1955-11-15-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
: Sivu 2 ; :^istaina, m^rrask. 15 p, — Tuesday, Nov; 15,3955 ' | Or&n <S Fiu4«b Canadlana. Es-tettiabed Nenr. 6, »17- Autbortzed « • second «class m a l l bjr tlje Post Office z>epartmen(. Ottava. Pui)' Usbed itaU» weekJy: Tuesdsjv, TbUFBdayv and Saturdays by Vapaus ePtiOa»^Usbij» l^ompany Ltd.. at 100'102 St. W., Sudbury, Out, Canada. 7el«phon«8: Säs. Office Q 8 . 4 < ^ : Edjtprtal Office OS. 'MSS». Manager & Sulasi. Editor W. miund. Mafltajr addressr Sox ^8. SodbUry/Ontario. Advertlslng rates upon sppUcatlon. TransIatJon free of charge. TILAUeHIIWAT: Cenadatga; 11^ 7JOO:0 k k , ? ^ Tbdy^ailolaa; 1 vt, 84» 6 kk. 4 ^ Suomessa: 1 ilc 8.50 6 kk. 4,75 SYNTYMÄPÄIVIÄ pH? p ja E-Afirik^ ; • V i i k o n lopulla kirröttiin^^ tuleen edustajat marssivat pois Y K : n Yleiikolcöuksen istunnosta mie-lell^ soituksena sita^ mainitussa kokouksessa ryh^yttjm Jäsenyaltöjeh enemmistöpäätöksen perusteella keskustele V A f r i k a n •'kärisailismielisen'V(:?) irallitiii4sen "apartheid''- eli rotudis-kriminointiohjelmasta. i:'--^ Etelä-Äfr iLnrteisesti huörio omaiuiito kdskä maansa nykyinen rotusyrjintä ei siedä päivänvaloar^^^^^^^^^^^^^^^^ tätä kysymystä tutkitaan/sitä selvemmäksi tulee, ettei;^tielä-A{rikan. hailituksella ole niitään puolustusta uloskavejylleen, paitsi huono omatunto: . K u t e n tiedetään, Etelä-.Afrikan, hallitus j a sen edustajat eivät •kielläkään sitä, etteikö^^ h Härjpiteta rötusyrjintää. ; Päinvastoin he ovat julkisesti sanoneet, ^tta tarkoitus 'on'. ylläpitää .yalköihöisten: hallitusvaltaa rptudiskriminoihh j Eteiä-Afrikan "sisäinen asia''/»niihm Y K :11a ei mu^^ -jnpmista. k u i n k a telkoilla oksilla Etelä-Afrikan ''sisäinen asia":puö- . lustus bn, se,näkyy-(mm. seuraavasta: . v;^ : n peruskirjan A^^ ^määrää jassncyallät ''kunnioitta-^ ^ T^^^ kaikkia ihmisoikeuksia j a perusvapauiksia: heidän rodustaan, ^^^uföjpuöleistaa^^^ kielestään J a poliittisista mielipiteistään huolimatta." /feeltämällä miljporiieri neekerien perusoikeudet Etelä-Af rikan hallitus : on rikkphut Y K : n peruskirjan säädöksiä j a sitefi syyllistynyt maansa".: rajojen ulkopuolelle ulottuvaan rikokseen, Y;;;;:^:^Sitäpaitsi Y K : n sanotaan, että Y K voi sekaantua l a i s t a a n , mikä uhkaa koko maailrnanrauhaa.- Kukaan ei voi kieltää ; : ; s i t ä tbsiäsiaaj; ^e^^^ rotusbrtopolitiikkä I kehitä tilannetta,; missä miljoonaiset neekerijoukot voivat nousta ? aseelliseenkin taisteluun pienilukuista :välköilimisten joukkoa: v mikä-sellaisenaan Tässä yhteydessä.sietää V i palauttaa mieleemme erään huomatun neekerin Johannesburgissa; äs- ':kettäin antama lausunto: : , '• " M e emme v o i hyväksyä sitä, että: mieidan osanamme teollisuu- V^dessa en juhtien asema ; Tulee päivä jolloin joukot rupeavat toimimaan oikean jphdori alai-jsuudessa. Jos sen lopputulos on jotenkin teille epäselvä, unina haluan t muistuttaa, että A f r i k a n mant^ . i eurooppalaisia vain 5,000,000, joista, ainoastaan 2,500,000 Etelä- ; ; A f r i k a s s a . " 1^-; v' I Selvää siis on, että kysymys ei ole " v a i n " Etelä-Afrikan sisäisistä I asioista, vaan siitä, että Etelä-.-^frikan. taantumuksellinen hallitus on I julkeasti rikkonut y K : n perussääntöjä suuria kahsanjbukkoja sor^ V ? taessaan heidän iho^iyariiisä, penisteplla^. jä siitä^, että tämä-vääryj^ i uhkaa nostattaa-; miljoonaiset eteläafrikkalaiset alkuasukas joukot »aseelliseenkin taisteluun oikeuksiensa puolesta, mikä sellaisenaan luon-i noUisesti väaraiitaisl niyös kansainvälistä rauhaa. Y K : l l a ön siis 'täysi syy j a oikeus sekaantua Etelä-Afrikan rotudiskriminbintiin ja ? vaatia sen hetikohtaista lopettamista. • . ' ' p Tässä yhteydessä sietää palauttaa mieleemme se kuinka sorre-j tussa j a hädänalaisessa asemassa Etelä-Afrikan neekereitä j a muita ' "värillisiä" ihmisiä pidetään pienen vähemnaistöri toiroesta, jo^^^ \ Mre. Mary Back, »forth Cobaltlsta, I f i j t t ä » perjantaina marraskuun 18 p n * 70 vuotta. . VilJc lilbei», T o r o i ^ ^ täyttää äuhJiuataina, jnarraskuun 20 pnä 80 vuotta. ' '-'/:\y' \ ', y^''-y Yhdym-T» suIcuJalsten Ja, tuttavain orjien toi votticsiin. Intia ja Kiina A. PISAREV J A K A Z A N T ^ ^ itisämiiiie sosia n SITÄ pois .Vcw^elhi. — Intia ja K i i n a n - K a n santasavalta ovat vetäneet Joukkonsa pois Himalajan alueella. olevalta r a jaseudulta, tiedoitti hallituksen eräs puhemies keskiviikkona. Hän ei antanut asiasta parempaa selostusta, mutta täällä olaan sitä riiieitä, että kiinalaiset sotilaat vetäytyivät .pois rajalta kun intialaisia joukkoja saapui ."jen läheisyyteen. In- [ tialalset Joukot siirrettiin tämän Jäl-keen pois rajalta. '...; r Tämä tapshtui sillä alueelja, jossa ei ole vielä tarkemmin sovittu r a jasta. ' y.y y''/' Kaikkialla Romaniassa ja sen ulko-pvolellakin ovat. 'tuleet laajalti tun-rieöuksi romanialaiset käsiteollisuuden taide-esineet. : •Ho.Tianian monisisa piireissä on perustettu käsiteDllisuusarbteleita, joissa, on tuhansia työntekijöitä. Näriiä aritelit. valmistavat vucsittain paljon .kansallLspukvt'a,; mattoja, . pöjrtälii-noja. sciä monenlaisia taide-esineitä pirusta, oljista, ruokosta, savesta, ja hohtokivistä. Y l i 70 prosenttia näistä taidetuottslsta viedään Ranskaan. Englantiin; Yhdysvaltoihin. . Hollantiin, Suomeen Belgiaan Ja nauihin maihinu' , Tänä y u o n ^ .tällai^Äen taidetuotteiden ivienti . kasvanut , 2 - kertaisasti' .viime, nmatsen. verraten. Täiiä. • vuooiiia oU järjestetty romanialaisen, kaniaitit^iteen. näyttelyjä Varsovassa Kööpenhaminas«i,; K a i -, rocsa,' Anisterdaniissa, JBuenos-Aire-sissai Michiganissa ym. kaupimgeissa. a ei saa tapfpäa muut kuin tui^isihetsästäjät North Bay. — Monet ^ metsästäjät eivät tiedä sitä, että ilves c n suojeltu ,.'"'r T : • * T " V tu.M-?^a,jv^u ^«^^ ^ iiiJh-Ontarlössa. Vain tujOä^pyytäJät, 1 httaa tekopyhästi, että Jumala on antanut valkoihoisille halhtusoi- joliki, Ivcivat todistaa ilveksen, pilaa- I keudet---^ v a i k k a näistä "vaikoihoisis ^kjeltämättä suuri osa van"' heidän pyyntialueensa, saavat I m m I "sekarotuisia". Välttääksemme syytöstä, että me muka toistamme [ "kommunistien" tai "sosialistien" puheita,' käytämnie tässä yhtey- ' dessä Torontossa ilmestyvän Globe and M a i l lehden syyskuun alussa : i julkaisemaa artikkelia, missä seiileläan Etelä-Afrikan tiiannetta mm. ', seuraavasti: -J' '•'''C.''-' i \ . . . T o s i a s i a on, että Etelä-Afrikka pitää epämieluisena asiana ! antaa maailman tietää, miten se kohtelee^^^^s^^^^^ väestöstään. Mitä bn kansallisen hallituksen laatiman, väittelyä aiheuttaneen rotu- ' l a in takana? 1 Ensiksi on katsomus, että v a l k o i h o i s e t . . . ovat Jumalan armosta 'ylläpitämässä erotusta valkoihbisten ja neekerien välillä. Parianien- ^ t i n oppositioryhmän eräs jäsen htio •ylisten käsitys on, että he ovat liittcsuhteiss I l an ollessa pienempänä tekijänä." ; I . . . Näiden (rotudiskriminointi-) lakien merkitys nähdään siitä, ; ettei kukaan ei-valkoihoinen voi olla hallituksen toimessa tai rauta- ! tien j a postilaitoksen palveluksessa. Sen lisäksi yksityislaitokset, k u - . j . t en pankit,;vakuutusyhtiöt, tukkuliikkeet j a vähit ! palvelukseensa muita kuin valkoihoisia, paitsi puhdistajiksi j a juoksu- ; pojiksi- ^'^•-'•'••"^.'^^ Apartheidia (rotujen eristämistä) toteutetaan kaikkialla, köu- .; luissa, kirkoissa, junissa,, linja-autoissa, elokuvissa j a ravintoloissa . .'. • 'Hän (alkuasukkaiden asiain ministeri tri Verwoed). bn mies joka ; käyttää diktatuurivaltuuksia 10 miljoonan ihmisen y l i j a hänen edes- ; vastuunaan on huolehtia siitä, etteivät alkuasukkaat voi kiehittyä ' s i i h e n pisteeseen että he vbiyat ajatella j a toimia itsenäisesti. .Mku-: • asukkaat eivät saa muodostaa, eivätkä kuulua ammattiyhdistyksiin. • Tästä johtuu, että alkuasukkaat ansaitsevat vain 10-20 prosenttia siitä • mitä valkoihoiset ansaitsevat. . .- Koko Etelä-.'\frikan talous lepää mustaihoisten halvalla työvoimalla — j a kaivosteollisuudella bn jo vaikeuksia sen vuoksi kun ei ; ole riittävästi neekerityöläisiä. Farmarit b v a i niin tiukassa asemassa, ; että he raikentayat farmeilleen vankiloita ja palkkaavat neekerivan- ; 'keja 'hallituksen'vankiladepartmentilta. Mitä etuisuuksia ovat neekerit saaneet kahdeksan vuotta kestä- : neestä kansallismielisen hallituksen apartheid-hallinnasta? : Etelä-.Afrikassa on ei-valkoihoinen väestö nyt entistä huonom- ; massa j a entistä enemmän alaspajnetussä asemassa. Sosiaaliset plor • suhteet neekerien keskuudessa ovat hirvittävät. Kukaan ei voi olla : tulematta liikutetuksi siitä köyhyydestä mikä vallitsee kaikkien suurten kaupunkien ulkopuolella. Johannesburgissa ovat Morokan ja • Sophiatownin kojuosat täynnä ruostuneita peltiseiniä ja säkkejä, jotka antavat suojaa asukkailleen. On vaikea kuvitella, että sellaisissa • kojuissa pidettäisiin eläimiäkään, ihmisistä puhumattakaan . . . ; Tällaiset ovat pääpiirteissään ne olosuhteet, joiden ikuistutta- ! miseksi j a "valkoisen herrarodun" vallan säilyttämiseksi Etelä-Afri-ikan "kansallismielinen" hallitus ylläpitää eläimellistä rotusyrjin-taansa. Joka haluaa vähänkin ajatella asiaa — j a ottaen huomioon, että • kourallinen valkoihoisia pitää miljoonia neekereitä vastoin tahtoaan I nain kurjassa asemassa — hän tulee ehdottomasti siihen lopputulok- . seen, että Y K : l l a on sekä oikeus että velvollisuus puuttua Etelä- ! A f r i k a n 'hallituksen rotusyrjintään, sillä se loukkaa tämän maan suuria kansanjoukkoja ja samalla uhkaa kehHtyä tilanteeksi mikä uhkaa maailman rauhaa. tappaa sen. Viime 'keskivillckonä : 'pysäyttivät riistanvartijat erään . northbaylalsen peuranmetsästäjän tarkastaakseen autpiiv,ja iöysivät etuistuimelta ammutun llyelcsenV Riistanvartijat takavarikoivat tapetun eläimen ja haastoivat ampujan vastaamaan oikeudessa ilveksen taposta. Ilves on yksi suiarimpia kissaeläimiä Öntarios-ka j a i;e on tullut n i in harvinaiseksi, et;ä sitä. pjTitääri lain nojalla suoje-leinaan.': • :, Vejjeskaiisamme udmurJt, syrjäänien lähinaapurit, ovat Suomessa paremmin tunnetut syr-jäänin kielestä venäjään Ja siitä saksaan siirtyneellä nimityksellä votjakit kuin omalla äskcnmainl-tnila nimellään. Tämä kovia kokenut suomensukuinen kansa on historiansa aikana ölltit jo ennen toisen vuosituhannen alkua bol- ^arien. sitten kovaksi onnekseen l2C0-luvuIta alkaen tataarien Ja 1400—ISep-luvuilta Venäjän val-lafvsa^ Tsarismin känsallisuuspoli-! tiilcan seurauksena pieni kansanheimo oli kokonaan tulcehtnmas-sa, mutta vallankumous vapautti sen kansalliset voimavarat kuten kertco Udmurtiän autonomisen scslalistlscn neuvostatasavallan SS-vuotishistoria. *Jos vilkaisee .Neuvostotiiton, karttaan, niin huomaa, että Volgan alueen keskiväilieilla ori- useita tasavaltoja, jotka kuuluvat Venäjän sosialisti- een """federatiiviseen neuvostotasavaltaan : bashkirien, tatarien^ u d - murtien, märilaisten. ja tshuvashien tasavallat. Marraskuun 4. pnä täytti. Udmur-tien autonoominen iosialistinen neu-yostotasavalta 35 vuotta. Suurin Ja iloisin j i i h l in viettää Udmurtin kansa tätä merkkipäiväänsä^ Udmurtia oli ennen Lokakuun vallankumousta takapajuinen alue, j o hon; t-aarin hallitus karkoitti vallan-ku. mouksellisia. ^ Teollisuutta tällä alueella ei ollut r tuskin lainkaan, pääasiaj.-sa se oli käsityöläisasteellä, Maatalous oli hyvin, takapajuista. Vain harvat talonpojat olivat edes nähneet rautaäkeen puhumattakaan monimutkaisemmista .koneista,' Pier rii, kaikkia oikeuksia vailla.oleva orjuutettu Udmurtin kansa oli; kuolemassa sukupuuttoon. . . ; \^ Nykypäivien ;Udmurti pn kukoistava sosialistinen, tasavalta," jossa on kehittynyt teoilisuus ja koneellistettu: maatalous. , ; ; Autiomaille jä läpipääsemättömiin' korpiin ovat. syntj-neet. nykyaikaiset metalli-! ja metsäteollisuuslaitokEet, Udmurtiän • A S N T i n . pinta-ala <• on- 42 200 . neliömetriä; siis suunnilleen Sveitsin kokcinsn. Asukasluku •.(ud^- murteja ja venäläisiä) oli vuoden '1939 Väestölaskennan mukaan 1,2 milj.;- /;'• Udmurtia : tuottaa , korkealaaEuista. terästä j a Valssirautaa, koneita • -eri^. laisia työkaluja ja naftajeollisuuden laitteita, parkkiaineita j a lasia, maahr tiekoneita, iokoinobiilejä - j a vetOTei-i-: ta kapearaiteista rautatietä varten, puu- ja metalli valmisteita, huoneka-: luja. astioita, jalkineita ym. \ Izhcvsk. Udmurtiän pääkaupunki-on.; •Neuvostoliitoh V iriöottoripyörävaimis-tuksen syntykaupUnki:. Erinomaisia izhesicin :moottoripyöriä voi nykyisin tavata paitsi Ukrainan ja Valkovenäjän. Siperian j a kaukoidän, Uralin jo Altain tiellä, myös kaukana Neuvostoliiton rajojen ulkopuolella. Tehtaalla on lukuisia neuvostoliittolaisten Ja Ulkomaalaisten urheilijain kiitoslau-suntoja fen erinomaisista koneista. Tshekkpslovakian kulttuuriministeriö on palkinnut Izhevskin moottoripyörien rakentajat kriställimaljakolla. ! Sarpulskin Itaupungissa olevan I Ordzhonikldzeri tehtaan valmistamil- : i a rädiOvastaanöttimlila Ja levysoit- \ tifnlUa samoinkuin Izhevskin kone- I rakennustehtaan valmistamilla säh- ; kösahoilla on hyvä maine: :• Korkealle tacolle on kehittynyt t a savallan metsäteollisuus. Majojen Ja parakkien tilalle on metsänhakkuu-mäille rakennettu kalkilia mukavuuksilla vaurstettuja työläisten asuinkes-kuk.? ia klubeineen ja kirjastolneen, elokuvateattereineen Ja radiolaitteineen. Metsätyöläisten raskasta työtä helpottavat • sähkösahat, traktorit, nozturit, veturit, autot j a muut-koneet Ja laitteet» Korlcealaatuista puutavaraa tulee Udmurtiän metsistä jatkuvasti Neuvostoliiton eri puolille. Udmurtiän resonansslkuusesta valmistetaan musiikki-instrumentteja. Tasavallan sähkövoimavärat ovat kasvaneet • huomattavasti. 4. höyry-aseman lisäksi toimii 280 kollektiivia tilojen vesivoima-asemaa. ' •Udmurtiän pohjoisosissa saa alkunsa Kama-Joki. Se virtaa metsien halki pohjoiseen pienenä purona j a palaa takaisin tasavallan alueelle kaakosta runsasvetisenä virtana. Kama-joelle rakennetaan lähivuosina rauta-betonlda• patolaitteita. TäUä Votkin- .?ia volina-asemalla, jonka rakennustyöt ovat Jo alkaneet, tulee olemaan suuri merkitys tasavallan voimataloudelle, -.-'.-"y ::•[:'{ Suiaria muutoksia on tapahtunut tasavallan maataloudessa. : 140,000 pientä talonpoikaistaloutta on yhdistetty 953 suureksi • kollektiiyitilaksi. Kollektiivitilojen käytössä, o n ; 91 kone- Ja traktoriaSemaa. Kollektiivitilojen pelloilla toimii tuhansia traktoreita, leikkuupuimurelta.. pellava- ja perunaiikorjuulcombaineja ym. koneita.. Raskaista maataloustöistä on koneellistettu 80—90 prosenttia;' > Monien kollektiivitilojen vuositulot nousevat miljooniin rupliin. Esim. Uusi elämä-niminen tila Vatkinskin piirissä sai viime vuonna pellava tuotteistaan lähes 2 miljoonaa ruplaa. T i l a viljelee myös muita kasveja. Udmurtiän kansan ' suurinpiin saavutuksiin kuuluu kulttuurin valtava kehitys. Tsaarin hallitus painoi udmiurit takapajuisuuteen Ja kehittymättömyyteen. Ennen" neuvostovaltaa oli vairi 14.7 pros. väestöstä lukutaitoisia . ja naiset yielljein kaikki lukutaidottomia. Tämä on jäänyt menneisyyteen: Neuvostovalta, kommuiiis- . tiilen puolue loivat Udmurtiän kansalle mahdollisuuden sivistykseen. T a savallassa on jo aikoja sitten toteutettu 7-vuotinen koulupakko. Tasavallassa toimii y l i 1,400 alkeis- j a keskikoulua sekä useita teknillisiä opistoja j a 5 instituuttia. Udmurtiassa on klubien, kirjastojen, lukutupien, punantvkkien, elokuvateattereiden, museoiden Ja-teatte-reiden. JäaJä verkosto. Tasavallan S r - jankiistantamo on julkaissut lähes 20 miljoonaa nidettä eri. alojen kirjallisuutta.' Sen f alueeHa- ilmestyy j-ii- 70 sanomalehteä. Joista suurin osa • on udmurtiän, kielellä. Neuvostovallan aikana tasavalta on saanut oman kansallisen sivisty-neistönsä. '/?:-y^''.-y. Tasavallan .pääkaupunki Izhevsk, joka aikaisemmin oU pieni työläisten asutuskeskus, on nyt tyystin inuuttu-nut. Se on nyt.kaunis kaupunki mo-nikerroksisine kivitalolneen, siellä toimii 3 teatteria, kulttuuripalatsi, 4 instituuttia, valtion fiihärmohia, sirkus ja monia multa läitoksiaJ Kansallisteatteri, neuvostovallan luoma ja kehittämä, nauttii kansan suurta suosiota. Paitsi paika-listeh näytelmäkir-jailijain näytelmiä teatteri esittää uä-murtieri kielellä' veiiäläisifi ' ja iänsl-maisia klassillisia sekä neuvostoliittolaisia näytelmiä.' ,'.,,',••:' ^---.y- ' Udmurtien saavutukset taloutensa j a kulttuurinsa rakentamiseksf .ovat liauriiiha.osoituksena Neuvostoliiton kansaliispolitiikan voitosta; neuvo kansojen järkkymiättömästäystävjy-destä. . y,:.y: y:'y','' Autoilija. Joka hej Jälkeen: . : — Mi£sä minä blei Hoitoja lar:, -r- Olet Autoilija: — .Huont — No kuinka nyt laita? — Huonosti Nyt m .enää e^es £e, mitä tc nyt minua syömästä. inen a ioismaiden Moskova. — (SIB) Novoje Vremjan mrraskuun 3 päivänä ilmestyneesEä numerossa on kansainvälistä elämää koskevassa osastossa julkaistu artikkeli "Suomi ja Pohjoismaiden neuvosto", Jossa mainitaan mm.: , "Lokakuun . 28 pnä hyväksyi Suomen Eduskunta yksimielisesti : hallituksen päätöksen liittymisestä Pohjoismaiseen neuvostoon. Lehtitietojen mukaan Suomi voi osallistua jo neuvoston neljänteen istuntoon, joka kokoontuu Kööpenhaminassa ensi \'Uoden tammikuussa. Pohjoismaiden neuvosto niuodostet-tiin pärlanienttierivällseksi elimeksi, jonka virallisena tarkoituksena on yhteiJtciminnan kehittäminen Poh-jois- F,ircopan maiden kesken. Kuitenkin vielä muutamia kuukausia sitten pohjoismaiden demokraattiset piirit suhtautuivat epäluuloisesti Pohjoismaiden neuvostoon. Tähän epäluuloon oli täysi syy, koska kylmän sodan vallitessa Pohjoismaiden neuvoston jäsen-valtioideh enemmistö . kiiuluu . Pohjols-Atlatitin liittoon, ja oli olemassa vaara, että N.%TO:n johtajat voivat käyttää neuvostoa omiin byökkäysluontoisiin tarkoituksissa. Viime aikoina tilanne on kuitenkin huomattavasti muuttunut. Geneven lämpimät tuulet ovat ulottuneet kauas pohjoiseen. Neuvostoliiton j a isuomen neuvottelut lievensivät kansamvällstä jännitystä ja edistivät Juottamu&sellisen ilmapiirin lujittumista valtioiden kesken A-arsln-k l n PohJols-Euroopassa. ; Presidentti Paasikiven neu\x)ttelut Moskovassa osoittivat toisille pohjoismaille, miten edullista Suomen nou-; dattama sotaliittojeri ulkopuolella ijjy-sjimisen politiikka- on. • Tämä! ei voinut olla vaikuttamatta yleiseen rnie-' lipiteeseen sellaisissa' NATOrn teuiilu-' Vlssa maissa kuui T a n j a s s a ja Norjassa. Kcmmentoidessaan neuvosto-liittölaissudmalaisten neuvottelujen tuiäksia; kirjoitti' ruotsinmaalainen "Altontidningen", että sekä ^Tanskassa että' Norjassa . ovat epäilemättä, puolueettomuuskahtaa edustavat voimat saaneet vutta, iimostusta. ; •yleisessä mielipiteessä tapahtunut Isäänne ön osaltaan vaikuttanut myös Pohjoismaiden neuvoston toimintaan. Tämä elin pn suunnannut ponnistelunsa taloudellisen ja kuIttuurlHcn yhteistbi- . minnan kehittämiseen pohjoismaiden kesken. Siiomeh liittyminen: neuvostoon antaa sille mahdollisuuden laajentaa tätä toimintaansa j a lujittaa pohjoismaiden riippumättbmuuspolitiikan kannattajien asemaa. Suomen liittyminen Pohjoismaiseen neuvostoon . osoittaa, miten vailla kaikkea pohjaa on se vihamielinen parjaus, että Neuvostoliitto haluaisi, sekaantua Siiimen ulkopolitiikkaan. Neuvostoliitto suhtautuu myönteisesti pohjoismaiden väUseen lailliseen y h teistoimintaan, elleivät hyökkäyshen-k i s : t piirit käytä tätä yhteistoimintaa rjojaverhona toteuttaakseen rauhalle vihamielisiä päämääriä. Siksi Neuvostoliiton yleinen mielipide antaa an-cn , sille Suomen tekemälle huomautukselle, sen liittyessä neuvostoon, etteivät sen edustajat osallistu sotilaallis-poliittisten tai suurvaltojen eturistiriitoja koskevien kysymysten käsittelyyn, mikäli tällaista vastota neuvoston ii}'kj-istä toimintaa Ilmen i s i . " . • K i r j . P. Livtshits . Vallankimiousta edeltäneinä vuosina Venäjällä oli vaii\ harvassa teollisuuskeskuksia monien niistä ollessa sitäpaitsi kaukana raaka- Ja polttoaineista rikkaista seudiiista.. Suunnattoman suuria koskemattomia raaka-aiherikkaTiksia oli esim. Venäjän itä-ja kaakkoisosissa, jotka olivat talou-delliJseiti Ja siylstyfcellisesti takapajuisia seutuja, "."'••, " ,:: ""'..• , Sosialistisen; tuotannon .tarkoitusperien koko yhtelskiÄ alati l i sääntyvien'taipejid^ nmahd^^^^ täydeilmen tyydyttäminen — saj^^^ tamineh o n yaatiinUt; täliaJseri tekapa- Juisuude*^ VPif^^-^stajä talouden n o ppana , ja voimakasta kejiittäih^istä suurkorieteoUisuuden. ta-yallisita no-pe. amnian, kehityksen ja sen suiinni-t^ lmanniukaiseiisi joitte^ ' Tärk^impiieh teollisuusalojen^^ d telUssatäpahturtöet muutokset j vostötasavaMn aikaiiatapahtunut vcirhäkas sähkölstäniirien bvät; muo-dcstuheet tärkeiicsi •. edellyiykslksi maaii entistä yoimakkaammalle teol- 'listamlseirc. '^ ;^'^J'' . ' • • ')'•'', • ]Nopeassatahdiisä on• kehittynyt Keski-Aasian tasavaltojen Jä K a zahstanin teollisuus, sinne on neuvostovallan aikana rakennettu satoja ensiluokkaisia teollisuuslaitoksia. Uzbekistan on ennen vallankumousta ollut tsaristisen Venäjän siirtomaa, halvan maatalousraaka-aiheen 1 ahde Ja menekkimarkkinamaa. Sodanedellisten vuosien aikana U z bekistan on kehittynyt tärkeäksi puu-villanviljelysmaaksi, Jossa on hyvin kehittynyt myös silklnvlljely, puutarhanhoito Ja karjanhoito, varsinkin kriminlampaiden hoito. Tälle pohjalle on kehittynyt voimakas •tekstiili- ja elintarviketeollisuus. Kaikkein nopeimmin on kuitenkin kehittynyt raskas teollisuus • f poltto-aineteollisuus, voimatalous, kemiallinen Ja metallinjalostusteolllstius). Pelkästään viiden vuoden aikana (1945—1950) Uzbekistanin naftatuo-tanto on lisääntynyt' 2.8-kertalsesti, kivihiilen 14.9-kertaisesti, sähköyoi-man 2.3rkertalsestl Ja teÄäkien' tuotanto 5.i8-kertaisesti. Sodanjälkeisinä vuosina on rakennettu Begovaten r.'e-italj.- cgineri tehdas; Farigadi voima-laltcs, Ahgrenin suuret kivihiilikaivokset ja m^uita raskaan teollisuuden j a l i c u s i a . ! * ' , . ' , 0 [y.''^ Kaiken tämän tuloksena raskaan teollisuuden osuus on Uzbekistanin teollisuiis tuotannossa jatkuvasti li.- sääntynyt muodostaen nyt lähes 50 proserittia siiMi' Taiavallän ' den kehitys jatkuu, j o t a ' osoittavat seuraavat tilastotiedot: vuosien 1940— 1954 välisenä aikaria teollisuustuotanto ori lisääntynyt maan kutakin asukasta; kohti laskettuna seuraayasti: sähköyoima-, ja kivihillltuotannon alalla 6-kertaisesti ja puuvilla- ja silkkikankaiden tuotannon alalla yli 3-kertaisesti. Teollisuus on neuvostotasaval-an aikana nopeasti kehittynyt myös Neuvostoliiton muisfa kesklaasialaistasa-valloissa. Pitkän kehitystaipaleen feodalismista sosialismiin on kulkenut K i r gisia. Mainittakooiv että kun koko Kirgisian kokonaistuotanto teki v. 1913 1.2 miljoonaa ruplaa, niin v. 19'40 se cli; jo 282 miljoonaa ruplaa ja y. 1950 2.5 kertaa suurempi kuin sodan-edellinen tuotanto V. 1940. Teollisuustuotanto . muodostaa nykyisin y l i 70 proserittia Kirgisian kansan taloudesta, •••r:-^'^ /yr:, "r"- ' •'•..^'•^.•; V".'.' Tasavallassa on kehittynyt metalliteollisuus, j o t a edustavat erilaiset korjaus- . jä konepajat samoin kuin myös sodanjälkeisinä vuosina maataloutta varten liiotu konetuotanto ym. Samoin on rakennettu sokeri-, liha-, maitojaloste-, tupakka-, viini- ym, teollisuus. •' ,••'••• Suuria^ muutoksia- on tapahtunut myös Turkmenian kansantaloudessa. Neuvostoliittolaiset % tiedemiehetovat kumonneet», aikaisemman käsityksein siitä, ettätlä^ä-seutii on köyliäluon-noniikkauksi- taan! !rurlfj^eniasta. oh löydetty : runsasti Aiftaakivihiiltä, palavaa kaasua,, värim.etalleja, eloljdr p.eaa. jairskennustaryiik^ raaka^aiiieiden.pöhjalta tasayälls^^^^ ovat päässeet kehittymään erilaiset teo9isuii$xlät. (naftan,^ hankinta).. 'Sen lisäksi Turkinenlsta-niin oi;^.rakenueUukemialIi^a tehtaita, jotka käyttävät raaka-alneenaah, rikkiä ja nahäa. Turkmenia:sa ovat kehittyneet myös muut teollisuusalat, mm. tekst i i l i - , ,ompelu-, triköo-v nälika-;jä jäl-jkine-, sekä ,y clihtarViketeoiiisuus,' • j a ;teollisuustuotanto -pn jatkuvasti l i sääntynyt. V. 1940 • verrattuna.53,.oli V. 1954 2.3 kertaa suurempi. Tädzliikistänln kansantaloudessa on tärkein sija maataloude Ia (puuvillan j a £ilki.nviljelkseliäjä karjanhoidolla). Raaka-aineita.' siellä ori toistaiseksi raskaan teollisuuden kehittämiseksi vähänlaisesti. • Niinpä .Tadzhikistanin teollisuus perustuukin pääasiallisesti maatalouteen, Ja tasavallassa kehittyy kevyt- j a elintarviketeollisuus, jolla on monia suiuria tehtaita. Sitäpaitsi Tadzhikistanissa on kaivoksia j a erUa lieh Jalostamistehtaii konepajoja- Ja met taita. ' • Kazahstanista oa aikana muodostunut; keskus maan itäosaan ta eroaa miiista sillä runsaasti raakä-ainei läpä sellaisia. Jotka ori dentävät toiri^^^ ^ Vallankumouksened( stanin taloudessa oi maataloudella, jota .'hi asiallisesti " pälmento karjanhoitajat. Neuvo na tasavallan karisant ne. ja sen kehityisuunt j in . muuttunut, Kaza; on ennen ollut takapi lista syrjäseutua, jota" hanpäiväisenä maataJ riisti, sitä, on nyttemi maa, jo:ia on hyvin ke: teollisuus Ja koneellist talous. ' ..Kazahstan on värime rl.keskus. Sinne on ra ria kuparin- ja lyijyris Mainittakoon, että Kaz ' jytiiotantonsa: puolesta sijalla koko Neuvosto] : nopeasti; lisääjityykivil Karagandan: kivihiililaa täntiiotarito Embalia, j dcstunut eräs-^euvosto mistä naftatebllisuuske Lisäksi Kazahstanissj kaasti kehittynyt'. riieta' nerakerinusteollisuus, J( ten, todettujen suurien rikkauksien varaan .voi suudessa rakentaa laaja tantolaitoksia. . , Myös tasavallan sälil on lisääntynyt. Jokin a saatu välmiiicsi - Ust-K voimalaitos. Ja pai-haill; ta a n . suurta Buhtarraini laitosta. .Samoin myös ra to on laajentunut. ; .Keski-Aasian 1 tasavait zalistanin. sosialistisen 1 merkitystä . on yai.te.a Teollistamisella on ollut . kiij-s .:käikkieii' ;kansallij l i i t t i ; en : tasa-arvoisuude sessaV Kesiii-Aasian -.tasa löudeliisesi-a.. kehittärnise väestön elintason jä Siv liOttamiseisa. Tcollistimi tänyt, iriaatalouden sosi; •hittymistä ensiiuokkaisi varustettujen - suurten j .•;ien pohjalla.. Se on saat lemäan työtätekevää ihi sat raaka -ainerikkaud.et, scmmin pysyivät koskemi . Teollistaminen on edi mattitaitoisen kansalliser j a ihsinööii-teknillisten den kehittymistä, mikä pi muodoitmiut erääksi ti . tekijäl^i näiden tasavaltc sosialistisen; kulttuurin sessa. ' '.'^Ly-y:.;',: - Sos-dem. Siltä on jö vierähtänyt useita vuosia ,— neljännesvuosisata Ja vähä-n enemmänkin — jolloin allekirjoitta-nc3lla c n ollut ilo viimeksi astella synnyinmaamme Suomen graiUitln-ludalla maankamaralla. . Mutta siltä huolimatta olemme valmiit veikkaamaan vihneisen dollarimme siltä, että Suomen soslali-jjlemokraattisen piuJueen Johto Tanneria lukuunottamatta. Joka on kaiken arvostelun alapuolella— n i in oikeistolainen kuin se onkin — on vielä tänäkin päivänä paljon kauempana vasemmalla, mitä Ori täkäläisen sosialidemoteaattlsen liikkeen (CC-P: n) huippujohto. Suomen kansalla on siksi laajat tiedot sosialistisista pe-riaitteista Ja suuret käytäimölliset kokemukset työväen poliittisesta toi-minnasta, että "demarien" oikeistojohtajatkin joutuvat tekemään a l - na:dn huiulipalvelusta sosialismille. Mutta alaspähi tuntuu aatteellisest i kasvavan ennen niin kunniakkaan sosialidemokraattisen puolueen po-l i i l t i n en johto isiemmekin maassa! Tässä yhteydessä haluamme kuiten- ,khi puhua suulla suuremmalla, lainaamalla Helsingin Vapaa Sanan " S u t i n " pakinan, mikä sopii kuin pieösu rapaitkoon täkäläisen sos.dem. johdon aatteellisessa tyhjyydessä. Näin kertoo nimimerkki " S u t i ": Voiko Jcku polUtttoen puolue jjysyä pystyssä, kasvaa Ja laajentua yksto-omaan pälvänpollittisteu tavoitteiden msTkeissä, hankkimalla lelpäpapeil-leen Jatlkuviasti yhä parempia j a l e l - väkfcäämpiä virkapalkikioja, vai tar-ivitaanko yhdistäjäksi Jokin auuri aate, joka el ole kahlittu tähän päivään, vaan joka viittoo tuleyaisiiu-teen, pareriipaah huomispäivään? Tämä eri kysymys, joka on -tullut ajankohtaiseksi nimenomaan maamme suurimman.puolueen, scslalldemo-luraattisen puolueen, piirissä. Tämän puolueen johtohan on varsinkin v i i meksi 'kuluneen vuosikymmenen aikana perustanut toimintansa Booko-' naan pälvänpoliittiseen touhuiluun, .virkapaikkojen . ' metsästykseen ja aiuriUa, taloudellista laatua olevilla, iupavaisllla kalastelemiseen. Aatetta sen johtomiesten puheista ei enää •vuosiin ole tikailla tonglttaessakaari löytänyt. Niissä kumisevat uudet, lähinnä porvaristolta laixiatut iskulauseet, sellaiset kuin. "yht^isetu", "kansankokonaisuuis", jopa vaikean inflaation kärsinyt" '.'isänmaallisuus-: k i n " . E i ole ihme, että moinen kehitys on herättänyt huolestusta nimenomaan niiden sosialidemokraattien piirissä, jotka edelleenkta näkevät sosialismin aatteen arvon ja merkityksen. Ja Jotka tajuavat, että pelkille tämän päivän taloudelllsiue ^ulUe rakennettu puolue el voi kestää ajan myrskyissä. Viimeisessä Sosialistisessa. A i kakauslehdessä ori tähän asiaan puuttunut jyväskyläläinen päätoimittaja Onni Hairil, joka varsin kirpeässä sävyssä ar.vo3telee puolueensa Ja eritoten sen johtajien aatteellista rappiota. •". , '. Halni saono van. näin: "• • . harvoin meidän nykyisien johtajiemme äänessä enää kals- • Icahtaa aatteellista tunnetta, har- . voin slllolnlcaan, kun he puhuvat tänne alhaalle päin, jonkoi!- le, joiden kannatuksen varassa . Huitenkin heidän yhteiskunnal-, linen . toimintatelineensä on. Pikemminkin heidän äänensä, ovat; enemmän tai vähemmän. paksui-ha omanaryon tunnosta ja he y l - peileyät siMä ^•pnhtäalla aSialli-suudella'V jolla he. kaikissa vaiheissa ajavat yhteiskunnan sisäistä uudistumista. Siti^ missä : määrin joukot kykenevät ottamaan' vastaan heidän sanonoan- \ sa ilman turiteen mukanaelämiis-tä, hekäiketi tulevat .enää- aniharvoin. ajatelleeksi. - Puhtaasti yksilöinä,'llmanvjönk-koja ja orgrtbisatioita, kiUtehkaan ette' ole mitään. Jos yritätte sitä telsta'fulee pian kenraaleja ildii^ armeijoita." '>.'\'^v <• Ja Ifoini isanoo vielä: • ''> • Minun - mieJestärii • ön; erittäin - ; valitettavaa, ; että \ sorfalidenrt^ } kraattlsen puolueen piiriin • on; jo kulkeutunut yksilöitä^ lotka vailla syvällistä •äatteellisnnlta .Käyttävät puoluettamme: vain pelkltänä ' astinlantaAä -ennenkaikkea omaa pcIUttista'tai monta karriääriään rakentaessaan." y:y''yy': . Lcpuksl.j hän sinkoaa .kirpäise\-an "mene tcielinsä":; ' •. "Älkää te, jatka olette kiivenneet ylimmille puolneporlaille, taikka körkelmmille yhteiskunnan hallbmollisille telhieUIe ~ tai vaikka molemmille — älkää^te antako aatteellisen latteuden hie- , kan tavoin painua poveenne! Aatteellinen soinnnttomnuif kuullaan kyllä äänestänne paljon hei-pcmmin kuin luniettdtaan. Mols- ' takaat että tyhjä tynnyri soi aina kumeammin, usein myös näennäjsesti k Aika on "tiiieva'. JoUöin "kenttä?, kyl- Jastyy tyhjän tynnyrin kolistelijoihin jä raivaa ylös I huöriilc : voimille, Joilla dessään myös äattec .soihtu, joukkojen • tietä massa.". \ -Mahtoiko; -^^^^ Lesklneri --,johon kuvau soivasta, tyhjästä tyxmyiis teii osuu -r- oh sariian leht joltuksessa; aika lailla a jotenkiri.-epävireessä; Eikä iä:hän-on juuri niitä, puo :otka eivät voi äatteellise täyty-ä, •. vaikka tahtoisirat häneUä e i koäkaan ole mii ta oUutkaah. Ellei sellais pcliittissn karriäärin met: eräänlaista puolue-diktaati ta haaveilemista. - '"sainassa lehdessä kirjoitt lisesta -kehitjiksestä myös vos Arvi Hautamäki. Häm sehjuoksuunsa eivät kuitenl du Hainiri esittämät oivall tfeUiasuderi rappiosta- P itra ikoulurieuvos varoittaa taan, iiika-ihanteelllsuuden Hänenkin kohdallaan on deta, että äattesllisUiis. on 1 aatteettomuudeksi ja. ahda deksi. Puolueesta iiriiari a tullut itsetarkoitus. Tyhjät'tj-nnyritkumiseval min. Muistakaapa tätä Hai rltelriiää niin puolueenpiisl! kouluneuvoksetkin sos.deir korkealla, riiutta kapeaUa ' • ; .:- . ' ' •••• * . •- -M^ ylläoievaan lisätää oikeastaan pahasta. On UoUa pantava merkille. etU Sosialidemokraattisessa P oh'toimittajiakin, tavallistc yt-nten lisäksi, jotka näkei Jien tynnyrien" kuminasta van heikictiden vaaran ja vat vaatia parannusta tila _ Käns
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 15, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-11-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551115 |
Description
Title | 1955-11-15-04 |
OCR text |
: Sivu 2 ; :^istaina, m^rrask. 15 p, — Tuesday, Nov; 15,3955 ' |
Or&n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-11-15-04