Vapaus, November 15, 1955

              : Sivu 2 ; :^istaina, m^rrask. 15 p, — Tuesday, Nov; 15,3955 ' |
Or&n <S Fiu4«b Canadlana. Es-tettiabed
Nenr. 6, »17- Autbortzed
« • second «class m a l l bjr tlje Post
Office z>epartmen(. Ottava. Pui)'
Usbed itaU» weekJy: Tuesdsjv,
TbUFBdayv and Saturdays by Vapaus
ePtiOa»^Usbij» l^ompany Ltd.. at 100'102 St. W., Sudbury, Out, Canada.
7el«phon«8: Säs. Office Q 8 . 4 < ^ :
Edjtprtal Office OS. 'MSS». Manager
& Sulasi. Editor W. miund. Mafltajr
addressr Sox ^8. SodbUry/Ontario.
Advertlslng rates upon sppUcatlon.
TransIatJon free of charge.
TILAUeHIIWAT:
Cenadatga; 11^ 7JOO:0 k k , ? ^
Tbdy^ailolaa; 1 vt, 84» 6 kk. 4 ^
Suomessa: 1 ilc 8.50 6 kk. 4,75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
pH?
p
ja E-Afirik^
; • V i i k o n lopulla kirröttiin^^
tuleen edustajat marssivat pois Y K : n Yleiikolcöuksen istunnosta mie-lell^
soituksena sita^ mainitussa kokouksessa ryh^yttjm
Jäsenyaltöjeh enemmistöpäätöksen perusteella keskustele
V A f r i k a n •'kärisailismielisen'V(:?) irallitiii4sen "apartheid''- eli rotudis-kriminointiohjelmasta.
i:'--^
Etelä-Äfr iLnrteisesti huörio omaiuiito kdskä
maansa nykyinen rotusyrjintä ei
siedä päivänvaloar^^^^^^^^^^^^^^^^ tätä kysymystä tutkitaan/sitä
selvemmäksi tulee, ettei;^tielä-A{rikan. hailituksella ole niitään puo­lustusta
uloskavejylleen, paitsi huono omatunto:
. K u t e n tiedetään, Etelä-.Afrikan, hallitus j a sen edustajat eivät
•kielläkään sitä, etteikö^^ h Härjpiteta rötusyrjintää.
; Päinvastoin he ovat julkisesti sanoneet, ^tta tarkoitus 'on'. ylläpitää
.yalköihöisten: hallitusvaltaa rptudiskriminoihh
j Eteiä-Afrikan "sisäinen asia''/»niihm Y K :11a ei mu^^
-jnpmista. k u i n k a telkoilla oksilla Etelä-Afrikan ''sisäinen asia":puö-
. lustus bn, se,näkyy-(mm. seuraavasta: .
v;^ : n peruskirjan A^^ ^määrää jassncyallät ''kunnioitta-^
^ T^^^ kaikkia ihmisoikeuksia j a perusvapauiksia: heidän rodustaan,
^^^uföjpuöleistaa^^^ kielestään J a poliittisista mielipiteistään huolimatta."
/feeltämällä miljporiieri neekerien perusoikeudet Etelä-Af rikan hallitus
: on rikkphut Y K : n peruskirjan säädöksiä j a sitefi syyllistynyt maansa".:
rajojen ulkopuolelle ulottuvaan rikokseen,
Y;;;;:^:^Sitäpaitsi Y K : n sanotaan, että Y K voi sekaantua
l a i s t a a n , mikä uhkaa koko maailrnanrauhaa.- Kukaan ei voi kieltää
; : ; s i t ä tbsiäsiaaj; ^e^^^ rotusbrtopolitiikkä
I kehitä tilannetta,; missä miljoonaiset neekerijoukot voivat nousta
? aseelliseenkin taisteluun pienilukuista :välköilimisten joukkoa: v
mikä-sellaisenaan Tässä yhteydessä.sietää
V i palauttaa mieleemme erään huomatun neekerin Johannesburgissa; äs-
':kettäin antama lausunto: :
, '• " M e emme v o i hyväksyä sitä, että: mieidan osanamme teollisuu-
V^dessa en juhtien asema
; Tulee päivä jolloin joukot rupeavat toimimaan oikean jphdori alai-jsuudessa.
Jos sen lopputulos on jotenkin teille epäselvä, unina haluan
t muistuttaa, että A f r i k a n mant^
. i eurooppalaisia vain 5,000,000, joista, ainoastaan 2,500,000 Etelä- ;
; A f r i k a s s a . " 1^-; v'
I Selvää siis on, että kysymys ei ole " v a i n " Etelä-Afrikan sisäisistä
I asioista, vaan siitä, että Etelä-.-^frikan. taantumuksellinen hallitus on
I julkeasti rikkonut y K : n perussääntöjä suuria kahsanjbukkoja sor^
V ? taessaan heidän iho^iyariiisä, penisteplla^. jä siitä^, että tämä-vääryj^
i uhkaa nostattaa-; miljoonaiset eteläafrikkalaiset alkuasukas joukot
»aseelliseenkin taisteluun oikeuksiensa puolesta, mikä sellaisenaan luon-i
noUisesti väaraiitaisl niyös kansainvälistä rauhaa. Y K : l l a ön siis
'täysi syy j a oikeus sekaantua Etelä-Afrikan rotudiskriminbintiin ja
? vaatia sen hetikohtaista lopettamista. • . ' '
p Tässä yhteydessä sietää palauttaa mieleemme se kuinka sorre-j
tussa j a hädänalaisessa asemassa Etelä-Afrikan neekereitä j a muita
' "värillisiä" ihmisiä pidetään pienen vähemnaistöri toiroesta, jo^^^
\ Mre. Mary Back, »forth Cobaltlsta,
I f i j t t ä » perjantaina marraskuun 18
p n * 70 vuotta. .
VilJc lilbei», T o r o i ^ ^ täyttää
äuhJiuataina, jnarraskuun 20 pnä 80
vuotta. ' '-'/:\y' \ ', y^''-y
Yhdym-T» suIcuJalsten Ja, tuttavain
orjien toi votticsiin.
Intia ja Kiina
A. PISAREV J A K A Z A N T ^ ^
itisämiiiie
sosia n
SITÄ
pois
.Vcw^elhi. — Intia ja K i i n a n - K a n ­santasavalta
ovat vetäneet Joukkonsa
pois Himalajan alueella. olevalta r a ­jaseudulta,
tiedoitti hallituksen eräs
puhemies keskiviikkona.
Hän ei antanut asiasta parempaa
selostusta, mutta täällä olaan sitä
riiieitä, että kiinalaiset sotilaat vetäy­tyivät
.pois rajalta kun intialaisia
joukkoja saapui ."jen läheisyyteen. In-
[ tialalset Joukot siirrettiin tämän Jäl-keen
pois rajalta. '...; r
Tämä tapshtui sillä alueelja, jossa
ei ole vielä tarkemmin sovittu r a ­jasta.
' y.y y''/'
Kaikkialla Romaniassa ja sen ulko-pvolellakin
ovat. 'tuleet laajalti tun-rieöuksi
romanialaiset käsiteollisuu­den
taide-esineet.
: •Ho.Tianian monisisa piireissä on pe­rustettu
käsiteDllisuusarbteleita, jois­sa,
on tuhansia työntekijöitä. Näriiä
aritelit. valmistavat vucsittain paljon
.kansallLspukvt'a,; mattoja, . pöjrtälii-noja.
sciä monenlaisia taide-esineitä
pirusta, oljista, ruokosta, savesta, ja
hohtokivistä. Y l i 70 prosenttia näistä
taidetuottslsta viedään Ranskaan.
Englantiin; Yhdysvaltoihin. . Hollan­tiin,
Suomeen Belgiaan Ja nauihin
maihinu' , Tänä y u o n ^ .tällai^Äen
taidetuotteiden ivienti . kasvanut , 2 -
kertaisasti' .viime, nmatsen. verraten.
Täiiä. • vuooiiia oU järjestetty roma­nialaisen,
kaniaitit^iteen. näyttelyjä
Varsovassa Kööpenhaminas«i,; K a i -,
rocsa,' Anisterdaniissa, JBuenos-Aire-sissai
Michiganissa ym. kaupimgeissa.
a ei saa
tapfpäa muut kuin
tui^isihetsästäjät
North Bay. — Monet ^ metsästäjät
eivät tiedä sitä, että ilves c n suojeltu ,.'"'r T : • * T " V tu.M-?^a,jv^u ^«^^ ^ iiiJh-Ontarlössa. Vain tujOä^pyytäJät,
1 httaa tekopyhästi, että Jumala on antanut valkoihoisille halhtusoi- joliki, Ivcivat todistaa ilveksen, pilaa-
I keudet---^ v a i k k a näistä "vaikoihoisis ^kjeltämättä suuri osa van"' heidän pyyntialueensa, saavat
I
m m
I "sekarotuisia". Välttääksemme syytöstä, että me muka toistamme
[ "kommunistien" tai "sosialistien" puheita,' käytämnie tässä yhtey-
' dessä Torontossa ilmestyvän Globe and M a i l lehden syyskuun alussa
: i julkaisemaa artikkelia, missä seiileläan Etelä-Afrikan tiiannetta mm.
', seuraavasti: -J' '•'''C.''-'
i \ . . . T o s i a s i a on, että Etelä-Afrikka pitää epämieluisena asiana
! antaa maailman tietää, miten se kohtelee^^^^s^^^^^ väestöstään.
Mitä bn kansallisen hallituksen laatiman, väittelyä aiheuttaneen rotu-
' l a in takana?
1 Ensiksi on katsomus, että v a l k o i h o i s e t . . . ovat Jumalan armosta
'ylläpitämässä erotusta valkoihbisten ja neekerien välillä. Parianien-
^ t i n oppositioryhmän eräs jäsen htio
•ylisten käsitys on, että he ovat liittcsuhteiss
I l an ollessa pienempänä tekijänä."
; I . . . Näiden (rotudiskriminointi-) lakien merkitys nähdään siitä,
; ettei kukaan ei-valkoihoinen voi olla hallituksen toimessa tai rauta-
! tien j a postilaitoksen palveluksessa. Sen lisäksi yksityislaitokset, k u - .
j . t en pankit,;vakuutusyhtiöt, tukkuliikkeet j a vähit
! palvelukseensa muita kuin valkoihoisia, paitsi puhdistajiksi j a juoksu-
; pojiksi- ^'^•-'•'••"^.'^^
Apartheidia (rotujen eristämistä) toteutetaan kaikkialla, köu-
.; luissa, kirkoissa, junissa,, linja-autoissa, elokuvissa j a ravintoloissa . .'.
• 'Hän (alkuasukkaiden asiain ministeri tri Verwoed). bn mies joka
; käyttää diktatuurivaltuuksia 10 miljoonan ihmisen y l i j a hänen edes-
; vastuunaan on huolehtia siitä, etteivät alkuasukkaat voi kiehittyä
' s i i h e n pisteeseen että he vbiyat ajatella j a toimia itsenäisesti. .Mku-:
• asukkaat eivät saa muodostaa, eivätkä kuulua ammattiyhdistyksiin.
• Tästä johtuu, että alkuasukkaat ansaitsevat vain 10-20 prosenttia siitä
• mitä valkoihoiset ansaitsevat.
. .- Koko Etelä-.'\frikan talous lepää mustaihoisten halvalla työvoi­malla
— j a kaivosteollisuudella bn jo vaikeuksia sen vuoksi kun ei
; ole riittävästi neekerityöläisiä. Farmarit b v a i niin tiukassa asemassa,
; että he raikentayat farmeilleen vankiloita ja palkkaavat neekerivan-
; 'keja 'hallituksen'vankiladepartmentilta.
Mitä etuisuuksia ovat neekerit saaneet kahdeksan vuotta kestä-
: neestä kansallismielisen hallituksen apartheid-hallinnasta?
: Etelä-.Afrikassa on ei-valkoihoinen väestö nyt entistä huonom-
; massa j a entistä enemmän alaspajnetussä asemassa. Sosiaaliset plor
• suhteet neekerien keskuudessa ovat hirvittävät. Kukaan ei voi olla
: tulematta liikutetuksi siitä köyhyydestä mikä vallitsee kaikkien suur­ten
kaupunkien ulkopuolella. Johannesburgissa ovat Morokan ja
• Sophiatownin kojuosat täynnä ruostuneita peltiseiniä ja säkkejä, jotka
antavat suojaa asukkailleen. On vaikea kuvitella, että sellaisissa
• kojuissa pidettäisiin eläimiäkään, ihmisistä puhumattakaan . . .
; Tällaiset ovat pääpiirteissään ne olosuhteet, joiden ikuistutta-
! miseksi j a "valkoisen herrarodun" vallan säilyttämiseksi Etelä-Afri-ikan
"kansallismielinen" hallitus ylläpitää eläimellistä rotusyrjin-taansa.
Joka haluaa vähänkin ajatella asiaa — j a ottaen huomioon, että
• kourallinen valkoihoisia pitää miljoonia neekereitä vastoin tahtoaan
I nain kurjassa asemassa — hän tulee ehdottomasti siihen lopputulok-
. seen, että Y K : l l a on sekä oikeus että velvollisuus puuttua Etelä-
! A f r i k a n 'hallituksen rotusyrjintään, sillä se loukkaa tämän maan
suuria kansanjoukkoja ja samalla uhkaa kehHtyä tilanteeksi mikä
uhkaa maailman rauhaa.
tappaa sen.
Viime 'keskivillckonä : 'pysäyttivät
riistanvartijat erään . northbaylalsen
peuranmetsästäjän tarkastaakseen
autpiiv,ja iöysivät etuistuimelta am­mutun
llyelcsenV Riistanvartijat ta­kavarikoivat
tapetun eläimen ja
haastoivat ampujan vastaamaan oi­keudessa
ilveksen taposta. Ilves on
yksi suiarimpia kissaeläimiä Öntarios-ka
j a i;e on tullut n i in harvinaiseksi,
et;ä sitä. pjTitääri lain nojalla suoje-leinaan.':
•
:, Vejjeskaiisamme udmurJt, syr­jäänien
lähinaapurit, ovat Suo­messa
paremmin tunnetut syr-jäänin
kielestä venäjään Ja siitä
saksaan siirtyneellä nimityksellä
votjakit kuin omalla äskcnmainl-tnila
nimellään. Tämä kovia ko­kenut
suomensukuinen kansa on
historiansa aikana ölltit jo ennen
toisen vuosituhannen alkua bol-
^arien. sitten kovaksi onnekseen
l2C0-luvuIta alkaen tataarien Ja
1400—ISep-luvuilta Venäjän val-lafvsa^
Tsarismin känsallisuuspoli-!
tiilcan seurauksena pieni kansan­heimo
oli kokonaan tulcehtnmas-sa,
mutta vallankumous vapautti
sen kansalliset voimavarat kuten
kertco Udmurtiän autonomisen
scslalistlscn neuvostatasavallan
SS-vuotishistoria.
*Jos vilkaisee .Neuvostotiiton, kart­taan,
niin huomaa, että Volgan
alueen keskiväilieilla ori- useita tasa­valtoja,
jotka kuuluvat Venäjän so­sialisti-
een """federatiiviseen neuvosto­tasavaltaan
: bashkirien, tatarien^ u d -
murtien, märilaisten. ja tshuvashien
tasavallat.
Marraskuun 4. pnä täytti. Udmur-tien
autonoominen iosialistinen neu-yostotasavalta
35 vuotta. Suurin Ja
iloisin j i i h l in viettää Udmurtin kan­sa
tätä merkkipäiväänsä^
Udmurtia oli ennen Lokakuun val­lankumousta
takapajuinen alue, j o ­hon;
t-aarin hallitus karkoitti vallan-ku.
mouksellisia. ^ Teollisuutta tällä
alueella ei ollut r tuskin lainkaan,
pääasiaj.-sa se oli käsityöläisasteellä,
Maatalous oli hyvin, takapajuista.
Vain harvat talonpojat olivat edes
nähneet rautaäkeen puhumattakaan
monimutkaisemmista .koneista,' Pier
rii, kaikkia oikeuksia vailla.oleva or­juutettu
Udmurtin kansa oli; kuole­massa
sukupuuttoon. . . ; \^
Nykypäivien ;Udmurti pn kukois­tava
sosialistinen, tasavalta," jossa on
kehittynyt teoilisuus ja koneellistettu:
maatalous. , ;
; Autiomaille jä läpipääsemättömiin'
korpiin ovat. syntj-neet. nykyaikaiset
metalli-! ja metsäteollisuuslaitokEet,
Udmurtiän • A S N T i n . pinta-ala <• on-
42 200 . neliömetriä; siis suunnilleen
Sveitsin kokcinsn. Asukasluku •.(ud^-
murteja ja venäläisiä) oli vuoden '1939
Väestölaskennan mukaan 1,2 milj.;- /;'•
Udmurtia : tuottaa , korkealaaEuista.
terästä j a Valssirautaa, koneita • -eri^.
laisia työkaluja ja naftajeollisuuden
laitteita, parkkiaineita j a lasia, maahr
tiekoneita, iokoinobiilejä - j a vetOTei-i-:
ta kapearaiteista rautatietä varten,
puu- ja metalli valmisteita, huoneka-:
luja. astioita, jalkineita ym. \
Izhcvsk. Udmurtiän pääkaupunki-on.;
•Neuvostoliitoh V iriöottoripyörävaimis-tuksen
syntykaupUnki:. Erinomaisia
izhesicin :moottoripyöriä voi nykyisin
tavata paitsi Ukrainan ja Valkovenä­jän.
Siperian j a kaukoidän, Uralin jo
Altain tiellä, myös kaukana Neuvos­toliiton
rajojen ulkopuolella. Tehtaal­la
on lukuisia neuvostoliittolaisten Ja
Ulkomaalaisten urheilijain kiitoslau-suntoja
fen erinomaisista koneista.
Tshekkpslovakian kulttuuriministeriö
on palkinnut Izhevskin moottoripyö­rien
rakentajat kriställimaljakolla.
! Sarpulskin Itaupungissa olevan
I Ordzhonikldzeri tehtaan valmistamil-
: i a rädiOvastaanöttimlila Ja levysoit-
\ tifnlUa samoinkuin Izhevskin kone-
I rakennustehtaan valmistamilla säh-
; kösahoilla on hyvä maine:
:• Korkealle tacolle on kehittynyt t a ­savallan
metsäteollisuus. Majojen Ja
parakkien tilalle on metsänhakkuu-mäille
rakennettu kalkilia mukavuuk­silla
vaurstettuja työläisten asuinkes-kuk.?
ia klubeineen ja kirjastolneen,
elokuvateattereineen Ja radiolaittei­neen.
Metsätyöläisten raskasta työtä
helpottavat • sähkösahat, traktorit,
nozturit, veturit, autot j a muut-ko­neet
Ja laitteet» Korlcealaatuista puu­tavaraa
tulee Udmurtiän metsistä jat­kuvasti
Neuvostoliiton eri puolille.
Udmurtiän resonansslkuusesta val­mistetaan
musiikki-instrumentteja.
Tasavallan sähkövoimavärat ovat
kasvaneet • huomattavasti. 4. höyry-aseman
lisäksi toimii 280 kollektiivia
tilojen vesivoima-asemaa. '
•Udmurtiän pohjoisosissa saa alkun­sa
Kama-Joki. Se virtaa metsien hal­ki
pohjoiseen pienenä purona j a pa­laa
takaisin tasavallan alueelle kaa­kosta
runsasvetisenä virtana. Kama-joelle
rakennetaan lähivuosina rauta-betonlda•
patolaitteita. TäUä Votkin-
.?ia volina-asemalla, jonka rakennus­työt
ovat Jo alkaneet, tulee olemaan
suuri merkitys tasavallan voimatalou­delle,
-.-'.-"y ::•[:'{
Suiaria muutoksia on tapahtunut
tasavallan maataloudessa. : 140,000
pientä talonpoikaistaloutta on yhdis­tetty
953 suureksi • kollektiiyitilaksi.
Kollektiivitilojen käytössä, o n ; 91 ko­ne-
Ja traktoriaSemaa. Kollektiiviti­lojen
pelloilla toimii tuhansia trakto­reita,
leikkuupuimurelta.. pellava- ja
perunaiikorjuulcombaineja ym. konei­ta..
Raskaista maataloustöistä on ko­neellistettu
80—90 prosenttia;' >
Monien kollektiivitilojen vuositulot
nousevat miljooniin rupliin. Esim.
Uusi elämä-niminen tila Vatkinskin
piirissä sai viime vuonna pellava tuot­teistaan
lähes 2 miljoonaa ruplaa. T i ­l
a viljelee myös muita kasveja.
Udmurtiän kansan ' suurinpiin
saavutuksiin kuuluu kulttuurin val­tava
kehitys. Tsaarin hallitus painoi
udmiurit takapajuisuuteen Ja kehitty­mättömyyteen.
Ennen" neuvostovaltaa
oli vairi 14.7 pros. väestöstä lukutai­toisia
. ja naiset yielljein kaikki luku­taidottomia.
Tämä on jäänyt men­neisyyteen:
Neuvostovalta, kommuiiis-
. tiilen puolue loivat Udmurtiän kan­salle
mahdollisuuden sivistykseen. T a ­savallassa
on jo aikoja sitten toteu­tettu
7-vuotinen koulupakko. Tasa­vallassa
toimii y l i 1,400 alkeis- j a kes­kikoulua
sekä useita teknillisiä opis­toja
j a 5 instituuttia.
Udmurtiassa on klubien, kirjasto­jen,
lukutupien, punantvkkien, eloku­vateattereiden,
museoiden Ja-teatte-reiden.
JäaJä verkosto. Tasavallan S r -
jankiistantamo on julkaissut lähes 20
miljoonaa nidettä eri. alojen kirjalli­suutta.'
Sen f alueeHa- ilmestyy j-ii- 70
sanomalehteä. Joista suurin osa • on
udmurtiän, kielellä.
Neuvostovallan aikana tasavalta
on saanut oman kansallisen sivisty-neistönsä.
'/?:-y^''.-y.
Tasavallan .pääkaupunki Izhevsk,
joka aikaisemmin oU pieni työläisten
asutuskeskus, on nyt tyystin inuuttu-nut.
Se on nyt.kaunis kaupunki mo-nikerroksisine
kivitalolneen, siellä
toimii 3 teatteria, kulttuuripalatsi, 4
instituuttia, valtion fiihärmohia, sir­kus
ja monia multa läitoksiaJ Kansal­listeatteri,
neuvostovallan luoma ja
kehittämä, nauttii kansan suurta suo­siota.
Paitsi paika-listeh näytelmäkir-jailijain
näytelmiä teatteri esittää uä-murtieri
kielellä' veiiäläisifi ' ja iänsl-maisia
klassillisia sekä neuvostoliitto­laisia
näytelmiä.' ,'.,,',••:' ^---.y- '
Udmurtien saavutukset taloutensa
j a kulttuurinsa rakentamiseksf .ovat
liauriiiha.osoituksena Neuvostoliiton
kansaliispolitiikan voitosta; neuvo
kansojen järkkymiättömästäystävjy-destä.
. y,:.y: y:'y',''
Autoilija. Joka hej
Jälkeen: .
: — Mi£sä minä blei
Hoitoja lar:, -r- Olet
Autoilija: — .Huont
— No kuinka nyt
laita?
— Huonosti Nyt m
.enää e^es £e, mitä tc
nyt minua syömästä.
inen
a
ioismaiden
Moskova. — (SIB) Novoje
Vremjan mrraskuun 3 päivänä
ilmestyneesEä numerossa on kan­sainvälistä
elämää koskevassa
osastossa julkaistu artikkeli "Suo­mi
ja Pohjoismaiden neuvosto",
Jossa mainitaan mm.:
, "Lokakuun . 28 pnä hyväksyi
Suomen Eduskunta yksimielisesti :
hallituksen päätöksen liittymi­sestä
Pohjoismaiseen neuvostoon.
Lehtitietojen mukaan Suomi voi
osallistua jo neuvoston neljän­teen
istuntoon, joka kokoontuu
Kööpenhaminassa ensi \'Uoden
tammikuussa.
Pohjoismaiden neuvosto niuodostet-tiin
pärlanienttierivällseksi elimeksi,
jonka virallisena tarkoituksena on
yhteiJtciminnan kehittäminen Poh-jois-
F,ircopan maiden kesken. Kui­tenkin
vielä muutamia kuukausia sit­ten
pohjoismaiden demokraattiset pii­rit
suhtautuivat epäluuloisesti Poh­joismaiden
neuvostoon.
Tähän epäluuloon oli täysi syy,
koska kylmän sodan vallitessa
Pohjoismaiden neuvoston jäsen-valtioideh
enemmistö . kiiuluu .
Pohjols-Atlatitin liittoon, ja oli
olemassa vaara, että N.%TO:n
johtajat voivat käyttää neuvostoa
omiin byökkäysluontoisiin tarkoi­tuksissa.
Viime aikoina tilanne
on kuitenkin huomattavasti
muuttunut.
Geneven lämpimät tuulet ovat ulot­tuneet
kauas pohjoiseen. Neuvosto­liiton
j a isuomen neuvottelut lieven­sivät
kansamvällstä jännitystä ja
edistivät Juottamu&sellisen ilmapiirin
lujittumista valtioiden kesken A-arsln-k
l n PohJols-Euroopassa.
; Presidentti Paasikiven neu\x)ttelut
Moskovassa osoittivat toisille pohjois­maille,
miten edullista Suomen nou-;
dattama sotaliittojeri ulkopuolella ijjy-sjimisen
politiikka- on. • Tämä! ei voi­nut
olla vaikuttamatta yleiseen rnie-'
lipiteeseen sellaisissa' NATOrn teuiilu-'
Vlssa maissa kuui T a n j a s s a ja Nor­jassa.
Kcmmentoidessaan neuvosto-liittölaissudmalaisten
neuvottelujen
tuiäksia; kirjoitti' ruotsinmaalainen
"Altontidningen", että sekä ^Tanskas­sa
että' Norjassa . ovat epäilemättä,
puolueettomuuskahtaa edustavat voi­mat
saaneet vutta, iimostusta. ;
•yleisessä mielipiteessä tapahtu­nut
Isäänne ön osaltaan vaikutta­nut
myös Pohjoismaiden neuvos­ton
toimintaan. Tämä elin pn
suunnannut ponnistelunsa talou­dellisen
ja kuIttuurlHcn yhteistbi- .
minnan kehittämiseen pohjois­maiden
kesken. Siiomeh liittymi­nen:
neuvostoon antaa sille mah­dollisuuden
laajentaa tätä toimin­taansa
j a lujittaa pohjoismaiden
riippumättbmuuspolitiikan kan­nattajien
asemaa.
Suomen liittyminen Pohjoismaiseen
neuvostoon . osoittaa, miten vailla
kaikkea pohjaa on se vihamielinen
parjaus, että Neuvostoliitto haluaisi,
sekaantua Siiimen ulkopolitiikkaan.
Neuvostoliitto suhtautuu myönteisesti
pohjoismaiden väUseen lailliseen y h ­teistoimintaan,
elleivät hyökkäyshen-k
i s : t piirit käytä tätä yhteistoimin­taa
rjojaverhona toteuttaakseen rau­halle
vihamielisiä päämääriä. Siksi
Neuvostoliiton yleinen mielipide an­taa
an-cn , sille Suomen tekemälle
huomautukselle, sen liittyessä neuvos­toon,
etteivät sen edustajat osallistu
sotilaallis-poliittisten tai suurvaltojen
eturistiriitoja koskevien kysymysten
käsittelyyn, mikäli tällaista vastota
neuvoston ii}'kj-istä toimintaa Ilme­n
i s i . " . •
K i r j . P. Livtshits
. Vallankimiousta edeltäneinä vuosi­na
Venäjällä oli vaii\ harvassa teolli­suuskeskuksia
monien niistä ollessa
sitäpaitsi kaukana raaka- Ja poltto­aineista
rikkaista seudiiista.. Suunnat­toman
suuria koskemattomia raaka-aiherikkaTiksia
oli esim. Venäjän itä-ja
kaakkoisosissa, jotka olivat talou-delliJseiti
Ja siylstyfcellisesti takapa­juisia
seutuja, "."'••, " ,:: ""'..•
, Sosialistisen; tuotannon .tarkoitus­perien
koko yhtelskiÄ alati l i ­sääntyvien'taipejid^
nmahd^^^^
täydeilmen tyydyttäminen — saj^^^
tamineh o n yaatiinUt; täliaJseri tekapa-
Juisuude*^ VPif^^-^stajä talouden n o ­ppana
, ja voimakasta kejiittäih^istä
suurkorieteoUisuuden. ta-yallisita no-pe.
amnian, kehityksen ja sen suiinni-t^
lmanniukaiseiisi joitte^
' Tärk^impiieh teollisuusalojen^^ d
telUssatäpahturtöet muutokset j
vostötasavaMn aikaiiatapahtunut
vcirhäkas sähkölstäniirien bvät; muo-dcstuheet
tärkeiicsi •. edellyiykslksi
maaii entistä yoimakkaammalle teol-
'listamlseirc. '^ ;^'^J'' . ' • • ')'•'',
• ]Nopeassatahdiisä on• kehittynyt
Keski-Aasian tasavaltojen Jä K a ­zahstanin
teollisuus, sinne on neu­vostovallan
aikana rakennettu sato­ja
ensiluokkaisia teollisuuslaitoksia.
Uzbekistan on ennen vallankumous­ta
ollut tsaristisen Venäjän siirtomaa,
halvan maatalousraaka-aiheen 1 ahde
Ja menekkimarkkinamaa.
Sodanedellisten vuosien aikana U z ­bekistan
on kehittynyt tärkeäksi puu-villanviljelysmaaksi,
Jossa on hyvin
kehittynyt myös silklnvlljely, puutar­hanhoito
Ja karjanhoito, varsinkin
kriminlampaiden hoito. Tälle pohjalle
on kehittynyt voimakas •tekstiili- ja
elintarviketeollisuus.
Kaikkein nopeimmin on kuitenkin
kehittynyt raskas teollisuus • f poltto-aineteollisuus,
voimatalous, kemialli­nen
Ja metallinjalostusteolllstius).
Pelkästään viiden vuoden aikana
(1945—1950) Uzbekistanin naftatuo-tanto
on lisääntynyt' 2.8-kertalsesti,
kivihiilen 14.9-kertaisesti, sähköyoi-man
2.3rkertalsestl Ja teÄäkien' tuo­tanto
5.i8-kertaisesti. Sodanjälkeisinä
vuosina on rakennettu Begovaten r.'e-italj.-
cgineri tehdas; Farigadi voima-laltcs,
Ahgrenin suuret kivihiilikai­vokset
ja m^uita raskaan teollisuuden
j a l i c u s i a . ! * ' , . ' , 0 [y.''^
Kaiken tämän tuloksena raskaan
teollisuuden osuus on Uzbekistanin
teollisuiis tuotannossa jatkuvasti li.-
sääntynyt muodostaen nyt lähes 50
proserittia siiMi' Taiavallän '
den kehitys jatkuu, j o t a ' osoittavat
seuraavat tilastotiedot: vuosien 1940—
1954 välisenä aikaria teollisuustuotan­to
ori lisääntynyt maan kutakin asu­kasta;
kohti laskettuna seuraayasti:
sähköyoima-, ja kivihillltuotannon
alalla 6-kertaisesti ja puuvilla- ja
silkkikankaiden tuotannon alalla yli
3-kertaisesti.
Teollisuus on neuvostotasaval-an
aikana nopeasti kehittynyt myös Neu­vostoliiton
muisfa kesklaasialaistasa-valloissa.
Pitkän kehitystaipaleen feodalis­mista
sosialismiin on kulkenut K i r ­gisia.
Mainittakooiv että kun koko
Kirgisian kokonaistuotanto teki v.
1913 1.2 miljoonaa ruplaa, niin v. 19'40
se cli; jo 282 miljoonaa ruplaa ja y.
1950 2.5 kertaa suurempi kuin sodan-edellinen
tuotanto V. 1940. Teollisuus­tuotanto
. muodostaa nykyisin y l i 70
proserittia Kirgisian kansan talou­desta,
•••r:-^'^ /yr:, "r"- ' •'•..^'•^.•; V".'.'
Tasavallassa on kehittynyt metalli­teollisuus,
j o t a edustavat erilaiset kor­jaus-
. jä konepajat samoin kuin myös
sodanjälkeisinä vuosina maataloutta
varten liiotu konetuotanto ym. Samoin
on rakennettu sokeri-, liha-, maito­jaloste-,
tupakka-, viini- ym, teolli­suus.
•' ,••'•••
Suuria^ muutoksia- on tapahtunut
myös Turkmenian kansantaloudessa.
Neuvostoliittolaiset % tiedemiehetovat
kumonneet», aikaisemman käsityksein
siitä, ettätlä^ä-seutii on köyliäluon-noniikkauksi-
taan! !rurlfj^eniasta. oh
löydetty : runsasti Aiftaakivihiiltä,
palavaa kaasua,, värim.etalleja, eloljdr
p.eaa. jairskennustaryiik^
raaka^aiiieiden.pöhjalta tasayälls^^^^
ovat päässeet kehittymään erilaiset
teo9isuii$xlät. (naftan,^
hankinta).. 'Sen lisäksi Turkinenlsta-niin
oi;^.rakenueUukemialIi^a tehtai­ta,
jotka käyttävät raaka-alneenaah,
rikkiä ja nahäa.
Turkmenia:sa ovat kehittyneet
myös muut teollisuusalat, mm. teks­t
i i l i - , ,ompelu-, triköo-v nälika-;jä jäl-jkine-,
sekä ,y clihtarViketeoiiisuus,' • j a
;teollisuustuotanto -pn jatkuvasti l i ­sääntynyt.
V. 1940 • verrattuna.53,.oli
V. 1954 2.3 kertaa suurempi.
Tädzliikistänln kansantaloudessa
on tärkein sija maataloude Ia (puu­villan
j a £ilki.nviljelkseliäjä karjan­hoidolla).
Raaka-aineita.' siellä ori
toistaiseksi raskaan teollisuuden ke­hittämiseksi
vähänlaisesti. • Niinpä
.Tadzhikistanin teollisuus perustuukin
pääasiallisesti maatalouteen, Ja tasa­vallassa
kehittyy kevyt- j a elintarvi­keteollisuus,
jolla on monia suiuria
tehtaita. Sitäpaitsi Tadzhikistanissa
on kaivoksia j a erUa
lieh Jalostamistehtaii
konepajoja- Ja met
taita.
' • Kazahstanista oa
aikana muodostunut;
keskus maan itäosaan
ta eroaa miiista sillä
runsaasti raakä-ainei
läpä sellaisia. Jotka ori
dentävät toiri^^^
^ Vallankumouksened(
stanin taloudessa oi
maataloudella, jota .'hi
asiallisesti " pälmento
karjanhoitajat. Neuvo
na tasavallan karisant
ne. ja sen kehityisuunt
j in . muuttunut, Kaza;
on ennen ollut takapi
lista syrjäseutua, jota"
hanpäiväisenä maataJ
riisti, sitä, on nyttemi
maa, jo:ia on hyvin ke:
teollisuus Ja koneellist
talous. '
..Kazahstan on värime
rl.keskus. Sinne on ra
ria kuparin- ja lyijyris
Mainittakoon, että Kaz
' jytiiotantonsa: puolesta
sijalla koko Neuvosto]
: nopeasti; lisääjityykivil
Karagandan: kivihiililaa
täntiiotarito Embalia, j
dcstunut eräs-^euvosto
mistä naftatebllisuuske
Lisäksi Kazahstanissj
kaasti kehittynyt'. riieta'
nerakerinusteollisuus, J(
ten, todettujen suurien
rikkauksien varaan .voi
suudessa rakentaa laaja
tantolaitoksia. .
, Myös tasavallan sälil
on lisääntynyt. Jokin a
saatu välmiiicsi - Ust-K
voimalaitos. Ja pai-haill;
ta a n . suurta Buhtarraini
laitosta. .Samoin myös ra
to on laajentunut.
; .Keski-Aasian 1 tasavait
zalistanin. sosialistisen 1
merkitystä . on yai.te.a
Teollistamisella on ollut
. kiij-s .:käikkieii' ;kansallij
l i i t t i ; en : tasa-arvoisuude
sessaV Kesiii-Aasian -.tasa
löudeliisesi-a.. kehittärnise
väestön elintason jä Siv
liOttamiseisa. Tcollistimi
tänyt, iriaatalouden sosi;
•hittymistä ensiiuokkaisi
varustettujen - suurten j
.•;ien pohjalla.. Se on saat
lemäan työtätekevää ihi
sat raaka -ainerikkaud.et,
scmmin pysyivät koskemi
. Teollistaminen on edi
mattitaitoisen kansalliser
j a ihsinööii-teknillisten
den kehittymistä, mikä pi
muodoitmiut erääksi ti
. tekijäl^i näiden tasavaltc
sosialistisen; kulttuurin
sessa. ' '.'^Ly-y:.;',: -
Sos-dem.
Siltä on jö vierähtänyt useita vuo­sia
,— neljännesvuosisata Ja vähä-n
enemmänkin — jolloin allekirjoitta-nc3lla
c n ollut ilo viimeksi astella
synnyinmaamme Suomen graiUitln-ludalla
maankamaralla. .
Mutta siltä huolimatta olemme
valmiit veikkaamaan vihneisen dol­larimme
siltä, että Suomen soslali-jjlemokraattisen
piuJueen Johto Tan­neria
lukuunottamatta. Joka on kai­ken
arvostelun alapuolella— n i in
oikeistolainen kuin se onkin — on
vielä tänäkin päivänä paljon kauem­pana
vasemmalla, mitä Ori täkäläisen
sosialidemoteaattlsen liikkeen (CC-P:
n) huippujohto. Suomen kansalla
on siksi laajat tiedot sosialistisista pe-riaitteista
Ja suuret käytäimölliset
kokemukset työväen poliittisesta toi-minnasta,
että "demarien" oikeis­tojohtajatkin
joutuvat tekemään a l -
na:dn huiulipalvelusta sosialismille.
Mutta alaspähi tuntuu aatteellises­t
i kasvavan ennen niin kunniakkaan
sosialidemokraattisen puolueen po-l
i i l t i n en johto isiemmekin maassa!
Tässä yhteydessä haluamme kuiten-
,khi puhua suulla suuremmalla, lai­naamalla
Helsingin Vapaa Sanan
" S u t i n " pakinan, mikä sopii kuin
pieösu rapaitkoon täkäläisen sos.dem.
johdon aatteellisessa tyhjyydessä.
Näin kertoo nimimerkki " S u t i ":
Voiko Jcku polUtttoen puolue jjysyä
pystyssä, kasvaa Ja laajentua yksto-omaan
pälvänpollittisteu tavoitteiden
msTkeissä, hankkimalla lelpäpapeil-leen
Jatlkuviasti yhä parempia j a l e l -
väkfcäämpiä virkapalkikioja, vai tar-ivitaanko
yhdistäjäksi Jokin auuri
aate, joka el ole kahlittu tähän päi­vään,
vaan joka viittoo tuleyaisiiu-teen,
pareriipaah huomispäivään?
Tämä eri kysymys, joka on -tullut
ajankohtaiseksi nimenomaan maam­me
suurimman.puolueen, scslalldemo-luraattisen
puolueen, piirissä. Tämän
puolueen johtohan on varsinkin v i i ­meksi
'kuluneen vuosikymmenen ai­kana
perustanut toimintansa Booko-'
naan pälvänpoliittiseen touhuiluun,
.virkapaikkojen . ' metsästykseen ja
aiuriUa, taloudellista laatua olevilla,
iupavaisllla kalastelemiseen. Aatetta
sen johtomiesten puheista ei enää
•vuosiin ole tikailla tonglttaessakaari
löytänyt. Niissä kumisevat uudet,
lähinnä porvaristolta laixiatut isku­lauseet,
sellaiset kuin. "yht^isetu",
"kansankokonaisuuis", jopa vaikean
inflaation kärsinyt" '.'isänmaallisuus-:
k i n " .
E i ole ihme, että moinen kehitys on
herättänyt huolestusta nimenomaan
niiden sosialidemokraattien piirissä,
jotka edelleenkta näkevät sosialismin
aatteen arvon ja merkityksen. Ja
Jotka tajuavat, että pelkille tämän
päivän taloudelllsiue ^ulUe raken­nettu
puolue el voi kestää ajan myrs­kyissä.
Viimeisessä Sosialistisessa. A i ­kakauslehdessä
ori tähän asiaan
puuttunut jyväskyläläinen päätoimit­taja
Onni Hairil, joka varsin kir­peässä
sävyssä ar.vo3telee puolueensa
Ja eritoten sen johtajien aatteellista
rappiota. •". , '.
Halni saono van. näin:
"• • . harvoin meidän nykyisien
johtajiemme äänessä enää kals-
• Icahtaa aatteellista tunnetta, har- .
voin slllolnlcaan, kun he puhu­vat
tänne alhaalle päin, jonkoi!-
le, joiden kannatuksen varassa
. Huitenkin heidän yhteiskunnal-,
linen . toimintatelineensä on. Pi­kemminkin
heidän äänensä, ovat;
enemmän tai vähemmän. paksui-ha
omanaryon tunnosta ja he y l -
peileyät siMä ^•pnhtäalla aSialli-suudella'V
jolla he. kaikissa vai­heissa
ajavat yhteiskunnan si­säistä
uudistumista. Siti^ missä :
määrin joukot kykenevät otta­maan'
vastaan heidän sanonoan- \
sa ilman turiteen mukanaelämiis-tä,
hekäiketi tulevat .enää- ani­harvoin.
ajatelleeksi.
- Puhtaasti yksilöinä,'llmanvjönk-koja
ja orgrtbisatioita, kiUtehkaan
ette' ole mitään. Jos yritätte sitä
telsta'fulee pian kenraaleja ildii^
armeijoita." '>.'\'^v <•
Ja Ifoini isanoo vielä: • ''> •
Minun - mieJestärii • ön; erittäin -
; valitettavaa, ; että \ sorfalidenrt^ }
kraattlsen puolueen piiriin • on; jo
kulkeutunut yksilöitä^ lotka vailla
syvällistä •äatteellisnnlta .Käyttä­vät
puoluettamme: vain pelkltänä
' astinlantaAä -ennenkaikkea omaa
pcIUttista'tai monta karriääriään
rakentaessaan." y:y''yy':
. Lcpuksl.j hän sinkoaa .kirpäise\-an
"mene tcielinsä":; ' •.
"Älkää te, jatka olette kiiven­neet
ylimmille puolneporlaille,
taikka körkelmmille yhteiskunnan
hallbmollisille telhieUIe ~ tai
vaikka molemmille — älkää^te
antako aatteellisen latteuden hie- ,
kan tavoin painua poveenne!
Aatteellinen soinnnttomnuif kuul­laan
kyllä äänestänne paljon hei-pcmmin
kuin luniettdtaan. Mols- '
takaat että tyhjä tynnyri soi ai­na
kumeammin, usein myös
näennäjsesti k Aika
on "tiiieva'. JoUöin "kenttä?, kyl-
Jastyy tyhjän tynnyrin kolisteli­joihin
jä raivaa ylös I
huöriilc : voimille, Joilla
dessään myös äattec
.soihtu, joukkojen • tietä
massa.".
\ -Mahtoiko; -^^^^
Lesklneri --,johon kuvau
soivasta, tyhjästä tyxmyiis
teii osuu -r- oh sariian leht
joltuksessa; aika lailla a
jotenkiri.-epävireessä; Eikä
iä:hän-on juuri niitä, puo
:otka eivät voi äatteellise
täyty-ä, •. vaikka tahtoisirat
häneUä e i koäkaan ole mii
ta oUutkaah. Ellei sellais
pcliittissn karriäärin met:
eräänlaista puolue-diktaati
ta haaveilemista. -
'"sainassa lehdessä kirjoitt
lisesta -kehitjiksestä myös
vos Arvi Hautamäki. Häm
sehjuoksuunsa eivät kuitenl
du Hainiri esittämät oivall
tfeUiasuderi rappiosta- P
itra ikoulurieuvos varoittaa
taan, iiika-ihanteelllsuuden
Hänenkin kohdallaan on
deta, että äattesllisUiis. on 1
aatteettomuudeksi ja. ahda
deksi. Puolueesta iiriiari a
tullut itsetarkoitus.
Tyhjät'tj-nnyritkumiseval
min. Muistakaapa tätä Hai
rltelriiää niin puolueenpiisl!
kouluneuvoksetkin sos.deir
korkealla, riiutta kapeaUa
' • ; .:- . ' ' •••• * . •-
-M^ ylläoievaan lisätää
oikeastaan pahasta. On
UoUa pantava merkille. etU
Sosialidemokraattisessa P
oh'toimittajiakin, tavallistc
yt-nten lisäksi, jotka näkei
Jien tynnyrien" kuminasta
van heikictiden vaaran ja
vat vaatia parannusta tila
_ Käns