Vapaus, December 7, 1967

              Sivu 2 Tar^ai, joululk. 7 p. — Thursday, Dee. 7, 1967
VAPAUS
, (LIBERTY)
EDITORI W. EkLUND
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF-FINNISH CANADIANS
Eätabllshed NoVr ff, 1917
MANAOBRI a. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIAL 674>42e4
Publisbed thrlce weefcly: Tuesdays. Tbursdaya aod Saturdays by Vapaus
Pi^llshing Oo. Idmited, 100-102 Klm St. Weat, Sudbury; Ontario, Canada.
Mailing address: Box Q9
Adl«rtldng mtes Upon application, transIaUon free of^c^^
Authorized as second class mail by the Post'Office Depastment, Ottawa,
and for payment of poetage in cash, , Jr
IJANÄDIAN tÄNGUAGE-PRESSi m CLUB
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 USA:n:
3kk- 3.00 Suomeen:
lvk,$ll.oa,6kfc;$».75
Ivk. 11.&0, eUc. 6.25
Ihimsoikeidfisien päivänä
Tänä sunnuntaina, jiouliikuun 10 päivänä, tultee kuluneelloBi
19 vuotta siitä kun Yhdistyneet kansaJamnat jäijestö ihyväto-syi
ohjelmaansa ihimisoikeulksien julistuksen, mikä Täytäntöön
pantuna koskee jokaista ihmisltä» Tämä m ensimmäinfin kelrt
ihmiskunnan historiassa, jolloin ihmisoikeulksien puolesta- on
olemassa yleismaailmallisesti hyväiksytty määritelmä ihmis­oikeuksista.
;
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että nyt voitaisiin levätä
laakereilla, suUcea silmämme tosiasioilta ja olettaai, että kaäMd
on hyvin sikäli, että kaikkia ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisina
kansalaisina heidän rodustaan vakaumuifcsisrt^aan ja ihonväris­tään
huolimatta.
Päinvastoin on tänä ihmisoiikeiiksien vuosipäivänä todet­tava
että paljon on vielä töhtävää — että esimerkiksi Yhdys-
Vallat on kieltäytynyt ratifioimasta tätä yleismaailmallistaih-misoikeuiksien
julistusta nimendmaan siksi kun Washington
pelkää, että se vaikeuttaa neökieriväestön syrjintää rja sortoa
feotimaassa ja sitä eläimellistä tapaa, millä Yhdysvaltain ase­voimat
liittolaisineen vietnaimilaisia isänmaanpuolustajia kä­sittelevät.
Suorastaan tyrmistyttävää ihmisoikeukteien julistuksen
loukkaamista tapahtuu Etelä-Afrikassa ja Rhodesiassa, missä
pienet valkoiset vähemmistöit ylläpitävät avoimen iterrdrikO"
meöKon avulla "paremman rodun" yliherruutta. Kuvaavaa
myös on; että vissit länsimaat, jotka ovat valmiina pitämään
ylistyspuheita ihmisoikeuksien julistuksen kuinnfoiitt^^
katsovat sormiensa läpi sellaista epäi'n!hiimillistä rotusortoa mi­tä
esimerkiksi Britannian hallitus on toimettonmudellaan avus­tanut
Rhodesiassa.
Meillä täällä kotona, Canadassa on myös ihmisoikeuksien
timoilta jotaMn keskeneräistä esimei^kiksi ranskalaisessa Ca-nadassa
— maamme alfcua9uhkaista> intiaaneista ja eskiniois-ta
puhumattakaan. Selvää on että canadalaisten kansalaisoi-keuksien
turvaksi ja takeeksi olisi saata oikeulksien la!ki, mikä
olisi erottamaton osa maan perustuslaista.
Kaikl^ein räikein uusin esimeiikki Ihmisoikeuksien julis­tuksen
rikkomisesta on saatu Kreikasta, missä äärioikeisto suor
ritti jokin aika sitten vallankaappauksen ja perusti fasistisen
vailttakomennon.
Kreikka oli Ihmisoikeuksien julistuiksen yksi alleflkirjoit-tajamaa
» mutta viimeksikuluneitten viikkojen aikana on sieltä
saapunut suorastaan pöyristyttäviä tietoja Sotilasjuntan po­liittisten
vastustalj ien ja erikois^ti poliittisten vankien 'kidut­tamisesta
ja pahoinpitelystä. Tutkittuaan erästä '"iku^^^
vana" ollutta poliittista vankia, erään lääikiärin keitrotaan huu­dahtaneen,
"me olemme ohittaneet keskiaikaiset esi-isälnime!'.
Kreikasta tuileidienuutistietojen mukaan fasistiset virkailijat
ovat riisuttaneet alastomiksi "kuulustelun" ajadöi naisvankeja,
ja repineet yksitellen Heidän karvojaan pois "tunnustuksen"
saamiseksi. Midhiile jä naisille on pantii silmäsiteet ja sitten
viety "teloitettavaksi". Tyydyityksellä on todettava, että Krei-ban
fasistit joutuvat tämäntapaisista tepiätaan vastaamaan
asiaa käsitteleväUe eurooppalaiselle oikeusistuimelle — kiitos
siitä Tainsikari, Alankortiaiden, Norjan ja Ruotsin hallitusten
aloitteenteolle. ^
Kaiken yiläsänotun johdosta voidaan ehkä esitttaä kyy-niUinen
ajatus siitä, että YKnyhdeksäntoistavuiotta sitten hy­väksymä
Ihmisoikeu'ksien julistus on kokonaan merkityksetön
ele, ijoka ei die ehkiä sen paperin arybinieiij mille se on kirjoi-
'•••tettu:'
Näin ei onneksi iasia kuitenkaan ole. Sanonta, että "Roo­maakaan
ei rakennettu yhdessä päivässä" on otettava tässä
yhteydessä huomioon. Yuosisatojen ja -tmhaiisien aikana keftiit-tyneitä
tapoja, voimaisuhteitä ja möraalikäsiltteitä ei voida kä­den
käänteessä mitätöidä ja lähteä sitten eteenpäin ikäänkuin
mitään ei olisi tapahtunut. Päinvastoin on ymmärrettävää» etttä
esimerkiksi valkoiset orjavoudit Bbelä-Afrikassa jä Rihödesiais-sa
yrittävät l^syhsin ja hampain pitää kiinni vanhasta kömen-inosta
nimenomaan siksi kun se aritaa heille ja "heidän tauSta-mieihilleen
taloudellista voittoa, sekä taloudellisia jäsosia^sia
eituja. Sama pitää paikkansa Yhdysvaltoihin nähden, missä
tuirvarudutaan yhä enemmän niin kotimaisten) kuizi 'uHkoanais-tenMn
pulmakysym;ysten yliteydess^^ voimakeinojen käyttöön
tai ainein voimakeinoilla uhkaamiseen.
/ Vallitsevia puutteellisuuteia ei ole siis aiheu Ihmis-oifceuihsien
juhstuksen heikkous tai puutteellisuus vaan se,
että maailman yleinen mielipide ei ole kyllin voimakkaiasti
vielä saaniÄ^painpstetuksi sen täytäntö^
että Ihmisoikeuksien fulistii^^ tuiee vaati-inaan
joissakin tapauksissa paljon aikaan mahdollisesiti eräissä
taipaUteissa.'Sosiahsmiin siirtyniisfeaiitta, imutta se ei muutaj
toiseksi sitä, että nyt meillä on ensinwnäinien kearta ilimiskfih-nan
historiassa yleismaailmallinen määritelmä ihimisoikeulfl-sista
ja se tulee vuosi vuodelta yhä vaikultavamanaksi tdki-
• .jaksi., v./.-v''-'.
Ihmisoikeulksien julistuksessa on kaiMdaa^
ja tärtceimmissä niistä määritellään seuraavanlaisia oikeuksia:
— Kaikki ihmiset ovat yaipaita ja samanarvoisia Meillä
ön kaikilla samat oikeudet. _ _
, -r- Jokaisella ihmisellä on elämisen oikeus ja oikeus vapau­teen
ja turvallisuuteen rodvista, uskonnosta tai vafcaftmiukisc^
•.riippumatta..
— Jokaisella ihmisellä on oikeus naattia opetusta, oikeus
liittyä yhdistyksiin, kansalaisoikeudet sekä oikeus teftidä työtä
hyväksyttävin eftidoin.
Sökä kansalliselta että laansainväliseltä fcanaxalta katsoen
tarvitaan vielä paljon toimintaa ihmisoikeuksien saattami­seksi
voimaan lu^kkiaHla.
Muitta YKn hyväksymä Ihmisoikendcsien julistus, minkä
ENEMPI VAU»^
OSUUSÖtNMINTAAN
Motto: Alituinen muuttuminen
pysjiyä olotila.
Kaikki muuttuu. Sinä itse muutut-lakkaamatta
ja liävität aina jotakim
itsestäsi: Ja^ niin- käy koko maailman.
Muinaisajoista lähtien maailma on ol­lut
vakituisten muutosten ja vaihtumi­sien
daisena. Kun iluninav ensin il-ihaanttii
maanpinnalle, alkoii hän val­mistaa
työvälindtä, hanlddakseen it­selleen
ja omaisilleen asuntoa, vaat­eita'
ja> suojaa. Mutta muutoksia ta-
>aljitui jatUUvasti; Aakuperäisistä työ-väliheistä
siirryttiin monipuoliseimpiin.
Luolan asemesta alettiin rakentaa ta-
.oja, r
Kehittyi hallitusmuotoja. Nekin
iTHiuttuivah Vanhat tavat 'ja välineet
lävisivät uusien muotojen astuessa ti-allei
jbtka paremmin täyttivät ihmis­kunnan*
taipeet. Näin kaikki oli muut­tumisprosessin
alaista;
No jotka väittävät nykyisen tuotan­to-
ja jakelujäiijesteimän olevan pysy­väisen;
unohtavat historian opetukset.
He unohtavat että järjestelmiä on ol­lut
useita- — imetsäläiskausi, raaka-laiskausi,
feodalismi.
Ne ovat hävinneet ja tilalle nousi
jotain uutta. Samoin nykyinen jär­jestelmä
täyttää vain vissin historial­lisen
tehtävänsä. Sitten se muuttuu
uuteen järjestelmään, mikä parenmiin'
vastaa ja palvelee ihmiskunnan etu­ja.
Yhteistyö voittaa kilpailun ja sen
mukaisesti myöskin ihmiskunnan etu-
; jen palveleminen astuu yksityisvoittoi-lun
tilalle. Yhteistyö, -jota myös osuus-tohnintaliike
edustaa» syrjäyttää jär-jestehnän^
jossa muutamat omistavat
suunnattomat rikkaudet ja laajat kan­sanjoukot
elävät köyhyydessä. Tällai­sen
uuden järjestelmän rakentaminen:
on osuustoimintaliikkeen yhteiskunnal­linen
päämäärä.
••) .•. .•
Nuija ei voi milloinkaan tunkeutua
toisen miehen sieluun, mutta aate voi.
* • * . •. • •.
Terve .järki on vaistoa; kun sitä on
riittävästi se on neroutta.
— G. B. Shaw.
Ihmiset yhteiskunnassa ovat kuin ki­vet
kaariholvissa: ne vastustavat toi-siaah
ja samalla kannattavat toisiaan.
— Marica. .
Kaikki eläimet, lukuunottamatta ih­mistä,
tietävät että elämän päätarkoi­tuksena
on nauttiia. siitä.
— Samuel Butler. '
Progressiivisella verotukseliarasitet
tu liikemies oli lopullisesti päässyt
huolistaan! ja testamentti avattiin: . . .
ruumiini poltettakoon ja tuhka kuo­reen:
Päälle: Verotusvifasto: Ja si­sälle
lappu: Nyt olette saanut kaiken.
]. Jos ihmisen luonne muuttuu pääsee
hän hyvin pian selvyyteen ihmiskun­nan
todellisesta kutsumuksesta — luo­da
maailma uudelleen'. — Irene Laure;
(Läh(2ttänyt Sudburyn Co-Op Dairyn
valistusmies).
"ESKON PUUMERKKI»
MYÖS KIRJOIHIN
Olen mielihyvällä lukenut, että Va­pauden
laajennu^äätös yhtiöfc(*ouk-sessa
on herättänyt ansaittua huo­miota
Vapauden kannattajien ja lu-kijatn
keskuudessa. Tämä on todistee­na
siitä, kuinka rakas Vapaus on meil­le,
ja että sen jatkuva ilmestyminen
on yhteisenä huolenamme.
Lukiessamme niitä kirjoituksia on
tullut mieleen "iE.skon" ajatus, että
"minunkin:puumerkkini täytyy kiiijois:
ta löytyä", koska olin myös yhtiö­kokouksessa
mukana.
Olisi eihkä • ollut parempi jos tätä
kysymystä olisi käsitelty lehden pals­toilla
ennen yhtiökokousta, vaan pa­rempi
myöhään kuin ei milloinkaan.
Tästä asiasta kirjoittanut nimimerkki
"H. E : ta" lukuunottamatta, ovat huo­lestuneita
laajennuksesta johtuvista
kustannuksista, eivätkä suinkaan suot­ta.
Vaan kun otäimme huomioon Va­pauden
nykyisen työvoimapuutteen,
niin se ei voi jatkuvasti mennä kovin
pitkälle näin. On siis saatava lisää
työvoimaa toimitukseen ja latomoon,
vaikka ei laajennusta toteutetakaan ja
niinmuodoin työvoiman lisääminen ei
riipu läheskään kokonaan laajennuk­sesta
vaan jo olevasta työvoimapu­lasta.
Kun lisäksi huomioidaan .se tosiasia,
että tj'övoimapuulte€n vuoksi on nyt
teetettävä ainakin latomossa jatku­vasti
ylitöitä; niin ylityökorvauksesta
vapautuminen antaisi varoja lisätyö­voiman
hankkimiseen. Nämä ovat
mielestäni hyvin tärkeitä tekijöitä sil­loin
kun puhutaan lehden kustannuk-
..sisfa..
On myös sanottu, ettei Vapaus vas­taa
uuiislehtenä enää tarkoitusta. Us­kon
puolestani että lukijain joukossa
on vielä suuri osa, ainakin pikkupaik­kakunnilla,
mikä saa uutisensa esim;
vain yhden TV aseman välityksellä —
siis hyvin yksipuoliset uutistiedot, ja
harvallepa heistä tulee esim. suur­kaupunkien
päivälehtiä ja moniko
heistä saa täyden selvänkään niistä?
Jokatapauksessa ne uutiset ovat val­taosalta
sen mallisia, että ne tyydyttä­vät
vallassaolevien mieltä, kuten sota-
Pmitri Gudkov:
USAn POUTItKAN VANAVEDESSÄ
. Jaipantn pääinimslbeita Eäsaku Sa-ton
esiintymisissä USAn maitkian jäl­keen
on kaikumit sama sävel: jos ja-paniiladset
haluavat saada Okinavran
takaisin USAIta, on heidän kyettävä
puolusitamaan maataan omin voimin.
Näissä! sanoissa piUee avain niiden
fceskusitelujen ymmärtämiseen, joita
Sato'käviValkoisiessa talossa.
Ei ole salaisuus, että Japanin pää>-
ministorin ja USAn pmidentin vä^
lisissä keskusteluissa koskeiteltiin
Japaniin asemaa Yhdysvaltojen Aa­sian
poliitiiikassa. Vieitnanun sota
mukaan luettuna." Viime aikoihin
saakdCQ Japaiun hallituspiirit imA
yrittäneet aina!kin ulospäin näyittää,
ettär he noudattavat omaa poliittista'
linjaansa, joka muka poikkeaa US-An
politiikasta. Niinpä Saton tava­tessa
Johnsonin ensimmäisen kerran
vuonna 1965 eriteltiin nrni. päätös­lauselmassa
Japaniin ja USAn näkö­kannat
Aasian ongelmiin, Kiina ja
Vietnam mukaan luelttuina. Vuoden
1966 syksyllä Japanin 'pääministeri
kieltäytyi osallistu masita Manilassa
järjestettyyn USAn liittolaisten soti-laaHiseen
neuvotteluun, jossa pres.
Johnson oli läsnä. Kuten hong-kongilainten
lehti Far Eastern Eco­nomic
Review kirjoitti hiljattain, ei
Japanin asennetta voinut nimiHtää
puolueettomaksi, koska japanilaiset
monopolit hankkivat valtavia voitto­ja
sotilaallisista toimituksista US­An
armeijalle. Tänä vuonna nämä
'.oimitukset' nousevat samaisen leh­den
antamien tietojen mukaan puo­lentoista
miljardin dollarin tasolle.
Kesästä alkaen Japanin hallitse­vat
piirit eivät enää ole piftanroeet
naamioinnista; Tokion virallisissa pii
reissä on ilmoitettu uusi kausi alka­neeksi,
joka edellyttää "Japanin ja
USAn yhteistä velvollisuutta huoleh­tia
Aasian poliitHaäesta ja taloudelli>-
sesta stablltsuudiesta".
Lujittaakseen Aasiassa näyttele-määnsä
"uuitfta johtavaa osaa" japa-nilaiiien
diplomatia on r ryhtynyt
poikkeuksellisen aktilvisitn toimiin.
Muutaman kuukauden kuluessa pää-;
miujsiteri Sato on vieraillut Etelä-
Koreassa, Fomiosassa, Thaimaassa,
Malesiassa^ Singiaporessa, Laoissa,
Burmassa, Indonesiassa^ Etelä)-Vieit-namissa,
amoin Filii>pitoeillä, Uu^
dessa Seelannissa sekä Australiassa.
Japanin hallitus on myöntäno/t Kaak-kois-
Aasian maiden avusitamiseen
600nriljoonaa dollaria.
Kaikki nämä vierailut muodosti­vat
alkusoiton Saton USAn vierai­luille.
Neuvottelujen aattona asdois-la
perillä oleva Washington Post
kirjoitti, e^tä presidentti Johnson
yrittää saada Saton suostumaan sii­hen,
että Japani ottaisi entistä huo­mattavamman
osuuden Kaaklcois-
Aas:'an puolustuksessa; Koska halu
oli molemminpubleinen i€i suostu­muksen
saanti ollut kovinkaan työ­lästä.
Saton Japanin kansalle osoit­tamat
sitkeät vetoomukset olla vas­tustamatta
maan militarisointia pu­huvat
juuri tästä.
Selvästi näkyy, että Ok>nawa on
koko tässä jutussa vain syöttinä, joir
la yritetään suostutella Japanin yleis
tä mielipidettä. Wa9hington ei kui-
'enkaan antanut mitään konkreettis-sia
lupauksia Riukiun saarten (joi­hin
Okinawakin kuuluu) palauttami­selta.
Presidentti Johnson suostui
vain saaren amerikkalaisen yliko-missaarin
alaiseksi jäävän japani-lais-
amerikkalaisen komission perus
tamiseen, mutta mitään valtuuksia
se ei kuitenkaan .saisi.
Washingtonissa käydyt keskuste­lut
eivst ole kurniiaksi Saton halli-tuikselle.
Päinvastoin tlSAin likaisen
Vietnamin sodan avoin kannatus,
Pohjois-Viietnainin epäinhimaUsen
pommitulkset mukaan luettuina ai-neuitivat
huomattavan vahingon Ja
panin nauittimalle kansainväiliselle
arvovallalle.
Pääiministeri Saton Washi!ngtonin
neuvottelujen tulokset osoittavat
vain, em. Tokion, hallitus kääntö
ruoria jyrkästi samaan suuntaan tl-
SAn Aasiassa harjoittaman aggres­siivisen
linjan kanssa, edkä. tämä
kurssi lupaa Japanille mitään hyvää.
JOHNSON KÄRSINYT
VAKAVAN TAPPION
Kongressi hylkäsi verojön korotusesity*ksen —-
Huikeaa hudjettivajaitsta vaikea tasapainotttaa
Presidentti Johnsonin väellä ja
voimalla ajama verojen korostusesi-tys
10 prosentilla vielä tämän vuo­den
aikana on kärsinyt USAn kon-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Aliina Rautanen Redbridge, Ontario,
täyttää lauantaina joulukuun 9 pnä
74 vuotta.
Jenny Kangas, Sault Ste. Marie,
Ont.,. täyttää sunnuntaina, joulukuun
10 päivänä 72 vuotta,
Arvi Lahti, Sudbury, Ont täyttää
sunnuntaina, joulukuun 10 päivänä 73
vuotta.
Yhdymme sukulaisteni ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Wils(m vieirailule
Johmsonin luo
^ontoo — Pääministeni Harold
Wilsonin sanotaan viikon alussa
suunnitelleen, vierailua presidentti
;Lyndon B. Johnsonin luo Wasihing.
toniin ja ehkä myöhemmin päämi­nisteri
Kosyginin luo Moskovaan.
Yiksityiskohtaisoinpia järjestely­jä
ei Wa3hingtonln matkasta ole
tehty, mutta tarkkailijat arvelwat
täimän vierailnh taipaflituvan tammi­kuussa.
Pääminiseri Wilsonin tar-koituflisöna
on feegkustella' president­ti
Johnsonin kanssa Vietnamin so­dasta,
ikerrottijri tietoisista piireis-tä.'-''
V":;
l9. vuosipmvää tänä sunnun­taina
vietetääni on kuilteinkin
tärrkeä virStantolppa tiellä niitä
ilnnisöikeuksia toolhti, mritka
ovat Vidä niin monessa matassa
vain pelkkänä tulevaisuudfen-toiveena.
ja rotukiihkoilijoita, ja yleensä työ­väen
etujen vastustajia. Varsinkin
vaalien aikana näemme, kuinka tär­keä
uutistenkin välittäjä lehtemme on.
Vapaudesta saam.-ne lukea paljon sel­laisiakin
uutisia, mitä Suuren Rahan
lehdet eivät halua välittää, tai joitä ne
julkaisevat sisäsivujensa lokeroissa:
Kyllä Vapaus pn v'elä suuressa mää-rin
uutislehtikin. ^^^^^ V • :
On myös ehdotettu kerta viikossa
ilmestyvää vähän suurempaa lehteä,
jossa olisi enemmän tieteellisiä kir­joituksia
elämän eri aloilta. Kuinka
moni meistä jaksaa syventyä pitem­pien
artikkelien lukemiseen, varsin­kin
jos niitä tulee useampia, samalla
kertaa, kun toisinaan i jää nytkin toi-mituspalstan
kirjoitukset lukematta.
Henkilökohtaise€f.sti en pyri vaikut­tamaan
sen paremmin laajentamisen
puolesta kuin Vastaankaan, sillä luu­len
ja uskon, että Vapauden johto­kunta,
toimitus ja muut eivät tule
tahallisesti lisävaikeuksilla katkaise­maan
varsan selkää, vaan että he tu­levat
harkitsemaan useamman kerran
ennen kuin yhtiökokouksen vissein ta-
!(Hisehdoin tekemää päätöstä ruvetaan
toteuttamaan.
Ilman muuta on selvää,"että jos en­nen
mainittuja työvoimalisäyksiä ei
saada, niin silloin ei olla puhetta­kaan
lehden laajentamisesta. Tärkeim
pänä hetken tehtävänä on siis joten­kin
tai jostakin saada lisää työvoimaa
Vapauteen. Olisihan pienempikin laa­jennus,
jos se voidaan yhtiökokouk­sen
viitoittamalla tavalla, eli lisäkus­tannuksia
aiheuttamatta toteuttaa, vis-
; gressissa vakavan takaiskun. Presi­dentin
esityksen mukaan yhtiöveroa
piti korottaa viime heinäkuun alus­ta
lukien 10 prosentilla ja yksityis­ten
tuloveroa lokakuun 1 päivästä
lukien niinikään 10 prosentilla. Pre­sidentti
Johnson oli . marsittanut
viikko siliten keskiviikkona viinr»eise-nä
oi jenkoitenaan edustajainhuo­neen
raha-asiainvaliblamnah kuulta­vaksi
; hallituksen huipputalouseks-perfit;
Valiokunnan puheenjohtaja,
ilmoitti kuitenkin, että yksin ajalli­sesti
valiokunnan on mahdoton saa­da
asiaa tutkituk.si ja siten edusta-
Edu-stajainhironeen raharasiainva-liokunnassa
kuultiin valtiovarainmi­nisteri
Heni7FowIeria, keskuspank-kineuvositon
puheenjohtajaa McChes
ns-y Martinia ja budjettitoimiston
päälliikköä Charles Schultzea. Kaik­ki
kolme vakuuttivat, että tulevai­suuden
näkymät ovat vaaralliset, el­lei
veix)jen koi-otusesityksiä hyväk­sytä.
"Inflaatio ei ole enää uhka,
VäaTi todellJsuus: USA ei voi enää
asettaa riskin alaiseksi valtion tulo-,
jen ja menojen saaVtamista järjes­tykseen",.
lausui Martin. "Minä ko­rostan
mitä vakavimmin, että kansa­kunnan
talouden voima ^ sekä kOi^
fimaassa että ulkomailla — riippuu
ratkaisevasti tasapainosta. Teillä, on
keinot ja teidän on tehtävä valinta",
USAn pommifirkset
uhkaavat
Kambodzhaa
Pnom Penh. — Kambodzban val-tionoäämies
nrinssi Norodom Siiia-nouk
. kehoitti viime viikolla kan­saansa
vabnistautumaan amerikka­laisten
pommitusten ja miehityksen
varalta. Hän pyysi samalla Kam­bodzhan
asevoimien komentajaa jär­jestämään
Kambodzhan joukoille
5:ssikoii!utusta «a tutkimaan passii­visen
vastarinnan periaatetta.;
Tämä johtuu Yhdysvaltain lehdistön
"Kambodzhan vastaisesta kiihkeästä
kampanjasta", jossa prinssi Sihanou­kia
syytetään Vietkcngin sissien suo­jelemisesta.
Jos Kambodzha pakote­taan
sotaan, joutuu koko Kaakkois-.
Aasia sodan pyörteisiin lyhyessä ajasr
sa, prinssi jatkoi'.
Vaikka Kambodzhan ja Vietkongin
välillä onkin suullinen riisiä ja lääkin^
tätarvikkeita koskeva sopimus, on
Kambodzha kieltäytynyt toimittamas­ta
sisseille sotilaallista tai aineellista
apua. Kambodzha ön: myös vastusta­nut
Vietkongin sissien hoitamista Kam
bcdzhassa, Sihanouk jatkoi.
Pekingin radio lupasi maanantaina
tukea Kambodzhaa, jos Yhdysvallat
hyökkää Kambodzhaan. Kambodzha
on Kiinan hallituksen lausunnon mu­kaan
oikeutetusti torjunut Etelä-Viet­namin
presidentin vaatimukset, jonka
mukaan joukoilla on oikeus Kambod­zhan
rajan ylittämiseen ajaessaan Ca-kaa
Vietkongin' sissejä.
Bakteeriaseeseen
suurta huomMa
jainhuoneen hyväksyttäväksi vielä koristi puolestaan budjettjtoimiston
ennen vuoden loppua.
USAn budjetissa odotetaan lähes
30 miljardin dollarin vajausta. Pi-e-sidentti
Johnson oli laskenut saa­vansa,
vajausta supistetuksi yhteen-
.sä 16 miljardilla dollarilla, joten
vajaus olisi jäänyt alle 14 miljar­diksi
dollariksi. Kongressi on jo ai­kaisemmin
supistanut menoja noin
4;2 miljai-dillä dollarilla, yerojen
koi-61 uksilla John.son oU laskenut
saavansa kokoon 7:4 miljardia dol-'
laria sekä poistamalla eräitä ei-si-dottujasiviilimenoja
4.1. miljardilla.
Hän on kaavaillut myös puolustus­määrärahojen
supistamisia noin 10
prosentilla, mutta tämä supistus ei
olisi koskenut ollenkaan Vietnamin
sodan aiheuttamia menoja.
sinä merkkinä siitä että pyritään
eteenpäin. Aika ja kehitys tulee tie­tenkin
näyttämään mitä voidaan teh­dä
ja mitä ei. — A.N., Toronto, Ont.
päällikkö Schulze:
Edustajahuoneen raha-asiainvalio­kunnan
puheenjohtaja Willbur Mills
joka on vastustariut koko verojen-korotushankelta,
vastasi puolestaan,
että Englannin punta on devalyoitu
ja dollari on nyt joutunut ja jää
ehkä pitkäksi arkaa eteenpäin anka­ran
paineen alaiseksi ja on muitakin
tekijöitä, jotka vaativat aikaa ja har­kintaa.
Tämän johdosta on mahdo­tonta
saada edustajainhuoneessa lä­pi
verojen koi-otusesityksiä vielä tä­män
Vuoden aikana. Siispä Johnso­nin
verojen korotusesitys ajautui tä­män
vuoden osalta karille. Asia saat
taa tulla uudelleen esille vasta jos­kus
maaliskuussa. Esitys voi epäon­nistua
tällöinkin, sillä kongi^essin
enemmistö on osoittautunut halutto­maksi
päättämään verojen korotuk­sista
edes ensi vuonna, joka on
vaalivuosi.
Lontoo. — Yli 700 tiedemiestä
siionttaa jatkuvasti tutkimaksia bak­teriologisten
aseiden kehlttämisdcsi
USA: ssa Marylandin osävaldossa si­jaitsevassa
biologisessa tieteellises­sä
tutkimuske^uksessa, kirjoittaa
eniglantilaisen sanomalehden The
Observerin huomioitsija AiidreW'
Wilson viitaten Harvardin yliopiston
opettajan tn"Victor Saidelin puhee­seen
lääkärikonferenssissa Lontoos­sa.
, . ••':'[;
TchtoriSaidel ilmoitti, että Y h ^ -
valtojen sotilasviranomaisten solmi-^
mien sopimusten mukaan bakteriolo­gisia
tutkimuksia harjoittavat tällä het
kellä Pennsylvanian ylic^isto, John
Hopkinsin yliopisto Baltimoressa jä
Hartfordissa/Turismin tieteellisen tut
kimuskeskuksen" nimellä toimiva
laitos. Tämän lisäksi tutkimuksia suo­ritetaan
myös Arkansasissa olevassa
tukikohdassa, jossa työskentelee 1,400 ;
henkilöä.
Utahin osavaltiossa sijaitsee ampu­marata,
jossa suoritetaan vastaavia
kokeita eläimillä.
Kyllä sitä on muata mänty vua
ee 00 nukuttu, sano ukko kun lapsi-laoman
näki.
Kiuruvesi
PÄIVÄN PAKINA
AJANKOHTAINEN KIRKON JULKAISU
Eräs juuri ilmestynyt canadalainen
kirkko-julkaisu, missä julkaistaan
kolmentoista huomatun henkilön kir­joitukset,
esittää hyvin kirpeätä ar­vostelua,
siitä taktillisesta tuesta ja
kannatuksesta mitä pääministeri
Pearsonin hallitus on Yhdysvaltain
hyökkäyssodalle Vietnamissa anta­nut..;;-:
Tämä Canad^n^ Yhdistyneen kirkon
nä askeleena rauhanneuvotteluja
kohti Yhdysvaltain hallituksen pitäi­si
lopettaa PoKjois-Vletnamin pom­mituksen,
mutta kirjan eli julkai­sun
toimittaja tri Donald Evans sa­noo,
että mr. Martinin syyskuussa
esittämä "qjävarma" vetoomus Poh-'
jois-VietnamitTppmmituksen lopetta­miseksi
"tuli aivan liian myöhään".
dellisesti muutettava, hän selittää,
ryhtymällä, päättävästi vastusta­maan
Yhdysvaltain ohjelmaa Viet­namissa,
vaikka se aiheuttaakin
"harmistuneisuuUa ja ärtyneisyyttä
Valkoisessa .talossa".
Toimituskirjoituksessaan tri Evans
arvostelee Canadan kansainvälisten
asiain instituutin pääjohtajan, John
julkaisu, tai oikeammin kihja (Peace pappi ja hän toimii Toronton yli-
Tri Evans ön Yhdistyheeh kirkon^ Holmesin kirjoitusta, mikä julkais-
Power and Protest) eli "Rauha,
vaha ja protesti", käsittää kaikkiaan
314 sivua. Siinä on kolmetoista efs-seetä
j a kirjan hinta on $2.95. .
Se ilmestyi maanantaina ja ulko­ministeri
Paul Martin sanoo kirjoit­tamassaan
esipuheessa, että kirjassa
"on paljon sellaista 'mistä olen pe-nrateeiiisesti
eri mieltä".
Yleisesti puhuen kirjassa oh syy­tös,,
että Canadan hallitus on näyttä-nut
moraalisen johdon puutetta sillä
kun emme ole kansakuntana viralli­sesti
sanoutuneet irti Yhdysvaltain
Vietnam-ohjelmasta. '
Kirjan esseet on kirjoitettu ennen
kum ulkoministeri Paul Martin muu­tama
viikko sitten esitti hallituksen
virallisen kannan, että ensimmäise-opistossa
filosofian apulaisprofesso­rina.
Hän sanoo tässä kirjassa avoi­mesti,
että Canadan "äänettömyys-diplomatia"
on Vietnamin kysymyk^
sessä epäonnistunut.
Hän kirjoittaa:
"Ainoa todistus, mihin Pearsort voi
viitata, on se, että amerikkalaiset
eivät ole; vielä tuhonneet kokonaan
PoHjpis-Vietnamia. Ja ainoa vuoto-tieto-
todistus Canadan välittely yri­tyksistä;
viittiaa tbtaalliseen tehotto­muuteen
ja epäonnistumiseen."
•Tri Evans sanoo Canadan hallituk­sen
edustajain lausuntoihin sisälty­vän
"Amerikan tahin" hyyäksymi-sen,
että Pohjpis-Vietnamista on teh­ty
joukkomittainen hyökkäys Etelä-
Vietnamiin.' Tämä asenne olisi täy-taan
kahdentoista muun es.seen yh­teydessä
tässä julkaisussa. _
Mr. Holmes, joka pn aikaisemmin
toiminut Canadan ulkoministeriössä,
esittää mielipiteen, että"Yhdysval-tain
ohjelman tuomitseminen julki­sesti
ei aiheuttaisi muuta kuin yh­dysvaltalaisten
päättäväisyyden , i i - .
sääntymistä Canadan ja Yhdysval­tain
välisten suhteiden suurella hin-
•nallä.
Kysymys ei siis ole mr.-Hplmesin
mielestä lainkaan esimerkiksi "oi­keudesta"
tai "vääryydestä" tai
hyökkääjän" ja "hyökkäyksen" uh­rin
välisistä suhteista, vaan siitä,
mikä on muka "edullista" Canadan
ja Yhdysvaltain välisille suhteille!
. Toisin sanoen mr. Holmesin näkö­vinkkelistä
katsoen Yhdysvaltain
hallitus saa tehdä kenelle tahahsa,
ja milloin tahansa niin veristä vää­ryyttä
kuin haluaa ja voi, mutta
Canadan pitää olla silti "tuppisuu­na"
muka Canadan ja Yhdysvaltain
"suhteiden" säilymisen vuoksi!
On sekin moraalikäsite!
Ja kun tällainen moraalikäsite tuo­mitaan,
nihiulkomuiisteri Martin sa­noo
kirjassa olevan paljon sellaista,
mistä hän on perusteelliseesti eri
mieltä. Vahinko vain ettei hän sano,
onko hän eri .mieltä mr. Holmesin
moraaliasenteen tuomitsemisesta?
Canadan Yhdistyneen kirkon evaft-kelismi-
ja sosiaalipalvelulauiakun-nan
sihteeri, Rev. J. R. Hord sanoi
maanantaina, että tämä kirja on kii^
joitettu tarkoituksella herättää cana­dalaisten
keskuudessa keskustelua
kansainvälisistä kysymyksistä.
Kuten sanottu, kirjassa on 13 eri
esseetä; ja toimittaja tri Evansa on
puolestaan liittänyt omat komment- .
tinsa niihin. 1
Ajankohtaista ja tervettä keskus­telua
jotakin sellaista mihin pitäisi
sodan ,ja sodan ihannoimisen lumois­sa
elävien vissien papptsmiesten sy­ventyä
jonakin hiljaisena hetkehä,
varsinkin nyt jolloin pitäisi puhutta­man
myös käyfännön kysym^csenä
"rauhan ruhtinaasta" ja häneen
liittyvistä seikoista. — Känsäkoura,