Vapaus, May 18, 1922

              «
Tofstaiiia, tonkok. IS p. Thursdsy, May IStlu
tSana^an suomalaisen tyoväestfin äänenkannattaja, ilaea-
077 Sadburyssa, Oot., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUBO, J. W. SLUP
| i ! ^ ^ T a toimittaja. ToimitoBsihtccri.
V A P A U S
• ' (Dberty)
The only organ of Finnish Workew in Canada. Pub-
Hshed in Sudbury, Ont, every Tnesday, Tbursday and
Satnrday. •
: Advertising rates 40c per coL Inch. Minimam charge
for sinde insertton^TSc. Disconnt on standing advertise.
inent The Vapaus is the best advertisuig medium among
&e Finnish Pcople in Canada. .
nmotnshinta 40(r palstatnumalta. — Ahn hmta Äcrta-
Urootnksesta 7Bc. — Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto
värsyistä 50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja aviolutto
Ilmot alin hinta $2.00, nimenmoutosilm. (mnateö kuin
OviuiiJitoamotnstCT yhteydessä l2-00^ kerta. ^--Avioerofl
jaotukset $2,00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tnkset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteUmotukset
$1.00 kerta (8 kertaa $2.00). - Kaikista Omotuksista,
loista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
. TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja ytoi kk. 75c. ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoh vk.
08.00 jp kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
p i t s i asiamiesten joillg on takaukset.
JOB'ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Bdrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. Llikkenhoitaja,
huutamaan tyttöjen puutetta. Järjestäytyminen perhe
palvelijain keskuudessa on Canadassa vielä n i i n keh
noa, että sitäkään tietä e i voida parannuksia saada a i ­kaan.
Joissakin kaupungeissa on tosin j o n k i n l a i s i a p a i
velUain yhdistyksiä, mutta valitettavasti n i i n pienellä
jäsenmäärällä, että on oikeastaan tarpeeton puhuakaan
6iitä. E i millään a l a l l a tuskin olekaan n i i n huutavaa
puutetta tehokkaan järjestämistyön aloittamisesta kuin
j u u r i sillä a l a l l a , mutta valitettavasti siihen ei k i i n ­nitetä
t a r p e e b i suurta huomiota, n i i n tärkeätä k u n se
kaikessa tapauksessa o l i s i k i n . Jos palvelijat saataisiin
järjestettyä, j o s heidät saataisiin tuntemaan todellinen
asemansa; n i i n varmaa on, että heidän olosuhteissaan
j a asemassaan voitaisiin saada tuntuvia korjauksia a i ­kaan.
Yksinäisiä kynttilöitä
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomek, Puhelin 1038.-Postiosote:
Box 69. Sttdbnry, On
Bcgistered at the Poat Office Department, Ottawa, as
fleeond class matter.
Naispalvelijain asema Canadassa
Canadan p o r v a r i l l i n e n lehdistö pitää tavattoman
suurta ääntä siitä miten perhepalvelijoilla Canadassa
on hyvät olosuhteet ja kuitenkin niistä on aina puute
K e r r o i m m e k i n viime numerossamme, että esim. Mont­r
e a l i n naistyöläisiä välistävät työnvälitystoimistot ja
erinäiset yhdistykset, koettavat hakea syytä siihen, että
naispalvelijat eivät pysy Montrealissa, vaan siirtyvät
jonnekin muualle. Yhtenä painavana syynä perhepal
velijoiden vähyyteen selitetään, että Quebecin maa­k
u n n a l l a ei ole tarpeeksi paljon värväyskonttooreja
E u r o p a n maissa j a varsinkaan Britanniassa, josta enim­min
palvelijoita toivotaan saatavan.
Kuitenkaan nuo porvarilliset seurat, työnvälitystoi­mistot
j a lehdet eivät halua ottaa analyseeratakseen
todellisia syitä, vaan uskottelevat värvääjäin puutteen
olevan suurimpana syynä palvelustyttöjen puutteeseen
Todellisten syiden löytäminen ei itse asiassa kuulu­kaan
porvareille, sillä jos h e hakisivat todellista syytä
vahingoittaisivat he sillä omaa asiaansa. Siksipä ei
perustetakaan syitä etsiä muuta k u i n pinnalta, jotka
todeilisiiudessa oivat pohjalla. Pohjimmaisten syitten
-penkominen toisi päivänvaloon sellaisia asioita, että
niitten julkisuuteen saattaminen, jopa itse porvaris­t
o a k i n kauhistuttaisi. Ja siksi ne onkin jätettävä.
E n s i k s i k i n lähtiessämme asiaa jossain määrin kos-tetielenläöil,
öleiiimö pftkoteltuja sanomaan, että C&-
i i ä t e a ei löileiiisuudessa ole puutetta naispalvelijois­t
a , mutta olosuhteet j o i d e n , alaisena s u u r i n osa per-hepalvelijoita
joutuu työskentelemään, ovat sellaiset,
että ne eivät tyydytä palvelustyttöjä, jotka hakevat
itselleen muuta työtä, Ensiksikin heille maksetaan
«seimmisBa tapauksissa niin pientä palkkaa, että sillä
e i pysty kunnolleen edes itseään vaatettamaan j a p i ­täähän
p a l v e l i j a i n k i n olla puettuna siististi j a puhtaas­ti,
tai muussa tapauksessa heitä ei tarvita. Työpäivä
heillä on tavattoman pitkä, useissa tapauksissa 14—15
t u n t i i n vuorokaudessa. Tosin heille joissakin paikoissa
myönnetään yksi iltapäivä viikossa vapaata, jopa jos­kus
sunnuntaisinkin, mutta on se sentään n i i n vähäinen
vapaus, että sitä ei vapaudeksi kannattaisi mainita-
Jcaan. Ja tuotakaan vapautta ei ole k a i k i l l a , sillä
liseat palvelustyttöjä tarvitsevat haluavat pitää tytöt
m a h d o l l i s i m m a n tarkasti työssä. Useissa tapauksissa
työ on n i i n kovaa, että ei jaksaisikaan ottaa vapaa a i ­k
a a , vaikka sellaista salluisi saamaankin. Tämän l i ­säksi
tyttöjä kohdellaan k u i n entisajan kahleorjia, jotka
ovat täydellisesti sidottuja isäntiinsä. Isännät raääräi
levät j o p a itse senkin minkälaisissa paikoissa, ja kenen
seurassa työläisensä saavat kulkea. Jos palvelustyttö
ei lule määräaikana takaisin sisälle palveluspaikkaan
sa on siitä seurauksena kuulustelu, j o k a monessa ta
pauksessa voittaa yleisten tuomiolaitosten toimittaman
r i k o l l i s t e n kuulustelun.
K u n perhepalvelijoiden asema on edelläsanotunlai-nen,
n i i n onko silloin ihme jos tytöt eivät halua pysyä
paikassaan, vaan hakevat itselleen j o t a k i n sellaista l o i n ­ta
j a työtä, jossa edes saa j o n k u n verran vapaa aikaa,
eikä tarvitse jokaisena v i i k o n päivänä tehdä työtä, k u ­ten
palveluspaikoissa on laita. Suuri osa perhepalve-l
i j o i t a siirtyy tehdaslaitoksiin, osastokauppoihin ja
useat joutuvat naimisiin j a siten lakkaavat olemasta
varsinaisina palvelijoina. Mutta Canadan suurissa kau­pungeissa,
kuten Montrealissa, Torontossa, Vancouve­r
i s s a , Winnipegissä ja Quebecissa tavataan paljon tyt­töjä,
j o t k a ovat perhepalvelijoista siirtyneet prostitut-s
i o n i n uhreiksi, myymään itseään=^nimmän tarjoovalle
j a sillä tavalla elättämään itseään.
Jos perhepalvelijain olot olisivat edes jossain mää­rin
siedettävät, n i i n varmaankaan ei tarvitsisi puhua ja
huutaa niitten puutteesta, mutta eihän olekaan tarko-tus
se, vaan tarkoitus on saada yhä useammat tytöt
tulemaan tänne j a kurjistamaan perhepalvelijoiden
asemaa entisestäänkin. Vielä nykyisetkin palkat ovat
p e r h e p a l v e l i j o i l a tarvitsevain mielestä l i i a n suuret ja
siksi palvelijoita o l i s i k i n saatava tänne mahdollisim­man
paljon, kilpailemaan työpaikan saannista, jossa
tapauksessa o l i s i edullinen tilaisuus painaa palkat vie­läkin
alemmaksi. Siinä se on s y y , j o k a porvarilehdis-
Jön ja icaikennimiset p o r v a r i l l i s e t yhdistykset panee
Sosialidemokratia ei ole kestänyt yhteisen rinta­man
tulikoetta. Joukkojensa tuomio^ pelosta on m a i l -
man sosialidemokratian ylin johto vielä nimellisesti
mukana yhteisessä pyrkimyksessä mutta käytännössä
saboteeraavat väliniveleet kaikissa maissa proletariaa­tin
polttavan tahdon toteuttamista. Vanderveldet, jot­ka
häpeänleima otsallaan syyttävät kommunisteja omis­ta
rikoksistaan, Brandingin kalvankantajat, s u u r i p a ­kinoitsija
Sasu j a p i e n i teoreetikko Keto^ Vorvvärtsin
miehet j a k a i k k i , jotka kuninkaiden, porvariston j a näi­den
laitosten käskyläisinä puoskaroivat p o l i t i i k k a a j a
kelluvat p i n n a l l a vain sen n o j a l l a , että poliittinen tais­telu
on epätasaista, että heidän vastustajiensa suu on
sidottu taikka että nämä, taistelun käydessä sosiali­demokratialle
k r i i t i l l i s e k s i , riisutaan «aseistaan» j a t e l -
jetään v a n k i l o i h i n — kenen myötävaikutuksesta, kenen
vihjauksesta, jääköön mainitsematta.
Mutta proletaarinen tahto on v u l k a a n i m a i n e n : kur­juuden
j a nälän kurimo paiskaa j a paiskaa sen yhä
esiin. Sammutetut tulivuoret suitsuttavat yhä uudes­taan
tultaan.
Eipä ole proletaarisen omantunnon ääni vaiennut
esim; Suomessa, vaikkua, sen kuuluttajien osaksi on vuo
sikausia tullut marttyyrivaellut, j o k a käy y l i k a i k k i en
tähänastisten legendain Ja kärsimystarinain. E i ole
Suomenkaan pohjakerran luonnonlain omainen vapah'
duksen k a i p u u monumentti, joka voidaan viskata avan
oon. Se tyyntyy vasta sitten, kun on poistettu k i r i s -
ysjärjestelmä, sorto, palkkaorjuus, mitkä ovat sen vi
rittäjät j a lietsojat.
T a i k k a Saksan pohjakerran! Sehän on oikeastaan
ollut p a l j o n lähempänä maaliaan kuin koskaan Suo­men
työväestö, mutta vaikeata sanoa, kumpiko tällä
laavaa olisi syvemmässä alennuksessa. Mutta mittasuh­teet
ovat n i i n p a l j o n valtavammat edellisessä. J a sen
isäksi ovat sen Nosket ja Hörsingit olleet suomalais
tenkin hengenheimolaistensa oppimestareja — Saksan
sosialidemokratian taktiikka, sitähän e i o l e omaksuneet
ainoastaan e r i maiden sosialidemokratiat, se o n kel­vannut
valkoiselle porvaristollekin. Nosken jälkeen
vasta kunnostautuivat monen muun maan valkoiset
röväen harventajat.
J a m i l l o i n Saksan porvaristo ei ole tarvinnut s.o-sialidemokratisia
piiskureita, on se tyytynyt näiden v a i -
tiomiehiin: Ebertit, Radbruchit j a Severingit ovat teh­neet
Saksan yläluokalle vähintäin yhtä suuria palveluk­sia
kuin koskaan Noske. Liitosfia porvarien kanssa ovat
le näiltä saatteet osan vallasta, työväkeä kurissa pitä­vän
osan v a l l a s t a ; porvarillis-sosialidemokratinen ko-coomus
on täydentänyt Nosken työn: typeryttänyt
taikka puristanut luiset näppinsä proletariaatin sen
osan kurkkuun, jota Noske ei passittanut toiseen maa-maan
taikka Hörsing teljennyt kuritushuoneisiin ja
keskitysleireille, typerryttänyt j a kuristanut, jotta se
o taisi mukisematta kantaakseen koko maailmansodan
rasitukset j a lisäksi tuottaisi entistä suurempaa lisäar­voa
kiristäjilleen. Mutta proletariaatin etujoukot —
communistit — eivät silti ole hellittäneet otettaan,
'f^hä ankarammin taistelevat ne v a i n luokkansa elineh­tojen
puolesta, yhä selkeämmin kuuluttavat proletaa­rista
tahtoa, sen yhteisyyden kaipuuta.
J a yksinäisiä kynttilöitä leimahtaa l i e k k i i n sosia­lidemokratian
oma&^flkirt keskuudessa: onhan tilanne
aivan liian kauhisimiava, onhan käsittämätöntä, että
maan suurin työväenpuolue johtajainsa harhaannutta-ma
palyelee taantumuksen renkinä, taistelee p o r v a r i l ­lisen
valtion pakkolakien ja sorlovälineiden turvin
«somaa» luokkaansa vastaan j a jarruttaa sen yhytmistä.
Dosseldorffin sosialMemokratien äänenkannattajas­sa
viskaa muudan tuskastunut sosialidemokraati kei­hään
keskelle johtajiensa luihua parvea.
Uusi maailmanvallankumouksen vaihekausi on alka­nut!
kirjoiltaiä hän. Tuhannet katkerat kokemukset,
nälkä j a puute ovat v i h d o i n k i n pakottaneet heräämään
harhasta j a sokaistuksesta; päästään tietoisuuteen siitä,
että ollaan hyvällä tiellä joutumassa yhteisen v i h o l l i ­sen
uhriksi aina sydänverta myöten. J a tietoisuuteen
herääminen avasi jälleen korvat vanhalle vastustamat
tömalje k u t s u l l e : K a i k k i e n maiden työläiset, liittykää
yhteen! Yhteystahto rientää eteenpäin, täytyy rientää
eteenpäin, sillä se on historiallinen välttämättömyys.
Sen hetki on lyönyt! 17i heikkojen ja epäkelpojen joh-takin
päiden pakotit se esiin Berlinin kansainvälisen
sosialistikongressin. J a esteiden poistaminen tämän to­della
terveen yhteisrintaniatahdon tieltä on tällä haa­vaa
jokaisen ehdoton velvollisuus, joka tarkoittaa pro­letariaatin
parasta, siis myös sosialidemokratisenkin
puolueen velvollisum.
J a k i r j o i t t a j a kuvaa, m i h i n pettymyksiin p o r v a r i l -
lis-sosialidemokratinen kokoomuspolitiikka on Saksan
työtätekevät kerrokset johtanut.\ Verokompromississa,
koulukompromississa, luokkaoikeuden käytössä, lakko-oikeuden
j a 8-tunnin työajan kysymyksissä «on sosia-lidemokratinen
puolue jäänyt paraatiralsuk^i». K a i k ­kien
kuormain kantajaksi on lopullisesti jäänyt prole­tariaatti
mutta tuotantovälineiden omistajat sen s i ­jaan
eivät suorita mitään veroja — k a i k k i sälytetään
kuluttajille, kiskotaan tuottajilta. Tässä valossa 'On
tarkastettava kokoomuspolitiikkaa, ja jos se on saatu
aikaan niiden petoksella, joita me olemme tottuneet
pitämään pyhimpäin tehtäväimme harrastajana, niin
loppu siitä, mieluummin tänään kuin huomenna! Kuin­ka
kauan istumme me syntisten ja puplUcaanien kans­sa?
kysyy dusseldorffilainen sosialidemokratinen to­veri.
Ja tällaisen kysymyksen asettaminen keskellä sosja-lidemokratista
paatumusta on enemmän kuin puoli va'
kuutta siitä, että yhteisajatuksen juuret ovat ääret­tömän
paljon syvemmät kuin mitä sosialidemokratiset
johtajat ovat uneksineetkaan, niin syvät, että ne kai­paavat
maan heidän altaan; että yhteinen rintama vain
vartoo toteuttamistaan. M. T . ^
NayttÄa (ilta, etta Mtamiehiin ei
auta luottaa, vaan jokaisen on
hoaldttava yksi uusi tilaaja.
Kaksi viikkoa on nyt umpeen ku­lunut
siitä kun Punainen kuuStusi
julistettiin, mutta saavutukset tuol­la
ajalla ovat sellaiset, että eipä
niistä oikeastaan kehtaisi mainita,
mutta kun me nyt tahdomme olla
jäsenistölle ja Vapauden ystäville
rehellisiä, niin sanottakoon asiat
suoraan, kursailematta, ja niinkun
ne todellisuudessa ovat Me julis­timme
punaisen kuukauden sillä tar­koituksella,
että juuri se aika teh­täisiin
ylimääräistä työtä lehtemme
levittämiseksi, mutta valitettavasti
olemme pakotetut myöntämään, et­tä
asiaan ei olekaan käyty käsiksi.
Ja sensijaan, että tilaajamäärä oli­si
kohonnut, on se päinvastoin las­kenut.
Uusia tilauksia on kylläkin
tullut, mutta entisiä on katkennut
enemmän ja tulokseksi olemme saa­nut
sen, että tilaajamäärä on las­kenut.
Täältäpäin katsottuna me emme
voi asiain tilaan nähdä mitään muu­ta
todellista syytä kuin sen, että
asiamiehemme eivät toimi tarpeeksi
tarmokkaasti ja että yleinen velt­tous
on joukoissa, jotka ovat olleet
ja edelleenkin ovat Vapauden kan­nattajina.
Asiamiehiin ei oikein vah-vasti
^nään voi luottaa _ ja mah­dollisesti
he eivät aina ehdikään jo­kaiseen
paikkaan juoksemaan !can
heillä asiamiestehtävänsä ohella on
muitakin hommia. Juuri tuota seik­kaa
silmälläpitäen me vetoamme ifyt
kaikkiin Vapauden tilaajiin ja sa­nomme,
että heidän tehtäväkseen
nyt jää se työ mitä asiamiehet ovat
kykenemättömät tekemään. Joka a i ­noan
tilaajan on nyt ryhdyttävä
asiamieheksi ja koetettava saada
tuttavansa tilamaan lehti, sillä to­dellakaan
muu ei nyt auta. Tuo
on hyvin kohtuullinen vaatimus, jon­ka
voi täyttää jos vain todellista
halua on asiamme edistämiseen ja
agitatsionityön tekemiseen joukois­tamme
vielä pois pysyttelevien kes­kuudessa.
,
Silloin kun Punaisen kuultauden
julistimme kestäväksi 15 p. kesäk.
niin me samalla asetimme jokaisel­le
paikkakunnalle vissin määrän,
jonka heidän on tilauksia hnkitta-va.
Usealla paikkakunnalla tuo
määrä on tullut nyt suuremmaksi,
sillä katkenneet tilaukset ovat sen
vaikuttaneet. Mutta tuohon alkupe­räiseen
määrään on päästävä, ja sii­hen
varmasti päästään jos vain to­dellista
työtä tehdään. Kaikkialla
järjestyneet vallankumoukselliset
työläiset tekevät väsymätöntä työ­tä
lehtiemme levittämiseksi ja mei­dän
on seurattava heidän esimerk­kiään,
sillä sanomalehtemmehän
ovat mailman parhaita agitaattorei-ta,
joita pitäisi kulkeutua jokai­seen
proletaarikotiin. Täyttäkääm­me
siis tämä pyhä velvollisuutemme
asiamme eteen ja katsokaamme, et-
•;ä porvaristo jo heidän kanssaan
yhdessä toimivat työväenluokan yh-
;eisen ja yhtenäisen rintaman ra­kentamisen
vastustajat eivät saisi
ilon aihetta, jota heillä todellakin
on silloin jos päästämme tilaaja-määrämme
alenemaan.
Siksi nyt on jokainen saatava
paikalleen, rintamaan, hyökkäykseen
ja tuliseen taisteluun vihollistamme
vastaan. Jokainen uusi tilaaja mer­kitsee
vastustajaimme voiman hei­kentymistä
ja siihen on päästävä,
päästävä vaikka millä keinolla, So-ahuutomme
olkoon, että meidän on
päästävä eteenpäin, jatkuvasti
eteenpäin ja tuumaakaan ei saa
antaa perään. Siksi, joka mies kun
sotamies.
Seuraavilla paikkakunnilla on saa­tu
ehdoksi asetettu uusien tilaajien
hankinta täytettyä: Grant, Neme-gos,
Biscotasing, Torren, Torrus,
Carson Mine, Calgary, Squilax ja
Victoria. Kaikki tässä mainitut oVat
vain pieniä paikkakuntia^ ja heidän
osalleen asetettu määrä oli vähäi­nen,
joten kokonaistulos ei ole suu­ri,
mutta osottaahan se, että niis­sä
on ainakin yritetty täyttää vel­vollisuutensa.
Emme ollenkaan epäi­le,
etteivätkö edellämainitut paik­kakunnat
lisäisi tuloksiaan vieläkin
ja siten osoita muille, miten on me­neteltävä.
Nyt vain tässä olevilla
paikkakunnilla on pidettävä yhtä
tärkeänä velvollisuutena pitää sil---
mällä, että tilaukset eivät pääse kat­keamaan,
vaan että ne aina aika­naan
uudistetaan ja siten taataan
Vapaudelle ainakin pysyväinen t i ­laajamäärä,
mikäli nämä paikka­kunnat
on kysymyksessä.
Viimeisessä katsauksessamme osoi­timme,
että Toronto on pian pääse­mässä
Port Arthurin tilalle, jopa
edellekin. Kuitenkin Toronton tilaa­jamäärä
on viikossa laskenut yhdel­lä
tilaajalla ja Port Arthur viidel­lä.
Kumpasessakin ollaan nyt sa­massa
tilaajamäärässä, joten molem­mat
ovat ensi tilalla. Nyt varmaan­kin
seuraa hurja taistelu edellämai­nittujen
paikkakuntain välillä ensi-maisesta
tilasta, sillä kumpaisella­kin
niin Torontolla kun Port Art­hurillakin
on hyviä mahdollisuuksia
sen saamiseen. Siksi odotammekin
taistelun saavutuksia mitä suurim­malla
jännityksellä. Torontolaiset,
muistakaa nyt pitää kurssinne ja
pyyhkäiskää kerrankin Port Arthu­rin
sivu, sillä nyt jos koskaan
teillä on siihen tilaisuus. Sault Ste
Mariessa ei tilaajamäärä viikon si-.
säilä ole muuttunut ollenkaan,
vaan pysynyt täydelleen samassa,
samoin on Cobaltissa, Connaught
Stationissa. Kirkland Lakella on
taas alentunut, samoin Timminsis-sä,
Finlandisa, Intolassa ja oikeas­taan
koko Port Arthurin ympäris­tössä,
joten joutuupa tuumaamaan,
että eikö se piiritoimikunta siellä
saa mitään aikaan Vapauden levi­tyksen
tehostamiseksi. Monilla muil­la
paikkakunnilla on alentunut mis­sä
yhdellä ja missä useammalla,
mutta me odotamme kuitenkin, että
tuo tappio saavutetaan takaisin ja
hyvän lisän kanssa, kunhan nyt
kaikkialla pääsevät siitä suomalaisel­le
ominaisesta saamattomuudesta eli
hidasluontoisuudesta jolla asioihin
aina ensi aluksi käydään kiinni. Jo­kohan
seuraavassa katsauksessa
saamme tilaajamäärän ilmoittaa ko­honneen,
vai vieläkö joudumme pu­humaan
alenemisesta.
Nyt on vain jokaisen muistetta­va,
että Punaisena kuukautena
kaikki tilaajamme toimivat asiamie­hinä
ja ottavat tilaajia täydellä to­della.
.
Vapauden levitysosasto.
ten, että Timminsin osaston asetta­mista
ehdokkaista valitaan 4 j a So.
Porcupinesta ja Pottsvillesta 1, yh­teensä
siis 5 lukuinen. Näistä vii­destä
edustajakokous valitsee piiri­järjestön
sihteerin. Laajennettuun
piiritoimikuntaan 1 jokaisesta pii­riin
kuuluvasta osastosta,
10. Luettiin Cobaltin osaston
alustukset:
a) Osasto ehdottaa piirijärjestön
sihteeriksi Jalraar Oksasta ja sih­teerin
palkaksi ei enempää kuin
$15.00 kuukaudessa.
b) Agitatsioonityön tehostami­seksi
englanninkielisten keskuuteen
katsoo osasto parhaimmaksi muo­doksi
tehdä sitä sanomalehden kaut­ta;
ja siksi on ryhdyttävä avusta­maan
<The Worker> lehteä, saada
se ennenkaikkea jaloille'en. Siksipä
osasto kehottaa pitämään iltamia
piiriin kuuluvissa osastoissa 6 kk.
ajan, josta vastapalkkioksi toivotaan
että sanotun lehden taholta palka­taan
kykenevä henkilö kuuk. ajaksi
levittämään tuota lehteä ja myy­mään
kirjallisuutta tässä piirissä.
e) Naisten keskuuteen on vält­tämättä
saatava toimimaan heidän
keskinäisiä n.s. kehitysseuroja.
d) Toverilainakysymys, joka vii­meisen
S. Järjestön edustajako­kouksen
päätöksen jälkeen on syn­nyttänyt
erimieltä, niin siihen näh­den
on mielipiteemme, että yksityis­ten
saatavat maksetaan, mutta osas­tojen
saatavat jätetään maksamat­ta.
^ $4.00 päivältä ja ky
Cobaltm edustajain rauS
$6.
he
$18.90,
PÖYTÄKIRJA
tehty Pohjois-Ontarion piirijär­jestön
perustavassa kokoukses­sa
huhtik. 30 p. 1922 Timmin­sin
S. S. Osaston talolla.
1. Kokouksen avasi Väinö A. To-ko
lausuen edustajat tervetulleiksi.
2. Valittiin puheenjohtajaksi D.
Louhi ja sihteeriksi J . Oksanen.
3. Tarkastettiin edustajain valta­kirjat
ja havaittiin ne päteviksi,
Edustettuina olivat: Cobaltin, Rose
Groven, So. Porcupinen ja Timmin­sin
osastot. Kirkland Lake ei ollut
lähettänyt edustajaa, eikä myöskään
tiedottanut kokoukselle, että mikä
on ollut esteenä.
Edustajina olivat: E. Linna ja
K. Lahti, Cobaltista D. Hela, Ro­se
Grovesta, V. Isaakson, So. Por­cupinesta
ja D. Louhi, V. A. Toko
jo Jalmar Oksanen Timminsistä.
4. Kokous päätettiin pitää avo­nainen
järjestön, jäsenille aamupäi­vällä,
vaan koska puolueen taholta
oli järjestetty ' ulkoilmakokous ilta­päivällä
niin päätettiin velvoittaa
jäsenistö menemään tuohon puhe­tilaisuuteen
ja sentähden pidetään
kokous suljettuna iltapäivällä.
5. Valittiin sääntövaliokuntaan:
Väinö A. Toko, E. Linna ja V.
Isakson,
6. Valittiin ponsivaliokuntaan K.
Lahti, D. Louhi, D. Hela ja J .
Oksanen.
7. Luettiin toimeenpanevalta ko­mitealta
tulleet piirijärjestön mal­lisäännöt.
8. Luettiin Timminsin osaston
alustukset,' joissa l:ksi Piirijärjes­töjen
etäisyys huomioon otettuna
katsottiin, että on käytännöllistä
piiritoimikunnan työn keskittämi­selle
valita piiritoimikunta Timmin­sin
ja So. Porcupinen osastoista
siten että Timminsistä valitaan 3
ja So. Porcupinesta 2 piiritoimi­kunnan
jäsentä. Ja mainitut osastot
asettavat tarvittavan määrän eh­dokkaita,
joista edustajakokous voi
valita piiritoimikunnan. 2:ksi Että
piirijärjestön edustajakokous, ^käy­tännöllistä
toiinintaa silmälläpitäen,
pidetään ennen S. S. Järjestön
edustajakokousta.
9. Piiritoimikunnan kokoonpanoon
nähden katsottiin, piirin hajanai­suuden
vuoksi, käytännölliseksi va­lita
varsinainen piiritoimikunta s i -
e) Jos opettajakurssit saadaan
piiriimnle, niin ehdottaa osastom­me
niitten pitopaikaksi Timminsiä.
11. Cobaltin osaston alustuksiin
nähden päätti kokous l:si että
«The Workerj lehden avustamiseksi
on kaikkien piiriin kuuluvien osas­tojen
pidettävä iltamia jatkuvasti,
joiden pidon valvominen jää piiri­toimikunnan
tehtäväksi.
2 ;ksi Edustajakokouksen käsitte­lyn
tulos naisten kehityskysymyk­seen
nähden oli, että piiritoimikun­nat
on ryhdyttävä perustamaan
naisten keskuuteen kehitysrenkaita
missä ei vielä sensuuntaista toimin­taa
ole ja missä on jo olemassa,
niin piiritoimikunnan on koetettava
niitten toimintaa tehostaa.
3:ksi Toverilainakysymyksessä oli
edustajakokous Cobaltin alustuksen
kannalla. Sen lähempi käsittely jä­tettiin
laajennetun piiritoimikunnan
käsiteltäväksi ennen S. S. Järjestön
edustajakokousta.
4:ksi Opettajakurssien pitopai­kaksi
hyväksyi kokous Cobaltin
osaston ehdottaman Timminsin. Kui­tenkin
edellyttäen, että piiritoimi­kunta
tiedustelee lähemmin osas­toilta,
että minkä lukuinen määrä
kustakin osastosta voisi kursseille
saapua.
12. ~-Päätettiin velvoittaa piiritoi
mikunta järjestämään iltama- tai
tanssitilaisuuden toukokuun aikana
piirijärjestön rahaston kartuttami­seksi.
13. Nuorisotoiminnan alkuunpä-nemisessa
päätettiin tukea pääpuo­lueen
alkamaa käytännöllistä järjes-tämistyötä,
sillä nuorison keskuu­teen
ei ole tarvis järjestää mitään
kansallisia ryhmiä, vaan kansain­välisiä.
Nuorisoa ei enää haittaa
kielelliset vaikeudet. Kuitenkin
paikkakunnilla missä ei englannin­kielistä
nuorisoa ole, niin siellä
toimikoon nuoriso vanhempien mu­kana.
•14. Taloudellisten järjestöjen ylös
rakentamiseen nähden ei katsottu
meidän taholta olevan mahdollisuut­ta
alkutoimenpiteisiin, vaan maan
varsinaisen väestön alkuunpanemaa
taloudellista järjestäytymistä olem­me
velvolliset tukemaan.
15. Hyväksyttiin t.p.k, lähettämät
säännöt Pohjois-Ontarion piirijär­jestön
säännöiksi, toisen luvun 1
pykälän ja 6 pyk. muuttamisella;
koskien piiritoimikunnan kokoonpa­noa
ja sen tehtäviä.
1 pyk. Piirijärjestön asioita hoi­taa^
piiritoimikunta, johon kuuluu
4 jäsentä ja sihteeri, jotka vali­taan
siten, että Timminsistä 3 jä
sentä ja sihteeri ja So, Porcupines­ta
ja Pottsvillesta yhteensä 1 jä­sen.
Laajennettuun piiritoimikun­taan
kuuluu 1 jäsen kaikista muis­ta
piiriin kuuluvista osastoista.
6 pyk. Varsinaisen piiritoimikun­nan
kokoukset pidetään vähintäin
kerran kuussa. Tärkeiden ja laaja­kantoisten
asioiden sattuessa on pii­ritoimikunnan
kutsuttava koolle
laajennetun piiritoimikunnan koko­us,
ei kuitenkaan useammin kuin
kerran Sssa kuukaudessa; vaan jos
kokoontumista ei katsota, tarpeelli­seksi
ennemmin, niin kuitenkin en­nen
S. S. Järjestön edustajakoko­uksen
pitoa.
16. Edustajain palkaksi hyväksyt­tiin,
siitä ajasta kun he menettävät
työaikaa, Cobaltin osaston esittä-
Rose Groven
Porcupinen edustaian
?3.00. P ä i v ä p a l k a t ;:
tajalle E. Linnalle 2 n
;8-00; K. Lahdelle i \
^ ^ 0 ; Rose Groven e d ^
Helalle 1 p. palkka, j^^O-cupmen
edustajalle v k
1 P. palkka, $4.00. Timmins
tajat eivät ottaneet palkka^
tajakokouksen menot $48.0(
17. Timminsin osaston
ta ehdokkaista valittiin pi
kuntaan: sihteeribi Jalma
nen, jäseniksi: D. Louhi
ja S. Kallio, So. Porcupi,
Isakson, varalle Aino Haki
Antti Mattson Timminsistä.
nettuun piiritoimikuntaan
Rose Grovesta ja K. Lahti
ta. Kirkland Laken osaston
httava laajennetun piiritoiit
jäsen.
18. Timminsin osasto vali
ritoimikunnafi tilien tarkast
19. Kokous päätti tiedotti
and Laken osastoille, että
osastonsa on alistuttava
edustajakokouksen päätök:
suoritettava osaston osuus
cokouksen menoista.
• 20. Piirijärjestön sääntö
nen luvun l:sen pyk. johde
tettiin, että sikäli kuin pii
maantuu puhujakykyisiä he
niin tulee piiritoimikunnan
heidät listalle ja käyttää
kykyjään agitatsioonityön
sikäli kuin se on mahdollisi
21. Edustajakokouksen j
ja päätettiin julaista Vapau
22. Lyhempi selostus kc
päätöksistä päätettiin lähett.
töille heti.
"23. Pöytäkirjan tarkastaj
Iittiin Väinö A. Toko ja V
Bon. -
24. Kokous lopetettiin, ko
puolesta
Toveruudella
J . Oksanen, piirisi]
Ylläolevan pöytäkirjan
tarkastaneet ja huomanneet
kouksen menon ja päätösten
yhtäpitäviksi.
Verner Isacson V. A.
Pöytäkirjan tarkastajj
Kuzbassin tiedona
Amerikan tyiiläiset tySisä
Uraaleilla.
Lyhyet otteet tov. Marsu
kirjeestä ehkä ovat mieltä
täviä amerikalaisille työlaisi
toten niille, jotka ajatteleva
taa Venäjälle ylösrakentam
' ;eollisuutta.
Tov. F. W. Marsukevich
kirjeessään, joka on päivä
mik. 24 p. 1922, seuraavaa
«Saavuin Madejdenskiin
kuun 19 päivänä, mukam
Berg, jonka tapasin Gorobl
kyssä matkalla. Me menem:
maan muutamaksi päiväksi
Domainin kanssa, siksi k u i
me oman asuntomme. M e
me pojat innostuneina j a ka
naposkisina. He asuvat eräi
vässä bungalow talossa, j
kuusi huonetta ja keittiö, k;
ne, toiletti, iso veranta, sä
ja telefooni. Ilmakas ja
He saavat hyvät pajokat —
annokset — 45 paunaa j a u
paunaa lihaa, 3 paunaa voit;
jon muita ruokatavaroita
kohti kuukaudessa. Tämä '.
siihen ruokaan minkä he t o i '
kovasta, antaa heille tyvi
hyvän elämän. He voivat tä
jon paremmin kuin West V
sa, jos viimeisiin Yhdysval
nomalehtiin on luottamista.
«Koskien sitä vakuutus:£
on Neuvostohallitus antam
nialle että- 50,000 puutaa
tultaisiin antamaan metsi
täyttääkseen vuoden puutu
minulla on tiedonanto että
nuinen juna on m a t k a l l a I
burgista tänne, lastattuna
la, sinetöitynä ja punaisen ;
sotilaiden tarkasti vartioi:;;:
mä on sangen rohkaisevaa
«Metsätyö on tuottanu:
tyydyttäviä tuloksia. Työtä
Castillon ja Lewchuk. T y ö ;
tavat ovat vanhanaikaiset
siitä huolimatta työläiset
täyttäneet ohjelmansa j a u
vat meidän ohjelman muka
mikuun ensimäisinä päivinä
to nousi 74,953 kuutio
puuta, 57,429 tukkiin, 2.84
tiepölkkyyn ja 12,082 hu
puuhiiltä varten. 50 prosen
tä puusta on jokien rann
raiitatieasemilla ja melkei:
tukit ovat kuljetukselle sopi'
kalla. Toukokuun ensimäis
vään mennessä he lupaava
ja kuljettaa 15,000 kuutio
ja 37,000 tukkia lisäksi enti
jelmaan.j
«Koneitten pelastaminen
käynnissä ammuketarve \
Ranskalaiset toverit, Gailler
get johtavat tätä työtä j a
tyvät mainiosti: He työsk
toisten rinnalla, rohkasevs
ja tekevät raskaimman osa
itse. He ovat saaneet h yv
riluotoD ja. hyviä- työtulo