Vapaus, April 29, 1969

              Sivu 2 Tiiöbd, kuhtik. 29 p. — T^^ 29, 1969
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
< L I B E R T Y ) : EatabBshedNOv.6,1917
BdMOT: W. EKLUND Jiaihager: E. SUKSI
Teteptoane: Office and Bdltorik
Ptddished trjvioö vretidy: ^7n]e8dla!ys snd by Viapaus Ptddishing
Ck>. liti^^iited, 100-102 EBm St. Wes^, eodbury, Onttatio, OanadlEL
MadBng eddress: Box 09.
- ; Advcatistagmtes uponxippilicaldon/rta^^ of chaiige,
Seoooid 01683 Mali iree^^
' ^ CANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB
TILAUSHINNAT:
Otmiadassa: 1 vk: $10.00,6 kk. 9 5 2 5 U0A:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
Ivk. $11JOO, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50. 6 kk. $6.25
TRUDEAU LUfÄSiPTPIMENFITilTÄ
NHA-kiiDÖjeii kailniirdja $^5,000 ja iiiak5ua%9 40 viioit^ —
myös i^nhojen asninitöteilojeii korjaainisieen ein^Thmän lainoja
Ottawa. — Päämifti^teri Pierre
ElHöt trudöau taisteli viime v i i ­kon
lopulla hurjasti ^itä arvos­telua
vastaan, minkä kulkulaitos-rtifnifiterl
Paul Hellyerin hallituk­sesta,
eroaminen sai aikaan. T r u -
deau väitti, ettei Ganadaasa ole
asuntokriisiä ja lupasi esittää täl­lä
viikolla asuntopulmaa koske­van
nippiilainlaadinnan alahuo­neelle.
Hellyerin eroaminen on asetta­nut
Trudeaun kaikista kovimman
kokeen, alaiseksi sen, jälkeen kun
hän tuli pääministeriksi' noin vuo­si
sitten. Trudeau lupasi esittää
Koreastako "uusi Vietnam"?
Tämän hetkien vakavimpanä kysymyksenä on, että aikoo­ko
Yhdysvaltain imperialismi' muodostaa Koreasta uuden Viet­namin?
Tai vaikika jos se ei siihen pytkisikään, niin Onko mah-
^ doOlista, että m.erisötavoimien suUri ikeskiltys Japanin merelle,
Pohjois-Korean lähettyville voi johtaa iruiteen' Tonkinin lah­den
tapahtumaan, mistä tulisi tökosyy Korean sbdan uudis­tamiseksi!
Tietäen miten voimakeinoilla uhkailu ja asevoimien, kes­kitykset
ovat aikaisemmin aiheuttaneet kansainvälisiä kriisejä,
kukaan ajaittelevä ihminen ei vöi huolettomana seurata seli­tyksiä,
että tai^toifuksena ei ole varsinaisten sotatoimien aloit­taminen
Pohjois-Koreaa vastaan, vaan voimakeinojen korosta­minen
sen katsantokannan perusteeUa, että amerikkalaisilla
militaristeilla ori muka väkevämmän oilkeus tehdä mitä he
tahltovat myös Korean rannikolla.
Vakavana seikkana on pidettävä sitä, että johtaako Yh­dysvaltain
meri- ja ilmavoimien suuri keskitys Japaninme-rellä
uusiin sotilaallisiin selkkaulcsiin ja taisteluihin, tässä
tapauksessa taas Pohjois-Koreaa vastaan.
Lähettämällä suuria asevoimiaan Pöhjois-Korean lähet­tyville
Wadiington taorostaa mahdollisimman voimakkaasti
presidentti Nixonin aikaisemmin antaa lausunttoa, että Yhdys­valtalaiset
tiedustelukoneet jatkavat edelleen vakoilua Polh-jois-
Korean raniiikolla ,ja että nämä tiedustelukoneet tulevat
saamaan siitei voimakasta tukea mereltä ja ilmasta, että ne
voivat tehdämitä tahansa Pentagon määrää vakoilukoneensa
tekemään.
Uutistiietojen mukaan on Pohjois-Korean rannikolla tie-dustelulentoja
suorittavien koneiden Jueksi, lähetetty suuri
armada ,johon kuuluu ennakkotietojen mukaan yksi taistelu-
Mva ja neljä lentokoneiden tukilaivaa, joiden kannella on
kaikkiaan 260 lentokonetta. Tähän konitra-amiraali Malcolm
W. Coglen komermuksen alaisena olevaan laivastoon kuuluu
yllämainittujen laivojen lisäksi myös 3 risteilijää ja peräiti 16
hävittäjää. Yksi näistä risteilijöttä on USS Tucker joka osal­listui
siihen Tonkin lahden operatioon, jonka perusteella Yh­dysvallat
aloitti Pohjois-Vietnamin pommituksen.
Jos Washington on päättänyt järjestää uuden selkkauksen
ja sötaseiSkkailim Koreassa, niin siinä 'tapauksessa on yhden-tekövää
mitä vastapuoli tekee tai tekemättä jättää: Kuten ^on
selitetty Pohjois-Vietnamin pommitussuunnielmat olivat val­miiksi
laadittuna kauan ennen ns. Tonkin lahden tapausta.
Niiden täytäntöönpanoa viivytettiin Pentagoniin toimesta en­siksi
sen vuoksi kun Neuvostoliiton pääministeri Aleksei^Ko-sygin.
oli silloin vierailulla Hanoissa ja sen jälkeen siksi, että
yleisen mielipiteen raoihoittamisen vudksi olisi ensin saatava
jokin tekosyy ponunituksen aloittamiselle. Se saatiin väittä­mällä,
että Pohjois-Vietnamin pienet tykkiveneet olivat muka
niin urheita, että ne uskalsivat lähteä aluevesien uHröpuolel le
Ja "hyökätä" USS Tuckeria ja erästä toista' yhdysvaltalaista
hävittäjää vastaan! Kukaan ei enää usko siihen taruun, mutta
selaisen "näytöksen" uusiminen Pohjois-Korean edustalla ei
suinkaan ole mahdollisuuksien rajojen ulkopuolella.
Jokatapauksessa on sanottava, että pikkumailla, Pohjois-
Korea mufcaanluettima, on oikeus puolustaa rajarauhansa rik-köfjia
vastaan, tapahtukoot ne sitten USAn tiedustelukonfeiden
tai joidenkin muiden sotilaslentokoneiden toimesta. Varmaa
ndmittäin ooij että Yhdysvallat ei salli sen paremmin Pohjois-
Korean kaiin minkään muunkaan pikkumaan suorittaa vakoilu-leötöga
rannikkoalueittensa ilmatilassa, Ja sen,mikä kansaim-välisen
oikeiiskäsityksen mukaan sopii kanalle, täytyy kelvata
myös kukolle . kiinnitti huomiota myös siihen
Sanottakoon Canadasta mahdollisimman yksimieUsesti ja suureen kansalliseen tappioon,
kuuluvasti, että Yhdysvaltain pitää jättää Pohjois-Korea rau- P^^^^ köyhyys aiheut-haan,
lopettaa vakoilulentonsa Korean ilmatilassa ja tuottaa Canadan kansalle ja valtiol-
Japanin merelle nyt keskittäraänsä suuret merivoimat pois .
ennen kuin joku provosoi joko Washingtonin tietäen tai tietä- joidenkin piirien
mättä uuden "Tonkinin lahden selkkauksen". varoittaneen Canadan talous-
Me liitymme niihin hyvää tarkoittaviin camdalaisiin jot- neuvoston jasenia, että "nyt ei
ka toivovat ja vaativat, että Ottawan tulisi nyt puhua avoi- f ^ " ^ " ' ^ ^P^^^ vetaa
mesiti ja päättävästi rauhan puolesta. Ihnoittakobn liittohallitus koyhyyskysymystä esille, kun
Washingtamlle, että Canada sanoutuu etukäteen irtit kaikista va tiovallan toimesta yntetäau'
mahdollisista selkkauksista mihin Yhdysvaltain nykyiset toi- ^ ^ J ' . ^ ^ menojen lisääntymistä,
menpited; Pohjois-Korean lähettyvillä ehkä johtavat. Esittä- ^ " " ^ sanomattakm on sel­koon
liittohallitus" Washingtonille vakavamieUsen toivomuk- professori McQueen
sen, että. Korean sotaa ei saa uusia, ja että amerikkalaiset me- koyhyystilassa elä-rivodmat
ja; tiedustelukoneet on vedettävä pois PohjöiS-Korean
tuirttumasta.
hipun asuntokysyrnyksiä koskevia
lakiehdotuksia, joista muutamat
on laadittu Hellyerin asuntokysy^
mystä tutkineen "työryhmän" eh­dotusten
perusteella.
Pääasiallisena toimenpiteenä-käsitetään
kuitenkin olevan sen,
että National Housing lain ta­kaamien
kodinrakennuslainojen
kattoraja korotetaan 18,000 dol­larista
25,000 dollariin ja lainan
maksuaika jatketaan 35 vuodesta
40 vuoteen.
Luettuaan pääministerin pur
heen mr. Hellyer sanoi, ettei tä­mä
lakiehdotusten nippu käsitä
hänen tekemiään ehdotuksia.
"Mutta olen siltikin Iloinen,
Neljänneskin leipää on parempi
kuin ei mitään."
Hellyer sanoi hänestä tuntuvan
siltä, että ellei hän olisi eronr
nut, niin näiden lakiehdotusten
esittäminen olisi pitkistynyt. " K y
S3nmykselle ei olisi' varmaankaan
SYNTY^AÄ•
PÄIVIÄ
Erkki Randall.; Toronto, Oat.,
täyttää lauantaina; toukokuun 3
päivänä 83 vuotta.
Maiju Wäisänen, Sacnkmento, Ca-lifornia,
täyttää lauantaina, toukok.
3 päivänä 76 vuotAa.
Antti Pitkänen. Port Arthur. Onl.
täyttää sunnuntaina, toukokuun 4
päivänä 70 vuotta.
Mrs. Fiia wata, Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina, toukokuun 5
päivänä 85 vuotta.
Anselm Kääriäinen, VVhitefish,
Ont. täyttää maanantaina, toukok.
5 päivinä 76 vuoUa.
Vilma Niskanen, Bj-uceMine,
Ont. täyttää tiistaina, toukokuun 6
päivänä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivolitksiin.
annettu tätä prioriteettia'!, nanoi
hän.
Trudeau kiisti vihaisesti alahuo
neessa syytökset, että hallitus ei
ole ollut toimelias asuntokysy­myksessä,
jä että HeUyerin teke­mät
lainlaadiritaehdotukset jätet­tiin
tahallisesti esittämättä ennen
kulkulaitosministerin torstaina ta
pahtunutta hallUsjiksesta eroamis­ta.
NHA-lainojen^ kattorajan" ko­rottamisen
ja maksuajan pidentä­misen
lisäksi hallitus aikoo ehdot­taa:
Helpotusta NHA-lainojen saan­tiin
vanhojen rakennusten korjaa­miseksi,
mutta määrittelee van­haa
-kotia varten 'myönnettävän
lainan $18,000, nykyisen $10,000
asemesta.
Supistaa lainojen vakuutusku^
luja 50 prosentilla.
Tarkistaa lainojen korot, nos­taen
niitä ylös tai laskien, joka
viiden vuoden päästä lainan voi­massaoloaikana,
riippuen kauppa-teleniiseksi
lairiärahastoon.
Korottaa ei-voittoa -tuottavien'
ä&untoyritysten peruslain^määrää
nykyisestä 90 prosentista 9b''jÄ"ö-senttiin.
Tehdä varaus rajoitettuja osin­koja
maksavia j a ei-voitto ja tuot­tavia'
yhtiöitä varten, jotka ra­kentaisivat
oppilaskote ja j a asun
toloita. Näille yhtiöille myönnet­tävät
laipat on tällä, hetkellä r a ­joitettu
suuria asuntbtalpyrityk-siä
yartep. _
Myöntää hallitukselle vapaus
tarkistaa lainojen suhteet ja r a -
joitu_kset ajoittain.
G3C:ftä pyydetään
pelastamaan ; ,
"Dön M'esser-Show"
Haiifax. 4- TäSatä lähetettiin vii-kpnlopulla
y l i 4,000 kirjettä CBCrh
presidentti Georg^ F. pavidsoriille.
Kii)jei.ssä protestoidaan sitä vastaan
kun CBC on päättänyt lopettaa Don
Messer-ohjelman täimän ohjelmakau
hinnoista uuden pääoman houkut- den päättyes.sä.
canadalaisesta eli tasaluvuin pu
huen 4,000,000 .henkilöä.
Pysyvästi köyhyydentilassa
eläminen aiheuttaa näille mil­joonille
canadalaisille sanoin­kuvaamattomia
vaikeuksia niin
henkisesti kuin aäneellisestikin,
sillä kuten esimerkiksi suioma-lainen'
sananparsi asian esittää,
•'kun köyhyys tulee ovesta si­sään,
niin rakkaus lentää ik­kunasta
ulos".
Mutta professori McQueen
MISSÄ VIKA?
Mistähän oikein mahtaa johtua
että ihmiset saattavat olla niiri
kateellisia ja vihamielisiä toinen
toistaan kohtaan? Missä on se hyr
vyys ja yhteiflymmärrys, mitä
meille on opetettu? Sitä ei näytä
olevan oikein monellakaan.
Me tiedämme suurin piirtein,
että tässä maailmassa on paljon
vääryyttä, mutta miksi sitä pitää
olla niidenkin ihmisten keskuu­dessa,
-jotka pitävät itseään jär­jestäytyneinä
työläisinä?
Miksi muutamat ihmiset eivät
voi olla rehellisiä vakaumuksel­leen,
jonk.i vuoksi he ovat toimi­neet
vuosikymmeniä? . M i k s i ' he
eivät voi kohdella osatovereitaan
tasa-arvoisina?
Joka viides köyhyydessä
vät canadalaiäet eivät voi antaa
läheskään niin suurta ja arvo­kasta
panosta Canadan talous­elämän
kehittämiseksi, minkä
he antaisivat taloudellisesti pa­remmassa
asemassa asemassa
ollen.
Kysymys ei siis ole "vain"
köyhien auttaniisesta sellaise-
Kuten on uiutistiedoisssa kerrottu, York yliopiston profes­sori,
David McQueen sanoi viime viil<tolla, että jok»' viides
• canadalainen elää nyt köyhyydessä eli puutteessa.
Ja (tämä aikana jolloin poliitikkomme puhuvat""hyvin- naan, vaan köyhyyden poista-vointikaudesta"!
• misesta niin, että nyt puuttees-
Kuikaan ei kiellä sitä tosiasiaa, etteikö Canadassa vallitse sa elävät ihmiset ja heidän lap-nyt
'suhitJeellisett hyvä aika. Suuryhtiöt, pankit ja finianssilai- sensa voisivat antaa entistä suu
ttokset kahmivat ennätysmääräiaiä voittoja. Rikkaat tulevat remman panoksen Canadan ke-
' päivä päivältä rikkaimmiksi ja osa työtätekeviltä ja keski- hittämiseksi ja voimistuttami-
:.luoödkalaIsista on saanut itselleen jossakin määrin toimeeintur seksi. Taistelu köyhyyden puo-lomalhdollisuudelt.
lustamiseksi voi siis muodostua
Mutta kuten David Grollin johtamalle köyhyyspulmaa tul- kansakunnalle hyvin tuottoi-kivaaJle;
seiiaatin komitealle esitetyssä professori McQueenin saksi tulolähteeksi sen sijaan
raportissa osoitetaan ,köyhyyden olosuhteissa ei ole vain jot- kun köyhien ihmistein täytyy
fcut alueet ja paikfcakuravatOtäramildöo, intiaanien' resen/aa- nyt turvautua valtion avustuk-tlot
jne) vaan myös monet-työssäkäyvät perheet, joiden ela- seen samalla kun heidät este-tukaen.
hankkijoina on alle 65-vuotiiafita meihiä. Työttöniät ja tään kurjan talousohjelman pe-dipaikitut
työläiset, pikkufarmadit, intiaanit ja es8dm)ot muo- rusteella antamasta kaikkeaan
doistiav^ Canadan kiöyhien ydinjoullaon — ja heitä on Canadan oman ja kansakunnan^ elämän'
talousneuvoston tutkimuksen perusiteella yksi joka viidestä parantamiseksi.
Meidän kaikkien pitäisi tietää,
että kieroon kasvaneita lurjuksia
on paljon. Niitä voitaisiin nimit­tää
kirjailija Linnan sanoilla^ Jer­muiksi,
koska ne eivät ole misr
tään teoistaan vastuussa. Tällai­silta
henkilöiltä puuttuu inhimilli
Syyttä ja sivistystä., Maailman
kiertokoulussa luulisi ihmisen v i i ­sastuvan,
mutta näin ei ole käy­nyt
näiden ihmisten. Tällaisten
henkilöiden on turhaa ylpeillä hy-vänteoillaan,
niiden edesottamuk­set
eivät kelpaa kenellekään ope­tukseksi,
koska ne eivät edistä ke­hityksen
kulkua, eikä yhtenäisyy­den
aikaan saamista. Hajannuk-sen
puolesta ne puhuvat.
Missä on Se aate, minkä puo­lesta
olette mukana olleet? Näyt­tää
siltä, ettei niillä ole mitään
vakavaa pohjaa ollutkaan. Mutta
pitäisi ihmisellä olla niin paljon
selkärankaa, että hän tietäisi mi­hin
hän nojaa näinä vaikeina a i ­koina,
jolloin koko maailma kamp
pailee olemassa olonsa puolesta
sotaa vastaan ja puolustaa rau­haa
kaikilla voimillaan. .
— Justiina.
HUOMIO, PORT ARTHUR!
Kolme, kuukautta on aikaa tä­män
kesän suurjuhlaan. . . Vai
onko niitä vain kaksi? Sen pitäis'
ainakin olla varmaa, että Port
Arthurissa vietetään suurjuhlat
tänä kesänä oikein kahden eri
suomalaisryhmän aloitteesta. Tus
kin kumminkaan samaan aikaan
ja samassa paikassa. Eihän nyt
toki, eihän se sovi suomalaiseen
kan.sanluonteeseen. että nyt niin
paljon voitaisiin yhteisistä asi­oista
sopia. . . Oikein aikakirjoi­hin
merkittävä tapaus oli se kun
suomalaiset sivistyneiden ihmis­ten
tapaan näyttivät Sudburyssa
Canadan lOO-vuoti.sjuhlallisuuk
sissa kuinka kauniisiin ja taiteel­lisiin
saavutu^tsiin he yltävät. joF
vaan haluavat. Niin siinähän se
onkin, kun halua puuttuu yhteis­työhön,
vaikka siitä olisi kaikille
osapuolille palja.sta hyvää.
Portarthurilaisillle esitän nyt
avoimen ky.symykscn tämän leh­den
palstoilla vastattavaksi. Ette
kö voisi mainostaa tämän kesän
suurjuhlasta edes hiukan, että ha­lukkaat
osaavat tulla .sinne oike­aan
aikaan ja paikkaan? Nykyi­sin
posti ei kulje lauantaisin ja on
muutenkin mitä sattuu; joten sen
tulemisesta ei ole paljon hurraa^,
mistä viime tietojen osalta. Myö­häistä
on silloin suurjuhlasta mai­nostaa,
jos juhlapaikalla ei ole
muita kuin omapaikkalaisia, siitä
yksinkertaisesta syystä, että he
eivät tienneet sinne tulla.
Allekirjoittanutkin toivoo vielä
kykenevänsä kompuroimaan tule­vaan
suurjuhlaan, koska on kai­kissa
aikaisemmissakin ollut, mut­ta
olisi se hyvä tietää mihin me­nee
ja koska. Meillä on sanoma­lehdissämme
ilmainen uutispal­velu,
kunhan vaan eri paikkakun­nilta
niihin tietoja lähetetään; A r ­vailemalla
voi tehdä vikapistoja.
Suurjuhlassa tavataan — Kos­ka?
. Amerikkalaiset käyvät Etelä-v^
ietnämissa Vapautusrintamaa
/astaan sotaa ainakin kahdella
/intamalla:'. värsihaisöt- sotavoi­mat
FN|li:n osastoja .vastaan ja
CIA sekä sen ohjaamat amerikka
laiset "neuvonantajat": palkkäsor
tureineen vapautusrintaman po­liittista
organisaatiota ja siviili-i^
äestöä vastaahi Viimeksi mainit­tua
sotaa kutsutaan nimellä Phoe-nix-
ohjelma.
Phoenix-ohjelman menetelmistä
ja päämääristä ei viralliseBti an-'
leta totuudenmukaisia tietoja.
Eräästä amerikkalaisesta bikeu-ienkäyntipöytäkirjasta
käy kui­tenkin
ilnii eräitä perustosiasioi-a.
Salaisen palvelun kurssilla ol­ut
sotilas, jota .valmennettiin,
"neuvonantajaksi" Etelä-Vietna-nlin,
kieltäytyi kesken koulutus­ajan
aseellisesta palvelusta. Jotta
hänet olisi hyväksytty aseistakiel­täytyjäksi,
täytyi hänen nostaa
oikeusjuttu armeijaa vastaan; Tä­män
entisen'^teologian opiskelijan
j a nykyisen luutnantin todistus­aineistona
olivat hänen kokemuk­sensa
valmennuskurssilla.
Luutnantille ilmoitettiin kou­lussa,
että hän tuHsi johtamaan
18 hengen palkkasoturijoukkoa,
jonka tehtävänä olisi tietyllä maa
seutualueella paljastaa mahdolli­simman
monta Vapautusrintamal
le myötämielistä vietnamilaista,
/angita ja/tai tappaa heidät.
Upseerit, jotka salaisen palve­lun
kurssilla välittivät sotakoke-niuksiaan
kertoivat, että neuvon-mtaja
velvoitettaisiin mahdolli­sesti
kuukaudessa .tappamaan va­lintaan
50 ihmistä. Koulussa sa-:
lottiin luutnantille, että hän olisi
oikeutettu käyttämään mitä ta­iansa
tekniikkaa löytääkseen F N
'-i:n sissejä ja/tai heitä tukevia
hmisiä. Vietnamissa olleet up.see-
•it sanoivat, että usein olivat ää-
'immäiset kidutusmenetelmät tarr
leen. Esimerkkinä mainittiin
epäillyn siviilihenkilön ampumi-len,
pään irrottaminen j a muun
•uumiin pilkkominen. Palaset ase
ettiin kuolleen majan edustalle
varoitukseksi ja kehotukseksi
•nuille.
Haavoittuneilta sisseiltä kiris-ettiin
tietoja lupaamalla vain
niitä vastaan lääkärinapua. .; T a ­vallisesti
lia&vöittuhut; : jätettUn
menehtymään tai' palkkasoturit
teurastivat hänet. Eräs Vietna-naissa
ollut neuvopäntajtf Itertol
"suurennioisesta :huvista''v jota
loukkuun joutuneiden sissien^tiEip-paminen
oli tuottanut häiaelle.
Kurssin muuan toinen opej[ts^a
oli sittemmin luonnehtinut. eÄdellä
mainittua neuvonantajaa.miehek-si,
joka ei välitä'siitä voittavatkb
amerikkalaiset vai ei, vaan pitää
pääasiana sod[an jatkumista. •
Vielä ratkaisemattoman oikeus
jutun nostaneelle luutnantille ope
tettiin, että Phoenix-ohjelman tar
koituksena. on vangitsmisilla, pe-lottejulla
j a tappamisella saavut­taa
se mihin ei ole pystytty ta­vanmukaisella
sodankäynnillä.
Luutnantille tehtiin selväksi, että
mikäli USA häviää sodan tai hän
joutuu vangiksi, voidaan hänet
iuomita sotarikollisena Nurhber-
?in oikeudenkäynnissä ja Gene­ven
konventiossa esitettyjen.peri­aatteiden
nojalla. — M . H .
Tupalkan mainontaa
rajoitettaneen
myös Ruoltsdssa
Tukholma. — Ruotsin valtion ku­luttajaneuvosto
yrittää saada aikaan
rajoituksia tuipafcka- ja.alkoholimai-nontaan.
Se kuiva, joka luodaan
useimmissa tupalkkaäiaihokassa tu-pakairpolton
viehätyksestä on val­heellisuudessaan
irvokas, sanotaan
kirjelmässä, jonlka neuvosto on lä­hettänyt
haJlituikselle.
Erityisen silmiinpistävänä neuvos­to
pitää sitä mainontaa, ,jolka kol^
distuu nuorisoon nuorison i h ^ t e i -
qen ja tunnelmaa luovien ympäris­töjen
avulla. Tuottajien ja maahas-luottajien
välinen tupatkkamainonta-sopimus
Ruotsissa ei ole ikuluttajar
neuvoston mukaan riittävä.
Neuvosto toivoo muita toimia ja
esittää harkittaivaiksi tupaikikamainon
nan kieltämistä kokonaan.
HYVIÄ POIKIA.
Kuultua: "No, olen ylpeä pojista­ni,
ei ketään heistä ole pantu l i n ­naan
eikä valittu lainlaatijakuntaan',
ja minun mielestäni se on hyvää
menoa.''
SOSIAALIHUOLTO ON
PUUTTEELLISTA
Ontarion sosiaalihuoltobudjetti oli 6
tunttia kestäneen arvostelun kohteena
Toronto. — Ontarion maksama
sosiaalihuolto keskinkertaiselle
perheelle on noin $1,500 vähem­män
kuin se $4.200, jonka Cana­dan
talousneuvosto sanoi olevan
välttämättömän perustoimeentu­lon
tasalla pysymiselle, sanoi
Stephen Lewis (NDP-Scarbo-rough
West) tiistai-iltana.
"Maakuntahallitus tietää, etta
se ei maksa riittävää sosiaali-huoltokorvausta,
mutta tämän
asian korjaamiseksi tehdään hy-,
vin vähän", sanoi Lewis lain-laatijakunnassa
sosiaalihuoltomi­nisteriön
kustannusarviosta kes­kusteltaessa.
Hän sanoi, että Ontariossa .so­siaaliavustukselle
oleva neljän
hengen perhe saa vuodessa $1,404
ruokaa, vaatteita ja muita koti­tarpeita
varten sekä myönnytyk­siä
lämmitystä ja asuntoa var­ten,
mikä nostaa kokonaissum­man
$2,634.
"Kuinka sosiaaliasiain ministe­ri
voi sanoa, että hänellä on riit­tävä
budjetti", kysyi Lewis.
John Yaremkon esittämään so-siaalimenobudjettiarvioon
koh­distuneessa
kuusi tuntia kestä­neessä
NDP-jäsenten arvostelus­sa
soimattiin sosiaaliministeriä
siitä kun hän oli jättänjrt vaali­matta
sitä seikkaa, ettei hänen
budjetistaan voida tehdä vähen­nyksiä
osana maakuntahallituk­sen
vuoden 1969—70 "vyönkiris­tys-
ohjelman" yhteydessä.
" O n hyvin surullista jos so­siaaliministeri
ei saa yli $136,-
000,000 budjettiinsa maakiuinan'
$2,996,518,000 kokonaisbudjetis­ta",
sanoi NDP:n apulaisjohtaja
James Renwick.
Ontariossa on 108,000 sosiaali­huollon
turvissa elävää henkilöä,
mukaanluettuna sokeat j a työky­vyttömät,
jotka tulevat saamaan
yhteensä $136.325,000 seuraavan
talousvuoden aikana.
PÄIVÄN PAKINA
M A K S A K A A M M E I L O I T E N VEROA
Meillä on kaikenlaisia !'erikois
viikkoja", mutta ei valitettavasti
kyllä "olkaa armeliaita" niitä
kohtaan, jotka joutuvat maksa­maan
verojna jopa 80 prosent­tia
tuloistaan.
Niin, nyt on tuloverojen mak­samisen
viimeinen hetki. Hyvä
tapa edellyttää, että ne jotka
saavat vähän takaisin tulove­roistaan,
täyttävät verokaavak-jotka
vaativat, kuten sanottu,
jopa 80 prosenttia vuosituloista.
Kun meille kerrotaan tällai­sesta
rosvouksesta niin se saa
meidät kaikki fariseusten lailla
iloisiksi siitä kun meitä ei sen­tään
veroteta "niin paljoa'M<uin
niitä isoisia. _ _
Joidenkin muiden tavallisten
kuolevaisten kanssa allekirjoit­taja
voisi kuitenkin uhrautua
keensa heti vuoden alussa hank- muutamaksi vuodeksi jonkun r a -
kiakseen saatavansa takaisin.
Ne taas, jotka joutuvat pulit­tamaan
joko enemmän tai vä­hemmän
lisää, jättävät luonnol­lisesti
verokaavakkeensa täyttä­misen
lain säätämään viimeiseen
hetkeen, eli huhtikuun 30 päi­vään.
Sitä pidetään kuulemma huo­non
luonteenlaadun merkkinä
jos lisäveroa maksava täyttää
verokaavakkeensa ennen huhti­kuun
loppua.
Tällä viivytyksellä ci ole tie­tenkään
mitään tekemistä vas-t
a a nhangoittclcmisen kanssa,
kaukana slitU! Me kalkin mak­samme
ilomielin veroa verojen
päälle.
Mutta suurina ihmisystävinä
meitä kaikkia vähän miltei i t ­kettää
ne suurituloisten verot,
harikkaan tilalle, vaikka hän
joutuukin maksamaan 80 pros.
tuloistaan eli peräti $800,000
miljoonan dollarin tuloista. Sii­tä
jäisi kaikesta huolimatta vie­lä
verovapaaksi tuloksi ,$200,r
000! Sellaisella summalla me t a ­valliset
Virtaset voisimme yrit­tää
jotenkin tulla toimeen •—
varsinkin jos voisimme yhteis­voimin
kirota niiden rikkaitten
"korkeita" veroja!
Viikko- ja kuukausipalkkaisil­ta
peritään tuloverot tllinmak-sujen
yhteydessä. Meillä ei ole
siinä asiassa nokan koputusta.
Mutta toisin näyttää olevan
niiden 'suurituloisten" kohdalta
jotka ovat kehittäneet monimut­kaisia,
mutta tehokkaita keinoja
tuloverojen maksujen välttämi­seksi
monissa tapauksissa aivan
kokonaan.
Yhdysvaltain entinen finanssi
ministeri tiedoitti tammikuussa,
että "Valtojen" puolella oli sil­loin
21 yli $1,000,000 vuodessa
hankkinutta henkilöä, jotka ei­vät
ole iähimenneinä- vuosina
maksaneet senttiäkään tulove­roa
j a 155 y l i $200,000 vuodessa
hankkiniitta henkilöä, jotka ei­vät
liioin ole maksaneet lainkaan
tuloveroa!
Business Week julkaisun äs­kettäisessä
numerossa oli tou-lukko
missä osoitetaan, että Y h ­dysvaltain
rikkaimmat pohatat
eivät maksa' keskimäärin muuta
kuin 30 prosenttia tuloistaan ve­roa;
j a että prosentuaalisesti ve­ronmaksut
vähenevät tulojen
noustua $1,000,000 jä siitä y l i !
Canadassa ei ole vastaavan­laisia
tilastoja saatavissa, mutta
ilman muuta voidaan pitää vr-mana,
että täkäläiset suurrik-kaat
eivät ole verojen maksusta
vapautumisessa amerikkalaisia
kumppaneitaan huonompia.
On sanottu julkisesti, että C a ­nadan
rikkain mies ei maksa
lainkaan tuloveroa!
Miten rikkaat tuloverojen mak
samisen välttävät, se on moni­mutkainen,
ttctcollisosti kehitet­ty
järjestelmä, minkä pintapuo­linenkin
esitys vaatisi tässä yh­teydessä
liian paljon tilaa.
Kysymys ei liioin ole verojen
"välttelystä" josta voisi ehkä
joskus joutua kiipeliin, vaan t u ­loveroista
"v a p a u tumisesta"
e s i m. kiinteimistökauppojen
avulla tai niin, että tulot muu­tetaan
verovapaaksi pääoman
"lisääntymisvoitoksi" (osakkei-^
den, klinteimistöjen jms. hinto­jen
noususta raataviksi tDloikäi) _
Yhtenä keinona on että muo­dostetaan
vissinlaisia holding--
yhtiötä jne.
Läkimiesmaailman etevimmät
miehet on kiinnitetty suuryhti­öiden
j a upporikkaiden miesten
palvelijoiksi nimenomaan äiinä
mielessä, että he etsivät, keksi­vät
j a kehittävät teorioita tulo­veron
maksuista "vapautumi­seksi":
Näin menettelevät ne, joiden
sanotaan maksavan veroa jopa
80 prosenttia tuloistaan! :
Samalla kun me nyt veron­maksujen
viimeisinä päivinä i t ­kemme
j a valitamme heidän UUr-keatä
kohtaloaan, me voimme
helpoitusta tuntien njaksaa' yhä
nousevat tuloveromme ja sanoa,
herra antoi; herra otti j a k i i ­tetty
olkoon hän ^oka pitää ca-nadalaisaotilaita
edelleen NAT­On
palveluksessa Euroopassa.
— Känsäkourd,