Vapaus, November 15, 1955

              ndqvist puhuu
)n haulilla
msk. 18 pnä
Toronta. - csj:n kansaDJa^
»teeri G. Sandqvist, joka 1^
5t«n edustajana osalUstni iia»'
oanKauhankokoukseen Heisin!
jsa vUme kesänä Ja vieraiu »n
Ikeen useita vUkkoja Eilaan
altlJa p€rj.intai.,it..n.^ ^^j.
ik. JS paivan kello }> j.ijija
:i:inelU on ci»iilleci.utj r^^ij,^
mielenidLitoMa kprrotlai -.
U matlialtaan ja mm iyatn'!
•Ibökin ajaltcleian, koslia o'tn
ullut useiden t:erIu,t.L»vl„
>l.a Sundqvist puJiuu taai'i
rontovsa. Ottakaa buo:^-/
1 paikka ja aHva.
r p a l o
e«sa, Sisilia. — Valtava cp.-.
r-ehui aasnsan lal:ewr>'iIM*''.'
si levitä ympäristön lyl^pMo'.
Ragiisan kaupungissa on 5,-
^^-ta. Kurjin.115 oli palon ai>a.i'
voimakas, etteivät palosotJaat
•set palopaikan lähellekään
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoilleel:
. Puheenjohtaja: w. Böhm
856 Broad.view Ave.
Puhelin GL 7692
Ontario |
Sihteeri: Paavo Vaurio •
Ilawafcha Rd., Toronto 8 Oat
Piöielin HA. 8815
ihastonholtaja: Allan Illburj
J8 Brock Ave., TorMito, Ont>
Puhelin m. 1054 -
[STEN-JA LASTEN JAOSTO
sle Jokinen — Anita Horrlck
Sigrid Lahti
Viime mainitun osoite: •
yarmoufch Rd., Toronto, OnV
Puhelin ME. 3633 '
r a a m m .
omessa.
6.75
xvla
i a 11.00
ivia
$8.45
kahvia (21b.)
niä (2 Ib.)
(2 Ib.)
uja
ia Talmlrt.)
Qia $11.15
la
[5
ia
rranajo-rylon
suklda
ja kun tilana
ille SuomeaBa.
VTAAN
JLA:
N C Y
Lysateemildeo D. Shl^erbakov:
{Jäämeren suuri meritie
v-nälaiser ovat aina tunteneet 1 pohjoinen meritie; on täysin tutkittu t » i n « « e t „ « -
- p a p « . . o>e,4";rr: I = Ä ° 5 " v a r „ Z . \ S
nen vesistö. NUnpa tiedemiehet ovat
ensimmäisen kerran perustebUisesti
tutkineet maapaiilon kaikkia pintä-rkla
c;e^aa vesistöä ja Pohjoista'
qkerta kohtaan, jonka kautta kul­j
e n lansi-ja itäosia yhdistävä
LrtoriBierttie.: ,•./•;. :
'• Hajiikioseudun talonpojat tekivät
J200-!uVlin puisilla purjealuksillaan
l^hieita retkiä Huippuvuorille ja No-
«ja zemljalle. 1500-, 1600-luvuilla
,ja;ikoseutujen asukkaat kavivat A r -
iäiigelJita- käsin Tacmynn niemimaan
Lobjoisranncilla, Suun historiallinen
'verkitys on venäläisten merimatkal-:
I jonka he tekivät ,;v. 1648. Semjori
pezhnevin Johdolla purjehtien aluk-
Ujaan pitkin Aasian koillisranniknoa.
UsUöin he löysivät salmen, joka yh-distäa
Pohjoisen Jäämeren kaukoidän
-eriin ja Tj-J-neen valtamereen. Nain
Jytiin ensimmäisen, kerran tcdiste-siisi,
että Amerikka ja Aasia eivat ole
I samaa mannerta. . •
Napaseudun vesistöjen tutkimista
I ovat edistäneet myös tunnetut, vena-jäjset
tiedemieliet. Nunpa: esim. M . V ,
Uomonosov luokitteli ensimmäisenä
liämän vesistön jaatikot ja osoitti, että
I jäämassat lähtevät liikkeelle kessises-
I tä Arktikasta. . •
Kaikki nämä tutkimukset, jotka l i -
I säjivätmielenknntoisen, joskin vähi­ten
tunnetun maapallon alueen tun-
I temusta, olivat ennen vallankumous-
I ta täysin sattumanvaraisia. .Vasta val-laiäimouksen
jälkeen aloitettiin kes­kisen
Arktikan tutkiminen laajassa
(mitassa. : •
Neuvostoliiton pohjoisten seutujen
I ehtymättömiä rikkauksia — hyödyl­lisiä
kaivannaisia, kalaa j a muita me­ren
änti.Tiia — voidaan täysin käyt-:
asemat eivat kuitenkaan pysty suorit,
tamaan kaikkien niiden ilmiöiden pe-rusteellisia
tutkimuksia. Joita keskel-syvSssa
se^ml^ eri ^ hydrosfääriä, atmosfääriä seka eläin-syvyyksissä
seka magneettisen kentän ja kasvimaaUmaa.
vaihtelujen, jotka aiheuttavat mag­neettiset
myrskyt, revontulet; kom­passineulan
heilahtelut ym. tieteelli­nen
tutkuninen on tuloksellisempaa,
kun se-suoritetaan ajelehtivilla jää­lautoilla.
Kiinpa pohjoisnavan seuduille jär-jestetiilla
ajalehtivilla tutkimusase­milla
cn ensiarvoisen suuri merkitys. '
Kama asemat joutuvat työskentele-niaan
hyvm vaikeissa olosuhteissa.
Mainittakoon,. etta erään tutkimus-seman
Pohjoisnapa 3in jäälautta
on jatkuvasti joutunut jäätikköjen
puristukseen Ja loiikeillut. Neljä ker^
taa on jouduttu siirtymään uudelle
jäälautalle. TutkimusseuduUa on tal­visin
ollut 40—45 asteen (C) pakka­sia^
Nam, vaikeista olosuhteista huoli­matta
ovat rohkeat naparetkeilijät
suorittaneet kaikki hydrologiset, geo-fyysilliset
ja meteorologiset tutkiinuk-sensa.
He ovat lähettäneet atmösfää-^
n n yhmpiin kerroksiin neljättätuhat-ta
radiosondia j a suorittaneet yli 10.-
000 meteorologista ja 2,p00 äktinö-metrista
tutkimusta. Valtameren sy­vyyttä
on .tutkittu yli tuhannesta eri
paikasta. •
Millaisia ovat neuvostoluttölaisten
tiedemiesten pohjoisella napaseudulla
suorittamien tutkimusten tulokset?
Ensinnäkin on todettava, ettei näi-tää
hj-väksi vasta sen jälkeen, kun den tutkimusten piiriin ole kuulunut
KUULUISIii
| 9 KÄÄNNÖSROMAANEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
LLOYD JS. D O U G L A S I N uusi, herkkä romaani
309 SIVUA ' HINTA SID. $3.25
~ Syksyn ensimmäinen myrsky toi Hannah Parmaleen Wardin per-\
heeseen. Myöhemmin Marcia usein ihmetteli, miten he olivat kos­kaan
tulleet touneen ilman (häntä. Wardit olivat.erinomaisia nuoria
ihmisia, mutta he tarvitsivat , Hannahia saadakseen elämäänsä
;selvyyttä ja järjestystä. Eikä kysymys ollut vain taloudenhoidosta,-
ja raha-asioista, vaan lisäksi muusta.^mikä oli paljon tärkeämpää
— elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin jä
:itseensa. .
FRANK G. SLAUGHTER:
HELLÄT KÄDET
319 SIVUA - • HINTA SID. $3.25
Tassa teoksessa on kaikki hyvän lääkäriromaanin parhaat omi­naisuudet,
mutta se on samalla intohimoinen rakkausdraama Poh-jois-
Amerikan etelävaltioista. . .;
ALAN PATON:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
286 SIVUA HINTA SID. $2.75
Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan I T K E RAKAS­TETTU
MAA, jolla hän vahassa ajassa loi maailmanmaineensa.
Patonin toinen romaani L I I A N MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY lumoaa
lukijansa yhtä väkevästi j a ehdottomasti. Rakenteensa tehokkuu­dessa
ja teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä.
Kehyksenä on jälleen Etelä-Afrikka, mutta talla kertaa aiheena
on valkoisen miehen tragedia. Nuori pohisiluutnantti, vanhan, y l ­peän
buurisuvun jäsen, rikkoo maan ankarinta ja leppymattömintä
lakia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen naiseen
rangaistaan, julistamalla pannaan seka syyllinen itse etta koko hanea
sukunsa; .. •
. Lumoava ranskalainen rakkausromaani
VIIMEINEN SUUDELMA
^ V KIRJ. ALPHONSE DAUDET
23aSIVUA HINTA SID. $2.00
- ' Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden sum-iin mes-ftareihin,
jonka taide on Valloittanut jä yhä valloittaa lukijansa
: kautta maailman. "Viimeinen suudelma", Daudefn pääteos, on l i i -
. kattavan hei-kästi, sielukkaasti jä samalla johdonmukaisesti kerrottu
ivtanna nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", ja rakkauden kaikki-nielevasta
intohimosta.
-.. HELEN D. BOYLSTON:
CAROLA TEATTEPvITYTTÖ
" 192 SIVUA HINTA SID. $1.60
. Helen,D. Boylston on saavuttanut maaihnankuuluisuuden sairaan-
•»hoitajien elämää kuvailevilla HELENA-kirjoillaan. Nyt sisar Hele- •
'-nan ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun
- sankarittareen Carola Pageen. Carola on teatterikärpäsen purema
auon tyttö, josta.ajap mitään kehittyy todellinen näyttelijätär.
, TAYLOR CALDWELL:
VAPAUDEN MIEKKA
• 349 SIVUA HINTA SID. $2.00
"Vapauden miekka" on uusi erinomainen näyte Caldwellin mu-kansalempaavasta
kertomusteknilkastä, elegantista tyylistä j a oival-
' 'isesta'tyyppikuvauksesta. KirjaUija vie siinä lukijansa Richelieun
^"aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin, juonitteluihm j a Jännittävyy-aessa
vertaansa hakeviin seikkailuihin, joita punoo toisiinsa loista-
, vasti kuvattu rakkaustarina.
T*r RAKETTI SARJAN ROMAANIT •
HUIMAA JÄNNrrySTÄ
JACK VANCE:
172 SIVUA
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen seikkailuromaani
HINTA SID. $2.00:
ARTHUR C. C L A R K E :
ILMOJEN SAARET
tc. „ Merkillisiä seikkailuja. — Tieteellinen seikkailuromaani.
164 SIVUA . ^ HINTA SID. $2.00
ROBERT A. HEINLEIN:
RAKETTILAIVAN KADETTI
213 S I V U A " ' " ^^»kkailuromaani - Seikkailuja t^^"^g^.oO
m a t k a a osoitteella: ' •
.^VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
SUDBURV. ONT.
. Suoritetut tutkimukset ovat anta­neet
selvän käsityksen pohjoisnavan
ympäristössä tapahtuvista geofysi­kaalisista
ilmiöistä. Näiden ilmiöidef!
tutkimisella on suuri tieteelUneh mer^
kitys, koska pobjoisimmillä leveysas*
teillä tapahtuvat ilmiöt. vaikuttavat
oleellisesti paitsi Neuvostolinon pöli-joisteii
seutujen myös koko Euroopan,
Aasian ja Amerikan ilmastoon ja
luontoon.
.Valtamerien syvyyksien lukuisten
mittausten avulla- on päästy entistä
paremmin selville neuvostoliittolais­ten
tiedemiesten löytämän Lomono-.
sovTharjanteen sijainnista ja. mitta­suhteista.
Talloin on ilmennut, että
se sijaitsee hyvm laajalla alueella
ulottuen Novosibirskin saarista Els-minlle
asti sivuten Pohjoisnaväti.
Geofysikaalisten menetelmien avulla
lo3'dettiin viime keväänä tämän har­janteen
länsipuolella lanteen kaksi
muuta vuoriharjannetta, jotka ovat
samansuuntaiset Lomonosov harjan­teen
kanssa. •
Nämä seka valtameren syvimpien
kohtien tutkimukset ovat muuttaneet
aikaisempaa käsitystä, jonka mukaan
Pohjoista Jäämerta pidettiin suun­nattoman
suurena tasapohjaisena al­taana.
Siellä, missa nyt on suunnat­toman,
laajoilla alueilla . jäätiköitä,
lienee aikaisemmin ollut suurj man-nermaakaistale.
Silloin • Grönlanti,
Pohjois-Amerikka Ja Aasia eivät ole
olleet erillään toisistaan, vaan ovat
muodostaneet yhtenäisen valtavan
mantereen.
Samoin voidaan otaksua, etta Poh­joinen
Jaa meri on geologisesti määri­tellen,
pikemminkin meri kuin valta­meri.
Se on todennäköisesti muodos­tunut
Välimeren tapaan. Tätä seik­kaa
vahvistavat mm. naparetkeilijäin
hydrologiset havainnot, joiden mu­kaan
Pohjoinen Jaameri muodostuu
kahdesta jättiläismäisestä vesistöstäi
läntisestä ja itäisestä, jotka Lomono-sov-
harjanne eroittaa toisistaan..
Pohjoisella Jäämerellä suoritetuilla
meteorologisilla havainnoilla on )tär4
kea osa sääennustuksessa. Kylmien ja
lämpimien' ilmamassojen vuorovaiku­tuksen
tutkiminen on antanut tiede­miehille
paljon uutta. Aikaisemmin
on mm. oltu sita mieltä, etta koko
pohjoisen alueen atmosfääri muodos­tuu
kylmistä ilmamassoista, jotka py­syttelevät
sitkeästi napaseudulla.
Neuvostoliton naparetkeilijoiden
suorittamat tutkimukset ovat osoit­taneet
tällaisen käsityksen erheelh-syj'den.
On nimittäin kaynj^t selvil­le,
etta noin 200 m;n korkuisen kyl­män
ilmakerroksen yläpuolella, na­papiirin
itäosassa havaitaan ' usein
lämpimiä ilmamassoja, jotka virtaa­vat
Tyyneltä valtamereltä pain (niita
tapaa jopa 7—9 kilometrin korkeuN
dessa/. Siksi nailJa seuduilla on .us^n
syklooneja; Ne irroittavat arktiisesta
ilmasta kylmiä massoja ja kuljetta­vat
nilta Neuvostoliiton Euroopan-puoleiseen
osaan ja Lansi-Siperiaan,
mika vaikuttaa saan jyrkkään kylme­nemiseen.
Tiedemiehet ovat tutkineet sita
suunnattoman suurta magneettiano-maliaa,
joka Lomonosov-harjanteesta
johtuen on syntynyt. nallia seuduilla,
ja määritelleet Maan magneettisen
kentän. •
Tutkimukset ovat osoittaneet, että
jaan vahvuus j a liikkuvuus ei keskei­sessä
Arktikassa ole aina samanlai-
S JuloUa uraania
20 niUj. Irnrtunlia
: Moskova.— KeovostoUUon ato> '
iatroinui>a£«iiu on looUaout SO
miljoonas JUIomittitiinill» jUUen
seitsemän bODlrtDden aikaM, Jot»
ka sr OD totmlnnt Ja. länä^älkana
sen on kuIuttanDtvUil kiloa oraa'
nia. ilmoJUi volnulaltoksen Joh>
taja Nikobjev haastattelussa
Moskovan radiossa maanantaina^:
Ta%'allinen votmä^sema ollsl
fcä>itänyi yli 100 tonnia hUItä
päivittäin saman energiamäärän v
tuotfamisecn.
Teliokas menetelmä
kansan etujen puolesta
Pariisi. (DLP. Jos Ranskan kom-nunistisen
puolueen taistelu \-aalien
toimittamisesta suhteellisuusperiaat­teen
: mukaisesti ei johda talla ker­taa
tulokseen, kehoittaa puolue tjfl
ta tekeviä ja kaikkia tasavaltalaisia
puolueita kääntämään nyt voimassa­olevan
vaalilain taantimn.uspuolucita
vastaan, kirjoittaa konunimisitlsen
puolueen sihteeri Estierme Fajon
Humanlte-lehdessä. Käytännössä tä­mä
veisi tapahtua siten, e t t ä tasaval­talaiset
luopuisivat liittoutumasta
toisella kierroksella oikeistopuoluei­den
kanssa kommimisteja vastaan ja
hittoubuisivat päinvastoin kommunis­tien
kanssa oikeistoa vastaan.
Viimeisissä departmenttivaaleissa
kcmmunistit ja sosialistit liittoutui­vat
Siten lukuisissa piireissä j a eten­kin
sosialistit lisäsjlvät smia-estl edus-tajalukuaan
kommunistien luopuessa
omasta ehdokkaastaan sosialistien
hyväksi. Jos tämä taktiikka ulote­taan
tasavaltalaisiin porvärilHsiiiikin
ryhmittymiin, kääntyy oikeiston kek­simä
epademolkraattlnen vaalitapa s i ­ta
itseaan vastaan.
Saharakin ihmiskätten tuote
nen. Vesistön itäosassa jaat ovat hy­vin
tuvilta ja enemmän paikallaan
P}'S3rvia, mutta länsiosassa hauraita.
Joka vuosi tapahtuu jään "nuortu­mista"
yhmpien kerrosten sulaessa ja
alimpien muodostuessa. ,
Tutkittuan arktisten vesistöjen
elam- ja kasvikuntaa neuvostoliitto­laiset
tiedemiehet ovat kumonneet
väitteet, joiden mukaan keskisessä;
arktikassa ei olisi eläimistöä. On käy­nyt
selville, etta jaan alla on elollisia
olentoja — kaloja, meduusoja ja mui­ta
selkärangattomia. Naparetkeilijät
ovat yhtä mittaa tavanneet ' vierai­ta"
-;- Jääkarhuja ja naaleja, ja hei­dän
luokseen on tuhansien: kilomet­rien
päästä lentänyt lokkeja ja sorsia-
Neuvostoliittolaisten tiedemiesten
'pohjosnavan seutuvilla suonttamien
tutkimusten tuloksia ei tietenkään ole
vielä täydellisesti .systematisoitu;
mutta jo sekin, mita nyt tiedetään,
osoittaa, etta neuvostoliittolainen tie­de'
on saavuttanut erittäin tärkeitä
tuloksia maapallon eraan vähiten
tunnetun seudun tutkimisessa. Tut-kimukjsia
jatkavat nykyisin tutkimus­asemien
Pohjoisnapa 4:n ja Pohjois­napa
5:n tieteenharjoittajat.
Etelänavan seutua on valitettavasti
tutkittu paljon vähemmän. Keskellä
eteläistä napaseutua sijaitsee, Etelä­napamanner,
Joka on n. 14-miljoo­nan
neliökilometrin laajuinen. Se on
vuoristomaa. Jonka vuorenharjanteet
ovat 4.50—5.000 metriä korkeita Ja
korkeampiakin. VuoriharJanteet ovat
graniittia ym. kivilajeja. Miltei koko
Antarktis on jään peitossa vahvuu­den
vaihdellessa sadoista metreistä
20 metriin. Tämän mantereen kal­lioiset
rannat ovdt suurimmalta osal­taan
loivasti mereen laskeutuvia jään
peittämiä jyrkänteitä.
Jos Antarktista peittävä jää kokor
naan sulaisi, min maailman valta­merten
vedenpinta nousisi 15'metril­lä.
Monia vuosituhansia sitten Etelä-napaseutu
on ollut Amerikan ja Aus­tralian
yhteydessä ja sen ilmasto on
ollut lämpimämpi kuin nyt. Jäätymi­nen,
jonka jalkia näemme yhä edel­leenkin,
on siellä tapahtunut jo ter-tiaarikauden
lopulla. Siitä liuollmatta
vaikka ilmasto on siellä paljon ka­rumpaa
kuin Pohjoismantereella ; —
vuodep lampimimpänäkln aikana
tammi-^helmlkuussa lämpömäärä py­syttelee
huomattavasti nollan alapuor
lella — tapaa siellä sammalta,, jäkä­lää
ja e r a a l t ä s a a r e l t a on tavattu jopa
kaksi kukkalajialcirt. --Antarktisella
alueella elää useita lintulajeja - - l o k ­keja,
albatrosseja ja pingviinejä —
samoin kuin -myös Eteläisen Jääme­ren
hyljelajit kaulushylje j a eteläinen
merinorsu.
Antarktisen vesistössä on runsaasti
valaita. Se onkin tärkein kansainväli­nen
valaanpyyntialue, jossa valaan­pyyntiä
on säännöstelty .kansainväli­sillä
sopimuksilla, .
Etelämantereen löytämisestä kuu­luu
kunnia venäläisille merenkulki­joille
F. Bellinshausenin ja M. Laza-irevin
jolidolla v. 1820 Vostok- ja M i r -
nyi-nimisillä lalvaveneillä maailman­ympärimatkalla
ollut retkikunta löysi
mannermaan yhteydessä olevia j ä ä t i ­köitä.
Sittemmin selvisi, että se on
Etelämantereen raja. Nain kumoutui
tunnetun englantilaisen merenkulkl-i
an J. Cookin erheellinen väite, jonka
mukaan eteläisellä napaseudulla ci
muka olisi mitään mannerta.
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet
ovat suorittaneet arvokkaita tutki­muksia
valaanpyyntialus Slavalla, jo­ka
vuodesta 1946 alkaen on jatku­vasti
harjoittanut valaanpyyntiä Ete-latsella
Jäämerellä.
Uusi vaihe eteläisen napaseudun
tutkimisessa alkaa kolmannen, kan­sainvälisen
geofysiikaallsen vuoden
johdosta. Tähän tieteellisesti erittäin
tärkeään tapaukseen valmistautumi­nen
on alkanut j a se tulee kestämään
h e i n ä k u n l : päivästä 1957 vuoden 1958
loppuun. Tänä aikana tutkitaan koko
maapallo Ja erittäin suurta huomiota
tullaan tieteiikin kiinnittämään ete­läisen
napaseudun tutkimiseen. Huo­mattava
osuus tässä työssä .tulee ole- !
maan neuvostoliittolaisilla tiedemie-hillä.
_ '
Voidakseen paremmin valmistautua
t ä h ä n tärkeään tehtävään lähtee
neuvostoliittolainen tutkimusretki­kunta
lähiaikoina Etelämantereelle!
Ob-nimis«lIä laivalla ja eräillä muil­la
aluksilla. Retkikunta varustetaan
kaikkein uusimmilla laitteilla, mitä
tällaisiin, tutkimustöihin tarvitaan,
sekä myösnseilia lentokoneilla/heli­koptereilla,
traktoreilla ja autoilla.
Tutkimusretkikunnan pääasema tulee
sijaitsemaan Etelämantereen itäosas­sa.
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet
Kirj. Prof. S. Jarkov
Englantilainen Ucdemiies Richard
Baker on omistanut koko elämänsä
metsän biologian tutkimiselle ja
kamppailulle metsien kunnossapitä­miseksi,
ja elvyttämiseksi. Hän on
suutuksissaan: 'Maa kuivettuu elä­vänä;
jo yli neljännes silta on erä­maata.."
On aika njatella,.sanoo Ba­ker,
ja aloittaa taiste"u maan rlx-kauksien
riistämistä vastaan. On vält­tämätöntä
hoitaa ja elvyttää metsiä-jotta
estettäisiin jokien ja Jarvieii
kuivuminen ja hedelmalhsen maaiir'
kerroksen eroosio;
Vuosina 1952-^3 Richard Baker
toimi eraan retkikunnan johtajana,
Jonka tehtävänä oli tutkia Saharas-| f ^ /"^^
sa erämaan etencmisvauhtia Ja maii- •* "^'"^ '^'^
IdoUisla toimenpiteitä sen cstanil.sck-si.
Hänen julkaisemansa kirja "Saha­ra
uhkaa" esittää hänen ykMtyiskoh-taisen
selostuksensa talla matkalta.
' Lukija saa selvän kuvan Saharas­ta.
Hiekkavaltameri, m i l l o i n kultai­sin,
milloin punertavin Ja tai ruskeh­tavin
värisävyin. Joka halkaisee ihmi­sen
sietämättömällä kilolla aiheuttaen
ankaraa kipua silmissä ja ..tulehdut­taen
suojaamattoman ihon . . . Miten
syntyi, miten sai alkunsa tama cra-maa?
•.,'• • '
Nykäan hylätään teoi-ia, etta Sa­haran
hiekka olisi peräisin merestä.
Erämaan hiekka on syntynyt man­nermaisten
vuorllajien rapautumises­ta.
On tieteellisesti todistettu, cttU
nykypäivän Saharaa kaukaisessa
menneisyydessä peittivät troopiULsel
metsät. Liitukaudella Ja tortiaankau-den
alussa se kuohui elamaa. Multa
sitten Ilmasto muuttui, troopillinen
kasvillisuus katosi Ja syntyi flora, jo­ka
sieti kuivuutta. 1500 vuolta sitten
arabialaiset saapuivat Keski-Afrik-kaan.
He raiva.sivat tiensä .hakkaa­malla
maahan vuosisatojen ikäisiä^
puita; heitä seurasivat tuhannet ka-meelit
Ja vuohet, Jotka puolestaan
tallasivat puita ja ruohokasvillisuut­ta.
Suunnitelmaton maanviljelys pa­hensi
maan eroosiota, ja sen Iisaksi
hakattiin paljaaksi ja kaskettiin uu­sia
alueita köyhdytettyjen tilalle, niin
e t t ä eroosiolle avautui uutta tilaa.
Valkoiset uudisasukkaat täydensi­vät
nomadien työtä, hävittivät met­sät
puuvillapensastusten Ja muiden
viljelysten tieltä. Metsän, tuhoamista
Ja alueen muuttamista erämaaksi Jat­kuu
myös nykyään. Richard Baker on
Sitä mieltä, etta "'suun osa Saharan
erämaasta on 'Uhmiskadcn tyota"
Erämaan eteneminen uhkaa alku-
%6Ukasväe8töa sukupuuttoon kuolc-on
täyttänyt hiekalla monet hedel- erämaata vastaan, Jolta S»ker.täs­mälliset
pnllot ja aurinko on kuivat- koittaa, tarvitaan suuri taloodeUl^en
vallan keskittymä. Ne vaativat «uurla
varoja ja kehittynyttiioiigähiflaaU^
tanut viimeiset, joet, Ja purot. Metsä
on ainoa luonnolinen este erämaan
iKvökkayksen tiellä.
: On otettava vast.ian .--e haaste. Jon­ka
Sahara on singonnut Ihmiskuntaa
vastaan, kirjoittaa Richard Baker.
On laajennettava olemassaolevia kei­taita
ja luotava uusia, erämaasta on
leikattava pala toisensa jäiseen,'jotta
vähitellen voitaisiin muuttaa näiden
vedettömien aavikkojen luontoa ja
saatava puiden laivat Jälleen huoju­maan
sen yi:a. Kirjoittaja muistut­taa
suojametsä vyöhykkeestä, jota pys­tytetään
"ilidyivalloissa hunen itsen-
.•iuunnitclman mukaan,
Praixklin Roosevelt
vahvisti. Han kirjoittaa metsanistu-tuk5,
cs.sa sauciulsta kokemuksi.sta ITeu-vostoliitossa
-ja: Kiinassa. Erikoisesti
han korosta,'!, Neuvostoliitossa talla
alalla suoritetun t.yo;\ merkitystä ja
lausuu:
"Saxaul-puuta, aprikoosipuuta, koi->
ruohoa ja kumiatuottavaa sagyz-kas-via
viljel.aan- siellä hyvällä itiencs-tyksella..
Ennenkaikkea • käytetään
tammea syvine päajuurineen pionee-^
ripuuna, joka kohottaa pohjaveden
pintaa keväällä Ja raivaa tleta muille
puille. Venäläiset ovat kiiytäniiös.sä
osoittaneet erinomaisesta ymmärtä­vänsä,
ettei menestys taistelussa crar
m.nnta vastaan, riipu vain vedestä,
vaan myös nietsaSta." _
, Etempana c-Hittaa englantilainen
tiedemies toisenkin samantapaisen
esimerkin r
. "Kunassa oh kansanhallitus v i l -
incistcn neljän vuoden aikana pannut
toimeen valtavan kansallisen taiste­lun
aikahsoinplcn hävitysten korjaa­miseksi
ja kuivuuden torjumiseksi luo­malla
uuden Kiinan muurin, puisen
muurm.' Nykyinen metsänistutus-suunnltelma
toteutetaan vuoteen 1935
mennessä Ju \ suurenmoisuudessaan
sita void.^san verrata vain venälal-
.scen;" ,. ••
Richard Baker tekee tästä seuraa­van
Saharanii sovellettavan johto-pautokven:
jos sellaiset toimenpiteet
ovat mahdollisia muualla, mik.si ei
nnta toteutettaisi Afrikassa? Hän
kirjoittaa; . , :.,
' E h k ä .suunnitelma SaJiaran täy­delliseksi
voittamiseksi,on .'luurempl
ja .sentoteutlnminen vaatii pitemn}un
ajan sekä Saliaran suuruuden ,että
sen; ilmaBtolliKtcn tekiJälnL vuoksj.
Multa josj Amerikkaan voidaan: istut­taa
tuhat mailia -pltka Ja -sata mallia
leveä vyoiiyke,. ja,C80 .mailia pitka ja
Richard Bakerin mielesiä tämft teh­tävä
ylittää yhden ainoan valtion
mahdoliitiudct. Vain useat valtiot
yhteisvoimin voisivat voittaa Saha­ran.
Tämä on tietenkin hyvillä'järkevä
ajatus ja me neuvostoliittolaiset tie-denUchct
voimme ilolla tsrvehtlH sitä.
On jo kauan sitten ollut aika kaikkien
maiden ihmisten yhdistää voimansa
tai:;tcluun erämaan .hyökkäyksiä,
m.inn eroosiota vastaan,
Richard, Bakerin mielenkiintoinen
kirj.i j a tämä metsänhoidon :ystävän
hkhkuva vetoomus taisteluun erämaa^
ta vastaan voi muodostua erääksi te­kijäksi
kansainvätiscn yhteistyön kai­kinpuolisessa
kehittämisessä.
— Löytöretlcellljä George Vancouver
oli ensimmäinen, (Joka v. 1 7 0 2 r - 9 3 to­disti,
että Vancouverin saari ei ole
osa mannermaasta.
Kolme ''ffakOaktä
W-
.,„..„-..,..„,....,,
EenTabtiaJuk«eD"Fra^deot<}oj(tw2lp^ .
din" merimiesti, Stanl^Jav jSäOxiM,''
Mafian WegnEynowski ja iviodz^mil^
Tauzovskl on palannut muidea>-al- ^.^^
kaisemmin palanneiden liBäksl^j^q*,
laan, r.v..^-^^ >
Kuten muistetaan . itMmfaO
OhJane .Kial-tfiekin alainen' sotalaiva'
toukqkmmsa 1 0 5 4 laittomasti :mi»ir :
dcu^Oottwaldin7 KUnan vesillä ^J»
vei'.f!onnosaUe. Kaikki rahtUsivftn ;
miehistökin kuuluneet DidätettUs^la '
muutama saatiin painostuksen Ja;>pet
toksen avulla Allekirjoittamaan,<ana' '
mus 'turvapaikkaoikeudesta". Näöiä \ >
kuiJetettUn v^iittaniksti:'tJS/i-^it ' i ^ -
jossa he kuitenkin*-^ vastoin rUtBiÄ-sla
lupauksia*--- joutirtvättyöslsepie'-:
lemään ammattitaidottomina, 'huo­nosti
palkattuina työläisinä. Kiinp|
mainitut kolme merimiestä ottivat
S^ihteyden Puolan iWashingtonin stiur-^
lähetystöön. Jonka avustuksella "^^lp,
pääaivät matkustamaan takaisin'kb- • • '
I
'M
m.
M
VÄLITÄMME RAHAA SUONEEN
MAKSAMME I>AIVANKORKEIMMAK KURSSINA MS
misella. Englantilainen tiedemies csit- '200 mailia leveä vyöhyke voidaan is-tää
kolkon esimerkin tragediasta, Jo^ I tuttan Kiintian, Ja 3,000 mailia pitkä
ta Saharan asukkaat elavat:
" N ä i d e n alueiden heimojen Jäsenet
ovat tosiasiallisesti kieltäneet aviolii­tot
Jä naLset kieltäytyvät kasvatta­masta
lapsia varninan nälkäkuole­maan."
. . • -
• Richar Baker työskente:i. 30 vuot­ta
sitten Keniassa; iian oTi nicLsan-holtaja,
koska siellä viela oli paljon
metsiä. Hän tuntee hyvin kikuju-hei^
mon elämaa. Nyt han tapasi taas
useita entisiä tuttaviaan. Han kirjoit­taa,
että hänen oli valkea tuntea i h - |
mislä, jotka olivat laihtuneita, kirjai­mellisesti
muuttuneet Juurangoiksi.
Vanhat ystävät kertoivat Bakerille
valkoisten uudLsa-sukkaiden harjoit­tamasta
julmasta vainosta, he ohvitt,
riistäneet heiltä kaiken maan Ja iiar
kanneet metsät paljaik.si.
"On muistettava", Baker, kirjoittaa,
e t t ä kolmetuhatta valkoista uudisiuiu-kasta
omistaa maata y l i 10 miljoonaa
acrea. Tästä näkyy, etta Jokaisella
valkoisella maanomistajalla on yJi
3.000 acrea. kun taas kuu.si afrikka­laista
saa jakaa kaskenaan yhden air
noan acren. Olin kuohuk.sis.sanl näh­dessäni
e t t ä sellaiset asiat ovat rnah- j'
dollisia!" j
Toisin kuin Kcnias.sa. joi.ssa inetr j
sät tuhotaan ryöstohakkuilla, on N i - j
geriassa alkuasukasväesto osannut j
suojeUa metsärikkauksiaan. Belgian '
Kongon troopillisissa meLsls.va sasuvri
pygmes-helmo hoitaa myo.s viidakol­taan
ja puolustaa niita valppaasti
siirtomaaherrojen hyökkäyksiä va.'>-
taan.
Hyvin nopea.sti,vahemma.s.sa kuin
puolessa vuosisadassa, on Saharan
hiekka • työntynyt huomattavan pit­kästi
eteenpäin länttä Ja etelää koh-
( den. Kuuma, kuiva erämaan tuuli
j a 100 mailia leveä vyöhyke voidaan
Istuttaa Venäjälle, miksi ci voitaisi
istuttaa 400 mailia pitkä ja 30 mailia
leveä vyöhyke Afrikkaan? ,
Jos kat jcUaanky.symysta puhtaasti
tekniiiLselta kfinnaIt«,.«illoUi ei Saha­ran
ky.Tvmystä tietenkään voida pltäa
mahdottomana K ratkaista. Mutta
asiassa on toinenkin puoli: toteutta­maan
niita toimenpiteita taistelussa
Pienin sununa 5,000 Smk. $17;50 ynai JSkeiyikulut $145 ^
Jokainen seuraava 1.000 markkaa $9*50
• Rahaiahetyksennetoimltetaaan vastaanottajalle 10~14vp&lvftn:
Sisällä. Jokaiselle lähettftjäUe lähetetään vastaanottajan aUikirjolt-tama
kultti , ' ' ' »
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. BOX «9 silDBOBT, ONTABfO {
AINOASTAAN
S. Braunsfein
TURKKURI
Iiciditn aihai.<iten liikekusiannuHten
avulla voi tarjota Teille erikois­hinnalla
laman ihanan
MUSKRAT BACK
(Vcsirotan »elkänalioLnta, toisiinsa
sulautuvat värit) :
TURKIN
Sokeriteollisuuden
kehitys Kiinassa
K i i n a n iokeritcollhuus kehittyy
iiopeasti, Kansanvallan aikana
Guandunin maakunnassa, jo'/ca ori
K i i n a n solceriteoliisuuden keskus, on
tulevat tutkimaan mahdollisuuksia j rakennettu kolme euurta uutta so- \
muodostaa kaksi muuta tieteellistä | x.eritehdasta Ja laasjennettAi paljon
tutkimusasemaa. Ne on tarkoitus pe-1 ruokcsokerin viljelysaloja, lialken
rustaa magneettisen etelänavan lä- tämän tuloksena t/ullaan t ä n ä vuonna
joka ilmesty^ joulukuun IS pnä.
Vapauden Joulunumero täjiä vuorini ilmestyy" 'taasen
juhlallisessa asussaan joulukuui( 16 pnä.>> " ^'^ ^ '
Siinä julkait/taan tuhansien jmaanmiestemme jotUu-jauu-'
den vuoden sekä satojen liikelaitosten oimitclut-.^<;:J-< r -
Yksityisten tervehdysten alhaisin tiinta-on 2Sc, ^josoitteen
kanssa 60c. Myöskin julkaistaan 76c Ja $1,00 tervehjiytoJlä,;; >
Jos paikkakunnallanne tai työmaallanne ei ole lehtemme'
asiamiestä, niin kuka hyvänsä lehtemme tilaaja' tai ystävä
voi käyttää tätä listaa keräämällä siihen naapurien Ja työ­toverien
joulutervehdykset ,
Kaikki tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa vii­meistään
joulukuun 6 päivään mennessä.
KJJRÄÄJAN NIMI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
Nimi
$
Koot 10 — 42 250
heisyyteen ja etelämantereen keski-selle
alueelle tai mahdollisimman lä­helle
Etelänapaa. Mannermaalla suo- 1949,
ritettavien tutkimusten ohella tullaan i
tasavallas.^ tuottamaan sokeria kol­me
kertaa enemmän kuin vuomna
suorittamaan myös laajaa tutkimus­työtä
eteläisessä Jäämeressä,
Ensimmäisen vnsivuotL«jsuunnitel-man
mtskaan vuoteen 1958 mennessä
I Guandunin maalcuntaan rakennetaan
Neuvostoliittolaisten tiedemiesten! vielä kolme uutta suurta nykyaikal-pohjoisella
j a eteläisellä napaseudulla «elia koneistolla varuatettua tokeri-suprittamat
uudet tutkimustyöt tule- tehdasta Ja monta pienempää .«jokeri-vat
edistämään Neuvostoliitossa Ja; •tehdasta, joilla tulee olemaan paikal-koko
maailmassa tapahtuvaa tieteen j linen merkitys. Näiden tcntaidcn
kehittymistä palvellen samalla tieteen 1 käyntllnpanon jälkeen kasvaa sokerin
alalla kansainvälisten suhteiden lu- i tuotanto mainitussa maakunnassa yli
ilttumlBta, jjkakalnkertaiwstl kuluvaan vuolen
8IB. ' verraten. •
Pienellä alavmaksulla säilytämme
tämän turkin teille.
DIAL 3-8841
141 Simpson St.
Fort William, Ontario
•
t
t -
1 ,
• -
• • p •