Vapaus, May 21, 1963

              !$ivu 4 "^^istaina, toukok 21 p. — Tuesdiy, May 21, 1963
SUPBURY JA
Y M P Ä R I S TÖ
* 'CSJ;n Sudburyn osaston kuukau-
-sikokous on Finnish haalilla tänään^
j;Uistaina; kello 7:30 illalla; Johtokun­tia
kokoontuu tuntia aikaisemmin,
£iis 6.30.
2' Meloidy orkesteri ^ ^ Wa-
•ttupin suomalaisella haalilla lauan-
Ltäina toukokuun 25 päivänä. Ohjel-
"Uian päätyttyä tanssitaan orkesterin
Ctahdilla.v ' • >
Visan kokous. Waupin haalilla
^tiistaina, toukokuun 21 pnä kello
T.30 iUalla.
Alertsin ja Visan kokous Sudbu-
>yn Finnish haalilla toi-staina tou­kokuun
23 jiäivänä kello 7.30 ip.
; Kevätkauden viimeinen hauska
xbingotilaisuus on Finnish haalilla
4Örstalna, toukokuun 30 päivänä
Ic^llo 7.30 illaUa.
LonKlakelaisten järjestämä haus-ka
bingotilaisuus on keskiviikkona,
toukokuun 22 päivänä, kello 7 i l ­lalla
Ida Tuokon asunnolla. Kaikki
tei-vetuUeita.
Työn Puiston .mainio sauna on
avoinna keskiviikkioslni lauantaisin
ja sunnuntaisin kello 1-^11 ip.
T^koot Työn Piustossa
tustHina, tk. 28 pnä
Työn Puistossa jatketaan tal­kootöitä
ensi tiistaina tk. 28 pnä
heti illallisen jälkeen. Silloin tar­vitaan
miehiä ja naisia maalaus­töihin,
penkkien korjaukseen ym.
Tulkaa runsaslukuisina ja tuokaa
maaliharja,' vasara tai saha' tul­lessanne.
Talkoissa tavataan!
Pafs Barber Shop
HUOLELLINEN TTO .
7 CEDAR ST.. SUDBUHY
; Viinakaupan vieressä
POIKETKAA!
LAK€WAY
i CONf^ECTIONERY
Hyvä varasto aikakausijulkalsuja.
l makeisia, ruokatarpeita ym.
Nebon Ja John kat kolm.-Sndbory
SudbuiY Footwear
\, Ensiluokkainen kenkien
. , korjaamo
NOPEA PALVELU
BILLGBOOl^K, oiaisi
21 Larch ' KJiv'CdWt^4'rakeno.
Kaupungin edustajat
maakuntahallituksen
puheille kesäkuussa ^
Viikon lopulla saatiin tietää, että
pormestari B i l l Ellis on nimittänyt
Ontarion pääministeri' John "Ro-hartsin
puheille kaupungin_ vaikean
rahatilanteen vuoksi menevään ko­miteaan
kontrolleri Jack Hawkins-in
ja itsensä lisäksi, valtuusmies
Neil Birneyn. Tämä komitea yh­dessä
kirjurirahastonhoitajan ja
pääinsinöörin kanssa vierailee To­rontossa
Ontarion maakuntahalli
tuksen puheilla johonkin aikaan ke
säkuussa.
Isorokkoepidemia
Tukholmassa
massa
massa.
Jatk. 1. Siv.
muuallakin kuin Tukhol-
Merkillepantavaa on, että kaikki
tartunnan saaneet ovat olleet kos­ketuksessa
toisiinsa, siis saman
perheen jäseniä tai tuttavia, ja toi­nen
huomionarvoinen seikka on se,
ettei heistä tiettävästi kukaan ole
saanut aikaisemmin isorokkoroko-tusta,
mikä on ollut Kuosissa jo pit­kän
aikaa vapaaehtoinen.
OPTOMETRISTI
l i
Nykyaikaiset silmien-tarkästus-
]a silmälasien valmlstugrälBneet
SILMXMVNALtNSSEJX
L. Y. Lacourciere
II.A,OJ».
Pah. 674-5156. kotiin 673-2674
36 Etan St. E. yläk., Sndbnry; Ont.
Sai $1,000 vahingon­korvauksen
Snider townshipissa asuva leski,
mrs. Bertha Keskinen suostui vii­kon
lopulla siihen, että Ontarion
moottoriajoneuvojen rekisteeraus-virasto
maksaa hänelle $10,000 va-hingonkoi-
vausta ja kaikki oikeus-kulut
($8,000) miehensä Samuel
Keskisen kuolemantapauksen joh­dosta.'.".'
Mrs: Keskinen vaati aluperin
$50,000.
Joku auto iski -Keskiseen Creigh-tonin
tiellä kesäkuun 28 päivän i l ­tana.
Auton ajuri ja autoa, joka
Koskiseen iski, ei ole tunnustettu.
Keskinen asui vaimonsa ja kah­den
lapsensa kanssa farmillaan
Creightonissa.
Mrs. Keskinen saa mainitusta
summasta $8.500. Edward Arnold
Keskinen $500 ja Samuel Robert
Keskinen, joka on alle 21-vuotias
saa $1,000.
Appler syöksyi
Hasmanin olii \
Varsova. — DDRn 22-vuotias
Gotthard Ampler riisti torstaina 7.
etqpin voiton Tshekkoslovakian
Hasmanilta syöksyttyään aivan maa­lin
rajalla tshekkoslovakialaisen
ohitse. Voittajan aika oli 3.03,16.
Kolmais oli Belgian Haeseldonckx
UUSIA ROMAANEJA
X saatavana hirjakattpastamme
EEVA KILPI:
NAINEN KUVASTIMESSA
232 sivua Hinta sid. $3.25
Eeva Kflpi kertoo romaanissaan Innasta, 30-vuotiaasta perheen­äidistä.
Päälllsta puolin kalkki näyttää olevan hyvin — IrmaUa on
kotU koUne poikaa Ja mies. Mutta mies on yleensä poissa kotoa,
iltaisinkin. Innan elämän pyrkii täyttämään pelkkä odottaminen.
Ja nuoruus alkaa jo.loitota Sitten elämään ilmestyy liusl kiinto­piste.
Jorma, miehen työtoveri. Jorman hahmo alkaa kasvaa Irman
mielessä — on kysymyksessä uusi rakkaus, kuitenkin ikään kuin
vain eräänä mahdollisuutena.
MAGDA SZ.IBO:
METSÄKAURIS
NAirrrELIJATAB RIISUU NAAMIONSA
220 sivua Hinta sid. $3.50
Tämä romaani on erään naisen elämäntilitys. Näytetlljätär Esther
Encsy riisuu siinä naamionsa, ripittäytyy kuolleelle rakastetulleen.
Köyhyys ja arvossapidetyn sukulaisperheen nöyryyttävä tuki kat­keroittavat
Estherta lapsuuden ja nuoruuden. Elämä tunfuu epä­oikeudenmukaiselta.
Esther on kova, kapinallinen ja leppymätön
vihrasaan. Joka kohdistuu sukulaisperheen hellittyyn tyttäreen, hä­nen
koulutoverifaisa.
EEVA JOENPELTO:.
NAISTEN KESKEN
KIRJEITÄ TUNTEMATTOMILLE
80 sivua Sid. $2.25
" . . . tässä teoksessa Joenpelto Jakelee tervettä järkeä roimin an­noksin,
pippurilla maustettuna. Tuloksena on rautaisannos elämän­viisautta
erilaisiin pulmiin takertuneille nalsenpuoliHe, koulutytöil­le,
kotirouville.'" miniöille, virkanaisille.— Joenpellolla on kyky"
tasapuolisesti yromäriaä sotkuisten avio- ym; vyyhtlen kalkkia
osapuolia, meitä' miehiäkään pahemmin sortamatta, solvaamatta."..
PAULI HASO:
ELOKUUN ILLASSA PUNAINEN KUU
146 sivua ' Hinta sid. $2.50
PauU Maso on valhinut aiheekseen elokuisen puintipäivän ja sitä
seuraavan illan tapahtumat syrjäisessä maalaiskylässä. Iso-Kul­malan
isäntäväki, pojat, palkolliset Ja satunnaiset kävijät muodos­tavat
sen ihmisryhmän. Jonka toimia Ja tunteita tarkkaillaan.
Kaiken päivää {lorottanut heiikuva aurinko Ikäänkuin patoaa mie-lenkuohua.
ärtymystä, toiveita Ja Intohimoja. Ne vaativat purkau­tumistaan.
Tänä iltana elämän Ja kuoleman voimat on manattu
esille. Ja villit rytmit kantautuvat kauas kirkonkylän tanssilavalta/
BENGT 80DEBBL11G1I:
ONNELLISET SAARET
173 sivua Hinta sid. 2.90
Tapiinmme pojan kuumaita rantahietikolta. Hän leikittelee ou­doilla
ajatuksllln; millä tuntuisi hukkua, millainen on kuolema
vedessä? — Herkin vedoin Bengt Södei1>ergh kuvailee pojan cn-
Bimniäistä tietoisesti elettyä kesää, ensimmäistä mustasukkaisesti
vaalittua toveruutta, ensimmäistä rakkautta.
Tilatkaa osoitteella:
^ Vapaus Puhlishing Company Limited
P^Ol Box 69 Sudbury, Ontario
ROKOTUSRYNTÄYS
HELSINGISSÄ
Helsinki. — Tukholmasta saatu
vahvistus siitä, että epäillyt tapauk­set
todellakin olivat isorokkoa, sai
Helsingissä aikaan torstaina täydel­lisen
kansainvaelluksen kaupungin
terveyshoitotoimiston rokotusosas-tolle.
Rokotettaviksi tulivat pääasiassa
ne, jotka lähipäivinä aikovat ulko­maille
ja ne; jotka odottavat vie­raita
ulkomailta, lähinnä Ruotsista
ja Norjasta. Rokotus otettiin paitsi
isorokkoa, myös lavantautia vas­taan.
samalla ajalla, joka merkittiin ko­ko
pääjoukolle. Suomalaisia oli sii­nä
mukana viisi, silla vain Niemen
oli antauduttava tässä vauhdissa.
Parhaat meikäläiset olivat Honka­nen
(31.), Hautalahti (35.) ja Yli­talo
(39.). .
Henkilökohtaisessa kilpailussa
pysyi kärjessä edelleen Ranskan
Gennet ajalla 28.05.24. Hänen taka­naan
vaanivat keltaista paitaa Ver-haegen,
28.05.33 ja DDRn Ampler
28.07.13.
Joukkuekilpailussa oli torstaina
kärjessä Tshekkoslovakia, joka sai
numerot 9.12.45. Samat merkinnät
kirjattiin myös Puolalle j a Roma­nialle.
Kokonaiskuvassa on Puola
edelleen ykkössijalla ajallaan 86.-
48.53. Belgia on toinen 86.52.25 ja
Neuvostoliitto kolmas 86.53.01.
Torstain reitin pituus oli 135 km,
joka ajettiin neljänä kierroksena
Varsovan kaduilla. Reitti oli suh­teellisen
helppo, mutta vauhtia pi­dettiin
sitten sitäkin enemmän yllä.
Keskinopeus oli noin 43 km:n paik­keilla
tunnissa, mutta siitä huoli­matta
joukko pysyi hyvin koossa.
Stadionilla 100,000 katsojan sil­mien
edessä oli kolme spurttikil-pailua,
joissa Belgian Haeseldonckx-illa
oli hyvä päivä.
'Edellinen päivä, keskiviikko,
muodostui Tshekkoslovakian -pyö­räilyn
suureksi päiväksi, sillä 180
kmn kuudennen etapin voiton kor­jasi
nimiinsä Zdenek Hasman, jon­ka
loppuajoksi merkittiin 4.46.45.
Toiseksi kiilautui Puolan, eli isän­tämaan
edusta ja Fornalszyk.
Venemiehen lehvättä
Tietystikin voi luetella muutamia
kevään merkkejä, kuten muuttolin­nut,
lumensulamiset ja sensellaiset.
Mutta ne eivät ole luotettavuudes­saan,
suinkaan sitä luokkaa kuin
katukuvaan ilmestyvä veneenomis
taja. Veneenomistaja on matkalla
rantaan tai sieltä kotiin. Hänet on
varsin helppo tuntea.^Hänen vaate-partensa
on likaisempi kuin puli­ukon
ja siitä puuttuu kokonaan tuo
ammattimiehelle kuuluvan univor-mumainen
yhtenäisyys. Ne retaleet
ovat kootut vuosien varrelta ja säi­lytetty
mustasukkaisesti yli talvien
jossakin komeronnurkassa. Vaimo
on ehkä aluksi tehnyt yrityksiä vaa-temytyn
hävittämiselcsi,. mutta sitä
on puolustettu raivokkaasti sähis­ten.
Er olekaan ihme. että passipo­liisi
katselee epäluuloisesti veneen-omistajaa,
yrittäen arvailla minne
irtolainen on matkalla kauppaa­maan
työkalukassia, joka mitä to­dennäköisimmin
on aivan hiljak­koin
jostakin varastettu.
Veneomistaja ei kuitenkaan näe
ympäristöään tai tulkitsee katseet
pelkästä kateudesta johtuviksi. Sei
laisten säälittävien yksilöiden kat­seiksi,
joka kurjan taloudellisen ti­lansa
tai vesikauhuisuutensa vuokr
si eivät ole voineet venettä itsel­leen
hankkia. Kun keväällä ensi­kerran
mennään katsastamaan ran­nalla
talvehtinutta venettä, on var­sinkin
kajuutalla varustetun veneen
omistajan noudatettava tiettyä kor-rektisuutta:
Koputetaan veneen kyl­keen
varovaisesti rystysillä ja huu­detaan
"haloo". Jonkin ajan kulut­tua
alkaakin sen uumenista kuulua
kolinaa ja ilmoille työntyy ahavoi-tuntu
ja pörröinen naama, katsoen
hiukan häirityn ja kysyvän näköise­nä
koputtelijaan. Nyt veneen omis­taja:'
esittelee itsensä ujosti ja lau­suu
aran toivomuksen, että voisi
aloittaa kunnostustyöt jo noin vii­kon
kuluttua. Asukas kutsuu nyt ka
juutasta mukaan neuvotteluun myös
Roopen ja Korkki-Elman. Molem^
minpuolisin kohteliaisuuksin pääs­täänkin
ehkä sopimukseen viikon
irtisanomisajasta.
Viikon kuluttua veneenomistaja
tosiaan sitten tapaa rakkaan ve­neensä
asumattomana. Nyt hän nä­kee
hedelmät hienotunteisesta suh­tautumisestaan.
Niitä kolmeasataa
talven - kuluessa pohjalautojen alle
työnnettyä erimuotoista pulloa ei
to.siaankaan ole lähties.sä särjetty.
Kajuutassa pidetyn nuotion jälkiä
on yritetty raaputella näkymättö­miin.
Lisäksi hänellä oh ijjydet
syyt toivoa, että samat. omissa ra­joissaan,
siivolliset asukkaat kun­nioittavat
hänen venettään seuraa
vanakin talvena. Tietysti, on ole­massa
joitakin mahdollisuuksia, et­tei
asukkaita tulisi lainkaan. Yksi
on se, että pikkupojat kaatavat ve­neen
telineiltään jo alkusyksystä. ;
Määrätietoinen kiilto silmissään
veneenomistaja käärii hihansa ja
TYÖN PUISTON RAVINTOLA
VUOKRATTAVANA
/Työn Paiston ravintola tarjotaan vnokratUvaksi kesäkauden
abiksi. Etiilsuiflcsiin knnluu sähkö, vesi ja puuf, sekä steDä oleva
ravintolan Ja keltUon kalusto ja yksi huone ravintolan yhteydessä.
Vuokratarjonkset on lähetettävä kirjeellisesti tonkokaon 31 päi­vään
mennessä osoitteella:
€SJ:n SUDBURYN OSASTON JOHTOKpSfTA
P.O. Box 354, Sudbury, Ontario
Levyuutuus!
Harmonikan maailman mestaruuden voittanut
lONA REED
yhdessä opettajansa
KARLPUKARAN
kanssa ovat, levyttäneet pitkäsoittolevyn, jossa he yh­dessä
esittävät kaikkiaan yhdeksän kappaletta vaihdel-ten
aina klassillisesta-nykyaikaiseen musiikkiin^
Levy sisältää seuraavat kappaleet: -
CQNCflRTO NO. 1 (Reed—Pukara)
-GLAIR DELUNE (Reed)
HOLIDAY CAPRICE (Reed)
DANCE OF THE HOURS (Pukara—Reed)
CLARINET POLKA, duetto (Pukara^-Reed)
TICO-TICO, duetto (Pukara—Reed)
PARISIAN MOODS, duetto (Pukara—Reed)
TOO FAT POLKA, duetto (Pukara—Reed)
DIZZY FINGERS, duetto (Pukara—Reed)
Tämä levy on soitettava 33^3 nopeudella
mikroneulan kanssa
TiUä harmonikan mnallman mestarin levyä on nyt saatavana levy­osastoltamme.
Tilauksen mukaan lähetämme sitä kaikkialle Cäna-dassa..-
Levyn hinta $3.98
(ynnä 12c myyntlvcro Ontarlossav
PoHtin kautta lälietettynä on Ontariossa lisättävä 23e Ja
British Columbiassa.30c postikuluihin.
' • •• ' • •• • • ' : . . ' •
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
P.O. BOX 89 SUDBURY. ONTARIO
1 iiiiiiyiMm
aloittaa työt. Maalin näkinkuoren
ja öljyisen lian raainitteleminen on
ehkä maailman likaisinta työtä.
Jotkut kotiinpalaayat veneenkun-nostajat
ovatkin löytäneet keittiön
pöydältä lyhyen kirjeen, jossa vai­mo
ilmoittaa matkustaneensa äidin
luo, ja palaavansa vasta kun vene
on vesillä tai mieluimmin myyty...
Veneet ovat yleensä puuta, ja
puulla on taipumuksena hiljalleen
lahota. Veneenomistaja paineleekin
keväisin kokeeksi runko]£(utoja rau­tanaulalla.
Naula uppoaa omituisen
helposti johonkin mikä ennen
humisi sitkeänä honkana syvällä
metsässä. Veneenomistaja työntää:
sormensa naulanreikään ja suurei^-;
taa sitä miettiessään pelkällä' sor­mella.
Sitten hän istuu hetken
perin hiljaisena, miettien täyttääkö
syntynyt aukko kiireesti Idtillä ja
käydä seuraavana päivänä koi-otta-massa
henkivakuutustaan, vai etsiä­kö
käsiinsä puuseppä, joka vaihtaa
pehmenneet laudat uusiin.
Löytyy tietysti veneenomistajia,
joilla on suuret luulot omasta käte­vyydestään.
Tällainen Tee Se ItsetMies kaivaa
kassistaan joukon tylsiä työkaluja
ja päättää vaihtaa laudan itse. Mur-joessaan
. veneparan pohjaa, hän
tulee tietysti rikkoneeksi pari vie­reistä
lautaa.\ No, eipä mitään, hän
ajattelee. Vaihdamme' myös nuo
laudat. Hän kantaa ostamansa lau^
takasan rannalle. Näyttää, että niis­tä
saisi rakennuttaa pienenpuolei-sen
kesämökin.. Kuitenkin tulee
osoittautumaan, että lautoja oli lii­an
vähän. Valmiiksi . höylätty ja
veistetty lauta on aina jommasta
kummasta päästään liian lyhyt. Jos­kus
molemmista palstaankin.
Lannistamatta työskennellen hän
lopulta saa kiinnitetyksi ensimmäi­sen
laudan. Se törröttää siinä kui­tenkin
omituisesti ja aurinko pais
taa iloisesti sormenvahvuisista ra­oista.
Yön aikaan lauta on paukah­tanut
poikki. Puuseppä, joka puhe­limessa
on lupautunut korjaamaan
laudoituksen, yiittää paeta, mutta
saadaan sentään lupaamaan erittäin
pyöreästä summasta.
Veneen maalaaminen on työ,
josta veneenomistaja eniten pitää.
Siitä hän myös saa pysyvimmät
tahransa ja joskus lieviä hermo-vikoja.
Maalipurkki kaatuu tavalli­simmin
juuri maalatulle pinnalle,
eikä se koskaan ole samanväristä,
Usein se kaatuu myös hänen pääl­leen,
valuu kylmänä sisään hihan­suista
ja housunlahkeista. Maalilla
on myös omituinen taipumus lop­pua,
kun jäljellä on noin puoli ne­liötä
maalaamatonta pintaa.
Ja osoittautuu, et^ei-samanväris­tä
maalia löydy enää mistään kau­pasta.
Lopulta vene on kuitenkin maa­lattu
ja omistaja vetäytyy muutar
man metrin päähän ylpeänä tarkas­telemaan
työnsä tulosta. Sitten hän
huomaa jotakin. Värit eivät olekaan
aivan sellaisia miltä ne kansissa
olivat näyttäneet. Veneessä on jo­takin
omituista, runko näyttää kam
mottavan karamellinväiriseltä, ka-jutat
loistaa räikeänä kuin ruttolip-pu.
Sunnuntaikävelijät tuijottavat
venettä totisina ja tekevät sen koh­dalla
mutkan, ikäänkuin pelkäisivät
saavansa siitä jonkin hirveän tar­tunnan.
Kun seuraavana päivänä
paljastuu, että kissa on kävellyt
pitkin kansia ja istahtanut sinne
tänne pesemään tuoretta maalia
tassuistaan, nojaa veneenomistaja
puuhun ja itkee hiljaa.
Vene on nyt täysin kunnostettu
mutta se on maalia. Se on saatava
veteen. Veneenomistaja saapuu
rantaan ja varmistuu että muita
veneenomistajia on runsaasti kuulo­matkan
päässä veneidensä kimpus­sa.
Hän heilauttaa kädessään ole­vaa
kassia kokeeksi. Kuuluu vieno
kilaus, kuin salaman satuttamina
nostavat lähcliäolevat päätään. Juro
hymy käy heidän kasvoillaan, kun
he kumartavat muka innokkaina
taas työnsä puoleen. Veneen omis-tcija
laskee kassinsa maahan. Nyt
kuulevat kilahduksen etäämpänä
olevatkin. Hetken kuluttua syntyy­kin
keskustelua:
-—- "Teillä se näyttää olevan
vene valmiina vesille. Koskas on
aikomus työntää se jorpakkooni"
— "Eihän tässä kiirettä,. Muuten
kyllä vaikka jo tänään lykkäisi, mutr
ta kun ei tullut käytyä kysymässä
apuvoimia".
— "No, eiköhän sitä tästä ran­naltakin
joku ukko siihen hommaan
joutaisi. Onhan tätä iltaa tässä".
— "Kehtaisikohan tässä vaivata.
Kun olette kaikki noin työssä kiin­ni?"
'
Hetkessä kertyy veneen vaiheille
iso joukko innokkaita vcsillelaski-joita.
Kiladukset ovat kuuluneet
hämmästyttävän kauas.
Mittaillaan katseilla parinkymme­nen
metrin matkaa vesirajaan. Ve­neenomistaja
kaivaa salaperäisen
näköisenä jotakin kassistaan ja sa­noo,
ettei tässä nyt ainakaan kui­vin
suin . . . liankaas kiertämään.
Venettä työnnetään pari metriä
keiTallaan, sitten saadaan syy hui-laamiseen.
Lopulta hihittelevä
joukko saa veneen vesille, jpssa se
keinuu totisena kuin ankka. Ve­neenomistaja
käy vielä tarkastamas­sa
vuotaako se. E^pä näytä paljoa
VUotäVan. Sitten hän lähtee hymyi-leviinä
ja tyytyväisin mielin ko­tiinsa.
Jättiläistilaus NLiista
Japanin Telakkateollisuusyhdis-tyks^
n ja Neuvostoliiton asian­omaisten,
kaupallisten viranomais­ten
kesken on solmittu sopimus,
jonka muknan japanilaiset telakat
rakentavat Neuvostoliiton tiliin 20
kalatehdasta käsittävän laivaston.
Kauppasumma on 137 miljoonaa
dollaria. Japanin hallitus on hyväk­synyt
sopimuksen maksuehdot. A l ­lekirjoitus
tapahtui Tokiossa.
Äsken solmittu sopimus on suu­rin
mitä Neuvostoliitto on koskaan
antanut yhdellä kertaa ei-sosialisti-sen
maan telakkateollisuudelle; Ka-on
20 'miljoonaa dollaria, 5 'kä'laiäi-lykelehdastai
joiden arvo on 40 mil­joonaa
dollaria, 5 kal^-ateriatehdas-ta,
joiden arvo on 37 miljoonaa dol­laria
ja 5 jäähdytysalusta, joiden
arvo on 20 miljoonaa dollaria.
Koko kaupan arvosta Neuvosto­liitto
maksaa käteisellä 30 prosent­tia.
Loppuosa maksetaan 12 yhtä
suurena osana joka kuudes kuur
kausi.
Toistaiseksi ei ole annettu julki­suuteen
tietoa, miten. Neuvostolii­ton
suurtilaus jaetaan eri japani-lai
«ten telakoiden kesken. Päätoi-mittajayhtiöinä
mainitaan kuitenkin
Hitachi Shipbuilding ja Tshikawa-jima-
Harima.
Länsi-Saksan . . .
(Jatkoa sivulta 3)
kaupan oleellisin kohta on siinä,
täyttävätkö saksalaiset teräsfirmat
allekirjoittamansa sopimuksen vai
ei. Menetämme luotettavan,.kunial-lisen
kauppatuttavan maineen. Ha­luamme,
ettei meidän tarvitse rik­koa'
sopimusta ja ettei meitä leima­ta
konniksi Saksalaistan liikemies­ten
on noudatettava sopimuksiaan.
Vain täten voidaan yleensä kansaiur
välisesti pitää sopimuksia yllä.
Ochel piti kieltopäätöstä vain neu­lanpistona
Neuvostoliiton rakenta­essa
suuria teräsputkijohtojaan.
Länsisaksalaisille teräsputkia val­mistaville
firmoille kieltopäätös
merkitsee kuitenkin % tuotannon
menetystä.
Neuvostoliiton esitettyä korvaus-i^
aatimuksensa länsisaksalaisille te-räsfirmqllle
ovat nämä torjuneet
vaatimukset ja antaneet jatkoosoit-teeksi
Länsi-Saksan hallituksen.
Länsi-Saksan talousministeriön :ali-valtiosihteeri
Westrick vastasi äs­ken
asiaa kpskevaan kyselyyn, että
hallitus ei ole rik)tonut muka- mi­tään
sopimusta, koska se ei ole sel­laista
allekirjoittanutkaan ja torjui
korvaiisvaatimukset!
Yleisesti on todettu, että teräs­putkien
vientikieltopäätöscin ovat
alun alkaen sanelleet suuret ame­rikkalaiset
öljy-yhtiöt, jotka pelkää­vät
neuvostoliittolaista öljyä. Näi­den
johtajat ovat pysytelleet kulis­sien
• takana ja asialle on pantu
US A : n ' hallitus aina Kennedyä myö­ten,
joka viime vaiheessa vetosi it­se
Adenaueriin. Tämä tehosi, mut­ta
tefioaako se vastaisuudessa? Asia
ei ole n i i n yksiselitteinen kuin jo­kin
riitely nukesta lastentarhassa.
Teräsputkinäytelmästä ei ole esitet­ty
vielä viimeistä osaa. — Kras.
Seuraavana aamuna on kuitenkin
uponnut. Onneksi melko matalaan
veteen. Kaikessa kiiressä on pohja­tappi
unohtunut kiinnittämättä. Ve-neenomistajan
kesä on alkanut.
RAAPPA.
T I L A T K A A
PUNALIPPU
$1.00 VUOSIKERTA
PUNALirPU on Neuvosto-Kar­jalan
Kirjailijaliiton, kaunokirjal­linen
Julkaisu, aikaansa seuraava
vhrkeäl(ulttuurilehti, sillä on «hiyvä
avustajakunta Ja laaja lukijapiiri
Neuvost4}liitossa ja ulkomailla. Se
ilmestyy suomen kielellä < kunsi
kertaa vuodessa, 128 sivuisena ja /
runsaasti kuvitettuna.
PUNALIPUSSA Julkaistaan Kar­jalan
kirjailijain teoksia, proosaa
Ja runoutta sekä suomennoksia
net/vostokirjallisuudesta. Lehti
tarjoaa lukijoilleen novelleja;. Ja
kertomuksia, runoja, näytelmiä,
kuvauksia, muistelmia ja kirjoi­telmia,
raportaash^ja, kirjaesityk-slä
Ja arvosteluja;
T I L A T K A A .
NEUVOStOLIinO
Kerran kuukaudessa ihnestyvä
kuvalehti. Tilaushinta:
$2.50 VUOSIKERTA
. Tämä Julkaisu esittelee Neuvos-vostolliton
näköaloja kansainväli­sistä
asioista; sen kirjeenvaihto-verkostoon
kuuluu Julkisuustoimln-nan
Johtajia, tiedemiehiä Ja kir­jailijoita.
Jotka Ilmaisevat omat
mielipiteensä päivänpolttavista on­gelmista.
Siitä löytyy IäaJoJ\ ra­portteja
maan ekonomiasta, tie­teestä,
kulttuurista, taiteesta, kas­vatustyöstä,
urheilusta, työnteosta
sekä Neuvostoliiton elämän muilta
aloilta.
Jupcalsu käsittää 56 suurikokois­ta
. sivua, runsas Ja erinomainen
kuvitus.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus PubiUshiiig
Company Limited
BOX 69, SUDBUBT, «ONTARIO
'/////", '''//.••'•/•"'•'','/'•//,•/, •.•,'/,•//,'/•'•.•/'/.•o,.,'////,•/,
TARMOLASSA
WOODBHIDGE, TOB^ljITO
Lauantaina, toukokuim 25 pnä
Tarjoilu alkaa kello 8. ja tanssit kello 9 illalla •
Soittaa ANNIKKI VICKMAÄN YHTYE
Tulkaa viettämään hauska ilta! :
\ TANSSILIPUT 75c KABÄRETTIKOMITEA*
Sydämelliset onijiitelumme
hänen SO-vuotissyntjim^
johdosta
Hyvää terveyttä ja paljon ot^ielUsia vuosia li^ä %
toivottavat seuraavat omsäset ja ystävät:
Toini ja^ Tauno Heikkilä
Senja Ja Vlclor Jätvis
Lydia Ja A« Anderson
Maiiu PirtHnen
Linda Ja yerner Jokela
Vera ja Väinö Salo
Irja ja Matti Winchar
Ida ja Kalle Rytkönen
Inkeri ja William Poole
Sylvia ja Gunnar Ohnian
Babs Jackson
Sylvi ja Enok Löppönen
Helen ja Eino Löppönen
Hilma ja Walter Vickberg
Mary ja Wally Vickberg
Martha Peltonen
Tilda ja Jack Männistö
Ida ja A. Kettunen
Sadie ja Einp Erkkilä
Sanni Virtanen
Salli Virtanen
Elna ja Tauno Ojala
HiliÄaVja Edvin Kekkl,^,,
Kaarina'Mel ja Aili
Elsa ja B. Torok
Hilma jä Alfred
Mikkonen
Tyyne Hämäläinen
Eila Knuutila
Hanna, ja Ilmari Leppälä
Ester ja Lauri Tekkala
Miikka Ja Fr«d Sjolund
Elsä' Romanoif
Edith j^ Rafael Pitkämäki
Sonja Barkley
Sally Barkley
Yrjö Rönn ,,,
Martha ia Kalle Kujanpää
Alina ja W. Eklund
lima ja Henry Rönty
KIITOS
Monet tuhannet kiitokset teille, kun tulitte juhli­maan
minun 80-vuotissyntymäpäivääni.
[{kiitokset kauniista kukkasista, lahjoista ja korteista.
Kiitokset myös niille jotka auttoivat Toinia ja Tau­noa
tarjoilemisessa, kahvinkeitossa ja tiskaamisessa..
Teitä kaikkia kiittäen,
IDA HEIKKILÄ,
Toronto, Ontario
Kuuluisan canadalaisen kirjailijan
M A Z O D E L A R Q C H EN
JALNA-öarjan
ROMAANIT
saatuvaiia nyt täydellisenä, kaikikiaan 16 osaa
Mazo dc In Roche on saiittiiuut elämäntyönsä päätökseen. Hän kuoli
82-vuo:iaiiiia 19Ö1 . Torontoss». Neljän vuosikxmmcnen aikana hän
kirjoitti Jaliia-romaancjnan. Tämä maallmaiikuulu sukuromaanlsarja
on saavuttanut Suomessakin vfcitavan suosion •,'-Jalna-teosten yhtei­nen
painosmäärä kohoaa Jo yli 570.000 kappaleeseen. Sarjaan kuuluu
kuusitoista romaania Joista Jokaisen voi. lukea erikseen — mutta
LUETTUANNE YHDEN HALUATTE LUKEA NE KAIKKI.
Tämä sukuromaanlsarja käsittää kaikkliian 0,555 sivua.
Jabian synty— 401 sivua Jalnattperinttt—^ 511 slvui
Ja Man aamu — 327 sivua : Jalnan isäntft — 421 sivua
Jälnän kotiopettajatar — 316 «lv. Jalna|t'kttjjiifidst^a -r 428 sivua
Jahian nuori lienny—-331 sivua NäJi«VtalU^;^tfmi — 463 »lv«u
JalnAn ketät--^ 358 sivua JatoÄ|kÄteliet palaavat
Jalnan veljekset — 338 sivua Hent^f^yUr 451 ««vufc,
Jalna — 381 sivua KtfslÄtft^l^ito^ — 398 alvtm
Jalnan perbe — 483 sivua JuiUtttjn^^
TEOKSEJtf Hn^llf^s^ljti • v;. <
$2.85 osa tai kaikki 16 os^^^ensa $40.Q0
Ostakaa kalkki osat yyhhddeessissää,, 'npUiinn fsiäääa«»tt&&ttttee; .Wf 5ÄmOi"^ fnc^h^ lUU i^jÄSMi'.''?^!?^^
i i