Vapaus, September 22, 1925

              ^ EMbm7Bm,0nU joica tSstai.tojBtai j a hmmM,
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL, VAEVOVAAEÄ.
VAPAUS (liberty)
T&o oaly organ of Finnish Wor&eT8 In Canada. Pob-
BifhmA ia Sodbary, Ont., ercry Taesday, Tboreday and
E^gistered pt the Post Office Department, O t t a^
gaj^ond elaga roatter.
- General advertising rates 76e per coL inch. Mi
irimtom charge for ain^e inseröon 75c The Vapatu
the best advertising mediom among the FEanub
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta» $2.00 kakai kertaa.
AvioliittooiimenoUmotnkset SOe palstatuoma.
Nimenmuntosilmotakset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymfiilmotukMt $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotukset $2.00 kerta, $3.00 kakri kertaa.
Enolemamlipotukset $2.00 kerta, |50c IJsämaksa
dftodauseeha tai muistovfirssylta. .
Etelntaantiedot ja osoteilmotukset SOe kerta, $1.00
lEoImekeriaa.
Tilapäisilmottajien Ja ilmotasakenttuorien on, vaa-flittaesaa.
lähetettävä ilmotqabinta etokfiteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yk«l vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
41.60 Ja yksi kk. 75e.
Yhdynvaltoihin ja Suomeen, yksi $6.1iO, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei xenria r^Uia, ei toSa läbettämMn.
pgitgi asiamicgten Joilla on takaukset O
"^Tiirtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistama ja lauantain
.tgrstetina kello 8. ' _• •
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty Bldg Lome
gL Puhelin 1038. Portiosote; Bp3^69, Sndbnrg, Ont
Jos ette milSin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Ui^Jeeseeiine, kirjoittakaa utfdelleen liikkeenhoitajaa
persoonallisella nmiellfi.
/ J. V . XANÄ\STO. Liikkeenhoitaja.
joutuu asioha harkitseva työläinen tekemään itselleeiv
kysymyksen: Mistä näistä vaaleissa on oikeastaan ky­symys?
Minkätähden vaalit toimitetaan? Ja kun läh*
demme seuraamaan kummankin valtapuolueen, 'liberaa-
> l i - ja konservatiivipuolueen johtomiesten edesottamisia
vaalitaistelun aikana, niin huoniaamme liberaalien joh>
tajan Kingin luettelevan oman hallituksensa hyviä töitä
ja paljastavan Meighenin hallituksen pahoja töitä.
Meighen, konservatiivien johtomies taas puolestaan vas*
^ taa syyttämällä' Kingin hallitusta kaikista mahdollisista
ja mahdottomista edesottamisista. Siihenpä sitten pää*
piirteissään sisältyykin ne tosiseikat, mitä Canadan tyd«
väenluokalle tullaan vaalitaistelu^ yhteydessä selittä*
mään. Kummallakaan puolueella ei ole mitään tyo*
iäisille tarjottavana, ja vaikkapa heillä olisUcin, eivät
Ke tule sita tekemään. Yleisvaelit eivät ole sitä, varten.
Vaalien toimittamiseMa tahdotaan Canadan työläisille
juurruttaa entistään lujempaan se käsitys, että he ovat
einä voimana, joka määrää Canadan kolrtaloista vaali*
uuman kautta. Myönn^täcöön, että kummallakin puo­lueella
on kaikdhlaisia vaalisyöttejä, kuten tullien ko­rottaminen
tai JaEfkeminen, rautateitten rahtimaksujen
järjestäminen, senaatin uudistaminen ja monia toisia
samansuuntaiMa kysymyksiä; joilla ei ole sen enempää
tekemistä työväenluokan jokapäiväisten elämäntarpeit*
ten tyydyttämisen kanssa kuin yllämainituillakaan, mut­ta
joilla uskotellaan voitavan pelastaa «maa» ja «kan­sa
» kaikista vastoinkäymisiltään aivan samaan suun-tan,
kuin puoskari tyrkyttää kaikkiparantavia patentti-
«lääkkeitään herkkäuskoisille potilaille.
Mackenzie King on ollut hallitusohjaksissa neljä
vuotia ja pyrkii niihin uudelleen ansioittensa perus*
teellä» Työläisen näkövinkkelin mukaan on mahdoton­ta
nähdä hänen mitään hyvää tehneen. Hänen hallitus­kautenaan
ovat farmarit vajonneet entistään suurempain
velka-ja kiinnitystaakkain alle. Työttömyys on pikem­min
käynyt pahemmaksi kuin pareminabi. Palkkoja
^on alennettu. Hänen hallituksensa houkutteleyan pro­pagandan
tähden on tuhansittain nuoria siirtolaisi^ saa*
puhut tähän maahan, ja tavanneet täällä sellaiset olo
suhteet, että muutamat ovat niiden tähden joutuneet te­kemään
itsemurhan. Hänen jalomielisen hallituksensa
aikana British Empire Steel Corporation ilmotti nälällä
pakottavansa alistuvaisuuteen noin 12,000 kaivostyöläis­tä
ja heidän perhettään, jos kaivosmiehet kieltäytyvät
työsfcentelemästä palkalla, joka ei takaa heille kunnol­lista
toimeentuloa. Ja kun kaivosmidiet koettivat puo­lustautua
aseistettuja hurttia vastaan, jotka olivat mur­hanneet
yhden heidän tovereistaan, lähetti Kingin hal­litus
sotilaita läkkoalueelle ajaakseen kaivosmiehet ta-
Jcasin työhön. Kim parlamentti Kingin johdolla piti is-tuntojaan
Ottavrassa, tuomittiin Jim MacLachlan kuri-tu^
iione^een sentähden, että hän oli puhunut totuutta.
Annettakoon Mackenzie Kingille tunnustus siitä, että
- iiän ön tehnyt köyhät entistään köy}iemmiksi ja rikkaat
ehtistaän riUEaammiksi. Hän on ollut pmistajainsa us­kollinen
palvelija.
Suojelusttdleista huutavan Arthur Mei^enin hallitus­kausi
v ^ ä hyvin vertoja Kingin toimenpiteille. S^an
aikana hän kohdaltaan avusti tidiansien Canadan työ­läisten
lähettämistä vuodattamaan vertaan Europan tae-telukentillä,
ja rikastuttamaan Wall-kadun rahapösöja.
l^elUcella tarmo painosti hän Canadan miesvoiman
lisauksia, ja joUom hallituksen rst£ajK)Uisk sydin yöl­lä
tdkiyät kotilarkastuksxa kymmenissä eri työlai^deis.
sa kautta koko Linsi-Canadan, saadakseen todlsfoksia
vangitulta vastaan. . r-
Työläisillä ei ole mitään toivottavaa kumpaiseltdcaan
faallituspaoloeelta, eikä niiden johdossa olevilta sua
ruuksilta. He ovat ainoastaan niitten raharuhtinaiden
ja rikkaiden tehtailijain käskyläisiä, jotka omistavat
tämän maan ja sen sanrct luonnonrikkaudet, fifetsissa
ja tehtaissa, pelloilla j a . kaivoksissa työskentelevillä ei
ole heiltä mitään muuta odotettavissa, kuin piitä samda,
jota ovat tähän eaakkakio..saanet nim. potkuja, ^uo
Canadan hallituspuolueiden «iedustajat ovat tuhonneet
8-tunnin työpäivän, vanhdttsvakutitt^rf ja kaiken, mi
kä vähänkin olisi lieventänyt työväenluokan taakkaa
Mutta noista seikoista ei liberaalien paremmin kuin
konservaliiviei^caan vaalijulistuksissa pidiuta halaistua
sanaa, ja hyvin ymmärrettävästä syystä.
Vaikkapa myönnämmekin, ettei nykyisen hallitus­muodon
puitteissa työläisillä ole sanottaviakaan paran
nuksia odotettavissa olosuhteisiinsa, olkoon vallaiioh
jaksissa liberaalit, konservatiivit tai työväenpuolue, on
kommunistien kaikella tarmolla käytävä käsiksi vaali­taisteluun,
osotettava työläisille hallituspuolueiden en
tiset edesottamiset, ja koettaa saada luokkatietoisia tie­dustelijoita
parlamenttiin, missä siihen on tilaisuus.
Kir|. E d o F i r a r a e a
käyttämistä sodan pahelukseeii, mutta yhtä tannök'
SEa&sti puolsi hän niiden oikeidcsien 'loukkaamattmnuut
ta, j o&a niittivät satumaisia voittoja noista veripidois-ta.
Parlamentin alahuoneessa ajoi hän läpi Iddsäädi^.
^ 660, jonka mukaan maasta voidaan karkottaa jokainen,
jok^; uskaltaa ryhtyä taistelemaan itselleen kmmoHista
palkfauuvHan oli pääministeri Bordenin. «oikeana kä­tenä
»: ^1^9!°^ h^,^. toimestaan vangittiin j a tuo-omittiin
va&Idlaan jouBco työläisiä sentäfaden, että he
yhteisesti vaativat itselleen; parempia elämisen mahdoi-
Fascistien kansainväliset juone);
Fascismi ei ole mikään italialaisen Mussolinin mo-nopooli,
vaan se on kansainvälistä. Siellä, missä on
työtätekeviä ja riistäjiä, siellä on myös olevissa oloissa
fascismin pohja. Fascismi on as^, jota riistäjät käyt
tävät työtätekevien orjuudessa pitämiseksi, harkittu ja
tarkoin suunniteltu ase. Se ei ole mikään henkisen
sairauden ilmaus, joksi sitä jollakin taholla on yritetty
selittää.
Viime vuosikymmenen kuluessa on luokkataistelu
työn ja pääoman, työtätekevien ja'riistäjien i^lillä kiih
tynyt. Tämä taistelu on useissa maissa ollut jo ratkal
seväa ottelua vallasta. Ja niinkiiin työtätekevien ta<
holta ovat taistelukeinot ja taistelujärjestöjen muodot
muuttuneet olosditeiden kärjisty^sä, niin samoin myös
on vallassaoleva luokka muuttanut taistelumuotojansa.
Missä ei enää porvarillinen valhedemokratia ja taval
liset porvarivaltion turvakeinot: poliisi, sotalaitos, tuo­mioistuimet
j a vapkilat riitä pitämään riistettyjä kan
sanaineksia luurissa, siellä on täytynyt muodostaa eri
koisia aseellisia järjestöjä, milloin minkäkinlaisilla
tunnuslauseilla varustettuna, pitämään riistoyhteiskun'
taa pystyssä. Italiassa, nykyaikaisen fascismin malli'
maassa, syntyi fascismi juuri sellaisten .olojen vallites
sa, että työväestö oli maassa oikeastaan, asemani herra­na.
Se valtasi käsiinsä tehtaita, maatiloja ja julisteli
monin paikoin neuvostovaltojakin. Mutta ^kun työläi
siltä puuaui taistelua johtava puolue ja heidän jofata
jissaan oli kaikenlaisia sekasikiöitä, runsaasti myös so-
8ialidemokrWteja, niin he eivät arvanneetkaan esiintyä
päättäväisesti ja tätä päättämättömyyttä hyväkseen
käyttäen asestauttuvat porvarit ja niin syntyi ennen pit­kää
omistavan luokan avointa luokkadiktiaituuria yllä
pitävä fascistijärjestö.
Kun Icaikissa maissa on luokkataistelu kärjistymässä,
niin on luonnollista, että riistäjät valmistautuvat edel
leenkin vallan säilyttämisen varalle. Kapitaiisteilta ei
ole koskaan puuttunut silloin yksimielisyyttä, kun on
ollut kysymj^csessä työtätekevien orjuuttaminen* Ja
täytyy sanoa, että jos missään kysymyksessä, niin täS'
sä juuri ovat kapitalistien edustajat rehellisesti puser­taneet
veljen kättä. Fascistisissa meikeissä ovat kapi­talistien
edustajat tavanneet toisensa jo kabi kertaa
erikoisissa konferensseissa. Ensimäinen konferenssi pi­dettiin
jo 1924 Pariisissa ja toinen kuluvana kesänä
Genevessä. Tämä viimemainittu'konferenssi oh meiki-tykseltään
paljoa suurimerkityksellisempi kuin nikai-sempi.
Poliittinen asema Europiassa. on paljo muuttu­nut
ensimäisen konferenssin jälkeen. Kun Englanti
koettaa saada Saksaa vieroitetuksi Neuvosto-Venäjästä,
johon se bn joillakin siteillä kiihnitetty Rapallon sopi­muksen
kautta, kun Puola j a reunavaltiot yleensä Eng­lannin
ja muiden suurimperialistivaltojen avulla val­mistelevat
rintamaa Neuvosto-Venäjää .vastaan, niin
silloin pitäisi olla mahdollisuuksia ja pakkokin toi­mintaan.
Fascistinen toiminta kohdistuu toiselta puolen Neu­vosto-
Venäjää vastaan, toiselta puolen työväestöä vas­taan
kussakin maassa. Kun aikaisemmat yritykset ku­kistaa
maailman ensimäinen työläisvalta sekä avoimes­sa
sodassoN että muilla keinoilla ovat epäonnistuneet,
niin senvuoksi olisi tuotava uusia voimia näyttämölle.
Kun diplomatia ja valtiolliset juonet eivät riitä enti­sissä
puitteissaan, on Silava kaikkiin taantunmsain^-
siin nojautuva toiminta käyj^tiin- He pyikivät luomaan
oikean yhteisrintaman työväenluokkaa ja työläisvaltio-ta
vastaan. Mainitussa konferenssissa oli edustajia Sak*
sasta. Itävallasta, .Belgtasti^ Bulgariasta, Tanskasta,
Suomesta, Ranskasta, fjaglannista^. Kreikasta, Unkarista,
Italiasta, • Norjasta, Rumaniasta,,Hollannista, Puolasta,
Sveitsista, Ruotsista, sekä eräistä mui^a maista. KaiUd
tämä todistaa puuhan kansainfväliiyyttä.
Tämän ^ kansanvälisen fascistipuuhailun ensimäisiä
midiiä on tunnettu mustieik puuhien järjestelijä Auber^
jonka nimi ei ole kai aivan tuntematon Vorov^idn mur­han
yhteydessä. Pääehtävänä pidetyllä konferenssilla
oli muodostaa ensinnäkin entistä tiukempi kansainväli­nen
yhdysside yhdistämään kaisalliset fasdstijärjestot
toisiinsa ja toiseksi suunnitella yhteiset toimintamiaodot
Kansainvälinen yhdysside on syntynyt Yhtenäinen
taantumi&sellisten intemationale on toiminnassa.
"Nylcyiain voidaan Saksaa de-
'"mokraattisine hallintoineen pitää
yhtenä vapauden linnana ja val­lituksena."
(P. Grassmann, Sak­ean
ammattijärjestön varapuheen­johtaja
kansainvälisessä kongres­sissa
Lontoossa, marraskuussa v.
1920.)
•"Saksa, jolla vuosikymmeniä
on - ollut' vallitseva asema kaik­kien
yhteiskuntaproblemien suh­teen,
on tätä nykyä yhteiskniT-nallisesti
enin takapajulla oleva
maa, onpa jopa Puolan ja Tshek-koslovaldan
jälessä." (J. Onde-geest,
Amsterdamin Internatio­nalin
sihteerin, lausunto lainat­tu
"Vonvärtsiin" I l 6. 1926.)
Vähemmän kuin viisi vuotta on
kulunut näiden molempien lausun­tojen
välillä. Paljon mahdollista,
että Grassmann lausuntoaan anta­essaan
oli jönkunverran optimisti
ja piti liian suurta ääntä nk. Sak­san
vallankumouksen tuloksista, ja
että hän kiinnitti liian vähän huo­miotaan
todellisuuteen. Mutta jo
silloin oli täysin selvää, ettei 'val­lankumousliike
1918—1919 ollut
antanut Saksan työväenluokalle va­pautta.
Saksan ammatillisen liik­keen
mahti oli edelleen sellainen,
että sitä pidettiin Länsi- ja Keski^
Europan tySväenliikkeen vahvana
linnana. Vain puoli vuotta aikai­semmin
oli Saksan työväenliike lyö­nyt
takasin taantumuksellisten
hyökkäyksen tasavaltaa vastaan,
mutta liikkeen johtajat löivät lai­min
käyttp hyväkseen tämän toi­minnan
tulosta, .toiminnan, mfnkä
avulla Saksa välttyi palaamasta mo­narkiaan,
saihoin kuin he loivat loi
min viedS loosilliaeen loppnun mar*
raskonO; vallankumouIiMQ.
Tämän jjälkeisenä viitenä vuote­na
ei' Saksan työväenluokalla ole
ollut koottavanaan muuta Suin tap­pioita.
Niin hjrvin poliittisesti kuin
iaiöudelliseäii ovat Saksan^ taantu­mus
ja kapitalismi askel 'askeleelta
ei ainoastaan vallottaneet takasin
mitä menettivät marraskuussa, 1918,
vaan myös pakottaneet maan työ-väenlupkan
asemaan, joka on huo­nompi
kuin sodan edellisajan: Aip
ka, jolloin Saksaa n.k. "demokraat-tisine"
hallintoineen oikein taikka
väärin pidettiin "vapauden suoja­na",
on aikoja sitten ohi, ja sama
kosltee. my.ös.Äik^a^^^
työväenluokkaa pidettiin oivallisim­pana
Ja valtaisimpana pataljoonana
kansainvälisessä, työväen armeijas­sa.
Saksan työväenliike on käy­nyt
niin heikoksi, ^ttä ellei se- oli­si
saanut muiden europalaisten
maiden liikkeiden taloudellista tu­kea
v. 1923 lopussa, olisi koko or-ganitsioni
mennyt sirpaleiksi. Se
tosiasia, että Oudegeiest, kansain­välinen
ammattiyhdistysjohtaja, jo­ka
on tunnettu varovaisuudesta,
millä hän lausuu ajatuksensa, nyt
esittää väitteen, etl^ "Saksa . . . on
tätä nykyä enin takapajulla oleva
maa", tämä tosiasia sisältää enem­män
kuin paksut niteet.
Kansainvälisen työväenliikkeen
näkökannalta on se tosiasia, että
saksalaisesta työläisestä on tullut
Europan "kuli", oh varsin vali­tettava.
Tosiasia, että 8-tunnin
työaika- on Saksan-tärkeimmillä te­ollisuusaloilla
i mennyttä kalua, että
saksalainen työläinen uurtaa puo­lella
palkalla Verrattuna siihen, mi­tä
Englannissa maksetaan samasta
työstä, että hänen taisteluvoiman­sa
on niin heikentynyt, että työn*
oataja pyttjry todelUsnudesoa ^sane-lemaxA
hänelle tahtonM ikäänkuin
hin olisi tekemioitsa orjien kantaa
Eloknon 31 pnä tulee 123 am-mattiyfadistTEkongressi
kokoontu­maan
Breslauiöa. Päiväjärjestyk­sessä
on lukuisia kohtia, ja näyt­tää
siltä, että nseimmilla tahoilla
on ainakin pantu merkille liikkeen
heikkouden syyt ja käsitetty, kutka
ovat niistä vastuu&sa. Paitsi var­sin
tärkeätä ehdotusta, .minkä ovat
tehneet Saksan "^-huomattavimpien
anunattHUttojen edustajat ja mis­sä
vaaditaan neljäntoista suuren
ammattiliiton uudelleen muokkaus­ta
ja yhteensulattamista, tulee ole
maan esiUä kokonainen joukko pää­töslauselmia
ja ehdotuksia kansal­lisesta
ja kansainvälisestä eheydes­tä,
niiden ammattiyhdistysten jä­senten
ottamisesta takaisin, jotka
on ei^otettu poliittisten katsantokan-tojensa
johdosta, Saksan työväen-johtajista
muodostetun valtuuskun­nan
lähettämisestä Venäjälle tutus­tuakseen
sikäläisiin olosuhteisiin,
venäläisten ammattiyhdistysten ot­tamisesta
Amsterdamin Internatio­naliin,
kansainvälisen ammatillisen
union muodo*stamisvaatimuk8esta se­kä
^'venäläis-englantilaiEen komitean
muodostamisen hyväksymisestä.
On tällä hetkellä vaikeata sa
noa, minkä vastaanoton nämä eri
päätöslauselmat ja ehdotukset tule
vat saamaan kongressin kokoonnut­tua.
Saksassa, kuten muuallakin,
on vielä monia vaikeuksia ja paljon
vastarintaa voitettavana, ennenkuin
työläisten edustajat tulevat avoi­mesti
myöntämään, että Saksap
työväenluokka, samoin kuin mui­denkin
maiden työväenluokka, voi
pyrkiä päämääräänsä vain mahdol­lisimman
laajakantoisen kansallisen
ja kansainvälisen eheyden 'perus­teella
ja vallankumouksellisen luok­kataistelun
pohjalla. On 'toivotta­vaa,
' että Breslauhun kokoontuvat
valtuutetut tulevat käsittämään, et­tei
ainoastaan Saksan vaan myös
muidenkin maiden työläiset luovat
heihin katseensa, koska koko maa­ilman
työläiset osaavat oikein ar­vostaa
Saksan työväenliikkeen uik-tiikan
merkityksen. Nähkööt^ he
täysin suuren vastuunsa! Saksan
ammatillisten johtajain selitys kan­sallisen
ja kansainvälisen eheyden
puolesta taikka ratkaiseva askel yh­teyden
suuntaan merkiksi niiden
voimien murtamista, jotka nyt ha­jottavat
työläiset kansainvälisessä
suhteessa, samalla kun se myös mer­kitsisi
kapitalistisen järjestelmän
lopun alkua. Venäläisen työväen­liikkeen
kanssa käsi kädessä käy­vä
Englannin liike on jo hyvä tu
levaisuuslupaus. \Jos Saksan ty&>
väenluokka nyt yhtyy näiden kamp­pailuun
kansainvälisen eheyden ja
kansainvälisen. työ väenvallankumo-uksen
puolesta, merkitsisi se tä­män
lupauksen täyttymistä.
o •
— kaikella tällä _ on suuri ja koh-^
talokas vaikutuksensa työlpiisten
taisteluun ja elinsuhteisiin koko
muussa Europassa.
Saksan työväenliikkeen heikenty­minen
johtuujsamoista sjnötä kuin
muissa maissa; periaatteellista ja
taktillista luonnetta olevista eri­mielisyyksistä
liikkeessä — kysy­mys
siitä, käydäänkö luokkataiste-ua
vaiko harjoitetaan yhteistoimin­taa
porvariston kanssa. Saksa oli
ensimäinen maa, missä suositeltiin
yhteistoimintaa luokkain kesken ja
sovellutettiin sitä käytännSssä (jo
marraskuussa 1918, jolloin työläi­set
taistelivat Berliinin kaduilla, ter
kivat Saksan ammatilliset johtajat
Stinneksen kanssa sopiminen yh­teistoiminnasta
"isänmaan" hjrvak-si).
Saba on niraibiäan maa, mis­sä
on mitä selvitnmia osotetta, ot-ta
-'yht^utpinunta laoUden kanssa
lyodyttaa vaitt tyonostajia ja. etta
aoUmtaistelan; pettaniineii taottaa
työläisille «aocanatonta vahinlroa.-.. ,
Taistelu niiden välillä, jotka vaa­tivat
luokkataistelua, ja niiden, jot­ka
saarnaavat yhteistoimintaa luok-^
kien kesken, Va riehunut kaikkien
naiden vuosien kuluessa^ mitkä ovat
kuluneet maäHmahsodan päättymi­sestä
ja tämä taistelu on heikentä-
Txyt tyväenlUl^keen, niin että se
nyt on täysin voimaton, ~"
Maailmansodan uhrien niuistopat-saan
paljastus, mikä toimitettiin
kaupungisamme t.k, 15 päivänä, oli
yksi niitä kapitalistisen järjestel­män
agitatsionitilaisuuksia, joilla
voidaan suuria joukkoja hypndtisee-rata.
Tilaisuuteen oli kerääntynyt
suuret ihmisjoukot ja' myös koulu­nuoriso
öli sinne marssitetu kusta­kin
koulusta kulkueissa, lähtien suo­raan
f koulun penkiltä seisomaan
patsaan juurelle siksi aikaa, kuin
seremoonit suoritetaan. Kirjava oli
tämä koululaisten'joukko. Työläis­ten
lapsista useat Olivat repaleisia,
jota vastoin toisten taasen siistejä
ja hyvin puettuja, mutta kaikkein
oli osotettava kunnioitustaan muisr
topatsaalle. Eiv tullut kysymykseen
olivatko lapset saaneet vatsansa
täyteen päivälliseksi, seisoa vain pi­ti
tuntikauden polttavassa aurin­gonpaisteessa.
Ja ' sotavoittoilijat
hykersivät käsiään, että tuossa kas­vaa
meille uusi polvi, joka jo ehkä
seuraavassa sodassa taistelee meille
miljoonia dollareita Voitto-osinkoja.
N^n voi tilaisuutta vertailla.
Isä, jonka kolme poikaa menetti
henkensä viime maailmansodassa,
oli se henkilö, jolla oli kunnia ve­tää
patsas paljaaksi. Kuinka pa­kahtunut
mahtoikaan isän rinta ol­la
tehdessään .tätä paljastusta, ja
vielä enemmänv^.jos, .|)än ymmärsi
minkä tähden ^..hänenkin poikansa
henkensä menettivät, että se ei ol­lut^
kansan ja maan edestä, vaan
määrätyn riistä^äluokaii edestä.
Sillä sen etujen tähden taistel­tiin
ja otettiin häneltä yhdeltä
isältä niinkin monta poikaa ja mo­nilta
miljoonilta idiltä heidän poi­kansa,
joilla olisi pitänyt olla oikeus
elää kuten näiden sotavoittoilijain-kin
pojat, joiden ei tarvinnut hen­keänsä
menettää^ vaikka he muodon
vuoksi olisivat sotaväessä olleet
Ajatukset oHvat ainakin täUaida
kaikkea ja pamalla ymmärtävät, et­tä
sota on suuri ihmisteurastamo,
jonkun määrätyn joukon hyväksL
Tyoa vaaroja. Toivo Eastula ol­lessaan
työssä C. P- E » hiiiautu-rilia
putosi 35, jalan, korkeudelta
m^^hfin. Hän oli ollut' ylhäällä
työssä, mutta della jollakin taval-
Ja luiskahtanut ja pudonnut alaa.
Hän toimitettiin heti sairaalaan,
jossa lääkäri teki tarkastuksen se­kä
ilmotti hänen loukkaantunen hy­vin
vaarallisesti, kuitenkin oli louk-kaxmtunut
ollut tajuissaan, vaikka­kin
sai sellaisen heiton. Toivo Eas-tula
on asunut talossa 279 Bay S t
Osastoa perhentama, joka samal­la
muodostui Jacl^ Kosken ja hä^
nen perheensä hyvästijättö iltamak­si
tk. 13 päivänä, oli hyvin to-~
verillinen ja onnistunut Paljon e-sitettiin
lyhykäisiä ohjelmanumeroi­ta,
että ata •Kului jo yli yhdentois­ta.
Samassa tUaisuudssa ojensivat
osaston toverittaret Mrs. Koskelle
pienen muistolahjan, sekä lausuivat
Iditokset sen kaiken edestä, mitä
Mrs. Koski oli toiminut osaston
naisjaostossa, sekä samalla toivoi­vat,
että hän lausuu terveiset osas­tomme
naisjaoston puolesta Suo­men
naistovereille, että heidän tais­telunsa
on meidän taistelua kapl-talistiluokkaa
lastaan, sekä että ei
toveritar Koski millään unohda sitä
taistelua mihin hän täällä on alka­nut
Ohjelman jälkeen hajaannut­tiin.
tavallaan epikäytäanölli^
telytavan, käyttämänT^
mitä kauheita r i k o k £ ^ - ^ S ^^
dostatov. Kivelä n S ^ ^ S -
sevasti proteateeraa
osaston menettelyä v a j t ^ ^
ensinnäkin nitäs «a
Koski lähti tekemään Suomi-mat­kaa
perheensä kanssa tk. 14 päi
vän illalla, jolloin suuri joukko to­vereita
oli häptä asemalle saatta­massa.
Pilettiasiat järjestettiin Va­pauden
pilettitoimiston kantta.
Whalea-rakennas on tarjottu kau­pungille,
mutta ei ole vielä kau­punki
hyväksynyt tarjousta. HJnta
talolle tulisi olemaan 200,000 dol­larin
vaiheilla, huomioonotettuna
verot ja muut mitä tulee maksaa
talon mukana. Talo on rakennettu
1913 ja on kahdeksan kerroksinen.
Insinöörien ja urakoitsijain arve­lujen
mukaan sanotaan samankokoi­sen
talon tulevan nykyään maksa­maan
750,0001,. , Talosta saadaan
vuosittain 30,000 dollaria vuokras­sa.
Vaununlasti väkijuomia On tullut
Arthuriin ja täällä pantu C. P. Rm
laiturin varastohuoneisiin varto­maan
seuraavaa siirtoa. Juomat
kuulojen mukaan pitäisi vietämän
Duluthiin, mutta Yhdysvaltain kiel­tolaki
estää sen ja vielä lisäksi yh­dysvaltalaiset
virkailijat ovat per
rään katsomassa minne laivan juo­mat
siirretään, ^apa nähdä min­ne
ne* viimein joutuvatl
Paljon viljaa on jo tullut kau­punkimme
viljasäiliöihin. Muuta-mUla
vUjasäiUölUä on > pitänyt
miesten ruveta tekemään yliaikaa,
sillä päivätyö ei enää näy riittä­vän
viljan käsittelyyn. Samalla oh
ilmotettu, että viljaa tullaan jo tä­nä
syksynä viemään paljo ulos, jo­ten
on odotettavissa vilkastumista
viljan käsittelyssä. — J . . >
Vafficoaveriii imtisia
Hieman vastausta tov.F. Kivelän
sepustukseen, joka on julaistuna Va­pauden
elokuun 13 päivän nume­rossa.
^
Varifeouverin osasto elokuun 26
päivä, 1925, pitämässään kokouk
sessa katsoi tarpeelliseksi lausua
jonkun sanan vastaukseksi tov. F.
Kivelälle sen parjaustulvan johdos­ta,
Jonka hän yllämainitussa se­pustuksessaan
syytää Vancouverin
osastoa kohtaan, varsinidn, koska
tuo sepustus on laadittu sellaiseen
äänilajiin, että kukaan ajatteleva
puoluejäsen ei voi sitä käsittää muu­na,
kuin harkittuna puolueemme ri­vien
hajotusyrityksenä, tai sitten,
että tov. Kivelä tosiaankin on siksi
pikkuimainen, että tunsi itsensä sii­nä
määrin' loukatuksi sen Vancou­verin
osaston, juhlatoimikunnalle
antaman paheksumislausunnon Joh­dosta
(tov. Kivelä ollen tuossa Juh
latoimfkunnassä C%ase (Riverin osas­ton
puolesta), että katsoi loul^un
kunniansa paikkaamiseksi tm^ieelli-seksi
ryhtyä niinkin alentavaan teh­tävään
kuin yllämainitun parjaus-kirjelmän
laatimiseen. Toveri »Ki­velää
on täällä pidetty henldlöi^,
jolta tuollaista menettelyä tuskin
olisi voinut odottaa, mutta sehän
on niin, että -täUäS luokkataistelun
mutkaisella polulla toverukset^ler
vat vasta sitten toisensa täydelli­sesti
tuntemaan, kun eteen sattu­vat
kommellukset ovat paljastaneet
kaikki heidän kykynsä ja puutteelli­suutensa.
-Jos tov. Kivelällä todelli­suudessa
ol^si ollut jotakin äsialfis-ta
huomauttamista Vanconveriii
osaston menettelyn johdosta, niin
hän olisi voinut sen tehdä asiaUi-semmin
ja vaikuttavammin erittä­mällä
asian vasta pidetyssä piirin'
bdustajakokouksessa (jossa iKivelä-kin
oli läsÄä) ednsiajisn rafkdsta*
vaksi. Mutta hän tietysti itsekin
tunsi oletetut syytöksenäl sikm na-tariksi
ja pohjattomiksi^ että valitd
. _ pitää kauhean ^
sita, että Vanronverin osasto^
a mennä arvostelemaan rtS^
juMatofanikunnan päätöstl S S ^
pääsymaksun määrittelyyn
kesäjuhlilla, ja p u o l u s t ^ e^
juhlatoimikunnan päätöstä hia ?
noo; että "on muuten yleiseni
pana poikkeuksetta melkein i ^ K
alla, että henkUot, jotka e t i S
näytelmäkappakissa, iltama-«1^
latilaisunksissamme, lasketaan Z.
paasti sisään sen iUan tilaisaniÖB.»
Mutta hän jättää visusti jnainitäe.
matta, että on "melkein yhti
senä tapana laskea myös soit^it
vapaasti sisään mainitunlaiön «.
laisuuksun, vaikka hänen taytjykia
myöntää, että soittokin on tadetu.
joka vaatii pitkäaikaista haijotit!
lua. Jos juhlatoimikunta kenantj.
ti niiden "kaikkivaltiaiden dote
en" keräämistä korkeimpana ihja.
teenaan, niin miksi ei asettaa näjt.
telijöiUe myöskin aisäänifiasyait
sun suoritusvelvollisuutta?
aria olisi tulhit ratkaistua tasapu».
lisesti. Kunhan tov. Kiveläkln ot-taa
ja katsoo asiaa tältä kannalti,
niin hänenkin täytyy myöntää, tt.
tä tuo Uuhlatoimikunnan päätös t».
dellakin x)li "harkitsematon", ei äk- 1;
4, etteikö sitä olisi kyUiksi pohdit. "
tu, vaan ehkä pikemminkin sikd,
tä sit$ pohdittiin liian kauun, tnoj.
sa . kysymyksessä olevassa kokoni-sessa.
Tätä ei ole sanottu siksi, «tS
sillä tahdottaisiin puolustaa «oitU-Jien
menettelyä, sillä heidän menet­telynsä
siitä huolimatta pysyy tuo-mittavana.
Mutta tämä tulkoon»
nottua vaan yksinkertaisesti osol-teeksi
siitä, että Vancouverin osasto
edelleenkin uskaltaa asettaa tov. &
velan auktoriteetin kyseenalaisehi
silloin kun se katsoo, että hänen ot­tamansa
kanta ei ole oikea, SB
eihän Kiveläkään ole mikään'eieb-tymätön
ja kaikkitietävä profeettt,
vaildea hän ehkä Chase Hiveriffi
nai^ttiikin jonkinlaista ylimnaisei
papin arvoon verrattavaa huomu'
väistiutta.
Toinen Ja ehkä Juuri se pääsynti
josta edellinenkin lopullisesti im:-,
tuu, jos sitä vaan kyllin pitkiSt
kaivelee, tov. Kivelän mielestä oi { |
se, että Vancouverin osasto on roi-jeni^
ut ryhtyä niinkin läheisiin t^
kemisiin kuin koejäseneksi ottami'^
nen edellyttää, sellaisen' henJdlöi
kanssa,'Joka oman tuhnustdkseia
iperusteeUa on Suomessa knulniit
suojeluskuntaan. Hän nähtävlsl; 1
t^rkottaa Lauri Alä Nikkolaa, vaa­ka
ei suvaitsekaan sanoa oikeaa lö-meä,
käyttää vaan summassa toht*
tain sellaisia nimityksiä kuin soitto­niekka,
valkourho, apuharventajj,
valkaisija yjn., voimatta silti mi­tenkään
todistaa, onko tuo kjsy-myksessä
oleva henkilö todella trf-minut
minään "apuharventajana"
vaikka onkin kuulunut suojelnskia-taan.
Kuulostaa muuten Menut
omituiselta, että heti sen jälke«,i
kunHuo kysymyksessä oleva henJd-lö
oli hyväksytty koejäseneksi Vas-coiiverin
osastoon, siellä Vanco«w
saarella alettiin muka tietää sitä ?
tätä tämän henkilön entisyydestä ji
alettiin ripittämään Vancoovej,
osastoa muka kerettiläisyydm
huutaen maaihnalle sM, että imi»-
ka suuren puoluerikoksen VanöJ;
verin osasto oli tehnyt hyväksyniäll»
tuon "soittoniekka" "valkonrloB
koejäseneksi ^1 ^
Mutta kun Vancouverin oitm.
taholta, ennen Nikkolan hyväksyB*
tä kysyttiin hänen entisyyttään 1*
dysmithin osaston jäseneltä tov. A
Kotilalta, sillä tiettiin hänen tuli»
sieltä tänne, vaan, kuten ^^•'Tr^
tilan vastauksesta selvisi, e.j*^ >
Smithin osasto ollut toiminut o- ^
tään tutkimusta hänen « ^ ^ ^
joten se velvollisuus jäi Vantouffj
riii osastolle. . , J
Tulkoon tässä myös mainitta -
tä Vancouverin osastossa o"^^-
nä tovereita, jotka Suomen w ^
sodan aikana todella « M ^ ^
d e ^ vastakkain näiden ^H^r
jen" kanssa, mutta eivät ato ,
tässä Nikkolaa koskevassa PP^i
sa seUaista mölyä pitänee^ ;
tov. Kivelä suvaitsee siitä pi»*
Tämä "valkourhoihin" sniö»^
minen kuitenkin sellaisenfnjy
siövakava -asia. että i f ^ ^
lyhyesti selostettua se kanw
Vancouverin osasto «n
myksessä ottanut _ Sm^^,0.
myös ne syyt, miksi tuo M -^5
ka" hyväksyttiin osastoomme^^
seneksL Mutta ennenk^ jj,
:T„e penkomaan ^ ^ ^ ^ ^
^ t ä , onMeryeelhsto
mieleemme se tosiasia, ev» |
nistipuolueen,
suorittamaan
se itselleen
I
todella y-
^n tehtav»*^!
on ^-«-tr^^
niille, jotka sivusta katseUvat tätä jtseUeen hdi^Uan, j o d d T s S l a luu kahden jhtdskur^
'saada liittymään ^J^,^ P
Usimman suuret
kyetä kasvattamaan neto^ ..
luokkataistelijoikar ^
teiksi, sekä sen Assisi ^
ainakin osa siitä J o ' * " ^ ' ' ?