Vapaus, November 2, 1967

              i to
I I
n
V
n
II
s
li i
1
1
• • ]
I
''tl'
Sivu 2 Totstai, maira:ask/2 p; — T!hursday,^^N^ 2, 1967 Siimjttävää avainKuts- '
kalupiiirdd^ suiuiimitelaialii
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
tUBERirY) . Establlshed Nov. 6, 1917
p D i T O R i V V . EKLUND MANÄOER:B. SUKSI
TCLBPHONBi OmC« ANO BDITORIAL 674<4aQ4v .
• . .• ^ ; •' •••••
PttldJShed thrloe ved(4|i: Tuesdays, Ttiursdaya and Satudays by y(4>aus
futdiahing Oo. Umited, 100-102 Ehn 0t. Weat. Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69, ^ .
AdlcrtUng lates iqKio application, tronslatlpn free of pharg«.
Authorized a» eeconl Claes mall by the Post Office Department^ Ottawa,
and for paymeaat of postage in caäL
CÄNAOJANLANGUAGEIRRESS ICLUBi
TILAUSHINNAT:
Panadassa: 1 vk: >10.00, 6kk.$52S USA:n:
8 kk. 3.00 Suomeen:
I vk. 111.00.6 kk. $5.75
Ivk. IL&O. 6kk. &2&
r JäDeph tapaus lautanen
rcmtossa ilmestyvän siu»näilcieliseii lehden kertc^an inukaan
jöutimut jälleen omituiseljta vaJkUttavam. painostuksen koh­teeksi,
mäcä viittaa siihen, että ikysymys on politifcoimiista'
jopa kiristysmenetelmiä hyvälksifcäyttäen nyky-Sutomen Yleis-rädioa
ja loppukädessä Suomen "kansaaorintamahallitusta" vas
taan, fairten lehdessämme jo viime itammikuussa todettiin.
MeiUe kejTotaan Ayt, että xyhiroä YhdysvaJtain puolella
asuvia suomalaisia kehoittaa kaikkia amerikansuomalaisia
"boikottamaan.Suomeen lähetettäväksi tarkoitettuja keräyk­siä
olympiakeräystä myöten."
Sima siftä oäokin kerraksi henkevää toimintaohjetta myös
Canadan suomalaisille Suomen 50-vuotispäivän aattoviikoilla!
Kaifeen lisäksi kerrotaan, että Siiomi-Seuran toiminnan­johtaja
Tauri Aaltio, joka vieraili äskettäin New Yorkissa,
oh esittäflnyt vaatimuksen, että Pasi Rutanen kutsuiltaan kotiin,^
Suomeen. Mr. Aaltion väitetään pitävän edellämainittua Suo­mea
boikotti-kiristystä täysin oikeutettuna toimintamuotona!
Kuten muistetaan Pasi Rutasta vastaan nostettiin noin
vuosi sitten Suomen vissien piirien myötävaikutuksella Yh­dysvaltain
ja Canadankin puolella kova poru eräänä kirjoi­tuksesta,
missä hän kuvasi — h y v i n tai hvKmosti, se on asia
erikseen — Yhdysvaltain suomalaisten elämää ja totesi näke­mänsä
perusteella, että ko. suomalaiset elävät sikäläisesltä yh­teiskunnasta
täysin eristöttyä elämää.
Nyt on tämä juttu lämmitetty uudelleen, evkä kaiketi osu­ta
väärääm jos sanlotaan, että se liittyy tietyllä tavalla Suomen
ääirioikeiston aloittamaan poliittiseen ajojahtiin Suö'men Yleis
• radioa vastaan.
Kuten jo Viwden allissa lehdessämine'sanottiin, meidän
mielestämme Pasi Rutanen olisi voinut sanipttavansa esittää
vähemmän säirmiifckäästi, mutta se ei mtiutä toiseksi sitä tosi­asiaa,
että hänellä täytyy kirjeenvaihtajana ölla o
myksiensä ja toteamulksiiensa iailiutsenaiseen ^ s
ne joissakin tapaAiksissa olisivat 'd&ä hieman yliampuvia tai
"hiomattomia". Merkillepantavaa myös, että Rutasen kirjoi­tuksen
jiilkaisivat Suomessa vissit oikeistolehdet — ja Vain
oikeistolehdet. Muitta painostus- jäkiristyskampanjaa harjoi­tetaan
yksinomaan Suomiein Yleisradioa vastaan! Tämä sellai­senaan
panete ajattelemaan, €ffctä'*ainaoiynipialaiskerä
ulottuvalla • keräysten lopettamisen uhkaUull^ on poliittinen
tausta-ja tavoite.
Tältä pohjalta (katsoen on onniteltava Sub
ilmoituksesta, että Pasi Rutasta ei tulla kutsumaan.' kotiim kx>.
lehtikirjoituksen takia. Tämän painostus- ja kiristyskampan-jan
ilmeisenä tarkoituksena onkin antaa amerikkalaismallisia
"isännän määräyksiä" puolueettoman Suomen lehdistölle ja
radiolle: ••• •
Me; uskomme Vakaasti, että niin Yhdysvaltain kuin Gana-dankin
suonialaiSet ovat yhteisfeunhaflli»^ siksi valistunutta
väkeä että he eivät menteta yöimtaan siitä, vadkka heitä koske­vista
asioista esitetään ellika W totuus sel­laisena
kuin ikirjeenvaihtaja sen itse näkee ja ymmärtää.
Että Rutasen kotiin kutsumista ei vaadita pelkästään
"ttmnesyistä", se näkyy selväsäti New Yorkin Suomaläisteii
Seurojen Keskuskomitean joulukuim 6 pnä kcikouksesta jul­kaisema
lausunto, jossa sanotaan mm. seuraavaa:
— Kirjeenvaihtafjan Pasi Rutasen artikkeli "Vanhat aine-rikansUomalaiset
. . ." (voitaisiin) sivuuttaa sinänsä suhteelli­sen
vähäpätöisenä tapanikseha.SiUä Amerikan suomalaisille
ei paljoa merkitse mitä Rutanen kirjoittaa tai kirjoittamatta
jättää. Asialle antaa kuitehlkin vallan tbisenlaisehkantaviiu-den
se seikka, että kirjeenvaihtaja Riitanen ei ole täällä yksi­lönä,
vaan toimii Suomen Yleispradion edustajana Yhdysval-
• l o i s s a " . •
Pelin a<vaus jo osoittaa, että kysymys ei ole Rutaseri, kir­joituksesta,
vaan sen hyvaksikäyttämisesltä siksi kun; Rutanen'
ei ole täällä "yksilönä" vaan nirhenomaan Suomen Yleisradion
edustajana. Mutta lainätltoaminie edeliä!mainitusta New Yor­kin
suomalaisten lausuimosta edelleen:
— Meitä 'kiinnosta tänila kysymys: Kuinka kih*^
jeenvaihtaja Rultasen toimekisiantaja tähän selvästi valitetta­vaan
tapaukseen?, Kirjeenvaihtaja Rutasen toimeksiantajana
oax siis Suomen Y l e i s r a d i o t o i s i n sanoen Suomen valtio .
(tämä toimeksiantoja, Su<Dmi,vaietai hyväksyy^^ M
vaihtaja Rutasten suorittamäoi Suomen siilah sytyttämisen
Suomen iitsenäisyysjuilistuksen suuren mulstovuoden aattona,
niin silloin osaavat amei^ansuonialaiset kyllä hekin tehdä
omat johtopäätöksensä . . ;"
Nyt on ilmeiseati nämä ^ijohtopäätökset osattu tehdä",
kioska sieltä uhkaallaan Suomen oilympiakeräyksenkin lopetta­mista,
eUeiRuAasfta kutsuta kotiin!
Ylläesitetyt seikat viitts^vatvoirnakkaasti siihen, etitä t ä ­hän
kampanjaan cmihaftidattuldssairj iraato, tarkoituksella antaa
"rapaöflon tajcaa" astl^ivustatufcea luomen ämoikeistoin) kam­panjalle
ei vain Yleisradion vaari \ änayös nykyistä hallitusta
ja sen seuraamaa puolueettornuiisohjelmaa vastaan.
Näkemättä tässä yhteydessä aihetta sen pjaremmin Pasi
Rutasen kirjoituääsen puolustanniseen kuin tuomitsemiseen^"
kaan^ me puolustamme hänen ja kaikkien' sanomalehtiildrj een-j
valhtajien oikeutta kirjoitlaa ja puhua asioista juuri sellaiöena
Scuin hän ne itse n^ikee ja yihmärtäiä. Joe hänen kirjoitukses­saan
on jotakin yliampuvaa, se lk)iikfcaa Rutasta ittseään. Jos se,
mitä hän körjoittaa, on perusoleinukseltaan paiih^
tilanrte ei parane 'hiuskarvan vertaa siitä jos pannaan suu­kapula
Rutasen suuhun j ^ pteltaan häneltä pois sekä kynä että
paperi..
Me olemme sanonleet tästä asiasta
sa että Vapaus ei tähän Riitasta vasts^n järj€sterf;tyyn kark^
ti polUttisluontoiseen votfliotteluun yhdy.
Olemme vakuuttuneilta myös siitä, että niin Yhdysvaltain
kuin Canadankin suomalaiset yieemeä osaavat tällaisissa ta-pauflcsifisa
erottaa jyvät akanoista ja kieHäytyvöt timteilm pe­rusteella
lähtemästä äärioikeiston propagaidavankkurien ve-
•täjäksl
Moskova. — Moskovalaiset arioki-tehdit
suunniittelevat Moskovaan
vuQteen 2000 mennessäi katrpungin-osaa,
jonka asuinkonttelit muistuit-tavat
käännettyjä katkaisituja kar-itioita.
Suunnitelman itankoitus on
pientenkin maai-alojen mahdollisim­man
itehokas hyväiksi'fcäyifctö. Pienois-i
mallien perusteella on lasketitu, että
27 hehtaarin alalle mahtuu 75,000—
90,000 asukasita.
Ransikalaiset suiunnittelevat kaksio-kerroksina
kaupunkeja, japanilaiset
taas suunnaibbmiille lautoille raken-^
neittuja kaupumkeja ja amerikkalai­set
maanalaisia asuintaloja.. Nieuvosr
toliittolaiset arhkitehddit suunnittele­vat
kineettisiä avaruusikaupunkia,
jolta muuittaa muotoaan avaruudes­sa.
Asukkaiden toivomuksen mut­kaan
siinä voidaan siirtää paikasta
toiseen kokonajsda ostoskeskuksia ja
asuinkonfcteleita.
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
TMvntoeisia, Doti h^Ulla vlline wnnuntaix(« J H ^ e t y ^
nistuneecva ja todeta innoittavassa Yjajpau^An^ esiintyi
jphlapuhuJaoa Henry HuhtaiiiiBn, |oka ön > aUuisenunin indlttt hoomatidtt
8$ hyvänä näyttelijSnä, näytebuänjofatajana ja myös ohjelman esittiiiHtoi
^ i tilaisuuksissa. Tämä oU tietääksemme hänen suomenkielihen neitsyt-puheensa
suucenunassa kansanjuhlassa. Henry Huhtanen on Canadassa
syntynyt nneremman sukupolven kansal^ilsemme joka puhuu ja kirjoit­taa
ihailtavan hyvän suomenkielen. Hän on Vapaudessa latojaopin saa-,
nut ja myöhemmin muualle siirtynyt henkilö. Vaikka hän ei tietääksem-
Vfie kuulu mihinkään suomalaisej^p järjestöön tai seuraan, niin Huhtanen
osallistuu kuitenkin isditilyisestl erinäisiin näyttämö- |a muihin rientoihin
i^iin Canadan soomalaisten koin engläntUabenkln yäest^tn keäkuuAesra.
Julkaisemme' mieUbyvin hänen oheisen puheensamiltei jkobonaan.
"Vapaus ehti täyttää 50 vuotta
eikä se ole ilmestynyt suotta,
vaan yhä tietoja tuottaa,'
joihin jokainen voi luottaa —
siksi sitä. tulevaksi vuottaa.
Näin sanoi Lyylr jpärssinen, L i e k in
toimittaja runnossaan joka.ilmestyi
Vapauden jublauumetrossa eilen.
"He uhraavat roponsa viimeisen,
• kieltäymyksellä saadun^
ja ostavat tiilen ja muuraavat.
aatteensa temppelin."
Anni Lindberg, Sault Ste. Mar
rie, Ont.,täylitää perjantaina, mar­raskuun
3 päivänä 75 vuotita.
Frank Kuusisto, Whitefish, Ont.^
täyttää maanantaina, marraskuun
6 pnä 77 vuotta.
Evald Tuomaala, Whitefish, Ont.,
täyftää . perjantaina, marraskuun 3
pnä 69 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tiitta-vain
onnentoivotuksiin.
den perustamista varten. Perustavat
jäsenet kuten J..W. M l q v i s t , ' Jojin
Latva, W. iSäilä, G. Sundqvist, A. T.
H i l l ja monet mjliut sen jälkeen
ovat korostaneet että sitäkään tu­hatta
dollaria ei olisi silloin tar­vittu,
^ i l l ä Sudburyn suomalaiset
keräsivät joukostaan ; niin paljon
rahaa että Vapauden ensimmäinen
numero syntyi maailmaan.
Siis Vapaus perustettiin yhteisin
voimin padvelemaan Canadan suo­malaisten
työläisten yhteisiä etuja.
Tässä mielessä nyt täysin itsenäi­nen
Vapaus on ollut ylhtä kiinteä
osa tämän maan työväen liikkeessä
kuin ovat olleet ne siirtolaiset jotka
ovat tähän maahan saapuneet ja
pyrkineet kansalaisiksi.
Ktrj^nvaihtajille
Johtuen visseistä teknillisistä
seikoista (kahden kokouksen an­tamasta
ainehistoninsaudesta sekä
lehtitilanne ja työvoiman puut­teesta)
tiistaisesta lehdestä jäi
pois kaksi mielenliiintdista paik-kakuntauutista.
Toimitus lausuu
asianomaisille valittelunsa asiasta
ja lupaa tehdä kaikkensa, ettei
tällaista viivytystä tapahdu muu­ten
kuin äärimmäisessä pakkotä-
'Panbsessa,;.
Toimituksen kirjoittamattomana
lakina on, ja sitä noudatetaan
tiukasti, että omien kirjeenvaih­tajien:
ja avustajien kirjoitukset
julkaistaan heti. Niitä ei koskaan
lykätä seuraavaani numeroon, pait­si
sellaisissa poikkeustilanteissa
mikä vallitsi tiistaina. Toimitus ta­kaa
kaikille kirjeienvaihtajiUe. et­tä
paikkakuntakirjoitukset jul­kaistaan
sUnä Vapauden numeros­sa,
mihin ne on tarkoitettu, jos
ne SAAPUVAT ILNESTYMIS^
PÄIVÄÄ EDELTÄNEENÄ PÄI­VÄNÄ
— tiistaiseen lehteen tar­koitettu
tiedoitus maanantaina,
torstaiseen lehteen tarkoitettu-keskiviikkona
ja lauantaiseen leh­teen
tarkoitetut torstaina. Ilmes­tymispäivänä
saapuvat jäävät seu­raavaan
numeroon.
Rajoitetun työvoiman takia sisä­sivut
valmistetaan edellisenä päi*
vänä ja etusivu ilmestymispäivä­nä.
Tämä tarkoittaa, että sisäsivun
ainehiston pitäisi olla toimituksen
käsiteltävänä ilmestymistä edelli­senä
päivänä. . Hyvä olisi myös
muistaa, mikäli siihen on varaa,
että toisinaan kirjeet viipyvät pos­tissa,
tältä pohjalta katsoen on
sen parempi mitä aikaisemmin
kirjoitukset lähetetään.
ROTUVAINO
Se on sana, joka saa tavallisen i h ­misen
vastenmielisesti suhtalutu-maan
sen harjoittajaan, mutta kuin­ka
moni meistä huomioi sellaista ta-pahituvani
aivan lähiympäristössäm-me.
AllekiTjoittanut joutui eräänä päi
vänä aterioimaan jossakin pienessä
ravintolassa. Oli j u u r i päivän ehkä
kiireisin hetki ja viereeni pii jäänyt
tyhjä tila, joka oli tämän piienen
ravintolan ainoa vajfea istuin. Joku
takanani seisova kuului pyytävän
kupillisen kahvia, Ravintolanomista-ja
kysyi kohteliaasti ottaako hän sen
ulos yai^ juo paikalla. Mies myönsi
viimeksimainitun. "Olkaa hyvä jä
istukaa", sanoi silloin tarjoilijana oi-lut,
ehkä; omistajan vaimo.
En katsonut sivuUerii, mutta näin
aivan mustan käden vieressäni pite-leyän
kahvikuppia; Jollakin tavalla
Jbinut valtasi suru ja pahatunielen
tiinne siitä, että tämä suun ja ko­mea
nuorimies ei tumman ihonvärin
sä takia uskaltanut istua ennen kuin
häfntä siihen kehoiitettiin.
Monelta tämä tapaus jäi kaikkea
merkitystä vaille, muibta en voi- mi­tään
sille, että tämä yaikutti niin
syvästi, jotta s|e aiheutti rotuvainon
syvällisempään ajatteluun. Onko s i ­tä
ympärillämime, vai onko tumma­ihoinen
veljemme elänyt niin kauan
tässä alistetussa asemassaan, öttä
hänen on valkea päästö vaatimatto­muudestaan
ja afrkuudiostaan Cana-dassakaan,
jassa sentään sanotaan
elettävän rotuvalnoisita vapaina.
— Oliko se mielijkuvitustä.
Näin on kirjoittanut edesmennyt
kuuluisa runoilija ja entinen LielUn
toimittaja Aku Päiviö. Tämä on k u ­vaus
Joka sopii mainiosti Vapauden,
perustajiin,,rakentajiin ja ylläpitä­jiin.;'
'
"Vapaus on vanhin suomenkieli­nen
lehti Canadassa ja tulee myös
olemaan viimeinen tässä maassa i l - ji
mesfyvä suomenkielinen sanoma- V W l l ' t n IxUdkOV:
lehti sillä työväenliikkeelle ja leh­distölle
kuuluu tulevaisuus!"
Näin kerrotaan Vapauden toimi-tifiikirjoituksessa.
50 vuotta on pitkä aika elämän
taipaleella kun muistelee mennei­syyttä.
50 vuotta on myös pitkä aika
jatkuvasti ilmestyvälle sanomaleh­delle
. — etenkin työväenlehdelie
täs.iä maassa jO£sa englanti ja rans­ka
ovat kansan viralliset kielet.
Tämän toteaa sekin kuten Suo­men
Kansan Demokraattinen Liitto
sanoi Vapaudelle lähettämässään
tervehdyksessään. " K u 11 a vuoden
juhlapäivän johdosta lähetämme
'vanhasta maasta' -taistelutei^veiset
kaikille edistysmielisille suomalai'
sille ja heidän jälkeläisilleen, jotka
uudessa kotimaassaan, yhdessä eng­lannin
ja. ranskan kielisten toverei­densa
kanssa ovat rakehtaneet uut­ta
Cahadaa. Lippu korkealle!" Tä­män
yhteydessä voi mainita, että
Toi-onlo Star-lehti — Canadan suu­rin
päivälehti — viettää ensi kuun
kolmantena päivänä 75-vuotisjuh-laansa.
Siihen ven-attunä Vap.ius-lehti
on merkillinen.
Vapaus-lehden Ensimmäinen nu­mero
ilmestyi Sudl>uryssa marrask.
6 pnä i9;i7; siis päivää entieh Ver
näjän yailankumousta, Joka tapah­tuma
oli itsestään yksi maailman
suurin. E i ollut kuin kuukausi myö:
hempää jolloin Suomi itsenäistyi —
siis jouluk. 6 1917; Näin ollen Va­paus
oli ' paikan päällä" ilmoittaes­sa
lukijakunnalleen näistä jä muis­ta
suurista maailman tapahtumistai.
50 vuoden iaipaieella Vapaus on
vienyt eteenpäin rauhan ja. työväen
taistelua; Ön ollut tuki ja luotettava
tiedonantaja työläisille niini metsis­sä
kuin farmillakin ja kaikille pik-kuihmisille;
Mutta sittenkin iei; Va­paus
ollut ensimmäinen suomalai-r
nen lehti Canadassa sillä 1907 i l ­mestyi
Työkansan Sanomat-lehti •—
joka teki vararikon 1915. Tämä oli
ääirettömäh kova isku täkäläisille
maanmiehillemme. Työkansaan; o l i
pantu suuria tpiveita ja sen hyväksi
oli sekä lainattu että lahjoitettu
suuria rahasummia. Tämä aiheutti
suurta tappiomieliaiaa ja tämt-t
i i n k in aikaa noin 2 j a puoli vuotta
ennenkuin uskallettiin ryhtyä uu­teen
yritykseen Vapauden perusta­miseen.
••
Mutta työkansasta o l i myös hyö­tyä.
Se näytti, että suomenkielistä
lehteä, tarvittiin ja vaalittiin • '
Silloinen Canadan Suomalaisten
Sosialistisien järJjestön nykyinen
CSJn edeltäjän — toimcfenpaneya
komitea lahjoitti 1,000 dollaria l e h -
Vuosia on mennyt"^8"niiden ^ a -
ina ollut nw>nta nmiitpsta niii;i Va-ipauidesisa
k u i n ftaolkio maoibnassa.
Mutta aina on meidän lehtemme
ollut eturintamaissa taistellen ihmis­ten
puolesta j a niitä voimia vastaan
joMca «lisiyat Ay^ätekeviä sorta­neet
tavalla tai toisella. Vapaudella
on oUutmonta tilaisuutta tuoda
iloa ja tarmoa 'lukijakunnalleen,
jq^utta kaksi kohokiohtaa sen ilmes-tyimisen
aikana on oUut; sen tais­telu
sotaa vastaan, eteiftin fasismin
kukistamiseksi viime maailmanso­dan
aikana, ' k :
.Mutta Vapaus on oUut paljon lä-heisempikin.
Sen palstoilla on vuo-'
sifen varrella oUut Jotain nautfir
mistä kaikille perheen jäsenille:
Vapaus on jatkuvasti tuonut meille
tietoja kautta meidän laajan maam­me,
mitä toimintaa harrastetaan
sillä ja tällä paikkakunnalla. _
"Perheen .nuoremmat" osasto on
uudelleen alkanut toimia. Se oli
ennenkin yksi. parhaita osastoja
nuorille koululaisille jotka voivat
kertoa, kokemuksistaan ja joita kaik­ki
seurasi. — MinuUe tämä oli jo-taikin
jota en koskaan unohda. Mi­nulla
oli myös kunnia olla ensim­mäinen
kirjeenvaihtaja tässä nuor­ten
osastossa kun se perustettiin.
VAARALLir^f^ TAIVAS
Amerikkalaiselle lentäjälle X^iet-'
namissa luku sata on maaginen. Hän
näfcee-unta tuosta luyusta ja rukoi­lee,
jotta se tulisi täyteen. Satatais-telulentoa
antaa näet lentäjälle oi­keuden
palata USA:han. ;. >.
USA menettää kolme konetta tu­hatta
taistelulentoa kohti. Nämä v ir
ralliset menetyksiä koskevat tiedot»
ovat tilastollisteh manipuliEfätioiden
laimentamia.
Niissä otetaan huomiopri kaikki
lennot, joista suuri osa pn tiföiufr,.
teluientoja syrjässä ilmatorjun^-
keskuksissa. Pornmikbneideh,: Ifijit^r^
jillä oh paljon piehemmät inal^^i'
lisuudeit kuin tiedustelöoillä Pjalata^
elävinä kodin. . i
Christian Science Mpnitor julkai­si
erään Hanoin pommituksiin osal­listuneen
lentäjän muistelmat: " E i ^ -
simmäisellä Icerralla kurkkuni, kai-vui
siinä määrin, e;btä minun oli va.i-
Iieata puihua radiolaitteeseen, ^öi­sellä
kerralla alpin pureskella puru-,
kumia, mutta suu kuivui, purukumi
•tarttui hampaisiui ja kieleen:" US-ArnUmävoimieh
esikunta päälUk^
kenraali John MacConellin mielestä
Hanoin ja Haiphöngin ilmatorjunta
aseiden keskitys on teholdcainta
koko sodankäynnin historiassa. , ,
Kuinka moni lentäjä on jo mak­sanut,
hengellään Vietnamin seik­kailusta?
Presidentti Johnson Ilmott
ti helmikuussa, e"Kä U S A oli niiiiet-täiny.
t Pohjois-Vietnamin.. yllä '50O
mrsistä, antaen ymmärtää, että tämä
e i . o l l u t kovin paljon. New Yöi*
Times eatti elokiiussa luyuii 1,800
vittatten ySA:n puolustusministe^'
riön ahtariiaan tietoon. Tähän 'fti-kuun
tulee vielä 550 kadonnutta:
lentäjää, ts. yhteensä 2,350 F^htä-jää.
Jos otamme sen ohjeluvuksi;
niin pääsemme tulokseen, että U SA
on meneittänyt jo seitsemän divi­sioonaa.
USA: n taktisten ilirläVoi'
mien "siipeen" eli divisioonaan' kUUi-luu
300 lentäjää.
Syyskuussa USAnn senaatin aVmei
jarisotavalraiustilaa tutkiva alavaliö
kunta julkaisi selontekonsa, • josta-kävi
ilmi, että U S A : n kaikissa j«e-joukoissa
on pula lentäjistä. ' S y yt
ovat niin Vietnamissa kärsityissä
menetyksissä kuinniyös siinä, että
lentäjät käyttävät yhä suuremmassa
määrin juridisia perusteita erotak-seen
palveluksesta. USA:n ilmavoi­mista
eronneiden määrä on vuodes­ta
1964 nelinkertaisfunut Kukaan
ei ole halukas jonottamaan kuole-nlaansa.
Entä USA:n lentokonemenetyk-set?
Pentagonilta on mahdotonta
saada siitä tarkkoja tietoja. New
York Timesin työntekijä William
Beecher McNamaraan viitaten tie­dotti
helmikuussa, että koko Viet­namissa
on menetetty 2,273 lento­konetta
ja 987 helikopteria. Syys­kuun
8. päivänä USAn sotilasjohto
tiedotti, että Vietnamin sodan aika­na
ön menetetty 1,633 konetta ja
1,015 helikopteria.
' Joskus historiantutkijat tulevat
arkistojen perusteella täsmentä­mään,
kuinka paljon Vietnamini seik
kailu tuli maksamaan USAMle. Tällä
hPtkellä tiedot ovat sotasalaisuuksia.
Käytettävissä olevien yäiiäisten tie­tojen
perusteella voi kuitenkin las­kea
suunnilleen, mitä USA maksaa
Vietnamin ilmasodasta. Lentokone
maksaa keskimäärin 2 miljoonaa
dollaria. USAn lehdistö mainitsee
tuon tuostakin tämän luVun. Heli­kopterit
ovat halvempia. Kerrottu­amme
vastaavat luvut Beecherin i l ­moittamien
. menetysten kanssa,
saamme tulokseksi 5 miljardia dol­laria.
Täm.H on Vietnamissa tuhot­tujen
lentokoneiden hinta.
. Jokaisella lentäjällä on myös oma
" h i n t a n s a "— 550,000 dollaria. Näin
paljon maksaa hänen koulutuksensa,
rahallinen palkkionsa, sekä leskelle
maksettava tukieläke. Kerrottuam­me
lentäjän "hinnan" 2,350:llä,
saamme tulkoseksi 1.3 miljardia
dollaria.
[ Ilmasodan kokonai^inta liikkuu
jossain 7 miljardin seutuvilla. JEivät
edes ilmasodan kannattajat voi väit­tää,
että Pohjois-Vietnamin pommi­tukset
olisivat johtaneet yhtä suu­reen
teoUispotentiaalin tuhoamiseen
sillä Pohjois-Vietnamin teollisuus­kohteet
ovat vähäisiä. Pentagonin
näkökannalta tämä sota on täysin
tappiollinen.
Suurimmat menetykset ovat löy­dettävissä
politiikan piirissä. Koko
maailma tuomitsee ilmarosvot, jotka
tuhoavat Vietnamin rauhallista vä­estöä.
USA:n poliittinen eristys ke­hittyy
yhä voimakkaammaksi, jopa
eräät NATÖ-liittolaiset sanoutuvat
i i t i USA:sta. Pentagonin mielialois­ta
päätellen ilmatsotaa tullaan kui­tenkin
jatkuvasti laajentamaan. A i ­noa,
mitä hyökkääjä saavuttaa, on
sodan hinnan kohoaminen nyMses-tään,
sekä arvovallan lopullinen me­netys
kaikkialla maailmassa. /
Muistelen vielä kun itiku silmissä '
611 '^aluiksi kirjoitettava ia-Ja0Ssk
hankalalta tuntuijse suomenSdi^i-^
mutta nyt voi sanoa että siitä lan-tceaa
k m o s äidilleni jsSca « i i ^ in
jjniin ptäootti aluksi Odri^ittamaan.
J a sitten 66 t u l i k in jo belpoBti kun
pääsi alkuun j a e i se suomenkielen
oppioninen ainakaan vielä ole lou­kannut
Meillä on ollut "Club News" osas­to
jossa eri seurat ovat voineet
englannin kielellä tiedustella ja an­taa
tietoja eri harrastuksista; Tä­mäkin^
joli yhteen aikaan paljon
yilidkaämj)! j a toivoisimme.etf8 nuo­ret
yllä altkaisi sitä käyttää joka
paikkakunnalta.
. Monta vuotta meillä on. ollut
myös " K o d i n Piirissä". Oijiasto. jpesa
on Pillut tielinja. iVähän,kaikenlaista;
eninimäkseBninaisväelle ;: kotona,
mutta myös miehillekin:
Sitten on ollut vielä- yleinen.
'Kinjeiden" osasto jota on käytetty
jatkuvasti^ riiin että moni lukija on
laanut tuoda esille omat mielipi­teensä
ja ajatuksensa.
Vapauden toimitus on myös aina
Jllut valmis vastaamaan kysymyk­siin
eri asioissa jotka koskevat mei-
-ä kakkia.
Ja kaikki ne toimintaa koskevat
kirjoitukset! Ainoastaan näin ollen
olemme olleet tietoisia eri juhlista
ja tilaisuuksista kautta maan. On
mielenkiintoista lukea jä nähdä mi­tä
mikin paikkakunta on tekemäs­sä
ja parhaillaan valmistuu teke-'
mään.
Vapaus on vuosien aikana joutu­nut
luottamaan etupäässä meidän
omiin ilmoituksiimme, sillä isoisten
taholta on ollut hyvin vähän ilmoi­tuksia
meidän lehdessämme. Meno-ja
on ollut ja on paljon ja siksi
juuri kun työväenlehdellä ei ole
tuloja muualta kuin omilta ihmisil­tään,
on ryntäyksiä jatkuvasti pi­dettävä.
Varmaankin Vapauden eri tehtä­vissä
on satoja henkilöitä saanut
kokemusta ja elämän koulusta.
Asiamiehiä ja -naisia on ollut läpi
maan yhtämittaisesti joka pjaikka-kunnalla
joissa vain on ollut suo­malaisia.
Ja sitten ne henkilöt jotka ovat
Vapauden liikkeessä työskennelleet
kaikkien näiden vuosien aikana.
Moni nuori poika ja tyttö on saanut
alkunsa siellä. Heitä ori täälläkin
tänään varmaan useampia. Vapau­den
henkilökunta aina muuttuu ja
tämä tuo yhtiölle joskus hanka-luuJcsia
sillä kun on juuri saanut
heidät opetetuksi, moni joutuu
lähtemään olosuhteiden tähden ja
menemään muualle. Silloin tulee
taas hankkia uusia tilalle. _
Vaikka moni on tehnyt pitkiä päi­viä
ja öitä työtä Vapaus-lehden hy­väksi,
luulen että ei kukaan ole
nähnyt niin paljon vaivaa ja tehnyt
niin paljon kuin kaksi meidän kan­salaistamme,
molemmat jotka ovat
olleet Vapauden palveluksessa y li
30 vuotta — liikkeenhoitaja Edwin
Suksi ja toimittaja Wili ESclund,
viimeksi mainittu joka tuli vain
siksi aikaa auttamaan että pojat
voivat viettää kesälomaansa ja on
vieläkin siellä. Nämä miehet oVat
tehneet enempi kuin vain työnsä
Vapaudelle — he ovat olleet aina
valmiit auttamaan meitä, o l i se sit­ten
kysymys minkälaisesta toimin­nasta
tahansa. He ovat antaneet
itsestään ilman mitään vaatimuksia
ja olleet apuna ja innoittajina mo­nelle
meille vaikeinakin aikoina.
Siis erikoisesti tässä haluan kiittää
ja kunnioittaa toveri Suksea ja E k ­lundia.
Teidän esimerkkinne on
ollut meille kaikille jotain josta
voimme olla ylpeitä.
Ajatelkaa —^ensi viikolla — 6 pnä
marraskuuta — tulee 50 vuotta sii­tä
kun tämä meidän Vapaiis-leh-temme
on ilmestyn>l! Näitten vuo­sien
aikana on ollut paljonkin han­kaluutta
ja vaikeita aikoja. Mutta
ho4'jumatta Vapaus on pitänyt de­mokraattisesta
aatteestaan kiinni
ja jatkuvasti välittänyt meille jo-
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
Niin, mitä sanomme me, joiden
suonissa virtaa paljon samanlaista-verta.
Yhdysvaltalaisten; kutsunta-karkurien
avustamisesta?
Uutistiedoi.ssa kerrotaan, että
.. erinäiset kirkot, ammattiyhdistyk­set
ja erikoisesti nuorisojärjestöt
: ja opiskelijain yhdistykset antavat
Canadassa aktiivista tukea yhdys­valtalaisille
kutsu nitapakolaisille —-
nuorille miehille, jotka eivät kerta
kaikkiaan halua mennä hyökkäys­sotaan
pientä Vietnamin kansaa
vastaan 10,000 mailin päähän
oman maansa rajoista.
Alkuviikolla tuli Kööpenhami­nasta
tieto, että kolme tanskalais­takin
nuorisojärjesitöä on luvannut'
auttaa Länsi-Saksassa palvelevia
sotilaita, jotka karkaavat välttyäk­seen
joutumasta Vietnamiin.
Amerikkalaisiin kasarmeihin on
levitetty lentolehtisiä, joissa kar­kaavia
kehotetaan soittamaan F r i
Ungdon, Sosialistils Ungdomes Fo­rum
tai Radikal UngdonMiimiseUe
järjestölle tai kommunistiselle päl-välehdclle
"Land og Folk".^Lehti-sessä
on lisäksi käyttäytymisohjei­ta
karkumatkaa varten.
Ajnerikkalaisllle sotilaille tarjo­taan
siellä turyapaikika Canadassa,
Ruotsissa tai Tanskassa.
Kuten sanottu, täällä Canadassa
ovat erinäiset kansalals-järjestöt
toimineet jo pitenunän aikaa yh­dysvaltalaisten
kutsuntakarkurien
avustamiseksi niin, että he pääsisi­vät
täällä alkuvaikeuksiensa ohi,
saisivat kyvyilleen sopivan työpai-.
kan, sekä asunnon jne.
Meidän, Canadah suomalaisten
sietää ksAsoi peltiin ja kysyä, mitä
olemme me tehneet, j a mitä voim­me
ehkä tehdä näiden kutsunta-karkurien
avustamiseksi?
Aisiaa vähSOkin syväUiserivmin
ajatellen tämä on hyvin läheinen
kysymys meille Canadan suomalai­sille,
joiden suonissa virtaa aimo
annos kutsuntakai^kurion vertai.
Lukeraattonvait esi-isämme lähti­vät
mieluimmin k a i ^ L a i s i k s i kuin
alistuivat palvelemaan vihatun
tiSaarien Venäjiin armeijassa. Mp-ncit
näistä karkulaisista tuli vuosi^
sadan vaihteessa ja myöhemmin­kin
Yhdysvaltoihin ja tänne Ca-nadaan.
' - / i^
Monet kansalaisemme tulivat en­simmäisen
maailmansodan aikana
Yhdysvalloista Canadaan sen viiok
si kun he eivät halunneet mennä
Yhdysvaltain asevoimiin. Saman­lainen
tilanne on toistumassa nyt.
Allekirjoittanut tapasi jokin aika
sitten erään nuoren isän, joka
meni' perheineen muutama vuosi
sdtetn suurissa' toiveissa Yhdysval­toihin,
Nyt hän oli täällä järjes-tämässä
koko perheen takaisin t u ­loa
siksi kun vanhin poika tulee
pian : kutsuntajkään ja joutuisi
ehkä Vietinamiln lähetettäväksi.
Mainittu henkilö on vanha tut­tavamme,
vaan ei suinkaan vasem­mistolainen
eikä edes aktiivinen
rauihanpuolustsda. Mutta nyt kun
asia tulee kahden pojan isän eteen
siinä mielessä, että vanhimman/po­jista
pitäisi lähteä Vietanmiin Ge­neral
Mptonsia, du Pontla ja mul­ta
suinyhtiöHä rikastuttamaan,
niin Itämä isä sanoi: "koskaan ei
minun poikiani viedä Vietnamiin,
jos minä voin sen estää." :
Canada on aikaisemmin hyöty­nyt
niistä kutsuntakarkureista, jot­ka
ovat tulleet tänne Suöriiesta,
Yhdysvalloista ja muistakin mais­ta.
\'vV'
Merkillepantavaa on, että esi­merkiksi
United Empire Loyalist-nimellä
t u n | i ^ v a t | henkilöt, jotka
tulivat nÖO-liiVuria YTiäysvalteista
Canadaan SÖ,(J([)i(y>ienHert
olivat valtaosalta kuts^ntakarku-feita.
i/^;.'-;
Tärkeätä on myös muistaa , se,
että tänne turvapaikkaa etsimään
I tulevat kutsiintakaricuriti eivät m i l -
lääil tavoin loukkaa tai riko Ca­nadan
lakeja.
; Mutta monet heistä tulevat nuo­rukaisina
aivan ventovieraisiin olo­suhteisiin
missiä he tarvitsevat
meUtä tavallisilta kadun miehiltä
ja naisilta ynunärtämystä, huolen­pitoa
ja hieman avustustakin. _
Huolimatta siitä, kuinka moni
meistä on kutsuntakai'kurien jäl­keläisiä,
ja meitä on aika paljon,
meidän velvollisuutemme inhimil­lisyyden
kannalta on suhtautua
myönteisesti ja auttavasC mikäli
joudumme kosketuksiin nyt Yhdys '
valloista tulevien kutsuntakarku-rien
kanssa, — Känsäkoura.
•M I,
i i|
Ir !•
I Iii I
il V