Vapaus, May 21, 1963

              Sivu 2 Tiistaina' toukok. 21 p._— Tuesday, May 21, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LA8ÖR ORGÄN
OF FINNISH CANADJANS
(LIBERTY) . Established Nov. 6. 19ir
EdJtor: W. Eklund . Manager: E. S t U^
Telephbnes: Ofhce OS 4-4264 — Editorlal OS 4-4265
Publlahed; thrice weekly: Tuesdays, Thursdays andSatiirdäysby Vapaj^
Publishing C!o. Ltd., 100'102 Elm St. West. Siidbury, Ontario. Canad».
Mailing address: Box 68
Advertlslng rates upon application. translations free of charge.
Authorized as secönd Oass mäil by the Post Office Department, Ottawft,
and for payment df postage in cash.
'• TILADSHINNAT '
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $^.75 , DSA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $555
3 kk. 2.75 Suoltaessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
CANADIAN LANGUACE-PRFSS
Huomenna a^^^vas NATCX-
.Huomenna, toukokuun 22 pnä Ottawassa kokoontuvan
NATO-ioköuksen työjärjestyksen tärkeimpänä asiana on
lehtitietojen mukaan Washingtonin ehdotus, että tästä 15
maari NATO-liitosta tulisi ^'atomivoima?'. Toisin sanoen on
tarköitiis tehdä sellaiset järjestelyt, että NATOn jäsenmaat
LähSirSaksa mukaanluettuna, tulisivat varustetuiksi ydin-aseill^
i. . • ."
Painostus.ydinaseistuksen laajentamiseksi on'tällä kertaa
erittäin siiuri. Siihen, viittasi myös presidentti Kennedyn ja
pääministeri Pearsonin Hyannis Portin kokouksen- jälkeen
julkaisema yhteinen kommunikea, missä sanotaan, että pää­ministeri
Pearson on suostunut vastaanottamaan yhdysvalta^
laisia ydinaseita sekä Canadaan että canadalaisille asevoimiin
le Euroopassa — ja kaiken lisäksi vielä lisää amerikkalaisia
"miehitysjoukkoja", joiden tehtävänä on täällä suorittaa
ydi^kärkien "vartiöpalvelua-'! Kun huomioidaan, että enem-.
mistö icanadalaisista äänesti vasta muutama viikko sitten^
huhtikuun .8 pnä pidetyissä liittovaaleissa jenkkien ydinaseita
vastaah,;niin silloin tulee mieleen kysymys, mistä johtuu
sellainjen hoppu ydinaseiden vastaanottamisen tiimoilta? Yk­si
vat^äus on epäilemättä se, että siten haluttiia etukäteen
vaikuttaa tänä keskiviikkona Ottavvaan tuleviin muihin NA-TO-
mäiden edustajiin.
LANS^-SAKSAN OSUUS
Yleisesti tiedetään, että Länsi-Saksan aivan liian useissa
tapauksissa entiset natsikenraalit'ja muut revanshipoliitikot
vaativat yhtä kiihkeästi itselleen ydinaseita kuin Washington
niitä tyrkyttää liittolaisilleen.
Tcfisaalta ja erikoisesti Euroopassa — Britannia mukaan­lukien;—
pelätään sitä ajatustakin, että eilen natseina esiin­tyneet
» kenraalit, amiraalit ja poliitikot saisivat Länsi-Sak­sassa
käsiinsä ydinaseita. Se lisäisi varmaan sodan vaaraa
myöntävät useimmat vastuunalaisissa asemissa olevat polii­tikot
i^uroopassa.
M(ittai samoin kuin toisen maailmansodan edellä, jolloin
Saksaij militarismia aseistettiin länsimaiden yhteisvoimilla
"komn^unismin etulinnakkeeksi", meille selitetään jälleen, et­tä
parempi on muka antaa Länsi-Saksallekin ydinaseita NA-,
TO-liiton kautta ja välityksellä koska siten voitaisiin "kon­trolloida"
näitä joukkotuhon aseita, kuin se, että Länsi-Sak­sa
hanjkkisi joko yksin tai yhteistoiminnassa Ranskan kanssa
ydinaseita niin, ettei sen liittolaisilla olisi mitään sananvaltaa
niiden J käytöstä?
Meille kerrotaan Washingtonista tulleissa uutistiedoissa,
että kun esimerkiksi Britannian työväenpuolueen uusi joh­taja,
liarOld"VV^^ilson vieraili USAssa, niin hänelle annettiin
"luottamuksellisia" tietoja siitä, miten ja missä mielessä NA-TÖ-
mäat aiotaan ydinaseilla varustaa. Sanomalehtikirjeen-vaihtaja
Max Freedman korosti toista viikkoa sitten Wash-ingtonm
artikkelissaan Wilsonin vierailun merkitystä seu­raa
vasii: "Hän. (mr. Wilson, jonka tiedetään jatkuvasti vas­tustaneen
natsikenraalien varustamista ydinaseilla—V.) sai
nähdä',) että todellisena vaarana ei ole Ranskan halu muo­dostaa-
itsenäisen atomivoiman, vaan se, että Länsi-Saksa saa
ydinaseita yhdessä Ranskan kanssa.
"ftlr. Wilson yhtyi amerikkalaisiin virkailijoihin siinä,
että Saksa tulee lähivuosien aikana saamaan uudentyyppisiä
aseita, i'Käytännöllisenä vaihtoehtona ohjelman puitteissa on
siis se,[ että tuleeko Saksan ydinvoima toimimaan NATO^lii^
ton rahoitusten hillitsemänä, vai tuleeko se esteettömästi pal­velemaan
Saksan kansallismielisiä tavoitteita . . . Yhdysval­tain
nykyinen ohjelma (ydinaseiden antaminen NATOn kaut­ta
Länsi-Saksalle--^V.) ydinasekumppanuudesta . . . on paras
toivo Saksan ydinasekriisin välttämiseksi
Kiiinka vaarallinen tällainen ohjelma on, se näkyy toi­sen
maailmansodan edellisistä kokemuksista. Silloin myös
aseistettiin Saksan imperialismia johtavien kapitalistimaiden
"käyttökelpoiseksi aasiksi", jos on lupa käyttää suomalaista
määritelmää eräästä toisesta yhteydestä ^ mutta kun mili­taristit
ja natsit saivat riittävästi kättä pidempää haltuunsa,
he unhoittivat Lontoolle, Pariisille ja Washingtonille anta­mansa
uskollisuudenvalat ja aloittivat tunnetuilla seurauk­silla
sodan edellisen päivän auttajiaan ja aseistajiaan vastaan!
Ei liioin pidä paikkaansa se väitös, että kysymys on
Vjoko^' Länsi^Saksan "omista ydinaseista", tai Länsi-Saksan
varustamisesta yhdysvaltalaisilla ydinaseilla. Todellinen
vaihtoehto on, annetaanko Länsi-Saksan revanshimielisille
kenraaleille ja poliitikoille ydinaseita, vai kielletäänkö ne
heiltä..
VARUSTELUKILPAILU VIE SOTAAN
Selvää on,^ että mitä pitemmälle kehittyy variistelukil-pailu,
$itä suuremmaksi kehitty sodan vaara — ja maailman­sota
nykyoloissa tarkoittaa ehkä koko ihmiskunnan tuhoa. .
Jos NATO-kokous suostuu Ottawassa Washingtonin ja
Bonnin painostukseen sikäli, että NATOsta tulee erillinen
ydinasevalta, se tarkoittaa sitä, että toistakymmentä jäsen­maata
Jsaa sormensa jossakin määrin ydinaseliipasimeen. Se
tarkoititaa ennen muuta sitä, että sodan vahingossa puhkea­misen
Vmahdollisuus. tulee moninkertaistumaan nyltyisestä.
' NATOn varustaminen ydinaseilla ei luonnollisestikaan
edustavvarustautumisen viimeistä ja korkeinta huippua. NA­TOa
varustetaan erikoisesti ja nimenomaan sosialistista
maailmanosaa vastaan. Toisaalta tiedämme, että sosialistisista
maistal omaa tällä kertaa ydinaseita ainoastaan Neuvostoliit­to.
Yleiisenä käsityksenä myös on, että Neuvostoliitto on tiu­kasti
lj:ieltäytynyt ydinaseiden antamisesta liittolaisilleen.
Maitta jos NATO- l i i t to varustetaan ydinaseilla, niin se
voi joljtaa---niikäU toinen osapaolv^^k^^^
— myös Varsoyan liiton varustamiseen ydinaseilla. Mikäli
a.sia kehittyisi täten, silloin.ei NATO-liiton ydinaseilla^
tamiseila saavutettaisi mitään etuisuutta koska vastapuoli
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Victor Norgord, Nolalu, Oat,
' täyttää lauantaina, toukokuun 25
päivänä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Nin ja Kiinan
puolueiieuyoltelu
heinäl(uuft 5 pnä
Peking. — K i i n a n ja Neuvosto^
l i i t on kommunistipuolueet aloitta­vat
keskinäiset jieuvottelunsa Mos­kovassa
heinäkuun 5. päivänä 1963
ilmoitti uutistoimisto Uusi Kiina
tiistaina.
Tiedonannossa sanottiin neuvos­toliittolaisten
ehdottaneen tätä päi­vämäärää
ja kiinalaiset olivat hy­väksyneet
sen. Tämä uusi määrä­päivä
asetettiin sen jälkeen kun K i i ­nan-
kommunistipuolue oli päättä­nyt
lähettää valtuuskunnan Mosko­vaan
ja ehdottanut neuvotteluja
jäytäväksi kesäkuun puolivälissä
toukokuun puolivälin sijasta, kuten
Neuvostoliitto alunperin oli ehdot­tanut.
K i i n a n kommunistipuolue ilmoitti
hyväksyneensä uuden päivämäärän
tiistaina kun puolueen keskuskomi­tean
sihteeristön jäsen Jang Shang-kun
tapasi Neuvostoliiton Pekingin-lähettilään
St^pan Tshervonenkon.
Neuvostoliitto oli ensimmäisen
kerran ehdottanut tätä päivämää­rää
toukokuun 11. .päivänä, jolloin
Tsheryonenko ja Jang Shang-kun
tapasivat toisensa, ilmoitti Uusi
Kiina.
Neloset kaksosten jälkeen
Aberdeen. Skotlanti. Äiti, joi-la
on kahdet kaksoset, synnytti viik­ko
sitten tiistaina Aberdeenissa ne­loset
— 3 tyttöä j a yhden pojan.
Sairaalasta ilmoitettiin 27-vuo-tiaan
rva Barbara Gummingin j a
nelosten voivan tyydyttävästi. Syn­nytys
tapahtui ' keisarileikkauksen
avulla. Gumming toimii leipomossa
jakelutehtävissä.
uomen
Suomen sosdem-puolueen ohjel­massa
tähdennetään kaikin tavoin
kommunisminvastaisessa henges-sän
noudatettavan politiikan vält­tämättömyyttä.
— Taistelu kom­munismia
vastaan on tällä het­kellä
maille kaikkein tärkeintä,
vakuuttaa V. Tanner. Suomen So-sialidjemokraatti
kirjoitti ^ kehus­kellen,
että sosialidemokraattinen
puolue on ainoa poliittinen ryh­mä,
joka kykenee vastustamaan
kommunistien etenemistä j a ha­luaa
sen tehdä. Suomen sosialide­mokratian
oikeistojohtajien jyrkr
kii antikommunismi liittyy kiin­teästi
heidän neuvostovastaiseen
linjaansa.
Näin kirjoittaa neuvostoliittolai­nen
Suomen ja Skandinavian mai-den^^
puoluepolitiikan erikoistuntija
L Rozdoroozhnyi ''Maailman talous
ja kansainväliset suhteef-lehden
tuoreimmassa numerossa artikkelis­saan.
Sama lehti julkaisi edellises­sä
numerossaan tarkkailijansa J .
Ujinskin paljon keskustelua herät­täneen
artikkelin Suomen j a Neu­vostoliiton
suhteiden; kehityksestä.
Rozdoroozhnyi tarkastelee katsauk­sensa
alussa sosialidemokraattisen
Hikeen kehityshistoriaa Suomessa
lähtien sitten' tutustuttamaan neu­vostoliittolaista
lukijaa nykytilaan
sos.dem.puolueessa:
Ottaen huomioon, että Suomen
kansan enemmistö hyväksyy ys-.
tavallisten suhtaiden politiikan
Neuvostoliiton kanssa, Suomen
sosdem-puolueen oikeistojohtajat
ilmoittavat usein myös kannnatta-vansa
Paasikiven—Kekkosen lin­jaa.
Tämä on kuitenkin vain naa­miointia.
Kaikki Tannerin, Leski­sen
j a heidän kannattajiensa pon­nistukset
suuntautuvat epäluulon
kylvämiseen Neuvostoliittoa ja
ren rauhantahtoista politiikkaa
kohtaan, harjoittamaan järjestel­mällisesti
Neuvostoliitolle ja
muille sosialistisille maille viha­mielistä
propagandaa j a palvele­maan
innokkaasti lännen imperia­listisia
piirejä.
N. S. Hrushtshev antoi osuvan
kuvauksen suomalaisen sosialide­mokratian
oikeistojohtajien politii^
Lasalle Länsi-Saksan
sQsdem. oppi-isäksi
kasta vastatessaan Pravdan kir­jeenvaihtajalle
toukokuun 8. päivä­nä
1959. Hrushtshev korosti, että
vaikka tannerilaiset yrittävätkin
esiintyä sosialidemokraattisen puo­lueen
nimissä .tietävät neuvostoih­miset
hyvin, että Tanner, Leskinen,
Pitsinki j a Lindblom eivät lähes­kään
ole sama kuin Suomen sosia-.
lidemokraattinen puolue. — Me tie­dämme,
että suomalaisten sosialide­mokraattien
enemmistö kannattaa
ystävyyspolitiikkaa Neuvostoliiton
kanssa, ja nimenomaan tämä seik­ka
pakottaa oikeistojohtajat turvau­tumaan
juonitteluihin, panettelui-hin
ja Neuvostoliittoa vastaan koh­distettuihin
halpamaisiin hyökkäi-l
y i h i n . '
Hrushtshevin lausunto paljasti -
_ vakuttaavasti tannerilaisen propa­gandan
valheellisuuden sen yrit­täessä
saada sosialidemokraatti­sen
puolueen rivijäsenet vakuut­tuneiksi
siitä ,ettei Neuvostoliitos­sa
suhtauduta epäluuloisesti yk­sinomaan
Suomen sosdem-puo­lueen
oikeistojohtoon, vaan myös
koko sosialidemokraattiseen, puo-lueesen.
Nämä epärehelliset
hankkeet saavutttavat yhä har­vemmin
päämääränsä.
On yleisesti tunnettua, että Suo­men
kansan laajat väestöpiirit ovat
kannattaneet' maan kehitystä rau­han
tiellä ja tervehtivät vuonna
1948 solmittua sopimusta ystävyy­destä,
yhteistyöstä ja keskinäisestä
avunannosta Neuvostoliiton ja Suo­men
välillä, mikä sopimus muodosti,
vankan pe:-ustan hyvien naapuri­suhteiden
kehittymiselle molem­pien
maiden välillä. Suomen sos­dem-
puolueen oikeistojohtajat ja
heidän lehtensä vastustivat silloin
sopimuksen solmimista. Samalla he
tervehtivät aggressiivisen NATOn
muodostamista. V. Leskinen kirjoit­ti
esimerkiksi vuonna 1956, että At­lantin
l i i t to ja myöskin muut USAn,
ja sen liittolaisten poliittiset sopi­mukset
ovat sosialidemokratian
aatteellisten pyrkimysten toteutta-mista.
Viime vuosien aikana ovat oi-keistoso^
ialidemokraatit yrittä-.
neet useaan otteeseen muuttaa
Suomen ulkopoliittista suuntausta
kaihtamatta avointa yhteistoimin­taa
maan ääritaantumuksellisten
ainesten kanssa. Esimerkiksi
vuonna 1958 eduskuntavaalien jäl­keen
muodostettiin oikeistososia-lidemokraateista
ja kokoomuspuo­lueen-
edustajista sodanjälkeisten
vuosien Suomen oikeistolaisin
hallitus pääministerinä sosialide-,
mokraatti Fagerholm. Ulkopoli­tiikassa
johti tämän hallituksen
toiminta suomalais-neuvostoliitto-laisten
suhteiden huonontumi­seen,
ja sisäpolitiikassa ^.-s- suur-'
pääoman hyökkäykseen työtäte­kevien
etuja vastaan ja taantu­muksen
aktivisoitumiseen. Työtä­tekevien
laajan vastalauseliik-een
vuoksi joutui Fagerholmin
h a l l i t u s ' tammikuussa 1959 eroa­maan.'.'
Huhtikuussa 1960 pidetty Suo­men
sosialidemokraattisen puo­lueen
edustajakokous osoitti puo­lueen
sisäisen kriisin jatkuvan.
Huolimatta siitä, että oikeistojohto
oli ryhtynyt toimenpiteisiin kannat­tajiensa
valitsemiseksi edustajako­koukseen,
ilmaisivat monet edusta­jat
ja kokonaiset järjestöt olevansa
Tannerin-Leskisen-linjaa vastaan.
Välimuodon eli n i in sanotun kol­mannen
linjan sekä avoimen oppo­sition
kannattajat muodostivat V-J
edustajakokouksen osanottajista.
Edustajakokouksen tuloksista kir­joittaessaan
ruotsalainen lehti
Stockholms Tidningen tähdensi, et­tä
suomalainen sosialidemokratia,
mikäli se tulee noudattamaan tan­nerilaista
kurssia, joutuu ennenpit­kää
eristyneeksi, sillä se asettaa
päämääräkseen suhteiden huonon­tamisen
Neuvostoliittoon.
Presidentin- ja eduskuntavaalien
aikana vuoien 1962 alussa Suomen
sosdem puolueen jphto pyrkiiessään
muuttamaan nykyisen ulkopoliitti­sen
kurssin jasetti presidenttiehdok­kaaksi
porvarin O. Hongan, jonka
ehdokkuuden ympärille ryhmittyi­vät
kaikki taantumukselliset voi­mat.
Luonteenomaista on, että Hon­gan
ehdokkuutta vastustivat monet
Suomen sosdem-puolueen järjestöt.
Vaikka aivan viime hetkessä Suo­men
sosdem-puolueen johto teki
taktillisen siirron asettamalla Hon'
Washington. ^77;^Yhd^valtain ato­mi
QnergiakopiisslQ ilmoi{ti maanan-1.
tai-iltana peruuttavanaa suunnitel- ^
mat järjestää kaksi pientä ydinkoet- ;.
ta Nevadassa tämäi\ kuukauden ai­kana.
Yhden lauseen sisältäneessä i l - . ,,
moitukse^sa ei sanottu mitään syy-;
tä peruutukselle,, ja komission edus-..,
taja kieltäytyi antamasta lausuntoa.
Diplomaattihiiomioitsijat olivat';',
kuitenkin sitä mieltä, että peruutin
gan asemesta, presidenttiehdokkaak- saattaisi liittyä Kennedyn h a l l i t u k - "'
MATKUSTAJAMÄÄRÄ .
MATKUSTAJIEN VUOTUINEN MAARA POHJOIS-ATLANTIN LIMJALIA
Berliini. — Länsi-Saksan sosia­lidemokraattisen
puolaeen aat-.
teellinen äiti ei ole Karl Marx
vaan Ferdinand Lasille. Tämä
saatettiin aavistaa jo puolueen v,
1959 Godesbergissä hyväksymän
ohjelman perusteella, lAutta pe­rusteellinen
tilinteko historian
suhteeutehtiin Bannoverissa sun­nuntaina
pidetyssä Länsi-Saksan
sosialidemokraattisen puolueen
(SDP) 100-vuotisjnhlassa. Näin
tulkitsevat johtavat länsilehdet
maan antaina kirjoituksissaan
Hanneverin juhlallisuuksien po­liittisen
merkityksen. "Karl Marx
on kuollut, eläköön liassalle" ot­sikolla
kirjoittaa Die Welt, että
30 sosialiilemokraattista kaupun-ginpormestaria,
^0 niin keskus-kuin
liittovaltiohallitustenkin mi­nisteriä,
yksit3isyrittäjät, pappis­miehet
ja työläiset osoittivat suo:
siotaan, kun juhlaesitelmöitsijä,
Bonnin liittopäivien varapuheen­johtaja
Carlo Schmid lausui SD-Pn
tuomion Marxin aatteille ja
sanoi, että hän on "nykypäivien
työläisten eristämä erakko'. Näi­hin
asti, kirjoittavat länsilehdet,
on ollut epäselvää, miten sosiali­demokraatit
tulkitsevat historial­lisen
menneisyytensä, mutta nyt
olisi tehnyt samanlaisen siir­ron.
Ainoa mitä tapahtuisi olisi
se, että varustelukilpailu olisi
saanut uuden sysäyksen eteen­päin
— ja varustelukilpailu on
aina aikaisemmin johtanut so­taan.
Se tulisi nytkin varmasti
lisäämään sodan vaaraa.
Mit^ nykytilanteessa Jtarvi-taan
on se, että varustelukilpai-lun
tehostamisen ja-laajenta-misen
asemesta ryhdytään tosi­mielessä
harkitsemaan keinoja
yleisen ja täydellisen aseista­riisuntasopimuksen
allekirj oi t-tamiseksi,
sisältyen siihen
ydinasekokeiden kielto ja kaik­kien
ydinaseiden lopullinen hä­vittäminen
tiukan kansainväli­sen
kontrollin alaisuudessa.
Selvää on, että NATO-liiton va.
rustaminen ydinaseilla ei auta
aseistariisunnan asiaa, mitä
kaikki kansat. haluavat, vaan
vaikeuttaa sitä ja tehostaa edel­leen
varustelukilpailua.
Kaikki seikat puhuvat siis
päättävästi sen puolesta, että
Canadan edustajain pitäisi
omien maamme edustajemme
ja kansainvälisen rauhan hy­väksi
vastustaa jyrkästi ja
päättävästi kaikkia ehdotuksia,
iöiden tarkoituksena on NATO
liiton varustelun nimissä ja
kautta antaa näitä hirveitä
joukkotuhoaseita myös Länsi-
Saksan militaristeille.
kun SDPn 100-vuotisjuhlallisuuk-sia
vietettiin aikana,; jolloin Las-salle
perusti yleisen saksalaisen
työväenyhdistyksen, ei asiasta
enää ole epäilystä.
Tämä 'on sitäkin merkittävämpää;
kun sitä päivää, jolloin Lassalle pe­rusti
yhdistyksensä Leipzigissä, ei
Weiniann tasavallan sosialidemo-ki-
aatiien suuri enemmistä olisi kos­kaan
tunnustanut sosialidemokraat­tisen
puolueen perustamispäiväksi.
Sinä pidettiin eisenachilaisten viisi
vuotta myöhemmin perustamaa so
sialidemokraattista puoluetta, joka
julistautui Marxin kannattajaksi sa­noutuen
irti Lassallen kansallisso­sialismista
ja sosiaalisten uudistus­ten
tiestä, sanotaan maanantain päi
vän .kommenteissa edelleen.
Yhta suurta suosiota kuin Schmi-din
historialliset tilinteot sai osak^
seen myös Ollenhauerin esittämä
liittotasavallan presidentin Liibken
lähettämä tervehdys. Siinä sanot­t
i i n , että puolueiden tehtävänä on
"herättää kansan keskuudessa vas­tuuntuntoa
ja uhrimieltä", j a to­dettiin
edelleen — että valitetta­vasti
monet poliitikot antavat "vää­rien
käsitysten johtaa itseään har­haan".
He luulevat voivansa voit­taa
valitsijoiden kannatuksen " a i ­neellisilla
lupauksilla". Ne johta­vat
kuitenkin kansan kohtalon yh­teisyyden
sijasta demokratiaan,
jossa on ikuisesti tyytymättömiä.
Myös liittokansleri Adenauer oli lä­hettänyt
kokoukselle onnittelunsa.
Siinä sanottiin, ettei "kukaan voi
väheksyä sosialidemokraattien an-sTota
vapaan» ja demokraattisen Sak­san
rakennustyössä".
Schmid esitti katsauksen sosiali­demokraattien
kulkemaan 100 vuo­den
taipaleeseen. JJän sanoi, ettei
sosialidemokratia näe enää ' hyvin­vointia
teollisuuden kansallistami­sessa".
Tärkeämpänä hän piti toi­menpiteitä,
joiden avulla työläisis­tä
ja virkamiehistä tulee alamais­ten
asemesta "tehdasporvareita".
Schmid korosti, että yksityisomistus
on omakohtaisen vastuuntunnon
edellytys ja että yrittäjävapaus on
välttämätöntä".
Hannoverin juhlallisuuksien yh­teydessä
avattiin SDPn 100-vuotis-juhlanäyttely
Luonnollisesti ei sii­näkään
ole ainoatakaan Marxin tai
Engelsin kuvaa. Hallitsevana on
Bundeswehrin sotilaita esittävä va­lokuva,
jonka alla on teksti: hyväk­symme
maan puolustuksen. Sitten
kaatse siirtyy laulavia sotilaita
esittävään valokuvaan hurraa-isän­maallisuuden
kaudella vuonna 1914.
Sen yälpuoleila pn sitaatti erään
sos.dem. ^valtippäiyäedustajan pu
hcesta noilta ajoilta: "Emme jätä
piilaan vaarassa olevaa isänmaata".
PAA
Yhdysvallat
TWA
.Yhdysvallat
BOAC.
Encjiantr
AIR FRANCE
.Ranska
LUFTHAN
L-Saksa
SAS .
Skandinavia
KLM
'Hollanti
ALITALiA
. Italia
SABENA
Belgia
SWiSSAIR
s veitsi
200.C0O 300/300 400POO
si puoluetoimikuntansa jäsenen
Paasion, osoittivat valitsijat epä­luottamuksensa
sosialidemokraattis­ten
oikeistojohtajien politiikallej__
— Kirjoittaja selostaa sitten vii­me
välien tuloksia ja jatkaa: ~
Suomen sosialidemokraattinen
puolue on joutunut historiansa va-kavimpaan
umpikujaan. Sos.-demo
kraattisen. puolueen jäsenmäärä on
supistunut. Kun puolueessa vuonna
1950 oli noin 103,000 jäsentä, niin
1957 jäsenluku oli 57,000 ja 1960
se laski 36 000:een. Voimakkaasti
on muuttunut myös puolueen so­siaalinen
kokoonpano. Sodan jälkei­sinä
vuosina puolueeseen liittyi pal­jon
valtion ja kunnan palvelukses­sa
olevia virkamiehiä sekä entisten
lakkautettujen fasististen järjestö­jen
jäseniä; ja työläisten osuus vä-j
heni huomattavasti.
Sosialidemokraattisen puolueen
vaikutusvallan alaisena toimii tois­taiseksi
useita osuustoiminnallisia j a
sivistysjärjestöjä, joiden kautta
puolue vaikuttaa osaan työläisiä.
Suomen sosialidemokraattinen puo­lue
julkaisee 13 sanoma- j a aika­kauslehteä,
joiden yhteinen painos­määrä
on 60,000 kpl. Puolueen pää-äänenkannattaja
on Suomen Sosia­lidemokraatti,
jonka painos on noin
17,000 Ifpl. Lehden julkaisemat kan­sainvälistä
tilannetta ja työväenlii­kettä
koskevat kirjoitukset ovat
luonteeltaan kommunismin ja so­sialismin
vastaisia. Puolue julkai­see
10 kertaa, vuodessa Sosialistinen
aikakauslehti-nimistä teoreettista
lehteä.
Suomen . sosialidemokraattinen
puolue kuuluu jäsenenä Sosialisti­seen
Intcrnationaleen, missä se
edustaa äärioikeistolaista kantaa.
Puolueen edustajat kuuluvat myös
Pohjoismaiden sosialidemokraattis^
ten puolueiden yhteistyökomiteaan.
Suomen sosialidemokraattisella
puolueella on läheiset yhteydet
Skandinavian maiden > vastaaviin
puolueisiin sekä Länsi-Saksan ja
Englannin työväenpuolueeseen.
sen haluun välttää uusi ydinkoekier-.
ros. .. •'
Xaivapalo Liver­poolin
satamassa
Liverpool .—^:> Livei*poolin palo-:'
miehet sammuttivat tiistaina kau-' ''^ v
pungin satamassa olleessa 1,309. -
tonnin neuvostoliittolaisessa rahti- -
aluksessa Tartussa syttyneen tulipasrn .i
lon, joka raivosi kolme ja p u o l i . . . .,
tuntia.
Kaupungin palopäällikkö uskoi,,
että alus on vieläkin p u r j e h d u s k e l - " - ' .r
poinen ja että se voi palata Neu-vostoliittoon
korjauksia varten.
Pahimmin palossa vaurioituivat •.•
henkilökunnan asunnot, ohjaushyt-ti
ja radiohnone.v /- .y. >
Tartu saapui L i v e r p o o l i in sunnun-, .
taina Riiasta- Latviasta puuvilla-pellava-
ja hamppulastissa. . , „
4 AERO!
. SUURET LENTOYHTIÖT
. lENTOLfNJOJEN PITUUS (KILOMETREJÄ). AEROFLOT
Venäjä
AIR FRANCE
. Ranska
BOAC,
Englanti
SAS
Skandinavia
ALITAUA
Italia
RVA/TVVA
YShVdVyIsSvSaAllaIRt
Sveitsi
OAIMTAS
Australia
LUFTHANSA
. L- Saksa
okm 200.000 400.000 600.000
Voidaan sanoa, että Suomen so­sialidemokraattisen
puolueen oi-keistojohdon
noudattamalle poli>
t i l k a l l e on leimaa-antava kommu-.
nismia j a sosialismia vastustava
politiikka. Huolimatta Suomen
sosdem-puolueen oikeistojohtajien
ha jotustoinienpiteistä Suomen
kommunistinen puolue johdon­mukaisesti
puolustaa koko työ­väenluokan
yhtenäisyyttä taiste­lussa
rauhan, demokratian j a yh­teiskunnallisen
edistyksen puoles­ta.
S K P n keskuskomitea kokoukses­saan
tammikuussa" 1954 hyväksyi
työtätekevien yhteistoiminnasta eri­tyisen
vetoomuksen, jossa sanot­t
i i n , että jokaisen työläisen, jolle
työtätekevien edut ovat kalliit, on
tehtävä kaikkensa epäluottamuksen
poistamiseksi kommunististen ja so-luaa
olla yhteistyössä kaikkien työ­tätekevien,
kaikkien sosialidemo­kraattisten
järjestöjen j a yksityis­ten
sosialidemokraattien kanssa, .
myös niiden .puolueen johtajien,
jotka haluavat puolustaa työtäteke- • ;
vän kansan yhteistä asiaa.
Suomen kommunistisen puolueen
12. edustajakokouksessa huhtikuus- .
sa 1960 hyväksyttiin vetoomus
" K a i k k i e n työläisten yhteisten etu­jen
puolesta". Tässä vetoomuksessa
vahvistettiin^;Vkommunistisen : puo"-"?^- *
lueen valmius jatkaa yhteistoimin-.
taa sosialidemokraattien kanssa. . f
Huolimatta -oikeistososialidemo-- -
kraattisjten johtajien vastatoimenpi­teistä,
työtätekevien yhteinen toi­minta
on viime vuosina saanut yhä'
suuremman joukkoluonteentehtais-1
sa j a myös ammattiosastoissa, ur­heilun
piirissä, osuustoiminnassa
ym.
Suomen sosialidemokraattisen
puolueen nykyinen kriisi on t u l o s t -X
siitä fanaattisilta kommunismin-"''^'
vastaisesta politiikasta ja yhteistoi­minnasta
taantumuksellisten voi- .
mien kanssa; Neuvostoliittoa vas­taan
tähdätyn epäluottamuksen ja
vihan politiikasta, jota Suomen so­sialidemokraattisen
puolueen joh­tajat
ovat noudattaneet useiden
vuosien ajan. I^aikki tämä on he­rättänyt
tyytymättömyyttä, itse so- *
sialidemokraattisen puolueen sisäl­lä.
Ottaen huomioon kesäkuussa
1963 pidettävän puolueen edustaja­kokouksen
Suomen sosialidemo­kraattisen
puolueen oikeistojohto
turvautuu jo nyt kaikenlaisiin juo­nitteluihin
saadakseen puolueen r i - /
vijäsenet vakuuttuneiksi puolueen
pyrkimyksi-itä • tehdä "muutoksia"
ja * uudistuksia" nykyiseen tänne--
rilaiseen suuntaukseen. Mutta tämä ^
ei ole muuta k u i n leskisiäisten uusi^
temppu, jonka turvin pyritään harr
hauttamaan-ih3^uskoiset ja poli-1"
tilkkaa vähemmän ymmärtävät i h ­miset.
Jo nyt monet sosialidemo-.,.>'~
kraatit alkavat tajuta, että puolueen
sialidemokraattisten työläisten vä-[nykyisen suuntauksen todellinen
liitä. Kommunistinen puolue ei muutos voi o|lä mahdollinen aino-suinkaan
pyri tuhoamaan sosialide­mokraattista
puoluetta, vaan päin­vastoin
pyrkii yhteistoimintaan sen
kanssa. Ko-mmunistinen puolue ha­astaan
sen jälkeen kun sen oikeis­tovoimat,
jotka ovat saaneet puo- ^
lueen umpikujaan, syrjäytetään.
— A P N .
PÄIVÄN PAKINA
Afrikkalaisten "smsfäinisesia'
V i i k k o sitten maanantaina jul­kaisi
torontolainen aamulehti kir­joituksen,
jnissä puolustetaan val­koihoisten
harvainvaltaa Afrikan
neekerien yli^mm. sillä perusteella,
että siellä on "enenimän neekereitä"
kuin valkoihoisia" ja myös siksi,
että Etelä-Afrikan valkoinen herra-valta
"tekee enemmän mustaihois­ten
"hyväksi kuin mikään muu maa".
Sitä ennen kirjoittaja tosin ve­toaa
myös Portugalin "ihailtavaan"
esimerkkiin neekerien 'valistami­seksi"
alusmaissaan, noin nimeen­sä:
"Portugali antaa parhaan esf
merkin Afrikasta. Heti kun afrik­kalainen
saavuttaa vastaavanlaisen
kulttuurin ja sivistyksen, hänpt
hyväkstyään . tasa-arvoisuuden pe­rusteella
ja hän voi l i i k k u a esteet
tömästi valkoihoisten seurassa.
Mutta Etelä) Af.rikka pelkää; että
kouluopetuksenkin saaneet musta­ihoiset
tulisivat agiteeraamaan
oman rotunsa, puolesta, ja että lop­putulos
olisi sama: Valkoihoiset jäi
sivät vähemmistöksi ja menettäisi
maansa ; . . " ,
Miten "jalomielisesti' Portugali
siirtomaissaan hakkauttaa alku­asukkaiden
käsiä ja jalkoja poikki
toisten peloitukseksi, miten sääli-mättöniästi
ne riistää ja ryöstää
pimeydessä ja tietämättömyydessä
pidettyjä alkuasukkaita, se on ylei­sesti
tunnettu tosiasia. Se e i tie
tenkään muuta miksikään sitä, et­teikö
Portugalinkin imperialismi
ole valmiina antamaan joitakin mu­ruja
pöydältää n i i l l e alkuaisykasjob-tajille,
jotka ovat valmiina' niyy-riiään:
sielunsa ja ruumiinsa vierait­ten
hallitsijain hyväksi, omaa kan­saansa
vastaan, f ,
. Mutta pöydällämme oh""Lontoosta
toukokuun 14'pnä lähetetty brit­tiläisen
uutistoimiston Reuterin tie­donanto,
jossa Portugalin "jalomie­lisyyttä"
mustaihoisia kohtaan se
liietään tosiasian valossa mm seu­raavasti:
.
"Eräs san-fraiiciscolainen lakimies,
joka osallistui viime perjantaina
Lissabonissa (Portugalissa)) poliit­tiseen
oikeuskuulusteluun, sanoi
nähneensä, miten poliisit pieksivät
pikeusväen nähden syytetyn . .
"Lakimies Patrick Hallingn osal
listui Portugalissa amnestiaa vaati­van
brittiläiskpmitean edustajan
Angolan "(portugalin siirtomaan)
eränopiskelijan Jose Bernardinon
oikeuskuulusteluun.
"Hallinnan on kalifornialaisen
lakin)iehen Vincent Hallinnan poi­ka-
"Lontoon Times kertoo Hallinnan
i n sanoneen, että ktin tämä angola:
' lainen nuori opiskelija yritti selit
tää, miksi hän kuuluu laittomaksi
julistettuun kommunistiseen puolu­eeseen,
hhn sai 10 polisiia kimp­puunsa.
''Häntä hakattiin patukoilla ja
nyrkeillä kunnes hän makasi tajut­tomana
lattialla", sanoi Hallinan.
"Hänet raahattiin tajuttomana pois
oikeushuoneesta. eikä hän ollut pai­kalla
silloin kun tuomio luettiin., ^
"Bernardino tuomittiin 2.5 vuo­deksi
vankilaan ja . . . menettä-_
mään kansalaisoikeutensa 15 vuo-~
deksi . . ."
Näin sitä "sivistystä" levitetään
Angolassa, Portugalin toimesta. Ja
tämä tapahtui kirkkaassa päivänva­lossa,
oikeuskuulustelussa. Mitä
sitten tapahtuukaan pimeissä kujis­sa
ja pienissä hökkeleissä — polii­sivankiloista
puhumattakaan?
Ja sitten Etelä-Afrikkaan, missä
valkoinen herrärotU; tekee "enem­män
neekerien hyväksi" mitä teh
dään -missään muualla..
Pöydällämme on sitäkin asiaa va­laiseva
äskettäinen uutistieto —
myös porvarillisista lehdestä sak­sittu.
Tästä Johannesburgista tulleessa
uutistiedossa kerrotaan mm. näin:
"Etelä-Afrikan valkoihoiset tyr­mistyivät
kuullessaan viime, viikolla,
että tuhansia afrikkalaisia on näl­käisinä
miltei kuolemaisillaan eris­tetyllä
a^kuasMkasalueella . . .
"Tiedot nälkiintymisestä ti^Ii pa.s-tori
P. C. Snymanilta . . . Hän
oli palannut aikaisemmin vihreästä,
rakastettavasta, troopillisesta puu»
tarhasta, Vehdalandista .-.. kertoak­seen
kuolevista lapsista, kasvullisuu­tensa
menettäneistä maista ja miten
6-henkinen perhe saa vain purkin
maissijauhoa päivässä . . .
'•Hallitus on- määritellyt tämän*
alueen ainoastaan afrikkalaisten
asuinseuduksi..'. Valkoiset ei-,
vät saa sinne mennä ilman
hallituksen lupaa . . . Hallituksen
ainoana selityksenä on ollut, että
se on olfut tietoinen sikäläisen
väestön puutteenalaisesta elämästä,
ja että sen vuoksi ryhdyttiin viime
vuonna avustusta jakamaan.
"Vandalandissa on noin 180,000 -
afrikkalaista ; . . Mr. Snyman sa-noo,_
että monet afrikkalaisäidit ja, •
lapset syvät siellä vain kolme ate­riaa
viikossa,, j a s i l l o i n k i n - heidän
ravintonaan on vain vetelää maissi-jauhopuuroa
. . .
"Yksistään yhdellä alueella on
todettu 2,000 nälkiintymisestä joh­tuvaa
kwashiorkortautitapausta . . ;
"Etelä-Afrikassa on yltäkyllin
ruokaa, jä^en ruokatarpeita joka
vuosi ylijäämäksi ^ . ."
Mitä tähän liäätään; se on oi­keastaan
pahasta. Meistä tuntuu
kuitenkin .siltä, että afrikkalaisten
"sivistäminen" ön mclko raakaa j a
sydämetöntä hommaa. Parempi oli,
tuhannesti parempi; että valkoihoi:
set hallitsijat jättäisivät afrikkalai­set
omaan ' kurjuliteensa" — antai­sivat
heidän päättää joko hyvin tai " •
huonosti omista asioistaan; miikaan
lukien sivistyskysymyksistä.
---Känsäkoura,