Vapaus, July 1, 1969

              Sivu 2 TidStai, h^dnSk. l p . — Tuiesdaijr, Jvly 1, 1969
VAPAUS I LIBERTY)
EdUxxr: W. EKiLTTMD
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
BstoibiUshed Nov. 6,1917
ISiamefir: E. SUKSI
TeO^one: Office and EdlitiortBil 674-4264.
PubiUäied twioe 'neeldy: linjfisdaiys fiod T h i t ^ ^
Co. Uxndited. 100-102 Etan St. West> Sudit^ury, Oontazto,- OanadEU
MalBng address: BOK69.., • ,^
Advetitiäi]g lobes ttpon appMgartJgn, toanffl^^ of chBrge>
Seoooid Olass Mafll i^gistraibioai Number 1076
..-CANADIANIIJÄNGUAGEKRfSS'
i tu
,CLUB.
' ^ TILAUSHINNAT;
Oaniäidassa: 1 vk: $10.00,6 kk. $5.25 U#A;<q;,
^ ^ Suofltneen:
i vk. $11.00, 6 «c. $5.76
1 vk. $UJJ0, 6 kk. $6.25
Kesän tärkein tehtävä^
Meillä kaikilla on yksilöinä ja yhteisöinä paljon tärkeitä ja
knreellisiä tehtäviä. Oikeastaan on väärin sanoa, että tuo tehtävä
ei ole niin "tärkeä työ" kuin joku toineh. Varsinkin • järjestötoi-minnis^
ovat kaikki tehtävät, suuremmat ja pienemmät, yhtä
tärkeitä. .. „.
Mutta vissinä ajankohtana on yksi tehtävä toista kiireellisem­pi
ja sitä sillä kertaa kaikkein tärkeämpi.
Tässä mielessä on aiheellista painottaa sitä, että heinäkuun
alussa alkanut haastekampanja lehtiemme talousaseman lujittami­seksi
on kesän tärkein tehtävä. Sen onnistumisesta riippuu leh­tiemme
Vapauden ja Liekin toimintakysymys seuraavan 12 kuu­kauden
aikana.
Kesän aikana on luonnollisesti monenlaisia tehtäviä ja paljon
ylimääräisiä menojakin. On lomat, ulkoUumatkat ja sen sellaiset.
Seii^ vastineena on sentään joitakin helpoituksiakin: ,ei tarvitse
ostaa polttoainetta asuntojen' lämmittämistä varten, eikä pukeu-tuakaan
kuin pohjoisnavalle lähdettäessä. Myös järjestötoimintaan
ei mene niin paljon varoja kuin vaaditaan talvikuukausien aikana.
Kaiken tämän perusteella tuntuu siltä, että kesä on sittenkin edul­lisin
aika toimia sanavapauden takaamiseksi, lehtiemme talousase­man
lujittamisen hyväksi.
Kaikkien pikkulehtien sellaistenkin lehtien joiden levikki on
"kymmenissä tuhansissa" laskien suurempi kuin on täkäläisten
suomenkielistien lehtien levikki "tuhansissa" laskien - asema on
suuresti vaikeutunut inflaatiovyörystä johtuvista kustannusten nou­susta
ja erikoisesti postimaksujen suunnattoman suuresta korotuk­sesta.
Kymmenet tällaiset "pikkuleljdet" ovat postimaksujen vuok­si
joutuneet harventamaan ilmestymistään tai sulkemaan ovensa
kokonaan. Meidän lehtiemme kohdalta lisääntyivät postimaksut
huhtikuun 1 pnä 1969 voimaan astuneen korotuksen johdosta pe­räti
425 prosenttisesti, eU $6,000 dollariin. Mutta tämä on vasta
alkua, sillä toinen postimaksujen korotus astuu voimaan lokakuun
1 pnä 1969 ja kolmas huhtikuun 1 päivänä 1970! ,
Kun näin suuria menojen lisääntymisiä tulee "ulkoapäin" yleen­sä
pienellä marginaalilla toimivien pikkulehtien kannettavaksi, niin
silloin ei ole lainkaan ihme vaikka monet "pikkulehdet" ovat jou­tuneet
ylipääsemättömien vaikeuksien eteen ja lopettamaan toimin­tansa.
Se vaikeuttaa entistä enemmän myös Vapauden talousasemaa.
Ei ole mikään salaisuus kun sanomme, että vain yhteisten pon­nistelujen,
yksilöiden ja yleisöjen lahjoitusten avulla on kuluneit-ten
vuosien aikana voitu pitää* lehtiemme tulot menojen tasolla.
Tämä tilanne jatkuu edelleen ja sitä pahentaa tuntuvasti tämä
postimaksujen korotus.
Taataksemme sen, että Vapaus voi ilmestyä posti- ja muiden
kulujen noususta huolimatta, on järjestetty nyt alkanut haaste?
kampanja, minkä alimpana tavoitteena on $8,000 keräys sanava­pauden
takaamisen hjrväksi. Me toivomme, että tämä kampanja
saa alusta pitäen hyvän vauhdin, ja että lopputulokseksi saadaan
"alinta tavoitetta" komeampi rahasumma. Vain siten menetellen
voimme taata todellisen sanavapauden täkäläisille kansalaisillem­me.
Vain siten menetellen voimme huolehtia lehtiemme Vapauden
ja Liekin jatkuvasta ilmestymisestä-
Arvoisa lukija, anna suosiollinen huomio tälle asialle lahjoit­tamalla
vointinne mukaan tämän tärkeän asian hyväksi ja haas­tamalla
ystäviäsi ja muita sanavapauden kannattajia tekemään sa­moin.
Hiiono suunnitelma
Meistä tuntuu, että miltei kaikki canadalaiset tuomitsevat ja
vastustavat sellaiset ehdotukset ja suunnitelmat mihin sisältyy Mc-
Carthysmin siemeniä. Vika on vain joidenkin poliitikkojen kohdalta
se, että he eivät muista aina sanontaa: ''Tie helvettiin on usein
kestopäällystetty hyvillä aikomuksilla".
Emme uskoisi, että siirtolaisasiain ministeri Allan MacEachen
ryhtyisi tahallaan McCarthyismin siementen kylvämiseen, eli sel­laisen
lainlaadinnan laatimiseen, mikä voi ajanmittaan kehittyä
täysiveriseksi "ajatusten vainoksi" eli pahamaineiseksi McCarthys-miksi.
Toivoen sitä, että hän muuttaa mielensä asiaa paremmin har­kittuaan,
me siis oletamme mr.MecEachenin esittäneen po. suunni­telmansa
muistamatta sitä, mihin harkitsemattomat "hyvätkin
aikeet" voivat johtaa.
Viime viikolla tiedoitettiin mr. MacEachenin kehoittaneen Ca­nadan
miesvoima- ja siirtolaisneuyostoa tutkimaan hallituksen
ohjelmaa koskien lyhytaikaisia Canada-vierailuja henkilöiden toi­mesta
joilla "on rikosluettelo" tai "joiden väitetään omaavan sub-versiivisia
ajatuksia". -L—"'
Mainittu elin auttaa siirtolaisasiain ministeriö miesvoimakysy-myksissä
ja siirtolaisuutta koskevissa ongelmissa. _
Tätä hämmästyttävää esitystä on puolusteltu sillä kun esim.
yhdysvaltalainen yippie-johtaja Jerry Rubin vieraili viime syksynä
British Columbian ja Simon Fraser yliopistoissa* Rubin on Youth
OLEVAN POLIISIEN NAltMlNÄ!
suiiimp^ siaJälki^^ poliiseille
Windsör.—• Canadan poliisi­päällikköjen
yhdistyksen (CACt*);
presidentUChrisE^eld sanoi On-i
tariön poliisipäälliköille viime
viikolla,, että sosiaalityöntekijät
olisivat eriemmäA. hyödyksi jos he
kuluttaisivat : väl^^mmäh : alkaä
kovettuneiden" rikollisten autta-niiseen
ja harkitsisivat enemmän
riliölliatenyuhrieri ja heidän Huol­lettaviensa
auttamista.
l i r Enfelä sanoi, että nämä hy-
Vänteliljäi ovat poikkiteloin polii-sieji
tiellä ja ovat saavuttaneet
hyA^n vähän menestystä rikollis­ten-
päräntaräisohjelmineen.
- Mr EnfeldJoka toimii Manito-bässa
^ sijaitsevan East Kiidonan
40 miestä käsittävän poliisilaitok­sen
päällikkönä sanoi lisäksi, että
hänen käsityksensä mukaan koko
Canadan rikollisten parantamis­ohjelmat
ja ehdonaläisuusohjelma
ovat täydellisiä epäonnistumia. ..•
•: Hän esitti • tilastotietoja, joissa
osoitettiin rikollisuuden, lisäänty­neen
vuoden 1966 ja 1968 välisenä
aikana. Hän sanoi murhien luku-raääräij
nousseen 220;stä 314 :sta,
raiskausten 652 :sta 902: teen ja
m u r t o varkauksien 102,132 :sta
145,566: teen:
Windsor. —. Toronton poliisi­päällikkö
James Mackey sanoi
Ontarion poliisipäällikköjen yh­distyksen
Windsori8sa viime vii­kolla
pidetyssä kokouksessa, että
poliisipäälliköille pitäisi antaa,
kuten on annettu eräille RCMP:n
jäsenille, käskynantajan apulaisen
oikeudet, millä perusteella he sai­sivat
valtuudet puhelinkeskustelu­jen
salakuuntelun järjestämiseksi
Mackey sanoi, että nämä voi­taisiin
pitää kontrollissa eri maa­kuntien
prokuraattorivirastojen
toimesta, lukuunottamatta Onta­riota,
jossa nämä oikeudet voitai­siin
myöntää Ontarion poliisiko-missionin
toimesta.
Käskynhaltijain apulaisen oi­keus
on poliisien kielenkäytössä
tärkästusmMräykseen verratta^
vissa lukuunottamatta sitä, että
se olisi poliisivirkailijoille sum­mittain
annettu oikeus mennä mi­hin
tahansa laitokseen ja piinä ta­hansa
vuorokauden aikana. Sitä
vastoin tarkastusmääräyksiä an­netaan
yksityistapauksissa, oi­keuttaen
poliisin menemään aino­astaan
etsintämääräyksessä mai­nittuun
paikkaan.
Puhuen kiihtyneessä; äänilajissa
poliisipäällikkö Mackey sanoi toi­vovansa
liittohallituksen oikeus-rnlnisteriön"
toimivapauksia; lää-.
jennettavan siten, että sellaiset
nJMräjfsoikeudet: tulisivat niiden
alaisiksi, jQtta kunnalliset poliisit
voisivat suorittaa tunnettujen ri­kollisten
kuuntelu-tarkjcailua.
Tällä kertaa on Torontossa joil­lakin
RCMP:ri miehillä tällaiset
käskynhaltijan apulaisen; oikeu­det.
Windsorissa oh yhdellä polii-sivirkailijalla
nämä ^ valtuudet.
Tällaifiet valtuudet annetaan vain
valitulle poliisivirkailijaih; ryh­mälle,
, tavallisesti niille, jotka; tut­kivat
rajapaikkakunnilla tulli- ja
tavaraverorikkoumuksia.
KONSERYATliViT EIVÄT
'TUNNUSTA'' HELPOLLA
Ääiiten uuddieien la]£teita vmdaain
suorittaa 7. alueellJIa Manitobaissa
1,5 miljoonaa äimistä
kuolluit nälkään Biafrassa
Geneve. — Arviolta puolitois­ta
miljoonaa ihmistä on kuollut
nälkään Biafraissa siitä lähtien
kun sota kaksi vuotta sitten al­koi,
ilmenee äskettäin Geneves.sii
julkaistusta selonteosta.
Selonteko, joka keskittyi etu­päässä
Biafran maataloustilan-teeseen,
oli varta vasten laa­dittu
Kansainvälistä Punaista
Ristiä varten.
PERUSTETAANKO SEURUSTELU
JA AJANVIETEKERHO?
Tämä tuli mieleeni, kun katselin
sitä suurta (ja iloista joukkoa, joka
oli saapunut Don haalille viettä­mään
iltapäivää Toimen Naisien
juhannusikahviaisiin. Mielestäni mei­dän
haaleja pitäisi (käyttää näin vii­kon
päivinä ritapäivisinikin. On ihan
isynti, että ne ovat tyhjänä. Onhan
meidän joukossamme monia kultai­sen
iän saavuttaneita, jotka ehkä ha­luaisivat
näin yhdessä seurustella
iltapäivisin ikerran viikossa, tai pa­ri
kertaa kuukaudessa. Olisihan se
vaihtelua jokapäiväiseen elämääa
Toivoisin, että tästä asiasta vaih­dettaisiin
mieJipiteitä tämän lehden
palstoilla, keskustellaan siitä ystä­vien
kanssa, ja jos asia saa kanna­tusta,
niin sitten tuumasta toimeen.
'V. T., Toronto, Ont.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Wilho Toikko, Port Arthur, Ont.^
täyttää kestkiviiklkona, heinäkuun 2
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme suikulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuiksiin.
vänsä voJdaän leimata joko sen
tai tämän tekosyyn vPerusteella
"subvesiivisia ajatuksia" omaa-
Intemational Unionin (YIP) johtaja Joka tunnetaan voimakkaista vaksi/ Kaikkein suurempia"sub-sotavastaisista
mielipiteistään. Juuri sotavastaisten katsomusten versiiveja" ovat Pentagonin mie-perusteella
on ihmisiä leimattu Yhdysvalloissa-ja jumala parat- iestä ne, jotka vastustavat Viet-koon
takavuosina täällä Ganadassakin - "subyersiivisuudesta epäil- namin sotaa, vaikka ihmiskunnan
lyiksi" henkilöiksi. > valtava enemmistö tuomitsee Yh-
Kukaan ei halua vastustaa, tunnettujen rikollisten vierailu- dysvaltain hallituksen tämän so-kieltoa,
mikäli kysymys on tode'llisist», rosvoista; murhamiehistä, dan jatkamisesta ja vaatii sen lo-räiskauksen
tekijöistä, varkaista, vääränrahan tekijöistä, passivää- pettämistä. |
rentäjistä jne. giUoin ^un puhutaan "subver-
, Mutta jos on kysymys "poliittisen rikoksen" tehneiden maa- siiylsten ajatusten" perusteella
hantulon kieltämisestä, niin silloin ollaan jo kaukana hakoteillä pikavierailujen kieltosuunnitel-sillä
esim. ^enemmistö-hiljan itsenäistyneiden ,:maiden Johtohenki- mjsta, .puhutaan tosiasiassa Me­loista
on aikoinaan ollut "emämaittensa" poliisien kiidoissa "rl- Cärthysmin henkiin herättämises-kollisia"
ja "ex-vankeja". tä ja sen käytänöön otosta tääl-y
i e l ä pahemmaksi tulee tilanne kun puhutaan, kuten menetteli lä. Siihen mielettömyyteen meillä
siirtolaisuusministeri MacEachen, "väitetysti suijversilvisla ajatuk- ei die kansakuntana varaa, mr.
s-l'a" "omaavien henkilöiden pikavierailun kieltämisestä. Kuka hy- MacEachen!
W{nnipeg. — Manitqban niaakun-tavaaleLssa
suuren vaalivoiton saar
neetNDP-ii jäsenet ja häviölle jou­tuneet
ifeonservatiivit pitivät viime
perjantaina omien puolueittensa
keskeiset erilhset 'kokouikset, mutca
kaikki seikat viittaavat siihen, että
manitobalaiset eivät pääse.selvyyr
teen tulevasta maakuntalhallitukses.
taan ennen keskiviikkoa.
Kortaervatilvipuolueen jo5iit.TJa
Walter Weir tiedoitti kolme tun­tia
kestäneen puoluekolkouksen jäl­keen,
että konseivatiivit päättävät
vasta kesikiviikkona aikovatko he
erota maakunnan hallinnollisista
tehtävistä. Konsemtiivien edusta-jamääirä
lainlaatijakuinnassa putosi
22:teen aikaisemmasta 3l:stä edus­tajapaikasta.
NDPrllä oli ennen viime viikon
vaaleja 12 paikkaa Manitoban lain-laatijakunnassa.
Vaaleissa NDP sai
kaikkiaan 28 edustajapaikkaa lain-laatijafkunnan
57, paikasta, jääden
yhden paikan lyhyeksi puhtaasta
enemmistöstä. NDP:n iainlaalij a-kunnain.
jäsenten keskeisen kokouk­sen
jälkeen antoi puolueen johtaja
Ed Schreyer seuraavan lausunnon:
"Näyttää hyvin todennäköiseltä, että
NDP tulee saamaan tukea puolueen
ulkopuolella. Puolue on lähestynyt
mm, ainoata Social Credit-jäsentäi
Jake Froesea,"
Mr Sdvreyei- sanoi lisäksi, että
äänien uudestaan laskemista tullaan
pyytämään "viidellä tai kuudella
eri vaalialueella."
Useiden vaalipiirien edustajat tu­livat
valituiksi alle 100 äänen enem­mistöllä
— neljä näistä konservatii­via
ja yksi NDP:n edustaja.
Tsillä hetkellä On myös laskemat­ta
noin 150 kalastajan äänet, jotka
vohlat muuttaa osaltaan vaalien tu­losta
NDP .sai kaikista annetuista äänis­tä
39 prosenttia eli saman määrän
kuin konservatiivit vuoden 1966
mafukuntavaaleissa. Konservatiivien
myt saama äänimäärä laski 35 pro­senttiin
ja NDP sai vuonna 1986
23 prosenttia kaikista annetuista
äänistä. Liberaalit saivat nyt anne­tuista
äänistä 24 pros, ja vuonna
1966 34 prosenttia.
Liberaalit kärsivät myös murs­kaavan
tappion viime viikon vaaleis­sa.;
Liberaalien edustatJamäärä pu­tosi
: aikaisemmasta 12:sta viiteen
edustajaan.
Äänten uudestaan laskennan odo­tetaan
tapahtuvan kaikkiaan 7 vaa­lipiirissä
ja tämä voi ehikäistä ta­pahtumien
kehitystä kahdella vii­kolla
Manitoban politiikassa.
Näyttää hyvin ilmeiseltä, että
konservatiivien johtaija Weir koettaa
voittaa aikaa ja yrittää mahdollises­ti
pei-ustaa kokooanusihallitukBen
jos taipaihtumat kehittyvät vähänkin
hänen edukseen.
Tällä hetkellä viime viikon vaa­lien
tulosten johdosta Manitoban
lainlaatijakunnanedusitadapaikat ja­kaantuvat
seuraaivasti: NDP 28, kon­servatiivit
22, liberaalit 5, Social
Credit 1 ja yksi itsenäinen.
Maiuric^ Rvsh:
iksi Ottaja y a i k i mk
Massetih 'MikMaäa'!
$118,(1 etnisten
ryhmien tutkimiseen
Toronto. — Canada-neuvostö
tulee ensiviikolla ilmoittamaan
s u u r i m masta lahjoitiiksesta,
$118,000, jonka se on myöntänyt
York Universityn yhteiskuntatie­teen
professorille etnisten ryh­mien
mahdollisimman laajakan­toista
tutkimusta, varten Suur-
Torontossa.
Prof. Anthony Richmond, vuon­na
1965 Englannista tänne tullut
siirtolainen, tulee käyttämään
tämän summan 18 kuukautta kes-
•^ävään tutkimiseen joka keskittyy
3,000 Suur-Torontossa asuvien
henkilöiden haastatteluun. $118,-
000 on suurin yksin lahjoitus mi­tä
Canada-neuvosto on koskaan
myöntänyt y h t e i s kuntatieteen
tutkimiseen.
Tri Richmondin tutkimukset tu­levat
pääasiassa koskettelemaan
italialaisia, juutalaisia, saksalai­sia
ja slaavilaisia ryhmiä, jotka
ovat Suur-Toronton neljä-suurin­ta
etnistä ryhmää Niitä tullaan
vertaamaan Canadan syntyisiin
kansalaisiin jotka juurtuvat an-glo-
saksilaisista.
Tri Richmond sekä 4 henkilöä
käsittävä tutkimusryhmä — kak­si
täys-aiksiista ja kaksi osa-ajal-la
- T koettaa saada tietää kuinka
etniset kansanryhmät toimivat ja
miksi ne pysyy pystyssä. He koet­tavat
myöskin saada ilmi henki­löiden
muuttuvista suhteista ja
tavoista siirtolaisina tai ensim­mäisen
ja toisen sukupolven ca-nadalaisina.
-Vancouver. —-Mikä on suuri
salaisuus, joka ympäröi miljoonia
dollareita maksavaa salaista "so-tilaspröjektia",>
jota rakennetaan
Qiieen Charlotte Islandin pöFTjois-osaan
lähellä Massetia? ,
- Massetissa asuu noin 500 asu­kasta
ja se sijaitsee: Queen Char­lotte
saarella melkein vastapäätäi
British Columbian mannermaalla
olevaa Prince V Rupertin kaupun­kia,.
Muutaman .mailin^ päässä
Massetista on aloitettu $25 mil­joonan:
"puolustus",:projekti,;jon7
ka vihjataan olevan "tiedouA^I-tyskeskuksen".
i Queen Charlotte-saaren asuk­kaiden
keskuudessa liikkuu erilai-^
sia huhuja siitä mitä on tapahtu­massa
lähellä Massetia.. Ottawan
taholta on toistamiseen selitetty
Massetin asukkaille, että ei ole ai­hetta
hätääntymiseen. Virallisena
selityksenä on sanottu, että pro­jektin
päämääränä on ilmasta kä­sin
tapahtuva merihädässä ole­vien
pelastus ja laivojen sekä
rannikon välinen tiedonvälitys-keskus.
Mutta saaren asukkaat kysy­vät
: Vaatiiko tämänlaatuinen työ
$25 miljoonaa maksavan projek­tin?
Ja miksi se on suuri salai­suus?
Muutamat ihmiset haluavat tie­tää
miksi tätä projektia rakenne­taan
suuren hawajilaisen Dilling-ham-
rakennusyhtiön toimesta, jo­ka
työskenteele laajasti USA :n
puolustusministeriön urakoissa?
Miicsi-laitosta ei rakenneta jon­kun
canadalaisen rakennusyhtiön
toimesta?
Massetin ympäristössä vallitsee
Canadian Pressin kertoman mu­kaan,
yleinen mielipide, että pro­jekti
tulee lopullisesti käsittä­mään
useiden miljoonien dolla­rien
arvoiset erittäin herkät sähr
kökuuntelulaitteet, joita tullaan
käyttämään Neuvostoliiton ja Kii-,
nan soäläällisten; j"ä diplomaatt)sr
ten'radiolähei:yksien kuunt^emi-seen?
Toinen saaren asukkaiden kes­kuudessa
laajalle, levinnyt käsitys
kanta on se, että projektin vai-:
mistuttua siitä tulee NORADln
tutka-asema; jonka avulla voitai­siin
sodan syttyessä seurata US-A
:n anti-ballist|sia ohjuksia. , ;'
: Eräs paikallinen liikemies sanoi
Canadian Pressin., raportterillte,
että "hänestä tuntuu ihneiseltä;
jotta Massetin nimi tullaan kir­joittamaan
suurilla punaisilla Idr-jainiiila
Kremlin sotahuoneen
kartalle."
Vancouverissa ilmestyvä. Paci­fic
Tribuhe käsitteli tapausta etu­sivullaan
huhtikuun 11 päivänä
1969 kysyen jos tämä salainen
projekti on ABM-ohjusten tuki­kohta.
Artikkelissa vaadittiin, et­tä
Ottavira lopettaa vaitiolonsa ja
kertoo British Columbian asuk­kaille
joilla on kaikki oikeudet
tietää — mitä on tapahtumassa
Massetissa. Onko se osa meidän
sotasitoumuksistamme U S A : n
kanssa NORADin puitteissa, mikä
tekisi BC:sta automaattisesti ydin
asehyökkäyksen maalin.
Tämä British Columbian asuk­kaiden
pelko sai lisävahvistusta
hiljattain Massetin kunnanesimie-hen
Ray Hansonin lausunnosta,
että "yleinen arvelu on se, jotta
tämä projekti ei ole oikea tiedon-välltyskeskus,
vaan suuri tutka-asema,
joka on mahdollisesti yh­teydessä
Canadan ja USA :n vä­liseen
NORA-sopimukseen."
Nyt alkaa olla aika^ että Ot­tawa
lopettaa Massetin projek­tista
valkenemisen. Yleisif vaa^
tii pääministeri Pierre Elliott
Tnideaulta vastausta.
Maa järisi
Melbournessa
M e l b o u r n e — Voimakkaat maan
järistykset vavisuttivat hiljattain
Melboumea, ja ihmiset ryntäsivät
kauhun vailassa kadulle. Kahdek­san
sekunnin mittainen järistys ei
tiettävästi vaatinut ihmishenkiä.
Järistys todettiin myös kaksimil
joonaisen kaupungin ympäristös­sä.
OPISKELIJAYHDISTYS
KAIKKEIN VAARALLISIN
Was/iingfon— New Yorkin kau­pungin
eräs salapoliisi väitti vii
me viikolla, että eräs opiskelijayh
distys (Students for a Democra-tic
Society (S.D.S) on "kaikkein
vaarallisin vasemmistojärjestö"
USA.-ssa.
Salapoliisikersantti Tom Court-ney
sanoi USAn senaatin tutkijoil
le että S.DiS. "on yleisesti suure­na
vaarana yhteiskunnalle" maini­tun
järjestön pyrkiessä, kuten mai
nittu salapoliisi väitti, "toteutta­maan
taipumattomasti ohjelmaan­sa
kapitalismin alaisuudessa ole­van
järjestyksellisen yhteiskun­nan
hävittämiseksi".
Puhuen senaatin tutkijain pysy­vän
alakomitean kokouksessa, sa­lapoliisikersantti
Courtney kiin­nitti
huomiota myös muihin "tais
telumielisiin" ryhmiin, kuten
Black Panther Party, Revolutio-nary
Action Movent, Student Non-violent
Co-ordinating Committee
ja Republic of New Afrika.
Mainittu alakomitea on yksi niis
tä- hallintoeliinistä jotka nyt tut­kivat
opiskelijayhdyskuntien väki­valtaisuuksia,
,.
Curtis esitti "taistelumielisten"
järjestöjen johtajien nimiä ja luki
S.D.S :n kansallisen neuvoston huh
tikuun 27—30 pnä Austinissa,
Texasissa pidetyn kokouksen hy­väksymän
päätöslauselman, mis­sä
mr Courtneyn version mukaan
kehoitetaan antamaan tuki Black
Panthersille, kannattamaan Etelä-
Afrikan "sissisotaa" rotukiihkoi-lua
ja kapitalismia vastaan, "mus
ta- ja ruskeaihoisten" rajaton hy­väksyminen
coUegeohin ja yliopis­toihin,
antamaan tuki kansalliselle
Vapautusrintamalle ja Ho, Chi
Minhille ja lopettamaan "kurin­pidolliset
toimenpiteet"
Salapoliisikersantti Courtney,
jonka todistajalausunnolle annet­tiin
hyvin suuri huomio lehdistös­sä,
sanoi S.D.S :n muodostavan
yhteiskunnalle paljon suuremman
vaaran kuin muut samantapaiset
järjestöt siksi kun se on voinut
"niellä" opiskelijain muita taiste-lumielisiä
järjestöjä jne.
Mainittu alakomitea sai myös
varapresidentti Spiro Agnerolta
kirjeen, missä suositellaan lakivoi
maista kieltoa "kiihoituspropakan
dalle" — mitä tahansa hän sillä
tarkoittaa —.
ySAn ja Eispanjan
sotaisia ^teita'
lujitetaan yhä
Washington — Yhdysvallat ja
Espanja päättivät äskettäin pi­dentää
sopimiista, joka koskee-amerikkalaisia
tukikohtia Espan­jassa,
vuoden 1970 syyskuuhun.
Sopimuksen mukaan Yhdysvallat
antaa lisäksi Espanjalle sotilaal­lista
apua 50 miljoonan dollarin
arvosta, , ,
Madridissa arvellaan, että näi­den
kahden maan välistä yhteis­työtä
lähivuosina myös muilla
aloilla lisätään.
PÄIVÄN PAKINA
MYRSKYN NIITTÄJÄ
Joka tuulta.kylvää, hän myrs­kyä
niittää. Tämä pätee erikoi­sesti
New Yorkin osavaltion ku­vernöörin,
Nelson RockefelTerin
Latinalais-Amerikan matkan tii­moilta.
Tuskin ketään, joka on liikku­nut:
hallituksensa virallisilla asi­oilla
ön ajettu pois niin mo­nesta
maasta, mikä on lähiviik-,
koina tullut kuvernööri Rocke-fellerin
osaksi. —
Chile kuluu Perun ja Vene­zuelan
ohella niihin maihin mis­sä
näytettiin Rockefellerille,
mistä kohtaa on seinästä"seit-semän
hirttä poikki".
Näyttää siltä kuin Yhdysval­tain
koko pitkä sorto- ja ryöstö-historia
latinalaisen Amerikan
kansoja Vaataan olisi pudonnut
kuin kirkkaalta taivaalta mr.
Rockefellerin niskaan.
Hänen latinalaisen Amerikan
matkansa oli sanan . varsinai­sessa
mielessä fiasko, katastrofi,
skandaali jä paljon muuta, ku­ten
monet länsimaiset lehtimie­het
ovat todenneet
Hänen matkansa tarkoitukse­na
oli "tosiasioihin tutustumi­nen
latinalaisessa Amerikassa.
Tai oikeammin niin sanottiin ol­leen.
Kuvernööri Rpckefeller ei ole
kuitenkaan tuntematon suuruus
latinalaisessa Amerikassa. Yh­dessä
perheensä muiden jäsenten
kanssa Rockefellerin kerrotaan
sijoittaneen Venezuelaan ainakip
10 miljoonaa H- ja Venezuela
sanoi hänelle, että parasta on
olla tulematta sillä hänen vierai­lunsa
voi. aiheuttaa laajakan­toista
levottomuutta.
Rockefellerin vierailu latina­laisessa
Amerikassa oli verratta­vissa
siihen, jos kaadettaisiin
gasoliinia kytevään hillostaan.
Se nostatti patoutuneet amerik­kalaisvastaiset
tunteet ailahtele­maan
äärettömän voimakkaasti.
Tämä oli tietenkin täysin odo­tettua.
Latinalaisessa Amerikas­ta
saapuneet viestit ovat kerto­neet
suuresta oppositiosta Setä
Samulia kohtaan.. , . :
N.s. Edlstysliitoh avulla yri­tettiin
WashIngtoni8tä käsin lie­ventää
niitä kipuja, mitä Yh­dysvaltain
imperialismi on lati­nalaisen
Amerikan vartalon eri
osiin lyönneillään, aiheuttanut.
Mutta sekin epäonnistui tiiydel-liaesti.
Kaiken kaikkiaan tilanne on
latinalaisessa Amerikassa jatku­vasti
huonontunut.
Kahvin ja muiden raaka-ainei­den
hinta, joita latinalainen
Amerikka myy voidakseen ostaa
"amerikkalaisia teollisuustuottei­ta,
on laskenut, samalla kun
teollisuustuotteiden hinnat ko­hoavat.
,
Noin 80 prosenttia edistyslii-ton
varoista — miljardi dollaria
vuodessa — oii latinalaisen Ame­rikan
toimesta käytetty Yhdys­valloista
tehtyihin ostoihin. Tä­ten
edistysliiton rahoilla on "au­tettu"
enemmän. Yhdysvaltain
suurteollisuutta kuin hädänalai­sessa
asemassa olevaa latinalais­ta
Amerikkaa.
Kuvernööri Rockefeller tietää
kaikki nämä tosiasiat ja paljon
muutakin.
Tästä johtuu, että hänen mat­kansa
tavoitteet esitettiin mah­dollisimman
"vaatimattomasti".
Tarkoituksena pii muka "etsiä
tosiasioita" presidentti Nixorillle
ja sillä siisti.
Mutta hänen latinalaisen Ame-i.
rikan matkaansa valmisteltiin
kuitenkin kuin tärkeätä sotaret-keä
— samalla perlnpohjalsuu-delliv
kuin .valmistellaan, Billy
Grahamin retket ulkomaalaisten
"sielujen" valloittamiseksi.
Hänen matkassaan oli peräti
23 neuvonantajaa sekä joukko
muita avustajia ja matkalaukku­jen
kantajia; Kaiken kaikkiaan,
lehtimiehet mukanluettuna,
Rockefelelrin seurueessa oli lä­hes
100 henkilöä. Eräs tarkkai­lija
huomauttikin, että Rocke-fellerilla
oli latinalaisen Ameri­kan
'tutustusmismatkalla mil­tei
yhtäsuuri henkilökunta kuin
oli Pizarolla Perun valloitusmat­kalla".
Eräs toinen huomioitsija arve­lee,
että jos Rockefeller, olisi
mennyt suurentelematta matkal­leen;
jos hänellä olisi .ollut vain
-^kaksl tai kolme neuvonantajaa,
hänet olisi ehkä otettu vastaan
"tosiasiain" etsijänä. Hänenmat
kansa mainostuskin aiheutti
epäilyä. Näytti siltä kuin jenk­kien
joku napamies olisi tullut
hankkimaan raporttia edistyk­sestä
tai sen puutteesta, tuumi­vat
latinalaisen Amerikan asuk­kaat.
Kaikki tämä on tietenkin "jos­sittelua".
Tosiasia on, että Yh­dysvallat
on kylvänyt latinalai­sessa
Amerikassa tuulta ja niit­tää,
ny t lisääntyvässä määrässä
myrskyä.
Kysymys ei ollut niinkään'.pal
jon Rockefellerin henkilökohtai­sesta
katastrof lasta kuin Yhdys­valtain
imperialistisen ohjelman
aikaansaannoksista.
~ Känsäkoura.