Vapaus, July 17, 1956

              mmm
N TOISET
lo&ahaluUa jaabi
. Joten kavert ie>.
elra» omenan po^
is^ saavat mafe»:
skuudessa vaOit-^
irittäin kllhtynyl:
i Milanon jnqä»'
eudulla. jossa «i
välikohtauteiL
Iäiset hakkaänt
eelta 1,400 pope.
kartanon aloeäli
uuri, Jolloiii sun^ I
jaa Joutui veden :^
ileri Adenauem
Qnittelevie&^vn-
^denauerinlialli-j
r i Fritz Schaet,
aiä viime kesii^;j
^ ^ . -M-V^l
• . ,:--i^r^^.'-i
hteessa pltämäj-j
fnituotannon: mi-toi
tästä ensim-in
sanoi sanoma-että
Saksan
ten keskuud^
usta Adenauem
[mii Zatopek arvelee
läsevänsi MeJburne^n
fraba. Viime torstaizia sanoi
2:atopek fasastattelijoffle. että
1 toivomuksellaan on päSstä
ielbounien kisoibin. TSllä kerralla
on kuitenkin pantava kaikki
^ s i l o UbasrepeytjnEoin. parantami-
-TsetenkSän en ole vida varma. Jos-pääsen
Melbomneen, sillä se rat-an
karsintakOpailuissä". sanoi
mestarijuoksija. Joka Helsin-sa
voitti kolme kultamitalia.
! '^Pahin haitta on se, että minä alan
vanhaksL Toiset pojat, kuten
Qglannin Pirie. Neuvostoliiton Kuts
Unkarin Iharos ovat vasta par­i
a h a n Jatkoi.
I zatopek on ainoa keskipitkien Ja
^en matkojen Jnoksija. Joka on sa­lsoissa
olympialaisissa voittanut kol-kultamitalia
— 5.000, 10.000 ja
atonitt liuten hän voitti Helsiri-
I Olympialaisiin valmistautumisesta
steltaessa hän sanoi haluavansa
tosta 50 km. Joka päivä, mutta sii-ei
tänä vuonna ole ollut tHal-butta
kuin. pari kertaa, Jolta tieten-ei
ole hyvä.
|50 kilometrin Juokseminen-päivit-on
mahdollinen. Puolet'Siltä aa­mulla
ja toinen puoli UlaUa^^ tuumi
atopek.
Izatopek sanoi aikomuksensa olevan
olustaa mestaruuttaan 10,000- met-ja
maratoiiilla. Hän kuiteinkin
mahdollisuus voittamiseen. *
Zatopek arveli, että MeJboumen
kymypillä ovat parhaat pirie, Kuts ii
Australian Stephens. Mahdollisesti
myöskin Iharos juoksee kympin, sil­lä
Unkarilla, on paljon hyviä, juok­sijoita
toisille matkoille.
Maratonjuoksijoista ollien Zatopek
sanoi, että hän ei ole tietoinen kuka
olisi tällä hetkellä varmin voittaja­ehdokas.
"Minä kuitenkin sanoisin^
että parhaat maratoonarit ovat tällä
' Sikkmen ei mennyt
Sidloa tapaamaan .
titimaä. ~ SolBl »TiUdceii
rasba selkStik» sroniatiU «uh^l
»oifiteo «aailmapfonätyiJrtiten
jälkeen. Belniluinn' 9 pnä oli:
hän Kuopiossa niin boonossa
kunnossa, että talos jäi paljo0
aUe lavanomaisen tason. KiUd:
Näkeiniks» ja liiHnK^ilajikrauialaiMeii
kansaffisiRa suu#1ilta Winni|iegissa
irinnijpef, Kan. U k r a i n d a i^
järjestöjen ja etupäässä Workefs*
Benevolent Assoeiatiosin laholta bU
järjestetty yli Cana<lan fcansallimi
nen sanoikin ottavansa nyt loman, runoilijansa. Ivan Frankon satavuo-eikä
menevänsä Varsovan kilpal* * "
luihin Sidloa tapaamaan.
veli, ettei hänellä ole voiton mah-bllisuuksia.
Cun häneltä kysyttiin mitä taktiik-hän
aikoo käyttää oli vastaus:
haluan johtaa, vaikka se ei ole^
hyvä taktiikka nopeimpien
liesten kanssa juostessa. Se on kui-parhain
menetelmä • hjrvän
I saavuttamiseksi.*! Sitten hän jat-r'Mlnulla
ei kuitenkaan ole, voiton:
aiidollisuuksia; Mutta jos minä;
[itän pitää vauhdin hitaana, on Jo-,
sella nopeammalla miehellä tilai-!
voittaa minut.' Jos minä pidän
tidollisimman kovaa vauhtia yllä,;
ainoastaan minua paremmilla
PETER A. VESA
B. LL. B.
JBarrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danlorih Ave^ Toronto
Puola voitti Unkarin .
maaottelussa
Varsova. — Puolan ja Unkarin
yleisurheilumaaottelu päättyi hei-näk.
9 pnä Puolan voittooni-äiin
miesten kuin n^stenkin' osalta.
Miesten ottelun pisteet 107-1C4 jä
naisten 57-49.
P u o l a l a i n e n pituushyppääjätär
Krzsinska sai pituushypyssä tulok­sen
6.22, mikä puuttuu vain 6 sent­tiä
maailmanennätyksestä.
Suomen ennätyksiä
hyväksytty
HelsinkL — Suomen UrheiluIiitDn
johtokunta on hyväksSvyt uuaksi
Suomen' ennätyksiksi seuraavat:
kuulantyöntö 1654 Reijo Koivisto,
naisten kiekotiheitto: 44.58 Inkeri
Talvitie, korkeushyppy 206 Eero
Salminen, keihäänheitto: 83,56 Soi­ni
Niklunen, pituushyppy: 762 Wil­helm
Porrassalmi, 4x400 m:n viesti
hetkellä Suomella. Neuvostoliitolla jä
Japanilla. Minä en ole koskaan Juos­sut
parhaita vastaan. Jinr Feteis oli
parhain Helsingissä; mutta hän kes­keytti
juoksun." •
Peters keskeytti Helsingisä. koska TlBl T x l i ^ ^ e r i t
Zatopek piti yllä liian kovaa vauhtia. * ^'^ Toverit,
jota' osoittaa se. että pudotti olym-pialaisennätyksestä
6 - minuuttia 16
sekunttia ja oli lopettaessaan vielä
sellaisessa kunnossa, että olisi voinut
juosta 10 kilometriä f samaa vauhtia.
70.000 katselijaa antoikin hänelle suu­rimmat
aploodit kuin kenellekään
muulle kilpailiJaUe.
Suomen Urheiluliiton johtokunta
hyväksyi myös ennätykseksi saadun
ennätysilmoituksen perusteella,
myöskin Voitto Hellstenin viime
vuonna. Lontoossa juokseman 440
jardin ajan 47,3.
HKV:n joukkue juoksi
uuden S-ennätyksen
Helsinki. -^Suomen viestikilpal^
lujen jatkuessa Valkeakoskella hei­näkuun
9 pnä, saavutti Helsingin
Kisaveikot 4x1,500 metrin viestissä
^mden Suomen ennätyksen 15.46.2.
Joukkueessa juoksivat O. Rinteen-pää,
I. Taipale, P. Eräkare ja R.
Nieminen^ Lahden urheilijat si­joittui
toiselcsi selcunttia huonom­malla
ajalla.
4x400 m. voitti Turun Toverit
ajalla 3.19,4. Toisena Turun Rien­to
ja kolmantena Laliden urheilijat.
tismuiston juhliminen heinäkuuna
7 j a 8 päivinä. TSällS Wtnnipegifir
sä olivat juhlat alkaneet jo per­jantaina
joittenkin kuorojen esiinty­misellä
j a näytehnSesityksiUS.
Lauantaina oli juhlien kohokoh­ta,
konsertti, johon mekin jo el>-
dimme. Se pidettiin Winnipe^
areenalla ja oli siihen myyty yli
faiusituhatta lippua. Ohjelma alkoi
.<u>ittokuFnan, orkesterien ja kuoro­jen
yhdessä esittäessä Ivan Franko^
vainaan kirjoittaman. ja Lyzenkon
säveltämän laulun -f "kuolematoA
henki.^ Sita seurasi tervehdyspuhe
englannin- ja ukrainian kielillä.
Kuorot esittivät 3 esitystä kummas
takin opperasta "Kasakat Tonavan
takana" ja "Natalka Poltaaka" jä
baletista "Lieya"; joita seurasi John
Weirin kirjoittama muisturunöV
Esitettiin lukuisia yksityistanssiesi>
tyksiä, taide^ ja kansantanhuja noin
koluiisenkymmenta tyttöä ja poikaa
käsittävältä tanssiryhmältä. VoimiS'
teluesityksiä kolmosilta; Viimei­seksi
° ennen: väliaikaa esitettiin Icu-vaelma
"Bukovinan häät*', jossa or­kesterin
säestyksellä laulettiin 'yk­sinlauluja'
ja yli kolmisenkymmentä
osallistui joukkolauluihin ja tans­seihin;
: y.ra.. "Hopcakoivun: maa" ja
"Red River Valley" esitetUhi Jerry
Sharkin sololauluna, joissa loppusä-keistöä'
kerratessa fcttorot ja orkestc^
rit yhtyivät Vehnätanssi esitettiin
hyvin samoin kollektiivi/armarien
valssi; Niissä väliajan iälkeen esi-iet>
issä. näytU yleisö haltioituneena
«ulavan esittäjien mukaan. E&ityk-tet
•ristiretkemme", vTien viitoilta-
SaV ja "Me olemme rauhan puoles­ta*'
jatkoivat tätä tunnetta, sillä nii­den
esityksien aikana värivaloitus
vaihtui yhtenään ja läpi lavaU edus­tan
kulki pronssinen Ivan Frankon
muistoi^tsas eri A-altnistus&steis-saan.
Suosionosoitukset eivät tau­onneet
ennenkuin alkoi ^0*Catiadan
'säveleet tämän mahtavan muisto­tilaisuuden
lopettamiseksi^
Sunnuntaina päivällä llus^vik* ke-
&äkämppays- ja lastenkesäleiri pai
kalla, laitettiin monipuolinen ohjeU
ma; ulkoilmassa, t äii*iS öli pulieitn,
ylcsityislausunto- ja lauluesityksiä,
yksi orkesterien esitys, kausautan-buja
ja - voimisteluesityksiä, sekä
pallopeli. Scnrapelejä oli monen-
OlympiaSaaojm
jaUcäpallim
YksilSpalvohta ja sen seurausten
poistamista koskeva lIKP.-n paatos
(Jatkoa)
Iii
Yksilönpalvonta on epäilemättä
aiheuttanut vakavaa vahinkoa kom­munistisen,
puolueen ja neuvosto­yhteiskunnan
asialle. Mutta olisi
karkea erehdys tehdä siitä seikasta,
että aikaisemmin on tapahtunut yk-silönpalvontaa
johtopäätöksiä jois­takin
mahdollisista muutoksista
Neuvostoliiton yhteiskuntaiMrj*sWl-mässä
tai etsiä tämän yksiiönpal-vonnan
syntyjuuria neuvostolaisen
yhteiskuntajärjestelmän''•'perusole­muksesta.
Sekä'toinen e,tJ^toi|tten
olisi absoluuttisesti '^aäi^n, v köskä
se ei vastaa todellisuutta ja on risU-KUULUISI/\
KÄÄNNÖSROMAANEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
heikkä romaani :
309 SIVUA HINTA STD. $355
• Syksyn ensimmäinen myrsky toi Hannah Paimaleen Wardin per­heeseen.
Myöhenunto Marcia usein ihmetteli, miten he olivat kos­kaan
tulleet toimeen Ilman ttiäntä.Wardit olivat erinomaisia nuoria-
Ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahla saadakseen elämäänsä
selvyyttä j a järjestystä. Eikä kysymys ollut vain taloudenhoidosta.
Ja raha-asioista; vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon i tärkeämpää
— elämäntyylistä; oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin- Ja
itseensä.
ALAN PATON.v
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
285 SIVUA HINTA SID. $2.75
Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITKE RAKAS-.
TETTU MAA. Jolla hän vähässä ajassa loi maailmaamaineensa.
Patonin toinen romaani U I A N MYÖHÄiSN VESIPÄÄSKY lumoaa
lukijansa yhtä väkevästi ja ehdottomastL Rakenteensa tehokkuu­dessa
ja te^nan voimakkuudessa se yUttääkin edeltäjänsä.
Kehyksenä oh jäUeeh Etelä-Afriklka, mutta tällä kertaa aiheena
on valkoisen miäien tragedia. Nuori polilsiluutnantti, vanhan, y l ­peän
buurisuvUn jäsen, rikkoo maan aj&arinta Ja leppymättömlntä
I ^ a , jonka mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen nalsefen
rangaistaan julistamalla pannaan sekä syyllinen itse että koko hänen-;
sukunsa.
HELEN D-BOYIÄTON:
CAROLA TEATTERITYTTÖ
192 SIVUA HINTA SID. $1.60
Helen D. Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden sairaan-hoitajien.
elämää kuvailevilla HELENA-kiiJolUaan. Nyt sisar Hele­nan
ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun
sankarittareen C^atola Pageen. Carola onteatterttärpäsenpxapema
nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär.:,.
• RAKETTI SARJAN ROMAANIT •
HUIMAA JÄNNITYSTÄ
JACK VAN( C^:
I72SrVUA
AVARUUDEN ROSVOT
neteeUinen seiklcailuromaani HIHTA SID.: $2J00
ARTHUR C. CLARKE:
ILMOJEN SAARET
164 SMT eTrkOillAisi^ä selkiailuja. fi—ej« aTuiuejtae. ellinen seikkHaiJlNurToAm aSaInDi.. $2M
ROBERT A. HKLNLEIN:
RAKETTHiAIVAN KADETTI
neteellinen seikkaflunKnaanl — SefldcailuJa ta]te^sund«sa^
213 SIVUA HINTA SID. $2M
matkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHM6 CO. LTD.
BOX 69
riidassa tosiasioiden kanssa.
Kaikesta puolueelle ja kansalle
aiheuttamastaan haitasta huolimatr
ta . Stalinin henkilöön kohdistunut
ylcsilönpalvonta ei ole voinut eikä
ole muuttanut yhteiskuntajärjestel­mämme
olemusta.' : Mikään yksilön-palvonta
ei. ole voinut muuttaa so­sialistisen
valtion olemusta, jonka
perustana on tuotantovälineiden
yhteiskunnallinen omistus, työväen­luokan
ja . talonpoikaisten- liitto ja
kansojen.ystävyys, joskin tämä pal­vonta
on aiheuttanut vakavaa va­hinkoa.
vsosiali^tisen, demokraitismin
'kehitylu%näf ja'miljoonien ihmisten
luovan .;^loitteellisuuden nousulle.
. Merkitsisi joutumista syvään ris­tiriitaan
tosiasioiden, marxismin,
totuuden kanssa, vajoamista idealis­miin,
jos ajateltaisiin, että erillinen
persoona, vaikka niinkm suuri kuin
Stalin, voisi muuttaa meidän yhteis­kunnallista
ja poliittista järjestel­määmme.
Se merkitsisi sellaisten
suhteettomien suurteni yliluonnol­listen
voimien kuvittelemista kuu­luvaksi
jollekulle erilliselle henki­lölle
kuin kyvyn muuttaa yhteis­kunnan
rakennetta ja vieläpä sel­laisen
yhteiskunnan, jossa- ratkai­semana
. voimana on työtätekevien
monimiljoonainen jouMco.:;
' Kuten tunnettua, määritellään
::^teiskunnalli's-poliittisen järjestel­män
luonne siitä,millainen tuotan­totapa
vallitsee, kuka yhteiskimnas-sa
omistaa tuotantovälineet, minkä,
luokan käsissä on poliittinen valta.
Koko maailma tietää,.että meidän
maassamme lokakuun vallanku­mouksen
ja sosialismin voiton Jäl­keen
on vakiintunut sosialistinen
tuotantomuoto, että jo lähes 40 vuo­den
ajan valta on ollut työväenluo­kan
ja talonpoikaisten käsissä; Tä­män
ansiosta vuosi vuodelta lujit­tuu
N euvostoliiton yhteiskunnalli­nen
järjestelmä ja sen tuotannolli­set
voimat kasvavat. Tätä tosiasiaa
eivät voi' olla tunnustamatta ^ edes
meidän vibamiehemme.
Yksjlöpalvonnan seurauksena, ku­ten
tunnettua, olivat eräät vakavat
virheet puolueen toiminnan eri alor
jen j a neuvostovaltion niin sisäisen
elämän kuin ulkopolitiikankin joh­dosta.
Voidaan mm. mainita ne va­kavat
virheet, jotka Stalin salli
maatalouden johdossa, maan val­miudessa
torjua fasististen miehit-,
täj ien hyökkäys, se törkeä ? mieli­valta,
joka johti konfliktiin Jugo­slavian
kanssa sodanjälkeisinä vuo­sina.
Nämä virheet aiheuttivat vahin­koa
neuvostovaltion elämän eri puo­lien
lehi^kselle,'jarruttivat var­sinkin
J . V. Stalinin elämän' viime
aikoina neuvostoyhteiskunnan kehJ-iystä,
mutta on itsestään selvää, että
ne eivät Johtaneet poikkeamaan
jcommunismin; rakentamisen oikeal­ta
tieltä.
Vihollisemme väittävät, että Sta­linin
yksilopalvonta ei olisi määrät­tyjen
fajstoriallisten olosuhteiden
synnyttämä, . olosuhteiden, jotka
ovat siirtyneet meDneisyyteen, vaan
neuvostojärjestelmän^ : i u ? i d ä n : i^
lestään: sen epädemokraattisuuden
jne. seurausta, ' Moiset parjaavat
väitteet kumoaaneuvostovaltion
kehityksen koko historian. Neuvos­to^
valtiovallan uusi. demokraatt»r^
nen n n i o t o / i ^ t y i v ä t laajojen kan­sanjoukkojen
vaUankumooksellisen
Iuomist3'ön tuloksena; Icansanjouk-pauden
puolesta.
Ne ovat olleet, ja ovat edelleen
todellisen . kansanvallan elimiä. N i ­menomaan
.neuvostojärjestefcsä: on
luonut mahdollisuudet saada esille
kansan valtavat luomisvoimat.! Se
sai liikkeelle kansanjoukoissa piile­vät
ehtymättömät voimat, kytki
miljoonat ihmiset tietoisesti osallis­tumaan
valtion johtoon, aktiivisesti
ja ^rakentavasti osallistumaan sosia­lismin
rakennustyöhön. Historial­lisesti
lyhyessä ajassa: neuvostoval-'
tio selvisi voittajana mitä raskaim­mista
JcoeUelemuksis^^^pgisi,toi­sen
ifnaai^man^an tulikokeena
Sen jälkeen, kun maassamme oU
hävitetty viimeiset riistoluokat, so­sialismista
oli; muodostunut: hallit^
seva järjestelmä koko kansantalou­dessa
ja maamme kansainvälinen
asema perusteellisesti: muul^tunut.
niin neuvostodemokratian i^ultteet
suuresti laajenivat ja ^ laajenevat
edelleen. Erotuksena kaikista^^r-varillisista
demokratioista neuvosto­demokratia
ei ainoastaan tunnusta,
vaan myös turvaa aineellisesii poik­keuksetta
kaikille jliteiskunnan Jan­senille
oikeuden työhön, valistuk­seen,
lepoon, osallistumisen valtion
asioiden hoitoon, oikeuden sana- ja
painovapauteen, omantunnonvapau­teen
sekä reaaliset mahdollisuudet
kehittää vapaasti henkflökohtaiäia
kykyjään samoin kuin kaikki muut­kin
demokraattiset oikeudet ja va­paudet.
Demokratian' olemus ei ole sen
muodollisissa piirteissä, vaan siinä,
palveleeko ja kuviastaako poliittinen
valta todellisuudessa kansan enem­mistön
tahtoa ja perusSetuja, työtä
tekevien etuja. Neuvostovaltion
koko sisä- ja ulkopolitiikka osoittaa,
e t t ä järjestelmämme ou todella de­mokraattinen,
todellinen kansan
Järjestelmä. Neuvostovaltion kor­keimpana
päämääränä ja jokapäi­väisenä
huolenpitona on väestön
elintason kaikinpuolinen paranta­minen,
sen. kansojen rauhanomai­sen
olemassaolon turvaaminen. .
Neuvostodemokratian kehittymis^
t ä todistavat puolueen ja hallituk­sen
suorittamat toimenpiteet liitto­tasavaltojen
oikeuksien ja toimival­lan
laajentamiseksi, laillisuuden
tarkaksi noudattamiseksi, suunnit­telutyön
järjestelmän uudistaminen
tarkoituksella antaa suuremmat
mahdollisuudet paikallisille; aloit­teille,
' paikallisneuvostojen' toimin­nan
aktivisoimiseksi sekä krittilcin
ja itsekritUkin kehittäminen.
Huolimatta ; liuilöpalvonnasta ja
vastoin sitä on kommunisUsen puo­lueen
johtamien ^kan^njoukkojen
valtava aloitteellisuus, joka on jär^
jestelmämme synhyttämänä suorit^
tanut omaa historiallista suurta
tehtäväänsä voittaen, kaikki esteet
sosialismin rakenmtstyön tieltä.
Myös tässä ilmenee selvästi sosia­listisen
neuvostojärjestelmän demo-kratismi.
Sosialismin huomattavat
voitot maassamme eivät ole tapah­tunut
omalla painollaan. Ne on
saavutettu puolueen'ja sen paikal­listen
osastojen valtavan organi­sointi-
j a kasvaf^ySn ansiosta, sen
ansiosta, että puolue; on aina kas­vattanut
kantajoukkoaan Ja Jtaikkia
kommunisteja m
gessä maanjsn^ Ja
:b>mnitinisndn aa^
Järj<^stelihäv6hlv^^^
tietoisuuden antiostai" Seir:ihist<»>-
kojen, jotka nousivat taisteluun v»^rialliset kohtalot o v^
laisia.
Kansantanhut ja muut joukkoesi-tykset
muodostavat ukrainalaisten
kulttuuriesltykacr, erilnisav.den,
joissa niiden joukkolnonne tuo 'auo^
matta\an lisänsä, can.idal&iscnktilt-tunrin
kehittämisen yleiseen ke­koon.
Mutta pääasiallifscna voidaan
sittenkin pitää tällaisten juhlalli-suuksien
kautta vanhanmaan kult-tuuritraditsionien'
ja uuden isän­maan
historian ja elämän yhteen­sovittamista,
joka sellaisenaan on
eilemmä kuin lisäke, sillä se itses­sään
kuvastaa ^luovan >kuUtuurin
kokonaisuuden piirteitä Canodassa;
ATH
ja määräytyvät sankarillisen työ­väenluokkamme,
mainehikkaan koi-lektiivifalonpoikaistomme
ja kansan
sivistyneistön rakentavasta työstä..
Poistamalla yksilöpalvonnan scu;
rauksia, palauttamalla puolue-elä-mäSn
bolshevistiset säädökset Ja
laajentamalla sosiaUstista demokra­tiaa
on puolueemme saanut : yhä
kliiiteämmän kosketuksen laajoihin
joukkoihin Ja ön entistä kiinteäm­m
i n yhdistänyt ne suuren leninis­min
lipun alle.
> Se tosiasia, että puolue itse on
rohHeasti j a avoimesti ottanut esiin
kysymyksen yksilöpalvonnan lopotr
tamisesta ja Stalinin tekemistä an^
teeksiantamattonusta > virheistä^ on
vakuuttava todisfiis siitä> että puo­lue
suojaa horjumatta leninismiä,
: sosialismin ja kommunismin aatetta
noudattaen sosialistista lakia ja kan­sojen
etuja ja turvaten neuvosto­kansalaisten
oikeudet. Tämä on
paras osoitus sosialistisen neuvosto-jäijesielmän
voimasta ja elinkelpoi-suudestai^
rSamallase>on osoitukse­na
päättäväisyydestä: poistaa perin
pohjin yksilönpalvonnan seuraukset
ja estää- samantapaisten virheiden
uudistuminen vastaisuudessa.
Puolueemme suorittama J. V,
Stalinin henkilöllisyyden palvon­nan
ja sen seuraamusten tuomitse­minen
on saanut osakseen hyväksy-mi-
seh Ja vastakaikua kaikissa kom-munijstisissa
veljespuolueissa Ja työ­väenpuolueissa.
Todetessaan NK
P:n XX:n edustajakokouksen valta­van
merkityksen koko kansainväli­selle
kommunistiselle ja tyOväen-liikkeelle
ulkomaiden kommunistit
pitävät kamppailua yksilöpalvontaa
Ja sen seuraamuksia vastaan kamp­pailuna
marxismin-leninismin pe­riaatteiden
puhtauksen puolesta,
kamppailuna suhtautumiseksi luo­valla
tavalla kansainvälisen työväen­liikkeen
nykyajan ongelmien rat­kaisuun
proletaarisen kansainväli­syyden
periaatteiden lujittamiseksi
Ja kehittämiseksi.
Useiden kommunististen veljes­puolueiden
lausunnoissa annetaan
hyväksyminen ja kannatus puolu­eemme
toimen)}iteille yksilönpä!^
vontaa J ä sen seuraamuksia vastaan.
Kiinan 'kommunistisen puolueen
keskuskomitean poliittisen toimis­ton
kokouksessa suoritettua NKP:n
XX edustajakokouksen päätösten
käsittelyn tuloksia selostaessaan
Kiinan kommunistisen puolueen
keskuskomitean pää-ääncnkannatta^
ja Kansan Päivälehti (Zhenminzhi-bao)
kirjoitti ^imitusartikkelissaan
^'Proletariaatin diktatuurista saa­dusta
historiallisesta kokemukses­ta":
"Leninin ohjeita seuraten
Neuvostoliiton kommunistinen puo­lue
suhtautuu vakavasti Stalinin
eräij^iin sosialistisen rakennustyön
Johtamisessa tekemiin vakaviin vir­heisiin
Ja niiden jälkiseurauksiin.
Näiden Jälkiseuraamusten vakavuu­den
johdosta Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen oli välttämä­töntä,
samalla kun tunnustetaan
Stalinin suuret ansiot, kaikella
MeltMumen olympiakisojen ialka<
palloturnajaisten «Ikiikilpaitut suo­ritetaan
seuraavana järjestyksessä;
1. Egypti—Etiopia.
2. USA—Ueksiko.
3. Itä-Saksa^UnkarL
4: NeuvQStoliitto—Israel.
5. Jugoslavia—Bomania.
6. Bulgaria-^Englanti.
7. LSnsi-Saksa—Turkki.
8. Cambodja—Vietnam..
-ff. Filipilnit—Kiina. '
10. Jndoriesla~-Formo'sa.-
11.1korea->-Japani.
Mainittakoon, että Helsini^in ki­soissa
voitti jalkapalloltun kultami­talin
Unkari, joka loppuottelussa
voltti Jugoslavian ' 2 - ^ Kamppai
luissa loppuottelupaikasta 'Unkari
voitti Ruotsin 6—0 ja Jugoslavia
Saksan «3—L '
-•••r:;-,:-.:::: v:,:.'yy/:-y::-,,y^: :^.':^-:y':''::,y-y::;r^
Tiistaina, helnäk. 17 p. — Tucsday, JuJy 17. vm \^ ,.
uutta en
B n d s p e s t U n k a r i n mestaruus­kilpailuissa
sunnuntaina heinäkuun
15 p;nS osoitti maailmanennätys­mies
Iharos olevansa taas lolstokun
kärkevyydellä paljastaa Stalinin te­kemien
virheiden olemus ja kubun
koko puoluetta estämSitn tällaisen
uusiutuminen Ja päättävästi juuri­maan
pois näiden virheiden aiheut­tamat
epäterveet seuraamukset
"Me kiinalaiset kommunistit us­komme
vuorenvarraasU, että NKP:n
XX edustajakokouksessa käydyn
kärkevän arvostelun Jälkeen kaikki
ne aktiiviset tekijät, joita aikaisem­min
eräiden poliittisten virheiden
Johdosta voimakkaasti Jarrutettiin;
saavat nyt täyden liikkumlstilan,
että Neuvostoliiton kommunistinen
puolue j a neuvostokansa tulevat ole^;
maan entistä yhtenäisemmät kamp-paillessaan
ihmiskunnan historiassa
ennennäkemättömän, suuren kom-inunistisenyhtelskunnanrakenta-miseksi,
kamppailussaan kestävän
rauhan puolesta koko maailmassa."
Ranskan kommunistisen puolueen
poliittisen toimiston lausunnossa
sanotaan:
"Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen Johtohenkilöiden ansioksi
on laskettava se^ että ho ryhtyivät
korjaamaan yksllt^npalvonnasta joh­tuneita
virheitä Ja epäkohtia.
Se osoittaa Leninin suuren puo^
lucen voimaa Ja yhtenäisyyttä, sitä
luottamusta, mitä se nauttii neuvos­tokansan
taholta sekä myös sen
arvovaltaa kai^salnvälisessä työväen­liikkeessä.'*
ii. USA:n kommunistisen
puolueen kansalliskomitean-^pääsih­teeri
toveri Eugene Dennis tunne­tussa
artikkelissaan NKP;n X X :n
edustajakokouksen valtavasta' mer­kityksestä
lausui? " X X edustajako­kous
lujitti yleistä rauhaa Ja yh­teiskunnallista
edistystä. „ Se mer­kitsee
uutta vaihetta sosialismin
kehityksessä Ja ^kamppailussa; T«t>
honomaisenrlnnakkainolön puoles­ta,
joka. alkoi jo Leninin aikana,
jota jatkettiin sen jälkeen Ja Joka
tulee yhä voimakkaammaksi teki­jäksi,"
Samalla on kuitenkin todettava,
että yksilönpalvontakysymystä käsi­teltäessä
ei aina oikealla tavalla
tulkita yksilönpalvonnan aiheutta­neita
syitä ja tuon palvonnan seu­rauksia
yKtciskuntaJärJestclmällem-me.
Esimerkiksi toveri Togliatti
aikakauslehti Nuove Argomentille
myöntämässään asiarikkaassa Ja
mielenkiintoisessa haastattelussa
esittää monien varsin tärkeiden Ja
oikeiden Johtopäätösten ohella
myös virheellisiä määritelmiä.
Ei esimerkiksi voida yhtyä toveri
Tofiliattin asettamaan kysymykseen
siitä, \ onko neuvostoyhteiskunta
saamassa '"Joitakin uudestisyntymi­sen
muotojani Tällaisen kysymyk­sen
asetteluun ei ole mitään perus­tetta.
Se on sitäkin käslttämättö-mämpää,
kun toveri Togliatti haas­tattelunsa
toisessa kohdassa aivan
oikein toteaa: "On tarpeen tehdä
johtopäätös, että sosiaUstlsen Jär-jestclmän
olemusta ei ole,kadotettu
samoin kuin ei ole menetetty yhtä'
kään aikaisemmista saavutuksista^
ja ennen muuta neuvostoyhteiskun­nan
m uodostayien työläisten, talon­poikien
Ja siivstyneistön Järjestel-,
mälle antamaa kannatusta, Tänsä
tuki Jo sinänsä osoittaa, että kai­kesta
huolimatta tämä yhteiskunta
on säilyttänyt demokraattisen pe-rusluonteensa."
Todellakaan ei maamme ilman
mitä laajimpien kansanjoukkojen
neuvostovallalle ja kommunistisen
puolueen politiikalle r osoittamaa
kannatusta olisi pystynyt ennen nä­kemättömän
lyhyessä ajassa luo­maan
niin valtavaa sosialistista teol­lisuutta,
suorittamaan maatalouden
kollektivisointia, se ei olisi pystynyt:
saavuttamaan voittoa toisessa maail-;
mansodassa, jonka tulioksista; .riip­pui
koko ihmiskunnan JcohtaloVHitr
VÄLITÄMME RAHAA4U0MEEN
SUOMEN MARKAN ARVO KOHONNUT^ JONKA
JOHDOSTA VOIMAAN ASTUU UUSI KURSSI
Pienin sunutta 5/000 Sznk. $18.75 ynnä läbeiyvlculttt Sl.lS
Jokainen seuraava 1/100 markkaa $3.75
• lUduliuaietyksenne toimitetaaan ^Piiiin^
sl«2lli.;j Jokaiselle lähettäjälle läbetetsän vastaanottajan «iMdrloit-tatna
ktttttt.
VAPAUS TRAVEL AGENCY
p. O. BOX m SDDBinnr,, omtuäo
Airottomasta ivneestä.
fcorkeJEitt raadin eteen
Hamilton. — Täkäläinen saUima-poUlsl
nosti haasteen veneen ömls-ti^
aa vastaan, Joka pelastettiin
täällä Ontario järveltä vUkon alussa
.noin puolentoista mailin, päässä
rannalta. . [
Veneessä oli 24-vuotlas Marcel
Belanger ja hänen niätkustajansa,
18-vuotias Russell Cummins j a vii­meksimainitun
12>Vuotlas veli Jo­seph^
Heidän perblaitamoottorlnsa
oli järvellä lakannut käymästä Ja
kun moottoria ei saatu käyntiin,
vene ajelehti järvellä, eikä mlehUlB
ollut mukana airoja eikä meloja.
Canadan Shipping-lain mukaan
moottcriveneissä pitää olla pelastus^
vIUIneet, tulen sammuttaja ja airot
tai melat Tämän lain rikkomisesta
voidaan tuomita aina $200 silUcoon;^
— Viime, sadan ^ vuoden kuluessa
Pohjois-AtWtbv rantamaiden keski­määräinen
läpotila on kohonnut vä­hintäin
kahdella asteella.
<— YhdysvaltaUi v&klluku v« )056
hUhUkuussa oli 167,600,000.
lerismlrt» italialaisen fasismlti ja Ja-;
panlloisen'militarismin vtäydcUiseh
murskaamisenltuloksena kommunis­tisen
liikkeen voimat pääsivät laa­jasti
kehittymään.' Italian. Rans­kan
Ja muiden fcapitalistlBten-mai­den
kommunistiset puolueet kehit'
tyivät Ja muodostuivat Joukkojär-
JestöiksI, perustettiin kansandemor
kraattincn järjestelmävuscihin Eu­roopan
jo Aasian maihin, sosialismi
'syntyi: Ja lujittui maallmanjärjestel*:
maksi ja kansalliset vapausliikkeet
ovat saavuttaneet ennen tuntema*
tontn menestystä Ja Johtoneet Im­perialismin
^siirtomaajärjestelmän
hajoamiseen.
(Jatkuu) ^
.lififgiÄi^f^
nossa. HSriUI tAflaUa ja litciig||»:r^
S a ; ^ t Ä « » l ^ | I U 6 | ^ ^
van mailmanetmStykien iO/MOjiiat'.^
riUä ja paranet mniallamyffikiii 41J
oiailla maal!m<i»fgiit8^^ IHatek*
seti aika 10,000 s U M i ott^lZS!^
ja 6 mailiUa 27.433. ^ v I C ,i
Entinen nuiailm|mn)nify* 10"kf<
lometrillS on. 28,94^ ja^ömi9taa.JRi[i
E i q i l , Zatopek. ^molldi.jai^^
mailin ennätys nn.2ätopenn'iiiBi£gki;
sä ja.on^^se 27.69^ Mol^nfinai^
juoksi, Zatopek. kesäktitin V^foS \
1054. 'Australian'1}aVa>:St^iin8l
juoksi viime tammikuussa-^-nHlMiC-.
ajassa «7.H0. mutta sitS^^i^eefi-' \
ditly hyväksyä «äBl^lä^kÄ;^ C " / ^ \
Sandor Iharoksen nbujilfIoll*.«ii<'^ , >' i
nen tätä 2 ja 9 mallEa, l^SOärn^ i
3,0(K) m. ja 5,0(X» mafrin^inaällni^ ^ |
eiinätyHset.^ Englannin. I ^ ! i 0 i l c > % i
tenkln äskettäin ,paransi;e^O(^/i^t;.,~ l
rin ennätystä Ja juoksi 3,000 8wiatt /
ajan kuin Iharoksen «mitys.^ ^^V^^^^V > / ^
Kaikki merkit viittMvat^ÄM^;;^
että'10,000 nietrin Juöksv Hetlittiv. |
nessa tulee olemaan koviä^ku|n.1ro^ |
kaan aikaisemmin,Sen uStMysSi^p^ C
mei MUaisetf'>uin Jhan>s»l,Flrie,t -i
Kuts,^ Stephens yjti. Huknia tut(^'
;^6tein9an, mydsklii 'Zatsnrakin;']^!}/^ , :
joka sanoi pitävän^köVM Viiul^ /
y|lä,< vaikka ei oskokaanpystyv^^ j l
'MittÄhMäi^ I
, 896 Bnadvieir A W ^ ^^x..,
. Puhelin-OI»J6W ^^k']
aiorontojSäS^iSipiiÄlä^
. 8ibte«Hr Paavo Vatn;!»^
49 SiavAtHa IUI„ Varanto & Onti:
BabastpnholUjat Allan lOXtm ^ i
,488 8rockAV6.,^ont(^;)Ottt: i
NAISTEN-fA LASTEN MOBfQ
E l s l e J o k i i u » w A n^
vioto mäki ^ 8iiti^.i!iAktt.4
.'Vihne, mainitun oidie:^
m yarmouth JM.; raionit Out.
puhelin LE.'1-3638 /f^-^-S
Paheenjohta|ftM7nb Penttinen.
88 8t;Lawreaee S t . Sudbury» Onti,.
m
VABA8T0MMB BXSITTitX KAIEKI SUOBtftnilllAt
5 ^ j
m AUaoievasta luetteloata lOydfttte sueslttuj»n laulajien levytykirt
8D 6161 TolvlsäällÄ. fox-trot. B«rtro-tytflt , ' ^ '
Valkea joulu;slowlpx, aenry Theel Ja,tfetro-tytot ^
BD 8183 Mlnka vuoksi, tanao, ErkM^rfunkkailnen. ^, . \ i ^ X - •}^^^
Muistojen pieni vaini, Erkki Junkkarinen. : ^ tA,;
;,:W)^8206.^:3ViMti;me?eItaiitajBgOi mm
w
Nuoruuteni kaupunklr tanito, OlaM Virta > , ^
0D62Q8 Unelma onnesta, tango, ErkkL9unkkarinqk
Koditon rakkaus, tango, Erkki JonkkMfnen
SD 8231 Kohne soTOUsta, jeniä», M4ttt^lx)«htTwarl , , . , j ; , .^
Vanha ystäväni, valsrt, Matti louhivuori , ^ / r^^u.
BD 8283 Jäähyväistongo,,Erkki Jiuttkkarlnea'
Tavallinen tarina, tani», ErkkJ^Junkkarinm ' ,',r,>T
BD 6340 Missä lienetkään, tango toegultte, Olavi Virta , . .
Tyttöni, luokseni jaft. vahrt^ Olavi Virta , : c ;
SD 8260 Amore — valssi Rippori-kvarteta ' • -' ' tr > ' -
Rosvojen laulu — Ktppart-kvartettl , ,
BD 6263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja JkSetro-tytM, . . ^
' Tuntematon taival, begutoe, Olavi vtrtft'
BD 8264 Toivetyttönl, foxtrot, Olavi Vhrta .
' Sydänkäijysenl, foxtrot, Olavi Virta ^ „; "
SD 8267 Täyttymätön tolve, tango, Metro-tytOt > ^ ' '
> . Yksinäinen asema, foxtrot, Metro-tytöt
BD 8293 Romanssi moUtea, vatal, Henry Ibeel , ,
Vera Ormc, bequlne, Benzy Tbeel
SD 8300 Myllärin Irene, tango, »enry Theel •
Anema B Core, bequine, Henry Tbeel' ^ ^,
BD 8301 Capri tango Juha Elrto , , ,
Päivänlaskua päin — foxtrot — Puba EhrtO 'r
BD 6302 Rakkauden laulu ^ valssi — Henry Theel'
Pitäisitkö minusta — foxtrot — Henry Theel ~ ^
SD 8320 Tango Illusion — Juha Elrto
Badoin Kitaroin — tango — Joha Eirto ^ L: y ",'*
BD 8323 Kitaraserenaadl — tango —Erkki Junkkarinen . ,
Kun ulpukka kukkii — valssi — Erkki Junkkarinen -
EYTMI-LEVYJÄ:
R 6098 On aivan samaa, leulelma, Kauko^KayhkO-Yö
perhonen, tango, Xrls Kangostileinl. '
B 6099 finatran Dtseri, vaisst, Erkki Junkkarinen ^
Kulta kuumetta, tango, Erkki Junkkarinen
B 6113 Bysmän Unda, valssi. Veikko Bsto
Tämän kylän jenkka, V e i l ^ Bato
B 6116 VailleJääneen valssV Jorma Ikävalko >
- Burut säkkUn. Jenkka, Jorma Jkävalk»
B 6128 Tumma tie, valssi, Erkki Junkkarinen
Kevätunta, tango, Erkki Junkkarinen i\
B 6162 Pihalaulajm, laulehna, MaUi Louhivuori <
Ohikulkija vain. Jenkka, Matti X/ouhlvuori
B 6178 Lauttaralli, Jenkka, Matti Louhivuori
Pirsslmlehen päivä, jenkka,' Matti Louhivuori
B 6179 Uatun polkka — Veikko Sato
Savon Poeka — polkka — Veikko, Sato
B02O7 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta
Ajattelen sinua aina. 1mt4nt. Olavt Virto
B 6208 Kulkurin suruja valssi — Matti Loohivuori ^
^ Ikävässä — tango—MattiLuohivuori' < -
B 631S Voi, kun olls vluln, jenkka» Justeeri
Markklnapolkka, Justeeri
B 6316 Orpo sydämeni, foxtrot, MatnUytö»
..Kbhtalon leikkiä, tango, Olavi Virta
B 6228 Metsätorpan tyttö, valssi, JuhO prto, ^ > ,
Kaksinfaneäkaldepuussa, tango, Juho'EMO r •
B 6234 Burun sävel — valssi - - Matti Louhivuori '
Vanha kulkuri — foxtrot — Matti Loahivuori'
B 6242 Osoite Tuntematon, tango, Henry Theel
Satumaa. tango,.Henry-Theel ^ - .
B 6248 Pitkäko^en jenkka — YrJÖ Saarnion polkkaybtye
Andeisson'in polkka Yrjö Baamlonpolkkaybtya
•ff»
1.
W0
lähetämme levyjä katkkia^^^^ YhdyiidMssa, ' .VH
(Ostajan maksettava lähetyskulut) . , ^> <
Poril- ja pfkafavafatHaiisfen tulee fcäsUOä vähfatfälii Icelma k v y l ^ ^ i^
TUattcaa osoitteena;
Vapaus Publishing Company lifflit^;
BOX 69
"il''
• • \mM\
im
1
mm
ib-
¥5S sm %
SK' * f
m