Vapaus, February 28, 1953

              •I
S'
Sivu 2 Lauantaina, helmik. 28 p. — Satnrday, Feb. 23,1953
? l i
i
OSätolV) — Independent I«bor
Oisan of Pinol£b Canaiflantf. Es*
tabUsibed Vov. 6, 1917. Autborlzed
AB eecond cla£S mail lv tbe Post
Office Department, Ottawa, Poft-lisbed
tlirlce veddy; Ttaeedays
imtnsdays and Saturdays t>y Vapaus
FoiaiäUng company ZiUL;.3t I00'102
Slm fit, W., Sudbury, Ont., Canada.
Telepbones: Business OlSice
EdltoriaJ Office 4-4^. Mimager
E. suksi. Editor w. latiuiuL msSng
address: Box 69. 8t»Ibury. Ontario,
Advertising.nites Upon avpiieaxiaa.
Tranalatlon free of charge. -
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk, 7X)0 6:klc 8.75
Yhdysvalloissa: 1 vk ftOQ 6 idc 4 ^
suomessa 1 vlc 8 ^ 6 kk. 4.15
Kalevalan päivänä
i
-^^••'--yl^aman- (lauantaina) tutee kuluneeksi 118 vtibtta siitä, jolloin
EliasvLönnrot allekirjoitti kansanrunoutemme kuolemattoman eepok­sen
Kalevalan esipuheen. Se tapahtui helmikuun 2» pnä l83S.'Tä-mäfflnerkkitapauksen
johdosta on omistettu helmikuun 2S lÄiväeri-koi^
ksi Kalevalan päiväksi, mikä huomioidaan kaikkialla missä ar­vostetaan
Suomen kansan kulttuuriperinteitä. . j>
' ' K a l e v a l a , Suonien kansan ja erikoisesti Karjalan kansanrunouden
suurenmoinen kunniamerkki liittyy välittömästi myös kokoojansa
•Elias jLönnrotin nimeen; jota ''väjirintodistajat" ovat viimevuosina
yrittäneet mustata. Olisi luonnollisesti suuri;virhe, jos lankeaisimme
I«nnrotin suuriarvoisen työn aliarvioimiseen. Erikoisen valaiseva on
täÄSäj suhteessa torstaisessa numerossamme julkaistu tri Kaukosen
kirjoitus, jossa kiihkottomasti mutta vakuuttavasti osoitetaan, että
^tönnVot oli.viimeinen runolaulajamme —r rohkea runoilija joka on
keitellyt näitäykansanrunokatkelmia rakentavalla j a luovalla tavalla.
Suomen kansa osaa arvostaa niin Lönnrotiti suorittaman arvokkaan
luomistyön kuin Kaleyalarunöjen alkuperäisyydenkin.
' ^""^03 Kalevalapäivänä kiintyy huomiomme Kalevala-eepoksel­lamme
erääseen tykkänaän^ieraascen seikkaan, jota tällä mantereella
on Artsseis» piireissä jrritetty siihen salakuljettaa. Lehtemnrie eräs
fi • Ii^ijdi on antanut nähtäväksemme "The National' Conference of
C|ir0tians & Jcvps Tnc-"^ nimisen järjestön 'New Yorkista eräille suo-
;n^lUelbiIle lehdille lähettämän, Kalevalaa täysin tuntemattoman, tai
:;sijä tietoisesti vääristelevän Wen2ell Brovvnin kirjoituksen, mikä ihme
lc|llä on nähnyt päivänvalon .eräissä suomenkielisissäkin lehdissä;
* Mainitun kirjoituksen teemana on se totaalinen valhe, että K a -
I -.Jeyala-päivän viettoon sopii ja liittyy jonkinlainen sotamentaliteetin
\ <ja< revanssiheng^n lietsominen. Riittää kun lainaamme' mainitun
S ' kÄjoituksen alusta:
j! C * '^Suomen urheöä, rehellisyys ja mielen Fujuus ovat jälleen kulu-nöda
vuosina herättäneet maailman ihailua, joka on aiheutunut Ve- ^
\ ^ näjalle maksetuista.suunnattoman raskaista korvausvaatimuksista ja
huomen asettautumisesta; vapautta rakastavien kansojen joukkoon. ,
t i s ^ syystä Kristittyjen ja Juutalaisten Ylelsliitto . . . esittää eri­koisen
tervehdyksen Suomelle ja amerikansuomalaisille . ..." Tämä
;Ä vi6an j a revanshihengen lisäksi Kalevala.yhdistetään tässä artikkelissa
.sdlaisen tusinakirjallisuuden kuin Mikä Waltarin kirjojen kanssa!
Ldpuksi tässä'"Kalevalan päivän" artikkelissa esitetään tervehdys
'^^i^bkjealle maalle ja urhoolliselle kansalle" niin, että lapsetkin käsit-
' täVäl, että kysymys on todella "päin inhaa itää" aatteiden ylläpitä­misestä.
, ' ' .
, * Tosiasia luonnollisesti on, että Kalevalan lehnaa-antavana piir­s
i t
totttiSioAia muita luomuksia, Kalevalan ihanteena ja innoittajana on
f ihmisen taistelu karua j a kovaa
Iu{|>ntoa vastaan. Kalevalan runpissa käydään taistelua Sammosta
; jä:vainjvä^n,muitath^lmoja^v^taan, mutta ennenkaikkea sen san-
' jk^ien taistelujen vastakohtana on kovat, niukat elinehdot ja karu
_ luonto.
f Vähänkin kansalliseepostamme Kalevalaa tuntevat henkilöt tie-ffii,
tävät, että Kalevalan keskeisin runoelma on Sampo-taru. Nykyaikai-:
: ; n e h tutkimus on myös todennut, että Sammon kuvaukset eivät ole
m aatteellis-symbolisia,. Sammolla
^ : te tuotannollista työtä."11 marisen Sammon taonnan tulok-
; : sena oli ensiksi jousi, vene jne.^ mutta mikään niistä ei tyydyttänyt
tekijäänsä, vaan ne heitettiin takaisin ahjoon, kunnes lopulta tuli
Sampo. Tämä kuvaa ihmisten sitkeätä pyrkimystä parempaan. Täs-j
itäi>arempaan j a täydellisempää n pyrkimisestä oli rayos odotettavissa
öhyyä^palkinto, "ihana impi", eli kuten Väinämöinen laulo':
I
'i
Sinä Seppo Ilmarinen, '
- Takoja iänrikuinen,-
Lähe neittä noutamahafi,
Kassapäätä katsontahan!
Kun saatat takoa Sammon,
Kirjokannen kirjaella,
* Niin saat neion palkastasi,
Työstäsi tytön ihanan.'' . r
Kotiin palattua Seppo Ilmarinen lauloi puolestaan onnistuneesta
työstääo:
J -
i
Jopa jauhoi uusi Sampo,
Kirjokansi kilkutteli,
Jauhoi purnun puhtehessa,
Yhen purnun syötäviä
Toisen jauhoi myötäviä
Kolmannen pieltäviä."
M:.
f
>
»
* <
I
f
I Tämä on, jos mikään, tuotannollisen työn ja sen hyväksi käytä­vät^
taistelun ylistämistä. Alutta joku paatunut >'pa]:ana" kirjoittaa
i^^Kristittyjen ja Juutalaisten Yleisliiton" nimissä pehmoisia Kalevalan
päivästä, yrittää tehdä kansalliseepoksestamme jonkinlaisen "kommu-nismiyrastaisen"
sotaratsun! Tämä siitäkin huolimatta \'aikka Lem-mio^
sen äiti tiukkaa pojaltansa:
Vanno valat ikuiset,
Ei sotia käyäksesi.
Hopeankana halulla,
Tahi kullan tarpehella."
YKm pääongelma
• < 'jCanadan ulkoniimsteri j a Y K : n Yleiskokouk^ riykyinen pre-
- sidentti L . B. 'I^earson sanoi viime tiistaina Y K : n \1eiskokouksen
avajaisistunnossa^ että Korean sota muodostaa tämän istuntokauden
"pääongelman".
.; ^Ulkoministeri Peacson luki yhdeksän minuuttia kestäneessä ava­jaisistunnossa
presidentti Eisenhoiverin 'tervehdyksen" ja viittasi jou­lun
edellä käsiteltyyn ' i n d i a n " päätöslauselmaan, mutta mitään hän ei
V maiqinnut siitä tosiasiasta, että iEisenhower ei ole vieläkään lopetta­nut
Korean sotaa, kuten hän vaalien edellä Yhdysvaltain kansalle l u -
! ;pasi^ vaan sen sijaan on uhannut r}'htyä toimenpiteisiin, jotka täy-h
tantan pantuna merkitsevät Korean sodan laajentamista Kiinaan.
^'l}'\'-'hMx':'¥eaxsi(m oli ehdottomasti oikeassa siinä, että Korean sota,
t t a i jgaremminkin kysymys Korean sodan lopettamisesta muodostaa
virK:a Yleiskokouksen perusongelman. Korean sota uhkaa laajentua
vyjfeis^milmallisekjsi paloksi, mikä olisi sanoin kuvaamattoman suuri
j onnettomuus niin Canadalle kuin muillekin maille,
r^^!^ ^ aikovat järjestää yleisen saar-
'vjvnlL^^ rahoittaa, aseistaa ja ase-yoitnlijjlffkin
Avjistait Kiinan kansan hylkäämän Chiang Kai-shekin reit-
Kysymyksu ja
vastauksia * * ^
EISENHOWER UHKAA LAAJENTAA SOTAA
ISYY0E.V TODISTAMINEN
VEBEN AVITIXA
Kysymys: Onko totta> että
voidaan todistaa ver.1eokc:den avul­la?
Tietoa haluava..
Vastaus: Verlkokicelden avulla ei
kyetä ebdottoznaeti toteamaan, että
joku mies olisi tietyn lapsen isä, mut­ta
varsin useissa tapauksissa kyetään
niiden avulla to(2!stamaan päinvas­toin
' - e t tä hän ei ole lapsen isä. On
olemassa tapauksia. Joissa kuka mies
tahansa saattaa olla lapsen isä; m i ­käli
verikokeet ovat kysymyksessä.
Tällaisia kokeita tehtäsu^ on tar­peellista
saada näytteitä äidin, lap.
sen ja väitetyn isän -verestä.
r
Kirj. Charles Sims
"Me ulkomaalaiset emme tunte-neat
elämäämaje oikein mukavaksi
mv. Dulicsin ohjelmapuhcen jolidos»
Mitä muut sanovat
TOIVEISSA ON HYVÄ ELÄÄ
; Kehoittaa 'meren takana olevia'
J^llnalalsia liittymään Chiangin puo­lustajiin.
PuolustussJhteerl Charles
E. AViUson Ile esitetään pian suimni-telma,.
minkä mukaan 10,000.000 k l i -
nalaists, jotka asuvat ^Zlyjmenvalta-meren
kaakkoisosassa, kommunistien
Icontrolloiman mannermaan. ulkopuo­lella,
tulevat aktiivisesti tukemaan
rahalla ja sotilailla Formosassa ole­vaa
kansallsta hallitusta. . '
. Yhdysvaltain sotilasavun johtaja
kenraalimajuri George « . Olmsted...
pitää mahdoUisena sjtä. että täten
saadaan huomattavasti miehiä CtU-ang
Kai-shekin käytettäväksi ja noin
$5X>00.00D kuukausitulot,,, — New
Vork Timesin Washingtonin uutinen,
helmikuun 24 pnä, ;
Hollannin hallitus
pelkää tulvan
syiden tutkimista
Jlaag. — Hollannin parlamentti on
tehnyt päätälcsen, jonka mukaan ei
kommunistsja oteta äskeisen tulvan
johdosta muodostettuun erlkolstoiml-kuntaan.
Perimmäisenä siyynä tä­hän
on se. että Hollannin hallituspii­rit
pelkää/ät^kansallisonnettomuudeii
todellisten syiden paljastumista. K u ­ten
tunnettua, oli onnettomuuteen
syynä ^nnenka.kkea se; että Hollan-
; nln hallitus on suunnannut syarain-käytön
etltpäässä sotilaailistamiseen
Ja laiminlyönyt tämän" johdosta vesi-teknillisten
laitteiden korjaukset ja
lujittamisen.
Hollanti on puolustuskyvytön kovaa
myrskyä vastaan, sanoi Hollannin ve-sltiehallinnon
johtaja Mans tk. 18
pnä. .
Suojavallien monet murtumat on
tukittu, mutta tuhoalueet lounaisessa
ovat yhä lihanalaisia kohtuullisessa­kin
myrskyssä. Uudet tulvat on sen-vuoksi
otettava huomioon laskelmis­sa,
hän lisäsi.
Maris, Joka on tarkastanut tulva-alueet
ilmasta käsin, sanoi saaneensa
sen vaikutelman, että vahingot olivat
huomattavasti pahemmat kuin aluksi
oli arveltu. Noin .puolet suojavalleista
on rikkoutunut, hän lisäsi.
Suomen karkulais
urhot toimivat
Yhdysvalloissa
Ylidysvaltiilaisista lähteistä saapu­neissa
tiedoissa kerrotaan, että Suo­mesta
aikoinaan karkuun lähteneitä
suonialaL-^ia sotaherroja toimii Yiidys-valtaln
harjoitusten Johtajina Y h ­dysvaltain
talvtsotaleirlllä Water-to\
vnlssa New Yorkin valtiossa. Täl­lä
Camp Drumin leirillä on parhail­laan
käynnissä talvisotaharjoitukset,
jotka keatäviit maaliskuun puolivä­lin
paikkeille saakka. Suurin osa har­joitettavista
sotilaista kuuluu Yh-dysvalain
82. laskuvarjodivisionaan
Ja harjoitusten johtajina on neljä
suomalaista upseeria. Jotka osallis­tuivat
Suomen sotiin Neuvostoliittoa
vastaan Ja jotka ovat Suomesta pa­koon
lähdettyään tulleet Yhdysval­tain
kansalaisiksi. Kysymyksessä ole­vat
upseerot ovat everstiluutnantit
Alpo K. Marttinen Ja Erik E. Wikner,
majun Erkki Lahdenperä ja kaptee­ni
Olavi Alakulppi.
ta. Mutta presidentti Eisenhowarin
ensimmäinen ulkopoliittinen" lausun­to
on levottomuutta aiheuttava. Serii
tarisoitus on napauttaa Chiang Ks^->
she}.«In Pormcsan voimat ja antaa
niiden "reitata" Kiinan mannermaa­ta.
Tällä on ainakin se onneton vati
kutus, että se laajentaa juopaa Y h ­dysvaltain
ja sen Uittolaisten väliUa."^
Tämä Financial Fosl-lehden toimi-tusklrjoituksen
lausunto kuvasi hei-;
mikuun 1 pnä lievästi sitä suuttu­musta,
minkä Yhdysvaltain presir
denttl !Elsenboiwerin puhe aiheutti
kautta maailman.
Täysmittaisessa toimituskirjoin-tuksessaan
lodlan Times sanoi sitä
"keskitalven raielettömyydekai" ja
arvtBteli ankarasti iF,'senhowerIn pof
litiikkaa, "minkä ainoana tuloksena
on sodan laajentaminen. Tämä I n ­tian
johtava lehti hyllasi Eisenhowei
rin lausunnon, että Jaltan sopimus
voidaan yksipuolisesti mitätöidä -ja
sanoi, että pEisenhowerin politiikka
Ideltää "slirtomaakansojen itsenäi-;
syyden".
Britannian ulkoministeri Anthony
Eden sanoi alahuoneen istunnossa|
"Tämä päätös (Formosasta) aiheuta
taa epämiellyttäviä jälkiseurauksia,"
Työväenpuolueen yksi huomattava
johtomies, Herbert Morrison sanoi,
että Yhdysvaltain el sovi odottaa
Britannian yhteistoimintaa, jos se
laajentaa Korean sodan Kiinaani
Britannian osuustoimintaliikkeen
äänenkannattaja Reynold News sanot
•tolmituskirjoltulcsessaan: "Britamilan
ulkominlEterhi tehtäväksi Jää meidän
anteeksipyyntöjemme takaisin nielai­seminen.
Hänen velvollisuutensa on
sanoa suoraan Amerikulle, että jo^
se (Amerikka) ryhtyy toteuttamaan
Formosan ohjelmaansa, se saa sen
tehdä ilman meitä. .Jos mr, Dulles
j-yhtyy sitten heiluttamaan shakki­kirjaansa,
hänelle tuUsi sanoa, että
perlksiantamlsessakin on rajansa silr
nä vaarallisessa politiikassa mitä
dollareilla ostetaan." -
Konservatiivinen liondon Daily
Mali sanoi: "Dulles kehitti vaarat-i
lisen sekavan tilanteen Länsi-Euroo-pan
matkallaan." London Daily Tele^
gräph arvosteli Diillesla. niidea;Aih-f
kausten vuoksi öiitä hän esitti E i i ^
roopän . ImllitutoiUe. lAin^
Herald, Työväenpuolueen lehti,' tuo­mitsi
yhdysvaltalaisen .anUraali Rad-
Jordin esityksen Kiinan saarron suh­teen.
' '•
Neuvostoliiton Kommunistipuo-lueeli
lehti Pravda julisti: "Eisen-howerih
päätös ulilcaa laajentaa sotaa
Kaukoidässä." Se arvosteli, myös Y h ­dysvaltain
valtiosihteeri John Foster
Dullesln Euroopan iriatkua yrityksenä
"elvyttää Länsl-Salcsan armeija so-tilasssiltkailuja
varten".
Ulkoministeri Pearson sanoi ala­huoneen
istunnossa helmikuun 5 pnä,
että St. Laurentin hallitus on arvos­telematta
eri mieltä -Sisenhpverin
Fcrmosan ohjelman suhteen. Selit­täen,
että Canadan hallitukselle oli
Yhdysvaltain ohjelmasta tiedoitettu,;
muttei, siitä neuvoteltu, Pearson^^j^u-listi,
että "seuraukset olisivat kauas­kantoisia"
jos "Kiinan nationalis­tien
relttaajat tai maihinnousavoi-mat
saisivat Y K : n jonkun toisen
maan asevoimien tukea." .
* 'LPP:n kansallinen johtaja Tim
Buck arvosteli pääministeri St. Lau­rentin
aikaisempaa! lausuntoa sanoen:
"Se Jätti ovet selko selälleen meidän
maamme automaattista sekaantumis­ta
varten, siihen tiihooh mihin E i -
sentowerin politiiklja vie. Canadan
täytyy sanoutua irti presidentti E i -
senhowerin sodan laajentamissuunni­telmasta,
jonl^ mukaan Formosasta
tehtäisiin ilma-, meri- Ja maavoi­mien
uusi asema sotilasoperatioja
varten Kiinan Kansantasavaltaa
vastaan:" Hän kehoittl canadalaisla
vaatimaan sitä. että parlamentin Jä­senemme
vastustaisivat tällaista tu-hoissaa
ohjelmaa.
Kiinan Kansantasavallan; päämi­nisteri
Chon En-lai ehdotti helmi­kuussa
Yhdysva>aln hallitukselle,
että se "suostuisi viivyttelemättä*
Panmunjömn välirauhaneuvottelujer.
uudelleen alkamiseen siinä mielessä,'
että ampuminen lopetetaan hetikoh-taisesti
Koreassa". Hän korosti sitä
seikkaa, että Kiinan Kansantasava-ta
on "valmis hetikohtaisiin toimen­piteisiin
Korean rauiian hy^'äksl
Panmuajonissa jo tehtyjen sopi­musten
lierusteella'.
Pekingin radio arvosteli ankarasti
Chiang Kai-shekin lausuntoa, että
Kiinan mannermaalle hyökätään Y h ­dysvaltain
meri- Ja ilmavoimien tuel­la.
"Se syytU Eisenhoweria sUtä, että
hänen tarkoittiksenaan" on laajentaa
sota kaikkikäslttäväkst hyökkäyk­seksi
Asian kansojen vapausliikkeitä
vastaan Indokiinassa. Malakassa ja
muualla. Ryöstö ja orjuus tulisi A a ­sian
kansojen osaksi Eisenhowerin
ohjelmasta".
Yhdysvaltalainen demokraattinen
senaÄtori, M . Neely_ Länsi-Virginias­ta,
syytti, että "Eisenhower toimii
iniin Monte Carlon epätoivoinen uh­kapeluri"
ja .että hänen ohjelmansa
voi sytyttää hirvittävän atomisodan
"Jos tähän päädytään -Eisenhoweria
kirotaan eläm^sä loppuun saakka."
Minhälainen on, se ohjelma, mikä
on saanut näin laajojen piirien tuo­mion?
l y y i i ä
Tammikuan 27 pnä kautta maaU-man
laaJalletussa radiopuheessaan,
Yhdysvaltaan ulkoasiain sihteeri
Jchn Foster DuUes julisti, että
Yhdyävil.at tulee omaksukaaii kars­kimmin
(tougher) ohjelmau. että
Britannian, Ranskan ja Läns-Sak-san
täytyy pysyä linjalla. Hän, en­nusti,
että sotilasoperatioja laajen­netaan
Koreassa ja muualla Aasias­sa.
Tämä aiheutti vihaa ja pelkoa
r.-aroopassa,
Helmikuim 2 pnä Kongiessin is­tunnossa
pitämässään . kokouksessa
Yhdysvaltain presidentti^ Eisenhower
julkaisi Korealle "sotilaallisen rat­kaisun",
mikä tulee kiertämättömästi
vaikuttamaan Kiinaan, Formosaan.
Indokiinaan ja Malakkaan, "Chiang
Kai-shekin vapauttamisen'' verhossa
hän ilmaisi ohjelman, jonka mukaan
Yhdysvaltain ilma-, meri- ja multa
voimia käytettäisiin hyökkäyltsessä
Kiinaa vastaan.
Ulkopoiiittisen ohjelmansa huomat-tavimpana
kohtana hän mainitsi
USA vaatii, että .
aseet tulee ostaa
siltä «ikä miulta
Tnkfaolma. — Tiedot, «ttä Enot-
^ «1 »Ikoo ostaa Bcifaimlalfa «lo-reounan
määrän CeDtnrion-tyyp'
pisiä byöbbäysvamioja» ovat he­rättäneet
suurta tyytymatlömyyt»
tä^amerikbälalslssa. Asioita by
rln tuntevat henkilöt kertovat,
että tJSAriD TobhObnan iäbetU-iäs
Bntterwoth -on bäynyt Unde-nin
laon Ja vaatinut Ruotsia iaflN>
- purnaan tankkien^ ostamisesta
Britanniasta Ja ostamaan sen si­jaan
amerikkalaisia Patton Ja
* Perebing-maUIsiä hyökkäysvaono-ja.
,... , '
"arnerii'I:alaisen pääoman lisääntyvä
sijoitus ulkomaille" Tämä. hän ko-;
rosti, "vaatii^^vakaata ja t a r k k & t a - .
voitetca . ulkopolitiikassamme 'myön­teisen
ilmapiirin kehittämisen» roh­kaisemiseksi
tällaisia sijoituksia var­ten
ulkomailla". Hän myös vaati:
"Muualta jsiaailmasta.., suurempia
määriä tärkeitä raaka-aineita".
Seuraavania. päivänä sen Jälkeen
kun, Yhdysvaltan Tyynenmeren lai­vaston
päällikkö amiraali Radford
sanoi, että Eisenhower kannattaa'
"Kiinan tiukkaa saartoa" kongres-
SITÄ
— J A —
TÄTÄ
SAVON OHONyEDDOT
Karskin ratsastajapatsasrahasta,
kerääjä tuli ja esitti asiansa savon
ukolle. Ukko lolhe sanomaan:
Kyllä myö. jos se patsas tehhääa
nlii&uin kuuluy. marski ratsuksi, Bit.
urhamie
olaisia
Suurin osa n.s. poliittisista pakolaisista mitä,
joiden jalkojen alla on ruvennut maa polttamaan
Berliini. — Länsimaiset uutistoi­mistot
ovat viime päivinä jälleen le­vittäneet
sensatiomaisia tietoja Itä-
Berliinistä ja Saksan demokraatti­sesta
tasavallasta länteen suuntautu­vasta
'pakolaistulvasta'. Näissä uu-tis:
ssa annettu kuva ' viattomista i l i -
misistä, jotka - pakenevat sortoa ja
terroria", muuttuu kuitenkin toisen­laiseksi,
jos on tilaisuus lähempää —
esim. Berliinistä käsjti — .seurata a -
slaa Ja todeta, millaista ainesta pa­kenevat
todellisuudessa ovat.
: Suurin osa näistä ns. pakolaisista
on näet sellaisia. Joiden Jalkojen alla
maa — hyvin ymmärrettävistä syistä
— ha alkanut polttaa. He ovat en­nen
muuta niitä; joldca amerikkalais­ten
ja länsisaksalaisten agenttikes-kusten
toimeksiannosta pyrkivät suo­rittamaan'safaotäashia,
•vakoilua tai
tekevät multa rikoksia äinä metallien
;.yarkauks{sta ryöstöihin ja kavalluk-sista
murtoliiin saakka. Nämä heh-kiiöt
esitetään poliittisina pakolaisi­na,
ja iheidän "traagillista kohtalo­aan"
kuvataan liikuttavin sanoin
mielipiteiden nostattamiseksi iSäksan
demokraattista tesavaitaa vastaan.-
Usein havaitsee kuitenkin myös
Länsi-Saksan lehdistä, että täl­laiset
"poliittisiksi l^akolalsiksi"
joUstetat ovat joutuneet' kiinni
samantapaisista rikoksista. Joiden
takia be pakenivat tai on mnuten
todetta selväsU krimioaalbikolli-
.;slksi.; • - ..v
Ottakaamme muutamia esimerkke­jä,'.
„ • / . „••:•::;,. ^•'^
Länsi-BerliinisSä ilmestyvä "Mor-genpost"
kertoi tammikuun IS päi­vänä,
että ' polLttinen pakolainen'
Kurt Sander oli varastanut postilä­hetyksiä
itä vyöhykkeellä tehden lä­hetyksiin
sellaisia merluntöjä, että
vastaanottajat luulisivat postilaitok­sen
avanneen ne ja ' rosvonneen" si­sällyksen.
"Poliittiseksi pakolaiseksi» oli
^ tunnostetta myös Manfred de
Coster, joka pidätettiin Ochen-bruclibenissa
Nyrnbergin lähellä
majatalonisäntä Ilocbreiten 3mur-liasta
ja Joka aikaisemmin oli paennut lu­kuisien
krlminaallrikostensa takia
Saltsan d^mokraattsesta tasavallasta.
Uuslntarikollinen Fred Berlin Joka
tuomittiin Hampurissa useista mur­roista
seitsemäksi vuodeksi kuritus­huoneeseen,
oli niin ikään esitelty
"poliittisena pakolaisena". Sama oU
asianlaita avioparin Ii'ene ja Horst
Drösen suhteen, jotka
kävirät asuntonsa emännän kimp-
; puun Tagerlortissa ja murhalla
uhaten rosvosivat liänen säästönsä
ia, jdhla Jo ennestään oli tilillään
^6 varkautta jäpetpäta.'
Tunnettu rikollinen Risegard. joka
erään l^fläyhteisön johtajana olles­saan
kavalsi 10,000 Saksan markkaa
talonpoikien säästöjä, sai Länsi-Ber­liinisSä
poliittisen pakolaisen oikeu­det,
ja samoin Saksan demokraatti­sessa
tasavallassa mustan pörssin
kauppojen ym. rikosten takia perään­kuulutettu
Milatscheck.
Länsi-Berliinissä ilmestiy.vä • IKu-
Tler" mainitsi hUjattain •Mosbiterin
oikeuden puheenjohtajan todenneen,
että • •
20 pros. kaikista Länsi-Berliinissä
krimfnaalirikoksisfa syytteeseen
asetetuista henkilöistä on ns. "po-lUttisia
p a k o l a i s i a .
Yhä uudelleen on Länsi-Saksan Ja
Länsi-Berliinin lehtien todettava, et­tä
njs. poliitt.set pakolaiset jatkavat
länsivyöhykkeellä näiden alueiden v i ­ranomaisten
suojatteina samoja r i ­kollisen
toiinlnnan muotoja. Joiden
takia heidän'on ollut paettava.
SADAT TUHANNET PYRKIVÄT
TYOHON ITÄVYOIIYKKEELLE
Sen sijaan vaikenevat läntiset uu­tistoimistot
ja keltainen lehdistö siitä
tosiasiasta.' että Saksan demokraatti­nen
tasavalta, jonka rakennustyössä
saavutetaan yhä parempia tuloksia,
jossa elintaso kohoaa ja työtätekevien
työ- ja elinedellytykset paranevat ja
Jossa el ole Länsi-Saksan hirvittävää
vitsausta — työttömyyttä — vetää
yhä enemmän puoleensa Länsi-Sak­sassa
asuvia ihmisiä.
'Pelkästään vuoden 1952 ensim­mäisellä
puoliskolla tuli Länsi-äaksasta
,lälies 39,930 todellista
pakokiista, .
ihmisiä, jotka pakenivat kurjuutta,
työttömittä ja amerikkalaisten
palkkasoturijoukkojen palckomää-räyksiä
Saksan demokraattisen tasa­vallan
alueelle.. Vuonna 1951 työmi­nisteriö
sai vastaanottaa Länsi-Sak­sasta
ja Länsi-Berlilnistä"
yli 100,000 anomusta päästä muut­tamaan
Saksan demokraattiseen
tasavaltaan, ja sen jälkeen on näi­den
anojien määrä jatktivasti l i ­sääntynyt.
Nämä iluniset, ammattltyöläiset. i n ­sinöörit,
teknikot, lääkärit, taiteilijat,
tiedemiehet jn^i, tulevat tänne saa­dakseen
mahdollisuudet työskennellä
Ja~ voidakseen elää rauhassa Ja va­paudessa.
Gangstereille ei Saksan demokraat­tisessa
tasavallassa ole mitään sijaa
— se tiedetään nykyisin koko Saksas­sa.
Mutta reljellisille, työteliäiUe m-misille
siellä' öh työtä, leipää ja t a ­keet
yhä paremmasta tulevaisuudesta.
ler ratsastajaksi ja sapeli mankin
hampaisiin, niin tuhatmarkkoo liu.
kuu.
^ VAMTETTAVASTI
Erään maascutuyhdlstjksen pitkä,
aikainen jäsen muutti pois paikka,
kunimlta, ja yhdistys pitihänelle jää.
Oiyväisjuhlan. jossa puheenjohtaja
tulkitsi .Jäsenten tunteita polslähte.
vää. kohtaan-seuraavasti:
Hyvät yhdistystoverlt, tämän Jä- '
senemme nyt jättäessä meidät ha-iluan
huomauttaa siitä, että- hän bn
^ t j m y t täällä., elänyt täällä Ja meri:
nyt naimisiin täällä ja että me kaikki
toivoimme.- että hän olisi myös kuol­lut
täällä. Mutta ^ valitettavasti ei
käynytkään niin.
siij sota-asiain valiokunnan puheen­johtaja,
republikaanien kongressi-mies
Dewey'Short julisti, että Yhdys-valtaiii'
ohjelmaan kuuluu hyökkäyk­sen
aloittaminen kautta maailman'.
Thdysvaltahi yleisesikunnan pä^. ^
likkö, keiiraali Bradford sanoi sa- .
vana päivänä, että Chiang Kai-she-kiu
mannermaalle suorittama hyök-
•l'liys "riippuu siitä sotiilaaDisesta
avusta, mitä me annamme hänelle ja
myös siitä, kuiöka paljon ilma- jä
merivoimatuked* nie olemme valmii­na
antamaan hänelle reittauksia ja
hyökkäyksiä varte^**.
Tehds» pikavierailun Länsi-Eu-rcopan
maihin, 'John Foster <Dulles
esitti Ranskalle.v Italialle, Länsi-Sak-'
salle, Belgialle tulvan alle joutuneelle •
Hollannille ja Luxemburgille iilti-;'
maattiumn, että niiden täytyy rati­fioida
• Bonnin J a Pajriisin "sopimuk­set"
"saksalaisten uudelleen aseista­miseksi".
Tehkää tämä huhtikuu?
kahdenteenkymmenenteen päivään
mjenne.ssä. banensi Dulles, tai muvten
Yhdysvallat vähentää yhteisen tur­vallisuuden
avustusrahoja.
Dulles vaati, että Britannia omak­suu
täyden edesvastuun suunnltel-tust.
a Euroopan armeijasta, minkä-.'
Yhdysvallat on suuimitellut raken--.,
tuvaksi 500,000 länsi-saksalaisen soti- M
laan- muodostaman sydämen ympä- '
rille. Lontoosta on tledoitettu, että"
Ohurchlliin tcryhallitus keskustelee:
tästä'' asiasta Canadan, Austraalian;^
Ja Uuden Seelannin kanssa. 5
Länsi-Euroopan finanssipäämichet"
oii. komennettu tulemaan W8shing-töniir|
t^.hiviikkbjen. aikana;. ^ -
Nämä ovat ilmaisima I>ulles-Eisen-hovterin
ulkopolitiikasta, mika ai­heuttaa
vakavan vaaran Canadaile
ja. fcoko^maailmalle.
Yhdysvallat lisää sodan vaaraa.
Tämä vaara voidaan torjua vain si­ten,
että : kaikki rauhaa rakastavat
canadalaiset ryhtyvät vaatimaan:
Kädet irti Kiinaslal Rauha Korean
nyt! •::"•„:...
36—16 Rosehber§^en
armahduksen puolesta
. Toronto: — Helmikuun 20 pnä To­ronton
yliopiston opiskelijain keskuu-lessa,
toimitetussa äänestyksessä an­nettiin
36 ääntä Rosenbergieh armah-dusvaatimuksen
puolesta ja 16 sitä,
.vastaan.
— Tulenkäytön tuntenut Kiinan eli
fekingin ihminen eli 500,000 vuotta
sitten.
Britannian imperialistien. keskuu­dessa
vallitsee suru Ja suuttumus Su­danin
menettämisen jolidpsta sillä
Churchillin puolueen oiltean siiven
miehet väittävät, että pari viikkoa
sitten tehty sopUnus Sudanin itsenäi­syydestä
merkitsee Sudanin menettä­mistä
samalla tapaa kuin tapdhtimut
tauksia ja hyökkäyksrä Kiinan mannermaalle. Selvää on jotta täl­lainen
mieletön ohjelma johtaisi vähitellen siihen, että koko maailma
joutuisi jälleen sodan jalkoihin.
Tämän vaaran uhatessa on miltei koko maailma, aina Canadan
liittohallitusta myöten ilmaissut huolestuneisuutensa siitä, että Eisen-howerin
suunnitelmat \'oivat johtaa perikatoon. Tämän vaaran torju­miseksi
ei kuitenkaan ole muuta pätevää keinoa kuin se, että lopete­taan
Korean sota. \'älirauhaneuvottelijat ovat jo päässeet sopimuk­seen
kaikista seikoista, paitsi ei sotavankien vaihtamisesta. Tässä
tilanteessa on mieletöntä jatkaa ihmishenkien uhraamista, sillä väli­rauha
pitäisi allekirjoittaa jo tehtyjen sopimusten pohjalla ja ratkaista
kysymys sotavangeista myöhemmin kansainvälisten lakien ja sopi­musten
määrittelemällä tavalla.
'Myötävaikuttamalla Korean sodan lopettamisen hyyäksi, mihin
hänellä on asemansa vuoksi oivallinen tilaisuus, ulkoministeri Pearson
saisi kaikkien oikeamielisten canadalaisten kannatuksen ja tuen. Sa­malla
kertaa on ilmeistä, että mikään rähempi ei canadälaisia tyydy-'
tä, kuin oikeudenmukaisen ja kunniallisen rauhan viiv>'ttclemätön
järjestäminen Koreassa.
Intian, Biurman ja Abadanin suhteen-
AfrUcän karttaa tarkastaessa saa­tetaan
havaita Egyptin eteläpuolella
sijaitseva "Ahglo-iE^ptiläinen S u ­dan",
joka käsittää noin miljoona ne-llömailia
eli hoin kolmasosan Yhdsrs-valtaln
pihta-alasta. Koillisessa kos­kettaa
Sudan Punaiseen mereen,
idässä Ethiopiaan, etelässä Keniaan,
tlgandiaan ja Belgian Gongoön päi­väntasaajan
seuduilla Ja läimes^
Ranskalaiseen Päiväntasaajan Af­rikkaan
Ja Saharan erämaahan. T ^ l -
, lä valtavalla alueella asuu kaikkiaan
noin kahdeksan miljoona ihmistä, Jois
ta enemmistö lienee arabialaisia ja
vähemmistö neekereitä, jotka jakau­tuvat
lukuisiin eri heimoihin.
Kultaa, orjia jä norsunluuta ah-nelhtinut
Egyptin vapauttaja Mo­hammed
Ali valloitti Sudanin 1820,
jolloin alkoi tämän siirtomaan or­juuttaminen
ja riistäminen. Kun
brittiläiset miehittivät Egyptin "l882
valtasi Mohammed Ahmed-nlmlnen
uskonnollinen arabialaisiakiiri Suda­nin.
Ahmed julisti olevansa El Mah-di,
islamilaisten. kauan odottama
Messias ja i\iin hän onnistui lyömään
lirittiläisten joukot Khartumlssa 1835!
Vuonna 1898 lähetettiin Sudaniin
kenraali Kitchencrin johdolla noin
25.000 miehinen egyptlläisbrlttiläinen
armeija kostamaan Ja ^valloittamaan
maata. Kuuluisassa Omdurmanin
taistelussa lyötiin arabialaisten 40,-
000-mfehlnen armeija hajalle. Sudal
nia oli valloittamassa myöskin Wlns-toh
ChurchillTriimineh liuori upseeri,
jonka kerrotaan kirjoittaneen, että
"Sudan on luonnontieteellisesti ' ^ä
maantieteellisesti eroittamatön osa
Egyptistä." Samaan tapaan ajatteli­vat
myöskin egyptiläiset. Niinpä sit­ten
tapahtui, että brittiläisten Ja e-gyptiläistsn
kesken tehtiin sopimus
Sudanin suhteen, sen yhteisestä p-mlstuksesta
ja hallinnasta. Käytän­nössä
tapahtui kuitenkin siten, että
Sudanista tuli täysin brittiläinen
siirtomaa ja egyptiläisten osuiis ra­joittui
miltei joidenkin laskujen mak­samiseen.
'Vuonna 1^24 brittiläiset
julistivat Sudania koskevan sopimuk-.
sen mitättömäksi ja ajoivat Sudanin
toisen osakkaan sotajoukot pois
maasta. Pari vuotta myöhemmin E -
gypti Julisti myöskin sopimuksen mi­tättömäksi
Ja sanoi Sudanin kuulu­van
Egyptin herrfeuden alaiseksi. Sen
jälkeen on Sudanissa ilmaantunut
llikehtimiistä kun maan asukkaat o-vat
esittäneet vaatimuksen sen itse-näisyydestä-
Egyptin nykyinen hallitus kieltäy­tyi
neuvottelemasta Sudanin suhteen
eimenkuin brittiläisten joukot polste-tatm
äuezhi kanavan alueelta. Se
kärjisti tilannetta sihiä määrin, että
Yhdysvaltain hallitus katsoi parhaak­si-
ryhtyä sovittelemaan, väreinkin
koska jänkkl-unperialisteilla oli
myöskin etuja valvottavanaan tässä
asiassa. BrittUäisen imperialismin
vanha tunnus: Hajoita Ja hallitse!
tuntuu olCTän' nyt jänM:i-imperiälis-mln
ohjeena.* Wall Streetin ohjelman
mukaista on työntää kilpailijansa
Britannia entistä enemmän sivuun ja
asettua samalla Britannian • tilalle
niin s;uuressa määrin kuin isuinkin
mahdollista. Wasliingtonin Egyptin
lähettilään avulla saatiin aikaan sel­lainen
sopimus Egyptinja Britannian
kesken, niinkä perusteella kummat­kin
maat menettävät Sudanin. Jolta
saattaa voittaa itsenäisyyden '*Yh-dysvaltain
avulla". Pari viikkoa sit­ten
teddyssä'sopnnuksessa määrätään
1) pidettäväksimaanlaajuiset Suda­nin
parlamentin vaalit, 2) että muo­dostetaan
Sudanin hallitus ja 3) et­tä
Sudan saa päättää halöaako se
lättyä Egj-ptiin. tai Britanniaan, tai
pysyä 'kerta kaikkiaan Itsenäisenä.
Sellaisen sopimuksen on hyväksy­nyt
nykyinen ChurhiUin haUltus.
jonka päämies julisti aikoinaan, että
hän ei tule toimimaan Britannian
valtakunnan hajoittäjana. Sophnus
on otettu vastaan hyvin karvaalla
mielellä Britannian imperialistien
keskuudessa. Koska ulkoministeri
Eden on osallistimut tämän riidan
ratkaisemiseen edelläkerrotulla taval­la,
sanoi eräs ultrakonservatiivien
lehti sen johdosta, että kunnolli­set
konservatiivit ovat * "kauhistu­neet
• sen Johdosta, että Eden noudat­taa
"sosialistien• politiikkaa 'valta­kunnan
ha jolttamlsessa."
Vaikka Sudanissa on saatu aikaan
tällainen sopimus mikä aikanaan Joh­taa
Sudanin itsenäistjrmiseen niin
toisaalla saatetaan havaita, että slir­tomaakansojen
sorto jatkuu muualla
ja että Yhdysvaltain, Englannin jä
Ranskan hallitukset tappelevat kyn­sin
hampain slirtomaakansojen itse­näistymistä
vastaan esimerkiksi Ko­reassa,
Vietnamissa, MalaijUIa, Ma­rokossa,
Tunisiassa; Keniassa jä lu­kuisissa
muissa paikoin. -Näiden im-perialistlvaltojen
taholla yritetään
; kaildn keinoin jatkaa Slirtomaakan­sojen
sortamista ja riistämistä. Aino­astaan
siellä peräännytään niissä se
katsotaan välttämättömäksi ja sa-näaan
aikaan toisaalla taistellaan a-seet
kädessä siirtomaakansaoja vas­taan.
•. , '
V Ylidysvaitain Imllitus ^
keinoin sekaantipnaari siirtomaakan-soja
Itoskeyiinriitaisuukslln. Yhtääl­lä
sen tiarkoltulieimion/voittaa jalan­sijaa^
nlia^ siirtomäisJsa,.Jotka ovat
tähän mennessä olleet niitä hallinnei­den
imperialistimaiden yksinomaisina
riisto- ja • markkina-alueina, joille
kaikkien muiden pääsy on kielletty.
Koska; isiirtomaiden itsenäistyminen
Jc3itaa hiiden avaamiseen muillekin
imperialistlvalloille merkitsee se WaU
Streetin imperialisteille huomattavaa
voittoa kun heidän vaikutus- ja saa­listusalueensa
laajentuvat. Toisaalla
sihrt;omaiden itsenäistymisen "avus­taminen"
Yhdysvaltani toimesta
merkitsee yhtäällä Yhdysvaltalii im­perialismin
maineen kohentamista
siirtomaissa, kuten arvatenkin tapah­tuu
esimerkiksi Sudanissa, jossa Yh­dysvaltain
hallitus oU välittäjänä. Ja^
tämä kohennus merkitsee entistä suu­rempia
Ja edullisempia saalistusmah-dollisuuksia.
Olemme puhuneet näistä asioista
näin pitkälle osoittaaksemme lukir.
Joille miten WaU Streetin Imperialis­mi
saattaa omieni etujensa takia toi- ,
mia Joidenkin slirtomaakansojen it­senäistymisen
puolesta ja samaan ai­kaan,
kuten esimerkiksi Sudanissa,
edistää Britannian valtakimnan iia-jolttamlsta.
Joka tulee yhä edelleen­k
i n ; jatkumaan sillä sorrettujen JS
riistettyjen kansojen taistelu vapau­tensa
ptu>lesta Itiihtyy päivä päiväl­tä.
—'Kalle Terä.