Vapaus, July 29, 1971

              Tdistai, Jhdinäk. 29 p. Tibui^ayj July 29,1971
VAPAUS <UBERTY)
INDBPBNDSNT LABQR OROAN
OP FINNISH CANADIANS
I.... :.Wsm9«tt: E. '.8D!S8^
Qgssgä Otsa MXM t^i^aeMaax^^Koxolbet 1078 ,
)• 1 vk. QllA), 6 kk.
Hyvää 0iH!tm jmyiaväeB® .
Noin vuorohOTden Wuttua tfegrkemmi» simpttijna perjantal-i
l t ^ a Finnish haalillä iridettävUJä temtUliaiata9saeiUa aikaa tääl-
15 Su^biiryssa seka Wanupl8aa j a Lauitentian yUopistolla vietettä^
^jö, iftijt^i ympäiA worok^^ yU kaksi päivää kestSva SCAULrn
jft 03J:i\ vii4est<M9U yhteinea urteilu-. is-inusiiklda^ mihin
tutee ogamittajia ja juhlavieraita kautta laajan maamme j a myös
Canadan rajojen ylköpuolelta. Uakoroipe lehtemme koko lukija-kynnah,
yhtyvän siihen kun toivotamme kaikki juhlavieraat ay-däniellisestitienretulleikai
tänne nikkelimaail^^ pääkaupunkiin
s#kä h y v ^ QJ"»^ j a menestystä juhlan järjestäjille, voimisteli­joille;
urheilijoiUe, soittajille, laulajille, puhujille j a mville oh­jelman
esittäjille.
SCAULrn j a CSJ:n 8u^^juhlan järjeatäjät. osanottajat ja
juhlavieraat oviat siinä onnellisessa asemassa, että heillä on sekä
tavoite että rohkaiseva kannustin toimintansa edistämiseksi. Työ­väen
ku]ittuttrijfi»ieat«jei^ yhteiavq^lia järjeatäipaäaaä Suurjuhlas­sa
pyritään hyviin tuloksiin siten, «ttä voidaan a^taa paras mah­dollinen
panos Canadan kaaaalliMlle kulttuurille j a sapialla r i - -
kastuttaa täkäläisten maannii^stemme «lämää henkisesti.
Näissä juhlissa on tuettu ja tuetaan edelleen kansoille kallis­ta
rauhan asiaa, tyijläiqten j a lornaarien yaatipaukaia elintasonsa
parantamiseksi, Ä^läiSte» j a muiden vähävaraisten elinmahdol­lisuuksien
huojentamista j a Canadan suomalaisten keskuudessa
kaikkikäsittäv&ä yht^it^oimintaa Isaikissa niissä asioissa, mitkä
auttavat j a edistävät yhteisiä etujamme, eivätkä loukkaa misaääu
muodossa sitä t a i tätä vähäyäkiaten ryhmä^^
Näi«ä juhlat ovat todella pyrkineet ja pyrkivät edelleen
elayl^n y h t e i s y m i c ^ ^ yhteistoiminnan kehittämiseen ja
aiheettomien rajai-aitojeh madaltamiseen maanmiestemme keskuu­dessa.
'r' ^: : r \ ' ' •
T o ^ n kuin eräiUät(»Mll* piireillä S C A U L : h CSJ:n suur­juhlalla
on siis sehÄ ohjdma j i tavoite >^ mikä vaistaa loppukä­dessä
kaikkien täkäläisen maanmiestemme yhtieisiä etuja j a pyr-
.kimykslä.' '^v':.", ,.•/•••
Juuri siksi tpivöttuiune.tämän juhlan järjestäjille, toimitsi­joille,
ufheilijdiU mulUe ohjehnan esittä­jille
seka ena^en iaite^^
hyvää--möaestyBtäv/^.^-^
pikaa 8yd|bme^^ Sudburyyn, j a yhtoishyvää
e4latlivään.:jBwy^^
Pjomaiiiaiiijvreiddentti vieiiaiM Suomessa
Tiedötään, että jumalten myllyt jauhavat hitaasti, samoin
kuin herrojenkin. Siitä huolimatta tuntuu miltei uskomattomalta,
että Canadan konsejryatiivipuolueen johtajalla, Robert Stanfieldil-la
on niin "hidas a5lyty8'\ että hänen täj^^^
intoilezaäan herran vuonna 1971 j a vielä Pentagonin "salaisten
paperien" julkaisemisen jälkeen Yhdysvaltain imperialismin sota­politiikan
puolesta niin Vietnamissa kuin Koreassakin. Kiinalai-aiUa
taisi olla joitakin ennakkotietoja siitä, kenen asialla mr
Btanfield liikkuu, koskia «mtoivat miehen odottaa ^^v^^ seitse­män
pitkää viikkoa j a antoivat hänelle vierailukutsun vasta sit­ten,
kun toryjohtaja oli jo ehtinyt ihnoittaa, että hänen Kiinan
matkastaan ei tulekaan mitään;
Olkoon näiden seikkojen kanssa niiu tai nain, mutta t i i s ^ i ns
Pekjnfista tulleiden uutistietojeu perusteella olisi sittenkin ollut
psiranpi, jos mr Stanfield olisi mennyt Kiinaan myymään niitä
pitkiä, tunhetunlaisella' takalaukulla varustettuja Stanfieldin;]alus-pukuja,
jotka myös "Long John''-nimellä tunnetaan, sen sijaan
että opiskeli oman selostuksensa mukaan pienestä punaisesta kir­jasta
joitakin puheenjohtaja Maon ajatuksia ilmeisesti samaan
t^piian kuin lapsille tankataan päähän katekiamuksen käskyjä,
j a nieni sitten KjiiiaSnThdysva^ hyökkäyssotia puolustamaan/
Mikäli torontoläisenaaiUulehdien kirjeenvaihtajan John Burn­sin
Pekingiata lähettämä kuvaus on paikkansa pitävä, mr Stan­field
joutui kiinalaisten edessä suorastaan naurun kohteeksi hö-pSttömällä
USA in vt^nhaa tarua siitä, että esim. korealal-jet ovat
muka jqskus ''hyökänneet^ korealaisia vastaan — kuten on viime­aikoina
täysin epäonnistuneesti yritetty väittää, että vietnamilai­set
ovat hyökkääjiä oxnsissa n»aaasaan, nUtä Yhdysvaltain i ^ ^ ^^
rialiami muka "puolustaa".
Tapahtumain kehitys on mainitun lähteen mukaan lyhyesti ker­toen
seuraavnnlalnen*
Robert Stanfield teki ellen (maanantaina) jotakin sellaista
mitä viraUiset vieraat harvoin tekevät Kiinassa. Tämä canada-laiajohtaja
puhui Yhdysvaltain kansan j a hallituksen puolesta.
Mr Stanfield vastasi päättävästi mutta kohteliaasti Kiinan
kommunisjtiften piiQlueen keskuskomitean huomatun jäsenen Kuo-
Mo-JQ» hyökkäykseen Yhdysvaltain ohjehnaa vastaan Täivvanlasa
(Fprmo^asaa), Indojkilnasaa j a Kiinan jäsenkysymykaesaä Y K :ssa
Hänen keiTotaan simoneen. "Minä uskon että Yhdysvaltain kansa
ja hallitus haluavat todellisuudessa rauhaa", hän sanoi.
li^r KUp myönsi nopeasti, että amerikkalaiset, "kuten kansat
kautta maailman" haluavat rauhaa, Mutta hän vihjaisi voimak-kaiasti,
ettei hän uska USA:n ballitukaen rauhanrakkautcen. "So­taa
haluavat ovat vähemmistönä, mutta valitettavasti he ovat
valta-aisemissa", hän sanoi.
Kun Kuo esitti, että presidentti Nixonin pitäisi vetää aotajouk-konaa
poia Vietnamista ja J^telä-Koreasta. niin mr Stanfield sa­noi
"vaikutelmak««en" että preaidentti Nixon aikoo todella vetää
joukkonsa poia Vietnamiata, Mutta Korean suhteen meUtän joi­denkin
vaikutelmana se on joaaakip määrin erilainen (Uttle dlf-ferent).
.
"Meidän vaikutelmanamme oli, että Pohjols-Korea oli hyö-
^ n n y t (Inväded) Etelä-Koreaan v. 1990. Canadalalsia kuoli siel­lä
uskossa (liskon j a tiedon välillä on tavallisesti eroa) että he
^llyat puolustamassa Pohjoia^lCorean invaaaloa vastaan,
B^rKtto vastasi i ' m u n mieifltäni meidän el pitäisi väitellä
l^uka suoritti invaasion minne. Mutta minä ajattelen tässä vai-
, Helsinki'. — Erittäin hyödylli-
Isikäi luonnehti pääministeri Ahti
Ea*!jalainen\ V lieakuateluja, joita
käytiin Romanian valtiopäämie-hän'
Suomen-vierailun ao&ana.
P&ä»iniatpri viittasi tehtyihin
sopimuTcsiii) sekä saatuihin tietoi
hln Aasian maiden ulkapoliitti-sista
käsityksistä.
Säteilevän kirkas auringonpais­te
ja navakka tuuli saattelivat
erikoi*onetta, joka vei Roma­nian
presidentin j a rouva Nico­lae
Ceausescun seurueineen B u ­karestiin.
Viisi päivään kestäny
vierailu päättyi sydämellisiin kät
tenpuristuksiin, kiin Suomen ja
Romanian valtionpäämieiiet ja
heidän puolisonsa hyvästelivät
toisensa lentoasemalla. Valtiovie­ras
saateltiin matkaan myös pe­rinteisin
sotilaallisin kunnianpsoi
tuksin.
Presidentti ja rouva Keikkosen
lisäksi nähtiin lentoasemalla
saattajien joukossa mm. edus­kunnan
puhemies Rafael Paasio,
useita valtioneuvoston jäseniä
pääministeri Ahti Karjalaisen
johdolla sekä mm. Romanian
Helsingin suuriähetystön edusta­jia.
Lilanväriseen kävelypukuun
pukeutyneella rouva Elena Ceau-sescuUa
öli rintapielessään or­vokki,
ja lähtöhetkellä hänelle
ojenneltiin useita kukikakhnppu-ja.
Romanian presidenttipari lah­joitti
presidentti j a rouva Kek­koselle
vierailun aikana mm. la-simaljan
ja muita taideteollisuu­den
tuotteita. Presidentti ja rou­va
Kekkosen tuomisina puolesr
taan lähti Romaniaan suomalais­ta
taideteollisuutta, mm. lasia ja
posliinia .
- T - Oli mielenkiintoista kuulla
Aasian maiden käsityksiä ulko-poliitisista
kysymyksistä, kertoi
päämmisteri Ahti Karjalainen
lentoasemalla niistä keskusteluis­ta,
joita valtiovieras oli käynyt
Helsingissä. Hän ei kuitenkaan
tarkemmin yksilöinyt aiheita, joi
ta presidentti Ceausescii oli käsi­tellyt
äskettäisen Aasian-matkan
sa vaiheilta. Suomen ja Romani­an
suhteiden pääministeri totesi
kehittyneen edelleen suotuisasti,
ja tässä hän näki varsin tärkeä­nä
vuonna 1969 solmitun talou­dellisen,
t i i l i s e n j a teknisen y h ­teistoimintasopimuksen.
seksi j a hyödylliseksi, sanoi pää­ministeri.
— Vierailunne aikana
all,elfirjpi1:etut Suomen j a Roma­nian
välinen konsulisophrtus ja
lentoliikennesopimus ovat omalta
osaltaan osoitus maittemme vä­listen
suhteiden monipuolisuudes-;
ta j a jatkuvasta kehittymiaeatä.
Viime viikolla kamppaiUvat ur­heilijamme
keskenään Helsingin
olympiastadionilla, j a tämäkin t i ­laisuus
oli omiaan tekemään maa
tänne tunnetuksi Suomessa, mis­sä
yleisurheilu' on kansan lempi­lapsi.
— Vierailunne aikana käy­mämme
valtiolliset keskustelut
ovat olleet erittäin hyödyllisiä
meille, j a niin toivomme, myös
Teille. Rohkenen toivoa, että kos
ketusta hailitustemme ja kanso­jemme
keaken voitaisiin tulevai-;
suudesssa jatkaa yhtä antoisissa
merkeissä kuin nytkin on tapah­tunut,
sanoi pääministeri Karja­lainen.
PETOPUNKKEJA
TIKKURILASTA
Mm. valkuaistuotantotutki-mukseen,
rivilannoitukseen, ho­mesieniin
j a biologiseen tuholais-
.to^j^njtajW, ^ej;ehdyte<itiin l ^ , -
dentti OeaMf»Bcua ma^tjsliijuden
tutkin^u^ke^iinikaessa, l ! i i d^rtt^-
sa. . •
Tufaifimusikeskuksen eaititeli yli<t
johtaja J , Vuprinen, Valkuaisr
tuotaritottukimtista, • joka täliä
heticellä on tutkimuskeskuksen
suurin j a tärkein projekti( selop-*
t i vanhempi tutkija Elsi Ettala.
Professori M. Salonen puolastaan
kertoi rivilannoituksesta: ja eläin
lääketieteen lisensiaatti Eeva-r
Liisa Korpinen viljan j a rehujen
homesienten tutkimuksesta.
' Välillä käyakenneltiin vih;eriöi-vällä
pihanurmdla ja nautittiip
lasi mesimarja-omenamehuai Pro­fessori
v!; Kanervo selosti tuho­hyönteisten
biolpgiglia tjoiijuntaa*
ja presidentti Ceausesou tirklste-li
mlkropkcopilla petppunM^ia
"työn^ ääressä". Valtiovieras
nauraJhti kuitenkin,' että ainakin
sillä hetkellä vallitsi petopunkin
ja ; vihannespunkin välillä rau­hanomainen
rinnakkaiselo.
Valtiovieras oli hyvin kiinnos­tunut
maatalouteen liittyvistä
asioista j a teki tutkijoille, lukui­sia
kysymylksiä. Hän halusi tie­tää
mm. Suomessa käytettävistä
lannoitemääristä, sadeoloista,
kasvien tuholaisista sekä eläinten
sairauksista. Pois lähtiessään
hän toivoi, että. tutkijainvaihto
maitten välillä vilkastuisi. Par­haillaan
oli Tikkurilassa romania
lainen tutkija tekemässä väitös-,
kirjaansa liittyviä töitä.
Britit kehuvat:
Suomessa on yMllisyyftä, tilaa,
puhfautta ja hyvä ruoka
, , , JUJUtiH IfiltiA UUOTUS
Trudeaui ^}'\^aleja ^hnm. hain tshusasema. parankfi, erään
forontolai^h40^M»jikl^Q,,fi^pmyu^ 22 pnä. ja qt(iiifqrf.aJh mm:
, Ottawa. — Pääministqri Trudeau Bartoi'^ilpn, että. hän tykkää
hallita, vielä vuoden eiinen vaaleja.
• Ollessaan menossa hallituksen istuntoon keskustelemaan libe­raalipuolueen
asemasta, Trudeau sanöl kirjeenvihtajille, että hä>-
raalipuolueen asemasta, Trudeau sanoi kjrjeenvaihpajille, eit^här
loustilannetta ja saadakseen valitsijat vakuuttuneiksi ohjelmas­taan
. . . Hän sanoi ettei liberaalipuolue ole nyt niin pidetty kuin
hän toivoisi, ja että sen täytyy parantaa monta seikkaa, ennejir
kuin puolue on.valmiin§ vaaleja varten > , . • '
Toronto. r~r JC^nsainväli^n rahakriisin syvenemioeä auttoi tjs^-
nään Canadan dollarin ja kultakaiypsosakkeiden jyrkän nousun. Dol­lari
npusirt^nsaasl^i, 9JB Vt Yhdysvaltain senttiin oltuaan edellisenä
Päivänä vaia väftän yli 98 sonttiä ja viikko sitten 97'% senttiä.
Dollatip epäfmiellyttäyyys maailmalla lähetti spekuloitsjijtit Cä-nadari
kuitaoskkemarkkinoille, mikä on perinteellinen toirnetipide
rähamrvon epävakaisuuden aikana . i. .
Finanssiuutinen heinäk. 21 pnä.
Kansan Uuttisejt:
KARJALAINEN:
HYÖDYLLISIÄ •
KESKUSTELUJA
Erittäin hyödyllisiksi luonnehti
pääministeri Ahti Karjalainen
keskusteluja, joita käytiin Roma­nian
valtionpäämiehen Suomen­vierailun
aikana. Karjalainen to­tesi
tämän puhuessaan valtiovie­raan
kunniaksi tarjoamallaan
lounaalla Helsingissä. :
— Syksyllä 1969 allekirjoitet­tu
maittemme Välinen sopimus
taloudellisesta, teollisesta ja tek­nisestä
yhteistyöstä on jo tähän
mennessä osoittautunut tarpeelli-heessa
pii naurua, kertoo kir­jeenvaihtaja
Burnb — nttä olisi
melko : epäjohdonmukaista jos
koreaiaiset .hyökkäisivät korealai­sia
vastaan."
Korean kysymys, hän selitti,
on korealaisten ratkaistava oma­kohtaisesti
ja mille tahansa kan-ealle
on melko epäjohdonmukais­ta
— tässä hän ei määritellyt tar­kemmin
tarkoittiko hän Canadaa
tai Yhdysvaltoja, selitti mr Burns
— "lähettää asevoimiaan Tyynen
valtameren poikki sotimaan s i n -
ne." ,
Kun mr Kuo sanoi, uttä pre­sidentti
Nixonin täytyy tehdä
180 asteen käännöksen ohjelmas­saan,
jos hän aikoo antaa panok­sen
kestävän rauhan hyväksi ja
nousta U S A : n suurten president­tien
rinnalle, mr Stanfield sanoi
olevansa iloinen siitä kun mr
Nixon aikoo vierailla Pekingissä
sillä kauan kestänyt USA :n ja
Kiinan suhteiden kuolleessa tilas­sa
olo on epäterveellinen seikka
maailman rauhalle. "Mutta mi­nun
hlstoriankäsitykseni mukaan
on hyvin harvinaista, että yksi
maa on kokonaan oikeassa ja
toinen kokonaan väärässä."
Ilmeistä on, että mr Stanfield
ei ole mitään oppinut eikä mitään
unhoittanut kylmän sodan k i -
reimmistä ajoista lähtien. Esiin­tyessään
Yhdysvaltain hyökkäys-ohjelman
puolestapuhujana ja
pesijänä sen olettamuksen perus­teella
että hyökkääjä ja hyök­käyksen
uhri, tai sanokaamme
Kiinan oikeuksia YKrssa vastus­tanut
USA j a siitä kärsinyt K i i ­na,
ovat kumpikin osasyyllisiä
USA:n ja Kiinan suhteiden k i ­reyteen,
mr Stanfield antoi k i i ­nalaisten
isäntiensä tietää, että
hfin on amerikkalaisia sodanliet­sojia
amerikkalalsempl.
E i ole ihme vaikka kävikin niin
hullusti, kuten kirjeenvaihtaja
Burns selittää, että Kiinan pää-miniatert
Chou En-lai sai "kilreel-llöeinpää
tehtävää" kuin keskus­tella
annetun vihjeen mukaisesti
mr StanfiiBldin kanssa.
Helsinki. — Brititkin pitäväit Suo­mesta
matkailumaana. Tämä käy
ilmi tuklmuksista, joka tehtiin vii­me
vuoden aikana Suomeen nMtkus-taneen
englamiläisen yleisön kes-nhidessä.
Palautetuissa 256 kysely­kaavakkeessa
kehuttiin suomalais­ten
ystävällisyyitä, hyvää ruokaa,
puhtauV.a, lucntca ja liikeMJsväii-neitä.
•:
Kukaan vastaajista ei ilmoittanut
olleensa tyytymätön matkaäima ja
lähes: kaikki haluaisivat matkustaa
Suomeen tmdetieei&in. Suurin osa
vastaaji-3ta piti Suamen parhaana
puolena hiontoa. Toiseksi eniten
sai kiJtc sta ystävällisyys.
BritMäisiä kcmmertteja miai-kailuva::
ej'ta Suomessa:
"En kokkaan ele tavannut ystä­vällisempiä
ihmisiä."
"Miten kohteliaita ja ystävällisiä
olivatkaan taäcsihkuiettiajai — ei
ainoatakaan poSSceu^ tästä sään­nöstä
esiintyvi"
" . . . suomalaisten ystävääisyys ja
avuliaisuus... miellyttävä vasta­kohta
verrattuna ruotsalaisiin."
"ennernäkemätöa siisteys."
" n i i n puhdas ilma, että lopetin
tupakoinnin."
"tilan tunne, yksinäisyys ja rau­ha
tuntuivat suurelta yl^eJh^d€itä."
"käsittämätöntä, etteivät useam­mat
ihaniset. Iso-Britanniasta ole
kelcsineei käyttää tätä tilaa hyväk­seen,
mutta sehän jättää minulle
suuremmat mahdonteuudet-"
"Euroopan parhaimmat lehintä-alueet
— paitsi Helsingissä!"
"Uskamattoman lämmin feesä."
"Erinomaiset, nykyaikaiset tieok>-
suhleet, viitoitus myös erinomainen.'
"Kaupallisuuden puute."
"Skandinavian maista Suomi
eroaa eniten joukosta... sitäpaitsi
se on halvin."
Kuljetusvälineet Suomiessa saivat
osakseen kiitosta:
"bussit ja Junat ovat nopeita ja
siistejä." .
"rauLatiematkojen hinnat häm­mästyttävän
alhaiset."
"erityisesti pidin siitä, että jokai­sella
hucCtoasemaUa oli pikku kah­vilansa."'
"3 T matfcailuraitiovaunu Helsin­gissä
on erinomain&ajid©a,"_
"SHOY:n matkustaja-alukÄtoyat
.<?e«raa-jo
shiänsä loraanyiettopaikkoja."
"Finlandia on Skandinavian pa­ras
m3 !kustaja-alus,"
Ruckaa kommentoi tiin
vasti:"-.-'. :
.. erinorriaista, ekä liian dc-soottisU
» engiar-tilaisiHe vatsoille."
: "Skandinavian paras keittiö; Sitä
ori vaikea inissään ylittää-"
"Sucmalainen maito' on todella
hyvää > - sen myönsi j ^ a hoUanti-lainenkm."--.-':
,•
"Suomalainen kahvi (pino­maista/'-
.Kielitaidosta oli saatu seuraavan­laisia
kokemuksia:
'•JEnglantia käytetään yleisesti."
"Nuoriso pidmu erinomaista eng­lantia
mutta kielivaikeudet eivät
oMeet esteenä vanhe manallekaan
ikäpolvelle." - ;
"Huomasimme, että hyvin harvat
puhuivat englantia, mutta fcaildäalla
ihmiset olivat niin ystävällisiä ja
avuliaita ettei kieJitaidon puute tun­tunut
erityiseltä haitalta."
Arkkitehtuuri ja takleteollisuus
saivat kiitosta;
käyttö
Suomen kansan suureksi paisuminen näyttää jäävän
unelmaksi. Viime vuoden päättyessä maamme väkiluku oH
n. 4.603.000. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana vä­kilukumme
on vähentynyt ja tilastokeskuksen ennusteiden
mukaan tämä kehityssuunta jatkuu yhä. Vuonna 197S
maassamme arvellaan olevan enää vain vajaa 4.560.000^
asukasta ja vuoteen 1985 mennessä väkilukumme on pu­donnut
alle 4.500.000. Kysymys ei ole pelkästään tilastoil­la
leikittelemistä, vaan paljon vakavammasta asiasta.
Maasta pois muuttava väki on yleensä joko parhaassa työ­iässä
olevaa tai sitä lähentelevää joukkoa ja osaksi sel­laista,
joka on saanut Suomessa ainakin alkeiskoulutuksen
johonkin ammattiin. Tämä merkitsee sitä, että kansamme
ikärakenne muuttuu yhä eläkeläisvältaisemmaksi jä ne,
jotka joutuvat iäbtemääh maasta etsimääii itselleen pa­rempaa
toimeentuloa, aiheuttavat lähdöllään sen, että mah­dollisuudet
tuotannon ja elintason nostamiseen kotimaassa
tulevat sitä vaikeammiksi mitä suurempi siirtolaisuus on.
Maasta muuttavia ei voida syyttää. Heillä on oikeus ta­voitella
itselleen ia perillisilleen turvattua elämääi Sen
sijaan moitteet voidaan osoittaa niille, jotka ovat olleet
vastuussa maamme talouselämästä sotien jälkeen. Samoin
talouselämämme nykyjohdolta Ja poliittisilta päätöksen­tekijöiltä
on vaadittava tekoja, joilla olot maassamme saa­daan
sellaisiksi, ettei ktisalaisten tarvitse lähteä leivän, ha­kuun
rajojen takaa.
Sotien jälkeen tapahtuneesta jolla liiaksikin: Ruotsissa työvoi-.
. . ; ermomainen värien
ja muotoih», joka esimtyy jopa pa
lasokeripakkauksissa."
Englantilaisiula kohteliaisuudella
lienee iKuutensa lausuntojen myön­teisyydessä.
lEhkäpä ne silti autta­vat
suamalaistakin matkaiUJiaa in-,
kemään kotimaansa tarjoamat' mah­dollisuudet
uusin silmin — eMiäpä
kerrassaan perumaan aletun kesä-lomamalkan
etelän (ungcdcse^ asti
täynnä oleviin turistikeskuksiin.
TYTÖT J A U R H E I LU
Tyttöjen urheilua koskevat van
hät ennakkoluulot on romutettu.
On väitetty, että naiset eivät
saisi urheilla menstruaatlon ai­kana.
Vuonna 1956 6 naii;ta, joil­la
parhaillaan oli mensrruaatio,
voitti kultamitalit. Edelleen on
katsottu, että treenatut lihakset
aiheuttavat komplikaatioita syn­nytyksessä.
Asia on osoittanut
olevan aiyän päinvastoin. Kol­manneksi
on katsottu, etiä kilpa­urheiluun
osallistuvat naiset eivät
ole naisellisia. He ovat enemmän
tai väheniimän naisellisia—• aivan
kuin kalkki muutkin. ~'
hopeasta teollistumisesta huoli­matta
maassamme on ollut jat­kuvasti
työttömyyttä sekä suu­ret
piilevät työvoimareservit.
Oloihimme nähden suunnattomia
summia: pääomia on uhrattu lä­hinnä
puunjalostusteollisuuden ja
muiden sellaisten alojen laajen­tamiseen
ja moderriispintiin, jot­ka
eivät ole lisänneet tarvittar
vassä määrin uusia työpaikkoja.
Kun maataloutemme samanaikai­sesti
on joutunut murrosvaiheei
seen markkinatalouden nopean
kehityksen vuoksi, seurauksena
on ollut työvoiman "ylitarjonta".
Naapurissamme Ruotsissa asiat
ovat kehittyneet toisin: Siellä on
sotien jälkeen puunjalostuksen
rinnalla kehitetty voimakkaasti
myös muita aloja sillä seuräuk-seila,
että varsinkin nousukau­den
aikana työvoimasta on ollut
pulaa. Suomalaiset työnantajat ei
vät ole tunteneet kiinnostusta
palkkojen parantamiseen j a työ­olosuhteiden
kehittämiseen, kos­ka
työvoimaa on ollut aina t a r -
B^Ifi^stiissa y^ä
levotonta
..Belfast. — Englantilainen sotilas
ja belfastilainen nainen haavoittui­vat
hekiäk. 21 pn iltana heitä kohti
anumituista hiodeisfca väkiviaJtai-suufcsien
puhjettua jälleen Pohjois-
Irlannin leyottomassa pääkaupun-
^gissa..
man puute on johtanut palkka­tason
kohoamiseen, tuotannon te-hosturtiiseen
jä parempaan työ­voimasta
huolehtimiseen kiiin
meillä. E i siis ihme, jos työttö­mät
suomalaiset työntekijät oyat
hakeutuneet perheineen Ruotsiin
j a sinne ovat menneet monet sel­laiset
ammattimiehetkin, joilla
Suomessakin olisi ollut tarjolla
työpaikka, mutta huonommin
palkka- ja työehdoin kuin Ruot­sissa.
Siiriolaisuus ;0n siis seurausta
siitä, että meillä on sotien jäl­keen
harjoitettu varsin lyhytnä­köistä
tuotantoelämän kehittä­mispolitiikkaa
sekä sellaista palk
ka^ ja työolojen kehittämispoli-tii
itkaa, jonka vallitessa maam­me
on jääh3^\niosr vuodelta
keen muiden pi:^jöismai^eq, en­nen
muuta Ruotsin palkkaus- ja
työoloista. Työyipimayiranomal-set
ovat pitäneet työvoiman Ruot
siin hakeutumista siunauksena,
jonka vuoksi työUisyyakyaymys-teh
hoito täällä on ollut helpom­paa
kuin ilman sitä. Parhaan
työvoiman maastapako on . k u i ­tenkin
jokaiselle maalle sellaineui
"siunaUs" joka jatkuessaan tuO
yhä enenevän määrän hiekkaa
kansantalouden rattaisiin. Se on
sairaus, josta päästään vain
tuotantoelämää monipuolistamal­la,
palkkaus- ja työoloja i«ran-tamalla
sekä huomaamalla, että
työntekijä on loppujen lopuksi:
tärkein tekijä tuotannosisa.
PÄIVÄN PAKINA
Tämä juttu koskee pääasiassa
yhdysvaltalaisia asioita. Muttft sa­mantapaista
"jicsityislilkcflerot^
on myös Canadassa — varsinkin
suuremmissa kaupim^eiissa, Eaxi-me
siis hakia kiittää faxiseusten
lailla jumalaa siitä, kun olemme
muka muita parempia,
Mutta kun _canadaiai8et, (täkä­läiset
maanmiehemme mukaan­lukien,
käyvät tuhkatlheääp Setä-
Samulin puoleila rajaa, niin mi­tään
pahaa ei liene vaikka tutus­tumme
siihen, mirikälafeia varoi-ttdosia
ovat viraiuMnalset antaneet
Yhdysvalloissa vierailevaie autoi-
Ujoifle.
He sanovat usean läntisen osa­valtion
saaneen ikäviä kokemuksia
osavaltioiden maanteiden tuntu-masea
olevien joidenkin huolto­asemien
petollisesta Uikehom-masta.
Uhreiksi joutuu poikkeuksetta
turistit eli lomailaisieit, joiden au­toissa
on osavailtion rajojen «Iko-puoleJta
saadut rekisteriilaialtat.
W'ashmgtonin osaivaltkMi proku-raaititori
Slade Goiton sanoo; ettei
nen valtiossaan. Mutta toisten osa­valtioiden
virfcaiiiijat, erifcodsesti
Arizonan prokuraattori Gary Nel­son,
on taiibenkin kerännyt tietoja
ja todistusaineistoa-— mukaanlu­kien
f ihnauksia — seUateista toi-meaipiteistB.
E l M kaikkeuryileisemnMn käy-tötty
kepponen'<m renkaiden pirfi-kominen,
missä huoltoaseman hoi­taja
käyttää veistä tai jotain nvuu-ta
«asetta puhkaistakseen tai viil-tääkseen
haavan renkaaseen sil­loin,
kun autniilijia ei sitä hiiomaia.
Muista käytetyistä petoksista
mainitaan:
— Neste-savu-fcepponen, jossa
pannaian pieni määrä "titanium
tetrachloriedp" -nimistä kemikaa­lia
kioneen vigsien osien päälle,
nositatltAen äkkiä sankan savun mi­kä
saa ajurin uskomaan, että hijn
tarvitsee jonkun uuden ö?an.
— - Shokki-hojito, missä kaade­taan
öljyä vlsseibin paikkoihin, ai­heuttaen
olettamuksen, että siellä
on korjausta vaativa vuoto.
— Kiehuvat paristot, jossia aika-llsoitua
nestettä kaadetaan paris-hänen
virashyilaan ole yMtyfakoh- toihlp autoilijian s^adessn nähdä
talsempla tietoja siitä, tapahtuuko miten paristot "kuollevat".
seMaista petoJlistaliikefcoinUntaabä — hyb^tmiima, missä öljyä
mitataan petollisesti "tikkua" poh­jaan
painamatta niin, että öljyä
kaadetaan koneeseen asiallisesti
puhuen tyhjästä kannusta.
Jotkut huottoasemat käyttävät
pääteillä (freeway) "juoksijoita",
jotka iajavait autoilijan rinnalle
hänen ollessaan tulossa määrätyn
sivutien lähele ja aniayat huutaen
ystävällisen varoituksen "heittä­västä
pyörästä."
I^okunaattori Gorton esittää lo-mamatkaille
lähteville viisi varoi-tusohjetta:
1. Tarkastuttakaa autonne perus­teellisesti
E i N N E N matkalle lähtöä.
2. Älkää jättäkö autoanne pois
näköpiirist|inne huolltoasemalla.
3. Esittäkää kysymyksiä mistä
tahansa suositelluäta korjauksesta,
ja jos nnahdollieta, kysykää yhdel­tä
itai kahdelta muulta huoltoase­malta
tai liikedailtofcöelita neuvoa
varsinkin siHoin, jos on kysymys
suuremmiasta koiijauksesta.
4. Vaatikaa takaisinl ^'vioittu­neet"
osat. Se voi aiheuttaa vähän
lisämaksua, multa se antaa myös
todistuskappaleen mahdollista tar­vetta
varten myöhemmin. .
5. Jos feistä tuntuUi että olette
joutunut kepposen läirikBl, ottakaa
yhteys prokuraattorinvirastoon sa­massa
osavaltiossa, ^ se on mah­dollista.
Tänmiitopalnen "yksltyisyrittp-liäisyys"
ei ole kokonaian tuntema­tonta
täUäkään puoHoi rajaäi vajk-ka
se ei ole ilmeisesti saanut
laisia mitbasuhteila kuin "vaäSbiMs-sa."
• • „,..;.'•.••.•..:-
Joka tapaid:sessa täÖaisefc ^m•
roitukset on otettava vjdo»v»aB
huomioon aiheettomien la$|E|rpi
maksun välttämiseksi.
Tällaiset vaarat eivät ole taiUea-kaan
estäneet inaanndehiäm<n|)iQ
suuntaamalta ajokkedaan t ^ Q
Sudburyn seudulle tämän viifcon-vaihtem
alkama pidettävään suur­juhlaan
osallistuakseen.
Vaikka tiedämme, että su^ury-laiset
yleensä ovat lainlkuiiUais^
ja rehtiä väkeä, niin joltÄ» mä­tämunia
voi täältäkin löyiyäj^
he vainoavat tavialli^sti ensikä­dessä
viei^aspaiiidcaknatateiBia. Ify-vä
on siis pitää silmät ja korvat
auki — ja pysäköi^ autot ai«a
lukossa. Hyvä on myös ettei autppn
jätetä valokurvausiDoneita, ka­reita
ja muita selilä^ia v^nttimla,
jotka vetävät varkaiita puoleeösa
kuin siirappi käipästä. Parempi pn
siis katsoa kuin katua.
Mikäli taas on puhe Sijdburyn
suomalaisiisita, min heistä saavat
viera^aikkakuntajaiset ensi, het­kestä
lähtien hyviä, kiotettWia ja
avuliaita ystäviä.
Hila tervBtultoa, j^^htovicraf*."
jos tehtävistä j^ä yähHi#ln yaft^a-aikaa,
niin turistaan k^m I)aiv^än.
— Känsäkoura,