1969-06-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ai; SivTi2' Torstai; kesäk. 19 -p. —- Thursday, Junfe Iflj-1969' INDEPENDENT LABOR ORGAN VAPAUS OP FINNISH CANADIANS f L I B E R T Y ) - EsbaOxUshed Nov. 6. Idl7 Adveritlstog aaitea •upoca appMcaitton, itganalteiMon tree o f chairge. " Seoomd dass MaU aEegistraitdoot Nuooljer 1076 ^- oMn, CANADIAN lANGUAGh P H E S s ' ^ ^ C l UB TnAU^HINNAT: Oanada^»: 1 vk: $10.00. 6 kk. $6J55 DSA:n: 8 kk. $3.00 SVK»ne«U: 1 vk. $11.00. 6 kk, W.7? l vk. $11^60, 6 kk. $6.25 Aina vain päin mäntyä Britaiiniän työvänpuolueen hallituksen viimeajikaisia .ed.^ott*" misia ja "suunnitelmia" seuratessa on miltei mahdotonta olla verta?wnätta pääministeri Harold Wilppnia mieheen, joka itae oksalla istuen katkaisee oksaa puun rungon puolelta. Paiia perii miekkosen, joka ^oksalla istuen katkaisee "istuinsijansa" rungon puolelta ja samoin H y sellaisille työväenjohtajille kuin mr. \yil-soniUe, joka kaikista kokemuksista huolimatta on valmiina lyömään omia kannattajiaan siinä toivossarettä, yoisi tehdä palveluksia niille, jotka eivät minkään työväenhallituksen tukea tarvitse eivätkä ansaitse. Uutistiedoissa kerrottiin viikon alussa, että oman puolueensa jäsenten ja erikoisesti ammattiyhdistysliikkeen voimakkaan painostuksen kohteeksi joutunut pääministeri Wilson oli suostunut siihen, että hän ei esitäkään parlamentin hyväksyttäväksi sitä lakiluonnosta, minkä mukaan "luvattomiin" lakkoihin osallistuville työläisille voitaisiin langettaa "sakkotuomioita". Jos tällaista työväenvastaista lakiluonnosta puuhaisi joku torypuolueen hallitus, niin sitä voitaisiin pitää "itsestään asiaan kuuluvana tekona". Mutta kun työväenpuolueen hallitus yrittää vastoin omien kannattajiensa toivomuksia ja vaatimuksia moisen lakitekeleejn hyväksyttää, niin se on jotakin erikoista. Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että pääministeri Wil8on ei ole vieläkään luopunut lakkovastaisista suunnitelmistaan. Ensimmäisestä luonnoksesta hänen oli luovuttava työtätekevien voimakkaan vastarinnan vuoksi. Mutta nyt kerrotaan, että Wil8onin hallitus suunnittelee jotakin toista lakiluonnosta, minkä tavoitteena on sama kuin edel- -täjänsäkin — "lakkojen kontrolloiminen", tosin ilman sakkotuo- :.-mioita. • • -'^ . . , Wilsoh sanoo lakko-vastaista lakisuunnitelmaansa välttämättömäksi maan viennin ja talouskehityksen kannalta. Hänelle ei näytä tulevan mieleenkään se, että lakkoja voitaisiin vähentää toisellakin tavalla — työskentelemällä niiden olosuhteiden korjaamiseksi, mitkä lakkoja aiheuttavat ja kehittävät. Tosiasia tietenkin on, että työväenliike yleensä, ja mikä tahansa todellinen työväenhallitus, tarvitsee lakkovastaisia lakeja yhtä vähän kuin sielunvihollinen tarvitsee toiminnastaan "pyhää vettä". Mutta kun Britannian talouselämän pomot ja kansainväliset pankkipiirit sanovat; että lakkovastaisiin .toimenpiteisiin on ryhdyttävä, niin se näyttää painavan w W i l s o n i a vaa'an terällä enemmän kuin työtätekevieii ja loppukädessä koko kansakunnan. yhteiset edut. Ranskan vaaleista Kuten yleisesti odotettiin — pääasiassa vasemmiston rivien hajaannuksen vuoksi, josta päävastuun kantaa sosialidemokraattisen puolueen johto — gaullistien ehdokas Georges Pompidou tuli sunnuntaina jatliovaaleissa valituksi Ranskan presidentiksi. Pompidoun vaalivoittoa sumentaa kuitenkin suuresti se tosiasia kun kommunistien boikottikampanja sai niin suuren kannatuksen, että hän ei saanut lähestulkoonkaan valitsijain enemmistön kannatusta. Suuren vaalivoiton ensimmäisessä kierroksessa saanut kommunistinen puolue varmisti nyt poliittista asemaansa saatuaan noin kolmannen osan ranskalaisista valitsijoista vakuuttuneeksi, että parasta on olla äänestämättä näissä vaaleissa nimenomaan siksi, ettei voittaja voi sanoa edustavansa enemmistöä valitsijoista. Tämä heikentää luonnollisesti suuresti vastavalitun presidentin asemaa ja voimistuttaa vastaavasti opposition, nimenomaan kommunistisen siiven vaikutusvaltaa ja merkitystä. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka gaullisteilla on neljän-viidenneksen enemmistö kansalliskokouksessa, minkä vaalit toimitetaan vasta neljän vuoden kuluttua. Kommunistien saavuttama suuri vaalimenestys tulee epäilemättä vaikuttamaan tuntuvasti Ranskan poliittisen elämän kehir tykseen. Tähän viittaa mm. seuraava tosiasia. Vaalikampanjan alkupuolella Pompidou vihjaili, että hän tulee suhtautumaan hieman myötämielisemmin NÄTO:oon kuin presidentti Charles de Gaulle, että hän lopettaa Israel-vastaisen asevientikiellon, ja että hän on valmiina harkitsemaan sitäkin, että Britannia pääsee joskus tulevaisuudessa Euroopan yhteismarkkinajärjestön jäsenyyteen. Mr, Pompidou luopui kuitenkin tämäntapaisista vihjailuista ilmeisesti siinä mielessä, että suurta kansansqqsiota nauttiva kommunistinen puolue ryhtyi aktiivisesti vastustamaan häntä. Monet tarkkailijat ovat sitä mieltä, että yleispiirtein puhuen mr. Pompidou tulee seuraamaan edeltäjänsä, de Gaullen ulkopo- .liittista linjaa ehkä yrittäen keskittyä paremmin sisäpoliittisten ongelmien ratkaisuyrityksiin, minkä laiminlyöminen muodostui de Gaullen kompastuskiveksi. ~ Täällä Canadassa on sanomalehtien palstoilla käyty keskus-utelua siitä, miten Pompidoun valinta tulee- vaikuttamaan Ranskan ja Canadan suhteisiin, jotka muodostuivat viime vuosien ai* kana hyvin viileiksi. Pariisin osoittaessa suurta myötämielissryttä ranskalaista Canadaa, nimenomaan Quebecia kohtaan. Vaikka olettaisimmekin, että Pompidou ei esiinny tässä yhteydessä yhtä sär-mikkäästi kuin edeltäjänsä de Gaulle, niin melkoisella varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että Pariisi ei tule unhoittanaaan "merentakaisia sukulaisiaan" Quebecissa. Noudatetaanko Ranskan ja Quebecin välisten suhteiden kehittymisessä entistä paremmin pro-tokollasääntöjä, tai eikö, sen tulee aika näyttämään. Meistä tuntuu kuitenkin — puolustamatta lainkaan esim. de Gaullen sekaantumista Canadan sisäisiin asioihin, mikä on valitettavaatiHotta — . että Ottawan pitäisi py^rkiä suhteiden parantamiseen Pariisin kanssa— vetämättä siihen pyykkiin Ranskaa, Ranskan uuden presidentin edessä on paljon kotimaisia ja kansainvälisiä pulmakysymyksiä: Työtätekevien keskuudessa on ilmeistä tyytymättömyyttä talouskysymysten pohjalla; frangi on vieläkin' vaaravyöhykkeessä ja voi joutua devalvoitavaksi; maata-louskriisl ja inflaatio ovat pahenemassa'jne. Toisaalta uusi presir Pravdan mieMpdde: Labourhallitu^ ti pyri Euroopan turyaliituuteen Moskova, — Lonitaon viraHir sei piwit pw*s4^vat Elnirapp^if po|itw%^9spp l ^ l i p ^ s^lr västi maanosan jaon säuylitar MtÖY^t V. Nefcr^spY ja A, Oresrov viinie xdikolla Pravdas.- Eniglannissa otettiin mielen-kiimnoUa vaataiain VaxsQvan liir ton maiden Budapestin. vetoor mus EiMroopan tivnfallisuuskoa-f& ceassixi mutta .Englanni».,, haUitaeva|; piirit tekevät fcadkkenifa kät-kteäikseett ; EnglÄm^m kansalta didotustein todeilljsen ^ U i m . Kirjoittiajat toteavat, että Englannin johtajat ovat allekirjoittaneet kaksi englanitilais-neruvofitoliittolaista kommuni- TASA-ABVOISUUDEN PUUTTBEI^LISUUDESTA Paljon puhutaan ja kirjoitetaan naisten tasa-arvoisuuden puutf teellisuudesta miesten rinnalla. Mutta en ole nähnyt enkä kuullujt puhuttavan naisten tasa-arvoir suuden puutteellisuudesta toisten naisten rinnalla. Tätä kyllä iUne-nee melkein yhtä suuressa mitasr sa kuin naisten j a miesten välisen tasa-arvoisuudenkin puutteellisuutta. Naiskoulunopettajat ansaitsevat $800 kuukaudessa ja ravintolan kokkina työskentelevä nainen $200 kuukaudessa ja kokin työaika on paljon pidempi sekä työ. raskaampaa. Sairaanhoitajattarien työpalkan sanottiin: olevan $7,000 vuodessa, mutta naislääkärin palkka on yhtä suuri kuin miesjääkärei-denkin. Nyt alkaa olemaan jo monta ammattia, joissa naisilla on samat oikeudet, kuin miehilläkin, mutta naisten keskuudessa alkaa samalla esiintyä kohta suurempaa ei-tasa-arvoisuutta kuin miesten ja naisten välillä; Huomattava syy nai.sen ja miehen väliseen tasa-arvoisuuden. puutteellisuuteen on se kun nair nen joutuu synnyttämään lapsia j a ei voi niin ollen vaihtaa ammattiaan yhtä hyvin kuin mies. On kuitenkin olemassa monia ammatteja, joihin ei ole hyväksytty naisia. Ainoa maa on minun tietääkseni Neuvostoliitto, jossa nainen on tasa-arvoinen miehen rinnalla. Olin tavallaan hämilläni kun näin nuoren naisen pikajunan kuljettajana ja laivan kapteenina. Naisia on Neuvostoliitossa lääkäreinä enemmän kuin miehiä j a siellä on myös nais tuomareita. Tämä osoittaa: että naiset pystyvät eri ammatteihin yhtä hyvin kuin miehetkin. Äitiys on naisille suurena vaikeutena määrätyissä ammateissa, mutta kun tulee kysymys naisesta ja naisesta niin he molemmat ovat äitejä, vaikkakaan ei tasa-arvoi-sia palkkasuhteissa. Mutta eroa sitä on miestenkin palkoissa, joten tässä "yksilövapauden yhteiskunnassa" ei tule koskaan tasa-arvoisuutta, olkoon sitten kysymys miehistä tai naisista. Järjestelmän täytyy muuttua sellaiseksi, jossa kaikilla ihmisillä on samat elämän oikeudet. Suoraan sanottua asia on näin: "Niin kauan kuin meillä on miljonäärejä, meillä on myös kerjäläisiä." On suotta puhua tasa-arvoisuu-desta niin kauan kun raha on kaikkien arvojen mittana. Raha on juuri se ryöstöväline, joka riistää ihmisiltä tasa-arvoisuuden. Tasa-arvoisuus saavutetaan vasta sitten kun kaikilla ihmisillä on samat elinmahdollisuudet — I. S; SYNTYMÄ. PÄIVIÄ keaa, joissa he vakmittpivat valmiuttaan edistää tällaisen kori-ferenssm koollekutsumista. Nyt he 'eivät osoita TOinikäänlajsta halua toteuttaa lupauksiaan. Lontoossa koolla olliit- NATOin ydinsuiUinmjiitteluTyhmä käsitteli sininnitelmia ydinasesodan Mymisestä B u ^ Kaikkialla lahausr-iMii-tu^s&icv johtajat .-edistävät innokkaasti suuimitelmia Euroopan jaon sy-ventäiiniseksi ja jännity^^n. kii-ristämiseksi. , i':!, Kirjoittajat ovätim^jmi^tä-nöet Englaamissa • ja ^dteavat englantilaisten ik^nssa k ä g^ sä keskustelujen QSoajt^v^^^, että NATO on k^uan sitten mer nettänyt kaiiken. yiehärt-ylksen^ä Ertglaninin työläisten silmissä. Vl-me vuosien historia vahr Vistaa yhä ojiudelle^»*. että NA-säilyttää aggressiivisen por liflttjsei) j a sotrlaiallisen olemuksenpa ja eittä tämän liittoutuman' perustajat ovat luoneet sen haiottaakseen Euroopan vastakkain oleviini sotilaisliii(ttoihin, voimistaakseen maanosan jännitystä ijas päästääkseenjvaMoil-ieen IdlpavairuEJtelun.'; h Viilme aikoina on labour-hal-li^ qksen uM?topolittikassa ilmennyt yhä selvemmin pyrkimys saada Englannille johtava rooli Länsi-Euroopan asioissa lujittamalla omia asemia NATOn, eurooppalaisten jäsenmaiden jou^ kossa. Tällöin Lonitoossa toivotaan ^etted Washingt)onilla olisi mitään sitä vastaan, että juuri Englanti toimisi edelleen ame-riildcalaisen vaikutuksen levittä-jänä Länsi-Euroopassa. Itse Euroopassa Lontoo toivoo selvästi voivansa toimia yhtei's-työssä Bonnin taan.tumuksel 1 i - simpien piirien kanssa. Flirttiä näiden piirien kanssa jatketaan teihostetusUi huolimatta siitä, että Rieninmonopolipiiriit eivät jätä käyttämättä y^ään tilaisuutta , horjuttaakseen Englan^ nin taloudellisia asemia ja sitoakseen siten Lontoon lujemmin aggressiiviseen suuntaukseensa. Ilmeisen toteutumattomat las kelmat hegemoniasta Länsi-Euroopassa ja yritykset lujittaa s i ten brittiläisen monopoMpää-om^ an asemia ovat monista merkeistä päätellen nykyisen ulko-politiäikan lifMceelle panevina voimina niillä englantilaisilla piiTeillä, jotka pyrkivät asettamaan esteitä Euroopan turvallisuuden takaamisen tielle. Tä^ mä poljltiifcka on kaukana Euroopan todellisten tosiasiajn ymmärtämisestä, se haiskahtaa pniablailguudälita,. mutta ei ole silti vähemmän vaarallista Euroopan rauhalle eikä muodostu vähenunän turmiolliseksi Emg-lannin todelliaille kansallisille eduille. Helsinki. — Naisten maaHfl»«R* kongressi alkoi viime viikolla Heli singln kulttuuritalossa. Kokouksen Qsanott^ia oli saapunut Helsinkiin jo muutamia päiviä ennen kokouksen alkua maailman kaikista eri maanosista. Kokoukseen odotettiin valtups^ kunti§ 110 m ^ t a , kertoi Naittoi} I^anpainyälis^n , Demq)? rft^ttlsen Liiton pääsihteeri Cecile Hiige|. Kongressi käsittelee naisen rool i ^ yhtelpl^npflsft'. p^rheew?i4?i yöeläiiniässä, naisten osuutta täis-teiuM^' i k ^ n ^ i $ e i ' 'JtseB^ääiriia-misoik^ udeii, demokratian j a rauhan puolesta,, kertoi, pä^hieerf Hugel. — Erityisen solidaarisuutensa tulee kokous osoittamaan Vietnamin naisten taistelulle. Kokoukseen osallistuu 37 A f r i kan maata, 27 latinalaisen Arne* rikan, 22 Pohjois-Amerikan, 22 Aasian j a Australian, 27 Euroopan maata sekä 25 kansainväliltä järjestöä. Osanottajien yhteiamftärä nousee yli 500:n. minkä liaäkfii mukana on noin 800 suomalaista seuraajaa. Kokouksen tarkoituksena on auttaa naisia tule^fiaan tietoisikai omista kyvyistään sekä siitä, että heidän tulisi entistä tehokkaammin osallistua yhteiskunnallisiin liikkeisiin omien etujensa puolesr ta, korosti Cecile Hugel. U U T I S IA HelsinhiL>»r (S^oml-Sem^) r ^ . NikkeUnHäfb^a U&lui9»8 «ykiym Ni^tiliKlinuiirikiat ilmestyvät ylei-j^ itiiöni W^ siyiksym. Pieni erä Mitä rahoja jo tosin on Syosnei) Panikin itu>hreissa j a lisää-iiä^ vaiinisif(taain, miutta metallin piiuit^j^ vanhentunut epätaloudelli-nen sulatuislkälusto rajoittavat tuo^ tantoa. Uusi nikkeiliiniarikka ei suurestikaan eroa :i)yt ^ y t ä ^ ä olevasta h$fi!^adci«$ta. Kivvipijtti on alyan saniiai,;vain metaUin bobto niissä on hieman hopeaa sineontäväimipi — ai-n# rin u u t ^ . (US) Tuliti)Uiii^|U9Piis keskiUyy KesSco^ SOK ja OTK perustavat 18. k«4äte4«it? ^t^jaen ^tm hoi-tamaain keslkusliMeldein tulitikku-t^ llisuuitta. Tarkoituksena on keskittää (ulitilktkuteoHisuuden toiminnat yhdeUe yhtiölle. Aikanaan lopetetaan tehtaista se, jondca koneisto on vanhia Tuotannon yhdistäminen tapahtuu vaiiielttaui, siUä kuilaiktn tehtaalla on myyntisiitODsnuiksia Ja raa^^ kaTainevaa^astoja jäljellä. Nykyisin valmistavat kalkki tebtaat us«iitar»- siaikokojä^ joita on Jcaikkiaan viisi. Rationalisointi aloijiietaain keskiiiä-mäilä eri laatuäen valmistusta eri t e b t Ä (HS) ^ * « Voita YientUn vaikkapa (iplkuhinnaUa Suomi on Y ^ i s myymään voita QiaaiilmaiUe mUtei kuinka, alhaiseen hint^ign tahansi^^ sillä ilman voin-vi^ Pnift lisääin«stä^^^^v^ jatkuvasti enenevällä vauhdilla, todettiin - Vailion . Jialilintoineuvoston kesäikodcouiksessa Imatralla. Tilanne maailmainanairkkinoLlIa on kuitenkin erittäin .vailoea, sillä voin ylituotantoa on kaiMcialla eikä kukaan o-sta meddän voitamme edes markan kilo-hiamalla. Kotimaiset varastot ovat täynnä ja yoita ora paikko sijoittaa jopa Suomen ulikofpuolelle. TäHä hetkellä sitä on vairastoituoia Ruotsin puo-lella Haaparannassa n. 4 (miljoonaa kiloa ja läihiaikoina jouduttaneen Etelä>'Ruotsin satamien paikkasvaras-toja vuokraamaan Suomen voin säi-tyttämisefloBi. (US,. HS) Lahteen pohjobsmaiden suurin^ musiikklkirjasto Lahti saa syksyyn mennessä uuden monikäyttöisen kulttuurikeskuksen, kun Lahden pääikirj aston yhteyteen konserttitailoon valmistuu suuri musuMukirjosto, joka maini-laani pohjoismaiden suurimmaksi. Tällä hetkellä alkavat kirjastotilat jo oUa kuinnossa. Kahdessa ku\jasto-huonieessia musiikkia voadaa<n kuunnella sekä kovaäänisten että kuulolaitteiden välityksellä. Kuuntelu-pa^ ikkoiia on • kolmisenikjimimentä. Tämänhetkinen kii-jaston- äänilevy-kokoelma käsittää noin 1,300 levyä, osa näistä kielikursseja, ja suunnilleen samansuuiniinen on nuotlivali-koima. Molempia kartuitetaan mahdollisuuksien mukaan. (HS) Raatikainen ei mahtunut uuteen puoluetoimikuntaan John K u k k o l a , R.R.l. Mattavva, Ont., täyttää tiistaina kesäkuun 24 päivänä 71 vuotta. E m i l i a Hänninen, L o n g Lake, Ont., täyttää keskiviikkona kesäkuun 25 päivänä 78 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnentoivotuksiin. dentti tietää, että jos hän ei pysty erältä talousluontoisia pulmakysymyksiä ratkaisemaan, edessä voi olla uusi tyytymättömyyden aalto, mikä voi lopettai hänen poliittisen uransa samalla tavalla kuin toukokuun mielenosoituslii-kehdintä v. 19Q8 muodostui de Gaullen Waterlooksi, vaikka hain litua tuntui silloin päässeen "njsr kan päälle". i Wa.shington.^ USA :n senaatin finanssikomitean jäsenenä toimiva eräs huomattava demokraatti sanoi tällä viikolla, että hän kannattaa yhtiöveron asettamista so-tatuotantovoitoille sen sijaan, että jatkettaisiin 10 prosentin lisä-verotusta henkilökohtaisista tuloista. New-mexicolainen Chnton P. Anderson sanoi tukevansa senaattori George McGovemin (D-S.D.) lakiehdotusta, jonka mukaan melkein kaikilta suuryhtiöiltä perittäisiin 37 prosentin lisävero kaikista voitoista, jotka ylittävät $25,000. Tämä lakiehdotus on suunniteltu samoin menetelmin, joita käytettiin sotavoittolakien laadinnassa toisen maailmansodan ja Korean sodan aikana. Turku. — (KU) — Varsin sitkeäksi osoittautunut sosdem. puo^ lueen johdon riita ratkesi lopullisesti vasta puoluekokouksen kolmantena päivänä. Mandaattiäänestyksessä sai hieman yllättäen toiseksi suurimman äänimäärän, 156, vasemmistolaisista kannanotoistaan tunnettu Ulf Sundqvist/ joka valittiin ainoana nuorten edustajana. Sen sijaan puoluetoimikuntaan ei mahtunut entinen puoluesihr teeri Erkki Raatikainen. Hänen vastustajansa kiirehtivät luonnehtimaan tämän poliittiseksi voitokseen. Useissa puheenvuoroissa korostettiin, että puoluekokous valitsemalla hänet turvaisi siten yksimielisesti Paasion-Raatikaisen suuntauksen jatkuvuuden puolueessa. Tähän luettiin lähinnä orastava vasemmiston yhteistyö. AY-liikkeen eheytys, puolueen parantuneet kansainväliset suhteet jne. Puoluetoimikunta sai lähes entisen kokoonpanoni joskin. siihen tulivat uusina jäseninä Lars Lindeman kieltäytyneen K.^A. Fagerholmin tilalle. Ulf Sundqvist Helsingistä ^ja Jaakko Hyvönen Kymen piiristä Paavo Tiilikaisen tilalle sekä tietenkin puoluesihteeri Kalevi Sorsa. Entisen puoluetoimikunnan kokoonpano on tunnetusti vaikeuttanut Raatikaisen asemaa. puoluesihteerinä ja tämän vuoksi uuden puoluesihteerin takana olleet olisivat halunneet enemmän muutoksia puoluetoimikuntaan. Uusien jäsenten katsottiin tosin vahvistavan Paasion ja Sorsan asemaa. PAASIO: SDP EI K I E M U R T E L E IRTI VASTUUSTA Sosialidemokraattinen puolue on kolmen viime vuoden aikana ottanut harteilleen enemmän pq-liitista vastuuta valtakunnan asioiden hoitamisessa kuin sen velvollisuuteen kohtuudella voidaan katsoa kuuluvan, sanoi puolueen puheenjohtaja Rafael Paasio Turun urheilupuistossa järjestetyssä puolueen 70-vuotis juhlassa. — Näen sosialidemokratian olemukseen kuuluvan, että jos se toisaalta vaatii oikeuksiensa täyttä määrää yhteiskunnassa se ei vastaavasti kiemurtele irti vastuunottamisesta, sanoi Paasio. Viime vuosien Paasio, sanoi olleen kovia suurelle osalle kansaa, nimenomaan niille, joilla vähiten on ollut edellytyksiä kestää aineellisten rasitusten taakkaa. Hän huomautti kuitenkin, ettei vaikeuksia ole ollut kaikilla. — Oikeuksien j a velvollisuuksien jakautuminen kansalaisten kesken ei ole ollut tasasuhteinen, sanoi Paasio. ' Paasio aauoi olevan hetkiä, jolloin Suomen kansan oikeus ja velvollisuufil on ratkaista miten tulevina vuosina maan ja kansan asioita on hoidettava. Hän katsoi olevan tärkeätä, valitseeko kansa sen linjan jatkamisen, joka kolme vuotta sitten pantiin alulle vai palataanko oloihin, jotka vallitsivat meillä tämän kymmenluvun alkupuoliskolla. Tähän ratkaisun hetkeen liittyy taistelu yhteiskuntaa muuttavan politiikan ja sitä jyrkästi vastustavan politiikan välillä^ korosti Paasio. Hän sanoi sosialidemokraattien valmistautuvan tätä ottelua varten. Paasio kosketteli puheessaan laajasti myös puolueen syntysikoja. Sosialismilla on tänä päivänä monet kasvot. Monet niistä ovat meille oudot ja kovat, sanoi Paasio. Sosialismin ja sosialidemokratian ytimen hän sanoi kuitenkin tänään olevan yhtä selkeä ja inhimillinen kuin se oli puolueen perustajillav ( Suomi ja N-liitto laajensi kalastussopimustaan . Helsinki. — Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten asettamien vai tuuskuntien välillä käytyjen neuvottelujen tuloksena allekirjoitettiin Moskovassa kesäk. 13 pnä 1969 Suomen r ja Neuvostoliiton välinen kalastusta ja hylkeenpyyntiä koskeva sopimus. Ottaen huomioon Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsevat ystävälliset suhteet Neuvostoliiton hallitus on Suomen hallituksen toivomuksen mukaisesti myön tänyt Suomen • kansalaisille edelleen oikeuden maksutta harjoittaa kalastusta ja hylkeenpyyntiä sopimusalueella, joka on v. 1950 tehtyyn sopimukseen verrattuna laajennettu. Nyt allekirjoitettu sopimus kä-- sittää lisäksi Suursaaren itäpuolella olevan alueen, jolla suomalaisilla kalastajilla vuodesta 1965 lähtien on ollut.oikeus harjoittaa: kalastusta ja hylkeenpyyntiä. Uutena kalastus- ja hylkeenpyynti-alueena sopimukseen on sisällytetty myös Suursaaren länsipuo-. lella oleva merialue. Kalastusta voidaan uuden sopimuksen mukaan näillä kolmella alueella harjoittaa ympäri vuoden: Sopimus on ratifioitava; Sopimuksen allekirjoittivat Suomen hallituksen puolesta ministeri Paul Gustafsson ja Neuvostoliiton hallituksen puolesta ministeri L Nikonorov. — OrjoUnin kellotehdas (Venäjän federaation keslciosa) laski markkinoille ensimmäisen erän sähkökäyt, töisiä herätyskelloja, joissa on myös kalenteri. Nelikulmion muotoinen; siro runko seka kellotaulu ovat värillistä muovia. Orjelilaiset kellot ovat hyvin käytännöllisiä. Tavalli-iken patteri antaa virtaa koko vuo-deksi. PÄIVÄN PAKINA OLSONIN ILON PERUSTA Uutistietojen perusteella näyttää siliä^ että liiltoihallituksen oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. "Ite" hailituiksen pää,. Jota on vauhdiifckuttden perilkuva(ksi sanottu, jatkaa varihaa rooliaan vaikHa toisinaan tuntuu, että nuehelle on tulossa poliittinen nivedreuma. Muttai hänenlpoliittisten kaka-rainsa, eli ministeJinsä pasmat näyttävät menneen aika pahasti sekaisin,' Meille kei-i-otUin viikon vaihteessa, että liiltohiaiUituksen kulu-tusasiaiin ministei-i Ron Basford oli luvannut kamnatuiksensa niille, jotka protesftimieilessä bolkottavpt raavaanlihan suunnattoman korkeita hiuloja vastaan, Viikko sitten keskiviikkona nu-, Basfond sanoi Canadan kuiluttajain yhdistyteelle, että hän kannattaa 'k!U'liutta(jain boikottia naudanlihan ylöttftmän korkeita hintoja vas. taan,- • Kuten tiedetään, erinäiset kulut-tadolnyhdi& tyikset, ja jotkut huomatut ruokatavaralilikikeetkin, ovat pjobestoineot son johdosta kun naudanlihan hinnat ovat kohojv neot noin ao-proaenttlsestl viimek-silkulumxm kuuikaiuden aikana ja peräti noin TO-proseinttisesU vii-meksjkuiluneen viiden kuukaudeai aikana. • Torontolaisissa kauipoiss» oji naudanlihan keskinScertainen hinta viime viikolla 1,39 paunalta ja "sirloin steaik"-*pah(viipaistiei8ta Johduttiin maksamaain jopa $2.29 paunalta. Mutta iliiltohaa'Utuk9en maatalousministeri Bud OJsoi), jota tunr tuu tässä-yhteoxlessä kiinnostavan sekä kuiluttaijain että il^ai'Janka«- vattaijien "fiarmarus" m/OIM4>oli^u tisiten paikikau«yhtlökl€« hyväksi, Miii^hti perjantaina selittämääni kuin se VaMha viihtalhoaisu raamat* tua, «ttä häntäi "Ilahduttaa" tämä hintojen kxuxirtus, ja eittä"pitkän paalille boikotti pahentaisi tllap^ netta, sillä naudanlihan tuotanto laahustaisi ja himmt In^ailsivat vieläkini kottkeaimimaiUe." Perjantai-iHtai^essa lausuniiop. saan mir Olson tunvavtui puolea-taan vissinlaiseen sana-aki'ohatir aan. Hän puhui nau4flinlihi\n "tunttar jlstaV niin, «ttä Imkidan nUeMä hän voi pwhua k»daf»nn«wiata, vaikka Ilmeisenä taprkoituksena on v u t m , inonosKiiien. 'Ico^trojliB^ olevista lihanpakkauBlaitoksista ja niiden kontroUojnnista teurasta^ moista. Mr Olsonin lausunnossa sanotaan: " T ä m ä on ensimmäinen kerta 20 vuoden aikana joilloin canadalaiset naudanlihan tuottadat «aavat ko-rotulksen. Minä en tiedä muuta canadailalsryhmää fairmareita lukuiunotbamatta. —- jotka ovat olleet ilroan korotusta 20 vuotta." Kuten huomataan, nn* Qlson ei tarkoita 'tuottajilla" farmai-oita, vaan monopolisoituneita lihanipak-kausyhtiöitä, joiden- korotuksista hän sanoo nyt ilostuneeavsia ikihy-väksi. • ; • . • Tässä on vain vikana se, että tavaHUsten canadalalsten on hyvin vaikea osallistua aiihem iloon. Jos kai'Jaa kasvattavat faimarit hyötyisivät ensisijaisesti naudanlihan korotuksesta, niin kuluttajat eivät pUkahtaäslkaan säädyllisyyden rajoissa suoritettavasta korotuksesta. Muitta kun on Umieistä, että kar-jafai^ marit «i^ät saa murujakaan fiUtä h«&äilenviiitiMtä hintakis-konnasta, mitä nyt naudanlihan väHttäjät hadoittavat, niin silloin on «yytä sanoa, että lUttohailituk-sen kulwtus»siain minlated Basford on täasä asiafisa oikeasaa ja "maatalvkuisininiateri'' Olson auttamattomasti hakotiellä. Kun naudanffiha on kohonnut noin TO^prosenttisesti viiden kuu-, kauden aikana; kun valtaosa näistä korotuksista on jäänyt monopoliasemaan nousseille pakikausliik-keille; kun suurten pakkausliik-keJden ennestäänkin s m i r e t vuosivoitot ovat huiimassa nousussii; ja kun tavallisten canadaJaisten palkkatullot eivät enää tahdo riitetä » kunnollisen pihvipai&tin (stea-: kin) ostoon edes yhtä kertaa viikossa, niin silloin öiv syytä kysyä;" että kenen asialla "maatalousministeri". Olson liikkuu moista hintapolitiikkaa puolustellessaan? Kuilutusasiain ministeri Basford taisi olla oikeassa kun häji erinäisistä kuduttajain järjestöistä puhuen sanoi viime keskiviikkona: "Jos ne (ku/luttaijain yhdistykset) eivät taistele" hintakiskontaa vastaan, niin "silloin ei Canadassa ole mitään ryhmää, joka niin me-neltelisi." Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin mahdollista on, että mr Oltron puhuu sittenkin "hailituiksen suulla'', kuten puhuivat NATO-politiikasta keskusteltaessa ne, Jotka vastoin kansan toivomuksia puhuivat NATO-liiton siteiden Jatkamisen hyväksi. : ' — Kiiiusäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 19, 1969 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1969-06-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus690619 |
Description
Title | 1969-06-19-02 |
OCR text |
ai;
SivTi2' Torstai; kesäk. 19 -p. —- Thursday, Junfe Iflj-1969'
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OP FINNISH CANADIANS
f L I B E R T Y ) - EsbaOxUshed Nov. 6. Idl7
Adveritlstog aaitea •upoca appMcaitton, itganalteiMon tree o f chairge. "
Seoomd dass MaU aEegistraitdoot Nuooljer 1076
^- oMn, CANADIAN lANGUAGh P H E S s ' ^ ^ C l UB
TnAU^HINNAT:
Oanada^»: 1 vk: $10.00. 6 kk. $6J55 DSA:n:
8 kk. $3.00 SVK»ne«U:
1 vk. $11.00. 6 kk, W.7?
l vk. $11^60, 6 kk. $6.25
Aina vain päin mäntyä
Britaiiniän työvänpuolueen hallituksen viimeajikaisia .ed.^ott*"
misia ja "suunnitelmia" seuratessa on miltei mahdotonta olla
verta?wnätta pääministeri Harold Wilppnia mieheen, joka itae oksalla
istuen katkaisee oksaa puun rungon puolelta. Paiia perii
miekkosen, joka ^oksalla istuen katkaisee "istuinsijansa" rungon
puolelta ja samoin H y sellaisille työväenjohtajille kuin mr. \yil-soniUe,
joka kaikista kokemuksista huolimatta on valmiina lyömään
omia kannattajiaan siinä toivossarettä, yoisi tehdä palveluksia
niille, jotka eivät minkään työväenhallituksen tukea tarvitse
eivätkä ansaitse.
Uutistiedoissa kerrottiin viikon alussa, että oman puolueensa
jäsenten ja erikoisesti ammattiyhdistysliikkeen voimakkaan painostuksen
kohteeksi joutunut pääministeri Wilson oli suostunut
siihen, että hän ei esitäkään parlamentin hyväksyttäväksi sitä lakiluonnosta,
minkä mukaan "luvattomiin" lakkoihin osallistuville
työläisille voitaisiin langettaa "sakkotuomioita".
Jos tällaista työväenvastaista lakiluonnosta puuhaisi joku
torypuolueen hallitus, niin sitä voitaisiin pitää "itsestään asiaan
kuuluvana tekona". Mutta kun työväenpuolueen hallitus yrittää
vastoin omien kannattajiensa toivomuksia ja vaatimuksia moisen
lakitekeleejn hyväksyttää, niin se on jotakin erikoista.
Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että pääministeri Wil8on
ei ole vieläkään luopunut lakkovastaisista suunnitelmistaan. Ensimmäisestä
luonnoksesta hänen oli luovuttava työtätekevien voimakkaan
vastarinnan vuoksi.
Mutta nyt kerrotaan, että Wil8onin hallitus suunnittelee jotakin
toista lakiluonnosta, minkä tavoitteena on sama kuin edel-
-täjänsäkin — "lakkojen kontrolloiminen", tosin ilman sakkotuo-
:.-mioita. • • -'^ . . ,
Wilsoh sanoo lakko-vastaista lakisuunnitelmaansa välttämättömäksi
maan viennin ja talouskehityksen kannalta.
Hänelle ei näytä tulevan mieleenkään se, että lakkoja voitaisiin
vähentää toisellakin tavalla — työskentelemällä niiden olosuhteiden
korjaamiseksi, mitkä lakkoja aiheuttavat ja kehittävät.
Tosiasia tietenkin on, että työväenliike yleensä, ja mikä tahansa
todellinen työväenhallitus, tarvitsee lakkovastaisia lakeja
yhtä vähän kuin sielunvihollinen tarvitsee toiminnastaan "pyhää
vettä".
Mutta kun Britannian talouselämän pomot ja kansainväliset
pankkipiirit sanovat; että lakkovastaisiin .toimenpiteisiin on ryhdyttävä,
niin se näyttää painavan w W i l s o n i a vaa'an terällä
enemmän kuin työtätekevieii ja loppukädessä koko kansakunnan.
yhteiset edut.
Ranskan vaaleista
Kuten yleisesti odotettiin — pääasiassa vasemmiston rivien
hajaannuksen vuoksi, josta päävastuun kantaa sosialidemokraattisen
puolueen johto — gaullistien ehdokas Georges Pompidou tuli
sunnuntaina jatliovaaleissa valituksi Ranskan presidentiksi. Pompidoun
vaalivoittoa sumentaa kuitenkin suuresti se tosiasia kun
kommunistien boikottikampanja sai niin suuren kannatuksen, että
hän ei saanut lähestulkoonkaan valitsijain enemmistön kannatusta.
Suuren vaalivoiton ensimmäisessä kierroksessa saanut kommunistinen
puolue varmisti nyt poliittista asemaansa saatuaan noin
kolmannen osan ranskalaisista valitsijoista vakuuttuneeksi, että
parasta on olla äänestämättä näissä vaaleissa nimenomaan siksi,
ettei voittaja voi sanoa edustavansa enemmistöä valitsijoista.
Tämä heikentää luonnollisesti suuresti vastavalitun presidentin
asemaa ja voimistuttaa vastaavasti opposition, nimenomaan
kommunistisen siiven vaikutusvaltaa ja merkitystä. Tämä siitäkin
huolimatta, vaikka gaullisteilla on neljän-viidenneksen enemmistö
kansalliskokouksessa, minkä vaalit toimitetaan vasta neljän vuoden
kuluttua.
Kommunistien saavuttama suuri vaalimenestys tulee epäilemättä
vaikuttamaan tuntuvasti Ranskan poliittisen elämän kehir
tykseen. Tähän viittaa mm. seuraava tosiasia. Vaalikampanjan alkupuolella
Pompidou vihjaili, että hän tulee suhtautumaan hieman
myötämielisemmin NÄTO:oon kuin presidentti Charles de
Gaulle, että hän lopettaa Israel-vastaisen asevientikiellon, ja että
hän on valmiina harkitsemaan sitäkin, että Britannia pääsee joskus
tulevaisuudessa Euroopan yhteismarkkinajärjestön jäsenyyteen.
Mr, Pompidou luopui kuitenkin tämäntapaisista vihjailuista ilmeisesti
siinä mielessä, että suurta kansansqqsiota nauttiva kommunistinen
puolue ryhtyi aktiivisesti vastustamaan häntä.
Monet tarkkailijat ovat sitä mieltä, että yleispiirtein puhuen
mr. Pompidou tulee seuraamaan edeltäjänsä, de Gaullen ulkopo-
.liittista linjaa ehkä yrittäen keskittyä paremmin sisäpoliittisten
ongelmien ratkaisuyrityksiin, minkä laiminlyöminen muodostui de
Gaullen kompastuskiveksi. ~
Täällä Canadassa on sanomalehtien palstoilla käyty keskus-utelua
siitä, miten Pompidoun valinta tulee- vaikuttamaan Ranskan
ja Canadan suhteisiin, jotka muodostuivat viime vuosien ai*
kana hyvin viileiksi. Pariisin osoittaessa suurta myötämielissryttä
ranskalaista Canadaa, nimenomaan Quebecia kohtaan. Vaikka olettaisimmekin,
että Pompidou ei esiinny tässä yhteydessä yhtä sär-mikkäästi
kuin edeltäjänsä de Gaulle, niin melkoisella varmuudella
voidaan kuitenkin sanoa, että Pariisi ei tule unhoittanaaan "merentakaisia
sukulaisiaan" Quebecissa. Noudatetaanko Ranskan ja
Quebecin välisten suhteiden kehittymisessä entistä paremmin pro-tokollasääntöjä,
tai eikö, sen tulee aika näyttämään. Meistä tuntuu
kuitenkin — puolustamatta lainkaan esim. de Gaullen sekaantumista
Canadan sisäisiin asioihin, mikä on valitettavaatiHotta — .
että Ottawan pitäisi py^rkiä suhteiden parantamiseen Pariisin kanssa—
vetämättä siihen pyykkiin Ranskaa,
Ranskan uuden presidentin edessä on paljon kotimaisia ja
kansainvälisiä pulmakysymyksiä: Työtätekevien keskuudessa on
ilmeistä tyytymättömyyttä talouskysymysten pohjalla; frangi on
vieläkin' vaaravyöhykkeessä ja voi joutua devalvoitavaksi; maata-louskriisl
ja inflaatio ovat pahenemassa'jne. Toisaalta uusi presir
Pravdan mieMpdde:
Labourhallitu^ ti pyri
Euroopan turyaliituuteen
Moskova, — Lonitaon viraHir
sei piwit pw*s4^vat Elnirapp^if
po|itw%^9spp l ^ l i p ^ s^lr
västi maanosan jaon säuylitar
MtÖY^t V. Nefcr^spY ja A,
Oresrov viinie xdikolla Pravdas.-
Eniglannissa otettiin mielen-kiimnoUa
vaataiain VaxsQvan liir
ton maiden Budapestin. vetoor
mus EiMroopan tivnfallisuuskoa-f&
ceassixi
mutta .Englanni».,, haUitaeva|;
piirit tekevät fcadkkenifa kät-kteäikseett
; EnglÄm^m kansalta
didotustein todeilljsen ^ U i m .
Kirjoittiajat toteavat, että
Englannin johtajat ovat allekirjoittaneet
kaksi englanitilais-neruvofitoliittolaista
kommuni-
TASA-ABVOISUUDEN
PUUTTBEI^LISUUDESTA
Paljon puhutaan ja kirjoitetaan
naisten tasa-arvoisuuden puutf
teellisuudesta miesten rinnalla.
Mutta en ole nähnyt enkä kuullujt
puhuttavan naisten tasa-arvoir
suuden puutteellisuudesta toisten
naisten rinnalla. Tätä kyllä iUne-nee
melkein yhtä suuressa mitasr
sa kuin naisten j a miesten välisen
tasa-arvoisuudenkin puutteellisuutta.
Naiskoulunopettajat ansaitsevat
$800 kuukaudessa ja ravintolan
kokkina työskentelevä nainen
$200 kuukaudessa ja kokin työaika
on paljon pidempi sekä työ.
raskaampaa.
Sairaanhoitajattarien työpalkan
sanottiin: olevan $7,000 vuodessa,
mutta naislääkärin palkka
on yhtä suuri kuin miesjääkärei-denkin.
Nyt alkaa olemaan jo
monta ammattia, joissa naisilla on
samat oikeudet, kuin miehilläkin,
mutta naisten keskuudessa alkaa
samalla esiintyä kohta suurempaa
ei-tasa-arvoisuutta kuin miesten
ja naisten välillä;
Huomattava syy nai.sen ja miehen
väliseen tasa-arvoisuuden.
puutteellisuuteen on se kun nair
nen joutuu synnyttämään lapsia
j a ei voi niin ollen vaihtaa ammattiaan
yhtä hyvin kuin mies.
On kuitenkin olemassa monia ammatteja,
joihin ei ole hyväksytty
naisia.
Ainoa maa on minun tietääkseni
Neuvostoliitto, jossa nainen on
tasa-arvoinen miehen rinnalla.
Olin tavallaan hämilläni kun näin
nuoren naisen pikajunan kuljettajana
ja laivan kapteenina. Naisia
on Neuvostoliitossa lääkäreinä
enemmän kuin miehiä j a siellä on
myös nais tuomareita. Tämä osoittaa:
että naiset pystyvät eri ammatteihin
yhtä hyvin kuin miehetkin.
Äitiys on naisille suurena vaikeutena
määrätyissä ammateissa,
mutta kun tulee kysymys naisesta
ja naisesta niin he molemmat ovat
äitejä, vaikkakaan ei tasa-arvoi-sia
palkkasuhteissa. Mutta eroa
sitä on miestenkin palkoissa, joten
tässä "yksilövapauden yhteiskunnassa"
ei tule koskaan tasa-arvoisuutta,
olkoon sitten kysymys
miehistä tai naisista.
Järjestelmän täytyy muuttua
sellaiseksi, jossa kaikilla ihmisillä
on samat elämän oikeudet. Suoraan
sanottua asia on näin: "Niin
kauan kuin meillä on miljonäärejä,
meillä on myös kerjäläisiä."
On suotta puhua tasa-arvoisuu-desta
niin kauan kun raha on
kaikkien arvojen mittana. Raha
on juuri se ryöstöväline, joka riistää
ihmisiltä tasa-arvoisuuden.
Tasa-arvoisuus saavutetaan vasta
sitten kun kaikilla ihmisillä on
samat elinmahdollisuudet — I. S;
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
keaa, joissa he vakmittpivat valmiuttaan
edistää tällaisen kori-ferenssm
koollekutsumista. Nyt
he 'eivät osoita TOinikäänlajsta
halua toteuttaa lupauksiaan.
Lontoossa koolla olliit- NATOin
ydinsuiUinmjiitteluTyhmä
käsitteli sininnitelmia ydinasesodan
Mymisestä B u ^
Kaikkialla lahausr-iMii-tu^s&icv
johtajat .-edistävät innokkaasti
suuimitelmia Euroopan jaon sy-ventäiiniseksi
ja jännity^^n. kii-ristämiseksi.
, i':!,
Kirjoittajat ovätim^jmi^tä-nöet
Englaamissa • ja ^dteavat
englantilaisten ik^nssa k ä g^
sä keskustelujen QSoajt^v^^^,
että NATO on k^uan sitten mer
nettänyt kaiiken. yiehärt-ylksen^ä
Ertglaninin työläisten silmissä.
Vl-me vuosien historia vahr
Vistaa yhä ojiudelle^»*. että NA-säilyttää
aggressiivisen por
liflttjsei) j a sotrlaiallisen olemuksenpa
ja eittä tämän liittoutuman'
perustajat ovat luoneet sen
haiottaakseen Euroopan vastakkain
oleviini sotilaisliii(ttoihin,
voimistaakseen maanosan jännitystä
ijas päästääkseenjvaMoil-ieen
IdlpavairuEJtelun.'; h
Viilme aikoina on labour-hal-li^
qksen uM?topolittikassa ilmennyt
yhä selvemmin pyrkimys
saada Englannille johtava rooli
Länsi-Euroopan asioissa lujittamalla
omia asemia NATOn, eurooppalaisten
jäsenmaiden jou^
kossa. Tällöin Lonitoossa toivotaan
^etted Washingt)onilla olisi
mitään sitä vastaan, että juuri
Englanti toimisi edelleen ame-riildcalaisen
vaikutuksen levittä-jänä
Länsi-Euroopassa. Itse
Euroopassa Lontoo toivoo selvästi
voivansa toimia yhtei's-työssä
Bonnin taan.tumuksel 1 i -
simpien piirien kanssa. Flirttiä
näiden piirien kanssa jatketaan
teihostetusUi huolimatta siitä,
että Rieninmonopolipiiriit eivät
jätä käyttämättä y^ään tilaisuutta
, horjuttaakseen Englan^
nin taloudellisia asemia ja sitoakseen
siten Lontoon lujemmin
aggressiiviseen suuntaukseensa.
Ilmeisen toteutumattomat las
kelmat hegemoniasta Länsi-Euroopassa
ja yritykset lujittaa s i ten
brittiläisen monopoMpää-om^
an asemia ovat monista merkeistä
päätellen nykyisen ulko-politiäikan
lifMceelle panevina
voimina niillä englantilaisilla
piiTeillä, jotka pyrkivät asettamaan
esteitä Euroopan turvallisuuden
takaamisen tielle. Tä^
mä poljltiifcka on kaukana Euroopan
todellisten tosiasiajn
ymmärtämisestä, se haiskahtaa
pniablailguudälita,. mutta ei ole
silti vähemmän vaarallista Euroopan
rauhalle eikä muodostu
vähenunän turmiolliseksi Emg-lannin
todelliaille kansallisille
eduille.
Helsinki. — Naisten maaHfl»«R*
kongressi alkoi viime viikolla Heli
singln kulttuuritalossa. Kokouksen
Qsanott^ia oli saapunut Helsinkiin
jo muutamia päiviä ennen
kokouksen alkua maailman kaikista
eri maanosista.
Kokoukseen odotettiin valtups^
kunti§ 110 m ^ t a , kertoi Naittoi}
I^anpainyälis^n , Demq)? rft^ttlsen
Liiton pääsihteeri Cecile Hiige|.
Kongressi käsittelee naisen rool
i ^ yhtelpl^npflsft'. p^rheew?i4?i
yöeläiiniässä, naisten osuutta täis-teiuM^'
i k ^ n ^ i $ e i ' 'JtseB^ääiriia-misoik^
udeii, demokratian j a rauhan
puolesta,, kertoi, pä^hieerf
Hugel. — Erityisen solidaarisuutensa
tulee kokous osoittamaan
Vietnamin naisten taistelulle.
Kokoukseen osallistuu 37 A f r i kan
maata, 27 latinalaisen Arne*
rikan, 22 Pohjois-Amerikan, 22
Aasian j a Australian, 27 Euroopan
maata sekä 25 kansainväliltä
järjestöä.
Osanottajien yhteiamftärä nousee
yli 500:n. minkä liaäkfii mukana
on noin 800 suomalaista seuraajaa.
Kokouksen tarkoituksena on
auttaa naisia tule^fiaan tietoisikai
omista kyvyistään sekä siitä, että
heidän tulisi entistä tehokkaammin
osallistua yhteiskunnallisiin
liikkeisiin omien etujensa puolesr
ta, korosti Cecile Hugel.
U U T I S IA
HelsinhiL>»r (S^oml-Sem^) r ^ .
NikkeUnHäfb^a U&lui9»8 «ykiym
Ni^tiliKlinuiirikiat ilmestyvät ylei-j^
itiiöni W^ siyiksym.
Pieni erä Mitä rahoja jo tosin on
Syosnei) Panikin itu>hreissa j a lisää-iiä^
vaiinisif(taain, miutta metallin
piiuit^j^ vanhentunut epätaloudelli-nen
sulatuislkälusto rajoittavat tuo^
tantoa.
Uusi nikkeiliiniarikka ei suurestikaan
eroa :i)yt ^ y t ä ^ ä olevasta
h$fi!^adci«$ta. Kivvipijtti on alyan
saniiai,;vain metaUin bobto niissä on
hieman hopeaa sineontäväimipi — ai-n#
rin u u t ^ . (US)
Tuliti)Uiii^|U9Piis keskiUyy
KesSco^ SOK ja OTK perustavat
18. k«4äte4«it? ^t^jaen ^tm hoi-tamaain
keslkusliMeldein tulitikku-t^
llisuuitta. Tarkoituksena on keskittää
(ulitilktkuteoHisuuden toiminnat
yhdeUe yhtiölle. Aikanaan lopetetaan
tehtaista se, jondca koneisto
on vanhia
Tuotannon yhdistäminen tapahtuu
vaiiielttaui, siUä kuilaiktn tehtaalla
on myyntisiitODsnuiksia Ja raa^^
kaTainevaa^astoja jäljellä. Nykyisin
valmistavat kalkki tebtaat us«iitar»-
siaikokojä^ joita on Jcaikkiaan viisi.
Rationalisointi aloijiietaain keskiiiä-mäilä
eri laatuäen valmistusta eri
t e b t Ä (HS)
^ * «
Voita YientUn vaikkapa
(iplkuhinnaUa
Suomi on Y ^ i s myymään voita
QiaaiilmaiUe mUtei kuinka, alhaiseen
hint^ign tahansi^^ sillä ilman voin-vi^
Pnift lisääin«stä^^^^v^
jatkuvasti enenevällä vauhdilla, todettiin
- Vailion . Jialilintoineuvoston
kesäikodcouiksessa Imatralla. Tilanne
maailmainanairkkinoLlIa on kuitenkin
erittäin .vailoea, sillä voin ylituotantoa
on kaiMcialla eikä kukaan o-sta
meddän voitamme edes markan kilo-hiamalla.
Kotimaiset varastot ovat täynnä
ja yoita ora paikko sijoittaa jopa
Suomen ulikofpuolelle. TäHä hetkellä
sitä on vairastoituoia Ruotsin puo-lella
Haaparannassa n. 4 (miljoonaa
kiloa ja läihiaikoina jouduttaneen
Etelä>'Ruotsin satamien paikkasvaras-toja
vuokraamaan Suomen voin säi-tyttämisefloBi.
(US,. HS)
Lahteen pohjobsmaiden
suurin^ musiikklkirjasto
Lahti saa syksyyn mennessä
uuden monikäyttöisen kulttuurikeskuksen,
kun Lahden pääikirj aston
yhteyteen konserttitailoon valmistuu
suuri musuMukirjosto, joka maini-laani
pohjoismaiden suurimmaksi.
Tällä hetkellä alkavat kirjastotilat
jo oUa kuinnossa. Kahdessa ku\jasto-huonieessia
musiikkia voadaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1969-06-19-02