Vapaus, February 23, 1967

              S i v u 2 Torstai, helmik. 23 p. -^.Thursday, Feb. 23„1967
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGÄN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T ^ t Establlshed Nov. 6, 1917
E L . r o R : VV. E K L U N D MANAOER: E . S U K S I
T E L E P H O M E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L . « 7 4 . 4 2 8 4
Published thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Ebn St. West, Si^b^ry, p^i^rlo, CpDjiflJj.
Mailing'address: Bp5(;
Advertising rates upon application, translatioh free xrf oharge.
Authorized as second class mail by the Post Office Departpieht, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
i i i M f m b e r o f t h e CANADIAN IFANGUAGE-RRESJ
Ganadassa: 1 vk: $10.00, 61sli.$5.25 USA:?}:
3 kk. 3.00 Suomegn:
C15UB
1 vk. «10.00. 6 kk. ^.75
l v V 6435
BOKNtN SOS.DEM. MINISTERI SCHILLER ON ENTINEN NATSI
Hi€»nan enemmän asii^suutta
Ison kirjan määritelmien mukaan "väärän todistuksen
antaminen lähimmäisestä" on paljon vakavampi asia kuin
on meidän maallikkojen mielestä mehevinkään '-kalavgle''.
Siksi jäi varmaan hieman outo maku ^suuhun niille, jot­ka
lukivat v i i k k o sitten, Torontossa ilmestyvän Vapq^ Sflr
nen toimitusartikkelin "junttamiehistä!'.
Kirjoituksessa käsitellään Suomen presidentin valitse­mistavasta
tehtyjä ehdotuksia ja ^annetaan sivustatukea k o ­koomukselle.
Tässä sellaisenaan ei ole tietenlj^än mitään
pahaa. ¥apaa Sanalla on täysi oikeus pysytellä ääirioikieistoa
edustavan kokoomuksen kannoilla. Mutta reilun pelin sään­töjä
noudattaen olisi syytä kuitenkin pysyä asiallisuudessa.
Ensinnäkin, mainitussa kirjoituksessa tarkoitetaan "junt-tamiehillä"
Suomen nykyistä vasemmiston j a keskustan y h ­teishallitusta,
vaikkapa kansanrintaniaha^itusta, jos njjn ha­lutaan
välttämättä sanoa. S,e edustaa noin kahta kolmatta-osaa
Suomen eduskunnasta j a kansfist^. Mutta "junttaniie-hillä"
tarkoitetaan poliittisessa elämässä — tai on ainakin
ennen vanhaan tarkoitettu — jotakin hallitusvaltaa käsis­sään
pitävää miesryhmää, sellaista kuin kenraalj Francon
junttaa Espanjassa! Tyypillisiä "junttahallituksia"' löytyy
Latinalais-Amerikan. maista ja ennenkaikkea Saigonista.
Miten sellaista määritelmää voidaan käyttää demokraat­tisella
tavalla valitun eduskunnan j a sen suurta enemmis­töä
edustavien puolueiden yhteistyöhallitusta Suomessa, se
on jotakin sellaista, mitä on vaikea käsittää!
Ko. kirjoituksessa väitetään Suomen sosialidernokraat-tien
"'vaatineen poikkeuslakia presidentti Kekkosen uudel­leen
valitsemiseksi."
Tämäkään, ystävät hyvät, ei vastaa todellisuutta. .Tässä
yhteydessä on syytä palauttaa mieleen, että hallitusryhmien
toimesta on Suomessa tehty yhteinen aloite,.jonka mukaan
presidentti Kekkosen toimikautta jatkettaisiin vielä kuu­della
vuodella. Tätä tosiasiaa vasten kutistuu sos.demin "vaa­timus"
melko olemattomaksi. K u n sosialidemokraattisen puo­lueen
puolueneuvosto teki äskettäin päätöksen presidentti
Urho Kekkosen uudelleen valinnan kannattamiseksi, se esit­ti
samalla muille puolueille neuvotteluja mahdollisimman
suuren yksimielisyyden saavuttamiseksi, ja ilmaisi lisäksi
. mielipiteenä, että presidentin vaali olisi nyt pyrittävä to­teuttamaan
poikkeuslain perusteella.
Lisäk.si on kuitenkin pantava merkille sosialidemokraat­tien
useampaan kertaan julkisesti esittämä katsantokanta,
että jos tällaista yhtenäisyyttä ei neuvottelujen avulla saa­vuteta,
vaan j o k u muu puolue, esimerkiksi kokoomuspuolue
yksinään tai kannattajiensa kanssa nimittää vastaehdokkaaii-sa,
silloin on presidentin vaali suoritettava valitsijamiesvaa­l
i en suorittamisen pohjalla. Oikein tai väärin, tällainen on
sos.dem. puolueen virallinen kanta.
Kaiken lisäksi kokoomuksella on kannattajineen kaikki
mahdollisuudet poikkeuslain estämiseksi. Sosialidemokraat­tien
menettelytapaehdotus voidaan toteuttaa vain siten, että
% eduskunnan kaikista paikalla olevista jäsenistä antaa kan­natuksensa
poikkeuslakiehdotukselle. V a i k k a kokoomuksel­la
ei olekaan muuta kuin 26 edustajaa, sillä on kuitenkin
ruotsalaisten ja muidenkin porvarillisten ryhmien keskuu­dessa
vissi määrä kannattajia. " P o i k k e u s l a i n " hyväksyminen
voidaan estää vaivaisella 34:llä äänellä.
Turhaa j a aivan asiatonta on siis tällaisessa tilanteessa
esittää ilkeämielisiä juttuja "junttamiehistä", j a kirjoittaa
kuten menettelivät torontolaiset ystävänime lehtensä mai­nitun
toimituskirjoituksen loppuponneksi: " V a i k e a olisi us­koa,
että suomalaisen politiikan junttamiesten taktikointi
työntäisi äänestäjät pois vaaliuurnilta ensi vuonna."
Kuten on jo' ylempänä osoitettu, pienuudestaan j a heik­koudestaan
huolimatta Suomen oikeistolla on tässä poik-keuslakikysymyksessä
vielä "oikeus päästää tai kieltää".
- Meitä ei huolestuta sanomalehtenä lainkaan se, nnitcn
Suomen eduskunta tämän asian päättää. Vakaa käsityk.sem-me
nimittäin on, että Suomen hallitus j a eduskunta pystyy
senkin asian ratkaisemaan itsenäisesti.
Mitä me haluaisimme on se, ett^ tätäkin kysymystä kä­siteltäisiin
täällä sellaisena k u i n se todellisuudessa on.
Ja.tösiasia on tarua kummempi, kuten sanotaan. Yksilö-poikkeuksia
lukuunottamatta, Supmen työväenliike kökonai-suudessaari
on kannattanut j a karmattäa vieläkin valtaosal­ta
sitä, että presidentin v a a l i pitäisi suorittaa aina ediiök
nas6a.,,,^crvariston j a erikoisesti kuningasseiickailuun a i k o i ­naan
sekaantuneen oikeistoporvariston j a sen "jälkeläisten"
pii reissä iHD^n vaadittu ja vaaditaan vieläkiri-Valitsijamiesvaa-lien
erillään pitämistä — en sen takia, että se on "dprnbkraat-tisempi''
tapa presidentin valitsemiseksi, vaan päinvastoin.
Meidän myötätuntomme on tässäkin asiassa Suomen työ­väenliikkeen
yleislinjan puolella nimenomaan siksi kun sel^
lainen uudistus lisäisi eduskunnan arvovaltaa ja yoimistut-taisi'
niinmuodoin demokraattisia menettelymuotoja. Tällais­ta
muutosta ei ilmeisestikään voida tqhdä ennen tulevart
vuoden tammikuuta, j o l l o in presidentin vaali on perustusr
l a in mukaan suoritettava.
Kysymys oh tällä haavaa vain kertaratkaisusta, c li
siitä, miten valitaan presic|ehtti ensi tammikuussa; *
Mutta jcs presidentti Kekkosella on n i i n laajapohjainen
kannatus, että hänen valintaansa voidaan pitää ilman muuta
selvänä, niin mitä hyödyttää sellaisissa olosuhteissa vaalien
j a vaalikampanjan järjestäminen? Todellisten demokraat­tisten
menetelmien toteuttamisen asemesta sellspsista "vaa­leista"
tulisi pelkkä muodollisuuden täyttäminen joka vaa­tisi
varojen j a voimien tuhlaamista.
J a mitä sanotaan silloin, jos käy njin, kuten on mah­dollista,
että kokoomus ei uskalla heikkoutensa ilmenemistä
B e r l i i n i . — Länsi-Saksan uuden
hallituksen puhutuimpia miehiä on
viime aikoina ollut talousministeri,
professori Karl Schiller, joka tois­ta
vuotta sitten liittopäivävaalien
jälkeen siirtyi isonnin parlament­tiin
sosialidemokraattien silloisen
varjphziUitulcs^n ta|oqsasi^niifnti-jaksi.
Sitä ennen hän o l i vaikutt
tanut Länsi-Berliinin talousscnaat-torina
vuodesta IftBllähtien. Schilr
l e r in ura sosialidemokraattisena ta:
louspoliitikkona on noussut sitä mu­kaan
kuin SDP on muuttunut "kan­sanpuolueeksi"
ja kapitalistisen
markkinatalouden kannattajaksi ja
pyyhkinyt kaiken sosialismiin viit­taavan
ohjelmastaan ja periaatteis­taan.
Schillerin talouspoliittisista käsi­tyksistä
on sanottu, että ne eivät
poikke? periaatteessa yhtään ns.
talousihmeen isän Ludwig Erhardin
linjasta. Suoranaisella ällistyksellä
on kuitenkin useilla tahoilla Länsi-
SaHsgssa viime viikkoina seurattu
sitä talousministeri Schillerin ja
finanssiministeri Franz Josef
Straussin yksimielistä yhteistoimin­taa,
joka kovilla otteilla aikoo pan­na
liittotasavallan kriisin nakerta­maan
talouden jälleen kuntoon.
Tämän aisaparin, härkäniskaiscn
ja sumeilemattoman, baijerilaisen
"vahvaii miehen" Fraqz Josef
Straussin ja hennon, poikamaisel­ta
.vaikuttavan Karl Schillerin yh^
tei^e^iintymiset sekä vastavuoroi­set
kohteliaisuudet ovat tarjonneet
p i l ^ a k f r v e i l l e maukkaita aiheita.
Tuskin kukaan olisi odottanut,
että sosialidemokraatti Schiller^ jo-ke
'ennen punamustan hallitusko-koomuksen
syntyä oli CDU/GSU:n
talouspolitiikan kärkevin arvosteli­ja,-
löytäisi yhteisen sävelen Straus­sin
kanssa, joka puolestaan oli LäUr
si-Saksan sos.-dem. puolueen yksi
päävihoUinen oikealla sivustalla.
Selitys siihen, miksi Schillerin ja
kristillisdemokraattien talouspoliit­tiset
käsitykset ovat niin yhtene­väisiä
ja miksi Kiesinger antoi so­sialidemokraatille
näin tärkeän pai­kan
hallituksessaan/on löydettävis­sä
tietenkin ensiksi siitä, että C DU
/CSU:n ja SPD:n periaatteet ta­louspolitiikassa
eivät eroa toisis­taan.
Tämä on jo kauan sitten to­dettu.
Jokin aika sitten eräs itä-sak.sa-lainen
lehtimies valotti aihetta
myös hieman toisesta näkökulmas­ta,
mikä antaa mielenkiintoisen l i -
s^n "suuren koaliition" taustan sel­vittelyyn.
,
Natseja sodan aikana maanpaos­sa
olleen SPD:n nykyinen, puheen­johtajan
Willy Brandtin oli niel­tävä
entisen natsin ja Ribbentrop-
Göbbels-propagandistin Kurt Georg
Kiesingerin kansleriksi tulo yhteis
seen hallitukseen mm. sen vuoksi,
että hänen omassa "miehistössään"
qli samanlaatuinen musta lammas,
professori Karl August Fritz Schil­ler,
S A :n jäsen vv. 1933—1938, nat­sien
virkamies- j a dosenttiliiton jä­sen
sekä vapusta 1937 lähtien
NSDAP:n cli natsipuolueen jäsen;
Scjiiller oli yhtä vähän harmiton
natsien "myötäilijä" kuin Kiesin­ger.
Näistä tosiasioista on Länsi-
Saksassa toistaiseksi visusti v^ietltt^.
Valtiotieteitä, sosiologiaa ja kan-.
santaloutta opiskelet Schiller kä­sitteli
30-luvulla ja 40-luvun aluss.a
kirjoituksissaan pääasiassa natsien
maatalous- ja ulkomaai^H^uppapqii-tiikkaa.
Schillerin ansiot natsijplf-don
silmissä eivät liene olleet-vä­häiset,
koska Hitler henkilökohtai­sesti
Schillerin ollessa Wehrmarch-tin
upseerina rintamalla nimitti hä­net
Rostockin yliopiston professo­riksi.
Välittöniästi sodan pptytty4
siirtyi Schiller SPD.hen. Hän vai­kutti
ensjksi Happ^ri^sa niin. yli­opiston
rehtorina jä taloussenaatto-rina
ennen siirtymistään Läi^j^i-Bfr-l
i i n i i n.
ENGLANTI VAATII NATOn
STRATEGIAN TARKISTUSTA
K A I K K I SUOMALAISET
VHTEISTOIMINTAAN
Varsinkin tämän vuoden aikana
jolloin Canada juhlii, satavuotisjuh­laansa
j a ' Vapaus-lehti kultavuot­taan,
viisikymmentävuotisen ilmes­tymisensä
merkeissä olisi meidän
järjestötoimintamme yhtenäisyys
tarpeellista.
, Täyllä lännellä on ollut riittä­västi
efinenkin erimielisyyksiä ja
purnauksia,: mutta siitä huolimatta
on menty eteenpäin, joskin pienem­millä
voimilla. Uskon, että sadan
vuoden päästä sopivat suomalaiset:
paremmin yhteistoimintaan.
Suuria iltama- ja konserttitilai­suuksia
: ei voida järjestää niillä
voimilla. mitä meillä on . nykyään
käytettävissämme, mutta ehkäpä .se
toiminta siitä vilkastuu ajan mit-taap.
Ajatukseni olisi, että voitaisiin
tänään vuoden aikana järjestää ai­nakin
yhdet yhteiset kesäjuhlat
kaikkien täällä lännellä olevien
.suomalaisten yhteistoiminnalla. Se
vetäisi suomalaiset lähemmäksi toi­siaan...
pien sitä mieltä, että, yhteistoi­mintaan
päästään, jos kaikilla suo­malaisilla
seuroilla on halua ja in­nostusta
toimia yhdessä.
On}ian meissä suomalaisissa hy­viä
musiikkihenkilöitä, hyviä lau­lajia
j a näyttämötaiteen harrasta­jia.
Suurikokoinen kulttuuritalo,
?vara näyttämö ja hyvät välineet.
Heittäkääme pois sellai-set aja-luk.
set mitkä synnyttivät toraa ja
ifatkeruutta suomalaisen siii-tolais-väestön
keskuudessa. Olemmehan
nähneet sen, ettei eripuraisuudel­la
saada mitään parannuksia olo­suhteisiin,
mutta hyvä sopu j a yh-tei.
symmärrys vie meitä kaikkia
eteenpäin tällää myrskyisellä elä­män
tiellä, joka on kylmä j a kolk­ko
yksin kulkea.
. Näin ajattelee —^Justiina,
Vancouver.
Lontoo. — Englanti ilmoitti vii­me
viikolla jatkavansa puolustus­menojen
supistamista maan talou­dellisen
aseman parantamiseksi. Su­pistukset
koskevat varsinkin ulko­maan
valuutassa suoritettavia ku­luja.
Englannin vuotuisessa puolustus-katsauksessa
korostetaan tarvetta
supistaa Englannin pänsi-Saksassa
olevien joukkojen aiheuttamia me­noja,
jotka ovat Iällä hetkellä 94
miljoonaa puntaa vuodessa. Halli­tuksen
valkoisessa kirjassa sano­taan
edelleen, että Naton strategia
on arvioitava kiireesti uudelleen.
Englannin hallitus aikoo tämän l i -
.säksi arvioida uudelleen Euroopan
ulkopuolella olevien joukkojensa
aseman. ^
Englannin puolustusmenot niele­vät
varainhoitokautena 1967-^1968
2 205 miljoonaa puntaa (melkein
20 miljardia markkaa), mikä on
puolentoista prosentin lisäys viime
vuoden arvioiduista puolustusme­noista.
Vuoden : 1964 hintatason mukaan
laskettuna alittavat Englannin puo­lustusmenot
varainhoitovuotena
1967—1968 2 000 miljoonan pun­nan
rajan 73 miljoonalla ja ovat
muunnettuina 1 927 ipiljoopa^ pan­taa
(viime vuonna 197^ miljOP-naa).
Puolustusmenot vastaavat
kautena 1967—1968 6,5 prosenttia
bruttokansantuotteesta (viime vuon­na
6,6 prosenttia).
Englanti ei aio muuttaa j^änsi-
Saksassa olevien joukkojen määrää
ennen tämän vupden hein^ki(uti|.
Samalla Englannin hallitus tekee
kaikkensa saadakseen liittolfiisens^
suostumaan Naton piirissä tehtäviin
muutoksiin, jotka aiheutuvat eng­lantilaisten
jQukHojcn vähentämi­sestä.
Tämän vuoden huhtikuubuii
mennessä palaa 25000 sotilasta j ^
6 000 sotilasperhettä Englantiin Eu­roopan
ulkopuolelta.
L-Saksan 'toinen
USAn Thaimaan
''avun " kasvu 50 pros.
Bangkok. — Yhdysvallat lisää
sotilaallista apuaan Thaimaalle.
Avun määrä on tänä vuonna 60 mil­jardia
dollaria, kun se oli viime
vuonna 40 miljardia dollaria, i l ­moitti
: Thaimaan pääministeri
Thanom Kitlikachorn.
Adolf, von Thaddep Adolf Toi-nep,
kuten lehdistö hpntä usein ni­mittää
on viime aikoina ollut eri­tyisen
kiinnostuksen kohteena niin
Länsi^Saksassa' kuin muuallakin
n^aailmassa. Tämä johtuu uusfasis­tisen
kansallisdemokraattisen puo-lU^^
n (NPP) sensaatiomaisesta me­nestyksestä
Hessenin ja Baijerin
maapäivävaaleissa. N§mä Adolf
H i t l e r in perilliset saivat vaaleissa
yli 600.000 ääntä, keskimäärin 7,7
% annetiiista äänistä. Länsimaisen
lehdistön arvion mukaan uusnat­seilla,
on Länsi-Saksassa nykyisin
noin 2,5 miljoonaa kannattajaa.
Kuka on ÖOluvun hitleriläihen
joljtaja? Millainen on N P D : n joh­to.?
Puolueen varapuheenjohtaja ja
ideolpgi Adolf von Thadden. pal­v
e l i Hitlerin Wehrmachtin panssa-riJ|
Qi)]^9is$^ yliluutqapttina ja on
syptyisip aatpiisperjieestä. Taantu-mj)
§ieh4i!3tp korpst§^ innokkaana,
^ttei Th3(|^^p kuulunut natsipuo­lueeseen.
H^n sanoo alkaneensa
sqbtautu^ arvostelevasti Hitlerin
kannattajiin, kun hän IpHakuqssa
1944 ollessaan unkarilaisessa Deb-recenin
kaupungissa Webrmachtin
yliluutnanttina sai kuulla natsien
teloittaneen hänen sisarpuolensa.
Tällöin vihjaistaan, että teloituk­sen
syynä oli osallistuminen fasis-ipia
vastustaneeseen liikkeeseen.
Thadden ei -kuitenkaan kernaasti
tpuistele toisen sukulaisensa - ^ l ä ­hetystöneuvos
von Thftddenin toi­mintaa
Hitlerin ulkoasiainministe­riössä
Inland l l : n ryhmän johtaja­pa,
jolloin hän o l i aktiivisessa yh­teistoiminnassa
teloittaja Eichman-pin
kanssa "juutalaiskysymyksen
ratkaisemiseksi".
Huolestuttavat oireet uusfasistien
asemien huomattavasta vahvistumi-niinkään
yllättävää, sillä jonhan
von Thaddenin ohjelmassa paljon
yhtäläisyyksiä Bonnin propagandas­ta
tutuksi käyneiden tunnusten
kanssa.
Mutta vain poliittisesti lukutai­dottomat
eivät kykene tuntemaan
'^demokraattisen nationalismin"
ohuen harson läpi fuhrerin uskol­listen
perillisten kasvoja. Riittää
pelkästään tutustuminen "maan pa­himpien
vihollisten" luetteloon,
jonka kansallisdemokraattisen puo­lueen
viikkojulkaisu von Thadden­in
toimittama Deutsche Nachrich­ten
julkaisi. Luettelossa ovat so­sialistiset
maat ja amerikkalaiset
"plutokraatit", emigrantit ja kol­me
suurinta Bonnin puoluetta,
'isänmaattomat intellektuellit kiel­täjät"
ja Israelin valtio, Englan­nin
pääministeri Wilson ja Afri­kan
nuoret kansakunnat, 'punai­nen
rintama" ja kaikki muut en­tisen
"kolmannen valtakunnan" vi­holliset.
Thadden ei salaa vihaansa anti-fasisteja
eikä sympatioitaan Hitle­rin
politiikkaa kohtaan. Hän pitää
epäilyttävänä asiakirjoja hitleriläis-ten
julmuuksista ja vankien jouk­komurhista.
Hän väittää, että i n ­formaatio
fasistien hirvittävistä r i ­koksista
toisen maailmansodan vuo­sina
on väärennetty. Thadden an­taa
ymmärtää, että ne nykyisen
Bonnin järjestelmän virkailijat,
jotka innokkaasti väittävät olevan­sa
fasismin va.stustajia, olisivat itse
asiassa hänen salaisia aateveljiään.
Hän Sanoo: "ne. jotka huusivat
kaikki kaksitoista vuotta ' h e i l Hit­l
e r " , ovat nyt tehtailleet vääriä to­disteita
siitä, että he jo vuodesta
1933 lai jopa kesä.stä 1932 aina
toukokuuhun 1945 .saakka olivat va­sesta
ilmenivät jo keväällä 1966, Isymättömiä vastarintaliikkeen mie-kun
he saivat eri puolilla Länsi-1 hjä".
Saksaa runsaasti ääniä ja ehdokkai-' .
taan paikallisiin hallintoelimiin.;, ^ «"'"^ Thaddenin puolue-
Sitten he aloiUivat hyökkäyksen 1 ' ^ ' ^ ' ^ ^ ^'^'^^ ^alaile-maapäivävaaleissa
ja uhkaavat nyt | f : . s i s t i . s t a menneisyyttään,
marssia Bonniin. Länsisaksalaisen, Spio:;elm huhtikuun 4. päivä-ctupäässä
pikkuporvarillisista pii-1 ^^^'^ ilmestyneessä numerossa
reistä olevia valitsijoita tarttuu yhä ^^enottiin, että \'DPn piirijärjes-suuremmjn
joukoin "kansallisdemo- Johtokuntien 218 jäsenestä Poh-kraattiseen-
syöttiin. Tämä ei ole .lo-s-Reinin ja \Vestfalenin maakun­nassa
86 on entisiä natsipuolueen
jäseniä. Piiolueeh keskusjohtokun­nan
18 jäsenestä 12; oli aktiivisia
natseja. Heidän joukossaan bn puo­lueen:
johtajan sijainen Wilhelm
Gulmahn,: natsipuolueen jäsen vuo­desta
1942, sekä joukko johtokun­nan
jäseniä: Otto Teodör Brauvvehr
l i i t t y i natsipuolueeseen 1. 8; 1931,
Hans Bernhardt von Griinberg —
entinen piirijohtaja ItärPreussisSa
ja natsipuolueen jäsen 1. 2. 1931
lähtien. Otto Hess — SA-obersturm-bannfiihrer.
natsipuolueen jäsen
vuodesta 1930. Georg Körnerin,
Waldemar Schiiizin ja Emil IVIeyer-bornin
nat.sipiiolu'ech jäsenyys al­koi
vuosina 1929—1930.
: Niiden ; joukossa,; jotka, yhdessä
Thaddenin kans.sa kuuluivat uus­fasistiseen
-sakäalaiseen pikeisto-puolueeseen".
nykyiseen kansallis-.
demokraattiseen puolueen edeltä­jään,
tapaamme Röhmerin nimen.
Hän toimi heinäkuussa 1944 "Gross-beutschland'*-
nimisen tiirvajoukko-pataljöonan
komentajana ja Hitle­rin
määräyksestä murskasi heinä­kuun
20. päivänä 1944 salaliiton
sekä johti henkilökohtaisesti sala­liittoon
osallistuneiden henkilöiden
— vOn Stauffenbergin, von Qvvirin-heimin,
Olbrichtin ja muiden te­loitusta-
Verisistä ansioista Röhmer
ylennettiin kenraaliksi.
DMITRI GUDKOV
PÄIVÄN PAKINA
El PIDÄ L A I N K A A N VIIVYTELLÄ
peläten omaa ehdokastaan n i ­mittää?
Onko sekin " j u n t t a ­miesten".
syytä? \
On tietenkin hyvä ja aivan
oikein että täkäläisten lohtiem-me
palstoilla keskustellaan
Suomcii valtiollisista, taloudel­lisista,
. kulttuui-isista ja muis­ta
asioista. Mutta; tällainen
keskustelu on hedelmällistä
v a in siiloin jos pystytään tai
aipakin yritetään pysyä asial­lisuuden
puitteissa "epämiel-lyttävissäkin">
asioissa.
" K u n siitä asiasta on miltei yh­tä
monta mieltä kuin miestäkin,
niin selosta hyvä kaveri vielä vä­hän
eläkelisän saantia koskevia
seikkoja," sanoi eräs - ystävämme
puhelimitse.
No, koetetaan, sanoimme me, ja
tä.ssä sitä tulee käyttäen hyväksi
ohjekirjelrtiää, minkä eläkeläiset
ovat nyt saaneet tai pian saavat.
Lähtökohtana pidettäköön tätä.
Parlamentin hyväksymän lain mu­kaan
kaikki peruseläkettä nyt saa­vat
— siis 68-vuotiaat ja vanhem­mat,
joiden eläke bn $75.00
kuukaudessa — .saavat ''taatusti
$105 kuukausitulon".
Se tarkoittaa, että kysymys ei
ole ndistään "armopaloista" tai
kerjäämisestä, vaan lakivoimaiscs-ti
säädetystä oikeudesta.
Käytännön kannalta se tarkoit­taa,
että peruseläkettä ($75 kk.)
nauttiva henkilö, j o l l a ; e i ole mi­tään
muita tuloja, on oikeutettu
saamaan $3pilsätuion hallituksel­ta
kuukaudessa.
Jos on muita tuloja vähän, niin
tämä lisäeläke laskee dollarilla
kahden dollarin " m u i t a tuloja"
kohti, kunnes ne "iniiut tulot"
sivuuttavat $100 rajan kuukaudes- ;
Toisin päin .sanoen, tämän elä-kelLsän
on oikeutettu saamaan jO:
kainon peruseläkettä nauttiva hen­kilö,
jonka tulot; (eläkkeen li.säk-si)
ovat alle $720 vuodossa, ja
kaikki avioliitossa olevat perusr
eläkettä nauttivat joiden yhtei­nen
vuosiansio ei ole $1,440 enem­pää.
Myös perheellinen eläkeläinen,
jonka aviopuoliso, mies tai vaimo
ei ole eläkkeellä eikä pääsekään
tänä vuonna eläkkeelle, mutta joi­den
yhteinen vuosiansio ei ylitä
$2,340 rajaa, pn oikeutettu Sfaa-maan
osittain tätä eläkeli§ää.
Kaikkien yllämaiPittuihin " t u ­loluokkiin"
kuuluvien eläkeläis­ten
tulisi siis viivyttelemättä anoa
tätä eläkelisää. Se maksetaan
taannehtivasti tammikun 1 päi­västä
lukien, mutta "työruuhkan"
vuoksi hallituksen niaksuosoituk-set
tulevat vasta piaalis- tai huhti­kuussa.
Pitempi viivytys koituu .siitä,
jos asianomainen ei huolehdi ai­kanaan
anomus- eli tulokaavak-keen
täyttämistä ja lähettämises­tä.''',
Rajoitetun tilan vuoksi käsitte-
Icrnnie vain sellaisia "ohjekohtia"
joiden suhteen olemme kuulleet
epäröiviä lausuntoja,
"Guaranteed IpcomeSuplemcnt"
ohjekirjan taulukosta näkyy yksi-tyiskohtaisc^
sta, kuinka paljon (tai
vähän) eri tuloluokkiin lukeutu­vat
henkilöt tätä eläkelisää saa­vat.
Muistaa tulee vain se, että
ne "tuloerät" tarkoittavat tuloa
peruseläHkecn (75 kk.) lisäksi.
Muita tuloja saa olla $24 hen­keä
kohti tai $48 eläkkeellä ole­vaa
aviomiestä ja -naista kohti
_vuodessa niin ettei se vaikuta
lainkaan lisäeläkkeeseen. Siitä
ylemmäksi nouseva tulo vähen­tää
prosentuaalisesti lisäeläkettä.
Jos eläkeläisen aviovaimo tai
-mies rupeaa saamaan peruselä­kettä
vasta tänä vuonna (1967),
silloin lasketaan "muuksi tulok­s
i " eläkettä nauttivan kohdalle
puoli yhteisestä tulosta, huomioon­ottamatta
eläketuloa.
Jos toinen aviopuoli.so ei saa
nyt eikä koko tänä vuonna perus­eläkettä,
silloin on koko yhtcis-ahsiosta
toinen puoli .eläkettä
nauttivan osalle kuuluvaa ja sii^
tä on oikeus vähentää $450.-Tä.s-säkään
ei huomioida peruseläk­keestä
saatavaa tuloa.
Perheellisten kohdalta on :>n-nettava
tieto sekä, miehen että
naisen tuloista. Ilman sitä ei lisä­eläkettä
anneta. Jos piblemmat
saavat peruseläkettä, tulee mo­lempien
täyttää anomuskaavak­keet
ja lähettää ne yhdessä asian­omaiseen
paikkaan. Jos eläkeläi­sen
vaimo tai mies ei saa perus­eläkettä,
lisäeläkkeen anojalle lä­hetetään
kaavake sitä varten, että
scp täyttämisestä saadaan selville
pprheen yhteinen vuositulo (eläk­keen
llsj|ksi). •
Lisäeläkettä nauttiyallai on oi­keus
hiatkustaa ulkoniaille, mutta
tätä lisäeläkettä ei makseta siinä
tapauksessa muuta kuin kuusi
kuukautta. Takaisin Canadaan pa­lattuaan
hän on jälleen oikeutet­tu
saamaan lisäeläkettä.
" M u i t a Uiloja" (peruseläkkeen
$75) lisäksi laskettaessa ei tarvit­se
huomioida, kunnanhallinnolta,
tai maakunta- ja liittohallitukset
ta saatavia avustuksia, ei sotavete­raanien
eläkkeitä, ei tapaturma­vakuutus-
eikä työttömyysvakuu-tustuloja
jne.
Niitä " m u i t a tuloja" ovat mei­käläisillä
tavallisemmin pankista
tulevat korot, bondien eli obligaa­tioiden
korot, mahdolliset osake-tulot
tai kiinteistölainojen korot;
jne: Kysymys ei ole siitä; onko
rahaa pankissa tai; muualla, eikä
siitä kuinka paljon — vaan siitä,
kiiinka paljon niistä pn korko- j a -
i i u i i ta tuloja. Nämä korko- ja
muut' tulot on kaikki ilmoitct-
.^lava..'
Jos on vuokratuloa, yhdestä tiii
useammasta huoneesta tai,asunto­yksiköstä,
se on myös ilmoitettava
tulona, mistä .saa kuitenkin vähen­tää
asianomainen osa klmnallis-verojen
jä palovakuutusten sekä.
vuoden aikana tehtyjen korjaus­ten,
pääoinamcnojen, .ym.s. koh-
••'dalla:
Tilan loi>pumisen. vuoksi on
juttu lopetettava tähän, Toivot­tavasti
se valaisee kuitenkin vä­hän
joitakin yleisempiä pulmia.
Känsäkoura.;
J.K. '"Todistajan" allekirjoitus­ta
ei siinä tarvita, paitsi silloin
jos aiioja ei voi itse liimeään kir-joillaa.
vaan kiiyllää vain X-mer-;
kintää.