Vapaus, June 12, 1969

              Ilmeslyy tiistaina ja torstaina
Perustettu 1917
Canadan suomalcasteo iteenäinen
työväenlehtl
Secgnd cbM ntafl retiistratiaa N«». 10K - VAPAUS, Itt Elm Street WMt.Sudbiirr, OnUria
No. 59 — Voi. LlII vuosilfcerta Sudbury, Ont Torstai, Ikesäk. 12 p, ~ Tbursday, June^ 12, 1969
Kolmipäiväinen kakous pidetään suljettujen ovien takana
liittohallitus valmiina luopumakin! visseistä oi^^
~Ottawa. - r Kymmenen maakunnan pääministe­rit
kokoontuivat keskiviikkona neuvonantiajineen
pääministeri Pierre Trudeaun kanssa ennakko­tietojen
mukaan kolme päivää kestävään liitto- ja
maakuntahallitusten perustuslakikonferenssiin
missä, keskustellaan pääasiassa finanssisuhteista.
Kokous pidetään suljettujen ovien takana min­ne
ei ole laskettu sanomalehtien j a television eikä
edes oppositiopuolueiden edustajia.
Aanj^ipäiväistunnon päättymisen jälkeen ker­rotaan
pääministeri Trudeaun antaneen ymmär­tää,
että kokous sai hyvän eli myönteisen alun^
Myöhemmin illalla ilmoitettiin liittohallituksen
esittäneen kokoukselle ohjelman eli tarjouksen,
jonka mukaan maan kahdelle suuremmalle maa­kunnalle
(Ontario j a Quebec) jäisi veto-oikeus
I liittohallituksen ns. yhteismaksujen ohjelmissa.
Tämä liittohallituksen ohjelma, mikä lopulta
sidottaisiin senaatin uudistamiseen, antaisi mille
tahansa kahdelle Canadan neljästä senaatti-pii­ristä
oikeuden estää liittohallitus toteuttamasta
mitään uutta varojen käyttöohjelmaansa maakun­tien
toimipiiriin kuuluvilla aloilla.
Tässä yhteydessä Canadassa on neljä pääasial-
.iisintasenaattipiiriä, joissa kussakin on 24 se­naattoria.
Nämä senaattipiirit eli alueet ovat:
Itä-rannikko, Quebec, Ontario ja Länsi-Canada.
Vuonna 1949 liittovaltioon yhtyneellä New-foundlandilla
on 6 senaatin paikkaa, mutta tämän
suunnitelman puitteissa se (Newfoundland) kuu­luu
rannikkomaakuntien alueeseen,
iv Ensimmäisen kokouspäivän: istuntojen päätyt­tyä
pääministeri Trudeau ilmoitti hallituksen esit­täneen
ehdotuksen liittovaltion varojenkäytön oi­keuksien
rajoittamiseksi. Hän sanoi maakuntien
esittäneen myös omia ehdotuksiaan.
Virallisista lähteistä saatujen tietojen mukaan
liittohallituksen ehdotukseen sisältyy seuraavaa:
—-Tarvitaan senaatin kolmen piirin hyväksy­minen
ennenkuin liittohallitus voi ryhtyä toteut­tamaan
mitään uutta yhteismaksu-ohjelmaa (tar­koittaa
maakuntien toimipiirissä toteutettavia oh­jelmia
joiden kustannukset maksetaan sopimuk­sen
mukaan yhteisesti ko. maakunnan j a Jiittor
hallituksen toimesta);
— Veto-oikeus liittovaltion varojenkäyttö-val­tuuksista
voidaan myöntää (myöhemmin) uudis­tettavalle
senaatille, jonka jäsenet nimitetään jo­ko
kokonaan tai osittain maakuntien toimesta;
T— Siihen mennessä voidaan käyttää senaatin
neljän alueen määritelmää liitto- ja maakuntahal­litusten
konferensseissa ratkaistaessa se. ryhdy­täänkö
toteuttamaan jotakuta uutta yhteismaksu-ohjelmaa.
Senaatin uudistuskysymys, sellaisena kun tämä
asia esitettiin helmikuussa pidetylle liitto^- j a maa­kuntahallitusten
konferenssille; ei ole keskustel­tavana
tässä kokouksessa.
Yllämainitun lisäksi liitto- j a maakuntahallitus­ten
eilisessä kokouksessa sanotaan keskustellun
myös liittohallituksen toisesta ehdotuksesta, jossa
käsitellään liitto^ ja maakuntahallitusten verotus-valtuuksia.
" K u t e n tiedätte", sanoi pääministeri Trudeau,
"nykyisen perustuslain mukaan Hittohallituksella
on kaikki verotusvaltuudet; maakunnilla on joita­kin
verOtusvaltuuksia. Me keskustelimme siitä,
että onko mahdollista laajentaa tätä määritelmää
niin, että maakunnat saisivat enemmän j a liitto­hallitus
vähemmän verotusmahdollisuuksia tai
voidaanko toteuttaa joitakin muita uudistuksia."
"TUNTEMATON" AUTOYHTIÖ SAI
$75 MILJOONAN VELAN ANTEEKSI
TulliinalcsuTdlkojen ''ainteeiksiakinjon" sanotaan^ aiHttaneein
työllisyyttä; mr. Wiitdh!il9e ei ilmoitettu yhition nimeä
Otlawa.r^ Alahuoneen tilintar­kastuskomitealle
ei pyynnöistä
huolimatta annettu tiistaina tie­toa
siitä kuinka paljon'ovat hank^
kineet voittoa ne yhtiöt jotka ovat
saaneet tullivelkojaan aiiteeksi
yhteenlaskien $80 miljoonan ar­vosta.
Sen sijaan väitettifn että työt­tömyystilanne
olisi pahentunut
paljon jos tätä velkojen anteeksi­antoa
ei olisi tapahtunut. Liitto­hallituksen-
teollisuusr ja kauppa-ministeriön
virkailija E ; A. Mcln-tyre
arvioi että noin 2,000-3,500
työpaikkaa olisi menetetty, jos
näitä velkoja ei olisi pyyhitty y l i.
Se "tehtiin kansallisen ekonomian
parhaita etuja silmälläpitäen",
hän väitti.
Tämä velkojen poispyyhkimi-rien
juontaa V. 1965 allekirjoite­tusta
Yhdysvaltain-Canadan auto-sopimuksesta,
minkä mukaan Ca-nadaan
voidaan tuottaa tuUiva-
.paasti autoja ja autojen osia,
edellyttäen kuitenkin, että yhtiöt
täyttävät vissit kelpoisuusvaati­mukset.
Päätilintarkastajan vuosirapor­tissa
sanotaan kuitenkin, että
kelvollisuuksiaan täyttämättä jät­täneiltä
yhtiöiltä pyyhittiin y l i
$80 miljoonan velka. Keskustelun
yhteydessä ilmeni, että itnäinitus-ta
rahamäärästä oli mennyt $75
miljoonaa yhdelle yhtiölle, jonka
nii^eä ei julkaistu Harold Win-chin
(NDP-Vancouver East) tois­tuneista
pyynnöistä huolimatta.
Mr Mclntyre puolusti näin suu­rien
velkojen pois pyyhkimistä
sillä, että autoteollisuuden vienti
on noussut $200 miljoonasta $2.4
miljardiin vuoteen 1968 mennes­sä,
ja että autoteollisuuden palve­luksessa
oleva työvoimamäärä on
lisääntynyt 69.000 :stalOO.OOOeen
Mr. Winch halusi saada tie­toonsa
niiden yhtiöiden nimet
joille liittohallitus on näitä velko­ja
anfeeksr antanut. Hän halusi
tietää erikoisesti niikä on se yh­tiö,
joka sai $75 miljoonan pyyhi­tyksi
kohdaltaan pois. Lisäksi mr
Winch kysyi, paljonko kyseessä
oleva yhtiö on hankkinut voitoksi
sinä aikana, jolloin se sai veron­maksajain
varoja $75 miljoonaa?
VIIME TIEDOT
Pariisi. — Eielä^Vietnamin väliaikaiiieii vallankumouk­sellinen
hallilus tiedoitti keskivi^omu että 80 on vastaan­ottanut
kansalliselta vapautusrintamalta (FNL) kaikki ulko-ja
sisäpoliittiset valtuudet, ja että sen valtuutetut ottavat
FNLm paikan myös Parijsin raukanneuvotteluissa.
• Ottawa. — Puhuen Kansainvälisen lehti-instituutin tilai­suudessa
keskiviikkona. The Louisville Timesin päätoimit­taja
Norman Isaacs syytti tiedonvälityalaitoksia (sanomaleh­tiä/
televisioa ja radioa) väkivaltaisuuksien provosoimisesta
sillä kun ne painottavat toiminnassaan pintapuolisesti nopeut­ta
,eikä koko kysymyksen analysointia.
Apulaistuloministeri R. C. La-barge
sanoi, että hän ei halua j u l ­kaista
ko.' yhtiöiden nimiä, ellei
komitea kokonaisuudessa sitä ha­lua.
Komitean jäsen Norman Cafik
(L-Ontario) päästi mr Labargen
pois koukusta sanomalla, ettei hä­nen
mielestään ole tarpeellista
saada tätä tietoa komitealle.
"Minun mielestäni se on tär­keätä",
vastasi mr Winch. "Jos
suuri velkamäärä on annettu an­teeksi,
meidän pitäisi saada tie­tää
sen (velka-lahjan — V.) ja
yhtiön voittojen väliset suhteet
Silloinvoisimme päättää, tarvitsi­ko
yhtiö sitä (velan pois pyyhki­mistä)
vai eikö tarvinnut."
Tilintarkastuskomitea jätti kui­tenkin
ottamatta huomioon mr
Winchin pyynnön ja päätti, että
niitä tietoja ei pyydetä nyt vaan
ehkä tuonnempana.
Ottawai: — Senaatin laldasiainkomitea anto& e^en äänin
12^14 hyväksymisensä lakiel^dotuksello mikä kieltää viljan
lietsonnan samalla tavalla kun laki estää säädyttömien paii,
noiuotteiden levittämisen.
Toronto. — Viimeisin pankkien korkokannan suuri koro­tus
on aiheuttanut suurta huolestuneisuutta finanssimarkki­noilla,
missä puhutaan jopa uuden talouskriisin puhkeamisen
mahdollisuudesta. Bay kadun obligatiomarkldnoilla, jcrfta on
'vaivannut sairaus jo pari vuotta, vallitfti erittäin huolestu­nut
telanne. Tieto lainakorkojen noususta — rahatilanteen
tiukentamisesta — aiheutti finanssimarkkinoilla suurinunan
hintojen laskun vuodesta 1,965 lähtien.
Pnom-Penh.— Kambodshan valtion päämies, prinssi Si­hanouk
tiedoitti keskiviikkona, että Kambodshan ja Yhdys­valtain
diplomaattisuhteet järjestetään uudelleen asianhoi-tajatasolla./
Samalla kerrottiin Kambodshan katkaisseen dlp-lomaaltisuhteensa
Länsi-Saksaan siksi kun Bonn "jäädytti"
diplomaaititqimintansa.Kambodshan tunnustettua Itä-Saksan.
FNL tiedoittaa:
Etelä-Vietnamissa
väliaik. hjallitus
P a r i i s i .— Etelä-Vietnamin Kan­sallisen
vapautusrintaman (FNL)
edustajat tiedoittivat tällä viikol­la
Pariisissa, että nyt on perus­tettu
Etelä-Vietnamiin väliaikai­nen
vallankumoushallitus.
F N L : i j edustajiston eräs puhe­mies
sanoi Pariisin rauhankes­kustelujen
yhteydessä, että Etelä-
Vietnamin eri alueita edustava 88
henkilöä käsittänyt kongressi ko­koontui
kesäkuun 6-8 pnä ja
päätti perustaa väliaikaisen halli­tuksen
"johtamaan Etelä-Vietna­min
kansan taistelua amerikka­laisia
hyökkääjää vastaan".
KmHmuinistilt Teft;o(sivat
mäaihiiaiii %öläi!suti
Vietailamin puoleista
Moskova.—-"Täällä nyt me­neillään
oleva kommunistipuo­lueiden
maailmankokous vetosi
yksimielisesti maailman työläi­siin,
että he boikottaisivat kaik­kia
niitä tavaroita, joita kulje­tetaan
USAn joukoille Etelä-
Vietnamiin.
Viidettä päivää käynnissä ol­lut
75 eri maan kommunisti­puolueiden
kokous antoi julki­lausuman,
jossa luvattiin täy­dellinen
tuki Pohjois-Vietha
mille ja Etelä-Vietnamin Kan­salliselle
vapautusrintamalle
taistelussa USAn imperialismia
vastaan.
VasiaipiiJheedijoihitaja Kiyi arviEJalsjidrikiistsia':
TULn ALKUPERÄISET PÄÄMÄÄRÄT
OVAT YHÄ ELINVOIMAISIA
Helsinki. ~ Suomen Työväen
Urheiluliiton 7. liittojuhlan varsi­nainen
avaus tapahtui Helsingin
jäähallissa viime lauantaina. Juh­la
sai hyvii^ värikkäät j a nuorek­kaat
puitteet/ Juhlan avasi TtJLn
varat)uheenjöhtaja Lennart Kivi
ja tHäisuuddesa oli läsnä myös
ministöri Paseiro Aitio.' ' y
Värapuheehjohtajä Kivi sanoi
mm. seuraavaa t •
— Näistä liikuntajuhlista, joita
me juuri olemme aloittamassa ja
jotka_ varhaisnuorten osalta jo
ovat pari päivää sitten alkaneet,
ovat monet sanoneet, että niiden
aika on jo ohi. Nuoriso on etään­tynyt
aatteellisuudesta, suuret
joukkotilaisuudet eivät vedä enää
niin kuin ennen. Näitä epäilijöitä
oli tähän liittojuhlaan valmistau­duttaessa
myös oman lliittomme
piirissä, eikä vähiten johtopai­koilla.
Kun tänään olemme kokoontu­neet
tänne avaamaan seitsemättä
liittojuhlaamme, voimme jo tode­ta,
että nämä epäilijät ovat olleet
väärässä. Samanaikaisesti tämän
juhlamme kanssa on kaikkialla
YLLÄTYSMIES SORSA
SOS.DEM. SIHTEERIKSI
T u r k u — Melko yllättävät vai-,
heet sos-dem.-puolueen henkilö­valinnoissa
johtivat Turun puo­luekokouksessa
vihdoin ratkai­suun,
jonka tulkittiin merkitse­vän
nykyisen Paasion j a Raati­kaisen
omaksuman linjan jatku­mista
seuraavan kolmen vuoden
aikana.
Raatikaisen työn jatkajaksi tu­li
aivan uusi yllätysmies, opetus­ministeriön
palveluksessa oleva
Kalevi Sorsa(38) ja vaaliin vai­kutti
ratkaisevasti Paasion oma
henkilökohtainen panos. Paasion
uudelleenvalinta tapahtui sen s i ­jaan
täysin odotetusti. Puolueen
keskusneuvoston puheenjohtajak­si
tuli maaherra Kaarlo Pitsinki
äänin 101--87 aduskunnan vara­puhemiehen
Veikko Kokkolan ol­lessa
vastaehdokkaana..
Sorsan valintaa (lauantaina)
edelsi kuitenkin lähes pyöreän
vuorokauden jatkunut kiivas tais­telu
puoluesihteerin paikasta. Sa­malla
ilmeni että vastaehdokkaar
na olleen tutkimussihteeri Pekka
Korvenheimon takana ollut oikeis
toryhmä oli viime kuukausina teh
nyt varsin perusteellista työtä pii­reissä
jopa väittäen, että puheen­johtaja
Rafael Paasio olisi puol­tanut
häntä sopivana puoluesih­teerinä.
Paasio esitti asemansa vaaka­laudalle
ilmoittaen, että hän ei ole
käytettävissä puoluejohtajana, mi
kälii Korvenheimo valitaan puo­luesihteeriksi,
jolloin Korvenhei­mo
luopui isehdokkuudesta. Uusi
puoluesihteeri ilmoitti jatkavan­sa
nykyistä yhteistoimintaan no­jaavaa
puoluelinjaa.
Erimielisyyttä aiheutti myös
puolueneuvoston puheenjohtajan
vaali, jossa loppusuoralle menet-telytapavaliokunnassa
s e l v i s i
Kaarlo Pitsinki ja vastaehdokas
Veikko Kokkola. Suuri Kymen \pii
ri oli kuitenkin tyytymätön Pit-singin
ehdokkuuteen vielä yleis­kokouksessa.
Jaakko Hyvönen sa­noi,
että eräät haluavat kokouk­sesta
antaa ulospäin kuvan, että
jälleen palataan entiseen. Hän
huomautti että Paasion ja Raati­kaisen
linjalle ei tulisi asettaa
vaikeuksia. Hänen mielestään Pit­sinki
oli epäonnistunut puoluesih-teeriaikanaan
mm. puolueen kan­sainvälisten
suhteiden hoidossa.
Hyvönen ehdotti Kokkolaa. Äänes
tyksessä Pittsinki voitti äänin
101-87.
Sos.dem. puolueen sihteeriksi
valittu yht.kand. Kalevi Sorsa on
syntynyt Keuruulla 21. 12. 1930:
Hän on toiminut lehtialalla Lap­peenrannassa
ja Helsingissä Suo­men
Sosialidemokraatissa sekä
sosialidemokraattisen nuorisolii­ton
lehden toimitussihteerinä ja
päätoimittajana. Vuodesta 1967
lähtien maisteri Sorsa on ollut
apulaisosastopäällikkönä opetus­ministeriön
kansainvälisten asi­oiden
osastolla.
pääkaupungissamme kymmenitr
täin urheilujoukkueita liikkeellä
j a ; saapujien määrä ylitti kaikki
ennakkolaskelmat.
aÖl?NIS?ö;S J U H LA
: Jjqfkaisella vt^ikaisemmalla liitto-juhiaJllamm$
^on o^lut ipma erityi­nen
pluonAefsnsa» Mutta niillä on
ollut;- myc^ ylfBi yi^t^ineiii piirre:
ne ovat ol|eet työväen urheiluliik»
keenv: itsen^syysti^doa^ . y^^
näytteitä. Sanoisin, että > tämä
Liittojuhla/ seitsemäs suuri etap­pi
viisikymmenvuotiaan liittomme
historiassa, on nimenomaan jäse­nistömme
juhla. Se on jäsenistön
vastaus niille sekä ulkopuolisille,
että omissa riveissämme oleville
epäilijöille, jotka ovat ajatelleet,
että työväen urheiluliikkeen suur­juhlien
aika olisi ohi.
Tutkiessamme tänä 50-vuotis-juhlavuonna
liikkeemme mennei
syyttä olemme voineet todeta, että
ne alkuperäiset päämäärät j a ta­voitteet,
jotka työväen urheilulii­ke
50 vuotta sitten itselleen omak­sui,
ovat yhä yhtä elinvoimaisia
kuin liittomme alkuaikoina.
AATTEELLISUUS T U L :n
VOIMAN LÄHDE
Työväen Urheiluliitto aloitti
vaikeissa oloissa, se on kestänyt
monenlaisia vainoja, mutta se on
selviytynyt kaikista vaikeuksis­taan
voittajana. Työväen Urheilu­liiton
menestyksen j a voiman läh­teenä
on ollut kaikkina näinä vuo-sikymmieninä
jäsenistön uhrautu­vaisuus
j a aatteellisuus. Tämä on
se voima, joka tänäkin päivänä
vastaa epäilijöille.
Tutkiessamme tänä juhlavuon­na
liittomme historiaa olemme to­denneet,
että sosialistisen urhei­lun
teoreetikot ovat jo vuosikym­meniä
sitten esittäneet ajatuksia,
joihin nyt joudutaan palaamaan,
kun halutaan maamme urheilu­elämää
tervehdyttää. J a juuri ter­vehdyttämistä
tämän päivän ur­heiluelämä
kaipaa.
Liike-elämän eri muotojen tun­keutuminen
urheilun piiriin on
saanut: liikuntakulttuurissamme
aikaan monenlaista tuhoa.
Kaupallisuus on muodostuQufl
mätäpaiseeksi urheilunune sydft*
messä. Se' on muuttanut urheilijat
kauppatavaraksi j a tuonut muka­naan
reilun pelin sääntöjen-kier*
tämisen: -Kaupallisuus on tuhon*
nut kaikki urheiluihanteet porva*
rillisen urheilun toiipintapiirissä.
Työväen Urheiluliitto ei ole
kommunistinen eikä sosialidemo­kraattinen
urheilujärjestö, se 6n
työväen yhteinen urheilujärjestö
ja siinä on sen voima. Mutta.työ-väenliikkeen
eri toimintahaarojisin
ei myöskään tulisi unohtaa, mikä
ehtymätön nuorisoreservi T U L
heille on.
PYSYVÄ YHTEISELIN
URHEILUJÄRJESTÖILLE
Kun me tänään Työväen U r ­heiluliiton
50-vuotisen kokemuk­sen
valossa tarkastelemme k o^
maamme urheiluelämässä esiinty­viä
puhnakysymyksiä,. voimine
oikeutetusti sanoa, että T U L rliä
on paljon sanottavaa niihin. Ife
emme halua yksinoikeutta niidto
järjestämiseen, mutta sanopaine
myös toisille: maamme url^eUu-kysymyksiä
ei mikään urheilun
keskusjärjestö voi yksin tetkais»
ta. Siinä tarvitaan vilpitöntä y h ­teistyötä,
yhteistyöhalua j a tois­ten
itsenäisyyden j a oikeuksien
kunnioittamista.
T U L pitää tänä päivänä, niitt
kuin ennenkin kiinni itsenäisyy­destään,
oikeudesta päättää omi8-'
ta asioistaan, mutta on valmis esi­merkiksi
urheilujärjestöjen p y ^ -
vän yhteistyöelimen kautta ja
avulla yhdessä-muiden kanssa
ratkomaan visaisiksi muodostu­neita
urheilupulmiamme. • «
Ainmaittirikofliiset ;': i
'pidettävä vaIlpl!alBäa*^
Vancouver. — Ontarion ojeh-niislaitosministeri
Allan- 'Gi:x>S8-
man sanoi täällä viikon alunsa,
että ammattirikolliset, jotka jdel-täytjrvät
parantamasta tapojaan,
vaikka ovatkin saaneet useaimnan
tuomion, tulisi "poistaa yHteto-kunnästa"
j a pitää vankeudessa
epämääräisen ajan. -
REUTHER ARVOSTELI
VARUSTELUMENOJA
\
Su<ysa1i«M 'SiheUysmtnOon:'' miktsu stuategiaQe
ja iihäidlle piujdlusitiusintErik^
Washington. — Vaatien luopur
maan "yksinkertaisesta oletta­muksesta",
että sotavarusteiden
lisääminen tarkoittaa turvallisuu­den
lisääntymistä, Walter Reu-ther
sanoi maanantaina,:'että köy-hjrys
saataisiin poistetuksi ja
opintomahdollisuudet taatuksi kai
Panffddlainojen korkoa
nostelttim jäUeen
Ottawa. — Canadan pankin ta­holta
tiedoitettiin tiistai-iltana,
että se tulee korottamaan pank-kilainojensa
korkoa puolella pro­sentilla
7.5 prosenttiin keskivii­kosta
lähtien.
Keskuspankin antamassa lau­sunnossa
sanotaan mm., että lai­nakoron
nostaminen "antaa pan­kille
mahdollisuuden säilyttää sen
inflaatiovastaisen valuuttaohjel-man."
Sharp Suomessa
Helsinki. — Canadan ulkomi­nisteri
Mitchell Sharp saapui
Helsinkiin tiistai-iltana. Shar-pia
olivat vastaanottamansa
~mm. Suomen pääministeri Mau­no
Koivisto ja ulkoministeri
Ahti Karjalainen.
Sharp sanoi lehtimiehille, iet-tu
johtuen siitä kun Canada on
kahden suurvallan, Yhdysval­tain
ja Neuvostoliiton välissä,
Canadaa kiinnostaa idän ja län­nen
suhteiden parantaminen Ja
että Canada on valmiina toimi­maan
sen hyväksi. Hän sanoi
kiinnostuneensa myös Suomen
' j a Canadan suhteiden paranta-miseen.
Keskiviikkona mr Sharp suo­ritti
lyhyen tutustumismatkan
ja tänään (torstaina) hän osal­listuu
presidentti Kekkosen j l i r -
jestUmUän illallistilaiBUuteen.
Pa!aivi pyysi oikeutta'
työläisJIIe
Geneve. — Täällä 11 tuntia
kestäneellä vierailu 11a ollut rooma
laiskatolisen kirkon paavi Paavali
VI vetosi ILO:oon, että "ne muut­taisivat
oikeaksi maailman työläi­sille
tehdyt vääryydet".
Quebec City. — Laitakaupun­gilla—
sijaitsevan LcvisPn posti­konttorin
ryöstön johdosta on
nostettu syyte 25-yuotia8ta Nicole
Colin Touchettea vastaan. Neljä
naamioitunutta rosvoa, yksi heis­tä
nainen, sai viime viikolla saa­liikseen
$168,000.
ULKOMAALAISET YHTIÖT
SALAAVAT TOSIASIOITA
Näin sanoi eräs aultoyMiön jiääimiieis fuivalten
"yhteisitoiniintaa'' vissiin rajaan asti
Montreal. — Ulkomaisten yhti­öiden
miltei kaikki alayhtiöt Ca­nadassa
"ovat salanneet toimin­taansa
koskevia tietoja tai aina­kin
pidättyneet vapaaehtoisesti
niitä antamasta, sanoi American
Motors Canada Ltd:n presidentti
Lawrence G. Rice täällä tiistaina
myöntäen, että hänen oma liik­keensä
on samassa veneessä. Sa­moin
ovat toiset suuremmat auto­yhtiöt,
hän selitti.
Puhuen "American Marketin"
yhdistyksen tilaisuudessa Rice sa­noi
ylläolevan pitävän paik­kansa
"asiallisesti puhuen kaik­kiin
canadalaisyhtiöihin nähden,
joiden emäyhtiöt ovat ulkomailla.
"Ehkä —me ^kaikin voisimme
omaksua asenteen, että meillä ei
ole mitään salattavaa. Mutta siitä
huolimatta.olemme salanneet" sia-noi
mr Rice. - _
Hän arveli yhtiöiden voivan
auttaa itseään olemalla avomieli­siä
hallitukseen' nähden j a lupasi
"canadalaisena" antaa yhteistoi­mintaa
Canadan hallitukselle.
Mr Rice esitti, että toisten yh­tiöiden
pitäisi myös ryhtyä yh­teistoimintaan
Canadan hallituk­sen
kanssa. Hän epäili kuitenkin,
että yhtiöt tulevat alustavasti suh
tautumaan kielteisesti hallituksen
yhteistoimintavaatimuksiin.
Mr Rice haluaa kuitenkin pan­na
määrätyn rajan siihen, kuinka
pitkälle yhtiöt voivat tällaiseen
yhteistoimintaan antautua.
Kehoittaen hallitusta vetämään
rajalinjaa hän sanoi:
"Meillä on oikeus odottaa koh­tuullisia
rajoituksia sekä hallituk­sen
että suuren yleisön tiedonha­lulle.
Loppujen lopuksi me harjoi­tamme
liiketoimintaa kilpailevasi
sa maailmassa."
"Mutta huolimatta siitä, mihin
tämä linja Vedetääh, tosiasia bn,
että liikelaitosten Mieluisa äänet-tömyystilanne
on päättymässä",
hän huomautti.
kille amerikkalaisille käyttämällä
varusteluun meneviä varoja koti­maiseen
tarkoitukseen.
Autotyöläisten union (United
Auto Workers Union) presidentti
Reuther esitti lausuntonsa sotilas
menoja j a kansallisia prioriteet­teja
tutldvan kongressin ala|comi-tean
kokouksessa.
Hän kehoitti kongressia "vuo­lemaan"
huomattavia rasvaker­roksia
pois Pentagonin (USAn
puolustusministriön) budj^tisticu
"Ohjusten j a toisten aselajien
ikäluokkia sikiää kuin t hedelmä-kärpäsiä,
mutta siitä huolimatta
emme ole turvattuja'-, totesi mr
Reuther. J a mikä tärkeintä, hän
lisäsi, emme koskaan pääse turva-asemaan
niin kauan kuin me or­juutamme
itsemme yksinkertai­seen
olettamukseen — mikä oli eh­kä
järkevä kivikaudella — että
aseiden lisääminen antaa lisäfi
turvallisuutta.
"Amerikan kansalle jia kongres­sille
on lyönyt hetki vihellysmer-kin
antamiseksi sotapeleille, stra-tegisteille,
pöhettyneille budje­teille
j a puolustusvälineltä valmis
tavien urakoitsijain mieliUetty-sopimuksille
sekä vaatia suurten
resurssiemme mobilisointia maail
man j a kotimaisen rauhan strate­gian
hyväksi", sanoi puhuja.
Mr Reuther vaati Yhdysvaltain
perustuslakiin liitettäväksi " t a ­lousoikeuksien
lain" minkä pe­rusteella
kaikki amerikkalaiäet
saisivat oikeuden "hyödylliseen
työhön, elinkustannuksia vastaa­viin
palkkoihin, hyviin asuntoihin
hyviin naapuristoihin j a riittäviin
opintomahdollisuuksiin.''
UBERAAU KANSALUSTAmAMERIK<YHTIÖITÄ
Toronto. — Liberaalipuoluetta Ontarion
lainlaatijakunnassä cdustÄva James Trotter
syytti alkuviikplla oman puolueensa Ottar
wassä olevia edustajia siitä, että he "joko
tarkoituksellisesti tai typeryydessään*' jät­tävät
hupmioonottamatta sen. vaaran, minkä
Yhdysvaltain pääoman tunkeutuminen a i ­heuttaa
Canadan itsenäisyydelle.
Puhuen lainlaatijakunnan istunnossa mr
Trotter ennusti kuitenkin; että kansallismie-:
trön valtaan nousun perusteella Kuubassa
vuoden 1960 jälkeen.
"Meidän katsantokantanamme on kaikissa
hallitusportaissa oUutse, että iheidän ei sovi
loukata Setä iSamulia", sanoi Trotter. ^'Tosi­asiassa
nrionet ihmiset nauttisivat Setä Sa­mulin
kiusoittelusta."
We8t Torpntö-vaalipliriä ediistaya laki­mies
Trptter sanoi, että kaikkien puolueiden,
myös hänen oman puolueensa poliitikot
lisempi Canadan nuprempi sukujpolvi ryhtyy , ovat Ottawassa "pettäneet Canadan perin-jonakin
päivänä toteuttamaan Canadassa teitä" sillä kun el ole pantu esteitä Ameri-toimlyien
ainerikkälaislaitoöten "laajamit- kän kontrollin llBääntymiselle eFonomiaB-taista
kansallistamista", kuten tapahtui Oas- samme. • <
"Puheet siitä, että täällä olevat amerikka­laiset
teollisuuslaitokset ovat hyyiä yhtiÖK
kansalaisia, ovat hölynpölyä", selitti m r
Trotter. "Yhdysvaltalaiset yhtiöt oVat täällä
hankkiakseen; etuja itselleen, eivätkS, meitä
palvellakseen."
Mr Trotter esitti käsitysitännan, että CJa-nadan
nuoremmat sukupolvet ovat paljon
kansailismielisempiä kuin vanhemmat, jft et­tä
ne tulevat jonakin päivänä astumäiin,
, poikkiteloin amerikkalaisomistukseii tielle.
''Toivottavaa olisi ettei se tapahdu llläil
myöhään", hän sanoi.