Vapaus, July 22, 1924

              annissa •tava kohonaan olemzsiz tai yhdistyt-Äskeiset
kana j a s«n jälkeen j a kaikki ne
osoittavat terveellistä jäsenmäärän
kultakehyksissä, suunnilleen samal-lai.
nen. vaikka se oli piirretty pape-
-ava toimiin ^^^^^^^-^^ j a suurempaa taipu- rille eikä lankkuaitaan. Ja an-atta-tavalla
r u u -
suure- hyökkäykset . . .
ovat saaneet joukot huomaamaan | musta liittyä
parem.T.in kuin milleinkään ennen mallisen työn tekijöihin.
jollain
miten narrimaista on taistella j a t u l -
Viime
syksyn vaaleissa sai Labor Party
parlamenttiin 142 edustajaa. Jär-
' nettelvn järjettömyys osoittautui jestämistyön ja rahallisen . pohjan,
viim&:*5e>^•sä sulussa metaUiteolHsuu- mitkä ovat tehneet tämSn maJidout-
F^^v^r^n aT-a^-iunionisrinen lii-jrä on Huunnilleen kahdeksan ^ i ^ j o o - r y h m i t t ä i n . Tämän me-ke
on yhdistymisen, hittoutumisen :/-aa
-•, .-.-••rr.Jn^i.^oD^rnu-ten kautta unioit- i ^ .... . .
J ' ' - • ' • ' ^ ' - ' ^ ' ^ .. ; ^ . . r . ; e r o Väv --r-lvHip r(^.:i:-tfrronvia 1 . • " v-iisikym.mentä kaksi i seksi, . ovat luoneet ammattiuniot.
lipumaan | On suuria toiveita, että tämä luku-
["ämän su- i määrä lisäänt.vy vielä seuraa\lHsa
, - - - —- iun oQetu. o:i i.a<....,...a saanut ai-! vaaleissa, mutta ne jotka asettavat
' ' v " l 9 - ' ' 0 -htvi "seitsemän metalli-i k-.n?ressiin kuuluvaa j a ; ,^3^^^ vilkkaan agitats-ionin, mi-; toivonsa yksinomaan poliittiseen t o i -
työläisten uniöta yhdeksi unioksi ; "^^^^«^^ yhteinen jäsenmäärä 5,128,-; ^„ käynnissä joukkojen keskuu-jmintaan^ tietävät etta tyovaenpuolu-käsittäen
400,000 jäsenmäärän. S a - i ^ ' ^ -
mana ^-uonna yhdisty! kak.sitoi.sta |
muuta uniota seitsemäs.sä eri teolli-:
Liittoutumittyö.
•de-sa "hden-uuren union puolesta l e eh voima parlamentissa riippuu
I kaikille'työläisille koko metalliteolli- »mmattiunioitten voimakkuudesta.
suudessa ja laivarakennUKsessa.
suudessa käsittäen yhteensä 300,000; Viimeiset numerot osoittavat työ- Vaikka joukot voivatkin tehdä san-jäi-
entä. Iäisiä olevan kol.metoi.na tai neljä-' gen vähän käytännölliseltä näkökan-
Samaan. aikaan yhdistyi kaksi uni- toista miljoonaa ja niistä on ainoa.s- naita katsoen, pakottavat he v i r k a i l i -
ota muodostaen National Union öf I taan viisi miljoonaa järje.stynyt am-• j^"5ä_ jotakin.
Distributive and Allied Worker3 jär-1 mattiunioitten kongressiin, xiimerotj Muutaman viime vuoden ajalta on
jeston, käsittäen tämä enemmän j osoittavat myö.^kin että ammattiuni-; u.seita tapauksia pikkuisten unioitten
kuin 200,000 jä.sentä. Ja viimeisin j '-»itten kongressiin kuuluvat työläiset; virkailijoista, jotka ovat vastusta-yhtymä
on kolmen union yhteen j tarvitsevat nykyään 20G uniota toi- neet liittymistä unioryhmään ja seu-liittyminen,
mikä muoQostuu tavat-' miakseen. Tämä merkit.see sitä, että
lisistä aputyöläisistä j a käsittää yli kuudesta .seitsemään miljoonaan työ-puolen
miljoonan jäsenmäärän. Tä- Iäiseen on \-ielä saatava luokkatietoi-mä
viimeinen yhtymä on juuri pää­tetty
ja yhteinen komitea yhteisi.stä
virkailijoista muodo.stettuna laatii
uusia perussääntöjä j a valitsee n i ­men
uudelle uniolle, mikä tulee ole­maan
suurin ammatittomien työläis­ten
unio maailmassa, '
.Suurempi kehitys ja nopeampi
edistys on odotettavissa seuraavan
kahdentoista kuukauden aikana ain-mattiunioitten
kongressin yleisneu­voston
seurauksena, mikä pani a l ­kuun
eri ryhmien konferenssit tar­koituksella
pohtia läheisemmän yh­teenliittymisen
mahdollisuuksia.
Ensimainen näistä konferensseis­ta
pidettiin Manchesterissa helmi-kuun-
aliissa, mihin •ediistajia oli kut­suttu
kohnestakymhreJieStäviidestä
uniösta, metalliteoliirfiiudfesta ecius^
taen kaikkiaan noin 800,^0*0 jäsentä.
. Tämän* konferenssin jälkl^en ^pitäisi
/hetimiten seurata toineh Bradford­issa,'
viidentoista IcutoiiiotyöläiSteh
union konferenssi, edustaen hoin
200,000 työläistä.
Paitsi näitä yleisneuvoston toimen­piteita
eri ryhmien yhteenvetämisen
. tarkoituksessa, on epävirallisia ko-
Jcouksia j a keskusteluja pidetty uni-(
•öitten virkailijain välillä tarkoituk­sella
raivata tietä varsinaisille viral­lisille
neuvotteluille.
Sekä ammattiunioissa että näitten
ulkopuolella pohtivat työläiset teol-lisuusuniokysymyatä.
Melkein kaik-icien
teollisuuksien työläiset pitävät
.ikokouksia eri osissa maata yhtä
"jnittaa.
Näistä toimista päättäen näyttää
:siltä, että koko Englannin työväen­luokka,
'sekä jäsenistö että unioitten
"virkailijat, ovat täynnä polttavaa ha-
3ua parantaa järjestöjääh.
Onnetomuudeksi ei asianlaita ko­konaisuudessaan
ole näin. Lähei­semmän
yhtenäisyyden ajajien tar­koitusperät
eroavat toisistaan, ja vai­keat
olosuhteet ovat myöakin riip­puvaisia
asian kehityksestä, minkä
lopullisena tuloksena on edistys.
Pitävätkö siitä Englannin työvä­enluokan
reformistiset johtajat, jot­ka
pääasiassa kontrolleer&avat ny­kyisiä
järjestöjä, tai eivät, vie tapah­tumain
kulkua nykyään nopeasti sitä
ai-kaa kohti, jolloin työläiset tulevat
olemaan täydellisesti' järjestyneet
jokaisessa teollisuudessa, ei työpaik­kojen
perusteella eikä ammatin pe­rusteella,
ei asteen eikä sukupuolen
perusteella, ^aan tuotannon Ja toi­mialan
perusteella. ^
siksi ammattiunioitten jäseniksi. .Se
merkitsee myöskin sitä, että noin t u ­hannen
uniota on vielä saatava am­mattiunioitten
kongressin kontrollin
alle ja unioitten lukumäärä vähen­nettävä
vähitellen tuhannesta unios-ta
korkeintaan kahteenkymmeneen
tai vieläkin vähempään teollisuus ja
toimintaryhmittäin.
Olen jo osoittanut mitä on tehty.
Yleisneuvosto aikoo alottaa suuren
ryntäyksen v. 1923 tarkoituksella
saada miljoonat järjestymättömät
työläiset liikkeeseen ja järjestetyksi.
Samaan aikaan tämän ryntäyksen
kanssa tullaan pitämään unioitten
välillä - konferensseja, lukuunotta­matta
niitä, joista olen jo maininnut
tarkoituksella saada läheiset amma­tit
ja ryhmät yhdistymään eri teolli­suuksissa.
Nykyiset federatslonit
aiotaan läheisempään yhteyteen tois­tensa
kanssa j a koetetaan saada a i ­kaan
sopimuksia unioitten kanssa
yhteisestä toiminnasta.
Persoonallisesti olen sitä mieltä
että näistä yrityksistä tulee olemaan
suurfa hyötyä edistykselle, mutta
minä tiedän myöskin yfi(keudet, j o i ­ta
on vastassa ja, mitkä' on voitetta­va.
Minä näen nämä valkeutfet jo­kapäiväisessä
kokemuksessani unioit­ten
kanssa.
Voitettava vastukset.
Vaikuttavat voimat,
Tcolliauusunioitten kehittyessä,
teollisuusryhmien Jiittyessä toisiinsa
on yhteinen keskushallinto toimeen-panevine
kurinpitovaltuuksineen jo
ennustettu ammattiunioitten kon­gressin
yleisneuvoston vaatitnukses-sa
saada suuremmat yaltuudet kuin
' mitä sillä on ollut tähah asti.
t Yleisneuvosto syrjäytti parlament­tikomitean
kaksi vuotta «itten Ja sen
valta on jo suuresti lisääntynyt. Jo­kainen
seuraava vuosi tulee näke­mään
suuremman laajenemisen sa­malla
kun ammattiunioitten kongres^
fiin keskinäiset osat edlstyyät.
Itsenäisyyspyrkimys muokkailee hi­taasti
Englannin ammattiunionistista
liikettä ammattiunioitten vaatimtie-ten
puolustusaseesta vallankumouk­selliseksi
aseeksi. Ja tämän proses­sin
ollessa käynnissä on tämän aseen
lopullinen korftrolli välttämätön tar­ve,
niille, jotka haluavat kapitalis­min
täydellistä poistamista. .1
TeoUisuuskoneiston uudelleen jär­jestämisessä
on Englannin työläisillä
jättiläistaäinen tehtävä ja lukuunot­tamatta,
tarpeetonta ja turhaa kärsi­mättömyyttä
on edistys tapahtunut
tyydyttävästi.
Ybtymisliike olisi tapahtuntit no
peanunin elleivät nykyiset lait vaa­tisi
että vählatään viisikymmentä
prosenttia jokaisen l i n i o n j^
täytyy,* ottaa osaa äänestykseen ' yh-tymidcymyksestä'
ja. että j^tymi-sen''
paoIesta on annettava k^den-jtymmenen
prosentin enemnilstS an­netuista
äänittä.
, Noiti "iSjOÖOiOOO vSestSn kokoriais-luknnuärästa
on Icolmetoista ga nel­jätoista
miUoonaa ty^lusiä. "Sluiisty:
netösä kamngas&onnasäa on enem­män
kuin tuhannen aminattiunioyh-distysta,
joitten yhteinen jäsenmää-
Ensiksikin. ori niin monia järjes-tymisaatteita
ja teorioita, niin pal­jon
eri mielipiteitä siitä, mikä ori
teoUisuusunionismia ja useih unoh­detaan
se tosiasia, että Englannin
uudelleen järjeStämiseu täytyy ta-piahtua
nykyisen koneiston sisässä
lukuunottaen paikalliset olosuhteet.
Yksi vaikeus on se, että vaikka
jokainen sanoo olevansa yhtä miel­tä
läheisemmän yhteyderi yleisestä
periaatteesta ja sanoo haluavansa
suurempaa solidaarisuutta, ori kui­tenkin
monta uniota, jotka pelkää­vät
itsenäisyyttään ja pitävät kiinni
erikoisuudestaan ja leseuhrautuval-suutta
puuttuu hyvin suuresti. Esi­merkiksi
useissa äskfeisissä yhtymis­sä
on virkailijoille täytynyt taata
kahdeksan vuoden palkka ja työ sii­tä,
että, ovat avtistaneet yhtymistä.
Unioitten yleissihteerit, sanokaamme
viidenkymmenen tuhannen jäsenen
unioitten, luopuvat sangen vasten­mielisesti
vallastaan pienien; patal-jooniensa
yli yhtymällä toiseen jär­jestöön,
jonka jäsenmäärä olisT
vaikka kolmesataatuhatta. Enem­män
taitoa vaativien ammattien uni-oiasa
on vielä ammattauntamielia-laä
jä haluttomuutta olla saman l i ­pun,
alla ammatittomien tai puoli
ariiinattilaisten kera.
'lasäksi on useita eri ineriettelyta-poja
järjestämisessä ja erilaiset tak­sat
etuisuuksiin nähden eri; uniois-sa.
Useitten unioitten etuoikeudet
ovat myöskiri suurena -esteenä, sillä
yksi unio saattaa olla Jiahdenkymme-nen
dollarin arvoinen jäsentä kohti
ja- toinen ainoastaan viiden dollarin
arvoinen jäsentä kohti, kahden tai
useamman union yhdistäminen estyy
usein tämän kautta; Niinikään saat­taa
yhden union jäseniiätön enem-riiistö
olla yhtämittaisesti työssä, mi­kä
luonnbliisesti merkitsee suurem­pia
tuloja uniolle.
Työntävät y i r k a i l i j o iU toiramtaan.
Unioitten virkailijöitten välillä on
persoonallista kateuttai; ja joissakin
tapauksissa peittelemätöntä vihamie­lisyyttäkin,
kuten ,esimerkiksi kali-den
merimiesten union yatlUä. Mutta
kuten osoitin, auttavat" olosuhteet
näitten vaikeuksien voittamista;
Vanhan koulun kannattajat kuolevat
pois ja aivan niinkuin Kapitalismi öir
ammattiunionifflnin äiti. Samoin on
myöskin viimeinen suuri hyökkäys
palkkoja ja työläisteri olosuhteita
vastaan luonut tilannetta, mikä ajaa
sfolidaarisuuteien. Tätä, tapahtuu mo^
nella tavalla. Muutamissa tapauksis­sa
ovat ennen varakkaat.uniot köyh­tyneet
lakkojen vuoksi j a työnsulku-jen
vuoksi yrittäesisään puolustaa jä­senistöään
palkan alennuksilta Ja
huonommilta työehdoilta. Kaikki
uniot ovat kärsineet rahallisesti se­kä
jäsenmääräänsä nähden enrien-
Icuulumattoman työttömyyden vuojc-
^ Rahalliset vaikeudet ovat jättä­neet
union asemaan, jossa on lakat-rauksena
on ollut se, että jäsenistö
on mennyt kokonaisuudessaan yhdis­tyneeseen
järjestöön. Äskettäin t a ­pahtui
päinvastainenkin tapaus. Pie­ni
satamatyöläisten unio, joka ei
saanut riittävää enemmtstöä liittyäk­seen
Kuljetus.ja Yleistyöläisten U n i -
oon, on nyt päättänyt liittyä siihen.
Mutta tämä tapahtui vasta sitten
kun pienen union kaiK«-.l virkailijat
erosivat toimistaan j a irlttyivät suu­reen
unioon.
Monessa yhtymässä, joita viime
vuosina on tapahtunut, ovat uudet
säännöt ja asetukset vähemmän kan­sanvaltaisia
kuin vanhemmat. Vir­kailijain
eläke on ollut kallis, mut­ta
tämä voidaan j a tulee muuttu­maan
ajan kuluessa. ,
Yksi viimeaikojen toivehikkaim-mista
merkeistä on ylivalvojain, hal­linnollisten
toimitsijain, henkisen
työn tekijäin j a teknilr.sten työläis­ten
nopea järjestyminen. Tämän
'luokan, henkilöille on muodostettu
monta uniota j a yhdistystä sodan a i -
Tämän vuoksi ovat pölitikoitsijat
pakotetut auttamaan j a edistämään
kaikkea, mikä auttaa teollisuusko-neiston
parempaa järjestämistä ja
lujittamista,
Kapitalicmi poistettava,
' Ne, jotka kuten minäkin, uskovat
että parlamentti ainoastaan kuvastaa
työläisten teollisella alalla saavutta­mia
voittoja ja päätöksiii taluodeiii-sen
voimansa avulla, ovat kauan tie­täneet
Federation of British Indus­tries
järjestön voiman j a vallan. Tä­mä
on Englannin kapitalistien unio.
Se on yhtenäinen järjestö, mikä kon-troUeeraa
jäseniään j a jos välttämä­töntä,
hallitustakin. Sen voima on
mittaamaton, mutta me tiedämme
työläisten voiman olevan vielä suu-remriian
kuin tämän järjestön, jos
järjestymme kaikki yhteen, depart-mentteihin
järjestettyyn j a sopu­sointuiseen
järjestöön. Tämä to­tuus
levenee nopeasti Ja sikäli kuin
tämä huomataan, kasvaa Englannin
ammattiunioliikekin. Toverit Ame­rikassa:
iiVIe teemme työmme niin
pian kuin suinkin voimme omassa
maassamme, samalla tavalla. Ja sit­ten
, voimme lyödä kättä j a heittää
kapitalismin pois maailmasta kaikki­ne
hirvittävyyksineen j a kauheuksl-neen
hirvittävien j akäuhistuttavien
asiain kera.
vasti oli tehtailija jopa'ylpeä tästä
taulusta.
i l u t t a mikä sitten teki tämän mer­killisen
eroituksen? Ehkäpä aivan
yksinkertaisesti se, ettei Käteväinen
ollut ottanut maksua työstään' —
hän kun o l i muutenkin rehkinyt Ko­ko
ikänsä melkein ilman maksua —
kun sen-sijaan tehtailija oli maksa­nut
jonkun satalappusen taiteilijalle,
joka oli maalannut tuon karrikatyy­rin
hänen seinälleen.
—• E i , sanoi Käteväinen, tämä
tällainen elärriä menee yli minun
ymmärrykseni.
Ja hän meni j a h i r t t i itsensä.
Naimisraivoa aatelisar­vojen
ja rikkauk­sien
takia
tuttavanne Canadaa
Parhjua tapa taottaa tuttavanne i» « ~ • "
WIute Star Donimon U n j a n tai l a i v a ' Y r ^ u t / ^ ^
T a l l a i . e n piletin lahettSi t a i i U oleva Wlute St» V^"^ ^
laiseen saman linjan konttoriin, joka on 15I.J«..- - I««tt»rf
kostajaa. W u t o StariUa on konttorina TokTeTni ^
pnngissa joka maassa Europaaia.- "^«««a »»nomatUt^altti
TayaeUisia tietoja paisirelidoist^ paM,'.
H. a THORLEY
42. King St. E.
Toronto, Oat.
tai kaikilta^ paikalli­silta
rautatie- ja lai­va-
agenteilta. '
K u v a l a n ^ ^
• Kirj. Dinar Annas.
Tehtailija käveli ruumiinsa tervey­deksi
kauniina kesä-aamuna tehtaa­seen
johtavalla tiellä. Aurinko pais­toi,
linnut lauloivat, tai-vas oli sini­nen
jne. Tehtailija oli tyytyväinen
itseensä Ja rimailmaan, mihin hänel­lä
oli syjrnsäkin, koska hän oli kyl­läisyyttään
ähkivä jä vaiHa huolta
huomisesta. Niinpä astua tepsutteli
hän siinä hiljaa hyräillen ja Tceppiään
heOntellen sekä laskeskellen, kuinka
paljon ansaitsisi tulevalla palkan­alennuksella.
Toden totta, jymähti
hän, oli sen jälkeen aika matkustaa
etelään ja levätä kaikesta paljosta
vaivasta.ja otsanhiestä. ''Ja hän ajatr
teli myös mom'a muita laatuisia asi­oita.
Mutta sitten seisahti hän yhz-äkkiä
ja tuijotti tuijottamistaan yh­teen
pisteeseen.
Tien toisella reunalla törrötti lank­kuaita.
Siihen oli liidulla piirutettu
jotakin jä Iravan alla oli itserisä teh­tailijan
nimi. Herra tehtailija tui­jotti'
vuoroin kuvaan, -vuoroin alle­kirjoitukseen,
ja hänen kurkustaan
pääsi älinä, joka sai, linnut vaikene-riiaan
ja auringoA peittymään pilven-hattaran
taakse, joka/oli kuin Ola­uksesta
paikalla.
—- Minäko muka tuo ulvoi hän.
Minäkö tuo! Minnllajko muka tuollai­nen
nenä ja tuoUairien suöl Mikä
roisto onkaan tuon tuhertanut? Mut­ta
olipia. hän kuka ayvknsä, niin saa
hän tuntea nahoissaan!
Ja tehtailija iski kepillään omaa
naamatauluaan lankkuaidassa, niin
että aita tärisi, ja sitten kiiruhti
hän astumaan sisään tehtaanportis­ta
keppiään villisti heiluttaen, että
portinvartija kalpeni.
<!lryikuvan> teläjän -väijyminen
vei kokonaisen'-viikon ajan. Mutta
lopuksi kruunautuivat herra tehtair
lijan vaivat menestyksellä, syypää
oli työmies Käteväinen hänen teh­taassaan.
Tämä sai tietysti paikalla
potkut
-^Voitte-oikeastaan olla iloinen,
sanoi tehtailija, etten lähetä poliise­ja
niskaanne.
Ja niin lähti Käteväinen kotiin
vaimonsa ja lastensa luokse allapäin
apeamielinä. Täten kului kolme kuu­kautta,
• ja - nämä kuukaudet eivät
suinkaan olleet hauskoja. Joka ker­ta
kun lapset mankuivat ruokaa, sä­hähti
Käteväisen -vaimo:
— Punpää! Mikä sai sinut tuher­tamaan
tehtailijan lankkuaitaan?
Sinusta kai tämä meidän elämä on
nyt. tavattoman hauskaa? :
— Eipä väinkään, kaukana sitä,
vastasi Kätevä men.
Ja mitä hän olisi muutakaan sa­nonut?
Mutta miksi hän sitten oli
piirustanut tuon kuvan? Sanos se!
Se oli vain juolahtanut hänen pää­hänsä,
ja hänellä oli ollut tehdes­sään
sanomattoman ^hauskaa. Mutta
huvi oli käynyt kalliiksi Jaa-ahl
—Puupää!
— Aivan oikein.
Mutta kun oli,täten, jatkunut yie-lä
jonkun aikaa, teki Käteväinen
tärkeän päätöksen: hän lähtisi teh­tailijan
luokse j ^ pyytäisi anteeksi!
Anteeksi hän varmaan, kyllä saisi..
Yksikään ihminen ei, ei edes tehtai­lija,
voisi välttää liikotoata nähdes­sään
hänen ulkomuotonsa- Hän oli
laiha kuin .tikku ja nöyrä kuin pot­kaistu
koira kaikkien näiden nälkä-kuukausien
jälkeen. Niin,, hän saisi
varmaan anteesi.
— Jos menen tehtailijan luokse
tänään, : tuumaili Käte-väiinen:, niin
pääsen huomenna työhön.
Ja niinihän lähti.
•— Ulkona on muudan miJeay Joka
haluaa puhutella patruunaa, sanoi
palvelijatar, - ,
—Mies mutta ei herräsmiesE?
— Ei, muudan mies vain-, '
-r- Mutta olenhan saponul^ etten
anna kellekään mitään.
— Hän on ollut työssä teitaiK-jalla.
— Työssä, "jaa. Jos antaisin kai-iille
kerjäläisille, jotk* ovat ollee:
työssä luonani, tulisi minusta itses­täni
keppikerjäläineri.
Mutta hän ei sanokaan ker-jäävänsä.
—- No, tulkoon sisään sitten.
Ja niin sai Käteväinen astua kals­kein
pyhimpään. Patruuna lehahti
ihan vihreäksi naamaltaan nähdes­sään,
kuka tulija 61i.
— Mutta mitä pirua,, kuinka te
uskallatte! huusi hän.
Käteväinen parka kumarteli ja
änkytti anteeksiantamusta mkofllen.
Hän kumarsi joka sanallaan ja kti-vasi,
kuinka syvästi hän oli ka-tu-nut
IhairahdustJaan ja kuinka ahke­rasti
ja hyvin hän tekisi työnsä, jos
vain saisi alkaa uudelleen. Ja hän
selitti, että hän oli mahtanut olla
järjiltään piirustaessaan patruunan
kuvan lankkuaitaan, mutta vannoi,
että tehtailija saisi hakata hänen
kappaleiksi, jos hän -vielä kerran tu­lisi,
yhtä löylynlyömäksi, ja että ei
yksikään ihminen maailmassa voisi
rakastaa ja ^arvostaa enemmän pat­ruunaa
kuin hän, kunhan hän vain
saisi uudelleen työtä tehtaassa. Ja
Käteväinen oli juuri selittämäisil-lään,
että hän tyytyisi jopa pienem­pään
palkkaan kuin muut, kun hä­nen
kielensä yhtäkkiä jäykistyi^ ja
hän alkoi sanattomaria tuijottaa sei­nälle.
Ja hänellä oli «yytäkin tui­jottaa,
sillä seinällä ro^tkui kultake­hyksissä
karrikatyyri tehtailijasta,
kuva, joka .muistutti siinä määrin
Käteväisen lankkuaitaan maalaamaa,
ett^ sitä olisi voinut pitää samana.
. - - - Taivehan talikyiittilät! huu­dahti
hän voimatta n\illään tavoin
hillitä ällistys|ään.
Ja sitten .alkoi hän nauraa —
siellä, tehtailijan kaikkein pyhim^
»nässä, ja hän nauroi vielä virues-saan
nelinkontin fortaiden edessä:
Hän nousi yhä edelleeh nauraen ja
lähti hu ohottaen • suoraa tietä lank­kuaidalle,,
mihin hän kerran oli pii­rustanut
tehtailijan. Sa^de oli Jo
huuhtonut pois -liituviivat ja tiiuli ja
aurinko olivat myös tehneet tehtä­vänsä,
mutta lankkuaid8s'sa näkyi
silti -vielä hämärä- tehailijan sivtikUva
tuossa -suuri koukkuinen nenä, tuos­sa
ilkeä siiipä ja ryohkeä suu. Ja
tuon kuvan takia oli Käteväinen
saanut potkut. Ja kuitenMn rolKmt
tehtailijan seinäHä- samallainen kuva
Äsketäin oli Berlinissä oikeudes­sa
käsiteltävänä omituinen oikeus­juttu
oikeuskonsulentti Evald v.
Häyssleria ja kauppias Paul Dan-zigeria
vastaan ,^'oita syytetään sii­tä,
että he olivat ammattiraaifesti
solminneet aatelisavibliittoja. He |
keinottelivat menestyksellä sellais­ten
naisten naurettavalla tuhmuu­della,
jotka tahtoivat hankkia itsel-i
leen arvoa "seuraelämässä" ylhäis-l
ten niinien avulla. Väärennetyillä
papereilla julistettiin naimishaluiset
naiset "kreivittäriksi" ja "vapaa­herrattariksi".
Aatelisen arvoasteen
mukaan tuli heidän tuleville miehil-r
leen suorittaa suuria summia. E l /
döksi oli pantu, että heti -vihkimi­sen
tapahduttua esitettiin erohake­mus.
Syytetty Daniger, joka on
naimisissa oleva mies ja syytteessä
myös kaksinnaimisstä, esiintyi mil­loin
kreivi von Einfiedelin, milloin
kreivi von Waldenburgin nimisenä,
kaikkiaan esitettiin 'X3 tapausta,
joissa ' oli harjoitettu , petosta ja
törkeää asiakirjain väärennystä.
Syytetty von Häussler on avioliit­tojen
solmiamiseen käyttänyt myös
kuolleeni veljensä nimeä. Kerran
oli hän myös «hankkinut» e^jä^n rou­va
Landsbergerin pojille,: jotka, aa­telismies
von B. oli ottanut nimel­leen,
oikeuden käyttää aatelista ni­meä.
Naimisraivo näkyy olevan vallalla
myös Bresslaussa, missä eräs kaup­pias
H. Costa on keinotellnt lupaa­malla
hankkia naimahaluisille mie­hille
tilaisuuksia rikkaisnn naimi­siin.
, Hänen esittäniänsä rikkaat
naimafcandidaatit olivat pelkkiä mie­likuvituksen
tuotteita, M. m. olisi
eräällä sellaisella tarjokkaalla pi­tänyt
ollä 30,000 ja toisella 600,000
dollarin omaisuus ja erään naisen
mukaan tarjottiin SvOOO puntaa.
Palkkioksi on välittäjä kantanut
kultakin asiakkaaltaan n. 30—^0
kultamarkfcaa ja tällä tavoin saa­nut
suuren joukon berlinilaisiä
nuottaansa.
THE STERUNG BANK OF CAlttDA
S U D B U R Y N , ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielihyväliä tilejä Suomen kaaMlaiiUlo
Talletuksia ?1.00 ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja oyä,
tään luötettavflle henkaöille. . Lähetysvekselejä ostetaan Suor*"
Ja muihin vieraisiin maihin. "«o
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan jä myydään.
• • • ' • _ / T. A. GALE, joliuji
TEEN KAIKKIA
RäätäliMlaan tjli
kohtuhinnaJla, sopivaisuus taataan. Puhdis-tus
ja silitys tehdään huolellisesti.
O. K O I V U LA
Parfyymien historiasta
Keskiajan parfyymimuoH sai al­kunsa
13:nnella vuosisadalla. Jo
silloin, vaikka hajuvesiä vielä tuskin
,tunnettiinkaan, käytettiin niitä vää­rin
ja ylenmäärin, ja eräs ranskalai­nen
kirjailija kertoo, että Ransikassa
parfymoitiin yksin hevosten satulat­kin.
Myöhemmin, varsinkin Ladwig
XIV kuoleman jälkeen, alkoi tämä
muoti taantua nopeasti. Koska ira-ningas
ei voinut viimeisinä elinvuo-sinaan
sietää hajuvesiä sen vuoksi,
että niiden liiallinen käyttö oli saa­nut
häriet inhoamaan niitä,' ruvet­tiin
hovissa pitämään hyvän- riiaun
merkkinä parfyymien -vihaamista ja
ylenkatsomilta. Tältä ajalta tiede­tään
kertoa mitä ihineellisimpiä jut­tuja
-r- totta ja runoutta sekaisin
— tiettyjen hajuvesien vahingolli­sesta
vaikutuksesta. Berryn hert-tuattareuj
hallitsijan tyttären, väi­tetään
sairastuneen henkisesti ja
ruumiillisesti hyvätuoksuisten öljyjen
alituisen käytön johdosta ja kuihtu­neen
' vähitellen. Kruununprinssin
puoliso taas sai myrkytyksen parfy­moidusta
käsineestä ja kuoli.
lT:nnella -vuosisadalla olivat Eng­lanti
ja Amerika Europan hajuvesi-hankkijoita.
Hienoimpien talojen ar-vo^
sineihin kuuluivat silloin tyynyt,
jotka oU täytetty kalleilla öljyillä:
'Ranskan hallitsijan Henrik III vat^
takauden jälkeen kilpailivat miehet
naisten kanssa keikailussa ja hajuve­sien
käytössä, ja samalla kuiri jäl­kimäiset
ompelivat pieniä silkkityy-nyiä
»_ joilla pyöristettiin vja parfy­moitiin
määrättyjä ruumiinosia, si-velivät
nuoret keikarit iholleen hy­vänhajuisia
salvoja ja puuteria. Ter­veydenhoidosta
ei silloin tiedetty
vielä paljoakaan; niinpä saatettiin
hajuvesiä pitää" sairaustapauksissa
jonkinlaisena auojelnskeinona. "Mo­net
niistä varjelivat muka tartun­nalta
ja nioschus j a ambra edustivat
nykyisiä desinfisiomisaineita.
• Käsineidentekijä Martiäl, jokaöK-tunnettu
myös hajuvesien erÖcoisval-mistajana,
oli arvossapidetty ja auu-resti
ihailtu henkilö. Ylistihän Sor;
neillekin Mnen'; ansioitaan. Mutta
Ludwig X V kuoltua päättyi häijuTO-sikaud
äkkiä: naisten täytyi eMot-
MAX GREENBURG
60—4th Ave. Balsam kadun kulmassa. Suomalaisen baalio Tiereui
E N S I L U O K A N SUUTARILIIKE,-KENKIÄ J A MYÖS KUMI- '
KENKIÄ KORJATAAN.
TEMMINS ONTABIO.
tomasti .pyörtyä jö hyväntuoksuisen
kiikan nähdessään — sitä vaati hy­vä
tapa! Vallankumous pyyhkäisi
parfyymit lopullisesti i>enkin alle.
'•••.•^—— —o—r —•, •• ,.
KananpoMeii hoidosta
Kananpoikasten hoidosta antavat
amerikalaiset asiantuntijat seuraa­via
ohjeita:
Keväällä ryhtyy huolellinen ka-nankasvattaja
hankkimahn kanan­poikia
siipikarjansa lisäämiseksi ja
uudistamiseksi. Nuoret kanat ovat
aina •tuottavin osa munimakarioista,
joten jokaisessa kanaparvessa tulisi
olla muni-vien kanojen kesken puo­leksi
nuoria karioja. Kun poikaisia
keväällä, "ja kesän aikana äkasvate-taan
arimimaifcään, bä-vitctääri ke­sän
ja • aikaisemman syksyn ajalla
vanhoista kanoista pois ne, jotka
ovat vähemmän tudtta-via.
•Kenet kanarippikaset vaativat eri­tyistä
huolta, hoitoa ja ruokintaa
elämänsä ensimäisten-yu^ojen a-jaUa.
Koko kasvamisensa ajan.:tu­lee
kananpöiÖa sittOn .hoitaa ja val­voa
huolellisella tövaUa. Aikaiset
pojat ovat aina tuottarampia, kas­vattipa
niitä riiuriimdsariqiksi' tai
teurastusta varten. (
Kasvatushuörie ja lemmitysuuril
sitä-varten tulee laittap kuntoon jo
ennenkuin poikaset .ovat saapuneet.
Tavallisin keino hoitaa kananpoi-k^
ia on kasvattaminen suuremmis­sa
kolonioissa joissa - on lämmitys-laitos,
pitäen noin 350-^00 ka-nanpoikasta
aina kussakin: huonees­sa
ja sijottaen nämä huoneet toisis­taan
erilleen noin 45 metrin väli-,
matkalle, hyvälle . ruohoperäiselle
maalle. 3x5 metrin laajuinen .huo­ne
on sopiva^ sillä sitä on helppo
muuttaa, jos sen alle laitetaan jar
lakset. . Jps kananpoikaset saadaan
talvella, on paras liasvattaa ne suu­ressa
yhteishuoneessa, Jaettuna'' si­ten,
että toinen osa käytetään läm­mitystä
varten, toinen taasen kyl­mempää,
jossa" poikaset saavat har-jotella
ja voimistella; 'Nuriddin tu­lee
asettaa verkkoaita, etteivät poi­kaset
pääse kokoontumaan nurk­kiin.
Ensimäisten 36-^8 tunnin ajal­la
ei kananpojille s»«; antaa ruo­kaa.
Mutta sen jälkeen niille tu­lee
antaa säännöllisesti ,ii-r-5 kertaa
päivässä ra-yintoa. lEnsi päivinä niil­le'
tulee antaa säästellen ravintoa,
kunnes ovat viiden vuorokauden
Ikäisiä, jorika jälkeen niille saa an­taa
täydet annokset ruokaa. iEJrino-mainen
ravinto saadaan inkubaatto-riin
jääneistä hedelmättömistä ma­nista,
joit? keitetään 15 minuuttia,
leikkaan palasiksi ja sekotetaan
kuivaksi puuroksi, jossa on thä pal­jon
kutaMnseuräÄVistaMneista 'Mu­hittuja
jauhoja; braäniä-ja maissi­jauhoja.
Kutakin'Isifto «n käytet­tävä
niin paljon, että saadaan kmva
jauhe. KuivatSit poäeS*etut^'kaura-jauhot
eli ryynit ovat erinomainen
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
Canadian Bank of Comaerce.
' yiäkerrass».
Sndknry, Ontsris^
Phone 186 P. 0. Dra»er S60
PALOVAiCUUtUKSIA
Kiinteimistöv
Nickel Range BH«.
Phone 936. Sndbnry. O»»-
Ruokaa ja Ksifis
ELGIN LUNCH
12 Elgin St., Sudborr.
Vastapäätä C. P. R. sähkosano-makonttoria.
Autoajuri samassa
Phone 1396.
ruoka nuorille kanoille ja yo"
niitä antaa kerran päivässä, w
kolme ravinto-osuutta kananpo
ten ruokaa.
Kahden viikon kuluttua ^1
kanapoikasille antaa kuivaa ja
ta. johon kuuluu painonsa
4 osaa puserrettuja kaurarfyn^.^^
osaa brääniä, 2 osaa niaiss«a«io
i osa hyvää lihahakkeustv
milinkejä, puoli osaa kuivattta
nupiimää. Ostettua kananpo
ruokaa tulee antaa ko^
päivässä tämän kuivaseoks^n
Maito on kananpoiiaisae
mainen ravinto ja tuhsi
joko sellaisenaan tai k<m
Maito kasvattaa V^^^^Z.
Jos maitoa on saatavajaj^^
dossa, ei kuivattua ^ ^ ^ ^P
ko hankkia. Kun p o i k ^ »^
kauden ikäisiä, tulee ndle
kaampaa eli, ^^0^!^^
Kun ne ovat kahden ^ ^ ^ ^
siä, on ravinto ^ - ^ ^ ^ rC,
seksi. iohon.^«J«;^^är-ta
hittua maissia. öiw
•kotaie kertaa päiva^ .
Pikkupoikasten J^^^die
tarkkaa työtä. 3 o n i a j - ^ , , . 5 i lS
lee lainata enioi^n
initä Parenuninja parta-hoitammei
toinixtet.*». «
jnat tulokset iJaadaan. -