Vapaus, June 19, 1969

              ai;
SivTi2' Torstai; kesäk. 19 -p. —- Thursday, Junfe Iflj-1969'
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OP FINNISH CANADIANS
f L I B E R T Y ) - EsbaOxUshed Nov. 6. Idl7
Adveritlstog aaitea •upoca appMcaitton, itganalteiMon tree o f chairge. "
Seoomd dass MaU aEegistraitdoot Nuooljer 1076
^- oMn, CANADIAN lANGUAGh P H E S s ' ^ ^ C l UB
TnAU^HINNAT:
Oanada^»: 1 vk: $10.00. 6 kk. $6J55 DSA:n:
8 kk. $3.00 SVK»ne«U:
1 vk. $11.00. 6 kk, W.7?
l vk. $11^60, 6 kk. $6.25
Aina vain päin mäntyä
Britaiiniän työvänpuolueen hallituksen viimeajikaisia .ed.^ott*"
misia ja "suunnitelmia" seuratessa on miltei mahdotonta olla
verta?wnätta pääministeri Harold Wilppnia mieheen, joka itae ok­salla
istuen katkaisee oksaa puun rungon puolelta. Paiia perii
miekkosen, joka ^oksalla istuen katkaisee "istuinsijansa" rungon
puolelta ja samoin H y sellaisille työväenjohtajille kuin mr. \yil-soniUe,
joka kaikista kokemuksista huolimatta on valmiina lyö­mään
omia kannattajiaan siinä toivossarettä, yoisi tehdä palve­luksia
niille, jotka eivät minkään työväenhallituksen tukea tarvitse
eivätkä ansaitse.
Uutistiedoissa kerrottiin viikon alussa, että oman puolueensa
jäsenten ja erikoisesti ammattiyhdistysliikkeen voimakkaan pai­nostuksen
kohteeksi joutunut pääministeri Wilson oli suostunut
siihen, että hän ei esitäkään parlamentin hyväksyttäväksi sitä la­kiluonnosta,
minkä mukaan "luvattomiin" lakkoihin osallistuville
työläisille voitaisiin langettaa "sakkotuomioita".
Jos tällaista työväenvastaista lakiluonnosta puuhaisi joku
torypuolueen hallitus, niin sitä voitaisiin pitää "itsestään asiaan
kuuluvana tekona". Mutta kun työväenpuolueen hallitus yrittää
vastoin omien kannattajiensa toivomuksia ja vaatimuksia moisen
lakitekeleejn hyväksyttää, niin se on jotakin erikoista.
Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että pääministeri Wil8on
ei ole vieläkään luopunut lakkovastaisista suunnitelmistaan. En­simmäisestä
luonnoksesta hänen oli luovuttava työtätekevien voi­makkaan
vastarinnan vuoksi.
Mutta nyt kerrotaan, että Wil8onin hallitus suunnittelee jo­takin
toista lakiluonnosta, minkä tavoitteena on sama kuin edel-
-täjänsäkin — "lakkojen kontrolloiminen", tosin ilman sakkotuo-
:.-mioita. • • -'^ . . ,
Wilsoh sanoo lakko-vastaista lakisuunnitelmaansa välttämät­tömäksi
maan viennin ja talouskehityksen kannalta.
Hänelle ei näytä tulevan mieleenkään se, että lakkoja voitai­siin
vähentää toisellakin tavalla — työskentelemällä niiden olosuh­teiden
korjaamiseksi, mitkä lakkoja aiheuttavat ja kehittävät.
Tosiasia tietenkin on, että työväenliike yleensä, ja mikä ta­hansa
todellinen työväenhallitus, tarvitsee lakkovastaisia lakeja
yhtä vähän kuin sielunvihollinen tarvitsee toiminnastaan "pyhää
vettä".
Mutta kun Britannian talouselämän pomot ja kansainväliset
pankkipiirit sanovat; että lakkovastaisiin .toimenpiteisiin on ryh­dyttävä,
niin se näyttää painavan w W i l s o n i a vaa'an terällä
enemmän kuin työtätekevieii ja loppukädessä koko kansakunnan.
yhteiset edut.
Ranskan vaaleista
Kuten yleisesti odotettiin — pääasiassa vasemmiston rivien
hajaannuksen vuoksi, josta päävastuun kantaa sosialidemokraat­tisen
puolueen johto — gaullistien ehdokas Georges Pompidou tuli
sunnuntaina jatliovaaleissa valituksi Ranskan presidentiksi. Pom­pidoun
vaalivoittoa sumentaa kuitenkin suuresti se tosiasia kun
kommunistien boikottikampanja sai niin suuren kannatuksen, että
hän ei saanut lähestulkoonkaan valitsijain enemmistön kannatus­ta.
Suuren vaalivoiton ensimmäisessä kierroksessa saanut kommu­nistinen
puolue varmisti nyt poliittista asemaansa saatuaan noin
kolmannen osan ranskalaisista valitsijoista vakuuttuneeksi, että
parasta on olla äänestämättä näissä vaaleissa nimenomaan siksi,
ettei voittaja voi sanoa edustavansa enemmistöä valitsijoista.
Tämä heikentää luonnollisesti suuresti vastavalitun presiden­tin
asemaa ja voimistuttaa vastaavasti opposition, nimenomaan
kommunistisen siiven vaikutusvaltaa ja merkitystä. Tämä siitäkin
huolimatta, vaikka gaullisteilla on neljän-viidenneksen enemmistö
kansalliskokouksessa, minkä vaalit toimitetaan vasta neljän vuo­den
kuluttua.
Kommunistien saavuttama suuri vaalimenestys tulee epäile­mättä
vaikuttamaan tuntuvasti Ranskan poliittisen elämän kehir
tykseen. Tähän viittaa mm. seuraava tosiasia. Vaalikampanjan al­kupuolella
Pompidou vihjaili, että hän tulee suhtautumaan hie­man
myötämielisemmin NÄTO:oon kuin presidentti Charles de
Gaulle, että hän lopettaa Israel-vastaisen asevientikiellon, ja että
hän on valmiina harkitsemaan sitäkin, että Britannia pääsee jos­kus
tulevaisuudessa Euroopan yhteismarkkinajärjestön jäsenyyteen.
Mr, Pompidou luopui kuitenkin tämäntapaisista vihjailuista ilmei­sesti
siinä mielessä, että suurta kansansqqsiota nauttiva kommu­nistinen
puolue ryhtyi aktiivisesti vastustamaan häntä.
Monet tarkkailijat ovat sitä mieltä, että yleispiirtein puhuen
mr. Pompidou tulee seuraamaan edeltäjänsä, de Gaullen ulkopo-
.liittista linjaa ehkä yrittäen keskittyä paremmin sisäpoliittisten
ongelmien ratkaisuyrityksiin, minkä laiminlyöminen muodostui de
Gaullen kompastuskiveksi. ~
Täällä Canadassa on sanomalehtien palstoilla käyty keskus-utelua
siitä, miten Pompidoun valinta tulee- vaikuttamaan Rans­kan
ja Canadan suhteisiin, jotka muodostuivat viime vuosien ai*
kana hyvin viileiksi. Pariisin osoittaessa suurta myötämielissryttä
ranskalaista Canadaa, nimenomaan Quebecia kohtaan. Vaikka olet­taisimmekin,
että Pompidou ei esiinny tässä yhteydessä yhtä sär-mikkäästi
kuin edeltäjänsä de Gaulle, niin melkoisella varmuudella
voidaan kuitenkin sanoa, että Pariisi ei tule unhoittanaaan "me­rentakaisia
sukulaisiaan" Quebecissa. Noudatetaanko Ranskan ja
Quebecin välisten suhteiden kehittymisessä entistä paremmin pro-tokollasääntöjä,
tai eikö, sen tulee aika näyttämään. Meistä tuntuu
kuitenkin — puolustamatta lainkaan esim. de Gaullen sekaantu­mista
Canadan sisäisiin asioihin, mikä on valitettavaatiHotta — .
että Ottawan pitäisi py^rkiä suhteiden parantamiseen Pariisin kans­sa—
vetämättä siihen pyykkiin Ranskaa,
Ranskan uuden presidentin edessä on paljon kotimaisia ja
kansainvälisiä pulmakysymyksiä: Työtätekevien keskuudessa on
ilmeistä tyytymättömyyttä talouskysymysten pohjalla; frangi on
vieläkin' vaaravyöhykkeessä ja voi joutua devalvoitavaksi; maata-louskriisl
ja inflaatio ovat pahenemassa'jne. Toisaalta uusi presir
Pravdan mieMpdde:
Labourhallitu^ ti pyri
Euroopan turyaliituuteen
Moskova, — Lonitaon viraHir
sei piwit pw*s4^vat Elnirapp^if
po|itw%^9spp l ^ l i p ^ s^lr
västi maanosan jaon säuylitar
MtÖY^t V. Nefcr^spY ja A,
Oresrov viinie xdikolla Pravdas.-
Eniglannissa otettiin mielen-kiimnoUa
vaataiain VaxsQvan liir
ton maiden Budapestin. vetoor
mus EiMroopan tivnfallisuuskoa-f&
ceassixi
mutta .Englanni».,, haUitaeva|;
piirit tekevät fcadkkenifa kät-kteäikseett
; EnglÄm^m kansalta
didotustein todeilljsen ^ U i m .
Kirjoittiajat toteavat, että
Englannin johtajat ovat alle­kirjoittaneet
kaksi englanitilais-neruvofitoliittolaista
kommuni-
TASA-ABVOISUUDEN
PUUTTBEI^LISUUDESTA
Paljon puhutaan ja kirjoitetaan
naisten tasa-arvoisuuden puutf
teellisuudesta miesten rinnalla.
Mutta en ole nähnyt enkä kuullujt
puhuttavan naisten tasa-arvoir
suuden puutteellisuudesta toisten
naisten rinnalla. Tätä kyllä iUne-nee
melkein yhtä suuressa mitasr
sa kuin naisten j a miesten välisen
tasa-arvoisuudenkin puutteelli­suutta.
Naiskoulunopettajat ansaitse­vat
$800 kuukaudessa ja ravinto­lan
kokkina työskentelevä nainen
$200 kuukaudessa ja kokin työ­aika
on paljon pidempi sekä työ.
raskaampaa.
Sairaanhoitajattarien työpal­kan
sanottiin: olevan $7,000 vuo­dessa,
mutta naislääkärin palkka
on yhtä suuri kuin miesjääkärei-denkin.
Nyt alkaa olemaan jo
monta ammattia, joissa naisilla on
samat oikeudet, kuin miehilläkin,
mutta naisten keskuudessa alkaa
samalla esiintyä kohta suurempaa
ei-tasa-arvoisuutta kuin miesten
ja naisten välillä;
Huomattava syy nai.sen ja mie­hen
väliseen tasa-arvoisuuden.
puutteellisuuteen on se kun nair
nen joutuu synnyttämään lapsia
j a ei voi niin ollen vaihtaa am­mattiaan
yhtä hyvin kuin mies.
On kuitenkin olemassa monia am­matteja,
joihin ei ole hyväksytty
naisia.
Ainoa maa on minun tietääkse­ni
Neuvostoliitto, jossa nainen on
tasa-arvoinen miehen rinnalla.
Olin tavallaan hämilläni kun näin
nuoren naisen pikajunan kuljetta­jana
ja laivan kapteenina. Naisia
on Neuvostoliitossa lääkäreinä
enemmän kuin miehiä j a siellä on
myös nais tuomareita. Tämä osoit­taa:
että naiset pystyvät eri am­matteihin
yhtä hyvin kuin mie­hetkin.
Äitiys on naisille suurena vai­keutena
määrätyissä ammateissa,
mutta kun tulee kysymys naisesta
ja naisesta niin he molemmat ovat
äitejä, vaikkakaan ei tasa-arvoi-sia
palkkasuhteissa. Mutta eroa
sitä on miestenkin palkoissa, jo­ten
tässä "yksilövapauden yhteis­kunnassa"
ei tule koskaan tasa-arvoisuutta,
olkoon sitten kysy­mys
miehistä tai naisista.
Järjestelmän täytyy muuttua
sellaiseksi, jossa kaikilla ihmisillä
on samat elämän oikeudet. Suo­raan
sanottua asia on näin: "Niin
kauan kuin meillä on miljonääre­jä,
meillä on myös kerjäläisiä."
On suotta puhua tasa-arvoisuu-desta
niin kauan kun raha on
kaikkien arvojen mittana. Raha
on juuri se ryöstöväline, joka riis­tää
ihmisiltä tasa-arvoisuuden.
Tasa-arvoisuus saavutetaan vasta
sitten kun kaikilla ihmisillä on
samat elinmahdollisuudet — I. S;
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
keaa, joissa he vakmittpivat val­miuttaan
edistää tällaisen kori-ferenssm
koollekutsumista. Nyt
he 'eivät osoita TOinikäänlajsta
halua toteuttaa lupauksiaan.
Lontoossa koolla olliit- NA­TOin
ydinsuiUinmjiitteluTyhmä
käsitteli sininnitelmia ydinase­sodan
Mymisestä B u ^
Kaikkialla lahausr-iMii-tu^s&icv
johtajat .-edistävät innokkaasti
suuimitelmia Euroopan jaon sy-ventäiiniseksi
ja jännity^^n. kii-ristämiseksi.
, i':!,
Kirjoittajat ovätim^jmi^tä-nöet
Englaamissa • ja ^dteavat
englantilaisten ik^nssa k ä g^
sä keskustelujen QSoajt^v^^^,
että NATO on k^uan sitten mer
nettänyt kaiiken. yiehärt-ylksen^ä
Ertglaninin työläisten silmissä.
Vl-me vuosien historia vahr
Vistaa yhä ojiudelle^»*. että NA-säilyttää
aggressiivisen por
liflttjsei) j a sotrlaiallisen olemuk­senpa
ja eittä tämän liittoutu­man'
perustajat ovat luoneet sen
haiottaakseen Euroopan vastak­kain
oleviini sotilaisliii(ttoihin,
voimistaakseen maanosan jän­nitystä
ijas päästääkseenjvaMoil-ieen
IdlpavairuEJtelun.'; h
Viilme aikoina on labour-hal-li^
qksen uM?topolittikassa ilmen­nyt
yhä selvemmin pyrkimys
saada Englannille johtava rooli
Länsi-Euroopan asioissa lujitta­malla
omia asemia NATOn, eu­rooppalaisten
jäsenmaiden jou^
kossa. Tällöin Lonitoossa toivo­taan
^etted Washingt)onilla olisi
mitään sitä vastaan, että juuri
Englanti toimisi edelleen ame-riildcalaisen
vaikutuksen levittä-jänä
Länsi-Euroopassa. Itse
Euroopassa Lontoo toivoo sel­västi
voivansa toimia yhtei's-työssä
Bonnin taan.tumuksel 1 i -
simpien piirien kanssa. Flirttiä
näiden piirien kanssa jatketaan
teihostetusUi huolimatta siitä,
että Rieninmonopolipiiriit eivät
jätä käyttämättä y^ään tilai­suutta
, horjuttaakseen Englan^
nin taloudellisia asemia ja sito­akseen
siten Lontoon lujemmin
aggressiiviseen suuntaukseen­sa.
Ilmeisen toteutumattomat las
kelmat hegemoniasta Länsi-Eu­roopassa
ja yritykset lujittaa s i ­ten
brittiläisen monopoMpää-om^
an asemia ovat monista mer­keistä
päätellen nykyisen ulko-politiäikan
lifMceelle panevina
voimina niillä englantilaisilla
piiTeillä, jotka pyrkivät asetta­maan
esteitä Euroopan turval­lisuuden
takaamisen tielle. Tä^
mä poljltiifcka on kaukana Eu­roopan
todellisten tosiasiajn
ymmärtämisestä, se haiskahtaa
pniablailguudälita,. mutta ei ole
silti vähemmän vaarallista Eu­roopan
rauhalle eikä muodostu
vähenunän turmiolliseksi Emg-lannin
todelliaille kansallisille
eduille.
Helsinki. — Naisten maaHfl»«R*
kongressi alkoi viime viikolla Heli
singln kulttuuritalossa. Kokouk­sen
Qsanott^ia oli saapunut Hel­sinkiin
jo muutamia päiviä ennen
kokouksen alkua maailman kai­kista
eri maanosista.
Kokoukseen odotettiin valtups^
kunti§ 110 m ^ t a , kertoi Naittoi}
I^anpainyälis^n , Demq)? rft^ttlsen
Liiton pääsihteeri Cecile Hiige|.
Kongressi käsittelee naisen roo­l
i ^ yhtelpl^npflsft'. p^rheew?i4?i
yöeläiiniässä, naisten osuutta täis-teiuM^'
i k ^ n ^ i $ e i ' 'JtseB^ääiriia-misoik^
udeii, demokratian j a rau­han
puolesta,, kertoi, pä^hieerf
Hugel. — Erityisen solidaarisuu­tensa
tulee kokous osoittamaan
Vietnamin naisten taistelulle.
Kokoukseen osallistuu 37 A f r i ­kan
maata, 27 latinalaisen Arne*
rikan, 22 Pohjois-Amerikan, 22
Aasian j a Australian, 27 Euroo­pan
maata sekä 25 kansainväliltä
järjestöä.
Osanottajien yhteiamftärä nou­see
yli 500:n. minkä liaäkfii mu­kana
on noin 800 suomalaista seu­raajaa.
Kokouksen tarkoituksena on
auttaa naisia tule^fiaan tietoisikai
omista kyvyistään sekä siitä, että
heidän tulisi entistä tehokkaam­min
osallistua yhteiskunnallisiin
liikkeisiin omien etujensa puolesr
ta, korosti Cecile Hugel.
U U T I S IA
HelsinhiL>»r (S^oml-Sem^) r ^ .
NikkeUnHäfb^a U&lui9»8 «ykiym
Ni^tiliKlinuiirikiat ilmestyvät ylei-j^
itiiöni W^ siyiksym.
Pieni erä Mitä rahoja jo tosin on
Syosnei) Panikin itu>hreissa j a lisää-iiä^
vaiinisif(taain, miutta metallin
piiuit^j^ vanhentunut epätaloudelli-nen
sulatuislkälusto rajoittavat tuo^
tantoa.
Uusi nikkeiliiniarikka ei suuresti­kaan
eroa :i)yt ^ y t ä ^ ä olevasta
h$fi!^adci«$ta. Kivvipijtti on alyan
saniiai,;vain metaUin bobto niissä on
hieman hopeaa sineontäväimipi — ai-n#
rin u u t ^ . (US)
Tuliti)Uiii^|U9Piis keskiUyy
KesSco^ SOK ja OTK perustavat
18. k«4äte4«it? ^t^jaen ^tm hoi-tamaain
keslkusliMeldein tulitikku-t^
llisuuitta. Tarkoituksena on kes­kittää
(ulitilktkuteoHisuuden toimin­nat
yhdeUe yhtiölle. Aikanaan lope­tetaan
tehtaista se, jondca koneisto
on vanhia
Tuotannon yhdistäminen tapah­tuu
vaiiielttaui, siUä kuilaiktn teh­taalla
on myyntisiitODsnuiksia Ja raa^^
kaTainevaa^astoja jäljellä. Nykyisin
valmistavat kalkki tebtaat us«iitar»-
siaikokojä^ joita on Jcaikkiaan viisi.
Rationalisointi aloijiietaain keskiiiä-mäilä
eri laatuäen valmistusta eri
t e b t Ä (HS)
^ * «
Voita YientUn vaikkapa
(iplkuhinnaUa
Suomi on Y ^ i s myymään voita
QiaaiilmaiUe mUtei kuinka, alhaiseen
hint^ign tahansi^^ sillä ilman voin-vi^
Pnift lisääin«stä^^^^v^
jatkuvasti enenevällä vauhdilla, to­dettiin
- Vailion . Jialilintoineuvoston
kesäikodcouiksessa Imatralla. Tilanne
maailmainanairkkinoLlIa on kuitenkin
erittäin .vailoea, sillä voin ylituotan­toa
on kaiMcialla eikä kukaan o-sta
meddän voitamme edes markan kilo-hiamalla.
Kotimaiset varastot ovat täynnä
ja yoita ora paikko sijoittaa jopa
Suomen ulikofpuolelle. TäHä hetkel­lä
sitä on vairastoituoia Ruotsin puo-lella
Haaparannassa n. 4 (miljoonaa
kiloa ja läihiaikoina jouduttaneen
Etelä>'Ruotsin satamien paikkasvaras-toja
vuokraamaan Suomen voin säi-tyttämisefloBi.
(US,. HS)
Lahteen pohjobsmaiden
suurin^ musiikklkirjasto
Lahti saa syksyyn mennessä
uuden monikäyttöisen kulttuurikes­kuksen,
kun Lahden pääikirj aston
yhteyteen konserttitailoon valmistuu
suuri musuMukirjosto, joka maini-laani
pohjoismaiden suurimmaksi.
Tällä hetkellä alkavat kirjastotilat
jo oUa kuinnossa. Kahdessa ku\jasto-huonieessia
musiikkia voadaa<n kuun­nella
sekä kovaäänisten että kuulo­laitteiden
välityksellä. Kuuntelu-pa^
ikkoiia on • kolmisenikjimimentä.
Tämänhetkinen kii-jaston- äänilevy-kokoelma
käsittää noin 1,300 levyä,
osa näistä kielikursseja, ja suunnil­leen
samansuuiniinen on nuotlivali-koima.
Molempia kartuitetaan mah­dollisuuksien
mukaan. (HS)
Raatikainen ei mahtunut
uuteen puoluetoimikuntaan
John K u k k o l a , R.R.l. Mattavva,
Ont., täyttää tiistaina kesäkuun
24 päivänä 71 vuotta.
E m i l i a Hänninen, L o n g Lake,
Ont., täyttää keskiviikkona kesä­kuun
25 päivänä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
dentti tietää, että jos hän ei pysty
erältä talousluontoisia pulmaky­symyksiä
ratkaisemaan, edessä
voi olla uusi tyytymättömyyden
aalto, mikä voi lopettai hänen
poliittisen uransa samalla tavalla
kuin toukokuun mielenosoituslii-kehdintä
v. 19Q8 muodostui de
Gaullen Waterlooksi, vaikka hain
litua tuntui silloin päässeen "njsr
kan päälle". i
Wa.shington.^ USA :n senaatin
finanssikomitean jäsenenä toimi­va
eräs huomattava demokraatti
sanoi tällä viikolla, että hän kan­nattaa
yhtiöveron asettamista so-tatuotantovoitoille
sen sijaan, et­tä
jatkettaisiin 10 prosentin lisä-verotusta
henkilökohtaisista tu­loista.
New-mexicolainen Chnton P.
Anderson sanoi tukevansa senaat­tori
George McGovemin (D-S.D.)
lakiehdotusta, jonka mukaan mel­kein
kaikilta suuryhtiöiltä perit­täisiin
37 prosentin lisävero kai­kista
voitoista, jotka ylittävät
$25,000. Tämä lakiehdotus on
suunniteltu samoin menetelmin,
joita käytettiin sotavoittolakien
laadinnassa toisen maailmanso­dan
ja Korean sodan aikana.
Turku. — (KU) — Varsin sit­keäksi
osoittautunut sosdem. puo^
lueen johdon riita ratkesi lopul­lisesti
vasta puoluekokouksen kol­mantena
päivänä.
Mandaattiäänestyksessä sai hie­man
yllättäen toiseksi suurim­man
äänimäärän, 156, vasemmis­tolaisista
kannanotoistaan tun­nettu
Ulf Sundqvist/ joka valit­tiin
ainoana nuorten edustajana.
Sen sijaan puoluetoimikuntaan
ei mahtunut entinen puoluesihr
teeri Erkki Raatikainen. Hänen
vastustajansa kiirehtivät luon­nehtimaan
tämän poliittiseksi voi­tokseen.
Useissa puheenvuoroissa
korostettiin, että puoluekokous
valitsemalla hänet turvaisi siten
yksimielisesti Paasion-Raatikai­sen
suuntauksen jatkuvuuden
puolueessa. Tähän luettiin lähin­nä
orastava vasemmiston yhteis­työ.
AY-liikkeen eheytys, puo­lueen
parantuneet kansainväliset
suhteet jne.
Puoluetoimikunta sai lähes en­tisen
kokoonpanoni joskin. siihen
tulivat uusina jäseninä Lars Lin­deman
kieltäytyneen K.^A. Fager­holmin
tilalle. Ulf Sundqvist Hel­singistä
^ja Jaakko Hyvönen Ky­men
piiristä Paavo Tiilikaisen ti­lalle
sekä tietenkin puoluesihteeri
Kalevi Sorsa. Entisen puoluetoi­mikunnan
kokoonpano on tunne­tusti
vaikeuttanut Raatikaisen
asemaa. puoluesihteerinä ja tä­män
vuoksi uuden puoluesihtee­rin
takana olleet olisivat halun­neet
enemmän muutoksia puolue­toimikuntaan.
Uusien jäsenten
katsottiin tosin vahvistavan Paa­sion
ja Sorsan asemaa.
PAASIO:
SDP EI K I E M U R T E L E
IRTI VASTUUSTA
Sosialidemokraattinen puolue
on kolmen viime vuoden aikana
ottanut harteilleen enemmän pq-liitista
vastuuta valtakunnan asi­oiden
hoitamisessa kuin sen vel­vollisuuteen
kohtuudella voidaan
katsoa kuuluvan, sanoi puolueen
puheenjohtaja Rafael Paasio Tu­run
urheilupuistossa järjestetys­sä
puolueen 70-vuotis juhlassa.
— Näen sosialidemokratian ole­mukseen
kuuluvan, että jos se
toisaalta vaatii oikeuksiensa täyt­tä
määrää yhteiskunnassa se ei
vastaavasti kiemurtele irti vas­tuunottamisesta,
sanoi Paasio.
Viime vuosien Paasio, sanoi olleen
kovia suurelle osalle kansaa, ni­menomaan
niille, joilla vähiten on
ollut edellytyksiä kestää aineel­listen
rasitusten taakkaa. Hän
huomautti kuitenkin, ettei vai­keuksia
ole ollut kaikilla.
— Oikeuksien j a velvollisuuk­sien
jakautuminen kansalaisten
kesken ei ole ollut tasasuhteinen,
sanoi Paasio.
' Paasio aauoi olevan hetkiä, jol­loin
Suomen kansan oikeus ja
velvollisuufil on ratkaista miten
tulevina vuosina maan ja kansan
asioita on hoidettava. Hän katsoi
olevan tärkeätä, valitseeko kansa
sen linjan jatkamisen, joka kolme
vuotta sitten pantiin alulle vai pa­lataanko
oloihin, jotka vallitsivat
meillä tämän kymmenluvun alku­puoliskolla.
Tähän ratkaisun hetkeen liit­tyy
taistelu yhteiskuntaa muut­tavan
politiikan ja sitä jyrkästi
vastustavan politiikan välillä^ ko­rosti
Paasio. Hän sanoi sosialide­mokraattien
valmistautuvan tätä
ottelua varten.
Paasio kosketteli puheessaan
laajasti myös puolueen syntysiko­ja.
Sosialismilla on tänä päivänä
monet kasvot. Monet niistä ovat
meille oudot ja kovat, sanoi Paa­sio.
Sosialismin ja sosialidemo­kratian
ytimen hän sanoi kuiten­kin
tänään olevan yhtä selkeä ja
inhimillinen kuin se oli puolueen
perustajillav (
Suomi ja N-liitto
laajensi kalastus­sopimustaan
.
Helsinki. — Suomen ja Neuvos­toliiton
hallitusten asettamien vai
tuuskuntien välillä käytyjen neu­vottelujen
tuloksena allekirjoitet­tiin
Moskovassa kesäk. 13 pnä
1969 Suomen r ja Neuvostoliiton
välinen kalastusta ja hylkeen­pyyntiä
koskeva sopimus.
Ottaen huomioon Suomen ja
Neuvostoliiton välillä vallitsevat
ystävälliset suhteet Neuvostolii­ton
hallitus on Suomen hallituk­sen
toivomuksen mukaisesti myön
tänyt Suomen • kansalaisille edel­leen
oikeuden maksutta harjoit­taa
kalastusta ja hylkeenpyyntiä
sopimusalueella, joka on v. 1950
tehtyyn sopimukseen verrattuna
laajennettu.
Nyt allekirjoitettu sopimus kä--
sittää lisäksi Suursaaren itäpuo­lella
olevan alueen, jolla suoma­laisilla
kalastajilla vuodesta 1965
lähtien on ollut.oikeus harjoittaa:
kalastusta ja hylkeenpyyntiä. Uu­tena
kalastus- ja hylkeenpyynti-alueena
sopimukseen on sisälly­tetty
myös Suursaaren länsipuo-.
lella oleva merialue. Kalastusta
voidaan uuden sopimuksen mu­kaan
näillä kolmella alueella har­joittaa
ympäri vuoden: Sopimus
on ratifioitava;
Sopimuksen allekirjoittivat Suo­men
hallituksen puolesta minis­teri
Paul Gustafsson ja Neuvosto­liiton
hallituksen puolesta minis­teri
L Nikonorov.
— OrjoUnin kellotehdas (Venäjän
federaation keslciosa) laski markki­noille
ensimmäisen erän sähkökäyt,
töisiä herätyskelloja, joissa on myös
kalenteri. Nelikulmion muotoinen;
siro runko seka kellotaulu ovat vä­rillistä
muovia. Orjelilaiset kellot
ovat hyvin käytännöllisiä. Tavalli-iken
patteri antaa virtaa koko vuo-deksi.
PÄIVÄN PAKINA
OLSONIN ILON PERUSTA
Uutistietojen perusteella näyt­tää
siliä^ että liiltoihallituksen oi­kea
käsi ei tiedä mitä vasen tekee.
"Ite" hailituiksen pää,. Jota on
vauhdiifckuttden perilkuva(ksi sanot­tu,
jatkaa varihaa rooliaan vaikHa
toisinaan tuntuu, että nuehelle on
tulossa poliittinen nivedreuma.
Muttai hänenlpoliittisten kaka-rainsa,
eli ministeJinsä pasmat
näyttävät menneen aika pahasti
sekaisin,'
Meille kei-i-otUin viikon vaih­teessa,
että liiltohiaiUituksen kulu-tusasiaiin
ministei-i Ron Basford oli
luvannut kamnatuiksensa niille, jot­ka
protesftimieilessä bolkottavpt
raavaanlihan suunnattoman kor­keita
hiuloja vastaan,
Viikko sitten keskiviikkona nu-,
Basfond sanoi Canadan kuiluttajain
yhdistyteelle, että hän kannattaa
'k!U'liutta(jain boikottia naudanlihan
ylöttftmän korkeita hintoja vas.
taan,- •
Kuten tiedetään, erinäiset kulut-tadolnyhdi&
tyikset, ja jotkut huo­matut
ruokatavaralilikikeetkin, ovat
pjobestoineot son johdosta kun
naudanlihan hinnat ovat kohojv
neot noin ao-proaenttlsestl viimek-silkulumxm
kuuikaiuden aikana ja
peräti noin TO-proseinttisesU vii-meksjkuiluneen
viiden kuukaudeai
aikana. •
Torontolaisissa kauipoiss» oji
naudanlihan keskinScertainen hin­ta
viime viikolla 1,39 paunalta ja
"sirloin steaik"-*pah(viipaistiei8ta Joh­duttiin
maksamaain jopa $2.29 pau­nalta.
Mutta iliiltohaa'Utuk9en maata­lousministeri
Bud OJsoi), jota tunr
tuu tässä-yhteoxlessä kiinnostavan
sekä kuiluttaijain että il^ai'Janka«-
vattaijien "fiarmarus" m/OIM4>oli^u
tisiten paikikau«yhtlökl€« hyväksi,
Miii^hti perjantaina selittämääni
kuin se VaMha viihtalhoaisu raamat*
tua, «ttä häntäi "Ilahduttaa" tämä
hintojen kxuxirtus, ja eittä"pitkän
paalille boikotti pahentaisi tllap^
netta, sillä naudanlihan tuotanto
laahustaisi ja himmt In^ailsivat
vieläkini kottkeaimimaiUe."
Perjantai-iHtai^essa lausuniiop.
saan mir Olson tunvavtui puolea-taan
vissinlaiseen sana-aki'ohatir
aan.
Hän puhui nau4flinlihi\n "tunttar
jlstaV niin, «ttä Imkidan nUeMä
hän voi pwhua k»daf»nn«wiata,
vaikka Ilmeisenä taprkoituksena on
v u t m , inonosKiiien. 'Ico^trojliB^
olevista lihanpakkauBlaitoksista ja
niiden kontroUojnnista teurasta^
moista. Mr Olsonin lausunnossa
sanotaan:
" T ä m ä on ensimmäinen kerta 20
vuoden aikana joilloin canadalaiset
naudanlihan tuottadat «aavat ko-rotulksen.
Minä en tiedä muuta
canadailalsryhmää fairmareita
lukuiunotbamatta. —- jotka ovat ol­leet
ilroan korotusta 20 vuotta."
Kuten huomataan, nn* Qlson ei
tarkoita 'tuottajilla" farmai-oita,
vaan monopolisoituneita lihanipak-kausyhtiöitä,
joiden- korotuksista
hän sanoo nyt ilostuneeavsia ikihy-väksi.
• ; • . •
Tässä on vain vikana se, että
tavaHUsten canadalalsten on hyvin
vaikea osallistua aiihem iloon.
Jos kai'Jaa kasvattavat faimarit
hyötyisivät ensisijaisesti naudanli­han
korotuksesta, niin kuluttajat
eivät pUkahtaäslkaan säädyllisyy­den
rajoissa suoritettavasta koro­tuksesta.
Muitta kun on Umieistä, että kar-jafai^
marit «i^ät saa murujakaan
fiUtä h«&äilenviiitiMtä hintakis-konnasta,
mitä nyt naudanlihan
väHttäjät hadoittavat, niin silloin
on «yytä sanoa, että lUttohailituk-sen
kulwtus»siain minlated Bas­ford
on täasä asiafisa oikeasaa ja
"maatalvkuisininiateri'' Olson autta­mattomasti
hakotiellä.
Kun naudanffiha on kohonnut
noin TO^prosenttisesti viiden kuu-,
kauden aikana; kun valtaosa näis­tä
korotuksista on jäänyt monopo­liasemaan
nousseille pakikausliik-keille;
kun suurten pakkausliik-keJden
ennestäänkin s m i r e t vuosi­voitot
ovat huiimassa nousussii; ja
kun tavallisten canadaJaisten
palkkatullot eivät enää tahdo riit­etä
» kunnollisen pihvipai&tin (stea-:
kin) ostoon edes yhtä kertaa vii­kossa,
niin silloin öiv syytä kysyä;"
että kenen asialla "maatalousmi­nisteri".
Olson liikkuu moista hin­tapolitiikkaa
puolustellessaan?
Kuilutusasiain ministeri Basford
taisi olla oikeassa kun häji erinäi­sistä
kuduttajain järjestöistä pu­huen
sanoi viime keskiviikkona:
"Jos ne (ku/luttaijain yhdistyk­set)
eivät taistele" hintakiskontaa
vastaan, niin "silloin ei Canadassa
ole mitään ryhmää, joka niin me-neltelisi."
Mutta jos vanhat merkit paik­kansa
pitävät, niin mahdollista on,
että mr Oltron puhuu sittenkin
"hailituiksen suulla'', kuten puhui­vat
NATO-politiikasta keskustel­taessa
ne, Jotka vastoin kansan toi­vomuksia
puhuivat NATO-liiton
siteiden Jatkamisen hyväksi. :
' — Kiiiusäkoura.