1952-06-21-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Hi - -IIIBiiiÄiiiBIpiiilip o toesäkuun 21 p- — Sattirdiy^ June 2lV 1952 Telepbo)x»: Busloeis 02flce BditorlaJ < » 0 ( « r 4 ^^ äddi'csa Boi 69^ Btfdlnin'; MbmM V&r-V,isni Jkatbarizea « s eiseozid claes naii by the ?ost Oflleo Dq^axtount, Ottava, XSmzBd^ fl^ yapatii» Advertlatog ratto uj?^ Tramlat ibn Iree cf cbaiKe. TI1AU6HENNAT: ?K Canadacea:, ai,v*J- 7WÖJi'^ «idywallcitBBa:Tl vk^84J(fc6 klc, JBumnessa: ; ' 1**- ^-SO 6kk^M5 PÄIWIÄ : täytv^ €0 \ vuotta ensi maanantaina; kesäkuun 23,pnä;-^^'*'i' ' kalflta, ^yiiM tJt. 24 pnä 84 ikävuotensd/' 'Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien I» önfiifteluiäln! - - lainkaan jä mikä pitäisi viivytteleinättä lopettaa.; ' T^ä vuosipäivänä on paikallaan palauttaa siitä mieleemme joi^ 3tofturtiää:k aa re^^ ; ffsd vaikka he sydämensä^ yätkin, että mistä johtui esim. Korean kahsanvallan kuulustelematta r',. ^ ^ ^ ^'tuomitseminen" ja amerikkalaisten kenraalien nopea .sekaantuminen V Korean sisäisiin asioihin. Mutta nyt, kahden, vuoden kuluttua, on Määilmari yleinen mielip^^ ääi^ttömäh tarkasti; uraiBinui Korean Ripauksia että Yhdysvaltain so- • * .• V - y^tt kaikin mahdollisin keinoin yrittäneet; jarruttaa; väliraiihaiieUwtteluja. väliräuhasppimusneuyqtt<^M^ ^^^fiiih^ö^fCtta tämä " sota, jonka lopettamista Canadan ja vä^>f*,t> *««,.,v*ältainkin kansan erierrimistö toivoo, kantaa '-madie-in-Anierica": ;^f;,'\^>y''| «—M e i l l e sanottiin kaksi vuolta sitten, että pohjois-korealaiset. ^tehden pohjpineri ja^^e IPI^ilil JiiÄSil-^-^^riSödäJi'^ Syngmaii^^Rhecn :bppositio EteJärivoreassa':: >... I iiii» tilanne on poljit" Syngman Rhee puhumatta- VIHIÄKIN PAIIEIIfipAA K u n pi kHilan^an . takana olevia vaniejä vastaan Keitetä^' parasliu-tlst «ja, tanikeja; ja Uekklm iMsfttäJlä, tappaen" ja ^liäavöJtiaeh s oikeaan Ja vasempaan, silloin ei enää käydä sotaa, vaan '^Ltä tulee samaa, initä oli natsien kaasu vaunut ja polttouunit. — UkrälnJan Canadian.' ' fiOTA TAI;^'KATOVUOSI". "Yksi koimannes kansakunnan l i i ketoimista saa nyt alkunsa puolustus-valmeudesta." Tämä hämmästyttävä lausunto on johtolankana APrn raportissa. Jonka alkulähteeksi ilmoitetaan "hallituksen ekonomistit"; ; •He sanoivat; että "ennen «oreaa Vain 77-^10 prosenttia iliketoimesta perustui kansalliseen turvalilsuusku-lutukseeh" Ja nyt tähiä. määrä' ön noussut y l i 30 prdsentista. . A P : n mukaan (haliitukseh ekonomistit pyysivät, ettei heidän nhnlään mainittaisi, mutta he. antoivat seu-riiavanlalslä lausuntoja: • ' ' ' ' "On tilysin selvää; että ihnan puo-liMtusbhjelmää me' olisimme nyt l a makaudessa. Ainoa seikka mikä p i - tää~ ekonömi^ji koossa nykyisessä' t a - : sossa ön puolustusmenojen nykyinen määrä.' —Labor, Washington, D . C . MINNE N Y T ? . X i ' : ' ' * Idässä sanotaan- "mene länteen, nuorukainen". No. mhiä olen täällä. EntiLs nyt? — Ilmoitus Edmontonin Journalissa. (Altassa. Tilanne > '^flijii! tteiToIteitifni ^rttli terockln ' Kalvösmi^Ket^JfilVäi HseäloIttefs(<stt '^2iltälil^et läebn^ivii^itilti^ ; 'tryifät' 'tyt^ehVcKlopIitfästärlkkuei kv'«äflittel«nfS!itii> ibföäls < ' KdK^A I^fiD^älllsta' UjrönantalfUie •< uiäiiiikffiilitt nraiiäiikiiisÄa, • in^joii'vi-iov astiaa JcofiL-i-^liolainei^-raantattaa • i vit^ jie-.tttoniiolUfiestf!iiostatti' fyölä{B- •i i yietiit^iaaiiUatsae ätnttoniiutai jiiiii ('. kaan nyt pohjoiskorealisista ön "väärässä". f Ja kaiken tämän olemattoman ''saavutuksen" .hinnaksi on y li j kaksi miljoonaa korealaista menettänyt henkensä samalla kun Korean I kaupunkeja ja kyliä on salamährin tuhottu 38 leveyspiirin molem- .( ii min puolin. •] pullisesti ratkaistava, ja että kaikkien maiden pyhä velvollisuus on Y allekirjpittaa Genevän sopimus vuodelta 192S siten luyatakseenj et- ' ' • teivät ne milloinkaan käytä bakteeriascita. / k'; On tut-ha kieltää sitä tosiasiaa, että tilanne on vakava, korean • ; 'y^littäheeti e^ yksi ratkaisematon ky- . symys, nimittäin se, että palautetaanko kaikki sotavangit, kummal- • takin puPlen, kutien kansainväliset lait säätävät, vai "anhetaähko" -V kiihälaisille ja korealaisille sotavangeille tilaisuus "jäädä" Syngman ^.Rheen orjiksi. Tässä yhteydessä meille julistettiin mahtipontisesti, . '..että yhdysvaltalaisten kenraalien hallussa olevista 170,000 sotävän- {r •:'gista on 100,000 sellaisia vankeja, jotka eivät halUa palata takaisin Pohjois-Koreaan ja Kiinaan ja että Y K ei voi mitenkään heitä "pa-r koittaa" palaamaan. 'Kun korealaiset ja kiinalaiset neuvottelijat ovat !* kuitetikiii' vaa^ •rkieh säätämällä tavalla, niin neuvottelut ovat ajautuneet kuoltee-. vä Globe and Mali lehti tuspalstallaan ' maailmalle, että Y K : n ^ 000 sellaisia, jotka eivät väksy halua palata takaisin punaisten alueelle. Se oli musta silmä viholli- nen. j ; sCiUe, mutta se ei auttanut lainkaan neuvotteluja. Se pani kommii- )^ nistit perääntymään ja riisti heiltä arvovaltaa; hyvää taktiikkaa kyl- " män sodan jollakin alalla, mutta onnetonta taktiikkaa Koreassa, joa tavoitteena oli sopimus ampumisen lopettamiseksi.* Nyt on ilntenhyt • •; >^ — kuten piti olla selvää alusta alkaen — että lOO.dOO luku oli vain . Vi- arvio, ^nerikkalaiset eivät tutkineet kaikkien vankien poliittista kantaa — se olisi ollut" fyysillisesti ja epäilemättä myös intellektuaali-sesti mahdotonta . . . " VsA-'-'-.-. ^ ' r-v- *^'/h Toisinsanoen nyt t u n n u s t e t a a n j a ylläoleva on tyypillinen <iiti n>ääEia>3ettäM3>RjantabKi^ tlmoitet-: •r-;; iilnii6lleen rlyö^: ainoaBtaan koulii? raOUnen ^miehiä.-. ,-ni.1:'jh--.-.ji..i'.r.'' ' H AitsiMn'ämidtMäil'^tttitn iafcun- --V A?:«lHä^'lnttt'«ft^>ijrtojih<a|a oU v; toisten läahäoUessa '< <^&M .työläistä Jok&kuHenkinpIU kiinni ;ihmlsolkeMkiri!rtaap;Ja vaati pomoa peruattaihaan sanansa. Kun. yh-tiön virkailijat kieltäytyivät tätä valitusta käsittelemästä työehtosopimuksen määrittelemällä tavalla, niin haukkumistapauksen todistajina: olleet työläiset lähtivät pois, Ja yövuoron miehet Jäivät myötä- . tunnon osoitukseksi myös kotiin... . J u l k i n e n salaisuus on Sudburys-sa, että miellalat.ovat kUhkiät nik- ^keliteolUsuuden työläisteh keskun- ' dcssa. Kaikkialla kuullaan vlhal- :.sla .'huomautuksia Incon viivytys- .•'utaktiikasta J^ päättäväisin laUsun- - toja sUtä, että J<w. Inco yrittää nyt , väkirynnäköllä . murskata kaivosmiesten M>M nnlon, niin se kohtaa siinä jäsenjoukkoj^.yksimielisen j Ja^j^ättävän vastarinnan.; Kalkki merkit) viittaaysktk^ ettei yäkirymiä parämpla tukoksia mitä työnantajat saivat . a I k a isenuUn .slrnstahyöUulyksll-lään . si^Liten haj^itnsyritysten ' avulla. ^^^^^^^ > 'M tapaos on vakavana varoituksena siitä, että Incen ei pitäisi jännittää Jousta enempää. ' Ihcon voitot ovat histdrlansa suurimmat — ne lähentelevät tänä vuonna (Jos ei lakkoa provosoida) seitsemääkymmentä miljoonaa dollaria. SUtä riittää kyllä iulvosr miehille heidän vaatimansa kohtuullinen palkanlcorotus. : ; Työläisten, vaatimus, että rajan eteläpuolella :^luvat Incon ulko- , maala^et omistajat eivät enää saa . mielivaltaisesti erottaa cariadalal-sia työläisiä, on myös asia minkä K e ^ yhdysvaltalainen veljeslditi lyömies- Eteenpälo kenraali; F.I«ehliowerin vaaiikampaojan Johdosta seoraa- Ky^yksessä, joka koskeekokouk-sen pitämistä Stahnln kanssa Joka nykyään vip " s u u r i a ' osaa jokaisessa Amerikan jä Britahnlan/väafelJÖa — •kenraali •Eisenhower on mennjrt: yhden askeleen pidemmälte " I V um ovelassa kalcsInaanialsUudessaanll. ' iJän arvelee^että jos sellatoen kokous olisi tarpeelliheh. tai, hanen> sanojaan käyttäeii, "olisi terveUillut", n i i n häbii^;t^^ liansa maalhnan kolkkaaii" , kohdatakseen Stalinin. 'Hari^r Trunum t a paisi Staliinin^ vain siinä tapauksessa, että tämä saapuisi.. Washingtoniin. rhutta Eiseiihower menisi sitä varttn minne tahansa - - n i in hän ainakin sanoo. Tru-man voitti vaalit v, 1948 paljastamalla, että hän oli esittänyt Yhdysvaltain ylioikeuden tuomari Vlnsonin lähettämistä Moskovaan —-.: vaikka tuomaria el milloinkaan sinne lähetetty, ^^^^r:::'--^'"'''^^ •]v:'• Churchill pääsi pääministeriksi l u paamalla kohdata Stalinin. J a Eisehhower ; tietää, että vain muutama kuukausi sitten Gallup-äänestys osoitti, että 70 prosenttia Amerikan kansasta kannattaa Amerikan, Neuvöstblliton. Britannian j a Ranskan hallitusten Johtomiesten kokouk-ses pitämistä rauhan aikaansaamista varten. Mutta'Ilmaistuaab halunsa tavata Stalin, 3iteenhower heti hyppäsi vas-takkältä^ kantaain'inttämällä, että oh täahdbtönta neuvotella mistään :söpii^^ kahissa snheh saakka kuhnesT me olemme voi-mäkkahnpia 'öierkiteh se -^'ei m i l - loinkäliri"l> ' > ' ' f ' '^ Nykyiset erimielisyydet; eivät! ole neuvotteluilla ratkaistavia, äänoo £1- senhbwer,l h i i n • kSaöän- iktto' W^ liitto osoittaa, että köhuhdhlsmi el vöt elää.-yhdessä .=vap£»ii ;hallitussys-teegilÄi kinssÄ-'', hiin^^kauantkuin.äen kannattajat-' harjoittavat, "kumottk-sellisuutta, lahjustelua, mädännäi-syyttä, voiinaila uhkaamista' j a "y-rittävät hävittää meidän hallitusmuotomme", .-/^^''y-l,\ ikekäa, tämä toisin päin, n i in näette, että siUä ön'Jotakin yhteyttä tosiseikkojen kanssa. Se on länsimaiden (joita Eisenhower kuvaa kauniilla sanoilla "vapaiksi hallitussystee-meiksi') monopolikapitalismi,' joka sanoo, että se ei voi elää yhdessä kommunismin karissa. Neuypstoliitto puolestaan bn vakuuttunut, että kommunismi. ^ j a kajiitalismi -^öiviät elää fiiinak^äih 'samaäsä^^ maäilinassä. 'Ne ovat lännen monopolistit ja niiden po-iitikoitsijät, jotka avoiihestl luovuttavat rahaa; osi^aaksi^' lahjoäk^eerf ja mädänrtytlgiitieen jpetolli >Ia a|nek6la kansandemokratian maiden kansojen kesisuudessa;; voidakseen hävittää hiiden halUtuithuodbn. <Ne ovat atomi» mäniakit, jotka käyttävät voimankäytön Ulpusta'^Neuvostoliittoa Ja S i i man kansantasavaltaa vastaan. l'.TQlsaalta taas. NeuvostoUIttb • ke-hoittaa kuts[mä»n kpolie neljän vall an neuvottelun saamaan aikaan y h - distyheen, d m o k r a a t t l ^ n jia rauhalr Hseh Saksan hiupdostamisetL ..Se on Neuvostoliitto, joka maailman satojen miljoonien asukkaiden mukana kehoittaan viiden suurvallan r a u - hanst^lmjikseen. , : Se on Neuvostoliitto, joita kehoittaa kutsumaan koolle. neuvottelun atoml^ aseiden lalttomljksl .julistamisen ja a - seistarlisiunisen puolesta. y., •>'••"; Kalkki nämä ovat sellaisia asioita, jotka voidaan, ratkaista . neuvottele-maUa. Kieltäessään, että ne eivät ole. Eisenhower vielä kerran paljastaa, että hän on vaarana maailman rauhalle. ^ samölrf kuin ovat Täft ja de- *mokraattien presidenttiehdoldcaiksi pyrkijät. " ' ' 'Progressive fpuolueen ehdokkaiden, Vincent Hallinanin j a Mrs. Charlotta Bassin j a erikoisemmin; palkallisten yhtenäisyyksien kautta oikeiden känsän fcbngressimiesten valitsemiseksi — jbtka haluavat neuvotella rauhasta •— voi Amerikan kansa ilmaista i i a - iuaan, jonka Eisenhower tuntee ja tietää,, mutta; jota hän haluaa häväls- :tä jä kiertää: ^"••^.'^y -.y (VS). — Riippumatta siitä, ml-ten Innostuneita oikeistolehdet kuten Figaro Ja Aurpre ovat olleet kommunistijohtaja Jacques pue-tl arttkkelinsa 4. 6. — toimitus) kom-; , loss'n pidättämisestä., ikahsa ,.ci t \' ^ tjn n'.sr:i, ^.uMjr ^ iiI^t.k. •. ; • a^ii'i^t'-A'Um ma&i-JULm.,''- laittomaksi jUIistamlhen Ranskas-y [sa, 1939 oU Vichyn'(ödeiUneirälku- ' ; soitto." 01^ kUnllut ' ruBBiasti ' vastitivanlalslk 'mielipiteita ' ' vii- .. ;y me päivien; aikana Pariisisi;'Ehkä ^10^ ''nfmenömäan köihmnnis^ra Vkah- osiitt nätUjilta; vään seUaisiltä;- joita munistit päättivät poliisikiellosta-huolimatta pitää RIdgwayta vastaan tähdätyn mieienosoituksen. Place de la Rei^Ublique (Tasavallan aukio) ; j a mj^jtt "strategiset* paikat olivat mustanaan poliiseja jäliikkuvisL osastoi jbti^a oli raskaästv aseistettii patuka p^ \^ole'.n, kyynelkaasuponfeielf/> •ka«k|nmahdollisiri välinein; ja tijflflkoko joukko fyysUlistäj%SKgul] aa mieltään sellaisissa olosuh-teJif^ ä Se. selittää, miksi vain kaikk i ] klihkeimmät ja päättäväisimmät jbis!fa_;Useat _ kantoivat J*Murhamies-J C ^ | w a y ^ ! > " i d ä k ö « ^ " teuä, ta tulvat sorkkarautaan tiural-slliiViial cäan tmmatapomsa,/"l^^ fohJfcUu ^ -allinen teoria kommunisti-völtaisUh kntsna "iiyvlksi iasivil-talalsiksl". Toisaalta j^irfitorkeil-^ t^v iikUn paikoiUa-Vlcfay-miehlä,^iliitka haluaisivat Jatkaa aloltietullaDtiellä, iiJotka eivät!«tyytyisi/väin DuchMn pidättämiseett, vaari * Vangitsisivat; 'kaikki kommunistijohtajat, Wäi-'. : ^taisivat kommonlstlsen: puolaa^ laittomaksi, haioaisivat, volftaa( = täten ',äärimmäissunntaa edusta vien gaullistien suosion.Ja muuttaa - kansalllskokoukseii.''kokoelmaksi yes-miehiä (yes-suomeksl kyllä)J »Railia. Itse asiassa <jtf-^it!iä'' ; Mutta se el lopultakaan ole kovin ero "täydellisestä välinpitämälitamyy-ykslnkertalsta. Ja Jo nyt useat hai- destä" vapaaehtoiseen riskiin saada ' päänsä kuhmuille poliisien patukoist a . - - •' : Jos, kuten^hallltns väittää, Rldg-way oli vain mellakoiden tekosyy, silloin voidaan sanoa'yhtäl^sellä oikeutuksella, että mellakat oUvat vain tekosyy Duclos'n pidättämiseen Ja hallituksen syytökseen, et- • tä ^k^eessä oli "sal^itto valtion •"*-v: jlistratta v^staaiip!" zn mlib|^n juolal """'lut palje Torontossa kesäkuun alussa pidetty Yhdistyneen kirkon (XJnltied Church) konferenssi tuomitsi sodan kansallisen ohjelman välikappaleena. KesäkuuÄ 6 pnä hyväksytyssä päätöslauselmassa sanotaan: Me päättävästi toistamme/8<ni > ' sen minkä meidän klrtkomn»^ ' knrta toiseiDsäfccTtaan iaosnnnt — etiä me Inhoamme' sotaa, sen viattomille •. .aiheuttamaa,• b|.vitystä, kurjuutta, j|a Mr^lmystä.. Me .tuo. mitsemme sen kansallisen öhjel- . 'manvSlikappialeeiia. Siksi me em. me yoi kristittyinä tuomita toinen töinämme' t ^ ! ^ asiaissa, vaan luo- . tamme tbhten tplsetnn^ tehelUsyy-teen, olemme pitbäcpifelisii.-;ja;iar kastavaisia saattavat olla ' tässä monitahoisessa tilanteessa." Konferenssi hylkäsi esityksen, jossa pilkattiin rauhanliikettä ja niitä jot- Ica eivät' hyväksy minkäänlaista sotaa. • ;;;i:^;^'S-'-. V,^-';-;- niitä >ph|aaii^ Jotka Ia eri mieltä 'kuin: me periin, mutta "vielä lämphniä". Vielä myöhemmin sanojiin, mutta tällä kertaa ei virallisesti vaan puolivhral-lisesti, että ne eivät olleetkaan khrje-vaantavaUisia kyyhkysiä; Duclos Itse selitti saaneensa ne samana päivä.- nä eräällä farmariystäyältään ja että hänellä; oli/; tarkoitus yaiihpnsa kanssa syödä aiix petits pbis'ta (ranskalainen ruokalaji). Mitä tulee r a - VAHtNGONXACKÄtS Tuomari: Te väitätte m^:^ vahnpnne vahingossa. KS^^ mahd<dllsta? ™' V a n k i : Asia on nähiääiita-jäi iomari, että minun v a l m ^ S appeni eteen juuri siUä hetkäa^ sormeili V P H i H n o ^ i ^ * - — «ai manlaisia mellakoita ilman^, että; n i i tä miUoirikaan(^si)i<|iraUi^^ tetty "salaliitoksi". Kuuluisa' Consor.i. de-mielenosoitus helmikuun 6 pnä •1934;-Jolloln-Tnirtenosoittajat-yrittivät murtautua edustajahuoneeseen^^ oli |^^empi|-;^^^Ifmtt|)l i i ^ t io Jettaja ... ^ .^„^.,^ j a kertoi kantaneensa ^täi siitä h l - , ljaehi'kuh Diiclosta kohden' iheitettlln pommi muutama kuukausi sitten Auchissa.. On ilmeistä, että ipuc.lps'n äiiitd]^uijettajajoiituu syytteeseen Iti-vattomasta aseenkaiuiosta, mutta a l kuperäisestä syytteestä, että Duclos tavattiin johtamassa mellakkaa — en flagrant delit — joudutajyi jokaisen tuntenianl lakliniehen mielipiteen mukaan luopiunaan. Häntä, ei tavattu "mellakoimassa"; radiolaite, sen mukaan kuin olemme saaneet J;ietää, oli aivan tavallinen, jollainen on asennettu joka toiseen autoon Ranskassa, ja mitä tulee kyyhk y s i i n — n o , ne saavat jokaisen ulvomaan naurusta.. F l a g r ^ t delit-sy;jt mm iU9ÖJ0iW#ta taärineri koskemattomuus. J5uclos'n pfdat[äfe»j1ii|n> • sen^ vu(:^i itfeirafldltä 'jä pulma bnkin nyt todella aivan erilal •he». sormeni veti hipashita. S u w „ • , hbynvnhext onk ävsaithättotke o0. 11 vaimoni• kuS S WM HlTAjisn .Maija: Kalle on opettanut n ä | uunaan. • A n n a : Oletko sinä hyvä oppinii;, . M a i j a : ; M t o u n pitää o l l a S S pimaan sillä KaUe on komea MS" eikä hän ole kuin 21 ^oden i S •Kaiken lisäksi hänellä on feSS °en tonni ja, mikä on myöskin Keätä — aivan uusi auto! • kaisuudesta. Haluaako hallitus tänä itsensä suosituksi porvariston k e ^ dessa julistamalla kommunlsUt liij. torniksi ja haluaako se tehdä hnia • vaikutuksen USAssa?. > Tai tulevafc nämä laittomuudet toisaalta aaäk i tamaan enemmän kahnauksia.tjöTi.; eston kanssa kuin minkä arvoja ijl ovat? Viime viikonlopun polilsihjöt käykset viittaavat siihen, että liaiiitcs aikoo jatkaa aloittamallaan tieUir Ehkä kommunistista pnoliuttad virallisesti julisteta laHtöm^ mutta se. voidaan leimata "ahB. töksi", joUqin yksityiset 'j^stM y o t ^ h mukavasti pidättää nb' . : slilä perusteella, että he ovat kom.; munisteja — sievä ameriUahliaa lisä/Ranskan poUittiseen faosoii aan vuodelta 1789. 'I jPartArtbo [isreJtten ke [jisBJ roieles Ui tuloja t [•stkän matki tjcakennuks L Lähdin s La mukana. L iäbteneist löisin ailcoin t2Siomatkall£ Toveri Kali hfea' sydärii Ljotta sitten selväjärki jhioinen. K t port Arthuri SBomessa K i Janella ei ol£ saisa muita sarensa läpsii oli ollut noi «atieita jakj jjjl pjÖyd^Öä. suomessa > ^jestyneittei toon,.josta s; beimin verip kotipaikkakun työskenteli P jpaaTon homn kunniallisen t [oittensa kusta . ^ ^ ^ asmmniininiimn vattu itse tärkeäj^iJ-n voitu jä * parl(jnie] Kommunistisen eri linja — Billouxniai' | as lltnksen v Jäsenet ovat alkaneet raappia: päätään Ja ihmetellä 6- vatko he eryhtyneet hyvin vaaral- '•• liseen uhkayritykseen, ja asian on tehnyt hallitukseile vielä hieman ; vaikeaksi sekin, että ranskalaisilla \ on yhä kosolti piriillunhatua ja että;; tärinä M. Duclos'n "kirje"- kyyhkysistä pyrkii tekemään koko asian Jättilälspllaksl. — Näin i kirjoittaa ; kansainvälisesti tunnettu lehtimies Alexander . Werth llbe-; raalisessa englantilaisessa New Stateisman and Nation, aikakauslehden ti k. 7. pnä ilmestyneessä 'numerossa. Kirjoitus jatkuu seu- ;;,v; raavasti: • fy^L^ Viime keskiviikkona (Werth kirjoit-a "k( faentäjista'", joiden sanottiin ykaaiäJim osallistuneen yhteenottoi- Keskiviikon mielenosoituksell^ei pl-hjälja'toisaalta myös teM^iaV'väestön' 'lufinitään varsinaista taxKöitOsta! ' e i * 5 - j . : i , r — I tapahtunut mitään hyökkäystä m i ltään julkista rakennusta vastaan-; ^en ''ainoa tarkoitus oli vain- esittää vaäta- 'lause. • ' • .'• Vy-y'••rK ENTÄ DUCLQS'n PIDÄTTÄMINEN? . 'Duclos'n pidättäminen oli jotakin aivan muuta. Ensimmäinen virallinen tieto kertoi, että hänet o l i pidätetty "punakätisenä" mielenosbltus-paikalla ja että hänen :autpstaari;iöy-dettiin ladattu pistooli, patukka, r a - pltälsi olla selvän ilman muuta. "Boonnskysymys", jonka yhteydessä työnantajia edustanut lakimies sanoi, ettei siitä kannata mitään puhua, koska kysymys on vain normaalisesta työpäivästä, :on myös asia missä oikeus on täydelr lls^ti työläisten puolella. ; / ; inco tekisi meidän mielestänime viisaasti. Jos se sudbnryiaisten (ja canadalalsteh) yleiseh toivomiikiseh mukaisesti suostuisi työläistensä oikeutettuihin vaatimuksiin ; Ja Välttäisi jousen edelleen Jännlttä- " T E K O S Y Y " J A T E K O S YY 'Mitä näin yhteenotoista: varsinkin Lätin Quartier ssä, missä poliisi a h disti joukkoa kommunistisia ylioppilaita, osoitti, että kyseessä ei ollut diolähetih . j a /iKaksi kirjekyyhkystä. Radiolähettimen : tarkoituksena oli "siepata polilsittetojai' ja otaksuttavasti lähettää .ohjeita "komentajUle", J a khrjekyyhkysten piti viedä StalhiU- 'le tieto taistelusta. Myöhemmät tiedot kertoivat että kirjekyyhkyset olivat olleet kuolleita ja käärittyinä.pär nnikään pila. Koko palkka oli veren peitossa. Ja kuitenkaan ei yhteenotoissa ollut varsinaisesti mitään uutta.. Pariisi on mennen- tätä nähnyt sa-. toja mellakoita- ja.30-lUyim puoliyä-' iissä ne; Olivat; melkein-jokapäiväisiä ilmiöitä. ' ;bv-:, >\ ri^;.,,; MITÄ SISÄLTYY "VALTION • TURVALLISUUTEEN"? On tärkeätä todeta, että Ranska kommunistinen puolue on tiukan pai. man edessä. Sen taistelu Saksan t. seistamista vastaan ei ole tuonut t^ vottua tulosta; ja sosialistit, joista n> to Saksan; aseitamista vastaan M viime kädessä riippunut, ovat useista syistä — niiden joukossa heidän rii hansa kommunisteja kohtaan — ct.' taneet kysymykseen nähden puolinai: sen asenteen, m v: na — katsoo ajan tuiksi ai politiikkaa. Billoux'n 1^ n ViliJyi;nen no. 1 ei ole USA^ Tjoi Ranskan porvaristo, joika ei suiokfct ole amerikkalaisten kolonisaattofiq a- " u h r i " , vaan sen ^'rikoskumj)pi|i1 - • Kommxmistisen puolueen on iso •vuoksi -aktivisoiduttava:-sen on yä tehokkaammin ; vastustetta^ ngqtaa ^ja, .«aata^a Sanaan la 1^ Uä1)ilöiny% 4tä M asiasta, että heidät on mjs^^Sm. joka valmistautuu heittämään liäiffi estosotaan Neuvostoliittoa ||7ast|a£: ^ * . . ^^^iyhye«tl--fianbenlsen. täytjv tehdä - edustajahuoneen on k - ^ f t i l d e l l i n en käänne Ranskan 4»lii* — voi-leisiUä .ukses. sa — ennenkuin mitään voidaan tuottava Ductos'n parlamentaari- , los'lta rifsCeMn^hänen-^parlamen-taarinen koskema^itfmuuteiisa, niin miksi ei myös miiilfa kommunistisilta edustajilta? Miten pitkälle hallitus aikoo jatkaa tähän suuntaan? MITEN PITKÄLLE HALLITUS Aikoo J A T K A A? On. aXiia. löydettävissä riittävästi " l a in kirjainta*' kommunistien ss^ttä-miseksi mikäli hallitus haluaa niin tehdä, samoin kuin se epäilemättä, jos toluaisi./vbiÄi syyttää, mitä muuta poliittista iryhmäkiixTtaa hyvänsä ''valtion vaarantemi6esta";.-% Se on paljon vähemmän laillinen .Jcysymys kuin kysymys poliittisesta, tarkoituksenmu- ''bnko hälMä ja inulssa BiDooili esittäpnissä kohdissa Jotakin nallista, joka edellyttäisi syy^i "salaUitosta valtion turvalllsnatU vastaan"? Tai sisältyykö "raitin turvalUsuuteen" myöskin lottde-vaisuus- suhde USAhan? Siinä ra lakimiehllle — ja hallitnkselie - kysymyksiä, joilla pelata. Sillä välin viimeisimmät v uutiset I kertovat, että kolme asiantuntijaa oaj määrätty suorittamaan ruumiinaTMsI Duclos'ri kuuluisille kyyhkysille ja|-| moittamaan sisälmysten tutkimisaii jälkeen, mihin hämäräperäisiin pnB-l hiii) ne ovat saattaneet osallistua hyen elämänsä aikana. 1t Jokapäiväisen kahsanihonteen mielestä on sota ja sUheri valmistmrii-nen rikollista' hommaa koska sota merkitsee surmaa j a tuhoa^;minkä kaiken kansa saa maksaa kärsimyksillään, hengellään tai työllään. K a i k k i .mikä uhrataan sotaa varten on k i l in kalvoon heitettyä, mikäli kansan edut j a elämä ovat kysymyksessä. ts-iajf^tuksena estää välirauh^^^ 1v'!|,^f"T*7^ 1' vioon" perustuvaa "kylmän sodan" prapagandaa. Selvällä suomen- ^'-p^~^;x)^i"s.:'.y'4-\ kielellä lausuttuna se tarkoittaa, että amerikkalaiset kenraalit ovat i ^ t i esittäneet valheellisiin "arvioihteihiri" (Koj"en sdareh tapaukset todistavat' tämän) perustuvia vaatimuksia sotavankien suh-Ä^^^^ ' teen täysin tietoisina esiitä, etteivät korealaiset jä kiinalaiset niitä hy- ; •; • • i Ä l i v / ; / : ^ : ^ ^ , ; ; : ; ^^ Merkillepantavia myös (jvat eräät muut seikat. Kaksi vuotta sitten Korean sota tul! kuin herran lahjaksi Yhdysvaltain laivastolle, joka sai tiiaisuuBeh-l^a^ Formosan saaren siipiensä suojaan. Nyt on ilmoitettu^ että vai0ca Korean sota lopetettai^ tain seitsemäs, laivasto p i t p kuitenkin Formqsan hallussaan. Sen . l i säksi kenraali Clark on antanut lausunnon, kuten aikoinaan Mac- Arthur, että^liäh'ori valmis laajentamaan sotansa Kiinaan ja siten kautta maailman. Samanaikaisesti näkyy selviä hälyntyneisyyden. irierkkiejä .Lontoossa ja muissakin "liittolaismaissa" siitä, että yhdys-. valtalaiset kenraalit, jotka ovat kieltäytyneet Korean välirauhan alle-kirjoittamisesta, voivat provokaattorisella tavalla laajentaa sotaa.. , j : Kaiken^^^^llätrtyVan joh^^ —kansojen itsemääräämisoikeuden, inhimiin^yydeii ja rauhan vuoksi , tänä katkerana vuosipäivänä on • entistä päätUiyäniniin' vaadittava hetikohtaista välirauhan allekirjoitr ; tamista Koreassa, bakteeri- ja atomiaseiden pannaan julistamista; ja yleistä aseistuksen vähentämistä, yhteisesti tehtyjen sopimusten m u - ' kaisesti. mistä. Kukaan ei halua lakkoa. . . . .. mutta jos inco provosoi tilanteen,-Mutta rahaamehiUe.on sota j a suhen missä normaaUnen työskentely on valmistucnhien oikea kultakaivos, s a - mahdotonta, nUn nikkeliteolUsaa- «^omkmn niille tuhansille, yksityis-den työläiset taistelevat päättää- y^^äjille. jo tlbikeukslehsa puolesta. missä n i i n oikealla kum vaäfemmalla- • ••• •-• • • •'- • -y'. - -s' '/^kin tavalla tai toisella. • Sota mer* •«Itsbe kaikenkarvaisille yksitylsyrlt-täijiile sotasaaliin jakamista etukä-leen sillä'he pyl-kivät saaliin jaolle >Utä huolimatta voitettiinko sota tai häivittuhkö se. Varmin tapa "sodasta hyötymiseen on osallistuminen saa-iiinjakopn etukäteen.' • • • •: Tässä saaliin 'jakamisessa häärivät ylinnä muita sotatarvikkeiden valmistajat, tehtailijat j a kaikenlaiset ^välittäjät j a • kauppiaat j a heidän avustajansa ja kätyrinsä. Koska heidän hommansa perustuu " l a i l l i s i i n" hankintasopimnksiin ^ j a t i l a t t i in saavat he voittonsa enemmän tai vähemmän "laillisella"' tavalla, el heidän satumaisista voitoistaan puhuta jiilicisuud«!3sä varsin usein, eikä niin sensätibmaisella tavalla kuin silloin kun paljastetaan • joitakixi pikkuvar-kaita,"' jotka" ovat mj-öskii»/ jSrklneet sotasaaliin etukäteen jäfcamiseeh- o-malla tavallaan. tr Tässäkin on asia siten,' että pik-kuvfrkaät hurtetääh ja suuret varkaat ajavat hienoilla lunusilneilla. K i m . tiedämme Canadan tämän vuoden sotamenoarvion olevan y li kaksituhatta miljoonaa dollaria niin on sihiä hiukan varkaillekin, : n i in suurille kuin pienillekhi Vaikka emme olettaisi varastettavan mUuta kun kjmnenesosan tn a l n l usta summasta," saavat varkaat siis ylt 200 miljoonan dollarin suuruisen saaliin, mikä ei ole mUään pikkurahaa. Kuten (muistetaan vaativat entiset papit . kymmenyksen talonpoikain tuloista j a kun tunnemme sotatarvekapit^istlt ;^ja sotaherrat, n i i n . olenune värmal. että he eivät tyydy kymmenesosaan sotaijudjetln varoista. - (Mutta olemme maininneet kymmenen' prosenttia Ihan pelkän päähänpiston; perusteella. Suoranaisten 'varkauksien jä niiden salaamiseksi syytettyjien tulipalojen lisäksi harjoitetaan näissä hopunissa kaikenlaatuista tuhlausta Ja y l e l l l - pahtuneessa oikeudenkäynnissä seitsemää pikkuvarasta. vastaan, joita syytettiin metallien -ym varastamisesta •Peta'wawa;n surullisen kuuluisalta sothäsieuriitä;. Leirhi korkeimmat tipseefit olivat onääräimeet pari vuotta sitten rakennettavaksi erään padon, jonka sanotaan 'maksaneen 16,000 dollaria. Sotaherrat olivat halunneet itselleen erikoisen kalastus- "paikan leirin etäiseen kolkkaan, noin seitsemän mailin etäisyyteen Varsinaisesta leiristä. Sotaherrat .selittävät, että. tämä pato rakennettiin Tucker Creekin poikki veden keräämiseksi seudulle, jossa harjoitellaan tykeillä ampumista. Sen sanotaan olevan ^ tulenarkaa hommaa, jonka takia läheisyydessä pitää olla runsaasti vettä mahdollisten metäspalo-jen sammuttamista varten." V Toisaalla kuitenkin väitetään, että pato rakennettiin veden varaamiseks i Tucker Laken ^kaloja varten ja korkeiden, «otaherrain^ kalastuspaikaksi. Kysymyksessä olevan padon niJii on B i g T u c k e r Efam, vaikka se tunnetaankin yleisemmin enemmän asianmukaisella;'nimellä: Generals* Öam — kenraalien'pato. Asia pn nähkääs sltern. etftt täUä paikaUa eivät saa kalastaa .edes alemmat upseerit, aliupseereista ja., sotamiehistä puhumattakaan. Se on varattu yksinomaan korkeimpia upseereita var-syyttä kun kenraaleille j a muille <so- ten; koska' canadalainen demokratia nainein yarastaminenkin. , Padon sanotaan olevan 80 jala? pituisen. 8 jalan korkuisen Ja; pani •jalan paksuisen. Nyt kuitenkin siitä tahdotaan tehdä mahdollisinaius pieni. Eräs upseeri on väittämt että pato ei olekaan muka muaa kuih .kahde:«an jalan pituinen,"^-' den jalan korkuinen ja jalan P^* suinen. Jos sellainen laitos on nai-sanut 16,000 dollaria niin k y ^ ^ rakentamisessa on sitten varasträaj eri tavalla. Ystäväni Aku KannisJaj joka on vanha Ja kokenut rakenns-mies, sanoi seUaisen padon toleraa maksamaan korkeintaan, osan .mainitusta summasta Ja_ f ^ l ijäisi vielä hiin hyvä palkka, että C^l el ole vielä moista palkkaa Cansd35-| sa saanut.;. . Saapa nähdä iniksl Ä täinö^ kenraalien padon -vihdoin viimein c-j pii? Arvätenkin-yritetään asiaa II liitää kalkin mahdoUisih taVgl källckeiri parhain «o se väitM^I pato on rakennettu muka o j fl palojen varalta, eikä tietenkään tf-| raalien kalastuspaikaksi. taherroille ^varataan komeita viras-torja, hyvhi hienosti kalustettuja a-suntoja, jne. .f Pltäähäh heidänkin edes sillä;' päästä osalliseksi sotasaaliin ,? etxfeäteeh jakamiseen, vaikka Tilstorla kertoo keruaalien rikastuneen ; varsin usein enemmän Jciihi heldän^palkkatulonsa edellyttäisivät:'; • • ' • Eräs tällainen tuhlaustapaus paljastui viime viikolla Pemhrokessa ta- ^;A^ :Tämän: jutun lopuksi v o r P gj vaikka tiedon siitä miten eraan ^ | raalin .sotilaspalveUja v a l m i «i ralieen suuren ja komean vosen armeijan tarpeista, sai j nottlln tulleen maksamaan W ^ laria vaikka suoritetussa; sessa väitetään todetun-köB*!?! edellyttää kem-aalien mielestä sellaista menettelyä. Tähän juttuun on vaxmaankhi koi- olevan ( saamassa tämän r a .haudattuna slUä: asiasta on vai- keinuhevosen johdosta amw»-7^| kea saada mitään varmoja tietoja; $9ib. koska asla on sotilaspoUisln ja k u - sillä tavalla sitä r e l l e s t e ^ ^1 ntokaalUsen ratsupoliisin tutkittava- oUaan valtion lihapadoilla. na j a kunrunatkhi poliisit ovat klel- distaa millä tähoUa . taneet todistajia ' puhumasta 5iUä valtlcpetPksch harjoittajat o «f kerrassaan mitään. Kenties siinä on dettävissä j a inistä niitä pKa» kaiken lisäksi kysymyksessä suora- siä. — Kalle Terä. OI Ada Hein Pann Dorii Soi Taun Bric • ' , 1 I E S Ushi 1 •'• ..L L "E Irene Aura Väinji Maija Aino; Mr, I Mr. B Siiri • Jim,I Sylvi Anna Patsy, Martt Verna Lila j Elli ja Elsie . Eine j Sig Maire M. Su O. Ah( Helge, Irma, Bobby Amalii Mr. ja Olavi Anja ; Hebni E l l i , B Carly Aino J Arne < Paul ;I Mary-i Mi Unto,' Mr. ja
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 21, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-06-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520621 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-06-21-02