Vapaus, September 10, 1959

              Sivu-2 Torstaina, syysk. 10 p. — Thursday, Sept. 10, 1959
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov, 6, 1917. Authorized'
as second class mail by^the' Post
Office -Department,;-Ottawa;; Pub-:;
lished thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and: Saturdays by^Vapaus
Publishing Ck>mpany Ltd.. at 100-102
Hm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
TelephdnesrBus. Office OS.. 4-4264;
Editorial Of f ice OS. 4-^4265. Manager
E. Suksi. Editor ,W. Eklund. Mailing
address: Box 69; Sudbury, Ontario.
Advertislngvrates; upon i:application^:
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: . 1 vk. 8.00 6 kk. A25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vkA9.00 6 kk; 4.8N)
Suomea: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Pääministeri Duplessis
Pitäen kiinni siitä kultaisesta ohjesäännöstä, että "kuol­leista
ei.saa puhua pahaa", me yhdymme kuitenkin niihin hy­vää
tarkoittaviin ja eteenpäin katsoviin canadalaisiin, jotka
toivovat, että Quebecin pääministeri Maurice Duplessisin
kuolemaan päättyisi eräs epämiellyttävä vaihe mainitun maa­kunnan
poliittisessa histo-iassa. —
~. Kukaan_fii halua kieltää sitä tosiasiaa, että edesmennyt
pääministeri Duplessis oli tämän maan yksi etevämpiä por-varipolitiikkoja;
hänellä oli nopeaTiuomiokyky^ hyvän puhu­jan
lahjat ja tarkka poliittinen vjiisto. Valitettavaa vain oli
se, että hän käytti kykyjään ja avujaan määrätietoisesti suur­pääoman
hyväksi — hanNsli sekä canadalaisen että amerik­kalaisen
pääoman rakastama lempipoika, joka demagogisella
tavallaan osasi vedota sekä työläisiin etta farmareihin muka
heidän omien etujensa pohjalla, rtiutta kuitenkin aina niin,
että päällimmäisenä tuli palvelluksi finanssipäaoman edut
täällä kotona ja erikoisesti Yhdysvalloissa.
Pääministeri Duplessisin mieliaiheena oli "taistelu maa- .
kimnalisten oikeuksien säilyttämisen puolesta"; han Esiintyi
aina ja kaikkialla "Canadan ranskalaisten" kansallisetujen
ja -kulttuurin puolustajana pitäen nailta tiimoilta yllä jat­kuvaa
sotahenkea keskushallitusta vastaan.
Mutta tassa "kansallisetujenkin" puolustamisessa päämi­nisteri
Duplessis omaksui horjumattomasti luokka-asenteen
suurpääoman hyväksi. Vahankin läheisempi tutustuminen
hänen edesottamisunsa todistaa kumoamattomasti, etta pää­ministeri
Duplessis knvoili kaikkein kovimmin "maakunnal­listen"
etujen puolesta silloin kuin oli kysymys suurpääoman
luokkaeduista ja tällaisissa tapauksissa hänen "kansallismie­lisyydestään"
karsivat ennen kaikkea Quebecin ranskalaiset
ja loppukädessä koko kansakunta. Ja pitäessään jatkuvasti
yllä" varjonyrkkeilyä Ottawa vastaan '"kansallisetujen" puo­lustamisen
nimissä, pääministeri Duplessis,jakoi minka ehti
Canadan ranskalaisten luonnonresursseja yhdysvaltalaisille
suurkapitalisteille quebecilaisten työläisten ja farmarien
saaden joka kerta nuolla tyhjia näppejään!
- Mutta pääministeri Duplessisin luokka-asenne er rajoit­tunut
"'ainoastaan' kaksimieliseen demagogiaan. Tarmok­kaana
toimen miehenä han ilmensi luokka-asenteensa myös
sellaisina kansanvastaisina tekoina, mitka tulevat ainaisesti
esiin silloin kun hänen nimestään tulee vastaisuudessa puhe.
Pääministeri Duylessis tunnetaan parhaiten siita surul­lisen
kuuluisasta '"munalukkolaista", jonka han laati nimen­omaan
työkansan kurissapitämiseksi. Munalukkolain perus­teella
voi maakunnan yleinen syyttäjä — sus pääministeri
Duplessis itse, joka pm myös tata virkaa — lukita minka
tahansa haalin, kaupan tai yksiloasunnon missa hänen mie­lestään
harjoitettiin "kommunistimielista" toimintaa. Ja
"kommunistimielista" toimintaa oli tietenkin hänen mieles­tään
miltei kaikki se, mika kohdistui suurpääomaa vastaan.
Yli 20 vuotta pääministeri Duplessis terrorisoi taman paheel-hsen
munalukkolain avulla Quebecin vähävaraisia — kunnes
maan korkein oikeus julisti sen lopulta perustuslakivastai-seksi
tekeleeksi!
Hänen selvä luokka-asenteensa finanssipäaoman puolesta
tuli esiin myös kaikissa tärkeimmissä lakkotaisteluissa, missa
Duplesis ei epäröinyt asettua työnantajain puolelle. Tassa
yhteydessä tulee mieleen ennenkaikkea Murdochvillen ja Ar-vidan
lakot, mainitaksemme vain pan tapauspa.
Kuten sanottu, me liitymme nnhin canadalaisiin, jotka
toivavat, että pääministeri Duplessisin kuolema lopettaisi
Quebecin historiassa sen epämiellyttävän vaiheen, mita hä­nen
luokkatietoinen asenteensa ja toimintansa edusti.
Kiinan tunnustaminen
Tietäen varsin hyvin, että enemmistö canadalaisista ha­luaa
seka Kiinan Kansantasavallan tunnustamista ja diplo­maattisten
suhteiden järjestämistä sen kanssa etta myös Kii­nan
laillisten oikeuksien palauttamista YK;n jäsenyydessä,
Washingtonin vanavedessä itsetahdottomasti seuraava liitto­hallituksemme
myönsi viikon lopulla, etta se aikoo vielatanaT
kin vuonna tukea YK:n Yleiskokouksen istunnossa Yhdys­valtain
ehdotusta; jonka perusteella Kiinalta evättäisiin ai­nakin
vuodeksi .laillisten oikeuksiensa saanti YK:n jäsen­maana.
Tata kestämätöntä asennettaan Ottawa yritti puolustaa
viittaamalla niihin.huhuihinmita on viimeaikoina levitetty
enemmän tai vähemmän liioitelluista rajavaikeuksista Kii­nan
ja Intian rajalla. Kuten tiedetaan, Intian ja Kiinan ra­jalla
on vuosikausia ollut epäselvyyttä visseistä miltei luok-sepäasemättomista
vuoristoseudun rajoista — ja Intian taan-tumuslehdiston
juttuihin vedoten niista on nyt tehty talla
-mantereella suuri morkojuttu sittenkin; vaikka Intian^viralli-^
nen taho on suhtautunut hyvin pidättyvästi nnhm ja leimanr'
nut ne useimmissa tapauksissa perättömiksi huhuiksi.,
Kuinka kestamatlomalla pohjalla_Ottawa ön vedotessaan
siiherT, että liittohallitus osoittai^ myötätuntoa Intialle vii-meksimaiTiitun
ja Kiinan rajahankaluuksissa; s.evnäkyy e
parhaiten siitä, että Ottawa oh täysin kuuro Intian esityk­sille,
jotta kutsuttaisiin koolle Indo-Kiinan aselepoa_valvova
kansainvahneiT komissioni, missä Intian-ja Puolan li.saksi on
Canada yhtenä jäsenvaltiona. Yhtä vedenpitamattömiä'"o^af"
Ottawan viittailut Intian ja Kunan nykyisiin rajavaikeuk-sun
— mitä on aivan suhteettomasti paisuteltu lännessä, ku­ten
on jo sanottu — sillä nama epäselvyydet ja vaikeudet
ovat olleet ko. maiden välillä jo useita vuosia.
Loppujen lopuksi ei ole kysymys sen paremmin "kom­munismin"
kuin "kapitalisminkaan" hyväksymisestä silloin
kuin on puhe JQpkun maan diplomaattisesta tunnustamisesta
ja sen jasenoikeuksisia YKrssa. Kysymys on vain siita, etta
tunnustetaan hallitus mika kulloinkin sattuu olemaan val­lassa
eri maissa — silla loppujen lopuksi hallitus- ja hallitus-muotokysymys
on kunkin maan sisäinen asia.
Katsottakoon siis asiaa miltä puolen tahansa, niin aina
päädymme siihen, että Diefenbakerin hallitus on kokonaan
kestämättömällä pohjalla jos se aikoo vastoin oman maam­me
etuja vieläkin tukea Yhdysvaltain vaatimusta että Kii­nalta
evätään sen lailliset jdsenoikeudet YK:ssa ainakin vuo­den
ajaksi.
m ow^^yfl^^m^r^^^nrtt^l^^^^^^^y^^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
0
01
,'•"0
•o
••-'o
Hulda Lahtinen, Port Arthur,
Ont., täyttää lauantaina, syyskuun
12 pnä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Synkkä tilasto 18 neekeristä
Neuvostoliiton näyttely New Yor-
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Kun mies ja vaimo
ovat tehneet testamentin ja kun
jompi kumpi heistä kuolee, onko
asia sitenr että mies tai vaimo voi
ruveta myymään kaikenmoista
omaisuutta ennen kuin testamentti
on »vattu? Toiseksi; voiko asian­ajaja
sanoa, että jälellejannyt voi
myyda kaiken, mmka irti saa, vaik­kei
testamenttia ole luettu ja jos
testamentissa ilmenee muitakin ni­miä
miehen ja vaimon nimen Ii­saksi,
niin saavatko nama henkilöt
tietaa. mita testamentti sisaltaa? —
Tiedosta kiitollinen.
Vastaus: Teoreettisesti ja teknil
iiscsti katsoen pesän hoitajan on
ensin selvitettävä laillisessa jarjes
tyksessa jälkisäädöksen toteuttami­nen.
Mutta käytännössä meiltä pik-kuihmisilta
jaa "perinnöksi" siksi
vahan, ettei siina ole kysymys esi­merkiksi
perintöverosta ja muista
sellaisista seikoista. Tällaisissa ta­pauksissa,
varsinkin jos puriskun
nan kumpi tahansa jalellcjaaneista
.«aa peria koko omaisuuden ja jos
hänet on määrätty myös pesän hoi­tajaksi,
kuten yleinen tapa on, la­kimies
VOI ehka sanoa, eta pesän
hoitaja (eli perija) voi myyda ta­varaa
ennen pesän lopullista selvi­tystäkin.
Pesän selvitys menee lail­lista
eli virallista tieta ja se takaa
sen, etta pesänhoitaja menettelee
jälkisäädöksen maaraamalla taval­la.
Testamentti on silloin nähtävis­sä
kun a.sia esitetään oikeuskuulus-teluissa.
Käytännössä on tapana se
nayttaa. Jos joku perheen jäsenistä
man' ja- muiden neekerien äänioi-kissa:
ja USAn näyttely Moskovassr keuden puolesta. ;Vuonna -1955 :ta-ovat
herättäneet vilkkaan;keskuste- pahtuivat*:myös seuraavat: murhe-lun,
joka; on ulottunut ei vain näyt- näytelmät: Lamarck Smith ammut-telyissäkävijöiden;
jouikkoon . j a a- t i i n keskellä kirkasta päivää oikeusr
fianoniaisten maiden lehtien pals' rakonnukoen edustalla olevalla ken-l
toiUej- vaan myös muiden maiden tällä Brookhavenin--- kaupungissa'
lehdistöön. On kysytty; mikä osa niinikään Mississipin valtiossa,
näyttelyssä vastaa todella asjano- Myös Smith oli rohkeasti johtanut
mais'in maan tyypillistä elintasoa ja kamppailua neekerien äänioikeuden
elämäntapaa, sen todellisia saavu- puolesta. Clinton Meltonin, viiden
tuksia, ja toisaalta, mikä on vain lapsen isän ampuivat missirsipiläis-propagandahälyä
ja pintakiiltoa? kaupungissa puuviPapuihdistamon
Vilkasta keskustelua on mm. käy- omistajat rotukysymyksen vuoksi,
ty USAn näyttelyssä esillä olevan Eduard Luckward nimisen metsä-e'ektronikoneen
"Rämäkin" anta työläisen ampui hänen iskntänrä,
mistä vastauksista neuvostoliittolai- koska hän "ryhtyi keskusteluihin
sille näyttelyssäkävijöille. Ramak valkoihoisen kanssa^ >
py.;tyy v-astaamaan useisiin tuhan- Vuonna in!56 ampui muuan far-siin
kysymyksiin, mutta neuvosto- mad 30 vuotiaan - neckerinaiseri
liittolaiset eivät suinkaan ole olleet Maybel Mehonin. kuaiden lapsen äi-vakuuttuneita
vastausten pätevyy- din, metsästyskiväärillä. Farmari
destä. Niinpä Ramak on ilmoitta- syytti naista "tcrävä-tä vastaukses-nut
eräälle kysyjälle, etta viralli- ta". 79-vuotiaan farmarin päälle
.sen amerikka'aisen tilaston mukaan heitti viisi valkoihoista huligaania
on USA:ssa vuoden 1950 jälkeen suuren kiven autosta tämän ollessa
suoritettu seitsemän neekerien viemässä lehmäänsä laitumeMe lä-lynkkausta
ja etta naihin lynkkauk hcMä Huntsvillen kaupunkia Ala­siin
osallistuneet on tuomittu vai- hamassa. Vanha neekeri sai sur-tion
lakien mukaan. mansa. Autonkuljettaja Sam Tho-
Taman vastauksen johdcsta on mas pie.stiin kuoliaaksi Montgome
TASSin edustaja New Yorki.ssa kay ryn kaupungin kadulla Ahibamas-nyt
lapi lehtien vanhoja vuosikcr- sa sen vuoksi että hän osalUiiui
toja ja todennut etta yksinomaan Montgomeryn autobussien suureen
vuoden 19.55 jalkcon ovat lehdet boikottiin, jonka rotukiihkoilijat
kertoneet jo 18 neekerien lynkkaus yrittivät murtaa terrorin ja väki
ja murhatapauksesta puhumatta- vallan avulla. Tohtori Thomas
kaan nji;ta murhenaytelniKsta. jois- Brucr nreckerien tasa arvoisuuden
ta ei ole lehtiin tullut mainintaa, suuri taistelija ammuttiin Colum-
Kaksi naista tapauksista, kaikkein bukscn kaupungissa Georgian val-tunnetuimmat.
on mahtunut "Ra- t i o sa
makin' 'Uictt-loon. Ensinnäkin 14- Vuonna 19.^)7 Oantonin kaupun-vuotiaan
ncjkeripojan tapaus vuo- f>in sheriffit Alabaman valtiossa pii-de'ta
19.5.5. llanen luiiiirii.n.sa loy I rittivät 150—200 valkoihoi.sen kans
dcttiin MissLssippi joesta. ToLseksi | sa erään ncek^Vin ta'on ja ampui-
Mae Charles Parkerm tapan; taman | vat hänet. Käsikranaatein ja ki-vu)
den keväällä. Myös hänet lyn-1 vaarein a.seistctun joukon piiritys
kattiin Mississippin valtiossa. Muita'selitettiin kostoksi kahden valko
tapauksia ovat lehdet selostane-l: ihoi.-t-n murhasta jotka väitettiin
vaatimattomammin, mutta ne ovat ; ainmtitun t ä t ä talo.sta ammutuilla
kuitenkin lehtien palstoilta loydet laukauksilla
l^vis.sa. Vuonna 1958 kuuden viikon aika-
Vuonna 19.55 surmattiin pappi | na kesällä 19.58 piestiin ja ainmut-
CJeorye Lee Mi sissipin valtio.^.sa | tiin kuu^i pidätettyä ne keriä Flo
IJelzonin kaupungi.s.sa. \ ajkoihoi.sel ! ridan ja Missi.ssipin vankilois.sa.
noet - pidätetään:'.poliisikudusteluja
varten^ mutta heidän huomioistaan
antaa mm. sellainen tunnettu ame­rikkalainen:
l e h t i . kuin Bostonissa
i l m e s t y ä "Christian Science Moni
tor" seuraavan kuvan: "Niissä tapa­uksissa,
joissa on olemas:a täysin
kiistattomia todistuksia syytettyjen
valkoihoisten- syyllisyydestä oikeus
tavallistesti antaa vapauttavan tuo­mion.
Usein vieläpä niissäkin ta­pauksissa,
jolloin syytetyt itse tum
nustavatosallisi:iuten:a tällaisiin r i ­koksiin,
nämä syytetyt voidaan tuo­mita
erittäin l i e v i i n rangaistuksiin.
Näin tode!la on ollut asianlaita vii­me
vuosien aikana monissa tapa
uksissa kaukaisensa etelässä (tar­koittaa
Yhdysvaltojen etelävaltioi­ta
joiisa lynkkaukset_ovat yleensä"^
tapahtuneet)..
E i tietenkään voida kiistää sitä
etteivätkö neekereiden olot olisi pa­rantuneet
Yhdysvalloissa viime
vuosikymmenien aikana, ennen
kaikkea kehitystä on tassa suhtees­sa
tapahtunut pohjoisvaltioissa.
Mutta yhta kiistämätön tosiasia on,
etta etelävaltioissa täytyy miljoo­nien
neekerien claa jatkuvassa pe­lossa
lynkkausten vuoksi.
VarmasU USAn ja Neuvostolii­ton
molemminpuolisesta näyttely­vaihdosta
on ollut suurta hyotya
naidcv maiden tunnetuksitckemi-
.sen mielessä. Viela suurempi olisi
hyöty ollut jos myös näyttelyiden
' aivokoneille' 'olisi opetettu oikeita
tietoja.
l
l
o.'
l
l
0
o:-
o.:
1 KÖbiN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Vehäläi^^t naiset kiinriostuneita '^
länteen ja haluaisivat oUa kauniita
V o
.o
'O
Madam Helena Rubinstein, joka
omistaa nimeään kantavat monimil­joonaiset
kauneui:Iaitokset, on juuri
palannut Moskovasta, jossa h ä n a
vasi kauneus-salongin Amerikan
näyttelyssä. Hänellä oli mukanaan
kolme kaunotarta ja yksi kielen­kääntäjä
näyttäessään venäläisille
naisille kuinka Lännecsä naiset pi­tävät
aina rakastettavat kasvonsa
nuorina j a kauniina.
. Naiset ovat naisia, salongilla o l i
men-^stysta. Koysi oh vedettävä pi­tämään
väentungosta loitommalla.
Mme Rubinslem sanoi, ettei hä­nelle
jaanyt aikaa tutustua Venajan
kauneusteollivuiuteen, mutta hänel­lä
oli tilaisuus vierailla Moskovan
Lääketieteellisessä Kauneuslaitok-sessa
ja keskustella professori Kur-vorkyn
kanssa joka on plastic-ki-rurgi.
Heillä on viimeisimmät kek­sinnöt
laboratorioissaan ja he vait
tavat voivansa valmistaa parempia
aineita kuin me, mutta vain hyvin
vahan nuta on myytävänä. Taman
laitoksen tulee hyväksyä kaikki
Vihannesten vitamiinit talteen
I Mississipin
nostaa oikeusjutun testamentin ; ampuivat hänet ohiajavasta autosta .SvvUisjä olivat po'iisit tai vangin
johdosta, niin se on tietenkin toi­senlainen
juttu.
ja syynä oli se etta Lee oli kieltäv
tynyt lopettama.sta taisteluaan o
vartijat ja sviksi esitettiin karkaa-
Ruoka-aineryhma. jonka kohdalla
toivotaan lisäystä j a parannusta, on
vihannek.set. hedelmät ja marjat.
Niita tarvitaan ruokavaliossamme
ennen kaikkea A- ja C-vitanuinin
seka raudan riittävän saannin tur-vaamisek.
si.
Viimeisen ravintotutkimuksen
mukaan A-vitamiinin saanti meillä
yleen.sa on riittavaa. Runsaimmin
sita on porkkanassa. Sensijaan sa­massa
tutkimuksessa todetut C-vi-tamiinimaarat
ovat luan pienet,
kun otetaan huomioon taman vita-tarhamansikka
(60 mg), vadelma
(38 mg) ja punaherukka (30 mg),
.^inoa kotoinen hedelmämme ome­na
ei ole erikoisen hyvä C-vitamii-nilahde
(10 mg). — Parhaita rau­dan
lähteitä ovat herneet, pavut,
pinaatti, persilja, mustaherukka ja
vadelma.
Vihanneksilla on Iisaksi suuri
merkitys selluloobapitoisona vahan
energia sisältävänä täyttävänä ra­vintona.
Ne pitavat ruoansulatuskar
navan tilavuutta vakiona ja sit.en
helpottavat suoliston toimintaa seka
ravintoaineiden imeytymistä suo-
Kaisu-Mirjami Rydberg
kuollut Suomessa
Helsinki. — Myohaan viimc vii­kon
maanantaina sammui Helsin­gissa
Naisten klinikalla työteliään
työväenliikkeen eturivin ihmisen
ja rauhantaistelijan, Kaisu Mirja­mi
Rydbergin elania ankaran tau­din
kourun.
Kaisu-Mirjami Rydberg oli syn­tynyt
Mäntsälässä huhtikuun 27
paivana 1905 kansakoulun opetta­jan
perheessä. Ylioppilaaksi han
valmistui 1923, jonka jälkeen han
jatko opintojaan yliopistossa ja
osallistui samalla ylioppilaiden mo­ninaisiin
taiteellisiin rientoihin.
Varsinaisen kiijalli.sen uransa
hän aloitti V. 1933 Suomen Sosiali­demokraatin
toimittajana, jossa
tehtävässä han oli aina vuoteen 1939
saakka- "Mirja-tadin" hartaaseen
lukijakuntaan kuuluivat noina
vuosina tuhannet Suomen työläis­kotien
lapset. Tana aikan han osal­listui
sanomalehtityön, ohessa näyt­tämötoimintaan.
Han oli mm. Hel­singin
Työväen Näyttämön johtaja­na
ja käänsi u.seita näytelmiä. Nim­ikään
hän teki monia opintomatko­ja
ulkomaille.
Vuonna 1939 KaisurMirjami Ryd­berg
valittiin eduskuntaan sosdem-puolueen
edustajana.: Vuonna 1941
hänet kuitenkin yhdessä Karl H.
Wiikin ja muiden "kuutosten"
kans.sa vangittiin sodanvastai.sen
a.sennoitumisensa vuoksi. Presiden­tin
valitsijamiehena han oli vv
1937 ja 1940. Vuonna 1945 Uydbeig
valittiin jälleen edu.skuntaan. talla
kertaa . kansandemokraattien edus­tajaksi.
Samana vuonna han liittyi
Suomen Koniinunisti.seen puoluee
.seeii, jonka puoluctoiinikiinnan ja
senena han oli v. 194.5—1948. Väli­rauhan
jälkeen han oli mm. Vleis-miinin
säilytyksen ja ruoanvalniis
mi yiityk.'>et tai saantojen ukko-1 tuksen aikana tapahtuvat suuret ha-1 listosta vereen- Vihannesten kulu-mukset.
Janie-s Blazer piestiin kuo-[ viot. Senvuoksi C-vitamiinin saan-! tus on tähän saakka ollut peräU
haaksi D;^wsonissa, Georgiassa ha-!tiin olisi kiinnitettävä huomiota. I vähäistä ja juuri tämän kulutuk-nen
yrittäessään suoji'lla vanhaa ! Vihanneksista sisältävät askorbiini-! sen nostaminen moninkertaiseksi
! mg) kaali (.50nig) lanttu (40 mg)
nauris (40 mg) ja pinaatti (60 mg
100 g). Persiljassa sita on painoyk­sikköä
kohti kaikkein eniten (200
mg 100 g), mutta koska sita käy­tetään
pienia maana, ci sen mer­kitys
ole cnsinmainittujen luokkaa.
Marjoista ovat huomattavimmat C-vitaniiinilahteet:
suomuurain (80
Inig). mustaherukka (150 mg), puu-radion
ohjelmaneuvoston jäsenenä
seka monien valtion komiteoiden
ja.senena.
Vapaan Sanan toimittajakuntaan
Kaisu-Miijami Rydberg kuului vv
1944—48 ja tuli tana aikana tunne-luksi
lukijoiden keskuudessa erikoi­sesti
pakinoitsijana, nimim. 'Ute
lias". Vuonna 1948 hän tuli SNS I kce
Isaansa poMisin hvokkayk ilta. Sa-j happoa runsaimmin: kukkakaali (75
massa I)awsonin kaupungissa am­puivat
poliisit farmari \Villyn talon­sa
pihassa. Lehdistön edustajille
poliisit ielittivat. etta neekerit on
pantava omalle paikalleen'. Sa­muel
Jenningsin aniprii ravintolan
! valkoihoinen isanta. koska hanta ci
miellyttänyt .Icnning.sin luonne!
Vuonna 1959 huhtikuun 24 paiva
, na ryösti joukko naamioituja mic-i
hia 23-vuotiaan neek"rin Mac Cher-
I les Parkerin Poi)'arvill"n kaupun-
I gin vankilasta MissLssipin valtiossa.
'Noin viikon kuluttua löysivät po­l
i n - i t hänen ruumiinsa joesta josta
j noin 36 tuinnm kuluttua loytyi toi-
! senkin neekerin ruumis. Ky.symyk-sessa
oli chicagolainen Willy Camp­bell
joka oli saapunut Poplarvil-ken
Setansa hautajaisiin.
Mita tulee ainerikka'aisnay(telyn
ihm'.'koneen' Ramakm antamaan
vastauksen toi ccn osaan joka kos-lynkkauksiin
syyllistyneiden
lehden päätoimittajaksi, josta teh­tävästä
han siirtyi Kansankulttuuri
Oy:n kirjalliseksi johtajaksi.
Kaisu-Mirjaini Rydberg on jul-kai.
ssut runokokelman " A l k u k a l l i o '.
nimimerkillä Karin Alm (v. 1946)
Samana vuonna han julkaisi myös
matkakirjan "Kat.sclm Amerikkaa"
ja viimeksi satiirin "Utelias kuusr
sa".
-'Moskova. Täällä viirhc lauan­taina
alkanciss.iN-liitto-^iiritannia
ylcisurheiluni;);iot(3lussä ,v sa
tiin useita hyyiä tuloksia; k i l i ^ i l^
jen ensimmaiseriä päiyänä. ; • ,
Mou ka r I n h ei tossii Vääili^^ dii rt
kov tekaisi .uuden EE:n . tulpksen
ollessa 67.92. Entihen. E E 67.3^oli
Krivonosovin|^nim!ssa;r
heitti viime i{(jsänä^y^^
loksen 68.27, mutta heittoa ei hy-
, vaksytty, koska moukarin v.iisi oli
n u k k u v a n koiran^^f.,^,^ p,^^^
Tosiasia onkin — ja .se on hy­vin
kuvaavaa — etta Korean
bodari'/' paivmä Washinglonissa
selitettiin, etta "Kiinaa; ei paa.s-teta
ampumalla YK.n jäsenek­si"
mutta kun Kiina sitten sai
olla useita : vuosia kenenkään
häiritsemättä, m i n s i l l o in
Washingtonissa selitettiin, etta
"annetaan
olla rauhas.sa". Wa.shingtonia
ei sus Kiinan kansantasavalta
ei voi mitenkaä tyydyttää —
silla Yhdysvaltain hallituksen
mielettömänä toiveena ja oh­jelmana
on Kiinan kansantasar
vallan "kukistaminen" ja kapi­talismien
harvainvallan pa­lauttaminen
Kiinaan. Tämä
sellaiscnaan- on; mieleltömyyt-:
tä; sita ei voida toteuttaa edes
sotatoimienkaan^avulla; puhu-r
mattakaan nytimuistamenetel-^
mistä.
Mutta tätä mielettömyyttä
tukee pääministeri Diefcnba-ker
ja hänen hallituksensa
kieltäytymällä tunnustamasta
Kiinan kansantasavallan halli­tusta
ja tukiessaan vieläkin
Yhdysvaltojen esitystä Kiinan
j ä s e n oikeuksien evaämisoksi
YKrssa.
Rudenkov moukaroi
400 m aitajuoksu 1) Sedov N I
51,4
100 m- Radfoid, E 10.4, 2) Osolin
N-L 10,4
Moukan 1) Rudenkov N - L 67 92
(UUSI Euioopan ennätys), 2) Ellis
E 62,59 ,
Kolmiloikka 1) Goiljasjev N -L
16 L5, 2) Kieei N L 15(52
400 m Wiighton E 47,0
5,000 m 1) Eldon E 13 52.8, 2)
Tallovv E 13.53,6, 3) Altinhuk N-L
13 54,2
1,-500 m: 1) llevvson E 3 47,2, 2)
Deick Ibbotsson E 3 47,3
Naisten lajien tuloksista mainit
lakoon:
100 m Popova N-1 11,8
Kuula Tamaia P i c s s , N -L 16 63
400 m- Pai luk N - L 55.1
Pituus Bign^il Englanti 615,-2)
Shaprynova N L 603, 3) Fiolova
N-L 601.
800 m- 1) Lcvitska N-L 2 07,2, 2)
Lysenko N L 2 07,5. 3) Joidan E
2 08,0.
tuomitsemista niin se pitaa ehka
paikkansa muodollisesti, mutta asi
allisc:tl ottaen ei sekaan ole rehel­linen
vastaus.
U.scimmilcn pahoinpitelyihin ja
kuolemantuottamuksiin syyllistyr
Tshekki ja ruotsi
jakoivat pistoolin
E-mcstaruudcii
Milano. — Ruotsalainen Vallen?
ja tshekki Ernecck olivat parhaat
a u l om a a 111 p ist 0011 a m mun liassa 60
laukauk.sella Euroopanmestaruus-kilpailui.
ssa. Molempien pistemäärä
589. Neuvostoliittolaiset Nasonev ja
Suleimanov olivat seuraavat pistet­tä
huonommalla tuloksella.
Suomalainen Pentti Linnosvuo
sijoittui vudcnneksi kaksi pistettä
heikommalla, tuloksella.
Joukkuekilpailun voitti Neuvos:
toliitto 2,344 pisteellä. Tshekkoslo-vakio
oli loinen ja Unkari kolmas.
Suomi paasi yhteispisteissä neljän­nelle
sijalle;
onkin epäilemättä tärkein ruokava­liomme
kaipaama uudistus. Kasvis­ten
käyttöön liittyy epäilemättä
eraita hankaluuksia. Varastoiminen
talven yli vaatii hyviä säilytyspaik­koja
ja huolellisuutta. Varastoinnin
aikana tapahtuu ravintoainehukkaa,
vitamiinien kohdalla eniten.
Kasviksia olisi hyvä syoda mah­dollisimman
paljon raakana, ja sel­laisena
useimmat maistuvatkin
erinomaisen hyviltä. Sellaisia ovat
porkkana, lanttu, kaah, kurkku ja
tomaatti, joko hienonnettuna tai
paloiteltuna.: Ilma vaikuttaa vita­miineja
tuhoavasti ja siksi kasvik­set
olisi paloiteltava ja hienonnet­tava
juuri ennen tarjolle vientiä.
Myös keitettäessä olisi huolehditta­va
silta, etta ravintoametappiot jäi­sivät
mahdollisimman pieniksi.
Nimpa kasviksia ei tulisi turhanpäi­ten
paloitella. - ainoastaan silloin
kuin keitinvesi käytetään, on se
toivottavaa, pilaisi keittaa mahdol­lisimman
usein kuorineen, keitin­vettä
tulisi kayttaa mahdollisim­man
vahan ja supistettava keittoai-ka
mahdollisimman vahaiseen. Val­mis
ruoka nautitaan välittömästi,
koska kuumana seisottaminen edis­tää
ravintoaineiden tuhoutumista.
V
kauneusain?et, mutta se on toimi-:
nut vasta viitisen vuotta, sen luu-lenkin
olevan syynä siihen^ että nii-<;
tä^ on n i i n vähän ylfiicön saatavissa^
sa^ooiMime'Rubinstein. ...
Venäläiset naisetJ. tuntevat mie-^;
lenkiintoa kaikkeen kaun-iudenhoir
toon. Me esitimme havainnollisesti^
ja he olivat tyytyväisiä, mutta sit-:,
ten ipeille sanottiin, ettäiamerikka'*
laiset saavat työskennerä : ainoas-:
taan näyttelysca. Mme Rubinstein.
sanoi, ettei kukaan valittanut, siksi,:
he eivat näyttäneet mieltään venä­läisille,
mutta han epäili etteivät ne
olleetkaan venäläiset vaan amerik­kalaiset
kilpailijat näyttelyssä jot-i
ka olivat vastuussa tästä kiellosta..
Meidän näyttelykojunime oli aina
täynnä ja heidän oli tyhjät. •••^r
Mme Rubinstem kertoi venäläis­ten
naisten talla hetkellä käyttävän
puutoria, hu'(ulimaalia j a hiusvärejä..
Hajuvesiä he ostavat paljon. Eniten-myyty
hajuvesi on nimeltään "P.u-.,
nainen Moskova".
Venäläiset naiset ovat kaukana,,
silta kauneudesta minka Pohjois-A-merikan
naiset kauneudeksi käsittä­vät,
nimittäin vartaloltaan. Ne ve­näläiset
naiset jotka Mme Rubin­stein
tapasi oUvat painavia j a l i :
haksikkaita "koska miehet pitävät
meistä tällaisina", he sanoivat. A-merikkalaiset
taas ovat heidän mie­lestään
l i i an laihoja.
Mme Rubinst3in sanoi, ettei näyt- ,
telystä ollut lupa jakaa mitään i l -,
mareksi katsojille, mutta hänen
liikkeensä oli painattanut venäjän­kielisiä
nelja sivuisia kaunedenhoi-to
lehtisiä. Ne olivat yksmkertaisia
s i ' la tiesm etteivät h? voi ostaa
meidän tuotteitamme. Yksin näy­töksessäkin
käytimme vaan puhdis-tu-
ivoiteita seka yo j a paivarasvoja.
Suurimman suosion saimme käyttä­essämme
silmavaria.
Näyttelyn loppupuolePa Mme.
Rubmstein ajatteli, e t t ä pukuesittgr
ly oh venäläisten näyttelyn päänä.
Minulla oli sellainen tunne, että
puvut olivat naurettavia ja mah­dottomia.
He esittivät golf asuja
ja sita peliä ei pelata Venäjällä..
Loma- ja rantapuvut olivat myös­kin
hämmästyttäviä. Mielestäni o-lisi
pitänyt osittaa enemmän työ­pukuja.
Meidän olisi pitänyt antaa
heille, kaavoja, tai ainakin näyttää
kuinka vaatteita voi kotona valmis­taa
kaavoilla; Mutta näyttelyhän o li
ensimamen ja kun eletään mm opi­taan.
Minun aikomukseni on että
näyttely oli kaikin puolin onnistu­nut
ja venäläiset tunsn^t sitä koh­taan
vilpitöntä mielenkiintoa.
Ennen sieltä tahtoaan Mme Ru­binstein
jakoi pieniä lahjoja venä­läisille,
jotka olivat olleet ystäyäl-l
i : i a hänelle. Han kertoi antaneen­sa
muutamia pareja sukkia j a huuli­punaa.
Naistenhuoneen kirjanpitä­jä
asumassaan hotellissa antoi hä­nelle
vastalahjaksi pienen paketin
ja avattuaan sen han o'i hämmästy­nyt
s i l ' a lahja o l i suurikokoinen ve­näläinen
caippua. Nam kertoo Mme
Rubmstein matkakokemuksistaan
Venäjällä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Onko' "Salkia" parempaa rokotetta?
.Salk-iokotc, joka on• tuntuvasti
vähentänyt lapsihalvaustapauksia
on viimcpaivina ollut ; tavallista
enemmän suuiren yleisön."hampais­sa"'-
tai paroinminkin puheen aihoc
na
Tämä kaiketi.johtui osaltaan::su-
: ta; • etta lapsihalvaiiscpidemian pa
• h 1 mmiUaan: ollessa Montrealissa va­rastettiin
$50;()00 arvöinOiuSalk-ro-kote\
aiasto'
Tavallisen kansan keskuudessa
pidetään ..ihniisen'rai)])eiituneism^
den yhfcna ennätyksenä sila, jos
han vaiastaa ^okcalta tai pettaa
koyhaa keijalaista Mutta mitä sa
nolaan sellaista . e h k a "parempiin
ihmisiin" lukeutuvista valkaista
jotka puhdistivat vMontrealKSsa saik^
lokotevaiastot juun sjllom kun mi­ta
kaikkein kipeimmin tai villiin'^
Painolain rajoitusten takiai 01- tahan
kysymykseen voida nyt oikeata vas
tausta antaa
.Li etta tassa on todennäköisesti
kvcymvs "paiempien ihmisien" var
kaudesta sc näkyy siita, etta taval
lisillä Viitasilla ei ole 'tarvittavia
jaahdytysp.aikkoja tällaisen varas-:
letun ; tavarani pilaantumattomana
sai'vtlainibta varten, oika liioin
mahdollisuuksia myyda sita "mus-t.
in pöis^in markkinoilla" sen pa-
1 emmin taalla kotona kuin uiko
maillakaan.
Muitta kun lapsihalvaustauti on
4x100 m; 1) Neuvostoliitto 45,2. taas riehunut tavallista rajumpana,
"salkista" on :i)uhuttu nuiutakin:
Kukaan Cl ole väittänytkään, että
.salk rokote: antaisi ehdottoman, ja
elinkautisen turvan lapsilialvaustau-tia
vastaan: Parhaassakin tapauk
sessa se suojaa vain "enemmistöä'
niista,:. jotka .ovat salk-rokotteert
saaneet; Montreal i.ssa nyt riehunut
lapsitautiepidoinia onkin u u t e n a VUT
loituksena siita etta talla mante-leella
ei ole viela tasla va.uasta sel­viydytty.
—
Montiealin epidemia antaa myös
pontta esim neuvostoliittolaisten
selityksill", etta nyt on jo-siiatavana
Piarempaakin rokotetta kujn:Salk.,
;. Kun bagteerisotavastaisccn tiede-micskonfercnrisiin:
Bugwaslvissa 0-
sallistuncet vnouvostoliittolaisct; lie-d'iiniehet
esiintyivät iviinie: viikolla
Cl aan torontolaisen -TV-ascinan oh­jelmassa,
>niin Leningradin lääketie­teellisen
A. A Smoiodinstcv — joka myös
on lapsihalvauct.iudin .spesialisti,
sanoi:.'- Neuvostoliitossa kehitetyn
"elavan" polioiokottccn* mika on
paljon tehokkaampaa kuin taalla
käytettävä salkiokote, Taman elä­vän
lokotteen kehittäjä on amerik­kalainen
t i i Albert Sabine sanoi
mr. Smoiodinstev selittäen, että
Nerivostoliitto on kehittänyt sitä
odellcen. ja etta tata rokotetta on
JO annettu 7,000,000 flapsclia häm­mästyttävän
hyvillä tuloksilla.
Sivumennen Isauocn, mr. Sinoio-dmctev
jatti kohteliaisuussyistä
mainitsematta, että tri Sabine ei ol-^
lut "profeetta omaPa maallaan", tS;.
hänen kehittämänsä rokote ei ole
vieläkään saanut armoa kotimaas­saan
USAssa. vaan kyllakm Neu­vostoliitossa.
Tavallisena maallikkona, laaketicr
dettä täysin tuntemattomana henkif
lona: allekirjoittanut ei tietenkään
halua omaksua "kantaa" sen. parem-;
j n in puoleen kuin' toiceenkaan mut­ta
seuraavassa on joitakin l i s ä t i e t o ­ja
siita, mita NL:ssa on tästä "elä-,
vasta rokotteesta" sanottut
, He sanovat: avoimesti, että se on
pa'jon parempaa kuin salkjirokote,:
ja etta j:e suojaa koko eliniän lapsi-halvausta
vastaan-
E i liiom ole totta, etta Neuvosto­liitto
sanoisi sitarf'omJiksi''-keksiii-nokseen
Siellä annetaan a\oin
tunnustus: t n Sabinin työlle. Mutta
NeuvqstoliitossJiion tata rokotetta
edelleen kehitetty j a pantu;se jouk
kotuotantoon,
::Ncuvo2toläakärit kohtasivat myös
myuskyislä vastaiintaa taman uu
don .rokotteen • t i i m o i l t a : ^ ' tuntui
kauhistuttavalta, etta lapsille annetr
laisiin "e'ava" lapsilautiiokote
Mutta tuhannet: kokeot osoittivat
etta se on vaaratonta, ja min sai
edellämainittu tri Smorodinstev lo­pulta
luvan ^antaa. t ä t ä : uutta roko­tetta
omalle. 5 vuotiaalle : lapsenlap-:,
sellecn Mitään vahinkoa ei tul­lut
ja niin cai ensin 200 hningradi-laista
lasta v. 1957 taman "e'avän
rokotteen". Nyt on annettu mil­joonille
lapsille elävä rokote r^^^^^^^
kä yksikään rokotetuista lapsista
ole saanrt lapslhalvausta vaikka
heitä eräissä tapauksissa on tahal­lisesti
pidetty sellaisissa olosuhteis­sa,
mis^alapsihalvauksen saanti on
helppoa
Kaiken Iisaksi tämä rokote antaa
elinikäisen turvan sanovat neuvos-tolaäkarit.
Sita voidaan antaa vas­tasyntyneelle
lapselle maidon mu­kana
tai vahan suuremmille lapsille
makeiseh mukana tai pieninä pille-lema,
Ja kun sa'k lokotteen valmista­minen
maksaa ; (Neuvostoliitossa)-
$3 75 annos, t ä t ä t i i Sabinin elävää
rokotetta voidaan: valmistaa ;neljä::
annosta yhden sentin hinnalla!
SalkTFokote pahenee ajan mittaan
tata uutta Neuvostoliitossa käytet­tävää
rokotetta voidaan, säilyttää '
pitkia aikoja
Kaiken tämän perusteella neuvos^:
tolaakärit selitta\at, että heidän Vo-kottcensa
tuivaa rokotetun eliniäk--
SI, etta se on ehdottomasti turval­lista
lapsille että sitä voidaan an­taa
kaiki'le kansalaisille, ja että
sen avulla:voidaan näinmuodoinhä-v
viitaa kokonaan lapsihalvaustauti.
Kuten sanottu, me emme omaksu
lääketieteelliseltä kannalta katsoen
asennetta puoleen tai toiseen Lu­kija
vetäköön näistä asioista omat
johtopaatoksensa
Yhteen seikkaan haluaisimme '
kuitenkin panna omasta puolosta
"Eskon puumerkin". Täkäläiset
suuret lääketehtaat ja -yhtiöt eivät
luultavasti ole kiintyneet mihin­kään
"halpaan" ehkäisymenetel­mään
— j a tunnettu tosiasia on, et­ta
mi'joonat amerikkalaiset ovat
maksaneet Salk-rokotteesta $30 las­ta
kohti — ja toiset $120 nelihen­kistä
p e r h e t t ä kohti — mikä tietys­ti
on ollut j a on sic\'oisena tuloläh­teenä
niille, jotka tätä rokotetta
valmistavat. — Känsäkoura. ,