Vapaus, June 9, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, Jcesäkuun 9 p, —Saturday, June 9,1951
U U B E B T V ) ~ Independent
Telephones:: Business Office 4-126%,
EOitoM Office 4-4265. Manager
E. Snlcä. EdltorW; Eklund. Ualliog
sMxess Box 69, Budbury; Ontario.
tablished Nov/ e/1917. AUthortzed
as secood class maH by the Post
Office Department, Ottift,wa, Pub-llsbed
tbrfce weekly: Tuesdays.
Tliuisdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing C^pany Ltd.; at 100-102
Ebn st. W.; Sudbury, Ont., Canada.
Advertising rates upon appllcatlon.
Tramlation free of chaige.
TILAUSHINNAT;
Canada^sa: 1 vk. 7JOO e kk. 3.75
Yhdysvalloii^: 1 vk. 8JOO« kk. 4.30
Suomessa: ' 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
• ' . V - ;•• V-. % ' • '
t
I «
t
t
t
»
t
f
t
t
T
% f
I t
<
t
«
•
t
1
I •
I «
I
I
I .
«
I
I
•:l ..
I •
I
I
I
I
I *
•
I
i
I
4
t
t
•
t
»
f
i
»
Urheilijamme tiyvässä seurassa
• • > • • — • m • •-• •• •
Kuten toisessa paikassa tänään lehdessiimme julkaistavasta SC-A
U L ; n tiedonannosta näkyy Liittotoitnikunta kiinnittää seurojen ja
jännien erikoishuomiota rauhantyöhön sanomalla:
"Käynnissäoltvaan rauhankampanjaan haluaa Jiittotoimi-
, kunta edelleenkin kiinnittää seurojen j a liiton jäsenien huo­miota
entistäänkin enemmän. Antakaamme paras mahdollinen
apumme niin nimien keräyksen kuin muidenkin ilmenevien toi­menpiteiden
tukemiseksi j a auttamiseksi. Juuri nuorisoammfr-tämä
asia ko.skee ennen kaikkea . . . " - -
t TässA tulisi vakavasti huomioida kaikissa
seuroissa, Liittotoimikunta yhtyy kaikkiin niihin rehellisiin hyvänr
tahdon ihmisiin, j o t k a edistävät jalointa j a syvintä inhimillisyyttä
meidän aikalcautenamme.
,v ;Kuinka hyvässä seurassa urheilijamme ovat rauhantyöhön osal­listuessaan,
se näkyy >mm. siitä, tosiasiasta, että Suomen Kultamitali-niiehet
r y : n yksitoista jäsentä, mukaanlukien sellaiset miehet kuin
Hannes .Kolehmainen, Tapio Rautavaara j n e , ovat allekirjoittaneet
vetoomuksen^ jossa kehoitetaan Helsingissä ensi vuonna pidettävistä
olympialaiskisoista muodostamaan valtava rauhanjuhla. Kultamitali-ntiesten
"Suomen urheilevalle kan.salle'' osoitettu vetoomus on koko­naisuudessaan
seuraava: ,
' " M e entiset olympialaisvoittajat, jotka menneinä ikimuis-
: toisina vuosina saimme kunnian kantaa Suomen värit; voittoon
ulkomaisilla kifpatantereilla, saimme silloin nöyrin j a samalla
ylevin imielin nähdä siniristilippumme nousevan voittosalkoihin>
.satatuhatlukuisten, k a i k k i i n maailman kansoihin kuuluvien kat-sojien
y läsnäollessa, haiuamme nyt, kun :-maamme on saanut
olympialäiskisat järjestettäväkseen/ lausua kehoituksemme kan­salaisille:
Olympialäiskisat \ ovat rauhan juhla, veljellisen, rehdin
kamppailun juhTa paremmuudesta, niissä mittelevät voimiaan,
•maailman kaikkien kansojen parhaat neitoset. j a ntiorukaislst;
tasa-arvoisina rotuun, väriin ja syntyperään katsomatta, '
.. Meillä on aikaa enää runsas vuosi valmistautua kisoihimme,
j a sen vuoksi toivomme:
että kansalaiset kohottaisi mielensä jokapäiväisten huolten
Ja tehtävien yläpuolelle voidakseen, jokainen osaltaan, vaikuttaa
siihen, että vuoden 1052 kisat muodostuvat
S U U R I K S I R A U H A N O L Y M P I A L A I S I K S I.
S U O M E M K U i L T A M I T A L I M I B H E t r.y. — yhteenlii-tyttyämme-—
esittää käytännöllisenä ehdotuksenaan, että tämän
vuoden J U H A N N U S , Suomen lipun päivä, j o t a nyt tullaan
viettämään 25. kerran,omistettaisiin olympialaisajatukselle, sillä,
ovathan olympiavoittomme osaltaan vieneet Suomen n»men, sen
kansan kunnon j a lippumme sinivalkoiset värit kunniakkaasti
koko maailman tietoisuuteen.
-elimia,t urheilur j a sivistysjärjestöjä ryhtymään toimenpiteisiin.
Suomen kultamitalimiehet kehoittaa kaikkia kunnallisia
'fr jotta Juhannus voitaisiin viettää olympialaistemme merkeissä ja
hengessä sekä sa-malla järjestää kansalaisjuhlia j a urheilutilai-
^ suuksia olympiakeräyksen hyväksi. - /
i. 'Me olympiamiehet toivomme, että kansamme nykypolvien
nuoriso ottaisi tämän asian omakseen ja n i in vaalisi urheilun
rauhanomaisia, eheyttäviä perinteitä i . . "
K u n Liittotoimikuntamme täällä kehoittaa urheilevaa nuoriso-
^mme liittymään kunniakkaaseen rauhantyöhön, mitä ilman' ei voi
dlla sen parerhmfn urheilua kuin urheilumahdollisuuksiakaan, niin
asiallisesti se liittyi.Suomen kultamitalimiehiin, j o t k a ovat"mennei-nä
ikimuistoisina;vuosina" tuoneet kunniaa Suomen kansalle j a lau­suvat
toivomuksensa,, että vuoden. 1952 kisat muodostuvat " S U U -
•I^IKSI R A U H . A N O L Y M P L A L A I S I K S I ".
4 • • •
r Liittotoimikunnan rauhantoiminnan vetoomusta on tervehdittävä
^ittäin lämpimästi myös suppeammalta näkökannalta, nimittäin S C A -
| J L : n omien etujen j a tulevaisuuden mahdollisuuksien vuoksi. Meistä
dlkaa tuntua ja Vapaus on tässä suhteessa kaikkein suurin " s y n t i -
I j u k k i " -— että tästä lähtien o n urheilutoimintamme yhteydessä ko-
Qostettava entistä enemmän henkisen eli aatteellisen toiminnan j a
llannanilmaisun tärkeyttä.
\\ On ollut aika, jolloip urheilutoimintamme yhteydessä korostettiin
l i i an paljon a a f t ^ l l i s i a seikkoja ja» yritettiin urheiluliikkeestä tehdä
{^aremminkin poliittinen järjestö. Se ei kuitenkaan onnistunut ja
ijyvä olikin ettei se onnistunut — sillä urheiluliikkeen täytyy olla
{perusolemukseltaan urheilua harrastavan nuoren väen oma joukko-järjestö.
1^' Kuten tavallista, tätä ' y l i p o l i i t t i s t a " kokeilua seurasi heilahdus
toiseen äärimmäisyyteen urheiluliikkeemme aatteellisen merkityk­sen
j a aatteellben kasvatustyön aliarvioimiseen, jonka seurauksena
iimenee liitossamme nyt väliaikaista heikkoutta. O n muistettava tämä:
Suhteellisesti pienenä j a yksinomaan työtätekevää väestöä edustavana
järjestönä liittomme EI V O I K I L P A I L L A R A H A M I E S T E N L A I -
t O S T E N , P A I K K O J E N J A K I L P A I L U M A H D O L L I S U U K S I E N ­K
A A N KA-N SS A — M U I T A A A T T E E L L I S E S T I U R H E I L U L I I T -
• ^ M < M E VOI .\NTA.\ JÄSENILLEEN J A K A N N A T T A J I L L E EN
M O N I N V E R R O I N ENEMMÄN K U I N M I T K Ä Ä N S U U R EN
R A t t A N K O N T R O L L O I M A T JÄRJESTÖT J A L A I T O K S E T . Tässä
tilanteessa olisi pelkkää mielettömyyttä luopua A A T T E E L L I S I S TA
aseistamme, jotka muodostavat urheiluliittoomme "raskaan tykistön".
L Näiden kokemusten — j a kuten sanottu Vapaudella on näissä
vj[rheissä suurin "syntikuorma" — meille on vakautumassa sellainen ^
k ^ i t y s , että urheiluliittomme omat edut vaativat tehostamaan aatteel-l|$
ta toimintaa j a hengistä valppautta. Meidän käsityksemme mukaan
pitäisi hyväksyä vakaan j a harkitun toiminnan ohjeeksi tunnuslause:
Nykyinen "liberalismi" johtaa toimettomuuteen kuten aikaisemmin
'ahdasmielisyys" johti eristäytymiseen; siksi on opittava kokemuk­sista,
j a annettava entiseen ahdasmielisyyteen palaamatta kasvavalle
tuheilutoiminnallemme tietoisesti aatteellinen sisältö j a tavoite. Näin
ipenetellen annamme vastauksen kysymykseen: ' ' M i k s i ja minkä hy­v
i k s i urheilemme?" Siten menetellen kehitämme tervettä urheilutoi-r^
iiiTtaa^ joka vastaa urheilevan nuorisomme korkeimpia ihanteita ja ta­voitteita.
J; Ylläolevalla emme suinkaan hulua välillisestikään sanoa, että
toiminta rauhanasian hyväksi on "{xilitikointia". Päinvastoin tarkoi­tuksemme
on korostaa sitä tosiasiaa, että työväen urheilutoiminnan
täytyy o l l a osan työväenliikkeestä j a omaksua työväenliikkeen maail-toankatsomuksen.
Tässä mielessä on itsestään selvä asia, että .urheilu-iukkeemme
osallistuu sellaiseen toimintaan kuin rauhanliike, mikä
yhdistää kaikki hyvää tarkoittavat rehelliset ihmiset, heidän {loliitti-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Valitettavan erehdyksen vuoksi mai­nittiin
tällä palstalla kesäk. 5 pnä,
että "John Niemi, Water8 towxiship,
täyttää tänään 70 vuotta". Niemen
vuodet täyttyvät vasta t.k. 25 pnä;
nÄita muut sanovat
B A K K A U D E N HINTA NOUSSUT
SIVISTETVSäX MAASSA .
Vuoteen 1042 asti mies sai A-luok-kaisen:
morsiamen kuudella lehmällä,
yhdellä sonnilla ja kymmenellä vuo­hella
— tjj. «ai Itä-Afrlka«sa.
Mutta infaatio on nostanut rumaa
päätään Gusil-heimonkin keskuudes­sa
Britannian kruununsiirtomaassa
Kenyassa, ja hyvän vaimon hinta on
nou&sut.
Vuoden 1947 lopulla nuoret .miehet
valittivat, että heiltä pyydetään
enemmän kuin IG lehmää, 1 sonni ja
20 vuohta samanarvoisesta vaimosta
jonka he olisivat saaneet puolta hal­vemmalla
muutama vuosi aikaisem­min.
Hallitseva-^Baraza-s — Gusii-heimo-neuvosto
— päätti, että ainoa keino
tätä inflaatioa vastaan on toinen län­simainen
menettelymuoto — hlnt^-
kontrolli.
: Niinpä v. 1948 helmoneuvosto jää­dytti
luotettavan Gusil-valmon i hin­naksi
inflaatiota edeltäneen hinnan,
mikä oli 6 lehmää, 1 sonni j a 10
vuohta , — Wlnnlpeg Free Pre.<isln
uutistleto.
EI HALUAISI TUNNUSTAA
"OMAANSA"
Halpamaisesta "ilmiantoyritykses-tään"
häpeälautaan naulattu Toron­ton
Vapaa Sana kiemurtelee kuin
äkeen piikkiin joutunut sammakko ja
vaikeroi "johtavassa" artikkelissaan:
"Samassa raivonpurkauksessa myös­kin
mainittiin (puhuu .Vapaudesta)
kuten edelläoleva lainaus osoittaa, et­tä
Vapaa Sana on muka joutimut
kiinni 'äskettäisestä ihalpantaisesta i l -
miantoyrityksestä'. . , •
"Sekin on samaa tolkutonta, ilmei­sesti
omalle lukijakunnalleen tarkoi­tettua,
jokellusta, Jossa ei ole perää
eikä pohjaa . . ."
(lahduttavaa on nähdä, että Vapaa
Sana ainakin häpeää ilmlantoyrityk-siään.
Mutta parempi olisi jos se
miehen lailla turmustaisi tämän veri­ruskean
syntinsä Ja tekisi Julkisen
katumulcsen lupaamalla, ettei moinen
halpamainen ilmiantoyrltys enää
uusiinnu.)
PUOtAIAINENPIIBBOS, JOKA EI KAIPAA SELOSTUSTA:
maaseutu on
taantuiftassa nopeasti
Suomen metaiii-työläiset
ovat
rauhan kannalla
Helsinki. — TääUätk. 3 pnä pide­tyssä
suuressa Suomen metallityöläis­ten
rauhankokoulcsessa hyväksyttiin
laajan keskustelun jälkeen yksimie­lisesti
päätöslauselma, jossa aluksi
todetaan nykyinen kriitillinen kan­sainvälinen
tilanne ja- sotavarustelu­jen
aiheuttama työläisten elintason
aleneminen*. Päätöslauselmassa ke-hoitetaan
työläisiä perustamaan rau­hankomiteoita
Ja elvyttämään jo pe­rustettuja
komiteoiden toimintaa,
voimistamaan kamppailua nimien ke­räämiseksi
(Maailman Raiihanneuvos-ton
vetoomukseen. Edelleen kehoi-tetaan
yhtymään Rauhanpuolusta­jain
esitykseen sellaisen lainsäädän­nön
ail^aansaamlseksi. jonka avulla
maassamme harjoitettu sotapropa­ganda
voitaisiin kieltää, sekä vastus­tamaan
päättävästi sellaisia yrityk­siä,
jotka tähtäävät maamme liittä­miseen
tavalla taikka toisella sellai­siin
liittoutumiin^ jotka ovat risti­riidassa
tehtyjen valtiosopimusten ja
maamme etujen kanssa.
Lopuksi konferenssi vetoaa S A K :n
edustajakokoukseen valittuihin edus­tajiin,
kehoittamalla heitä toimimaan
niin, etta koko maamme ammattiyh­distysliike
yhtyisi tähän päätöslau­selmaan.
Edelleen lausutaan toivo­mus,
että Rauhanpuolustajain liik­keen
taholta ryhdyttäisiin toimenpi­teisiin
Euroopan ja Amerikan metal­lityöläisten
rauhankonferenssin kool­lekutsumiseksi.
— Puoleen vuoteen ei ammattinyrk­keilijän
tarvitse puolustaa mestruut-taan
sen saavutettuaan, päätettiin
ammattinyrkkeilijöiden kansainväli­sessä
kokouksessa Lontoossa.
Jugoslavian nykyinen Järjestelmä
muuttaa maansa maatalouden
amcrikkalais-englantllaisten 'mo­nopolien
raafca-äinelähteeksL Iibo-puessaaii
itsenäisestä.talouspolitii­kasta
Ja ennen kaiki(samaan'teoI-lislamiscsta
jättivät titolalset'sa­malla
sikseen suunnittelemansa
maatalouden uudelleenjärjeste^n..
Jugoslavian nykyinen teollisuus ei
pysty tyydyttämään maatalouskonei­den
tarvetta, jota todistaa mm.' se,
että Titon hallitus hävitti viime, fvuo-den
.syksyllä sodan jälkeen perustetut
harvalukuiset valtion köneasemat,
koska niiden koneet ja kalustot olivat
loppuunkuluneet eikä uusia oltu saatu
muutamaan vuotesn.
Nykyään on Jugoslavian maaseutu
huomattavasti sodanedellLslä alem­malla
tasolla maataloustekniikan suh­teen.
Kaikilla vuoristoseuduilla, joilla
harjoitetaan vain maanviljelystä, on
tuotannon perusvälineenä "ialo", so.
yk-slnkertainen härkien tai hevosten
vetämä puukoukku. Vain 45% :11a ta-loni)
olkaistalouksi£ta on . käytettävis^
sään oma vetojuhta. On selvää, ettei
näissä tapauksissa voi olla kalliita
rauta-auroja, koska talonpoikien niu­kat
varat eivät riitä niiden hankki­misesta
koituviin menoihin. Maaköy-hälistö,
johon kuuluu maaseudun
väestöstä yli puolet, joutuu vuokraa­maan
muokkausta «varten tarvitse­mansa
härät tai hevoset pohattakula-keilta.
Jugoslavian maatalouden takapajui­suutta
kuvastavat turkkilaisa joilta
säilyne&t alkeelliset kastelujftrjestel-mät.
Sekä mustamultaisella Volvodin
alangolla että Vardarin laaksossa Ma­kedoniassa
nostetaan kuivina Itesä-kuukausina
pelloille vettä ihmisvqimin
pyöritettävän puisen kastelupyoran
avulla. /Tässä näännyttävässä työssä
käyttävät kulakit hyväkseen maaseu-tuköyhälistön
ja' alaikäisten haapaa
työvoimaa.
Erääseen aikaan mainosti Belgra­din
hallitus laajaakeinokastelusuun-nitelmaa,
joka perustui maan teollis­tamisen
v i i s l vuotissuunnitelmaan.
Luovuttuaan itsenäisestä talouspolitii-kaista
eivät titolalset luonnollisesti­kaan
voineet tehdä mitään toteut­taakseen
suunnitelman. Jugoslavian
takapajuinen teollisuus ei kykene toi­mittamaan
Voivodiin suunnitellun 120
km. pituisen Tonavan—Tiszan-kana-van
rakentamiseen tarvittavia kor­kealuokkaisia
teknillisiä varusteita.
Ajamalla pakolla kymmeniä tuhansia
talonpoikia maan eri tahoilta kana­van
rakennustyömaalle pystyvät tito­lalset
kahden vuoden aikana kaivatta­maan
kaikkiaan vain puolitoista kilo-metriä
kanavan valtauomaa.
SUUNTAUTUMINEN
"VIENTILAJEIHIN"
Maatalouden alhaista tasoa alentaa
entisestäänkin yksipuolinen suuntau­tuminen
määrättyihin lajeihin, Ame-rikkalals-
englantilaisten Intperialis-
Uen käsk>'stä pakotetaan talonpojat
viljelemään n i in sanottuja "vientilaje-ja",
joka on epäedullista maan vilja-balanssille
ja väestön tarpeiden tyiy-dyttämiselle..
Tupakka, uiiikko, sinap­pi,
tilli, kumina, pippuri, turkinpapu
ja monet muut '^vientilajit" valtaavat
yhä enemmäri viljelysalaa vehnältä,
maissilta ja ohralta. Maatalouden
yksip&oliseh kehityksen sekä kiyenr
näislannotteiden puutteen takia ryös­tetään
maaperää, ja satoisuus laskee
jyrkästi..
Titolalsten talouspolitiikka johti s i i ­hen,
että viime vuonna saatiin Jugo­slaviassa
alhaisin sato 50 vuoteen.
Viime vuosien elintarvikevaikeudet
kasvoivat suoranaiseksi nälänhädäksi,
jonka vaikutukset ulottuvat nykyään
Jugoslavian kaikille alueille.
Maatalouden rappeutuminen, talon-poikaiston
perUstan ; muodostavan
maaseutuköyhälistön ja keskivarak-
Kirj. V. Kirsahov
kaiden kurjistuminen ja yleinen ajau^
tuminen kohti taloudellista perikatoa
on luonteenomaista :Jugoslavian ny­kyiselle
maaseudulle.
V I L J A N P A K K O ­LUOVUTUKSET
Viime syksynä tutkivat poliisijoukot
kaikki talonpoikaistalouksicn elintar­vikevarastot.
V i i j a n l u o vutukset
nousevat usein sadon kokonaismää­rään.
Titolalset velvoittivat talonpoi­kia
Hitsin Mokronjon kylästä (Nego-tiseskin
piiristä) luovuttamaan val­tiolle
70 kg vehnää, vaikka hän oli
saanut pieneltä palstaltaan kaikkiaaii
82 , kg. Saman kylän talonpojan
Trunkitsin oli pakko antaa valtialle
105 kg vehnää hänen korjaamansa sa­don
ollessa 110 kg. Viljanryöstöä ky­lässä
tarkkaillut "New York Herald
Tribunen" Belgradin-kirjeenvaihtaja
kirjoitti, että jugoslavialaiset talon­pojat
, ; ovat rankaisutoimenpiteiden
välttämiseksi pakotettuja myymään
karjansa ja ostamaan kulakkikeinot-tslijoilta
viljaa tavattomiin hintoihiin
täyttääkseen kohtuuttomat luovutus-vaatimukset.
Syösten talonpojat lopullisesti t a ­loudelliseen
perikatoon antoi Belgra­din
hallitus palkallisille elimille mää­räyksen
ottaa maa pois kaikilta, jotka
eivät suorita syyskylvöjä. On ymmär­rettävää,
etteivät tuhannet köyhät t a i
keskivarakkaat taloudet voineet suo­rittaa
syyskylvöjä, koska titolalset oli­vat
takavarikoineet kaiken siemenvil­jan.
Belgradin lehtien julkaisemien
virallisten tietojen mukaan oli vuoden
1950 lopuira esim. Shupanskin piirin
talonpojilta riistetty 1.8000 hehtaaria
kylvämätöntä maata j a Velikovltshln
^piirin talonpojilta 1,300 hehtaaria. T i ­tolalset
luovuttavat köyhiltä ja keski­varakkailta
ryöstämänsä maaosuudet
kulakeille, jotka muodostavat Jugo­slavian
fasistisen järjestelmän sosiaa­lisen
perustan.
K U L A K K I E N SUOSIMINEN
Titolalsten toimenpiteet hyödyttä­vät
vain riistäjäaineksia, maaseudun
rikkaita. Tänä vuonna ulosmitataan
köyhiltä ja keskivarakkailta pakkotoi­min
viime vuosien monilukuisista ve­roista
jääneet valtavat rästit. : Saman­aikaisesti
pyyhitään kulakeilta vero­rästit
pois. Siten on esim. Pantshev-skin
piirin kulakkien verovelkoja pyy­hitty
pois 200 miljoonaa dinafia ja,
Pozharevatsin piirissä 110 m l l j . dina-rla.
Suurmaanomistus palautetaan val­taan
"maatalouden työosuuskuntien"
varjolla asettamalla näiden johtoon
kulakkeja. Näihin "osuuskuntiin"
pakolla ajetut talonpojat ovat renkien
asemassa; . Heitä riistetään ; idissä
vieläkin ankarammin kuin kunlngas-
•vallan aikaisissa herraskartanoissa.
Eipä siis ihme. että köyhät ja keski­varakkaat
talonpojat , ; kieltäytyvät
"osuuskuntien" luonteen heille selvi­tessä
alistumasta näiden uusien tilan­omistajienorjuuteeni^
Viranomaiset
lähettävät kuitenkin pakkotöihin ne
talonpojat, jotka eivät halua työsken-neUätlMlaisten
tiluksilla; Näin ta­pahtui
esim. Dolin kylässä, josta 11
talonpoikaa lähetettiin pakkotöihin
"sabotaashin" takia. Iskin kylän
kaLkkl asukkaat, jotka kieltäytyivät
liittymästä "osuuskuntaan", joutuivat
poliisien pahoinpldeltäviksi;
Paklco-ottojen ja verojen köyhdyt-tämät
maaseudun kulakkien Julmasti
sortamat jugoslavialaiset talonpojat
viettävät kurjaa elämää. Maaseudun
työtätekevien pääravintona on peruna.
Tavalliset asukkaat' ovat puilla pal­j
a i l l a : Dalmatian maakuimassa oli
lähes 12,000 lapsen pakko keskeyttää
k o u l u n käyntinsä talvikuukausiksi,
koska heillä ei ollut jalkineita. Työtä­tekevän
talonpoikaiston suurimmalla
osalla ei ole varoja hankkia palöljyä,
suolaa eikä tulitikkuja. Jugoslavian
kylien ja kaupunkien nälänhädästä
kertoo' nyt jo amerikkalais-englanti-lainen
lehdistökin, joka pitkät ajat
ylisteli Titon "taloudellisia menestyk-
•siä"..-.-.
Jugoslavian talonpojat nousevat t i ­tolalsten
ryöstöjä j a mielivaltaa vas­taan
j a tekevät monilla alueilla jär­jestynyttä
avointa vastarintaa.
Kumin vienti on
lisääntynyt
Neuvostoliittoon
Lontoo. — Kumin vienti Neuvosto­liittoon
V. 1951 ensimmäisen neljän­neksen
aikana nousi 2.000 toimista
9.503 tonniin kuukautta kohti.
Kumin vienti sensijaan K i i n a a n las­ki
kuukautta kohti 16,000 tonnista
13.750 tonniin huhtikuussa.
Samaan aikaan Yhdysvaltain. B r i ­tannian
ja Ranskan kuiniva^astot ko­hosivat.
47,503 tonniin.
Kumin vienti Kiinaan' melkein
varmasti laskee edelleen, sillä Malak-ka
> ja Britannia on tämän: Jälkeen
lopettanut viennin Kiinaan. /
lÄalakka ei ole ene.-ftpää kuin B r i ­tanniakaan
kieltänyt kiunin vientiä
Neuvostoliittoon.-
Neuvostoliiton kauppalaivat, jotka
kuljettavat viljaa Britanniaan otta-^
vat kumilasteja palatessaan Neuvos­toliittoon.
Uusi lääke keksitty
verisuonten kalkkeu­tumista
vastaan
New Y o r k .— Kolme lääkäriä, Isaac
H. Richter, Morris Fogel j a Harry
Pabricant, Ilmoittavat: keksineensä
lääikkeen verisuonten kalkkeutumista
vastaan.
Tämän lääkkeen nimi on roniacol-tartrate
ja sitä on kokeiltu Coney Is­lannin
sairaalassa. Viidestäkymme­nestä
potilaasta puolet osoittivat huo­mattavaa
toipumista.:
-SITÄ
Nicaragua on
julistettu sotatilaan
Mangua, Nicaragua. — Armeija j u ­listi
Nicaraguan kaksi maaikuntaa so­tatilaan;
Tämä johtui siitä, että G r a ­nadan
ylioppilaat järjestivät mielen­osoituksen
presidentti Somozaa vas­taan
kun hän antoi määräyksen sul­kea
Granadan yliopiston.
"Vihamielisiä j a subversiivislä' mie-lencsoituksia
on Järjestetty Grana­dassapa
sellaisilla on mahdollisuus le­vitä
muille paikkakunnille", sanotaan
hallituksen antamassa lausunnossa.
RANSKAN TYÖVÄESTÖ
VALMISTUU SUURTA
RAUHANJUHLAA VARTEN
Pariisi. — Benolt Frachon, Ranskan
Yleisen Työväenlijton (GGT) sihteeri,
ilmoittlt «skettäin. V että CGT, Johon
ikiiuluu 80 pros. Ranskan järjestynees­tä
työväestöstä, tulee osallistumaan
jättiläismäiseen heinäkuun' 14 päi­vänä
pidettävään rauhanjuhlaan.*
Tähän 'juhlaan - uskotaan osallistu­van
noin kolmannen osan Ranskan
ihmisistä, miehistä ja naisista; Frac­hon
lausunnon mukaan C G T m 28
vuosikokous,: johon . osallistui noin
2,000 • edustajaa, tuomitsi jyrkästi
Viet-iNamln sodan. Yhdysvaltain, toi­menpiteet
Koreassa ja koko Wall
Streetin ohjelman.
EI SOTAA NEUVOSTO­LIITTOA
VASTAAN
Sota Indo-Kiinassa, lausui Frachon.
on maksanut biljoonan frangia, noin
40 pros. siitä mitä koko Ranskan työ­läisten
palkat oii viime vuoden aika­na.
Vuoden 1951 budjetti edeUyttää
toista hiljoonaasotamenoihin jä Y h ­dysvaltain
imperialistit vaativat yhä
iisää.v;:-. '--^^y
Frachon muistutti ystävyyssopi-mulcseäta
joka alieiklrjoitiettlln Neu­vostoliiton
ammattiliittojen kanssa
syyskuussa 1947,. jolloin vielä Johtava
ihajoittaja Leon Jouhaux; kuului
CX3rT:n. Me olemme pysyneet uskol­lisina
tälle .•^stäyyy^opimukselle, V to-tes'l
Prachonrr k o k o edustajisto nousi
osoittamaan äänekkäästi hyväksymis­tään,
kun häii lisäsi: " R a n s k a n työ­läiset
eivät halua sotaa. Ranskan
työläiset eivät tule sotimaan amerik­kalaisten
kapitalistien enempää kuin
ranskalaistenkaan kapitalistien puo­lesta.
'Me emme tule sotimaan iNeu-vostoliittoa
vastaan." ^
Toinen kaikkein merkityksellinen
puoli tässä koikouksessa oli se, että
siinä painos«^^ettiin rauhankomiteoiden
perustamisen tärkeyttä kaikille työ­paikoille
missä sellaisia komiteoita el
vielä ole olemassa,-sekä solidarisuutta
Afrikan Ja uuden Saksan työväenlii­kettä
kohtaan. Ranskan hallitsijat,
korostettiin kokouksessa, ovat vas­tuussa
Schuman-ohjelmasta Ja Rans-ka-
Saisa kartelllsuunnitelmasta.
Frachon esitti myöskin 5-kohtaisen
suunnitelman rauhaUista rakennus­työtä
varten," kauppasuhteiden parani
tamiseksl Itä-Euroopan, K i i n a n Ja
•Neuvostoliiton kanssa, y- : 1 : ^ :
Fracihon. korosti yhtenäisyyden
merkitystä kaikkien vaatimusten; o l i ­vatpa
ne kuinka kohtuullisia tahansa.
TAISI OULA SXiTi
Raivostunut naishenUB »1
- K a t s o k a a nyt millä taTaäat
te käsitelleet pyykkiäni'
Pesijä: _ Tämä i>M,&^
aivan loistavan valkoinen» ^
— Pitsiverho! Se oli iakara
KYSYI MYÖS
Lääkärin puhelm soi keijo j
; - Tulkaa heti. vaimoliimi 1
pisuolentulehdus!
— Mahdotonta. Antakaa
vähän soodaa ja lämmin pejt^r
. — Hän on aivan vanna siiti'
se on umpisuolentulehdus'' '
— Kuulkaa nyt. iiyvi^
si vuotta sitten leikicasin
tänne- umpisuolen. Olette^
kuullut ihmfcestä. jolle umpisuon
vaisi uudestaan?
:• — E n . Mutta onko tohtori i
ihmisestä, joka menisi naimijjii,
destaan? .
P Ä T E V Ä S YY
— Miksi löitte miestänne
päähän?
— Siksi , että en jaksanut
tuolia kylliksi korkealle.
HYVÄ HERÄTr.«Ä
Opettaja: "Olen iloinen ettj
tänä aamuna -saavuit aikoinaan
luun."
•Aatu: "Niin. minulla onnyt-'
kaija." •
Opettaja: "'Vai papukaija
minähän kehoitln sinua
vain herätyskellon."
Äatii: "Minä in koskaan
herätyskellon soittoon; Nyt kiin'
pukaija herää kellon soittoon •
se sellaisen metelin että siihen
vaikka kuka.
Albertan farmarit
saavat pyydystää
majavia
; Edmonton, — Majavia joita i
sen 10 vuoden aikana ei ole
pyytää Albertassa, saavat]
pyytää nyt. Hallituksen päätös
tuu siitä, että joissakin paikoiaj
n i in paljon majavia, että nlidea
heuttamat vahingot pakoiltavat
joittamaan niiden lukumääräi
Kaikkiaan on annettu 914
paa eri osiin Albertaa.
Parhaat rauhantyön­tekijät
pääsevät
nuorison festivaaliin
Toronto. — Kolmen Canadan
kaupungin; rauhanneuvostot ont
möittaneet, että partiaalle ran
pimusvaatimuksen allekirjoitusten
raajalle Järjestetään matka
Nuorison Kolmanteen Fes
joka pidetään Berliinissä elokum
19 päivän välisenä aikana tänä
na...
Nämä kaupungit ovat V
Montreal j a Toronto. Kilpailu
rontossa' on avoin kaikille n
jotka eivät kesäkuun 20 päivään
nessä ole täyttäneet 30 vuotta,
lun päättymisaika on myös&in
kuun'20 p.
voittoon viemiseksi. Hän esitti
sen palkankorotuksen ta
Ja alimman palkkarajan k
-välttämättömyyden 122 frangiin }>
tuntisen työviikon vaatimuksen.
Hän hyökkäsi voimakkaasti]
jen tuotantoon; kytkemistä
jonka; mukaisesti kysyntäolisi.
j en 'määrittelyn avaimena,
yhdessä työnkiihdytyksen kanssa,
veiee työnantajain etuja, mutta 6
miksikään hyödyksi työläisille,
hän.;.;;::'
.k.
n
, sista tai uskonnollisista mielipiteistään huolimatta. Mutta osallistu­malla
tähän laajaan ja kaikkisisältävään rauhantyöhön, urheiluliik-*
kcemme tehostaa henkistä valppauttaan ja aatteellista toirhintaansä,
siten osoittaen laajoille urheilujoukoille, että tämä ön toddiakin " m i ­nun
liikettäni, joka huolehtii j a edistää minun ja kaikkien minun-laisteni
toivomuksia j a pyrkimyksiä parempaa huomista kohti
Tässä: mielessä haluamme edelleen korostaa Liittotoimikunnan
rauhanvetoomuksen tärkeyttä. Jokaisen seuran ja kaikkien jäsentep,
sekä urheiluliikkeemme ystävien j a kannattajien velvollisuus on tart­tua
kaksi.i käsin tähän asiaan. Toimimalla rauhan puolesta autetaan
hyvää ja ennenkaikkea urheilevalle nuorisolle kallista asiaa — ja siten -
menetellessä hankitaan lisää kannattajia j a jäseniä urheiluliittoomme".
Juuri tähän pyrkii Liittotormikunta vetoomuksessaan. Ja tässä
hengessä kun valmistumme Torontossa elokuun alussa pidettävää
liittojuhlaa j a liittokokousta varten, niin ei ole epäilystäkään siitä,
etteivätkö nämä tilaisuudet saa entbtä suurempaa kannatusta ja tur
kea maanmiehiltämme, niin urheilijoilta j a voimistelijoilta kuin suu­relta
juhlayleisöltäkin.
Iranista on levinnyt jö muutamien
vuoisikymmenien ajan voimakas öljyn
haju kaikkialle maailmaan. Se alkoi
käryämään jo ennen ölJ3Ti maan pin­nalle
pulppuamista ja mitä enemmän
Iranissa on todettu olevan öljyä sitä
voimakkaammaksi: öljyn haju on tul^
hit.'•[:'••_
Brittiläiset imperialistit saivat Ira­nin
öljyrtkkaudet hallittavakseen mel­kein
ilmaiseksi ja Iranin kansaa on
kupattu sen Johdosta pahemmin kuin
monia muita ölj3rrikkalta maita,
Brittiläiset "hnperlalistit perustivat
4 Iranin öljyrikkauksien riistämistä
varten erikoisen yhtiön; Anglo-Ira-nian
O i l Companyn, jonka osakkeista
noin puolet sanotaan olevan Britan­nian
hallituksen käsissä. Kuten muis­tetaan
on Hänsn Majesteettinsa brit­tiläinen
"sosialistihallitus" se sama
hallitus, joka on vallassaplöaikapaan
harrastanut erinäisten miltei vararik-kotllassa
olleiden, tuotantoalojen
"kansallistamista", kuten .oli esimer­kiksi
asiahlaita hiilituotantoon näh­den.
Koska Englahnin terästuotanto­k
i n on rasitJttu i ^ i n 'vanhoilla lait­teilla
ja valtavasti vesitetyillä pää­omilla,;
että se e^^lqrehnyt "ansaitse­maan"
kohtuullisia voittoja kapitalis­teille,
piti sekin "kansallistaa", että
kapitalisteille voitäilsln saada teräk­sestä
riittävän stiuret ja taatut voitot
"kansallistamisen" avulla.
No nUn! Iranin parlamentti päätti
äskettäin lopuUisesti. että Iranin Öljy-tuotantokin
pitäisi kansallistaa. Se
merkitsee sitä. että Anglo-Iraniah Öil
Company otettaisiin Iranin valtion
oniälsuudeksl j a että siitä saataisiin
tuloja Iranin valtiolle. Mutta B r i t a n ­nian
haliitus, joka on kotimaassaan
saattanut käytäntöön eräänlaisen
kansallistamisohjelmän, kuten edellä
on Jo kerrottu, e i ollutkaan tässä t a ­pauksessa
kansallistamisen kahhalla.
Ilmeisestikin sUtä syystä, että Angto-
Iranian el ollut vielä "kjrpsä" kansal­listettavaksi
koska siitä saatiin kapi-talisteine
j a Britannian, hallitukselle
r u n ^ i t a , jopa kerrassaan satiunaisia
voittoja. Siltä syystä ei ole ollut m i ­tään
syytä kansallistamiseeh koska
Britannian "s o s 1 a 11 s t ihallituksen"
karisallistamlsöhjelma edellyttää a i ­noastaan
pulaan joutuneiden kapita­listien
teollisuuslaitosten kansallista­mista.'
'Iräriin öljy tuotanto olisi "kyp­sä"
karisallistamlsta varten vasta sit­ten
kiiri sen öljy rupeaisi loppumaan
eikä se'kykenisi enää hankkimaan tar­peeksi
runsaita voitto-osinkoja kapl-talisteUle.
'
Mutta Iranin kansalla on ilmeises­tikin
hiukan erilaiset käsitykset kan­sallistamisesta.:
. Asiantuntijat 'kertovat, että Anglo»
Iranian yhtiö on maailman suurin öl'
jy-yhtiö, että sen öljylähteistä virtaa
maan pinnalle päivlttälii noin 700,000
tynnyriä'öljyä. Joka on y l i kolma^ osa
keskl-Idän j a kymmenesosa koko
maailman öljytuotannosta Ja että yh­tiön
öljynpuhdistuslaitokset Abada-nlssa
ovat maailman suurimmat sillä
niiden tuotantokyky dn 500,000 tynny­riä
öljyä vuorokaudessa. Yhtiön s a i
notaan tuottaneen neljäsosa Britan­nian
öljy tarpeesta* josta .huomattava
osa menee sotalaivaston ;tarpeisiln.
Yhtiö lähetti myöskin. suirrimman
osan Intian ostamasta öljystä Ja tyy­dytti
nayöskin sUurlmmah osan Pakis­tanin,
Kaukaisen; Idän, Australian Ja
Uuden Seelannin öljyn kysynnästä ja
riittipä sitä vielä Yhdysraltoihhikta^^ ^
Maailman ; todetuista i öljyvaroista
sanotaan noin 42. prosenttia olevan
Keski-Idäh alueilla Ja huomattavin
osa juuri Iranissa. K u n tiedetään, et­tä
öljy on eräs tärkeimmistä sodan
edellytyksistä niin ihnassa, merellä
kuin maassakin h i in voidaan sen Joh­dosta
käsittää miten kipeästi Iranhi
öljyn tonsällistaminen koskee kalk­k
i i n sodanlietsojiin. On näet mah­dollista,
että kansallistettua öljyä ei
saataisikaan sotaa varten "suunnitel­mien
mukaisesti". Sitä saattaisi vir­rata
esim. Neiivostolilttoon,; Kiinaan.
Ja Euroopan kansandemokratian mai­hin,
Jne.
Mutta vielä kipeämmin koskee k a -
pltalisteihin ne satumaiset voitot. Joi­ta
he yhdessä Britannian hallituksen
kanssa saavat Iranin öljystä. Vuonna
1933 tehtiin Anglo-Iranian Ja Iranin
hallituksen kesken sopimus Iranin öl­jystä
60 vuoden ajaksi. Siinä; määri­teltiin,
että yhtiö maksaa Iranin hal­litukselle
öljystä neljä shllllnglä' ton­nista,
se oli jo silloin perin mitätön
summa mutta vuoden 1951 tason m u ­kaan
se on suoranaista Työväämlstä;
varsinkin kun tiedetään, että ns-laiset
Unperiallstit maksavat öljystään
Venezuelassa ja Arabiassa; 50 prosent­tia
voitoista, siitä johtuikin, että
farittilälsetkln tarjosivat vunonna 1049
Iranille;öljystä 50 prosenttia
— mutta se tapahtui liian mj:
sUlä' iranilaiset bUvat kyll
brittiläiseen '»reiluun peliin
play)" ja ovat sen jälkeen on«t
jynsä kansallistamisen kanhaBi.
Tätä brittUälsten ''reilua peliä"
vaä se tosiasia, että Britamiiai'
tus saa Anglo-Iranian yhtiatä
män tuloveroina kuin initä Iranin
Utukselle oh tuloja kaikkiaan, f
saadut tulot mukaanlaskettuin».
Muttar tämä Iranhi öljyasia d.
yksinomaan Britannian ja Iranin
Utusten välinen asla vaikka se
näyttää. Iranilaiset väittävät,
tässä pelissä on myöskin yh
laisten imperialistien sormet Ja-asioita
tuntevat tunnustavat '
oikeaksi. Yhdysvaltain hallttB
tyy tässä asiassa maansa
listien edustajana ja yrittää
l a - siinä sUlä tavalla, että yh
laiset Imperialistit pääsisivät
tai toisella saaliin jaolle. cDei -
n i in siten, että Iranin öljyä
slln entistä enenunän Yhd
j a ettei sitä missään tapauksesi
tuisi"vihollisen käsiin", se taUMo
noa Neuvostoliittoon, K i i n a a o^
roöpan kansandemokratian m»?^
Asiat näyttävät nyt sUtä, etö^
h l n hallitus on päättänyt kerta-klaari
lopettaa sen Iranin
seii, jota brittiläiset ovat
neet Iranin öljyyn nähden»
vuosikymmenien aikana ja ,o^^
tyneet noudattamaan Britannan
lituksenkansällfstamisohjclni»»-:
ta Britannian hallitus näftta
tässä asiassa kuin entinen P«rt»
saittol seurakimnalleen: Ä *^
kuten minä teen vaan niin»»»
sanon!
Saapa nähdä miksi katti««»
Iranissa r e p U I K a l l e T e*