Vapaus, June 22, 1971

              Sivu 2 Tiistai, kesäk. 22 p. ~ Tuesday, June 22^ 1971
INDEPENDENT L A B O R OROÄN
VAPAUS O F F INNI SH C A N A D I A N S
«LIBERTY) EsMmiedKOv.9,19n
emd Thnrada^B l>7 Viopans PUbMUss
MolUngeiddiess: iBoac 69.
OmaOoem: 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
naA:a: 1 vk. 911.00. 8 fS.TQ
Suomeen: -1-vk. $11Ä>. 6 kk. $8.25
Vaikka Mpi hansiaaan kiven,
Totuutta voida««i hetken ail^aa salata. Pahaa-af^yiptfimattpmia
ihmisiä voidaan väliaikaisesti harhauttaa. Sen ovat viimeaikaiset
tapahtumat monella tavalla todenneet. Mutta totuutta ei voida
kuitenkaan ikuisesti kahlehtia. Se murtautuu enemmin tai myö­hemmin
vaikka läpi harmaan kiveUj kuten sanotaan. Tämä tuli
häikäisevän kirkkaasti esiin viime viikolla kun New York Tlmes-lehti
ryhtyi julkaisiemaan itse Robert McNamaran valvonnan alai­suudessa
suoritetun Pentagonin salaisen tutkimuksen asiakirjoja
siitä, miten Yhdysvallat sidottiin kylmästi harkiten ja laskelmia
tehden sekä tarkoituksellisesti samalla Anierikari kansa ja kon­gressiakin
harhanttaen Vietnamin sotaan, jonka johdosta yli
40,000 amerikkalaistakin on menettänyt hengeijsä puhumattakaan
sadoistatuhansista vietnamilaisista kuolon uhreista, miljoonista
haavoittuneista ja loukkaantuneista sekä sanoinkuvaamattoman
suorista omaisuusvaurioista.
Pitäen ilmeisesti kiinni siitä, että "valkeus nauraa pimeyden
töille". Yhdysvaltain hallitus anoi ja sai eräältä tupmariltaan vä­liaikaisen
estetuomiön, mikä kieltää mainitun suurlehden julkai­semasta
Pentagonin salaisen tutkimuksen ainehistoa siitä, miten ja
minkä vuoksi Yhdysvallat sekaantui tähän onnettomaan sotaan.
Varmaa on kuitepMn, että mitkään estetuomiot eivät voi totuuden
ilmituloa pitempäji aikaa e s t p . Yhdysvaltain imperialistien sotai­nen
seikkailu on osoittautunut niin yeriruskeaksi synniksi Viet­namin
pientä mutta urheata kansaa sekä koko ihmisyyskäsitettä
vastaan, että mikään mahti maailmassa ei voi pitkää aikaa estää
yhdysvaltalaisia j a n i u i t a saamasta tosiperäisiä tietoja asiasta.
Pentagonin salainen tutkiinus r - jonka tarkoituksena on antaa
valtapiireille mahdollisimman tosiperäisen kuvan tilanteesta, kun­han
suui"et kansanjoukot voitaisiin edelleen pitää aivopesun avulla
harhakuvien vallassa — osoittaa kiistattomasti, että Yhdysvaltain
hallitus meni eri presidenttien aikana yhdestä kehitysvaiheesta
toiseen niin, että k^nsa j a sen edustuslaitoksen >ina kongressia
myöten pidettiin täydellisessä uutispimennyksessä.
Ennen julkaisukiellon saantia Times^lehti paljasti Pentagonin
(USAn sotapäämajan) salaisen tutkimuksen asiakirjojen periis-teella
myös sen, mistä aktiiviset rauhanpuolustajati Vapauden
lukijat mukaanluettuna — ovat aina olleet tietoisia: että Tonkinin
lahden '.'selkkaus" oli todellisuudessa Yhdysvaltain hallituksen v.
1964 järjestämä provpkatio voidakseen panna käyntiin aikaisem­min
suunniteltu ja päätetty ilmappmimitusop€;ratiQ: Pohjois-Viet-namia
vastaan. v,
Pentagonin salaisen tutkimuksen asiakirjat, mitkä Times jul­kaisi
viinie viikon kolmena ensimmäisenä päivänä, osoittavat kiiis-tattöman
selvästii että presidentti Lyndon Johnson, joka tapasi
vakuuttaa "räuhanrakkauttaan", suunnitteli läheisimpien neuvon­antajiensa
kanssa sotatoimien eskalaation tarkoituksellisesti sala­ten
nämä suunniteimansa ja päätöksiensä Yhäysvaltain kaniaalta.
Amerikkalaisille kerrottiin esimerkiksi, että suuret amerikkalaiset
sotalaivat joutuivat provosoimatta Pohjois-Vietnamin pienten tyk­kiveneiden
hyökkäyksen kohteeksi, vaikka tosiasia oli, että ame­rikkalaiset
sotalaivat lähetettiin provokatiömielessä alueelle, missä
Saigonin laivaston j a ilmavoimien toimesta suoritettiin hyökkäyk­siä
Poh jois-Vietnamin rannikkoalueita vastaan. Pentagonin tutki-xnus
osoittaa, Ituten sanottu, että päätös Pohjois-Vietnamin pom-^
mituksen aloitamisesta tehtiin Valkoisessa talossa jo monta kuu­kautta
ennen Tonkiniii lahden tapausta, j a että kysymys oli vain
"yleisen mielipiteen muökaamisesta, kotona niin, että saataisiin
amerikkalaiset mahdollisimman suurilukuisena hyväksymään tämän
teon. Siinä mielessä — aiyopesutarkoituksessa — järjestettiin Ton­kinin
lahden pfovokatio, minkä vanavedessä sitten jyrättiin kon­gressissa
läpi mm. ns. Tonkinin päätöslauselma, minkä perusteel­la
mr Johnson j a nyt presidentti Nixon väittävät, että heillä on
muka kaikki valtuudet "tehdä mitä tahtovat";
Hyökätessään ko. lehtiä vastaan Pentagonin salaisten asia­kirjojen
"luvattomasta" julkaisemisesta, USAn ulkoministeri W i l ­liam
Rogers vetosi kansan tietämättömyydessä pitämisen puolesta
selittämällä, että Yhdysvaltain hallitukset oyat joutuneet vaikeukr
siin siksi kun kansanjoukot eivät ole uskoneet hallituksien seli­tyksiä
Vietnamin asiasta. Hän oli epäilemättä oikeassa siinä, mutta
auttamattomasti väärässä olettaessaan, että Yhdysvaltain ja maa­ilman
yleista mielipidettä VQidaan ikuisesti harhauttaa tällaisissa
asioissa.'.: , :
Totuus tulee esiin — j a Pent^ooin salaisen tutkimuksen
asiakirjat auttavat sitä, vaikka nekään eivät varmaankaan edusta
vielä lopullista "jumalan sanaa" totuudesta — Yhdysvaltain halli­tuksen
sensuuritoimenpiteistä huolimatta. Siitä saamme olla aivan
vannoja!
Helsinki. — Tämän kesän a i ­kana
Suomenlinnan vanhat ka-huuhat
kunnostetaan toimiviksi
j a kivikasarmeihin ilmestyy iaeoL-rin
arr^eidaö iinivdrroviihin ,pu-kgutuiipfet
^tilaat. ;^
Neuvostoiiittolais -suomalainen
yhteistyöelpkuya Viaporin kapi­na
muuttaa vuoden 1971 tnristi-
Suomenlinnan vuoden 1906 Bo-tilastirkikohta-
Viaiporiksi.
Mosfiimin ja Yleisradion yhr
teistyönä valmistuva televisioelo­kuva
on 35 millin värifilmi, mut­t
a pääkuvaaja Valentin Zelezn-jakov
lupaa, että filmatessajste-täan
huomioon myös se, miltä
filmi näyttää muata^valkoisen^.
käsikirjoituksen ovat tehneet yh­dessä
filmin "pääohjaaja Sergei
Kolosov ja kirjailija Paavo Rin­tala.
Elokuvan filmaaminen aloitet­tiin
8. kesäkuuta, mutta vasta
kesäHuqn lopulla ja heinäkuun
alnssa kuvataan joukkokohtauk­sia
Suomenlinnassa, Katajahokal-ia,,
Sepaatintprilla ja Korkeasaa­ressa.
(Jääkarhu Mishalla on
elqikuvassa merkittävä rooli. Se
on kapinallisten aseiden vartija.)
Viaporin käipina kuvaa venä­läisen
sotilasosaston .vallanku­mousyritystä.
Sotilaitten kapina
alkPi Suomenlinnassa, muitta sii­hen
piti liittyä Kronsstadtin, Se-vaatppolin
j a Itämeren laivastot,
mutta kapina puhkesi suunnitel­tua
aikaisemmin Suomenlinnassa
eivätkä muut osastot kerinneet
mukaan. Suomenlinnan taiisteluun
osaHistui myös noin 150 Helsin­gin
punakaartilaista.
Kapina kukistettiin kolmessa
P|äiväs3ä ja johtajat ja suurin
osa mukana olleista teloitettiin.
filokuvan pääohjaaja Sergei
Kolosov on aikaisemminkin teh­nyt
dokumenttiluonteisia elokii-via
televisiolle. Suomen TV:ssä-kin
on nähty hänen filminsä O-peraatio
Trusti ja Partisaanit.
Koiosav sanoo pitävänsä "va­kavamielisistä
taide-elokuvista
joissa käsitellään ajankohtaisia
ongelmia". Toisaalta hän tekee
mieielJään myös yksilön ongelmia
kuvaavia psykologisia tutkielmia.
Viaporin kapinassa on etualal­la
kaksi nuorta luutnanttia^ jot­ka
haluavat pysyä miestensä rin­nalla
kapinassakin ja joista tu­lee
lopulta koko kapinan johta­j
i a . -
Sergei Kolosov ei halua tehdä
Viapprin kapinasta vain mennei­syyden
kuvitusta. Hän haluaa et­tä
elokuvan sanoma suuntautuu
tähän päivään."Maailmassa on
vielä paJjon kansoja, joiden vai­keudet
tällä hetkellä ovat samat
kuin Viaporin sotilaskapinoitsi-jolden,"
Hyvän kuvan sotilaitten olois­ta
saa lukemalla kapinallisten
esittämää toivomuslistaa komen­dantilleen:
— raihakirjeitä ei saisi pidättää
— saippuaa pitäisi saada sekä
^ . pyykkiä
j^ärten . •
— palvelusaika saatava maärä-
Ijpaecräilla ei saiSi olla oikeut
t l tqfttää ylimääräisiä ilta-.
• tältä; • \ '- \'' r.
— pitäisi saada oikipatjat niini-mattojen
tilalle
— kantelusta ei saisi aina ran­gaista
niin kuin nyt
— santarmit helvettiin!
Yleisradion puplelta filmin te­koon
osallistuu / tuottaja Lasse
Aaltio, jonka tehtävänä pn muun
muassa valvoa, että Kprkeasaa-ren
vanha jääkarhun häkki kun­nostetaan,
että jääkäriin Misha
siirretään häkkiin ja että se vie­lä
kaiken lisäksi käyttäytyy niin
kuin sen odotetaan käyttäyty­vän
(tämä on tietenkin enemmän
ohjaajan ja lavastajien ongelma,
mutta Aaltio vastaa jääkarhus­ta).;;.,;.
••]y:,:^:-
Aaltion harteilla on myös kau­pungilla
tapahtuvien kuvauksien
liikenriejärjestelyt jä liikkeiden
mainoskilpien ja ikkunoitten l a ­vastaminen
vuoden 1906 aikai­siksi
ihmisten vaatetuksesta pu­humattakaan.
Suomalaiset avustajat ohjaa
toinen apulaisohjaaja Antero
Ruuhonen. Ake Lindman esittää
suomalaista punakaartilaispääl-likköä
Erkki Pajala hänen apu-laisnaan.
Mannekiini Siipa Ryd-^
man on saianut Aino Mannerhei­min
osan. Aino Manneriieim tun­si
jonkinlai.sta romanttista sym­patiaa
kapinallisia kohtaan.
Viaporin kapina valmistuu huh
tikuun ensimmäiseen päivään
mennessä vuonna 1972. Se tul­laan
näkrmään Suomien T V :s3ä
syysTtaudelia; Samaan aikaan se
nähdään myös Neuvostoliitossa.
Filmistä tulee noin kaksi j a puo­li
tuntia kestävä j a (esitetään to-dennäköisseti
kolmessa osassa.
:n
Ranskan ja Neuvostoliiton ta­loudellinen
ja tekninen yhteistyö
on saamassa yhä kiinteämpiä ja
laajempia muotoja. Käytyään
neuvotteluja Neuvostoliiton ulko­maankauppaministeri
Patolitshe-vin
kanssa RJraskan £itianeidini>
nisteri Valery d'Estaingilmo|^i
äsken kahdestaikin suiiresta. teol-liBuiispröjektista,
jpissa mol^>
mat mioat Sitoutuvat laaijaan yh­teistyöhön.
Ensiksi Jlanskan v^-,
tion omistama. Renault-autoteh­das,
tulee tunnetun Kama-joien
valtavan kuorma-autotehtaan siiu
rimmaksi ulkomaiseksi pääiira-koitsijaksi.
Toiseksi Neuvostoliit­to
rakentaa Ranskaan Le Hav­ren
lähistölle öljynjalostamon,
jonka vuosikapasiteetiksi tulee
12—18 miljoonaan tonnia öljyä.
Jalostamo käyttää raaka-ainee­naan
Neuvostoliiton toimittamaa
raakaöljyä.
Kamajoen kubrma-aiitotehtaan,
jonka vuosikapasiteetiksi tulee
150,000 kappaletta raskaita kuör
ma-autoja, perustustyöt ovat ol­leet
jo pitkähkön aikaa käynniis-sä.
Itse tehtaan rakentamiseen
piti osallistua myös amerikkalai­sen
Ford-yhtiön, mutta USA:n
hallitus kielsi tämän yhteistyön.
Myöhemmin Neuvostoliitto neu­votteli
länsisaksalaisen Daimler-
Benzin -yhtiön kanssa; Tämä yh­tiö
ei kuitenkaan itse valmista
autojen tuotannossa tarvittavia
koneistoja, vaikka se tuottaakin
kuorma-autoja. Sen sijaan Re­naultin
sisaryhtiö valmistaa
myös autojen tuottamisessa tar­vittavia
koneita. Toisaalta olete­taan,
että myös muita ulkomai­sia
yhtiiötä tulee osallistumaan
Kamajoen autotehtaan suunnitte­luun
ja kohetoimitukaiin. Tällä
hetkellä Ranska näyttää olevan
hankkeen johdossa; Renaultilla
on jo aikaisennmin söpinius, jon­ka
perusteella Ranska osallistuu
Neuvostoliiton autoteollisuuden
modernisointiin ja laajentami­seen..
.•
Rans'kan finanssiministeri i l ­moitti,
että jo pitkähkön aikaa
Ranskan ja eNuvostoHiton kes­ken
käynnissä olleet neuvottelut
maaliaaautoimituksista ovat väl-lähetkellä
ratkaisuvaiheesi. Neu
vostoliitto toimittaa meiakaasun
Ranskaan Länsi-Saksaan Baije­riin
rakennettiwan kaasujohdon
jateeekai tuissa .ioihtoa pitkin.
Itaiiaii kautta ^kulkevan taii eril­lisen
jpMpn rcikentaininen Riuis-kaah
olisi epätalöujlellista:. Toi-laitettavista
n^Sfkaapu W>ääriBtä
Ranskan finanssiministeri kieltäy
tyi toistaiseksi mainitsemasta
niitään lukuja. Ilmeisenä pide­tään;
että Ranska on valmis ptta
maan vaptaan i^iaajcaasua vuon­na
1973, jolloin Neuvostoliiton
kaasutoimitukset Länsi-Saksaan
alkavat. "—^
Jos neuvostoliitto suorittaa
suuren läpinäurron länteen ralken
tamalia Ranskaan ensimmäisen
öljynjalostaraönsj^, niin tässä yh­teydessä
palautetaan mieleen e-räs
toinen periaatteellisesti ehkä
vieläkin täi!keäD»pi Neuvostolii­ton
ja Ranskan kesken solmittu
sopimus, jonka niukaan NeuVos-tol
iittö ryhtyy. rikastamaan uraa­nia
iRanskan tuleviin kevytvesi-reaktoreihin.
Tähän asti USA :11a
on ollut lännessä; rikastetun uraa
nin monopoli. Sen hinta on ol­lut
26 dollaria kilo. USA nosti
hintaa makliskuuasa 28,70 dolla­riin
ja on ilmoittanut nostavan­sa
hintaa edelleen ensi syyskuus­sa
32 dollariin. Neuvostoliiton
rikastama uraani on melkoisesti
halvempaa ja sopimus uraanin
rikastamisesta Ranskalle on teh­ty
kiintein hinnoin ja on siten
Sangen edullinen;
Ranskalainen nikkeliyhtymä
Ste Nickel-Penorroya on aloitta­nut
neuvottelut NeuyPsltipliitpn
kaivosteollisuuden edustajieii
kanssa, yhtiön osallistuin jpesta
iBhelä-tJralissa Bouroukstalin alu
eella sijaitsevan suuren Aikkeli-esiintyimän
hyväksikäyttöön. Alus
tavissa neuvptteluissa on käynyt
ilmi, että ranskaläinPn yhtiö toi­mittaisi
pääomavarusteitä j a tek-y
nista apua, minkä Neuvostpliitto
maksaisi nikkelitoimituksilla. Sa-manaikais^
i oh ollut käynnissä
neuvotteluja, joiden niukaan Neu­vostoliitto
osallistuisi Marseillen
kaupungin lähelle tulevan suuren
terästehtaan rakentamiseen kb-netPimituksilla
ja teknisellä avul
la.
Tässä yhteydessä palautetaan
myös mieliin Neuvostoliiton ja.
Ranskan kesken tehty sopimus
Ranskan osallistumisesta 500,000
tonnin vuosikäpasiteetia edusta­van
seiluloosatehtaan rakentami­seen
seltä Unodkan suurien kupa-riesiintymien
hyväksikäyttöön.
Selluloosatehdas-suunnitelma on
valmis. Sen sijaan Uhodkan ku­pari
ja 1 ostamosta neuvottelut o-vat
edelleen käynnissä.
Libra.
SOKERITAUDIN HOIDOSSA
EI
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Sodan lietspjaiti jupl^^
Yrittäen puolustaa sitä. kun Geneven sopimuksen toteuttami­seksi
muodostetun kansainväliseii valvoptakoipissionin canadalais-jäsen
J . Vlair Seaboni toinJ inidysvalte^^ juoksupoikana viedes­sään
Valkoisen talon uhkt^vaftimuksen Pohjois-Vietnamin halli­tukselle
aikana, jolloin Yhdysvallat oli jo tehnyt päätöksen sodan­käynnin
laajentamiseksi, ulkoministeri Mitchell Sharp sanoi viime
tiistaina alahuoneen istunnossa, että tämä toimenpide ei loukannut
Canadan asemaa yalvontakomissibnin jäsenenä, sillä mr Seabom
toimi Canadan hallituksen tieten ja yksinomafin Canadan halli­tuksen
edustajana. .
N?w York Timesin julkaisemat Pep^agonjn salaiqeu tutkimuk­sen
asiakirjet antavat kuitenkin vallan toisenlaif^n kuvan — että
mr Seabom ja myös Lester B. Pearsonin hallitus toimivat Yhdys­valtain
hallituksen juoksupoikina ultimaattumien välittämisekBi
Hanoille. •
Nelj^ pliivää ppnftn pp?nmituat«n piikansista, s?;itetään ni^i^sä
asifikirjpiss^, iyii6hi^gto?»i§8a o^vao Ca»e4an ^UurM^^^yatööp tuo­tiin
U S M nootU Al^sä "kiihkeileti pyy^ettji^" Canji^an haliltusta
antamaan Kan^hväliselle valvontakomissionin jäsenelleen - - p i an
Hanoihin menevälle JBlair Seabomille ohjeet puhua Yhdysvaltain
puolesta keskustellessaan Fobjoie-VietnaiiiUD yixanomalstfiO kf^QSSa-
Hänen tehtävänään oli' sanoa Pohjois-Victnami^ edustajille, että
Lydia Mäki, R. R. 1, Copper
Cliff, Ont. täyttää keskiviikkona
kesäkuun 23 pnä 76 vuotta.
John Kukkola, Matta\va, Ont.
täyttää torstaina, kesäkuun 24
pnä 73 vuotta.
Arvid Holm, Wawa. Ont. täyt­tää
torstaina, kesäkuun 24 pnä
81 vuotta.
Ester Viita, St. Catharines, Ont.
täyttää perjantaina, kesäkuun 25
pnä 70 vuotta.
Emilia Hänninen, Long Lake,
Ont. täyttää perjantaina, kesä­kuun
25 pnä 80 vuotta.
Frank Hakala, Sioux Lookout,
Ont. täyttää lauantaina, kesäkuun
26 pnä 80 vuotta.
Paavo Vaurio, Toronto, Ont.
täyttää maanantaina, kesäkuun
28 pnä 77 vuotta.
Olga Sato, Sudbury, Ont. täyt­tää
tiistaina, kesäkuun 29 pnä
85 vuotta.
Yhdymme sukulaistenpa tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton
edustajat: ovat käyneet Essenissä
useita viikkoja neuvotteluja so­pimuksesta,
jotka nostavat Neu­vostoliiton
maakaasutoimitukset
10 miljardiin kuutiometriin vuo-lessa.
Tämä mericitsee sitä, että
yhdeksän vuoden kuluttua Län­si-
Saksa tyydyttää kolmanneksen
maakaasutärpeestaan Siperiasta
virtaavalla kaasulla. Mannes-manhröhren-
Werke toimittaa te­räsputkia.
Deutsche Bankin muo­dostama
pankkikonsortio myön­tää
yli miljardin D-markan luo­ton,
jonka Neuvostoliitto mak­saa
takaisin kaasutoimituksiMa.
Neuvostoliiton varaulkomaan­kauppaministeri
Nikolai Ossipov
huomattavan valtuuskunnan joh­tajana
on neuvotellut Länsi-Sak­sassa
kolmella tasolla, jota kaik­ki
kytkeytyvät elimellisesti yh­teen.
Länsi-Saksassa on todettu,
että viime vuonna Neuvostoliiton
kanssa solmitun maakaasu teräs-putkikaupan
pohjana ollut las­kelma
maakaasutarpeen kasvusta
011 suuresti alimitoitettu. E r i t y i ­sesti
sähköteollisuuden tarvelu-vut
ovat paljon suuremamt kuin
viime Vuonna .esitettiin.
— Ossipov kävi valtuuskunti­neen
ensin neuvotteluja Länsi-saksan
suurimman maakaasuyh­tiön
Essener Ruhrgas A G :n joh­tajan
Herbert Schellenbergin vai
tuuskunnan kanssa maakaasutoi-mitusten
lisäämiseksi siten, että
viime vuonna solmitun 20-vuotis-sopimusen
8 miljardia kuutio­metriä
vuodessa edellyttävän toi­mitusten
lisäksi solmittaisiin toi­nen
neljän miljardin kuutiomet­rin
vuotuisia toimituksia käsit­tävä
sopimus. Tämän, lisäksi sol­mittaisiin
esisopimus kaasutoimi-
' -.-tz-ji i;Qö"'<~^;'?nirs| edelleen 3
miljardilla kuutiometrillä vuo-sittaini
Täten Neuvostoliiton kaa
sutoimitukset nousivat yhteensä
iO miljardiin kuutiometriin, mit­kä
vastaisi yhdeksän vuoden ku­luttua
1/3 Länsi-Saltsan koko
kaasun tarpeesta.
. _ Mannesmannrohen -Werke
AG:n johtaja Egon Overberckin
kanssa on neuvoteltu vastaavan­suuruisista
terästutkien osatoi­mituksista.
Viime vuonna solmit­tu
teräsputkisopimus käsitti 1,3
miljoonaa tonnia. Mannesmannin
Helsinki. — Sokeritautiliiton
mukaan arvioidaan maapallolla
noin 30 miljoonan ihmisen sairas
tavan sokeritautia .Suomessa dia
beetikkoja on noin 100,000 ja
Ruotsissa arviolta 160,000. Suo­messa
noin puolet sokeritautisis­ta
on lääkehoidossa kun taas toi­nen
puoli tulee toimeen ruoka-valiohoidolla.
Vuosittain arvioi­daan
Suomessa löytyvän n. 5,
000 uutta potilasta. Sokeritauti
maksaa liiton mukaan yhteiskun­nalle
vuosittain noin viisi mil­joonaa
marickaa pelkästään i l -
maislääkkeinä, laboratoriokustan
nuksina j a lääkärinpalkkioina.
Sokeritautinen saa Suomessa
insuliinin ja suun kautta nautit­tavat
lääkkeet ilmaiseksi, Insu­liini
ja tabletit ovat kuitenkin
suhteellisen pieni menoerä ver­rattuna
sokeritaudin muuhun.
hoitoon. Sokeri tautiliitto pitää­kin
tavoitteena, että sairausva­kuutus
korvaisi kokonaan insu­liinin
käytössä tarvittavat neu­lat
ja ruiskut sekä sairauden
tarkkailussa välttämättömät virtr
santutkimusvälineet. Myös tois­tuvat
laboratorio- ja lääkerintut-kimuksct
piisi liiton mukaan saa
tava kokonaan ilmaisiksi. Edel­leen
pitää liitto eräänä keskeise­nä
tavoitteenaan potilaille tapah­tuvan
tiedonvälityksen järjestä­mistä.
Nykyisin asiaa ei ole
järjestetty mitenkään, vaan po-teräsputkitoimitukset
alkoivat
viime kesänä. Neuvostoliiton maa
kaasutoimitukset alkavat vuonna
1973 lokakuussa.
•— Deutsche Bankin muodosta-"
man pankkikonsortion johtajan
Wilhelm Christiansin kanssa pn
käyty neuvotteluja y l i miljardin
D-markan luotosta teräsputki-kaupan
rahoittamiseksi. Luoton
Neuvostoliitto maksaa takaisin
kaasutoimituksiMa. Luottokysy-mys
on toistaiseksi kiinni korko­kysymyksestä.
tilaan tiedon saanti taudistaan
riippuu täysin esim. sairaalan
henkilökunnasta, todetaan liitos­t
a . • . • . •
Sokeritauti on aineenvaihdun­tasairaus,
jossa elimistö ei ky­kene
käyttämään hyväkseen ra­vinnosta^
saatavia hiilihydraatte­ja,
sokeria ja tärkkelystä. Käyt­tämätön
sokeri kerääritjry vereen
ja poistuu virtsan mukana. Pe­russyy
on käyttökelpoisen insu­liini
puute elimistössä. Insulii­nia
eristetään nykyisin teuras­eläinten
haimasta. Iäkkäät soke­ritautiset
selviävät yleensä suun
kautta nautittavilla lääkkeillä j a .
ruokavaliolla.
— Sokeritaudin aiheuttamien
lisärasituksien määrää ja laatua
ei ole riittävästi tutkittu, tode­taan
Sokeritautiliitosta. — Kui­tenkin
ovat sokeritaudin aiheutr
tamat silmänpohjamuutokset
maassamme suurin ryhmä soTteu-drn
aiheuttajana. Oikealla hoi­dolla
voidaan tosin silmänpohja-muustostenkin
synty estää koko^
naan tai ainakin siirtää jopa
vuosikjTnmeniä. Lainsäädäntö es-tl'.
ä sokeritautisen pääsjm eräi­siin
ammatteihin, mm. sotilas­uralle
ja lentäjäksi. Lisäksi heitä
kehotetaan välttämään erittäin
raskasta ja tarkkaa näköä vaa­tivia,
tehtäviä,. kerrotaan liitosta.
Sokeritutiliitosta todetaan, et­tä
tauti on edelleen vakava .sai­raus
— jos sitä ei hoideta oikein;
Laimminlyönnit voivat johtaa
mm. koomaan, sokeuteen, munu-.
ais- ja hermpsairauksiin, . ihon:
infektioihin ja sydämen ja veri­suonten
rappeuttaviin muutok­siin.
"Täysipainoinen elämä sokeri­taudista
huolimatta' 'merkitsee
liiton mukaan sitä, että yhteis­kunta
luo sokeritautiselle edelly­tykset
suurimmalta , osalta itse
vastata sokeritaudin hoidosta. Se
vaatii taloudellista tukea ja tie­don
lisäämistä, toteaa liitto.
PÄIVÄN PAKINA
paha perii, elleivät he kumarra
Yhdysvaltain vaatimustpn edessä.
Seabom toimi siis täydellisesti
Washingtonin juoksupoikana ja
mikäli Pearson—Sharp hallitus
sen hyväksyi, kuten mr Sharp
nyt selitti, silloin toimi myös hal­litus
saidoilla linjoilla.
Sen jälkeen pn mr Sharp väit­tänyt,
Citt^ Pupiänkin edustaja on
välittänyt jonkun sanoman Pph-jbls-
vietnamille. Asiaa ei ole pa­remmin
selitetty, mutta me saam-ni^
pila aivan varmoja siitä, että
Pupiari edustaja ei ole kuljettanut
mitfiän uhkavaatimuksia Vhdy^-
valtain voiton hyyälj^i. J a Yhdys­valtain
voitolta oliki^ymys, sillS"
sanoihftn mr sHarp hallituksen
slllpjn uskoneen, että Seabpmin
uhk^vaatimu^ voi saada sodan
loppumaan Yhdysvaltain toivo­musten
mukaisesti ja siis Yhdys­valloille
edullisella tavalla.
Meillä sudburylaisilla ei ole
tapana kehua omiamme — hyvä
puhuu itso puolestaan.
Mutta toisinaan tulee mieleen,
että ''kukapa se koiran hännän
nostaa ellei koira itse".
Kysymys on luonnollisesti hei­nä-
j a elokuun vaihteessa Sud-buryn
alueella pidettävistä SCA-U
L : n j a CSJ:nyht(si8e8tä suur­juhlasta.
Näissä juhlissa on tilaisuus
kuulla j a nähdä paljon hyvää ja
milenkiintpista ohjelmaa. Siellä
oh mahdollisuus nauttia täysin
8iemauksin"koko rahan edestä"
kuten sanotaan. Mutta meitä
kiinnostaa nyt ensikädessä nämä
paikalliset "etuisuudet".
Sudburylla on juhlapaikkana
todella monta etuisuutta. Kau­punki
on ensinnäkin siksi pieni,
että täällä osaavat vieraatkin
kulkea miltei puoli nukuksissa.
Toisaalta kaupunki on kuitenkin
siksi suuri, että juorukelloilla
— niin mies kuin naispuoUsilla-kin
— on ylivoimainen tehtävä
"pitää silmällä" kaikkia toijauk-sia,
puhumattakaan siitä, ettii
erinäisiin juhlapaikkoihin on l y ­hyet
matkat ja juhlapaikoilla
paljon tilaa autojen pysäköintiä
varten.
Mistä todella löytyy toinen sei
lainen paikka missä 15 mailin
säteellä on juhlapaikkoja aivan
keskellä kaupunkia j a taas maa­seudun
idyllisessä ympäristössä,
kuten täällä Sudburyssa? ^
Maa.seudusta puheen ollen ön
syytä mainita erikoisesti Wanup,
mikä on tuhansille maanmiehil-lemme
tunnettu paikka siksi kun
siellä on aikaisemminkin pidetty
liiton mestaruus- ja muita k i l ­pailuja,
sekä suurjuhlien kon­sertteja
j a muita tilaisuuksia.
Wänup ön vain viidentoista
mailin päässä Sudburyn kaupun­gin
sydämestä, hyvän maantien
varrella j a silti hiuskarvan ver­ran
eristettynä valtamaantiestä
ja kaupungin hälinästä niin, et­tä
siellä voidaan urheilukilpailu­jen
lyisäksi esittää ulkoilukon-serttien
ohjelmat ilman mitään
sivuhäiriöitä. Siellä ori avara»
kenttä ja riittävän suuri auto­jen
parkkeerauspaikka, sekä
melko hyvä ravintola yleisön
käytettävissä. E i täällä tarvitse
ajella pitkiä matkoja tungokseen
asti sullotuilla kaduilla kun
mennään Wanupin kentälle juh­limaan
ja tanssimaan. Siellä val­litsee
todella kotoinen ja lep­poisa
ilmapiiri, mikä tällaisissa
juhlissa p n korvaamattoman ar­vokas
seikka.
Tunnettu ja tunnustettu paik­ka
on myös Finnish haali niissä
esitetään se jakamatonta tun­nustusta
osakseen saanut laulu­näytelmä
"Talkootanssit" mikä
antaa silmiä hivelevän kaunista
nähtävää ja korvissa ihanasti
sointuvaa kuultavaa. Sen paVem-pna
juhlanäytelmää ei olisi eh-^
kä voitu valita ja mikä tärkeintä
se on harjoiteltu j a valmisteltu
niin perusteellisen hyvin, että
esitys kilpailee ammattilaissuo­ritusten
rinnalla. Finnish haalin
paikka on myös hyvin tunnettu
tuhansille kanssaihmisillemme ja
ensi kerta tulevat voivat sitä
kysyä miltei keneltä tahansa
Sudburyn kaduilla taapamiltaan
henkilöltä.
Samoin on tunnettu avara ja
kuluisa Mine Millin haalin juh­lasali,
missä saamme suuren
juhlan ehkä hienoimman ohjel­miston
iltakonsertissa nähdä ja
kuulla. Sekin on vain kivenhei­ton
päissä Finnish haalista ja
myös Vapauden toimitalosta.
Uutena paikkana — ja erit­täin
miellyttävä sellaisena — on
Ontarion yksi uusin ja uuden­aikaisin
opinahjo, Laurehtian
yliopisto, minkä suuressa juhla­salissa
(Great Hall) pn lauantai-illan
suuret juhlatanssit Siellä
on ilmavat tilat suuremmallekin
tanssiyleisölle. Myös suomalai­sille
esiraivaajllle omistettu
maalaus. Niiden tanssien jälkeen
voivat sadat juhlavieraat oikeu­tetusti
sanoa, että yliopi-stokin
on "läpäisty" ainakin osittain.
Kuten jo ylläolevasta näkyy,
meille sudburyiaisille voidaan
antaa sjitieeksi pieni omahyväi­syys
jos uskomme j a toivomme,
että heinä- ja elokuun vaihtees­sa
täällä pidettävät suurjuhlat
tarjoavat juhlavieraille jotakin ;
hyvin kotoista, sekä samalla
kaunista, ja komeatakin.
Juhlan järjestäjät — erikoi­sesti
musikaalisen ohjelman val­mistajat
ja näyttelijät sekä voi­mistelijat
ja urheilijat tulevat
tekemään parastaan juhlaylei­sön
toivomusten täyttämiseksi.
Myös yleisön palvelusta, muka­vuudesta
kentällä ja muilla juh­lapaikoilla,
ruokailun järjestämi­sestä
jne., huolehditaan niin hy­vin
kuin se pn suinkin mahdol­l
i s t a .
Siksi odotetaan suurta kan-sanvaellusta
"Sudburyn suurille
juhlille" missä on tilaisuus ta­vata
paljon vanhoja tuttavia ja
ystäviä eri puolilta laajaa maa­tamme
jäisen rajojen ulkopuo­leltakin
,sekä solmia uusia tutta­vuuksia
ja ystävyyksiä. Siellä
toivoo näiden rivien naputteli-jakin
näkevänsä sekä tutut että
tuntemattomat ystävänsä. ;
Jaa, että mitenkä se juhlaoh-jelmisto
onkaan järjestetty?
Vastaanottotanssit ovat per­jantaina,
heinäk. 30 pnä Finnish
haalilla; Wanupin urheiluken­tällä
on liiton mestaruuskilpai­lut
j a ulkoilmakonsertit myöhem
min iltapäivällä myös lauantaina
ja sunnuntaina; Laulunäytelmä
"Talkootanssit" esitetään Fin­nish
haalilla lauantaina; suur-juhlatanssit
ovat Laurcntian
yliopistolla lauantai-iltai^jii^; juh­lakonsertti
on Mine Milirhjialilla
sunnuntai-iltana ja keskiyön
päättäjäistanssit Wanupiasa
maanantaita vasten yönä
Tervetuloa läheltä jaokaukaa.
Känsäkoura.