongressi jatkuu tk. 30 päivään
asti.' -
Observatorio-kaupunki
avaruuteen ehnen kuulentoa
I voimasta nnten heitä oli kuhdolta- !
vh rakenn ttavii pjito uilet- oh-maaii
1.200 metna pitka ja S-l inctn:i H ' i r -
va.. .Ja jos oli pullo tasku.ssa,- ai
motta ulos, se oh sen ajan l a k i . ..
Ajat ovat iniiiilliineet: Haittiusla-!
'ot ovat sulkeneet ovensa. Moiienlai-i
si;i ..(nuit.-i huvipaikkoja on raken- tukahduttanut tuotannon ka.svua.
netiu lilalle toinen toistaan uuden l.hiuri naiden torjuminen on Wilson-iom.
ini.il;u.'-ecn C,\u.i Valin T-IKIV^H^ ! ''Pnin.m vl.ipuolelle ja .samoin teii-mattavan
suuri. Siihen aikaan kai . . . .
Ik i•s sa y l, e i•s i•s s ä- / t. a„n<s.s,i.- : ;j„a i:li.t.a,mm.a,tiMi i-aiiV- ! i I ' ' ' ' ^ ' ' i' - ^ ' . Jt)ta ba a r iks i sa
SUUkSIHS
Virkaa tckcv
tvsmiehet
aiknisempia M o n i e n työväentalo- i in elvytyspohliikan lähtökohtana,
i jonkin tanssisalien nurkkaan on' * *'
AVilson ei voi muuta kuin jatktia
daan eraul'.,' nunUi.-kin muistome"-
knlie
. Ma:-.ssie.s.'.-:i;tn it.ian muinai.Net loo-
.•nahii.<e;.. toivat., urjiiufcLu.iltä aluei!-
caiii . ;vo'.-u;:n:ia rakentamaan tiet-a
:iai-.'.airj!:iiii.-r.vrncn riiit!'id-:'n. ka'ii-
;a. ,)(;kai;un nietii tat.t tieta. joka
-.•:jlm:s;u! I:ii)u!h;;''.<;ti- kolmannella vuo
si:.af!a:l.i ai.in:.i.4:umme jälkeen, maK.
•1 oli ovimie.sleh ja muiden ' ^'eltä myydään väkijuomia; nyt aloittamallaan tiellä. Onnistuu- -oi s.itoi r ihmislienkia. 12-vuusisa-ckcvicn
lisäli.si ,,jy'ös jäijes ^ ^''f^''''-^'' • muissakin ti-1 ko Wilson parantamaan lullien kn-: dan lt.pi:ll;.i kanavaa ruopatuin .-ien
et Heidän tehtäviinsä oli '«'••'^uiiksissa.. kaikille. Kipa siinä \ rotuksilla ja vientipalkkioilla (näi- .^ulki.KcIpoMu.cien h.saami.s-jk.si, Myo-
^ i ; . . ' • :'U\\d:i tull;i l;iin niaaraama ikäraja-!hin tulee liittymään varmaan paljon i'.-.'"-"'!' . i.iki-iinetiun Ju^osiavi:ui
r a u h a n j o u k k o j e n perustamisek-s\
o l i s i " h a n k a l a k ä s i t e l l ä " jne.
kaan kysymykseen..
T.-itissi:- yin: tilaisuuksista • ilmoitetaan,
etta B.\.-\K1 aukeaa tuntia
Kuten ylempänä on jtJ todet-1 p^^,.,, ,^„j„ orkesteri alkaa soittaa.
tU, tämä kolma,s v e r s i o Olla- ^ Tämä tunti sitä varten, että ehtii
wan kokouksesta edustaa edus-} nousuhumalaan tanssin alkuun. Tä-lusmääräänsä
nähden e r a a n - ; > ä väkijuomien myyntiä jatkuu ko-laista
kompromissio ensimm.n-, [^'^
• . \ . . . V . I kerat lalkiseiirauksct. . . . . perhe-sen
(pienen) ja toi.sen (^"uren) .utokolaiiin aMi . . .
k o n f e renssisuunnitelman va- j (),^.„„„j. .„ vostelleet nykyajan
Iillä. . j nuorisoa, toisinaan hyvinkin anka-
Uutistiedoi.ssa on kerrottu.! rasti. Samalla kun olemme ainakin
että Ottawan kokous pidetatmj omille lapsillemme koettanut ncu-suljettujen
ovien takana, eitti "1'^=' " ' i ' ^ ' J-' tt'kemättä
. . . . . .. -. . - j ä t e t t ä v ä . \'äki luomista olemme
siellä ei käsitellä varsinaisesti , . „ , . . , . . . . ..
sitä; miten;rauhanjoukkoja tulevaisuudessa
varataan, ja (..vtt.-i
tarkoitus ei ole enät» pysyvK.-n
rauhanjoukkojen perustaniises-lakaan
YKn mahdolliseen k ä yt
töön, koska se kuuluu YKn
omiin tehtäviin.
Nämä uutistiedot viittaavat
siihen, että kokouk.sen olemuskin
on vissi.ssä määrin muuttunut
siitä : missä muodossa se
aluksi herätettiin. Mahdollisesti
tämä:selittää sen, että sellainen
puolueetonkin maa kuin
Suopii, on lähettänyt Ottawan
rivaltuuskunnan ja että YKn
pääsihteeri U Thant on lähettänyt
Ottavvaan -^otilasasiain
neuvonantajansa, kenraalimajuri
Indar R.Rikhyen.
Mitä näistä "korkeasti lek-^
nillisistä" neuvotteluista syntyy,
.sen näyttää lähitulevaisuus.
Omalta kohdaltt^mmc me
liitymme kuitenkin niihin hyvää
tarkoittaviin canadalaisiin
yleensä, jotka toivovat, että
Ottavvas.sa ei tehtäisi nyt mitään
sellaisia suunnitelmia, tai
päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa
YKn peruskirjan kan.ssa,
lukeutuen tähän kysymys rauhanjoukkojen
järjestämisestä
ja niiden rnhoittamisesta.
hoettanut leroitt;i;i v.inhaa sanon
taa: 'Viina tekee viisaankin hulluk
si". SIIS neuvoneet heilä py.sy-mäan
Ulista erossa. .
Tämän olemme lehncel vanhasta
to1tiimiik.';esta koska on oll'u lyö-väenliikkoen
en tt^htävissä ja loi
nii.ssa vFi .'iO vuotta ja voisimme olla
vieläkin jo.s.sakin apuna, vaan ei
tuo järkipnha tahdo jaksaa seurata
aikaa . . että mennäkö vai ei, myy
mään myrkkyä omille ja toisten lapsille
myös meidän omalta haaiiltam-me.
— Hämäläinen.
1)1101 lie .-Mpm kaanali, joka on nailnn
asM otlul •;i;noa turvallinen tie virtaa
i.y!u.>i)a.n liiotsicn avulla .'••illoinkin
muitakin rajoittavia toimenpiteitä,
jotka koskevat mm pääomaliikkeitä)
maksutasetta on suuren ky.sy-,
mysmerkin vaia.s.sa. Wil.sonin halli ' "•"^''•vrima.. Invaksikayttaen. ko>-ka
tus on esittänyt, tosin vähän uskot- " ^ ' ^ " J " ' i''vat rutt.,-
lavasli, että toimenpiteet ovat vain
väliaikaisia ja että PZnglanti tulee
neuvottelemaan sekä muiden Efta-maiden
että muiden maiden kanssa
haittavaikutusten eliminoimiseksi
sekä korostanut mm., että tullien
poistamisia Efta-maiden kesken kokonaan
tullaan kiirehtimään.
I nee' niiden vei-.uni.-re-. n virtaa ylos.
I Nyt avaalini Rautaportin nmlojen
; asukkaille »^ainoin, kum nunllek:;i
! taina "i)oit.tr' kokonaan toisenlai.sena
Optimis;i:a!nmat. eiinu.<:-televat turistien
virtaa näille enti.sille jumalan
: hylkäämille ah.'i'ille. ,-.
Tämii on kuitenkin vain Wilsoniii
toimenpiteiden toinen piioli^Epäile-.
mättä lääke auttaisi, jos.4Knglanti
olisi yksin päätläinä.s.sä asioista siten,
eitä inuideninaiden olisi alistuttava
niihin vastaan inukLsomalla.
Mutta näinhän ei ole asianlaita. On
sanomattakin .selvää, että muut
maat ryhtyvät vastatoimenpiteisiin
omien etujensa valvomiseksi. Mihin?
siitä ei ole vielä tietoa: E i Englannin
taloudellinen kriisi ole yks
in Englannin asia, vaan vain yksi
osa orastavasta kapitalismin yleisestä
kriisistä. Mutta se on jo toinen
juttu. — Libra.
Sitä ja tätä
. I i ; i,MAA VAAKVVTTA
Liikennepoliisi |)ysäytti mool
loriiiyorailijdn Chattaiiooga.ssa Ten
nesseessa ja kysyi, niiksi mies oli
;ijaiuit punaisen liikennevalon ohi
— Mies vannoi, että valo oli vihreä:
:•
— Myöhemmin miestä syytettiin
oikeudessa siitii, että hän oli aja
nut pyöräänsä humahiisena; risteyksessä
ei näes ollut minkäänlaisia
liikennev.iloja.
Moskova. —• Askeleena avaruudessa
kulkevan observatorio-kaupungin
muodostumista kohti pitää
tunnettu neuvostoliittolainen avaruustutkija,
akateemikko .4. nia-gonravov
kolmimiehisen avaruus-aUikseii
lentoa. Hän sanoo, että
kuun pinnalle avaruusspulnikicn
jalKeen cnsinim.iisenä laskeutuvat
eläimet ja vasta niillä suoritettujen
kokeiden jälkeen on ihmisten
vuoro.
.Akateemikko lUagoranvovin
mukaan nykyaikainen avaruustiede
kehittyy kolmeen suuntaan,
joita tutkitaan samanaikaisesti.
RYIIMALENNOT PITEMMIKSI
"Ensimmäinen avaruustieteen
smiiinista on maan ylimpien ilma-k!'
hien ja maata ympäröivän avaruuden
osan tutkiminen. Tätä tehtävää,
on viiine vuosina suoritettu
erilläni pallon mm: niiden .50 kos-i
n o s s i J i i t i i i k i n avulla, jotka Neuvostoliitossa
on .avaruuteen lähetelty.
Tälä tutkimustehtävää ei ole vielä
loj)puiin suoritettu., mutta sen suo
liitämistä auttaa suuressa määrin
SO. etta tiedemies voi nyt lentäjän
olvellti suorittaa tutkimustehtäviä.
Tiedemiesten, ryhmälentojai toi-ineenptinnaan
vastaisuudessakin.
.Ne luievat yhä pitemmiksi ja niihin
osallistuu entistä enemmän Ihmi
siii, sanoo Bhigonravov.
Tämän ensimmäisen tehtäviin
loppuun suorittaminen tapahtuu,
kun muodostetaan avaruuteen pysyvä
observatorio-kaupunki, johon
maasta pidetään yhteyttä avaruusrakettien
avulla. On luonnollista,
että kauan ennen tämän tehtävän
ratkaisemista luodaan meteorologisten
avaruuslausten, televisio- ia i l -
mailusputnikien luotettava • järjcs-.
telinä.. V ;
ELÄIMIÄ KUUHUN
I Avaruustutkimusten loii>en
suunta on kuun tutkiminen ja
valloittaminen. Tä.ssä suhteessa
jatketaan tutkimuksia .Sputnikien :
avuMa, sillä ne eivät vielä ole
antaneet läheskään riittiivästi tietoja
kuun pinnasta ja siellä vallitsevista
olosuhteista. Sputnikien
jälkeen kuuhun luultavasti läbe-tetään
ensimmäisenä eläimiä, kuten
avaruuteenkin, .la vasta silloin,
kun avaruusalus kykenee
palaamaan maahan, sinne lähetcr
tään ihmisiä. - —
Ihmisen kuulentoa edeltävät monilukuiset
avaruuslennot linjalla
maa—kuun ympäri. Niiden aikana
tutkitaan olosuhteita maan ja kuun
välillä, otetaan yksityiskohtaisia
kuvia kuun pinnasta ja tutkitaan
sitä ympäröivää lähiavaruutta. /
Kuun tutkimisen ensimmäinen
vaihe päältyy siihen, että sen pinnalle
muodostetaan pysyvä tieteellinen
tutkiinu.sasema. Kuun - yksityiskohtainen
tutkiminen vaatii kuitenkin
vuosikymmeniä koska kyseessä
on kokonaan uusi maailma.
Avaruustutkimuksen kolmas linja
on iiuringon läheisen avaruuden
ja lähimpien planeettojen tutkiminen.
Tässä mielessä Blagaronovpa-lauttai
mieliin mm. tutkimussatelliittien
lähettämisen Venukseen ja
Marsin lähelle. Ihmisen lento muille
planeetoille on kuulentoa monin
verroin vaikeampaa. Mutta myös
tätä tutkimusalaa varten ovat: ne
tiedot, joita Voshodin miehistö" on
kehittänyt ensiarvoisen tärkiltä,
sanoo Blngonravov.
PÄIVÄN PAKINA
KANNATTAVAA HOMMAA..;
• M i l t e i kaikki kansalaisemme
ovat .sen verran ''kalamiehiä", että
heidän silmiinsä tulee haaveellinen
ilme ;|ina " k a h i v e s i ä " näh-de.
ssään.,
Toisinaan tuntuu, että jolkut
meistä ' nauttivat siitäkin, jos
.saamme Irottaa siimaa edes sellai-sess;
i laminiko.ssa, missä ei ole
miesmuistiin enää ollut ainakaan
mitäiiii "arvokahia".
.(a t ä m ä " l a i i l i " alkaa jo nuo-resla
pitäen. Allekirjoillanul
muista takavuosina nähneensä
eräällä lähi.seudulla kolme poikaa
onkimassa purolohia — ja nuorin
pojista oli niin pieni, ettei hänelle
uskottu vielä koukkua siimaan.
Siitä huolimatta poika makasi
vatsallaan pienen puron yli
rakennetulla sillalhi ja piti pak-sunlaisesta
onki.siiinasta tehtyä
hirttosilmukkaa vede.ssä siinä h;ir-taassa
iisko.ssii, että hän "hirttää"
kalan jos se l.vöntää päänsä siihen
pieneen silmukkaan.
Aikui.scn silmällä kal.soen tämä
lohen hirttohomma tuntui siksi
oudolta, eitä se jäi lähtemättömästi
allekirjoiKanecn mieleen.
Mutta todellisuiide.ssa tämä pikkupoika
ei ollut paljon sen kummempi
kuin m e muiilkaan"kal;is-tuskärpäsen"
saaneet. Monet
mei.stä tuntuvat olevan samaa
mieltä edelläkerrotun pojan kanssa,
että "hyvää kalati" kannattaa
y r i t t ä ä koukkuun vaikka, sitä ei
saisikaan:
Samanlainen villitys vtillilsee
— tosin hieman picnemmä.ssä
m ä ä r ä s s ä — sunnunlaimetsäslyk-sen
liimoilla.
.Järkevämmät ihmiset py.syvät
tietenkin kotona: Ostavat hyvää
lihaa kaupoista t;ii lorilta ja saavat
varmasti halvemmalla aterian
.sa kuin ne, jotka hakevat"ilmai-seksi"
saatavaa Tapiolan karjaa
tai lintuja salomailta.
Siilä huolimatta on kansalais
lemme keskuudesta miltei yhtä
vaikeat.! löytää sellaisia miestä —
naisia kylläkin on — joka ei piisi
joskus elämänsä jos.säkin vaihees-sii
ollut kiintynyt metsästykseen.
Meillä kaikilla on ollut omatekoi
sia "kaaripy.s.s.vjä", peräti hengen-'
vaarallisia "tussareita" ja muita
"ampuma-aseita", jotka ovat käyneet
aivan täydestä kuten kävi yl-liikerrotun
pikkupojan hirttosil-
^mukka siinä kalastukse.s.sa.
Selvää siis "ön, että kansalais-
-temme keskuudessa on paljon
'asiantuntijoita' .silloin kim tulee
puhe sunnunlaimetsäslyksestä.
Kuten siinottu, toi.set ovat ai
kuisiksi tultuaan "parantuneet"
siitä taudista, mutta toiset meistä
eivät näytä vanhentumi-sesta
huolimalta mitään viisastumisen
merkkejä! Siihen ryhmään kuuluvien
miele.stä "metsästäminen
kannattaa" vaikkei sieltä mitään
saisikaan^
Tässä päivänä muutamana oli
esim. allekirjoittaneella tilaisuus
tavata TUL:n tyttäriä katsomaan
tulleita "vieraspaikkakuntalaisia",
jotka muun ohella kertoivat, että
" l i h o j a " on tuotu aivan jumalattoman
paljon erämaista.
Onneksi olkoon.
.Ia hyvää onnea niille, joille ei
Onnetar ole vielä hymyillytr-.
T-oisaalta on helppo tiukan' tullen
lohduttautua silläkin, että
metsästyskin kannattaa, vaikkei
sieltä "mitään saisikaan. Pinnalli'
sesti katsoen tämä tuntuu järjettömältä,
mutta loppujen lopuksi,
yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta,
ja mikäli on puhe ulkoilusta
yleensä, niin varsinkin sisätyö-
Iäisille se on — kohtuullisesti ja
Järkevästi "nautittuna" — sekä
terveellistä että virkistävää. 'Vahinko
vain, että tämäkin elämänala
on kaupallistunut siinä määrin
että ensimmäisellä sijalla pidetään
siinäkin rahanhankinta-mahdollisuuksia,
varsinkin uiko-maavaluutan
saantimahdollisuuksia.
Mutta mikäpä ei olisi meillä
kaupallistunut? -— Känsäkoum.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 5, 1964 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1964-11-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus641105 |
Description
| Title | 1964-11-05-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Torstaina, marrask. 5 p.Thursday, Nov. 7, 1964
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265
PublJshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 E lm St. West. Sudbuiy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertlsing rates upon application, translatlons free of charge.
Authorlzed as second class mall by thff Post Office Department, Ottawa,
-' and for payment of postage i n cash.
• M e m b r o f'. i he l- CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa-
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
WILSONIN 10 PÄIVÄÄ
Lippu- ja vaaiijupakasta
Ottavvasta tulleet "epäviralliset" tiedot viittaavat siilien,
että liberaalipuolueen päämajassa suunnitellaan uusia vaaleja
"lippujupakan" perusteella.
Meille selitetään, että "jos"' vanha torypuolue jatkaa
jarrutustaktiikkaansa — loputtomien maratoonipuheiden pitoa
lippukysymyksen ratkaisun tai lisäbudjetin hyväksymisen
ehkäisemiseksi —silloin se (konservatiivipuolue) on vastuussa
uusien vaalien pidosta, mitä ei kukaan nykytilanteessa
halua. • • . • ,
Kukaan ei voi puolustaa konservatiivipuolueen johtajan,
John Diefenbakerin asennoitumista'ja kurjaa jarrutuspoli-tiikkaa
lippukysymyksessä. Loputtomien maratoonipuheitten
pito tai oikeammin samojen jorinain lukeminen moneen
kertaan lippukysymyksen ratkaisun ehkäisemi.sel--si. olisi suorastaan
loukkaus parlamenttia ja Canadan kansaa vastaan.
Toisaalta on kuitenkin muistettava, että liberaalipuolueen
hallitus on tässä kysymyksessä soutanut ja huovannut
niin paljon, että toisinaan tuntuu, jotta se on miltei pyytämällä
pyytänyt tätä kurjaa jarrutustaktiikkaa konservatiiveilta.
Jos missään, niin tässä pitää paikkansa vanha suomalainen
sananlasku, että "pata kattilaa soimaa, musta kylki
kummallakin". Asia on sitäkin tähdellisempi jos muistetaan,
että hallitus ei ole käyttänyt kaikkia mahdollisuuksiaan kon-:
servatiivien jarrutustaktiikan ehkäisemiseksi.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, alahuoneen eri puolueista
muodostettu erikoiskomitea on esittänyt selvän enemmistöpäätöksen
(10r4) perusteella uuden lippuluonnoksen mihin
kuuluu yksi punainen vaahteranlehti valkoiseHa taustalla
ja punaiset pystyraidat lipun kummassakin päässä.
-Me uskomme että tämä lippuluonnos on taiteellisesti ja
aiheellisesti edeltäjäänsä onnistuneempi. Rohkenemme sanoa
näin omahyväisyyteen lankeamatta vaikka.meidän lehtemme
on "lippujupakan" alusta asti ollut mieluimmin yhden vaah-teranlehden
kuin kolmen sellaisen kannalla. Jokatapauksessa
tämä ehdotus edustaa parlamenttiryhmien enemmistöä ja sellaisenaan
uskomme sen saavan kannatusta seka alahuoneessa
että sen ulkopuolella, jos liberaalipuolueen hallitus sitä todella
haluaa.
Toisaalta olisi suoranainen maalhnen synti parlament-taarista
hallitusjärjestelmäämme vastaan, jos tästä aiheettoman
pitkäksi venytetystä lippujupakasta tehtaisiin se "syntipukki"
eli variksenpeiätin, jota lyömällä ••voitaisiin jotenkin
muka oikeuttaa uusien v^tlien.järjestäminen silloin kun lippukysymyksen
lisäksi on vielä ratkaisematta hallituksen ehdottama
eläkesuunnitelma — maksullinen, työmaalta :toiscl]e.
kulkeva eläkesuunnitelma nyt voimassaolevan eläkkeen lisäksi
— sekä.tuomari Hallin kuninkaallisen komissionin ehdottama
pakollinen sairashuoltopalvelu, minkä hyväksymistä
canadalaiset yleensä odottavat.
Me uskomme myös, että jos hallitus ynllaä välttää vastuutaan
näissä tärkeissä kysymyksissä — yhtyy torypuolueen
jarrutustaktiikkaan tavallaan näiden uudistusten toteuttamisen
ehkäisemiseksi — mikään "lippuluonnos" ci-silloin takaa
liberaaleille vaalivoittoa.
Hyväksyttäköön, alahuonee.ssa ensiksi uusi lippuluonno.s
sekä sen jälkeen luvattu vanhuudeneläkelaki ja sitten Hallin
komissionin suosittelema, sairashuoltopalvelu. Jos liberaaleilla
on vielä silloinkin. vaalihinkua, se on tietenkin asia
erikseen.
Pääministeri Wiison sanoi vaalitaistelun
aikana tarvitsevansa 100
päivää luodakseen pohjan Englannin
py.sähtyneen talouden^ nousulle'.
Työväenpuolueen saatua niukan
vaalivoiton, Wilson pani y l i 100 jäsentä
käsittävän hallituksensa (apu-laisministerit
ja eriarvoiset valtiosihteerit
mukaanluettuna) — ko
koon ilmiömäisen nopeassa ajassa.
Ja Wilson ei tarvinnut kuin 10 päivää
pyytämästään 100 päivästä, kun
hän löi pöytään ohjelmansa lähtökohdan.
Jotakin tämän tapaista tiedettiin
odottaa — Englannissa paljon
enemmän kuin ulkomailla
mutta tästä huolimalta WiIsoni»
läh ölaukaus jota on jo ehditty nimittää
työväenpuolueen "hevoskuu
ri-", ' k r i i s i - " ja "hätäohjelmaksi",
on jo ehUnyt vaikuttaa shokin tavoin
nimenomaan ulkomailla.
Konservatiivit ja heiiiän päämi-nisterinsä
yrittivät aivan vaalipäivään
asti esittää Englannin taloudesta
kuvaa, jonka mukaan tilanne
ei olisikaan niin huono kuin työväenpuolue
mustasi. Vanhoilla koc^
tuilla keinoilla jatkaminen, jota täydentäisi
vapaaehtoisuuteen perustuva
uudistustyö turvaisi terveen kehityksen
jatkumisen, vakuuttivat
konservatiivit. Wilsonin ohjelman
mukaan tilanne on aivan päinvas:
lainen: Englanti on konkurssin par.
taalla ja tästä tilanteesta ei ole muu
SV
SYNTYMÄPÄIVIÄ
.i^. .^r
ta pelastusta kuin pakko otteet, tuu-mittiinpa
koti- ja ulkomailla asias
ta mitä tahansa.
Englannin taloudellisen kriisin
ytimenä on ollut j a on maksutaseen
kasvava ja huikea vajaus. Molemmat
pääpuolueet ovat myöntäneet
tämän. Konservatiivit yrittivät ea
ncn vaaleja pienennellä sitä ja työväenpuolue
suurennella. Työväenpuolue
on ollut oikeassa. Ennen
vaaleja konservatiix^it sanoivat, että
maksutaseen vajaus muodostuisi kuluvan
vuoden aikana 50 miljoonaksi
punnaksi. Oltuaan 10 päivää vallas-
.sa Wilsonin hallitus on todennut, et
tä vajaus muodostuu 700—800 mii-jooium
punnan suurui.seksi. Tähän
suuntaan ei voida jatkaa enää päivääkään.
Ja tilanteen kääntämiseksi
Wilsonin hallitus, on määrännyt
elintarvikkeita, perusraaka-aineita
ja raakatupakkaa lukuunottamatta,
kaikille, tuontitavaroille 1.5 pro.sen-tin
suurui.sen tuontimaksun, joka on
itse asiassa sama kuin tullien korotus.
Päätös astui voimaan jo tiistain
vastaisena yönä. Käytännö.s.sä tuon
tiinaksun hintoja korottava vaiku
tus 011^ paljon suurempi, sillä liike
vaihtovero lasketaan tuontihinnasta
ynnä (nyt korotetusta) tullista. Vä
likädet voivat vielä lisätä lopullista
hintaa.
Rautaportti-Tonavan
solmu-muuttaa muotoaan
Kuluvana syksynä "ammultiin" Homanian ja Jugoslavian
välisellä rajalla näiden kahden maan vesivoimalaiiossuunnitel-man
"lähtölaukaus" kummankin maan päämiehen Gheorghe
Gheorghiu-Dejn ja Josip Broz Titon osallistuessa suursuunnitel-man
avajaisjuhlallisuuksiin. Kysymys cn "Rautaportista", Tonavan
vuonomaisesta kavennuksesta, joka on ollut Tonavan
vaikeakulkuisimpia kohtia ja samalla kiitollisimpia vesivoimalaitoksen
paikkoja tässä Euroopan valtajokiin kuuluvassa vesijärjestelmässä.
R a u t a p o r t i n " k a n j o n i " on 110 kilo-mEiria
pitkä ja molemmininiohn kor-ceidcn
vuoren.seinuuiien yniparomia.
Tonava; joka .sila ennen Pann.9u:an
.asanttolla kiertäessään on .suun lai.'-;-
ia virta, heillaytyy taalla oikuk-iaak.
si. Paikoitellen ovat . pyörteet
uin vihai.sia, etta vvsi nayttaa kic-
•uivan. LaivalMkPMUi^ talla osalla To-lavaa.
on aina ollut vaikeata ja vaa-
.nuL ehdotonta luolsiapiia. Vaikeata
iS on ollut inyo.s i)oliitli;:esti. Ennen
oista maailinansotaa ei Rautaportni
{anjam ollut m m kuin nyt Rom:i-iian
ja Juuo-slavian koiUrolInr alai-icn
vaan Tonavan alueen ulkojjuo-
3lla olevien niauienvalvonna.'--.sa. II
naailman.sota toi muiitok.son tilan-
.csron ja iiyl Tonava» liikeiiiietia
:oskevat a.sia'. hoitaa Tuiiavaii ko-ni.
s.siD. jolioii kuulKvai vain ne maat,
,oideii kautta Tonava virtaa, fiota ai-hvn['\
muutokaen niyos itse Rautaportin
.suhtcMv.
••Kanjoiiiniaat" Romania ja Jui;o-slavia
ovat noui kuudentoista vuoden
ajan suorittaneet tutkimuk-^-ia
Rautap.-irtin vesivoiman liyvak.^ikay-aa^
u;il: kiiiJ':ikon ylit^^saika lyh^^^^^^
Tämä tullien korotus on selvästi niuutokseh myös itse Rauta- 120 lunnina S^tuntiin:. V
Efta-sopimMksen sekä kirjaimen et- ponin sulitc"n Rautaiiortti merkitsee pienoista
tä hengen vastainen. Efta .sallii vain j Kanjoiiimaal" Jut;o- vallanki:moi;.sta. myös kanjonin ran-kiinliörajoituk.
sot korkeintaan 181 alavia noin vuo- ra-alii-illa. 80 kilcmctrin pituudei:-,'.
kuukauden ajaksi tilapäisen maksu-.; jje„ tutkimuk.^-in kanjonin rantalöyraiiii vahvislot-.
tascvajauksen korjaamiseksi. Wil- ; Rautaportin ikay- tava. Nykyisia rantatöyräitä on.koro-
.sonin hallitus on päättänyt ruveta i töstä ja vihdoin viime vuonna tehtiin iefava i.ihe.s metrilia.; Erilai.^Jel.sivu-maksamaan
myös (noin !,.'>%. suu jvaltloldfn viilinfii sopimus yhteis- kanavat, pumppua.scmat ym. kiuilu-ruista)
tukipalkkiota verohelpotus ! työstä. Haut-.ipuilin rak-.ntaimse.sia vat nnn ikaaii työn piiiiih; Li.säk.si
ton miiodo.s.sa vientiteollisuudelle. vai-sinaine:i töiden alkininlahto ta - .merkit eek.injiVnin '•valjastaminen"
•l'amä on taas Calt-.sopimuksen sään- pahtiii svv.-aiussa. Suunnitelma o:i {jnikcitLii-jn v.inhan ; asutuk.sen :poi.=-
nösten vastainen. Wilsonin hallituk- kaksipuolinen sikali, etta s • .^jsaliaa snrtanu;;:.:! ja uu.sien; maantie- jn
Erkki Hill, Toronto, Ont., täyt- sclla olisi ollut kaksi vaihtoehtoa:'seka vesivnmalaitoksen rakenfimi-j rautaiK yliteyksKm Juonii.sla.
tää tänään, marraskuun 5 päivänä | punnan devalvointi ja Koron korot- sen etta '•kanjonm'^ laivalnkeiit-aMi.j . Juy(,.s!avi;ui i)uol(lla tyhjennetään
70 vuotta. jiamincn Edellinen olisi aiheuttanut jaijr.M,.l\n i /.vmmenkunta kvi.ia. joista kymme-sukulai.
sten ja tutta- jihfiaation eli punnan arvon huono- i : Kautaportin rakentamisen ov;it vh-; nen ti:n;i;ia a.uika.sla .saa muutt«a
kca. Padon kummallakin puolella .sijaitsevassa
voimalaitoksessa on 'kuudella
turbiinilla varu.stettu generaattori,
jonka kapasiteetti on 11,000 miljoonaa
kilowatt,ituntia. Tamiin ener-
Hianli.sayksen la.sketaan : peittäviin
loksikin ajak.-^r molempien maiden
eiierKiaiitarpe(!n ka.svun.
Ttaufaporlin rakentaminen vcsivoi-inalailrkseksi
on .suhteelli.sen kallista.
Yrit.vkten tekee kannattavaksi .VJ, etta
voinialu.-itannon ohella -suunnitel-jn.
rheli^oUaa huomattavasti Tonavan
laiv:i!r.kci!n;;ttä.
Naihiii a.sti liikennetta on voitu harjoittaa
vain ylHien.suuntai.se.stl ja silloinkin
vain paiva.saikaan ja pakko-py.
antiy :sin. Kanjonin liikcnnckapa-
.-lieetti kasvaa 12 miljoonasta ton-
•iiiiH nom 45 imljooiiaan tonniin ja
-amalla; tapalUuu huomattavaa ajan
LABOUR-JOHTAJILLA
YLLÄTTÄVÄ KANTA
Moskova; — ISfeuvoi^QUiitossa
arvostellaan voimakkaasti Englannin
uuden ulkqministcrin Pat-ri(^
k GordonrWalkerih lausuntoa,
jonka mukaan Englannin valtuuskunta
tulee seuraavassa YK:n
ylciskokousessa äänestämään sen
puolesta, että Neuvostoliitolta ja
eräiltä muilta mailta otettatisiin
äänioikeus yleiskokouksessa, koska
ne eivät ole osallistuneet YKn .
nimissä Egyptissä ja Kongossa
tapahtuneiden sotatoimien rahoittamiseen.
Tätä Gordon-Walkerin New
Yorkissa esittämää lausuntoa ihmetellään
suuresti ja, todetaan sen
sotivan kaikkia labour johtajien en
nen vaaleja antamia lausuntoja vas
taan.- .•,
l/.vestij;in kommentaattori B Ui
mitrijevkys.vyluasunnon johdosta:
flaliiavalko labourin toimihenKJlöt
täten sanoa, että he ottavat vastuun
siirtomaiden • sor.totöimenpiteistä
keski idässä ja .Kongossa, vaikHT he
niitä aikoinaan arvostelivat? -Hän
palauttaa m i e l i i n , G a i t s k e l l i n j a t V i l -
sonin luasunnot muutamia vt|ösia
.sitten, jossa' he tuomitsivat Uvök-käykscn
Egyptiä vastaan aggressiivisena
epäkansallisena politiikkana.
Mikähän on muuttunut nyt? Minkähän
vuoksi he haluavat nyt,*;että
syyn tästä hyökkäyksestä kantaisivat
jotkut muut kuin koloniasaatto-rit,
kysyy kirjoittaja. .'ii
— Meidän maamme ei , misS^än
tapauksessa tule maksamaan kopek-kaakaan
kolonisaattoiien seikkailusta
keski idässä ja Kongossa, kirjoittaa
tarkkailija ja huomauttaa,
että labouristit matkaan lähtieiisään
ottavat taakakseen konservatiivien
asenteen Y K : n taloudelliseen asemaan
nähden. Se voi aiheuttaa vain
opämicnyttävi£ yllätyksiä, äilhoo
•arkkailija. " •
Merkittävä kongressi
Australian rauhan liikkeellä
Yhdymme
vain onnentoivotuksiin. neniisen j a jtilkiinniäinen deflaation
Ottawan kokous
. Viikon alussa alkoi Ottawassa 21 maan edustajain kokous
missä keskustellaan uutistietojen mukaan " t e k n i l l i S i S t ä tiedoista"
rauhanjoukkojen, järjestelyn kohdalta, "missä suhteessa
olemme menneisyydessä olleet aivan liian usein valmistumattomina"
kuten pääministeri Lester B. Pearson sanoi
tilaisuuden avajaisistunnossa.
.Kuten tiedetään tätä rauhanjouklrojcti järjotitämiskysy-mystä
on puuhattu jo pitemmän aikaa. Aluksi oli tarkoitus
pitää vain pienempi kokous, mihin olisi t u l l u t y h t ä poikkeusta
lukuunottamatta yksinomaan NATO-hittoon kuuluvien
maiden edustajia. Se suunnitelma raukesi k u i t e n k i n e r ä i t t en
Pohjoismaitten, ja osaltaan myös sosialististen maiden vastarinnan
johdosta. Silloin ehdotettiin että perustettaisiin YKn
hyväksi, mutta kuitenkin YKn ulkopuolelle, erikoisia "rauhanjoukkoja",
joita voitaisiin sitten lähettää eri puolille
maailmaa, jos puhkeaa sellaisia maailman rauhaa uhkaavia
kriisitilanteita kuin oli esim. Suezin kanavan ja nyt viimeksi
Kyproksen kriisi. Joidenkin maiden, erikoisesti Neuvostqlii-tonjtoimesta
esitettiin silloin olettamus, että sellainen kokous
oliäi NA,TO-maiden eräänlainen naamioitu yritys riistää YJKn
turvallisuusneuvostolta päätösvalta rauhanvoimien käytö.stä
ja muodostamisesta. Merkillepantavaa myös on, eitä t ä l l a i s - 4 - h e n k i s e n upsec-ten
"ulkopuolisten" rauhanvoimien : muodostamisajatus on
yhtenä kohtana Yhdysvaltain presidentti Johnsonin äskettäin
suosittelemassa "kymmenestä tavasta taistella kommunismia
••vastaan"..
Oli näiden seikkojen kans.sa niin tai näin, mutta tosiasiana
pysyy, että liittohallituksemme suosittelemaa rauhanjoukkojen
perustamiskokousta ei saatu ensivaiheessa järjestetyksi.
Sen jälkeen puhuttiin suuremmasta konierenssista, ehkä
yli kolmenkymmenen vallan konferenssista, missä myös piti
ennakkotietojen mukaan suunniteltaman tällaisten rauhanjoukkojen
perustamista. Sen lisäksi," että tämän toisen .suunr
nitelman mukaan konferenssiin olisi kutsuttu entistä enemmän
osanottajamaita, sinne oli nyt aikomus kutsua myös
NATO:oon kuulumattomien maiden edustajia — erikoLsesli
"YKn rauhantyöhön osallistuneiden maiden" edustajia.
Mutta tämäkin suunnitelma kohtaLsi vissejä vaikeuksia.
Ottavvasta asiaa selitettiin niin, että näin "suuri konferenssi"
Rirjeitä^
! teistyö.'^--;i .suininitelleet nelyiacli:-v.i j :nuii ilK-. Kom.mian ,])Uolclla haalo-
1 sijaitsrva Eiu-ri?()proji4:t ja loniaiiui-• .la.^-ky Kcskie Hi.lJOO asukaMa. Naide;i
! lainen ISPK Touieii la-kelaaii k - ! ja muidt :i Raul.ipoi tm alua-n aMJk-
: tavan seit.^cmaii viioUitj:. .siiut :i:k;i- I k..-:dvii elama on aina liittynyt Tona-nu
lyo.^keiitelee Raiitapnim ra.-ci-n-! v;i:in, joka on i:ii-j(ji:nul pääasiallisen
tami.M'.-i.s:i ii.-lja ti;ha:ta njmairiaLiista i tciiiu-.iii:ulon. Kanaalin yalmistuiLua
ja yhla monta jimoslavi;(l.iist;i. R i - i ntiit-iiJiiikkakiMUiat paa.vcvat. e.ristay-kennuMoideii
arviohima mr -iCd m i l
MENNÄKÖ V . \ I EI?
Jo varhaisesta nuoruudestani Suomesta
on muistoja jälellä. miten
siellä suhtauduttiin viinan villitse-,
miin .Ja kun tulin tähän maahan
yli puoli vuosisataa sitten, oli tääl-.
lä samat perinteet. KaJttiiis.seuio
jcn ja työväenliikkeen "taloja" oli
kaiki.s.sa suuremmissa suomalaisasutuksissa.
Jä.senmäärä näissä jäiji-s-töi-
ssä oli silloin luullakseni hup-1'.'
Joonaa dnlhnia. joka .samoir. kuin aikanaan
;sa.-.iav,i i;ihkovoun.i ja ini:';
.lyoty jaetaan ta.naii osii,io!t;ivii ::
inaid'-ii ke.-k-. n. Kiii.joimi .Mil.-iuje e
raken'aiiiisee:i anta-.al muut Ton.i-vainnaat
luottoja.'JDI,.-::I he .saavat ta-
I v l e i n en jaiie.stykscn valvonta. Vii • kalMn kanaalin kayton yhteyde.«;sa.;
na.sta niopuiifista iieilia oli .Miiirin V.-sivoim.ilaitos sijoitetaan kahden
l.vastus Riippui viinan määrä.stä ja [^'•""''''''''P='-'lV'«'J
Sipin kylastii. TiUle paik:Ule stpHiä i ^'>™'^"'"'^ tulevan • Siiiliojarven vv-
•yiici.s;. yck-sta.iiv: vilk.i.'.luvan liike; i-
:etn tuoc;-..s::; i nivus heille lisiaii-MOita
Hautapdrtti-alueeu mol':mmat laiir
Ma! ovat ta".-ni:a liis;:)naa. .ovathan
;iar;ia seuMija jiiill.i.il;i ja .lan.'-).ovat
;.,jidannei. i t(,ii-,:n.sa. Kaiijonitoiden
yhioydiss.i kiinnitetään hucinioM
myös iiistonallirjten muisto.merkkif.-n
peia.siaiiii-e; '.1.. Niinpn 'Irajanu. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-11-05-02
