1964-05-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukok. 28 p. — Thursday, May 28, 1964
VAPAUS ( L I B E R T Y )
Edltor.v W. Eklund
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
' O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Estäblished Nov. 6, 1917
Manager: E. Suksi
Telephone:' Office-674-4264 —-^\ mEid ltorlal 674-4265
Published thrlce vireekly: Tuesdays, Thujrrssddaajyi s and Saturdays.by Vapaus
Publlshtag Co. Ltd.; 100rl02 Elm St. Westi Sudbury, Ontario, Canada.
^ a l l l n g address:. Box 69
Advertlsing rates upon appUcation.^translatlon? free of charge.
s: Aiithoiteed Bs secondvclass malLby th<% P^^ Office Department, Ottawa,
- . , and for payraeht of postage In cash
GÄNÄDIÄN:ÖÄNGUAGE;?;RRESS!
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk: $4.75 p USA :ssa
' 3 kk. 2.75 - Suomessa:
1 vk. $10,00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.76
Jawaharlal Nehru
Huolimatta lainkaan siitä mitä me yksityisesti t a i yhteisesti ajattelemme
eilen kuolleen Intian pääministerin, Jawdharlal ISfehrun
seuraaman politiikan eräistä yksityiskohdista, melko yksimielisiä olem-me
uskottavasti siitä, että hän o l i Intian yksi ansioitunein itsenäisyys-taisteUja,
rauhaa rakastanut j a yleisesti puhuen rauhanasiaa suuresti
edistänyt valtiomies, sekä Intian idealistinen patriootti joka nousi
poliittisen toimintansa perusteella yleistä kunnioitusta nauttineeksi
'maailman kansalaiseksi.
Vuonna 1889, e l i 74 vuotta sitten syntynyt Nehru o l i pitkän aikaa
Intian taruntmiaisen kansanjohtajan Mohandas Gandhin läheisin työ-ja
taistelutoveri siitäkin huolimatta, vaikka he edustivat poliittisesti
eräissä asioissa täydellistä vastakohtaa — Gandhi oli ehdoton porvar
i l l i n en pasifisti, joka hylkäsi teoriassa ja käytännössä kaikenlaiset
voimakeinot, jotavastoin varakkaasta perheestä syntynyt Nehru omaksui
sosialistisia periaatteita, joilla ei ole sukuakaan esimerkiksi pasifismin
kanssa. Heitä yhdisti kuitenkin toisiinsa yhteinen ja syvä pat
rioottisuus —- halu taistella maansa vapauttamiseksi vieraan maan.
Britannian imperialismin sorrosta ja riistosta.
Mahdollisesti ei Nehrun toiminta ollut yhtä repäisevän mukaansa-vetävää,
kuin olivat miljoonaisia kansanjoukkoja suorastaan lumonneen
Gandhin aina kansanomaiset otteet, mutta historia tulee käsittääksemme
osoittamaan, että. käytännön politiikkona Nehru pystyi
sittenkin antamaan vaikuttavimman panoksen Intian vapautumiselle
j a kansalliselle kehitykselle. Jokatapauksessa hän o l i Intian kansanjoukkojen
silmissä ainoa mahdollinen kansallinen johtaja Gandhin
tilalle v.. 1942, jolloin Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtajaksi.
Kuvaavaa muuten on, kuten niin monissa muissakin tapauksissa,
että Nehrusta, monen vankilan vieraasta, joka Britannian y l i h e r r u u - '
den aikana oli vuodesta 1921 alkaen ja viimeisen 10 vuoden aikana
miltei yhtämittaa, ainakin 9 eri kertaa eri vankiloissa, tuli maansa
vapauduttua siirtomaorjuudesta, Intian Dominion-ensimmäinen pääministeri
elokuussa 1947 ja Britannian kansojen yhteisöön kuuluvan
Intian tasavallan ensimmäinen pää-ja ulkoministeri v. 1950.
Siltä varalta, jos joku hyväuskoinen on omaksunut Lontoon selitykset
siitä että Britannian imperialismi antoi vapaasta, hyvästä tahdostaan
Intialle kansallisen vapauden, meidän sietää palauttaa mieleemme,
että vaikka Nehru saikin runsaasti oman osansa vankilassa
istumisesta, niin hän ei ollut suinakan ainoa. Tosiasiassa Intian vank
i l a t olivat täpötäynnä vangeista, joiden joukossa runsain määrin:
poliittisia vankeja, eli itsenäisyystaistelijoita. Nehrun arvion mukaan
Intian vankiloissa o l i esim. vuonna 1935 noin miljoona ihmistä.
Vielä V. 1940, jolloin Britannia teki kaikkensa saadakseen "osit^
täisen itsehallinnan" omanneen Intian liittymään sotaan Hitlerin Saksaa
j a sen liittolaisia vastaan, Intialle' luvattiin v. 1940' niin monin
"mutta" ja "jos* varauksin '"täysi itsenäisyys", että kongressipuolue
hylkäsi sen ja Nehru joutui taas yhdessä muiden vapauslaistelijain
kanssa brittiläisten vankilaan.
PÄÄTTÄVÄ FASISMIN VASTUSTAJA
Että Nehru vangittiin toisen maailmansodan puhjettuakin pat-rioottisuutensa
vuoksi se näkyy mm. seuraavasta:
Toisen maailmansodan aattopäivinä oli Nehru Euroopassa
missä fasistit tekivät kaikkensa, että hän olisi vieraillut m.m. Mussol
i n i n luona. Nehru kieltäytyi kuitenkin siitä päättävästi nimenomaan
sillä perusteella, että se olisi tulkittu myötämielisyydeksi fasismia
kohtaan. Ja heti Mynchenin petoksen jälkeen sanoi Nehru: 'Meidän
myötätuntomme on Tshekkoslovakian puolella. Intia vastustaa Britannian
ulkopolitiikkaa eikä osallistu siihen millään tavalla."
Toisen maailmansodan puhjetessa oli Nehru Kiinan pääkaupungissa,
missä hän sai loistavimman vastaanoton, mitä oli koskaan aikaisemmin
ulkomaiselle vierailijalle annettu. Hän tuli pian lentäen kotiin
ja julisti, että Intia ei kieltäydy taistelemasta Englannin puolella,
lisäten kuitenkin: "Mutta me haluamme olla vapaita, voidaksemme
tehdä asiasta oman päätöksemme. Juuri nyt olemme siinä tilanteessa,
että meitä pyydetään taistelemaan demokratian puolesta, vaikka emme
saa itse nauttia demokratiasta;"
"Jos tämä sota käydään todella vapauden puolesta", jatkoi Nehru,
silloin on imperialismin päätyttävä ja Intian itsemääräämisoikeus tunnustettava"
ja mikäli näin tapahtuu silloin 'heittää Intia kaikki
voimansa taisteluun."
Kun Britannian imperialismi kieltäytyi vielä siinäkin vaiheessa
Intian itsemääräämisoikeuden tunnustamisesta, aloitti kongressipuolue
"tottelemattomuuskampanjan" brittiläisiä viranomaisia vastaan ja
n i in joutui Nehru v. 1940 t^män kampanjan yhtenä järjestäjänä uudelleen'brittiläisten
vankilaan. Mutta vielä vankilassa ollessaankin hän
kirjoitti todella omintakeiseen tyyliinsä: ' Pahoittelen, sillä huolimatta
vihamielisyydestäni Britannian imperialismia ja kaikkea imperialismia
vastaan, minä olen rakastanut Englantia paljosta, ja olisin tykännyt
säilyttää silkkisen henkisen siteen Intian ja Englannin välillä."
E D I S T Y K S E L L I N E N VALTIOMIES —
Sama patrioottisuus ja luimaanisuus, joiden innoittamana Neh-rusta-
luli Intian kansallisen vapaustaistelun tunnustettu johtaja, näkyy
hänen valtiomiesotteissaan Intian itsenäisyyskaudella, jolloin hän
o l i jatkuvasti valtiolaivan peräsimessä, eli pääministerin vaativalla
paikalla.' . ^- •
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Nehrukin olisi tehnyt
virheitä. Hänen yksi ilmeinen heikkoutensa oli valmius kompromisseihin
sellaisissakin asioissa, joissa kompromissit eivät auta kansakunnan
asiaa. Tämä selittää käsittääksemme eräitä "ominaisuuksia",
esimerkiksi sen, että tästä idealistisesta "kolmannen tien" sosialistista
tuli porvarillisen kehityssuunnan ottaneen Intian pääministeri,
ja se, että ratkaisevan tärkeästä hallitusasemastaan huolimatta Intia
ei ole nyt, Nehrun 20-vuotisen hallituskauden jälkeen yhtään sen lähempänä
sosialismia mitä se o l i sanokaamme v. lOSO.^aikka Intiassa
näkyykin vissejä sosialistisen pääministerin erikoismerkkejä. Nehrun
kpmpromissivalmius vaikutti osaltaan myös hänen lähimmän työtoverinsa
(Krishna Menonin) sivuun heittämisen ja Kiinan rajalla kehi-tettyihin~
önnettomiin selkkauksiin.
' Mutta Nehrun saavutuksiin ja hänen ohjelmansa myönteisiin puo-
Jatkuij seuraavalla sivulla
N i - l - ^ i < . C l a s t
Hengenpelastusta. Estääkseen iloisen lo.nan päättymästä tragediaan, tämä- St.
Jolin Ambulance-yhdistyksen jäsen antaa opetusta suusta-suuhun tekohfenkityk-sen
antamiseksi. Vasemmalla, "onnettomuuden uhrin pää on taivutettu täydellisesti
taaksepäin. Tekohenkityksen anta;a vetää tytön leukaa eteenpäin suoris-taakseen
henkitorven, puristaa sieraimet kiinni, asettaa suunsa tytön suun päälle
ja puhaltaa toisessa kuvassa ilmaa tytön keuhkoihin. Uhrin rinta nousee sitä myöten
kun keuhkoihin puhalletaan ilmaa. Kolmannessa kuvassa tuleeilma ulos ja
rinta laskee. Tätä pitää jatkaa uudestaai ja uudestaan. — TNS-rkuva.
emokraattisten voimien
yhteistyö de Gaullea vastaan
Ranskan kommunistisen puolueen
17. edustajakokous pidettiin
Pariisissa 14—17. päivänä toukokuuta
1964. O l i odotettavissa, että
tästä kokouksesta tulisi erittäin
merkityksellinen. Olihanseerään
kapitalististen maitten suurimman
puolueen edustajakokous.
Tässä ei petyttykään. Jo kokouksen
ulkonaiset puitteet olivat varsin
merkittävät, sillä edustajia
osallistui kokoukseen yli 800 ja
ulkomaisia valtuuskuntia y l i 40.
Sitäpaitsi edustajakokous oli täysin
avoin sanomalehdistölle. Porvarilliset
sekä sosialidemokraattiset
lehdet Ranskassa seurasivat-k
i n kokousta päivittäin ja julkaisivat
siitä huomattavia selostuksia.
Myös Ranskan televisio lähetti
useina päivinä kokousohjelmaa.
Keskeinen kysymys edustajakokouksessa
oli demokraattisten voimien
yhtenäisyys. Erityisen suurta
huomiota kiinnitettiin sosialidemokraattien
ja kommunistien yhteis
toiminnan aikaansaamiseen ja kehittämiseen.
Pääalustuksessa, jonka
piti Waldeck Rochet korostettiin
laajasti ja voimakkaasti niitä uusia
olosuhteita Ja mahdollisuuksia, jotka
ovat viime aikoina syntyneet yhteistyölle
sosialidemokradtlien ja
kommunistien välillä.
Erityinen huomio kiinnitettiin
ideologisiin näkökohtiin. Osoitettiin,
että tässäkin suhtees.sa lähentyminen
on mahdollista. Esiintuotiin monia
myönteisiä esimerkkejä sosialidemokraattisten
ja kommunististen
työläisten yhteisistä taistehjista mo-nopolipääomaa
vastaan. Yhteistyö
demokraattisten voimien kesken on
välttämätöntä Ranskan vapauttamia
seksi de Gaullen yksilövaliasta.
Tärkeä kysymys oli myös puolueen
sääntöjen uudistaminen. Tässäk
i n suhteessa huomioonotettiin se
kehitys mikä kommunistisessa liikkeessä
on tapahtunut kansainvälisesti
j a ideologisesti.
Voimakkaan vaikutuksen teki ko
kousedustajien nuoruus ja innostus,
jolla he osallistuivat keskusteluun.
Mainittakoon, että kokousedustajien
keski-ikä oli 34 vuotta.
Suurta huomiota edustajakokouksessa
sai kansainvälisen kommunistisen
liikkeen tila. Useat kokousedustajat
käsittelivät tätä kysymystä
lähinnä Ranskan puolueen näkökannalta.
Keskustelussa osoitettiin
esimerkein miten kiinalaisten johtajien
harjoittama hajotustoiminta
suuntautuu Ranskan kommunistista
puoluetta vastaan Ranskan maaperällä.
Kansainvälisen kommunistisen
liikkeen tilanne tuli korostetusti
esille sen johdosta, että edustajakokoukseen
osallistuneet voljespuo-lueitten
valtuuskunnat tervehdyksis
sään koskettelivat myös tätä kysymystä.
Voimakkaana nousi vaatimus
kansainvälisen neuvottelukokouksen
järjestämisestä.
Määrättyä huomiota ovat mm.
porvarillisessa lehdistössä herättäneet
muutokset Ranskan kommunistisen
puolueen johdossa. Puolueen
pitkäaikainen ja kansainvälisestikin
tunnettu pääsihteeri Maurice Tho-rez
pyysi vapautusta pääsihteerin
tehtävistä. Tähän uusi keskuskomitea
suostuikin. Perusteluna, tälle
muutokselle oli ennen kaikkea se,
että vapauttamalla Thorez sihteeristölle
kuuluvien käytännöllisten tehtävien
hoitamisesta hänelle jää
enemmän aikaa keskittyä suurten
tdrkeitten poliittisten kysymysten-hoitamiseen
ja puolueen johtami
seen. Hänet valittiin, puolueen puheenjohtajaksi,
joka on uusi puolueen
johtoelin. Puolueen pääsihteeriksi
valittiin keskuskomitean toimintakertomuksen
esittäjä Waldeck
Rochet, joka monien vuosien ajan
on ollut pääsihteerin ensimmäisenä
apulaisena ja läheisessä yhteistyös
sä Maurice Thorezin kanssa.
Ranskan kommunistisen puolueen
edustajakokous teki erittäin voimakkaan
vaikutuksen. On varmaa, että
tällä edustajakokouksella on suuri
merkitys Ranskan kommunistisen
puolueen ja työväenluokan sekä koko
kansan elämälle lähivuosien a i kana.
Myös kansainvälisesti tällä kokouksella
on suuri merkitys. Kokoushan
muodosti ideologisesti yhtenäisen
korkeatasoisen neuvonpidon,
jossa vaatimus kansainvälisen
kommunistisen liikkeen yhtenäisyydestä
nousi voimakkaasti esille.
— K. U.
Siiurih kirkko
JohaipiMbufg. — Nederdits
J3i^4lm«eirde Krek Etelät
tuomitsi Inaa^
-UfBi-lltana']Btelä-Afrikan kirk-
1iSiWravoston c^tä; viimeksir
mainittu esitti muutama päivä
sitten protestin rotusyrjintäoh-jebnan
ylläpitäjää, ns. 90 päiväii
pidätyslakia vastaan. Mainitun
lain nojalla voidaan syytöstä nostamatta
pidättää henkilö aina 90
päiväiisi kerrallaan:
"Meitä uhkaa nykyään vallankumouksen
ja sabotaasbin - ai-heuttaraa
vaara, mikä, edeltää
vallankumousta ja totaalista sotaa",
sanoo edellämainittu kirkko
julkilausumassaan; "Tämä
oikeuttaa poikkeukselliset toimenpiteet."
Protestanttieni katoliikkien,
juutalaisten ja muhamettlen johtajat
ovat vaatineet, että hallituksen
tulisi romuuttaa tämä
laki, minkä mukaan oikeusministeri.
Balthazar Vorster voi pitää
kenen tahansa pidätettynä ja
muusta maailmasta eristettynä
aina 90 päivää kerralla, mitään
syytöstä nostamatta.
Tui^kki karkoittaa
25 kreikkalaista
IstanbuL ~ Tarkin sIsäminLste-riö
pi&tti Mnoantatna karkottaa
mao-ita 25 Kreikan kansalaisU
maata vahingoittavan toiminnan
Johdosta. Näille 25 kreikkalaiselle,
Jotka ovat asuneet Istanbulissa,
on annettu viikko aikaa poistua
maasta.
Karkotetut ovat pääasiassa teollisuus-
Ja liikemiehiä.
Kaksi Smyrnassa asuvaa Kreikan
kansalaista on saanut samasta
syystä maastapoistnmiskeho-tuksen.
NL ei aio rajoittaa
toimintavapauttaan
Tokio. — Japanissa parhaillaan
vieraileva Neuvostoliiton ensimmäinen
varapääministeri Anastas M i -
kojan on kiistänyt länsimaissa esiintyneet
tiedot, joiden mukaan Neuvostoliitto
liittyisi lähitulevaisuudessa
kansainväliseen valuuttarahastoon,
ilmoittaa Japanilainen uutistoimisto
Kyodo.
Keskustellessaan Japanin kemiallisen
teollisuuden edustajien kanssa
lauantai-iltana sanoi Mikojan saman
uutistoimiston mukaan, ellei
Neuvostoliitto aio rajoittaa toimintavapauttaan
liittymällä kansainväliseen
valuuttarahastoon tai kansainväliseen
patenttisopimukseen.
Mikojan kertoi samalla Neuvos
toliiton suunnittelevan öljyn kuljettamista
suurten öljyjohtojen
avulla K^jukoitään. Suunnitelm.-i
toteutetaan, jos Japani "suostuu
vuosittain ostamaan 10 miljoonaa
tonnia raakaöljyä ".Hän toivoi samalla,
että Japani voisi toimittaa
Neuvostoliitolle tarvittavat öljyjoh-dot.
L-saksa]aista pääomaa
Brasiliassa
Rio de Janeiro. — Länsi-'Saksan
presidentUJHeimxllv^ lentoteitse
Rio de Janeiirosta Bonniin
vierailtuaan kolme viikkoa Etela-
Amerikassa Ja käytyään siellä neljässä
maassa.
Lilbke ja Brasilian presidentti Cas-t"
ello Branco sanoivat yhteisessä j u l kilausumassaan,
etta Lansi-Saksa ja
Brasilia aikovat ennen kesäkuun 30.
päivaa tehdä sopimuksen, jonka tarkoituksena
on rohkaista yksityisiä
.saksalaisia investointeja Brasiliassa.
Mitä muut sanoit .
iiiinfipiBRffitii»^
T^»ELLA^"VAN^A^N |«ÄLI^IN" . . . • ' / ^
. . . Sima sivussa tämä rauhallisen nnnsfkkais^ell^ riUtri < N L : D p|B- ^
ministeri Hrushfeliev — V ) tavallisen hauklbniiätl^v^n lisäksi lateli ««•
isieUä täällä puheittansa höysteeksi iihl^auksia läpjttS:i^
hatansfcäinilaiseen'malHin^... ifimäicäipa nfekin J o i ^ Jg
masivat, jotka ovat Moskovan sireenilauluja rauhallisesta rinnakkaiselosta
lämpimin korvin kuunnelleet, että petosta kaikkiion j a että venälSinen-
"rauhallinen rinnakkaiselo" ei merkitse mitään muuta k u i i i l S n s i m a a r u f /f
laisten kurkkujen katkaisua heti kun moskovalaiset siihen uskovat pysty:.,,
vänsä. — Kiviperän Pekka. '
9 ; - ;
V A S T I N E E K S I N Y K Y A I K A I N E N NÄKYMÄ - - . M
Me elämme nyt ydinasesodan-puhkeamisvaaran jälkimainingeissa:
. .Meitä ei uhkaa Neuvostoliiton hyökkäysvaara; toisaalta' me efome yfiii/,
komennella Neuvostoliittoa paikasta toiseen. <
' Kylmä s o t a— sen paheellinen j a vaarallinen vaihe on s i v u u t e t aVi^"'
pitkäaikainen kilpailu eri yhteiskuntamuotojen välillä jatkuu . . . —- T i i n - ,„^;,i
nettu yhdysvaltalainen kommentaattori Walter Lippmann äskettäisessä
CBS;TV haastattelussa. ,
niiiitiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiinnniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiniiiiiiiiniiiiiiiiiiii)^^ -
Vapauden leyitysrynläykseii voitlajai '
uusien tilausten hanKMilpäilussa
Toukokuun 1 pnä päättyneen Vapauden levitysryntäyksen misien
tilausten hankintakilpailun e r i sarjoissa voittivat sefuraavat: •"'"'^
A-SARJASSA 3 kk. 6 kk. 1 vk. y h t P i s t i <v
1. A. T. H I L L , Port Arthur Ont 1 ' 8 , 3 12 ffj'""-'-'^
2. Juho Nissinen; Toronto, Ont. 2 1 3 24" : '
2. Eino Lehtola, Sudbuiy, Ont. 2 1 3 2^4"' -
3. Henry Rönty, Toronto, Ont. 1 1 2 IS'-' .
B-SARJASSA: '"•
1. EMIL H A N K I L A , So. Porcupine 4 4 48
2. Antti Kotila, Vancouver, B . C . ^ _ — 1 2 3 SOo',;-'
3. Kaisa Gestrin, Vancouver, B . C . _ — _ i 2 2 24
C S A R J A S S A :
1. ALLI NORGORD, Nolalu, Ont. 3 1 4 3o' "
2. Elli Tainio, Soinlula, B . C . . f 1 2 18. i " * " .
Kunkin sarjan voittaja saa $10.00 rahapalkinnon.
TULOKSET A L U E I T T A IN
Tavoite Hankittu
llä-Canada—-Quebecin alue i — 6 . 1 »
ETELÄ ONTARION A L U E " 10 11 ' .
Pohjois-Ontarion alue 16 5 . '|
KeskiOntarion alue 19 16 --j - (
LÄNSI-ONTARION A L U E 20 26 , , , !
Manitoban ja Sask. a l u e - ^ _ - _ _ . _ _ — _ _ _ 8
Albertan alue __—__-__-__-______^__- 8
British Columbian alue __--_—__—— 13 9 \ '
. -100 68
Vain Etelä-ja Länsi-Ontarion alueet täyttivät,ja ylittivätkin uusien, j
tilausten hankintatavoitteet. V •
Monet kiitokset k a i k i l l e asiamiehille ja -naisille jotka osallistuivat <
uusien tilausten hankintaan. .-^ .ir i
Onnittelemme lämpimästi levityskilpailun vQjttajia j a samalla lau-- •
summe kaikki uudet tilaajat ja lukijat sydämellisesti tervetuUeikst " i
USAn automonopolien
voitot kiertomarssiila
Miamin merirosvoilla on korkeimman tahon tuki
Washington. — Yhdysvalloissa
toimivien kuubalaisten vastavallankumouksellisten
johtajat kehuvat
jatkavan.sa merirosvohyök-käyksiä
ja mainostavat nk. "Omega-
suunnitelmaa", joka edellyttää
kapinan järjestämistä Kuuban
alueella, sabotaashia sekä tu-hotyöntekijöiden
lähettämistä.
Yhdysvaltojen lehdistö mainostaa
laajalti ja suurella sympatialla
näitä uhkauksia johtaen voimistunutta
psykologista kampanjaa
Kuubaa vastaan.
Floridan valtiossa sijait.scva.sta
Miamista, missä on tällä hetkellä
y l i 100,000 kuubalaista emigranttia
on tullut keskus, josta käsin
ohjataan ja koordinoidaan kaikki
tuholaistoiminta Kuubaa vastaan.
Siellä sijaitsevat tärkeimpien kuubalaisten
vastavallankumousjär-jestöjcn
päämajat mm, — "vastavallankumouksellisen
liikkeen",
jota johtaa Manuel Artime, vuoden
1961 .skandaaUniaiscstI päät-
Tyncen maihinnousuyrityksen
• osanottaja.
Toukokuun 19. päivänä pidettiin
Miamissa äänestys, jos.sa valittiin
viisi kuubalaista vallankumousjohtajaa.
Ryhmä' alkaa siinä tapauksessa
että sen valinta vahvistetaan välittömät
sotavalmistelut Kuubaa va.s-taan.
Yksi tämän viisikon "jäsenistä,
Fernandez, edustaa "vastavallankumouksellista
liikettä". Vuoden
1961 aseelliseen hyökkäyksen osallistunut
Erneid do Oliva on nykyään
Yhdysvaltojen armeijan rullissa
Dleva upseeri. Samoin on hyökkäykseen
osallistunut Jorge Mas suorittanut
8 kuukautta kestäneen koulutuskurssin
amerikkalaisessa Fort
Benningin sotatukikohdassa Georgiassa.
Miamissa harjoitetaan, kuten
aikakauslehti Newsweek kertoo,
avointa värväystä kuubalaisiin tu-htolaisosastoihin
ju jälleen näihin
tarkoituksiin käytetään 23. kadulla
sijaitsevaa •. rakennusta, jota käytettiin
samoihin päämääriin vuoden
1961 epäonnistuneen hyökkäyksen
aattona. Pienehköt kuubalaisryhmät
saavat koulutusta eristetyillä farmeilla
lähellä Miamia.
Yhdysvaltojen lehdistö ja uutistoimistot
ilmoittavat, että Miamiin
on saapunut j a sieltä lähtenyt pienehköjä
kuubalaisten emigranttien
miehittämiä aseistettuja aluksia.
"Joskaan Yhdysvallat el osallistu
välittömästi", kirjoittaa
Newsweek, "niin USAn tietty vaikutus
ja tuki näyttää ilmeiseltä.
Washington, kuten kerrotaan, antoi
Artimelle vapaat kädet viime
vuoden heinäkuussa.. Miehistön
värvääminen ja aseiden kerääminen
olisi sekin vaikeasti toteutettavissa
ilman Yhdysvaltojen vaikkapa
hiljaista kannatusta.
Ulkoministeriö on useasti kiistänyt
USA:n kaikkinaisen osallistumisen
emigranttien Kuubaan suo-_
rittamaan hyökkäysiin, toteaa
Washington Post and Times Heraldissa
tunnettu amerikkalainen
tarkkailija Marquis Childles. Näiden
lausuntojen luotettavuus, hän
toteaa, on kuitenkin kyseenalainen.
Aikaisemmatkin sitkeät kiistämiset
ovat myöhemmin osoittautuneet
vääriksi.
Washington Post and Times Herald
julkaisi toukokuun 19. päivänä
lehden lukijalta Merry Philipsilta
saamansa kirjeen, jossa viitataan
kuubalaisten emigranttien lausuntoihin.
Niiden mukaan korkeimmat
Johnsonin hallituksen viralliset henkilöt,
keskustiedusteluhallinto C IA
mukaan luettuna, ovat luvanneet
"kuubalaisen vallankumousjuntan"
johtajalle Manuel Raylle, että US-
.\:n merivoimien laivasto ja rannikkopuolustus
eivät tule ehkäisemään
joukkojen j a aseiden solutusta. Kaiken
lisäksi, toteaa Philips, kuubalainen
vallankumou-sjuntta on kään
tynyt USA:n hallituksen puoleen
pyytäen siltä muutamia miljoonia
dollareita, kevyttä aseistusta j a vies-tivälineistöä
"sekä vakoilulietoja,
joita on saatu amerikkalaisten U-2
koneiden suorittamien lentojen
avulla.
Yhdysvaltain lait kieltävät kaikilta
ryhmiltä aseellisten, hyök-.
käysten järjestämisen sen alueelta
kä.sin muihin maihin. Näiden
lakien nojalla Kennedyn 'hallitus
ehkäisi vuonna 1963 Yhdysvalloissa
toimivien kuubalaisten cmi-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
US.\:n suuret automonopolit.
General Motors, Ford ja Chrysler,
ovat eläneet ainutlaatuisten kor-keakonjunktuurien
ja voittojen paisumisen
aikakautta. Tämä on a i heuttanut
erikoislaatuisen riidan
autoyhtiöiden^ autotyöläisten ja
USA:n presidentin kesken. Työläiset
vaativat osuutta tuotannon,
tuottavuuden ja voittojen noususta.
Yhtiöt.ja presidentti ovat torjuvalla
kannalla työläisten vaatimuksiin
sillä perusteella, että pal-kankorotnkset
leviäisivät mniUe
aloille ja aiheuttaisivat inflaatiota.
Hyvien liiketulosten johdosta presidentti
on kehottanut yhtiöitä
alentamaan autojen hintoja. Y h tiöt
ovat jyrkästi torjuneet presidentin
kehotuksen, sillä perusteella
että ne "vaarantaisivat vakavasti
normaalia taloudellista kehitystä".
Kolmesta suuresta autoyhtiöstä
Chrysler-yhtiö on suhteellisesti laskettuna
menestynyt kaikkein parhaiten.
Viime vuonna sen voitto oh 325
miljoonaa dollaria, mikä ylitti tä-hänastii
™ ennätysvuoden eli vuoden
1957 tuloksen 30 prosentilla. K u luvan
vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Fordm voitto on noussut v i i me
vuoden vastaavasta ajasta 19 prosentilla.
Vuosien 1959—63 välisenä a i - ' .
kana General Motorsin voitto on
kasvanut 82,3 prosenttia, tuotanto
57.5 prosenttia. Samanaikaisesti työ-.
Iäisten ansiot ' ovat kasvaneet l^lis
prosentilla. Verrattuna vuoteen 1959
USA: n kolme suurinta autoyhtiötä
tuottivat viime vuonna yhteensä 42,6
prosenttia enemmän autoja 11,3 prosenttia
piedaounällä työntekijämäärällä.
Tuotannon nousu työntekijää
kohti mainittuna aikana on ollut
60,7 prosenttia.
Sitä ja ^tä
ILMEISTÄ
— Kaikki seikat viittaavat siihen,
että olet 42 vuoden ikäinen . . .
- - Miten voit sen tietäfr?
—: Tunnen erään henkilön.. Joka
on vain 21-vuotias ja sinä olet puolta
typerämpi kuin hän.
SILTI SOKEA
Poliisi kerjäläiselle: Mitä te luette
— ja minä oten pitänyt teitä sokeana!'''-.
Kerjäläinen: En lue! Katselen vain
kuvin, herra konstaapeli.
PÄIVÄN PAKINA
KUOLKOON HEVONEN JA LAPSIKIN
Uskovaisen mummo-vainajan selitysten
mukaan on yksi "suurin
synti se jos ei tarvitsevaista auteta."
Yleisesti hyväksyttynä inhimillisenä
käsityskantana onkin, että
"miestä on autettava mäen alla
eikä mäen päällä". Toisin .sanoen
"hädän hetkellä ystäväsi tunnetaan",
kuten vanha ja viisas suomalainen
sananparsi meille opettaa.
Mutta ci mitään sellaista sääntöä,
ettei siinä ole jonkinlaista
poikkeuJitakin.
Tässä päivänä muutamana saimme
radioista kuulla ja sanomalehdistä
lukea mm. seuravanlaista:
Eräs farmari, joka pelkäsi ojaan
selälleen kaatuneen hevosensa tukehtuvan,
ellei sitä saada pian
ylös, kääntyi äveriään naapurinsa
puoleen avunpyynnöllä, mutta
naapuri kieltäytyi tarvittavan
avun annosta ja kielsi vielä ystävänsäkin
auttamasta. "Mitä päästit
hevostasf niin lähelle ojaa", o l i
tämä öykkärimäinen naapuri sanonut.
Jos hevoskopukkasi kuolee,
niin syytä itseäsi."
Tämän vauraan ja itsehyväisen
' naapurin" "epäinhimillinen asennoituminen
ei ilmeisestikään johtunut
mistään poikkeustilanteen
aiheuttamasta ärsytyksestä, kuten
esimerkiksi työläisten palkankorotusvaatimuksista,
lastensa luokalleen
jäämisestä koulussa, tai eukkonsa
nalkutuksesta eikä mistään
muistakaan sellaisista seikoista,
vaan ennenkaikkea hänen "paremmasta"
yhteiskuntaasemastaan.
Tähän viittaa se, etä hän kieltäytyi
lainaamasta tai myymästä
hallussaan olevia lääkkeitä eräälle
varattoman leskelle, jonka ainoa
lapsi sairastui vaikeaan kuumetautiin
— vaikka lääkäriin o l i
pitkä automatka ja lapsi hengenvaarallisesti
sairaana.
Tällaistakin tapahtuu — ja mikä
pahinta, tapahtuu suuressa mittakaavassa.
Tosin ylläkerrottujen tapahtumien
kehitysvaihe o l i hieman erilainen.
Kysymys ei ollut "vauraan
naapurin" ja pikkufarmarin, eikä
saman 'naapurin" ja köyhän lesken
välisistä suhteista, vaan eräitten
kansakuntien tai oikeammin
niiden hallitusten edesottamisista.
Sen pikkufarmarin/ hevosen
ojaan kaatumisen asemesta'joutui
äskettäin öljylastissa ollut: britti-
Iäinen tankkilaiva London Splen-dour
merihätään Karibian merellä.
Laiva oli ottanut Odessasta
24,000 tonnia öljyä Kuubaan vietäväksi.
Mutta konevian vuoksi
laiva joutui avuttomaan tilaan n.
30"mailin päässä koilliseen Kuu?
basta ja kaikista avunpyynnöistä
huolimatta Yhdysvallat kieltäytyi
auttamasta sitä. Laiva ajelehti kolme
päivää avomerellä. Kuuballa
ei ole sellaisia hinaajia että olisi
voinut vedettää laivan satamaan.
Yhdysvallat kieltäytyi sen auttamisesta
ja löi nyrkkiä pöytään vielä
eräälle länsisaksalaisellekin yh''
tiölle, jonka laiva aikoi mennä
merihätään joutuneita brittiläisiä
auttamaan!
Ja sen köyhän lesken ainoan
lapsen tilalla ovat Kuuban sairaat,
j o i l l e Yhdysvallat kieltäytyy nyt
myymästä tarvittavia lääkkeitä.
Saatujen uutistietojen mukaan
Kuuban hallitus aikoi ostaa — ei
pyytää eikä varastaa, pantakoon
merkille — Yhdysvalloista muutaman
miljoonan dollarin edestä
lääkkeitä sairaitten lasten, aikuisten
ja vanhusten hoidon edistSmi-'
seksi. Mutta kun Washingtonin
herrat'saivat vihiä, että tällaisia
ostoennusteluja on käynnissä, silloin
antoi Yhdysvaltain hallitus
•ukaasin, että Kuubaan ei saa myydä
lääkkeitä ilman erikoislupaa,
mikä tarkoittaa käytännössä katsoen,
että Yhdysvallat kieltäytyy
myymästä lääkkeitäkin kuubalais- ••.
ten sairaitten tuskien lieventämiseksi
ja tautien parantamiseksi.
Tyrmistyttävää. eläimellisyyttä, .
vai mitä arvellaan? _
Pikkusyntinen on siis ylläole-v
vaan verrattuna äveriäs naapuri", '
joka kieltäytyisi auttamasta naa-:
purinsa hevosta ojasta tai antat «
masta hallussaan olevia lääkkeitihj'
köyhän lesken ainoan lapsen hen-"
gen pelastamiseksi — sillä yll^'"^^
mainituissa' ySAn edesottamisissa /
toteujtetaan nän^ä rumat synnit
moninkertaisesti.' .
Asia erikseen on, laulaako siitä
asianomaisille kunnian kukko.
— Känsäkoura. -
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 28, 1964 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1964-05-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus640528 |
Description
| Title | 1964-05-28-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Torstaina, toukok. 28 p. — Thursday, May 28, 1964
VAPAUS ( L I B E R T Y )
Edltor.v W. Eklund
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
' O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Estäblished Nov. 6, 1917
Manager: E. Suksi
Telephone:' Office-674-4264 —-^\ mEid ltorlal 674-4265
Published thrlce vireekly: Tuesdays, Thujrrssddaajyi s and Saturdays.by Vapaus
Publlshtag Co. Ltd.; 100rl02 Elm St. Westi Sudbury, Ontario, Canada.
^ a l l l n g address:. Box 69
Advertlsing rates upon appUcation.^translatlon? free of charge.
s: Aiithoiteed Bs secondvclass malLby th<% P^^ Office Department, Ottawa,
- . , and for payraeht of postage In cash
GÄNÄDIÄN:ÖÄNGUAGE;?;RRESS!
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk: $4.75 p USA :ssa
' 3 kk. 2.75 - Suomessa:
1 vk. $10,00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.76
Jawaharlal Nehru
Huolimatta lainkaan siitä mitä me yksityisesti t a i yhteisesti ajattelemme
eilen kuolleen Intian pääministerin, Jawdharlal ISfehrun
seuraaman politiikan eräistä yksityiskohdista, melko yksimielisiä olem-me
uskottavasti siitä, että hän o l i Intian yksi ansioitunein itsenäisyys-taisteUja,
rauhaa rakastanut j a yleisesti puhuen rauhanasiaa suuresti
edistänyt valtiomies, sekä Intian idealistinen patriootti joka nousi
poliittisen toimintansa perusteella yleistä kunnioitusta nauttineeksi
'maailman kansalaiseksi.
Vuonna 1889, e l i 74 vuotta sitten syntynyt Nehru o l i pitkän aikaa
Intian taruntmiaisen kansanjohtajan Mohandas Gandhin läheisin työ-ja
taistelutoveri siitäkin huolimatta, vaikka he edustivat poliittisesti
eräissä asioissa täydellistä vastakohtaa — Gandhi oli ehdoton porvar
i l l i n en pasifisti, joka hylkäsi teoriassa ja käytännössä kaikenlaiset
voimakeinot, jotavastoin varakkaasta perheestä syntynyt Nehru omaksui
sosialistisia periaatteita, joilla ei ole sukuakaan esimerkiksi pasifismin
kanssa. Heitä yhdisti kuitenkin toisiinsa yhteinen ja syvä pat
rioottisuus —- halu taistella maansa vapauttamiseksi vieraan maan.
Britannian imperialismin sorrosta ja riistosta.
Mahdollisesti ei Nehrun toiminta ollut yhtä repäisevän mukaansa-vetävää,
kuin olivat miljoonaisia kansanjoukkoja suorastaan lumonneen
Gandhin aina kansanomaiset otteet, mutta historia tulee käsittääksemme
osoittamaan, että. käytännön politiikkona Nehru pystyi
sittenkin antamaan vaikuttavimman panoksen Intian vapautumiselle
j a kansalliselle kehitykselle. Jokatapauksessa hän o l i Intian kansanjoukkojen
silmissä ainoa mahdollinen kansallinen johtaja Gandhin
tilalle v.. 1942, jolloin Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtajaksi.
Kuvaavaa muuten on, kuten niin monissa muissakin tapauksissa,
että Nehrusta, monen vankilan vieraasta, joka Britannian y l i h e r r u u - '
den aikana oli vuodesta 1921 alkaen ja viimeisen 10 vuoden aikana
miltei yhtämittaa, ainakin 9 eri kertaa eri vankiloissa, tuli maansa
vapauduttua siirtomaorjuudesta, Intian Dominion-ensimmäinen pääministeri
elokuussa 1947 ja Britannian kansojen yhteisöön kuuluvan
Intian tasavallan ensimmäinen pää-ja ulkoministeri v. 1950.
Siltä varalta, jos joku hyväuskoinen on omaksunut Lontoon selitykset
siitä että Britannian imperialismi antoi vapaasta, hyvästä tahdostaan
Intialle kansallisen vapauden, meidän sietää palauttaa mieleemme,
että vaikka Nehru saikin runsaasti oman osansa vankilassa
istumisesta, niin hän ei ollut suinakan ainoa. Tosiasiassa Intian vank
i l a t olivat täpötäynnä vangeista, joiden joukossa runsain määrin:
poliittisia vankeja, eli itsenäisyystaistelijoita. Nehrun arvion mukaan
Intian vankiloissa o l i esim. vuonna 1935 noin miljoona ihmistä.
Vielä V. 1940, jolloin Britannia teki kaikkensa saadakseen "osit^
täisen itsehallinnan" omanneen Intian liittymään sotaan Hitlerin Saksaa
j a sen liittolaisia vastaan, Intialle' luvattiin v. 1940' niin monin
"mutta" ja "jos* varauksin '"täysi itsenäisyys", että kongressipuolue
hylkäsi sen ja Nehru joutui taas yhdessä muiden vapauslaistelijain
kanssa brittiläisten vankilaan.
PÄÄTTÄVÄ FASISMIN VASTUSTAJA
Että Nehru vangittiin toisen maailmansodan puhjettuakin pat-rioottisuutensa
vuoksi se näkyy mm. seuraavasta:
Toisen maailmansodan aattopäivinä oli Nehru Euroopassa
missä fasistit tekivät kaikkensa, että hän olisi vieraillut m.m. Mussol
i n i n luona. Nehru kieltäytyi kuitenkin siitä päättävästi nimenomaan
sillä perusteella, että se olisi tulkittu myötämielisyydeksi fasismia
kohtaan. Ja heti Mynchenin petoksen jälkeen sanoi Nehru: 'Meidän
myötätuntomme on Tshekkoslovakian puolella. Intia vastustaa Britannian
ulkopolitiikkaa eikä osallistu siihen millään tavalla."
Toisen maailmansodan puhjetessa oli Nehru Kiinan pääkaupungissa,
missä hän sai loistavimman vastaanoton, mitä oli koskaan aikaisemmin
ulkomaiselle vierailijalle annettu. Hän tuli pian lentäen kotiin
ja julisti, että Intia ei kieltäydy taistelemasta Englannin puolella,
lisäten kuitenkin: "Mutta me haluamme olla vapaita, voidaksemme
tehdä asiasta oman päätöksemme. Juuri nyt olemme siinä tilanteessa,
että meitä pyydetään taistelemaan demokratian puolesta, vaikka emme
saa itse nauttia demokratiasta;"
"Jos tämä sota käydään todella vapauden puolesta", jatkoi Nehru,
silloin on imperialismin päätyttävä ja Intian itsemääräämisoikeus tunnustettava"
ja mikäli näin tapahtuu silloin 'heittää Intia kaikki
voimansa taisteluun."
Kun Britannian imperialismi kieltäytyi vielä siinäkin vaiheessa
Intian itsemääräämisoikeuden tunnustamisesta, aloitti kongressipuolue
"tottelemattomuuskampanjan" brittiläisiä viranomaisia vastaan ja
n i in joutui Nehru v. 1940 t^män kampanjan yhtenä järjestäjänä uudelleen'brittiläisten
vankilaan. Mutta vielä vankilassa ollessaankin hän
kirjoitti todella omintakeiseen tyyliinsä: ' Pahoittelen, sillä huolimatta
vihamielisyydestäni Britannian imperialismia ja kaikkea imperialismia
vastaan, minä olen rakastanut Englantia paljosta, ja olisin tykännyt
säilyttää silkkisen henkisen siteen Intian ja Englannin välillä."
E D I S T Y K S E L L I N E N VALTIOMIES —
Sama patrioottisuus ja luimaanisuus, joiden innoittamana Neh-rusta-
luli Intian kansallisen vapaustaistelun tunnustettu johtaja, näkyy
hänen valtiomiesotteissaan Intian itsenäisyyskaudella, jolloin hän
o l i jatkuvasti valtiolaivan peräsimessä, eli pääministerin vaativalla
paikalla.' . ^- •
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Nehrukin olisi tehnyt
virheitä. Hänen yksi ilmeinen heikkoutensa oli valmius kompromisseihin
sellaisissakin asioissa, joissa kompromissit eivät auta kansakunnan
asiaa. Tämä selittää käsittääksemme eräitä "ominaisuuksia",
esimerkiksi sen, että tästä idealistisesta "kolmannen tien" sosialistista
tuli porvarillisen kehityssuunnan ottaneen Intian pääministeri,
ja se, että ratkaisevan tärkeästä hallitusasemastaan huolimatta Intia
ei ole nyt, Nehrun 20-vuotisen hallituskauden jälkeen yhtään sen lähempänä
sosialismia mitä se o l i sanokaamme v. lOSO.^aikka Intiassa
näkyykin vissejä sosialistisen pääministerin erikoismerkkejä. Nehrun
kpmpromissivalmius vaikutti osaltaan myös hänen lähimmän työtoverinsa
(Krishna Menonin) sivuun heittämisen ja Kiinan rajalla kehi-tettyihin~
önnettomiin selkkauksiin.
' Mutta Nehrun saavutuksiin ja hänen ohjelmansa myönteisiin puo-
Jatkuij seuraavalla sivulla
N i - l - ^ i < . C l a s t
Hengenpelastusta. Estääkseen iloisen lo.nan päättymästä tragediaan, tämä- St.
Jolin Ambulance-yhdistyksen jäsen antaa opetusta suusta-suuhun tekohfenkityk-sen
antamiseksi. Vasemmalla, "onnettomuuden uhrin pää on taivutettu täydellisesti
taaksepäin. Tekohenkityksen anta;a vetää tytön leukaa eteenpäin suoris-taakseen
henkitorven, puristaa sieraimet kiinni, asettaa suunsa tytön suun päälle
ja puhaltaa toisessa kuvassa ilmaa tytön keuhkoihin. Uhrin rinta nousee sitä myöten
kun keuhkoihin puhalletaan ilmaa. Kolmannessa kuvassa tuleeilma ulos ja
rinta laskee. Tätä pitää jatkaa uudestaai ja uudestaan. — TNS-rkuva.
emokraattisten voimien
yhteistyö de Gaullea vastaan
Ranskan kommunistisen puolueen
17. edustajakokous pidettiin
Pariisissa 14—17. päivänä toukokuuta
1964. O l i odotettavissa, että
tästä kokouksesta tulisi erittäin
merkityksellinen. Olihanseerään
kapitalististen maitten suurimman
puolueen edustajakokous.
Tässä ei petyttykään. Jo kokouksen
ulkonaiset puitteet olivat varsin
merkittävät, sillä edustajia
osallistui kokoukseen yli 800 ja
ulkomaisia valtuuskuntia y l i 40.
Sitäpaitsi edustajakokous oli täysin
avoin sanomalehdistölle. Porvarilliset
sekä sosialidemokraattiset
lehdet Ranskassa seurasivat-k
i n kokousta päivittäin ja julkaisivat
siitä huomattavia selostuksia.
Myös Ranskan televisio lähetti
useina päivinä kokousohjelmaa.
Keskeinen kysymys edustajakokouksessa
oli demokraattisten voimien
yhtenäisyys. Erityisen suurta
huomiota kiinnitettiin sosialidemokraattien
ja kommunistien yhteis
toiminnan aikaansaamiseen ja kehittämiseen.
Pääalustuksessa, jonka
piti Waldeck Rochet korostettiin
laajasti ja voimakkaasti niitä uusia
olosuhteita Ja mahdollisuuksia, jotka
ovat viime aikoina syntyneet yhteistyölle
sosialidemokradtlien ja
kommunistien välillä.
Erityinen huomio kiinnitettiin
ideologisiin näkökohtiin. Osoitettiin,
että tässäkin suhtees.sa lähentyminen
on mahdollista. Esiintuotiin monia
myönteisiä esimerkkejä sosialidemokraattisten
ja kommunististen
työläisten yhteisistä taistehjista mo-nopolipääomaa
vastaan. Yhteistyö
demokraattisten voimien kesken on
välttämätöntä Ranskan vapauttamia
seksi de Gaullen yksilövaliasta.
Tärkeä kysymys oli myös puolueen
sääntöjen uudistaminen. Tässäk
i n suhteessa huomioonotettiin se
kehitys mikä kommunistisessa liikkeessä
on tapahtunut kansainvälisesti
j a ideologisesti.
Voimakkaan vaikutuksen teki ko
kousedustajien nuoruus ja innostus,
jolla he osallistuivat keskusteluun.
Mainittakoon, että kokousedustajien
keski-ikä oli 34 vuotta.
Suurta huomiota edustajakokouksessa
sai kansainvälisen kommunistisen
liikkeen tila. Useat kokousedustajat
käsittelivät tätä kysymystä
lähinnä Ranskan puolueen näkökannalta.
Keskustelussa osoitettiin
esimerkein miten kiinalaisten johtajien
harjoittama hajotustoiminta
suuntautuu Ranskan kommunistista
puoluetta vastaan Ranskan maaperällä.
Kansainvälisen kommunistisen
liikkeen tilanne tuli korostetusti
esille sen johdosta, että edustajakokoukseen
osallistuneet voljespuo-lueitten
valtuuskunnat tervehdyksis
sään koskettelivat myös tätä kysymystä.
Voimakkaana nousi vaatimus
kansainvälisen neuvottelukokouksen
järjestämisestä.
Määrättyä huomiota ovat mm.
porvarillisessa lehdistössä herättäneet
muutokset Ranskan kommunistisen
puolueen johdossa. Puolueen
pitkäaikainen ja kansainvälisestikin
tunnettu pääsihteeri Maurice Tho-rez
pyysi vapautusta pääsihteerin
tehtävistä. Tähän uusi keskuskomitea
suostuikin. Perusteluna, tälle
muutokselle oli ennen kaikkea se,
että vapauttamalla Thorez sihteeristölle
kuuluvien käytännöllisten tehtävien
hoitamisesta hänelle jää
enemmän aikaa keskittyä suurten
tdrkeitten poliittisten kysymysten-hoitamiseen
ja puolueen johtami
seen. Hänet valittiin, puolueen puheenjohtajaksi,
joka on uusi puolueen
johtoelin. Puolueen pääsihteeriksi
valittiin keskuskomitean toimintakertomuksen
esittäjä Waldeck
Rochet, joka monien vuosien ajan
on ollut pääsihteerin ensimmäisenä
apulaisena ja läheisessä yhteistyös
sä Maurice Thorezin kanssa.
Ranskan kommunistisen puolueen
edustajakokous teki erittäin voimakkaan
vaikutuksen. On varmaa, että
tällä edustajakokouksella on suuri
merkitys Ranskan kommunistisen
puolueen ja työväenluokan sekä koko
kansan elämälle lähivuosien a i kana.
Myös kansainvälisesti tällä kokouksella
on suuri merkitys. Kokoushan
muodosti ideologisesti yhtenäisen
korkeatasoisen neuvonpidon,
jossa vaatimus kansainvälisen
kommunistisen liikkeen yhtenäisyydestä
nousi voimakkaasti esille.
— K. U.
Siiurih kirkko
JohaipiMbufg. — Nederdits
J3i^4lm«eirde Krek Etelät
tuomitsi Inaa^
-UfBi-lltana']Btelä-Afrikan kirk-
1iSiWravoston c^tä; viimeksir
mainittu esitti muutama päivä
sitten protestin rotusyrjintäoh-jebnan
ylläpitäjää, ns. 90 päiväii
pidätyslakia vastaan. Mainitun
lain nojalla voidaan syytöstä nostamatta
pidättää henkilö aina 90
päiväiisi kerrallaan:
"Meitä uhkaa nykyään vallankumouksen
ja sabotaasbin - ai-heuttaraa
vaara, mikä, edeltää
vallankumousta ja totaalista sotaa",
sanoo edellämainittu kirkko
julkilausumassaan; "Tämä
oikeuttaa poikkeukselliset toimenpiteet."
Protestanttieni katoliikkien,
juutalaisten ja muhamettlen johtajat
ovat vaatineet, että hallituksen
tulisi romuuttaa tämä
laki, minkä mukaan oikeusministeri.
Balthazar Vorster voi pitää
kenen tahansa pidätettynä ja
muusta maailmasta eristettynä
aina 90 päivää kerralla, mitään
syytöstä nostamatta.
Tui^kki karkoittaa
25 kreikkalaista
IstanbuL ~ Tarkin sIsäminLste-riö
pi&tti Mnoantatna karkottaa
mao-ita 25 Kreikan kansalaisU
maata vahingoittavan toiminnan
Johdosta. Näille 25 kreikkalaiselle,
Jotka ovat asuneet Istanbulissa,
on annettu viikko aikaa poistua
maasta.
Karkotetut ovat pääasiassa teollisuus-
Ja liikemiehiä.
Kaksi Smyrnassa asuvaa Kreikan
kansalaista on saanut samasta
syystä maastapoistnmiskeho-tuksen.
NL ei aio rajoittaa
toimintavapauttaan
Tokio. — Japanissa parhaillaan
vieraileva Neuvostoliiton ensimmäinen
varapääministeri Anastas M i -
kojan on kiistänyt länsimaissa esiintyneet
tiedot, joiden mukaan Neuvostoliitto
liittyisi lähitulevaisuudessa
kansainväliseen valuuttarahastoon,
ilmoittaa Japanilainen uutistoimisto
Kyodo.
Keskustellessaan Japanin kemiallisen
teollisuuden edustajien kanssa
lauantai-iltana sanoi Mikojan saman
uutistoimiston mukaan, ellei
Neuvostoliitto aio rajoittaa toimintavapauttaan
liittymällä kansainväliseen
valuuttarahastoon tai kansainväliseen
patenttisopimukseen.
Mikojan kertoi samalla Neuvos
toliiton suunnittelevan öljyn kuljettamista
suurten öljyjohtojen
avulla K^jukoitään. Suunnitelm.-i
toteutetaan, jos Japani "suostuu
vuosittain ostamaan 10 miljoonaa
tonnia raakaöljyä ".Hän toivoi samalla,
että Japani voisi toimittaa
Neuvostoliitolle tarvittavat öljyjoh-dot.
L-saksa]aista pääomaa
Brasiliassa
Rio de Janeiro. — Länsi-'Saksan
presidentUJHeimxllv^ lentoteitse
Rio de Janeiirosta Bonniin
vierailtuaan kolme viikkoa Etela-
Amerikassa Ja käytyään siellä neljässä
maassa.
Lilbke ja Brasilian presidentti Cas-t"
ello Branco sanoivat yhteisessä j u l kilausumassaan,
etta Lansi-Saksa ja
Brasilia aikovat ennen kesäkuun 30.
päivaa tehdä sopimuksen, jonka tarkoituksena
on rohkaista yksityisiä
.saksalaisia investointeja Brasiliassa.
Mitä muut sanoit .
iiiinfipiBRffitii»^
T^»ELLA^"VAN^A^N |«ÄLI^IN" . . . • ' / ^
. . . Sima sivussa tämä rauhallisen nnnsfkkais^ell^ riUtri < N L : D p|B- ^
ministeri Hrushfeliev — V ) tavallisen hauklbniiätl^v^n lisäksi lateli ««•
isieUä täällä puheittansa höysteeksi iihl^auksia läpjttS:i^
hatansfcäinilaiseen'malHin^... ifimäicäipa nfekin J o i ^ Jg
masivat, jotka ovat Moskovan sireenilauluja rauhallisesta rinnakkaiselosta
lämpimin korvin kuunnelleet, että petosta kaikkiion j a että venälSinen-
"rauhallinen rinnakkaiselo" ei merkitse mitään muuta k u i i i l S n s i m a a r u f /f
laisten kurkkujen katkaisua heti kun moskovalaiset siihen uskovat pysty:.,,
vänsä. — Kiviperän Pekka. '
9 ; - ;
V A S T I N E E K S I N Y K Y A I K A I N E N NÄKYMÄ - - . M
Me elämme nyt ydinasesodan-puhkeamisvaaran jälkimainingeissa:
. .Meitä ei uhkaa Neuvostoliiton hyökkäysvaara; toisaalta' me efome yfiii/,
komennella Neuvostoliittoa paikasta toiseen. <
' Kylmä s o t a— sen paheellinen j a vaarallinen vaihe on s i v u u t e t aVi^"'
pitkäaikainen kilpailu eri yhteiskuntamuotojen välillä jatkuu . . . —- T i i n - ,„^;,i
nettu yhdysvaltalainen kommentaattori Walter Lippmann äskettäisessä
CBS;TV haastattelussa. ,
niiiitiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiinnniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiniiiiiiiiniiiiiiiiiiii)^^ -
Vapauden leyitysrynläykseii voitlajai '
uusien tilausten hanKMilpäilussa
Toukokuun 1 pnä päättyneen Vapauden levitysryntäyksen misien
tilausten hankintakilpailun e r i sarjoissa voittivat sefuraavat: •"'"'^
A-SARJASSA 3 kk. 6 kk. 1 vk. y h t P i s t i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-05-28-02
