Vapaus, April 14, 1959

              •täbljshedsNov; 6,'1917. Authorized
«Sysecond cläss' mail ;by- the Posi
fOffice;Deparurient. Ottawa. Pub- ilshe*^5v jtliric^il^^ i-siTiiesdaiysf
Thtursdays and Satiirdays by Vapaus
Publishing Company litd.. at 100-102
filra St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS.,4-4264:
Editorial Office, OS. 4-4265. Manager.
E. Suksi. Edltor W. Eklund.Maillrig
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertislngtfratessupphsapplicätloau
/I^äiisltiitiöiVf'f^ • -
\ TILAUSraNNAT: - - ,
Canadassa: r l vk. 8.00\6 kk. ;4.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk'. 4'.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.26
pfiMmSte ystävyydestä
- Selma' Puotinen, . Kapuskasing,
•ai--; ..
I S
tI
1 Iiii
Is
päivää, muotoiltiin Torontossa sellaiheh "hengen tuöte" mikä
tti^; Ijvliiä^ pnä, Vapaa Sanassa vai^ teimitus-kir^
oitulöen^^^^^ p esitetään loppupantena_,seuraa-
Tällainen maalaisliiton, kommunistien ja skogilais-simoriistieh
alaston yhteistoiminta erikoisesti sosialidemo­kraatteja
vastaan ei voi merkitä mitään muuta kuin sitä, että
poliittisten olojen rauhoittuminen on sangen kaukana. (Me-nevätköhän
itse Vapaa Sanan toimittajat sinne rytinäksi pa-hemaaii.
kun näin voimallista "ennustusta" esittelevät — V).
Eikä ole yhtään sanottu, etteikö tilanne vielä johda siihen,
että'kansanvaltaa edustavien puolueiden sosialidemokraa­teista
lähtien oikealle on pakosta muodostettava yhteinen
rintamay iskeäkseen takaisin ne voimat, jotka suurella no­peudella
yrittävät iiittaa Suomen venäläisen imperialismin
täydelliseen vasalliuteen. (Kun maalaisliitto, kommunistit ja
skogilaiset edustavat lähes kahta kolmannesta Suomen edus­kunnasta
ja siis myös Suomen kansasta, niin Vapaa Sana
taitaa manata esiin uutta Kosolan Vihtoria puhuessan yllä-rnainittuja
vastaan muodostettavasta "kansanvaltaa edusta­vien"
voimien yhteisrintamasta — Vapaus), Suomen itsenäi­syyden
ja kansakunnan vapauden pelastaminen on sentään
paljon tärkeämpi tehtävä vastuunalaisille poliitikoille kuin se
sekamelska, joka nyt vallitsee ja joka tulee johtamaan, jos
se saa jatkua, täydelliseen satelliittiasemaan, neuvostohalli­tuksen
alaiseksi,"
Lukija voi verrata ylläesitetyn lausunnon viimeistä;'so­keata
vihanpurkausta vaikkapa siihen puheeseen, jonka Suo­men
nykyinen pääministeri V! J. Sukselainen piti huhtikuun
Xpäivänä Suomen ja Neuvostoliiton suhteista.
Kiiten on lehtemme uutisosastolla asiallisesti kerrottu,
• pääministeri Sukselainen viittasi Suomen ja Neuvostoliiton
suhteissa viime vuonna esiintyneisiin "yöpakkasiin" ja sanoi
. riim. seuraavaa: "Sen (hyvien naapurisuhteiden häiriintymis-käuden
— Vapaus) olemrne onneksi sivuuttaneet, mutta sitä
tärkeämpää on palauttaa mieleen ystävyyssopimuksen ensi-arypinen
merkitys... Työskentely kansallisen turvallisuuden
•hyväksi on nyt ja aina keskeistä isänmaallista työtä, jonka
! yijapärille jokainen suomalainien voi kokoontua. Valtjosopi-
; m'us'(eli ystävyyssopimus)'joka 11 vuotta *äitten sdlrnittiin, on
• osoittautunut kulmakiveksi siinä työssä mitä kansallisen tur-
• vallisuuden merkeissä tphdaäp,,;. Vain;tältä pohjalta lähtien
i kykenemme ottamaan paiklcamme kansojen perheessä ja li-säämään
oman suomalaiseriparioksetame ihmiskunnan yh-
1 teiseen kulttuuripääomaan".
Näin Suomen virallinen edustaja — Suomen porvarilli­sen
hallituksen pääministeri Sukselainen. Mutta mitäpä vä-
: littää Vapaa Sana Suomen kansallisista eduista. Suomien kan­san
hyvinvoinnista ja Suomen mahdollisuuksista oman pa-
I noksensa antamisesta ihmiskunnan yhteiseen kulttuuripää-
7 omaan! Hui, hai, tällaiselle, johnin joutavalle, kunhan vain
^ voidaan soittaa ikivanha ja auttamattomasti roskakoriin me-
•• nevää rämisevää levyä "päin inhaa itää" politiikasta!
Historiallinen'tosias:a tietenkin on että Suomen ja Neu­vostoliiton
suh|eitä on kansainvälisen tilanteen valossa pi-
. , ' dettävä ainutlaatuisen suotuisina, kuten Suomen laajimmin
leviävä työväenlehti. Kansan Uutiset aivan oikein korosti
,. . selittäeri: Kapitalistisen ja sosialistisen maailman välinen;'
kylmä sota on hiponut räjähdyspistettään, mutta samanäi-
, kaisesti ovat pienen ka;pitaristisen Suomen j,a sosialistisen
: . Suurvältahaapurin suhteet tarjoneiet malliesimerkin kahden
..järjestelmän rauhanomaisen rinnakkaiselon ja tasavertaisiin
.etuihin perustuvan kanssakäymisen merkityksestä. Paljon on
tapahtunut viime vuosina. Ensinnä on historiallisesti, monen
mielestä suorastaanhämm.ästyttävän lyhyen ajan kuluessa
kadonnut pohja vuosikj^mmenien — itseasiassa vuosisatojen
.— aikaiselta vihalta, epäluottamukselta ja pelolta. Tosin tä­män
muutoksen olisi pitänyt tapahtua heti Lokakuun vallan- .
/kumouksen jälkeen, mutta aikaisempi politiikka: Suomessa
• esti muutoksen pääsemästä virallisesti näkyviin ennen vuotta
. ^. 1944. .Yhtä merkittäviksi ovat muodostuneet lujittuvat talou-,.
V . delliset ja kulttuurisiteet, joiden rakentaminen ei ole kyllä­kään
tapahtunut ilman häiriöitä, mutta jollaista siitä huoli-f^^^^^^
) m valtion
välillä ole..."
Kas tässä on Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisten naa­purisuhteiden
todellinen merkitys, ei vain Suomelle ja Neu-
;: v koko muulle maailmal­le.
Jos pieni kapitalistinen Suomi ja sosialistinen suuri Neu-
:. :vostöliitto^^^-v^^^ -ja yhteisymmärryksessä rau­hanomaista
rinnakkaiseloa, niin silloin se on mahdollistä
a-ovat
myös naapurimaita.
Aivan varma_on myös se, että Suomen työtätekevä-kansa,
sen eri luokat ja kerrokset, ovat" vakaumuksestaan sen poli­tiikan
takana, jota_on totuttu kutsumaan Suomen-viralliseksi
sotien-jälkeiseksi;ulkopolitiikaksi,^^^^^^^^^!^^
ja nimenomaan; työväestön tietoisuus, aktiivisuus ja valppaus
on viimekädessä se voima, joka pystyy myös takaamaan"ke-.
hityksen jatkuvuuden ja lyömään häiriöntekijät takaisin..
. Mutta kukaan ei ole niin sokea kuin sellainen henkilö,
joka ei halua, tai joka ei uskalla nähdä mitä on todella ta-i
l S i
ti pärjaritäina,^h^
vuotta. • -
r;ri:S^c'\Haininine^ J^äl^^ÖniA
täyttää; ke^iyiikl^on^
vpHä-73''Afuottä;;f;^ \
LliiYhdyrriiiie^
väin iöhrientöivotuksiih;
nai Guärdian-lehdessä^Vogoitetaan,
että .viime viikkojen kuluessa ihmisr
kunnan huomio on kääntynyt "maar
dlm'ankatolle'\';;rnihin lehden Iselos-.
otuksen; mukaan;; Kiinan .vapausar-meija
on | siirtj^
feudälismin kuoliem vuo­ristossa.
', • •. • ~ ' • '
/ Meilkeiin i p^ ; USAin; ja
Canadan ;pälväieHae^
eäiastajätrkatsby^t ItähänL^^
.Viikott vaihteessia saapui Vdotläihattapuheliiiitieto, että vanKä jär-jcstöveteraani
ja arvossapidetty kansalaisemme, John Victor Latva kuoli
lauantaina, huhtikuun 11 päivänä, kello 9.45 illalla Queen Elizabeth sai­raalassa,
Torontossa. Latva oli syntynyt Suomessa elokuun 31 päivänä
1884 ja ,oli siis kuollessaan 74 vuoden 7 kuukauden ja 10 päivän ikäinen^
Lähinnä suremaan jäi hänen vaimonsa Helmi ja heidän poikansa
Lauri vaimoineen, sekä kaksi lastenlasta, Karen ja Elisa, sekä siskot Rauha
(mrs. E. Eerola) ja Aime \mrs. W. Lahtinen) ja suuri ystävä- jä toveri­piiri
Torontossa ja kautta laajan Canadan. ,
Vainaja oli Joseph P.-Thompsonin hautaustoimistossa, 132 Carletpn
St., ja hautaus toimitetaan Don haalilta, 957 Broadview Ave., tiistaina
huhtikuun 14 päivänä kello 1 iltapäivällä.
Tieto Latvan kuolemasta ei tullut aiVan yllättäen, sillä hänen tiedet­tiin
sairastaneen joitakin aikoja, mutta siitä huolimatta tämä surusanoma
iski salaman tavoin hänen suureen ystävä- ja toveripiiriinsä, jonka kes­kuudessa
Latva oli vuosikymmeniä järjestötehtävissä uurastanut ja sen
johdosta saavuttanut jakamattoman kannatuksen ja tunnustuksen. Cana­dan
työväenluokka menetti jälleen yhden uskollisen ja uutteran pojan.
John Latva oli kuollessaan Cana­dan
Suomalaisen Järjestön kunnia­puheenjohtaja
— miainitun järjes­tön
ensimmäinen kunniapuheenjoh­taja
— ja myös CSJ:n Toronton o-saston
kunniajäsen. Jo vuosisadan
alussa Suomesta tänne siirtolaisena perustaja, ja väsymätön työntekijä.
mentti kutsuu Kiinan tekoja "bar-bariseksi
sekaantumiseksi ; . . pois­taakseen
ylpeältä, ja urhoolliselta
kansalta heidän vaalimaa uskonnol­lista
ja. poliittista autonomiaa , ja
muiintaakseen /^heidän laitoksensa
päiveiemäan kommunism
riä".
Mutta näiJstäiväitöksistä huoli­matta,
Tiibetistä tulevat, tpsiseika
yhä enemmän osoittavat," ettäjval-l
a n k u i r i o i i k s e l l " " ' ' - " ~"^''^
sai alkunsa
Itaan pakoon
on piihuniit:
telusta. Toisaalta
Intiassa Kalinipbngissa toimii ryh
mä entisiä tiibettiläisiä kauppiaita
enVisen Tiibetin päähiinistierin joh­dolla
ja kuluneen viiden, vuödeii ai­kana
he ovat tehneet kaikkensa saa­dakseen
kapinjiliikkeen alkamaan
Tiibetin puolella, joka on vain 40
mailin matikan päässä.
Valtiodepartmentin lausunnossa
käytetään sanaa autonomia sen si­jaan,
että puhuittaisiin Tiibetin it­senäisyydestä
ja näin ollen luniius-tetaan
sen poliittisen seikan, että
Tiibetin itsenäisyydestä ja näin oi
Ien tunnustetaan sen poliittisen sei­kan,
että Tiibet on ollut osana Kii­nasta
vähintäin Kublai Khanin ajas­ta
lähtien 13 vuosisadalta. Niin
varhain kuin 7 vuosisndalia kiinalai­set
opettivat tiibettiläisille lääkin­tähoitoa
ja laskuoppia. Kiinalaiset
ja tiibettiiäiset 18 vuosisadan lopul­la
torjuivat Nepalista suoritetun
hyökkäyksen joka oli ilmeisesti In­tiassa
olevien brittiläisten järjestä­mä.
Vieläpä brittiläiset hyökkäsi­vät
Tiibeltiin vuonna 1904, mutia
Kiina sai sen takaisin v. 1910..
Vuonna 1950 Kiinan vapautusar­meija
siirtyi Tiibettiin puhdistak-
-seen alueen Tsiang Kai-shekin vai­kutusvallasta.
Vuonna 1951 tehdyn
17 kohtaa käsittävän sopimuksen
perusteella Pekingin hallitus sai
valtuudet huolehtia Tiibetin ulko­asioista
ja luvan pitää sotilaita siel­lä'
Kiina puolestaan lupasi kehit­tää
aluetta ja .sitoutui kunnioitta­maan
Tiibetin poliittista ja uskon­nollisia
laitok.sia; Paikallisen halli­tuksen
oli määrä suorittaa uudis­tuksia.
Vuoden 1955 alus.sa sen jälkeen!.
Ä y|A:n^ehdJssä
että,^ neuvöstoliittolaiset^^^^^
tpkenttien Vräkentaniisp^
tuhansissa voitaneen laskea ne pu­heet,
mitä hän on • juJkisissa tilai­suuksissa
pitänyt työväneliikkeen
eri toimihaarojen edistämisen hy­väksi.
Latva oli sanan vai-sinaise';-
sa mielessä CSJ-.n yksi isä. sen yk.si
tullut John Latva oli lämminhenki
nen ja väsymätön kulttuurihenkilö.
Edesmenneen toverimme toi
minta ulottui kuitenkin oman kan
joka teki kuolemaansa asti työtä i sallisuusryhmämme ulkopuolell?-
kansallisten kulttuuriperinteidem-J kin. Aikakauskirjat kertovat, että
me vaalimisen hyväksi. Erikoisen | John Victor Latva osallistui noin
lähellä hänen sydäntään oli työväen ' puoli vuosisataa myös tämän maan
näyttämötoiminta. Varsinaiseen I työväen nuoreen poliittiseen liik-seuranäyttämötoimintaan
osallistu­misen
lisäksi Latva vei johtavaa o
suuUa CSJ:n kansallisen näyttämö-varaston
perustamisessa ja kehittä­misessä.
keeseen. Hän osallistui jo nuorena
miehenä ensi askeleitaan ottaneen
Canadan Sosialidemokraattisen
puolueen toimintaan. Hän oli mui­den
sosialidemokraattisten yksilöi-jat
pohjatiedot hankkinut John Lat­va,
joka oli vuosikymmeniä raken­nusalalla
teräs- ja viimeksi kirves-suuksissa
pitänyt työväenliikkeen
keessä myös hyvänä ja sytyttävänä
puhujana. Vaikka hän viimeaikoi
na ei enää voinutkaan esiintyä nijn
;^;:^|.;pr'';.v;/^;:
pahtumassa. Selvää tietenkin on, että tällainen sokeus vie
harrastajansa ;"päin mäntyä^', mutta .v
dessä on se kun näkemättömäksi tekeytyvä yrittää-johdattaa^
näkeviäkin sokeuteen. , - '
"Velka ei mätäne"
-"Velka ei mätäne" tavataan sanoa ja se pitää luulta-
; vasti parhaiten paikkansa kansallisvelkoihimme nähden jotka
: ; kasvavat kuirThyvin juotettu vasikka konsanaan. Kukaan ei. pplpjl* liioin^ajättelekaanikänsallisvelkojemme maksua'nykyisen su-tulevien
lahjoitamme^;;
ikkalaisille^:
Itseopiskelun kautta itselleen laa-J den ja ryhmien mukana osallisena
myös Työväenpuolueen — Workers-puolueen
perustamisessa. Toimima
työväenliikkeen riveissä ja sen yh­teydessä
harrastettu itseopiskelu
kehitti Latvasta tieteellisen sosialis­min
omaksuvan, laajakatsei.sen hen­kilön
ja niin hän oli vakaumusten­sa'
mukaisesti myös Canadan Jtf>m-munistipuolueen
ja sitä seuranneeni
LPPin jäsen.
Merkittävimmän työn edesmen­nyt
John Latva suoritti kuiitenkin
täkäläi-sten kansalaistemme kulttuu
ritoiminnan vaalimiseksi ja kehittä
miseksi CSJ:n jäsenenä.
Varsinaisen järjestötoiminnan
rinnalla minkä hyväksi hän v.'i-paa-
aikansa uurasti Latvalta riit­ti
voimia, innostusta ja kykyä myös
työväen sanomalehtien alalle. Hiin
oli m:m. Vapauden yk.si parhaiten
tunnettu ja kaikkein pitkäaikaisin
kirjeenvaihtajii. Pitäen työväen sa­nomalehtien
edistystä välttämättö­myytenä
toimittaessa paremman
elämän ja onnellisemman huomisen
puolesta. Latva oli yksi nii-stä tove­reista
joka korosti aina, että ilman
tyÖväefi määrätietoista sanomaleh­distöä
olisi työväenliikkeen toimin.-
ta hapuilevaa ja heikkoa. Tämän
vakaumuksensa; johdosta Latva o-sallistui,
aktiivisesti myös Vapauden
talousa.seman, tukernisecn , jä Va­pautta
yleensä koskevien kysymys­ten
käsittelyyn.
Kaihoten inuisteleyat sadat, kan­salaisemme
tätä ikinuorta ja esi­merkillisen
toimintatarmoista tove­ria,
joka uupui vasta viimeviikko:
jch aikana pitempiaikaisen, paran-tiimattoman
taudin pui-istukscs.sa
mikä: voi; hänet ;hhutainV-;K^
mullat haudalleen.
'SS;
V iM
me; kuulla, että kiinalaihei>ieritoko-;
;ne:miehistöirieen;.olii lähtenyt Szec-!
huaninjimaakunnästä;- Kiinastaja
nii'L-iskAtitiiniilvhriP^n» välikpntällä
inplUsisenjiyMtaM
mäs^lilherätti opposiiiötai'^äik
Jcopuoliset eivat qlisi; asiaan sekaan­tuneet.
Vielä tänäkäin.päivänä Tii­betin
'^painientoläiset ,: vastust^vJat
karjansa rokottamista, vaikka; tau­dit
ovatvaina: tuhonneet .suuret mää-
Tiibetissä! yksi;;jokaisci8ta kuudes
ta miehestä :6h munkki ja eräiden
^keUtumaari:TiibeUäsä|ipkyi^^
^01 matlai?taa4 ?eHingista Lhä^ 'm^^riiytiiiiMl^^
8 tunnissa lentoteitse^ i'^:^^'t.ii^'. ,:!-Ji^li;":-ii_iii.Ai^;;^i'^
sin voi
saan 8 tunnissa lentöt^r^^^^
Vuosina 19^5^56 ;Nati9nalv Guar­dianissa
julkaistiin Israel Epsteinin
neljä kirjoitusta. .Häh oli ensiinr
maisten sahomalehtlmiesten joukos­sa,
jotka kulkivat TUbettiin uusia
maanteitä pitkin. Silloin Epstein
kertoi, että Tiibettiin oli järjestet­ty
vapaa sairashuolto, vapaa eläin­lääkärin
palvelu, korottomia lainojr),
vapaita kouluja missä opetettiin tii-betin
kiellä ja kiinankielen opiske­leminen
oli vaihtoehtoinen, ja että
naisille oli luvattu tasa-arvoisuus.
Tiibetin nuorisolla on tilaisuus jat­kaa
opiskeluansa Kiinassa; ja suu­ria
sähkölaitoksia on noussut maan­teiden
varsille. Suurta edistystä on
saavutettu maataloudessa ja eläin­ten
hoidossa.
Christian Science Monitoria hi-kuunottamatta
ei juuri mitään tä­män
tapaisia ole julkaistu USA:n
Lama .kuolee hänein ;$eu|:i^jähiiät ;ya;^
Iitaan vkuolem
täip(^isla.;^Kdm^
Dalai^''Läniah yiet^ilä^; 0^
konnollisesti tasä-aryoihen jä niaaL
lisella. alalla kilpaileva Paiicben
Lama, jöiika myös pitäisi edustaa
erästä buddhalaista jumalaa.
Molemmat' Lainat ovat niiörla
iniehiä. Dalai Lama ori 25 vuotias
j a toinen 22 vuotias. Molenunat o-vat
lähiöisin kiinalaisista maalais-perheistä,
jotka valittiin lapsina,
koska heillä oli määrätyt piirteet ja
tunsivat eräitä uskonnollisia esinei­tä.
Kumpikin oli Kiinassa synty­nyt.
Dalai Lama on lapsesta asa
valtionhoitajansa kautta ollut val­lassa.
Panchen Lama «li Kiinassa
suurimman osan elämästään, hänet
estettiin kulkemasta Tiibettiin Da­lai
Laman kannattajien toimesta.
He vihdoin tapasivat toisensa v.
K T L L Ä J A L A T POHJAA . '
Pyörämatkalla oleva hiostanut
matkailija^^t^^^ ja haluaa;,;.;'
uida ja siksi kysäisee peltotöissä,/:;)^;
olevalta savoi^iikolta, onko järvi sy-,>-/
vä ja pohjaakö siinä jalat. ''
Ukko s-jlittää: "Kyllä siinä jalat-pohjaa,
mutta sitä en tiiä, ylettyykä
piä pirinälle^
1955 edustajina Kiinan kansallises-sa
kongressissa. Alkutietojen mu-kaän
kapinayritykseen osallistiui '
20 000 Tiibetin eteläosissa asuvaa
heimolaista ja on puhuttu sekä sii­tä,
että Dalai Lania on ollut kapina- r-^^v:y
yritystä johtamassa ja että hän on%j^|
ollut kapinallisten vankina. Joka ta-fM|
pauksessa hän on nyt matkustanut
Intiaan ja mahdollisesti pian'saam-'
me kuulla hänen henkilökohtaisen V^.
selostuksensa. •:^.'S'i',l
~—F
JOHN VICTOR LATVA
suuryhtiöille ja sen lisäksi
teemme kansallisesti velkaa
velan päälle, niin jäähän sitten
tuleville sukupolville jotakin
"pesänselvity.siä" — vaikka
"perintöä", ei paljoa jäisikään.
Viime viikolla tiedoiteltiin
aiahuoneelle, että. liittovaltion
menot olivat 616,000,000 dolla­ria
tuloja .suuremmat, mikä
tarkoittaa sitä, että kansallinen
velkamme, lisäätityi:mainitulla,
summalla. Kun 'meitä canada-laisia
on kaikkiaan 17.3 miljoo­naa
henkeä, niin sc tarkoittaa,
että vuoden kuluessä~me vel­kaannuimme
jokaista ;miestäj
nai.sta ja lasta kohden noin $35
dollaria eli kun canadalaisessa
perheessä'on keskinTäärin noin
4 henkeä, velkamme lisääntyi
$140 dollarilla perheTEa kohti.
Kaiken kaikkiaan liittoval­tion
velka on nyt $11,685,800,-
000 —eikä siinä huomioidakin-kaan
maakuntahallitusten ja
kunnallishallintojen velkoja.
Tämä tarkoittaa että kansallis-
^kammes lähentelee;;' kölmear^
tuhatta dollaria jokaista per­hettä
kohti. Yksistään liittoval­tion
korkoihin — ..pääasiassa
pankeille ja finanssiyhtiöille
— menee vuosittain $644,400,-
000 eli toistasataa dollaria jo-kaista::
perhettä kohti;; Jokaises­ta
verodollaristämme menee 12
senttiä korkomenoja niilIe;;;joil-la
on muutenkin sitä mitä koi
syö ja ruoste raiskaa'.
_ Ei siis ole ihme vaikka sa­notaankin,
'että "velka ei mätä­ne".
kuo Tiibetin kaksi johtömicstä (T^
kilpailijaa) Dalai Lama ja Panchen
Lama olivat olleet Kiina.ssa puoii
vuot;a, muodostettiin komitea, jon­ka
puheenjohtajaksi nimitettiin Da­lai
Lama ja varapuheenjohtajaksi
Panchen Lpma ja komitean tehtävä­nä
oli muodostaa Tiibetin autonomi­sen
alueen Kiinan puitteissa/
Jo siihen mennessä Kiina oli; ot-tantv.
tehtäväkseen valtavan suori­tuksen
rakentaa teitä Lhasaan, enti­seen
kiellettyyn kaupunkiin Tiibe-ti.
ssä. JoiiJupäivänä v. 19.54 juhlit­tiin
kahden tien valmistumasta. Yk­si
niistä oli pituudeltaan 1,400 mair
lia .ia toinen 1,300 mailia. Yksi
niistä ylittää 16 000 jalkaa korke.m
vuoriston.
Heti kun tiet otettiin käytäntöön
niin matkustaminen j^iinaan maan­tietä
käyttäen tapahtui 10—15 vuo
rokaudessa verrattuna entiseen kol­meen
vuoteen, jonka matka kesti
jakeilla ja muDleilla tai Jalkasin en­nen
teiden rakentamista. Tibettiin
toimitettavien tavarain, kuten teen.
suolan ja toisten tavarain hinta las­ki
puolella ja tuli mahdolliseksi toi­mittaa
Tiibetin tuotteita Kiinaan,
mitkä saivat parempia hintoja. Kol­mas
tie valmistui myöhemmin.
Kirj. L E S L I E MORRIS
International Woodworkers of
American B. C:n presidentti Joe
Morris, jonka union jäsenet käyvät
urhoollista taistelua Newfoundland
in pääministeri Smallwoodin yritys­tä
vastaan saada halpaa työvoimaa
halliiuksen tukemalle yhtiöille an­toi
äskettäin merkillisen lausunnon
koskien elintärkeästi työväenluokan
asiaa.
Antaessaan ensiksi hyvän selos­tuksen
lakiehdotus 43sta, Social
Creditin työläisvastaisesta lakiesi­tyksestä.
Joe Morrisil.a tiedustel­tiin
onko mahdollisuus alkaa yleis­lakko
lakiesitystä vastaari. Ei, sanoi
Joe, koska se tekeie mahdolliseksi
nostaa .syytteen cnioa vastaan jos
sellaiseen toimenpiteeseen ryiidy-tään.
'
Ihmeellinen mielipide: habitus
ensiksi hyväksyy paheellisen työ-väenvaslaisen
lairi; työläiset luon­nollisesti
inhoavat ja tuomitsevat
.sen koska tarkoituksena on murska­ta
heidän uhionsa saattamalla kun
kin jäsenen alttiiksi syytteelle va­hingosta
koska he toimivat siten
kuin unionistien tuilee toimia. Mutta
työläiset eivät Saa käyttää heidän
lakkoasettaan tätä lakia vastaan
koska tämä laki kieltää sen. Eikö
tällainen ole hullunympyrä?
Tällaisessa tapauksessa Saksan
työläisten ei olisi saanut taistella
fasismia vastaan niillä aseilla mitä
he sattuivat saamaan käsiinsä koska
Hitler julisti uniot laittomiksi _
Eika myöskään Espanjan kansa
olisi saauDt taistella Francoa vas­taan,
kirjaimellisesti lopulla paljain
'käsin, koska Francon diktatuurihal-litus
sanoi sellaisen olevan laitonta.
Tällaiset ajatukset hyödyttävät
vain herroja. Kun v. 1905 Venäjän
työläiset nousivat tsaaria vastaan,
"taisteluharjoituksiin" vuotta 1917
varten Lenin sanonnan mukaan, sen
ajan Joe Morrisit sanoivat ettei oli­si
pitänyt tarttua aseisiin. Saman­laiset
ajnekset. sanoivat samalla ta­valla
vuoden 1871 Pariisin kommu-naardif?
lle, jotka perusti\^^ histori­an
f niimmäls^ t^öVaenhallitbics^ii.
Mutta iVIärx sanoi,' että he nousivat
"rynnäkköön taivasta vastaan".
• • • • '.
• i i
Ajatelkaamme sitä läksyä,, jonka
opimme nykypäivän Ranskasta. Vii­me
marrasku^ussa De Gaulle sai pe-löittavan
voiton, osittain siksi koska
sosialistipuolue kieltäytyi yhteis­työstä-
kommunistien kanssa ja kos­ka
uuden perustuslain nojalla estet­tiin
oikeuden mukainen padament-täarinen
edustus. Kommunistien ja
edistysmielisten. äänet vähenivät
heitä vastaan käytävän ankaran
taistelun johdosta. Väheneminen
oli kuitenkin tilapäinen.
Maaliskuussa toimitettiin kunnal­lisvaalit.
Marraskuun jälkeen kom-muniSiipuolueen
taistelutunnus oli
seuraava: "Yhdistykää taisteluun
taantumusta vastaan demokratian
palaultamiseksi: Lopettakaa köy­hyyden
ja sodan politiikka.''
De Gaulle aiensi palkkoja, kohot^
ti veroja ja alensi jo alhaista elin­tasoa.
Hän kohtasi Adenauerin kol­me
kertaa kuuden ku<ukauden aika­na
tarkoituksella muodostaa Parii­si-
Bonnin akseli. Kommunistit tais­telivat
sitä vastaan.
Kunnallisvaalit osoittivat mitä 1^
taislelulla saadaan aikaan. Kömniu- j-j":!
nistien äänimäärä kasvoi. Demok-raattisten
ja tasavaltalaisten yhte- y^f
näisyys laajeni. — • " f
Pariisissa kommunistipuoliie sai ^
327 458 ääntä, 57,875 enemmäh kuin
edellisessä marraskuussa ja 33,613
enemmän kuin 1953 kuniiällisvaa-
' ^ ' ^ s a . • '•^^'lyg'
Saadessaan 29.1 prosenttia käikis- ;
ta Pariisissa saaduista äänistä koin-'
munistipuolue oh ensisijalla kia&j
kien puolueiden keskuudessa. J ['^ ,[-.
Pariisin valtuustossa on ^/.kdm-munistien
edustajaa.' Päriisto-^ii^lf
kaupunkien 29 valtuuston vaaleissa 0
25 kommunistien vaalilistaa äänesti / |
ehdoton enemmistön '
Seinen dejiärtmehtin 29 valtuUs- H
toa on kommuhistiien johdon',^sda'i-. \'7
sia. Kahdentoista sellaisgni käupiin- /~
gin, joissa asukasluku on yli 120,000 >i
kimnaUisvaaleissa könimunistit ii^f
sivät äänimääräänsä. ^ ]••,:
Kansanrintamalla oli 75 Ranskäii;
kauppalassa vaalilistansa jä 19 nais- >_
tä sille annettiin joko kaikki taikka
melkein kaikki paikat. ' ' ~:
Kahdeksankjmimentä kunnan vai-tuustoa
riistiettiin pois iaantumuk-. ;fsSf
sen käsistä! • •
: Koska sosialistipMoIueen monta
lohtaj aa. saboteerasi yhtenäisyytöt^|||
ja liittyi taantumuksellisiin ^'ittöriet'!^
sosialistit. äänestivät kommunisteja .
ja kansanrintaman listoja.^ vi^Ä
Tämän opetuksen^ saamme--Rans-kasta.
Yhtenäisyys, toiminta, täis-i
telu taantumuspolitiikkaa vastaan
on ainoa, eteenpäin vievä tie. Joe
MoiTisin neuvo johtaa takaisia
päin, tappioon.
M \
PÄIVÄN PÄKINÄ
Missä määrin olemme "suckereita"
Varustelu nielee
L-Saksankin varat
Berliini. . -r- Samanaikaisesti kun
suurvallat valmLstautuvat Tieuvoltele-maan
jännityksen lieventämisestä l i ­sätään:
Länsi-Sak.san armeijan ato-'
mivarustusta kuumeisesti ja sen
miesvahvuas.'nousee; yli 200.000: Tä­män,
kuun alussa;astuuarmeijaan;yli
30,000 a.sevelvolllsta vuosiluokasta
1937 ja -38. Suurporvarillinen Die
Wclt-lehtl kirjoitti perjantaina, että
Länsi-Snksan valtion kassa on "nol-^
la kohdassa" sen vuoksi, että .Suuria
summia on .suoritettu;. etumaksuksi;
sotatarviketoimltuksista: Lehden mu­kaan
on lähipäivinä odotettavi.si5ava-;'
nistelulirmojen otto.
Die WeU-lehtl kirjoittaa edelleen,
että; LänsirSaksan - hallitus- käytti
atomivnrusteluun-'kuluneen:- maalis­kuun
aikana; ennäty.s5ummän eli yli
2 ihlljardla D-markkaa. Viimeisten
;10 kuukauden .aIkana on lehden mu­kaan
.varusteluun käytettyv keskimää­rin
:300-r-350.miljoonaa ;D-markkaa
kuukau.sittain. ,
Sotaministeri:Straussin ^suunnitel­mien
mukaan tulee Länsi-Saksalla
olemaan-tämän vuoden:lopullaraseis­sa
11 divisioonaa. 40,000 uuden ase­velvollisen
r astuttua armeijan-irlvelr
hin- tulee esimerkiksi, jalkaväen^ vah­vuus
olenfiaanil23,000bmiestä,^
^ voimien 47,000 ja laivaston 19,700,
Viime lauantaina oli puhe erinäi­sistä
kaloista, joille suositellaan
•'hienompaa'' nimeä, että ne kävisi
vät paremmin kaupaksi. ;
;Yksi puheenalaisista kaloista oli,
kuten : muistetaan : hhavanpullea
"sucker" eli finliskaksi• '.'sokkeri?',
jonka suomalaisesta nimestä ei al­lekirjoittaneella
ole; vieläkään varr
maa tietoa.; Toiset toimittajatoverit
löysivät kylläytälle:*'pienisuiselle''
mutta siiurisuomuksiselle; kalalle,
/joka^on vatsan' puoleltahopean val­koinen
ja selkäpuolelta teräksen
harmaa — riippuia vallikin vähän
olosuhteista — parikin nimeä.
Eräs: :EngIantilai.s-Suomalainen:: Sa­nakirja
sartoo "suckerini' -olevan
'.'vilukalan'';-Eräs;toinen tietolähde
sanoo sitä "imukalaksi." Mutta nä
mä molemmat' "suomennokset'; jät-
Tlävät-Tjilmeisesti-jjotakin-^toivomiscn
varaa.
Varmaa on kuitenkin, että jos sa­notte
maan; tavan :mukaan. jotakuta
ihmistä "suckeriksi" eli "sokkerik-si",
niin sc ei ole mitään imartelua
eikä liehittelyä, sillä tässä tapauk-
;sessa "sucker" tarkoittaa helposti
narrattavaa henkilöä, joka on val­miina
ottamaan miltei minkä ta­hansa
"syötin".
:Toisaaltai niin halveksittuna-kuin
tätä jossakin:määrinn'uotoista,muit-.
jta silti paljon syötävää antavaa ka­laa
pidetäänkin, niin sitä syövät
täällä Ontariossa ilmeisesti sellai­setkin
ihmiset, -jotka antaisivat; eh­kä
ylön eilisenkin ateriansa jos
heille annettaisiin ;;"sokkeri-illalU-nen'.'
Hallituksen tilastotiedot ni­mittäin
osoittavat, että v; 1957 On^
tarion maakunnassa • v korjasivat
markkinoita varten ammattikalasta­jat
talteen 1 317i000 paunaa "sokka:
reita". ;Sen' kalamäärän.: myyntiar­vo
oli $29,944. "Sokkerei
hyvinkin voinutolla jollakin muul­la
nimellä sellaistenkin pöydällä,
jotka eivät sitä syö millään :hintaa
eivätkä ole kuitenkaan kuolleet::
Mainittakoon, ' että Ontarion m^-H
kuntahallituksen maidenljfT metsien
departmentin -julkaisu "Sylva" sa­noo
itammi^helmikuun. numerossaan;
"sockerista" m.m. seuraavaa:
"Pohjois-Amerikan itäosassa
"suckeria!- 'käytetään laajassa.; mi­tassa
iruokana; ja, sitä pidetään oi­kein
hyvässä arvossa. Keväällä
-pyydetty—-sucker—on—ruotoinen-mutta
liha on kiinteätä ja maukas
ta. Se voidaan valmistaa syötäväk­si
monella eri:" tavalla; savustamall:),
suolaamalla ja kannuttamalla . . ."
^ Tämä uivista "suckereista", joilla
on: kova vky.sy n tä keväisen kutuajan
(-huhti-^toukok;);tultua,: mutta; silli
kovinhuono nimi sujinuntaikalasta-jain
keskuudessa.
Mutta entä mc luomakunnan
kruunut, joita myös toisinaan "sok-kcreiksi"
kutsutaan?
. Miehet — eritoten autoilijat--
ovat epäilemättä suurempia kaksi­jalkaisia
' "sokkcreita"! jos pitää
paikkaus^ se,' että me ostamme
•'dollarihymyn" pääasiassa sillä pe­rusteella,
kuinka "leveä, matala, no­pea
ja kallis' 'tämä mööpeli on -
eli sen muka antaman ^'itsearvon'
kohottamisen", v eikä käyttöarvon
perusteella.
• • .Mutta niin käteviä kuin perheen-emännät
ovatkin kotitalousbiidjetin
huoltajina — heidänkin sanotaan
lankeavan hyvin järjestettyyn .artr
saan — ja ansojen asettajat pitävät
tietenkin :;heitäkin "sokkereina^
vaikkeivat: ;sitä suoraan sanokaan.
Eräs :Ottawalainen; naispuolinen
tiedemies, mrs. Jean Fletcher on
tutkimustensa perusteella :tullut sii­hen
tulokseen että canadalaisiaper-heenemäntiä
pidetään joukkomitas­sa
"sokkereina". • '
; Tutkittuaan ."nykyaikaisia myyn-timenetelmiä'!
mr; Fletcher on to­dennut^
mm. 'Seuraavaa:- iHän osti
koko vuoden n.s. kuponki- ja lah-'
ja- eli palkkiotavaroita.
Tarkan kirjanpidon tuloksena
hän, totesi maksaneensatniistä vuo­den
mittaan $80 enemmän,: mitä o-
Iisi:: joutunut: maksamaan 'samanlai­sesta
"ei-lahja-tavarasta"!
:: Canadan vkuluttajain yhdistyksen
-presidentti-^Isabell^Atkinson^sanoo^
mr.i Fletcherinvtutkimuksen toden­neen,
että "Canadan ;perheenemän-nät.
pakoitetaan: maksamaan liian
paljon joidenkin -iniokatavaratehtai-:
den myyntimenetelmien johdosta.
^ Yhtenä kepposena on USArssa
tehty toteamus,,että äkillisen mieli­johteen
perusteella naiset ostavat
ensimmäiseksi niitä tavaroita; joita
on näytteillä "silmien korkeudella''.
Niinpa"suurempia voittoja!' tuotta­via
tavaroita pannaan hyllyille
näytteille "silmien,korkeudelle".
Kuluttajia pakoitetaan ostamaan
myös siten, että lapsille mainoste­taan
jotakin erikoista — ja lapset
.vaativat sitä vanhemmiltaan: Joissa-
.^^•;._^Wi.^4;*r,^^^v^•f^'f•.^M::v>^v
:v,ifl
I
m
I
i
kin suurliikkeissä taas varataan-eri-f
koisia ''ostokoreja"; lapsille -r-^ s!llä|
on havaittu, että äii^en on vaikea:|
kieltäytyä: ostamasta: niitä;:tavaroi-^i
ta, karamelleja, pikkuleipiä, "leluja-^:
jne: mitä lapsetvpanevat omaan^ko-^;
riinsa—^ vaikkei sitä «juuri; tarvita
täisikään.
Erittäin suuri on painostus' "vti.-
denaikaisen : pakkauksen" muodos-;
sa.. Canadan pakkausteollisuus ku---
luttaa tänä ^vuonna; kokonaista:: 6O0;
miljoonaa dollaria, saadakseen vis^
sit tuotteetöstajan silmiäsähoukut-;
televimmiksi.: Ja kuluttajat maksa-.:
vat viulut! . ,
^Yhtenä - esimerkkinä pakkaukses-;
:ta;mainitaan miten eräs suuri p^ak-;
kausliike muutti^; "
pekonin pakkauiksen.. Pekonia kau-;
pattiin aikaisemmin koristelmatto-:;
maan vahapaperiin käärittynä.L-Uu* §i:
dessa pakkauksessa on "muovinen
ikkuna'-', mistä näkyy sekä pekoni 1^
että sen mainostus. Kukaan ei si{«,
ten enää halunnut ostaa vanhalla
tavalla pakattua pekonia.
Eräs toinen;kepponen;''sokkerin-':'
jymäyttämiseksi on se. että valmis '
• i i i m m.
m
'4
im
tetaan erikokoisia v;säilykekannuja
niin, etteivät perheen emännät huo­maa
heti eroa. • ^ ^<
Yhdysvaltalaisissa' suurliikkeissS
on kuulema menty jo niin pitkSIIe.
ettävpiiloitetaan tavarain joukkoon
auitomaattisesti toimivia Valokif-vauskoneita,
jotka kuvaavat--asiaIC' _
kaiden ilmeet eli vastavaikuttee^ }'
uusien tavaramerkkien eli mainos» '
ten suhteen!' - > >
^Tilanpuutteen vuoksi on t&m^ ^
juttu ,lopetettava,. mUtta kun asiaa
vakavammin harkitaan, niin onk<v u,.,-
han meillä kenelläkään syytä suuti' %
tiia,- j OS; j oku sattuu meitä' sanomaan ®
sokkeriksi"? — Känsäkoura. "
i i
m-mm]
m