1957-09-26-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ttääkseen uusia oiaUa olisi otet värilaajanukset >sö, että toimen-ttävä pikaisesti, 3a ja tilanne on 1 vakava-, ' 1 ph siti mieltä, akuutuslaitoksen itävä muutoksia, ennen., paljkolo-oli kuluneen 9 t pois töistä 2 *do6ta. hänelle sta vain $2Z vii-kuin hän odotti • W<)rker& Union sidentti - Eyelyn parlai^entin jä- Iän ylitöitä, jos i ratkaistanäiiä ongelmia 'pafla-en aikana. Sä-öläiset eivät ole älkävuosien ai-namin järjestäy. vaitse pulakati-me emm^.^er-sy sitä rappio-oka vallitsi sit hallitus ei suolin seuraavissa tarkasti harkit- IS on saaviitta- Tkkaamme ää- )ii iaisuus ! tästä vanhas-it pitkään, ai-ihden palstoil' täälläkin pik-i täällävkyUä vähän. Siksi ikin pois. Sitä Siihen kuule-talo. Siinä hä-vanhimmista ta onntäällä .ta'«kokouksia perhtilaisaak-intiMeilläion-nä mrSiiFiina . iltapaväDi nääni-hupaisa Palkintojakin ')! .;1=.S;it)f• täällä B^a-inellä^)!}.?^- äyttämi^äija iv^ puhettpi tarkkaan. Oli-arikynup^ ptä lettäväfennä-lä perukalla, emaant missä hauskavipitää ia tervetuloa paljoa sitä Sanovat sen lajia. Mutta ty sairaalois- Haileyburjn ilemme:.leitä i kuin lwaD silloin seä ivikultaa.- puoldta Uliseksi isteri Fr^sf ä ensi vt»» äa >oike^Ö uuttaminent a, iolssaln-ampL ; ttä maanfe-ittlnyt ^ ätijakunJ?" lauilaaäin-voidaan f tbittamJi^ iin voidsB joka saBn attaseaa, i, jota Bfr ään jo k ^ ä aikoiiö. H !0 0-14 Iina rl Jean Diaeliuksen e Se suuri ja rikas, elämän joka per-jantai- iltana syysfc 19 pnä sammui Järvenpään Ainolassa, syttyi Hameenlinnassa joulukuun 8 pnä 1865. Jean Sibeliuksen i s ä o l i hämeenlinnalaisen ruotuväkipataljoonan lääkäri, Loviisan puolessa syntynyt mies, jonka sukujuuret ruotsinne-jmuuaUe. Länmiin ystävyys näiden lisiltä rannikolta kulkeutuvat talon- kahden rmusilkkinuehen välillä jat-poikaiseen sisä-SiTomeen. Aidinpuo-, kui aina Wegelluksen kuolemaan lelta Sibeliuksen ^ v u n \ juuret taas saakka. kulkevat Pyhäjoelle^ joskin suvussa Päätettyään 'opiskelunsa Helsin-on hieman myös puhtaasti ruotsa- gissä ja osallistuttuaan tällä ajalla laista verta: Jean Sibeliuksen isän' myös vilkkaasti osakunta- ja kult-äiti oli Skoonesta Turkuun muutta-j tuurielämäan -—Jean Sibelius tu-neen ruotsalaisen lääkärin tytär. | tustui mm. Albert Edefeltiin ja Sa- Isästään Johan Julius Christian' kari Topeliukseen — hän 1 ^ mat- _ jonka nimen: Jean Sibelius sai kusti stipendin turvin opiskelumat-kuuden. Intensuvistä opiskelua Wegeliuksen johdolla jatkui sitten kolmen vuoden ajan jättämä aika antoi^Slbeliukselle epäilemättä paljon, niin romantikko kuin Wegelius olikin, ja vaikka Sibeliuksen sävel-täjätaipumukset viittasivat . aivan kasteessa — ei juuri mitään muista. Lääkärinä hän kuoli velvollisuut taan täyttäessään nälkälavantautien vuonna 1868, joten Jean kaksine si sarineen joutui jo nuoresta pitäen pelkästään äitinsä kasvatettavaksi. Silti tämä musikaalinen, vilkas ja bieman haaveksiva: poika sai aika ajoin vaikutteita myös muualta, lähinnä virkamieskuntaan kuuluvasta sukulaispiiristä, josta myös on peräi-sm hänen sittemmin niin kuuluksi tullut etunimensä Jean. Sibeliuksen vanhin setä Johan oli merikapteeni, joka kuoli kaksi vuotta ennen tulevan säveltäjän syntymää. Ajan tavan mukaisesti merikapteeni oli painattanut Jean-nimisiä nimikortteja, jotka Janne — kuten pojan kutsumanimi kuului nuoruudessa -—sai käsiinsä ja ryhtyi niitä itse käyttämään. Hämeenlinna oli viime vuosisadan lopulla vilkas pikkukauptmki, jonka elämässä kulttuuri ja erikoisesti musiikki esittivät tärkeätä osaa. > Jean Sibelius joutui täten' jo nuoresta pitäen imemään itseensä Suomen kansallisen heräämisen ilmaa, jolle malle Berliiniin, jossa hän kävi lävitse Albert Beckerin ortodoksisen ankaran, mutta, samalla myös perusteellisen koulun. Käytyään välillä Suomessa Sibe lius lähU 1890 opintomatkalle Wieniin, joka siihen aikaan oli luovan musiikkielämän maailmankeskus —- Johannes Brahms, Anton Bruckner: mi, joka on tullut vain harvojen o ja Hans Richter elivät vielä. Pikim-' saksi. Näihin aikoihin Jean Sibeliuksea nimi alkaa saada tunnustusta myös JOkomailla, jonka vuoksi säveltäjä suorittaa laajoja ulkomaanmatkoja — toinen sinfoniakin syntyy Italiassa — johtaa omia teoksiaan' j a jatkaa sävesllystyötään väbentymätto-mällä intensiteetillä^ Vuosisadan alun talvet hän kt)itenkin yleensä viettää Helsingissä ja muuttaa syksyllä Järvenpäähän ; rakennuttamaansa huvilaan Ainolaan, joka sitten on ollut säveltäjämestarin koti aina hänen kuolemaansa saakka — yli puoli vuosisataa. , Seuraajat i5'vuottaktiluvat:Slbe-liukselta yhtämittaisessa sävellystyössä, joiden . lo^nassa hän .tämän tästä pistätyy säveUyskoniserteis-saan ulkomaiila, Musiikkipiireissä hänellä on jo tällöin maailmanmaine, josta riittänee osoituksena maininta, että monien kutsujen jälkeen mestari- matkustaa 1914 Amerikkaan, jossa hänet vihitään Yalen yliopiston kunniatohtoriksi, arvoni-kaisevan panoksensa. Vielä tällöin elivät Lönnrot ja Snellman, Runeberg oli suorittanut syvämuokkaus-työnsä ruotsalaisen sivistyneistömme keskuudessa, ja tämä henki vallitsi kuulussa Hämeenlinnan Lyseossa, jonka oppilaaksi Jean tuli 1876. Näihin aikoihin hän saa.myös ensimmäisen voimakkaan: musiikillisen herätyksensä; i sillä poika päättää viidentoista iässä tulla suureksi viulutaituriksi: jäihän alkaa' koulunkäyntinsä rinnalla määrätietoisesti opiskella tämän: vaikeaiiinstHimen- ' tin hallintaa. vTaitaVa iviiduniekka hänestä tosin kehittyi, 'mutta^^kop-serttilavalle asti Jiäii'ei'milloinkaan päässyt jö sitä ennin' oli m*uäiik-kikulttuurin toitiei!i''/häaira-saanut hänet vvalfoiliinsa: säveltämin^fa:^ ' Syksyllä 1885 näkee Helsinki -nuo^ ren ylioppilaan, joka vastenmielises ti aloittelee lainopin lukujaan yli* opistossa. Tämä askel oli' Jeaä Sibeliuksen puolelta myöhnsrtysisoäir dille, jonka toiveet hän katsoi: ole-: vansa velvollinen täyttämään, mutta itse asiassa väikkyi musiikki koko ajan nuoren ylioppilaan — joka jo oli ehtinyt ottaa ensimmäiset haparoivat askeleensa sävellyksen a-lalla — mielessä ja vielä' samana syksynä hän kirjoittautui musiikkiopistoon ylimääräiseksi oppilaaksi. miltään sai Sibelius tällöin tavata Brahmsin ~ musiikkihistoriallinen tapaus — mutta varsinaiset opintonsa hän suorittaa sekä Robert Fuch-sin että Karl Goldmarkin johdolla. Wienistä Sibeliuksen matka suuntautui takaisin Suomeen, johon hän nyt jää pidemmäksi aikaa ja saa tällöin myös varsinaisen kansallisen herätyksensä jouduttuaan tiivusti mukaan "päivälehtiläisiin'V nuoreen suomalaiseen ja: kansallisesti ajattelevaan ruotsinkieliseen ryhmään; joka vuosisadan vaihteen Suomeissa esitti keskeistä kulttuuripoliittista osaa. Tähän hänet kytki myös avioliitto Aino Järnefeltin kans^. Tekemällään häämatkalla Sibelius ta. pasi muuten Kuopiossa myös Min-han itse oli myöhemmin antava rat- na Canthin, aikansa suurimman yhteiskunnallisen julistajan — kulttuurihistoriallinen tapaaminen sekin. • • Jean Sibeliuksen varsinainen läpir murto säveltäjinä tapahtui kevääUä 1892 Helsingissä, jossa hän johtaa loistavat arvostelut — mutta tuskin vielä täyttä ymmärtämystä — saarneen ,'fKulIervonsa", suuren isinfo-inisen, runoelmansa ja tästä voidaan katsoa säveltäjän r - vaikkakin vas-ita 26-vuotiaan — miehuudenvuosien alkavan.; Samalla kun hän vastaah- ,ottaa teorian; opettajan; paikan Helsingin musiikkiopistossani hän opetustoimensa lomassa >jatkaa:intensii-vlstä sävellystyötään, jonka^itulok sena syntyy. (suuri:>niäärä pienemiii-muotoisia r teoksia' sekä (Kalevalalle rakentuvia )vorkesterisarjojail>jotka tosin 'kaikki -saivat kiittävän^ arvos^ telun, mutta joita tuskin nUtäkään vielä tävsin = ymmärrettiin siinä määrin uusia, kansallisia joikuja Sibelius oli lähtenyt raivaamaan! ; • Kävisi liian pitkäksi luetella kaikkia niitä sävellyksiä, jotka ^mestarin kädestä valmistuvat viime vuosisadan lopulla; Hänen tuotteliaisuu-t' 3nsa on yhtä hämmästyttävä kuin hänen monipuolisuutensakin/ ja tämä kausi huipentuu vuoteen 1899, jolloin esitetään hänen ensimmäinen sinfoniansa ja Ateenalaisten laulu, kaksi teosta, joissa Suomi ja Seuraavana syksynä hän uskaltautui suomalainen kulttuuri väkevästi ja omistautua kokonaan musiikin taloudellisesti epävarmalle alalle. Nuori Sibelius sai ^ opettajakseen Martm Wegeliuksen, suomalaisen musiikkipedagogiikah ^ ehkä suurimman hahmon, joka heti huomasi oppilaansa poikkeuksellisen -lahjak-vaikuttavasti huutavat vastalauseensa kiristyvälle bobrikovilaiselle hyökkäykselle. Vaikka Sibelius ei milloinkaan avoimesti osallistunut vastarintaliikkeeseen, niin hänen musiikin kautta antamansa panosta voidaan tällöm tuskin aliarvioida. Maailmansota katkaisi Sibeliuk sen rikkaat yhteyidet ulkomaille, mutta ei hänen sävellystyötään, hän W jatkuvasti ja ilmaisee tällöin rikkiraadellun maailman tuskan, mutta myös ehdottoman^ valoisan uskonsa ihmisyyden voittoon- Aivan puolueeton julistaja Sibelius ei kuitenkaan ollut. Tapahtumien vyöryn työntyessä Suomeen, hän suhtautui - esiuL punakaarteihin avoimen vihamielisesti ja ilmaisi myötätuntonsa säveltämällä Jääkärimars-sin; mutta muuten hän yritti kääntää myUertävät ajatuksensa sisään^ päin, sävellystyöhön, ja eristäytyi yhä enemmän ulkomaailmasta. Maailmansodan päätyttyä Sibelius jatkaa siitä, mihin hän ennen maailmansotaa jäi. Hän säveltää yhä intensiivisesti (5.^ 6. ja 7. sinfonia ja suuri määrä muita sävellyksiä) ja suorittaa työnsä lomassa matkoja maailman musiikkikeskuksiin, mut ta vähitellen alkaa hänen otteensa herpautua. Matkat ulkomaille harvenevat ja 1920-luvun lopulla kunnioitettu mestari yli 60 vuoden iissä laskee kynän kädestään jättimäisen elämäntehtävän suoritettuaan. Hän vetäytyy nyt yhä tiiviimmin rakkaaseen Ainolaansa, jossa' hän elää vanhuutensa-päivät kaikkien ihailemana ja' -kuhnioittamhUk'mestarina, jossa hän ' harvöih / vAsti/an-otti valikoituja mpsiikkUähettiläitä eri puplilta ^maaumpi^ mutta ei silti varniaan ^elänyt- aristpk|'aattina | nor-' stinluutornissa. Tiedetään hänen vielä viimeisimpinä '^elinpäivinään seuranneen valppaana musiikkiniaa-' llman.tapahtuniih ja eräs hänen rakkaimpia ystäviään oli radio, joka' Välitti hänelle' mtisilkin Viestejä kaikkialta maailmasta. Jean Sibelius on siis nyt poissa'. On kunniaksi-Suomelle — ja sitä kautta koko ihmiskunnalle — että tämä suuri mestari kuului niiden harvalukuisten säveltäjien joukkoon jotka jo eläessään ovat saaneet osak seen ansaitsemansa arvonannon. Rotusyrjinnän takia nämä-yhdeksän neekerioppilasta ei päästetty oppimaan IJttle^^^I^ kissa, A r k , olevaan korkeakouluun. Siitä syystä he olivat pakoitettuja;muodostamaan oman opintokerhonsa.' Yhdysvaltain presidentin jyrkemmät toimenpiteet LitUe Hoekin korkeakoulun avaamiseksi kaikille roduille toivottavasti ovat eduksi myös tämän opintokerhon jäsenille. ' ' Y a l i a v a hensen voima puhuu Sibeliuksen musiikista ~ Egyptistä löydetyissä • muumion kääreissä on havaittu maailman ensimmäiset yritykset koru-neulontaan. —-Nepal perii vuoristokiipeilijöiltä $630 ennenkuin heille anne^ taan oikeus yrittää kiivetä Everestin vuorelle. Tuletteko olemaann huolestuneita polttoainelaskujen suhteen ensi talvena ? CAERINGTON Lmnber & Boildera Snppiy Ltd. Fael on DepL 82 Lorne. St., Sndbiii% OnL - Koska olen kHnnostimut Cärringtonin : Kleen-FIoBudget suunnitelmaan • Lähettäkää edustajanne' • LäheAläkaä täydelliset tiedot NIMI .. OSOITE SALUKÖiSEN TAPAHTUA TEniE Kääntykää Cärringtonin puoleöi heidän SOHTEiStI Jotkut ,l!unisetpy^äi.poikkinaisina koko talven polttolaskulen maksujen takia. Nyt Carringtonlssa voitta - lakaä niiden mak^misetf kymmenen kuukauden ajalle, yAOMi suuruisina. Kysykää jo tänaän« tai lähettäkää ylläoleva fcuponld« eitä «aatte täydelliset tiedbt Catogtonitt polttoainesunnnltalinafta. .El"ole mihkäänlateia'-'lisämaksuja, vaikka" käytätte Ö^^og*»»»" b f ^SHtS Öljystä minkä käytätte, maksatte afaoastaan ^^J»^^,;^^^;^^''!^»^ saatte öljynne, kuten tähänldn saakka. Ero aa vahx BUDS, että voitte «uorittea paksanxit yhtälälsis^ erif& kautta lämmityskauden. i', BUDJETILLA 1957-58 LÄMMIIYSKAUSI Käyttäkää ainoastaan '?remiunil(i$en-f1o'>nt(N)ijyä 1 ÖS. >95U n.fJOtSSE ST. CL SVDBVBX. LUMBER ft»JUlU>^ LYiLTD. Helsinki, -> K U — SibeUuks^ musiildda ovat monet iicäpolvet lähestyneet Ja lähestyvät jatkuvasti monista erii lähtökohdista Jaj monilta eri tasoilta. Lähestymi-:^ nen ei ole vaivatonta; niin kuin ei V suuren taiteen vastaanottaminen^ koskaan^ mutta yksi asla en kiistaton: mahtavan: hengen: voiman l tuntee niin ammattimuusikko kuin tavallinen maallikko Sibeliuksen musiikkia; lähestyessään, f El ole helppoa myöskään Umals-; ta muutamin lausein vaikutelmia v Sibeliaksen musiikin voimastaV mutta olemme fcoo'aneet slvuUem-f me silti: persoonallisia tunnustuksia,' muistelmia Ja kiitollisuuden ilmaisuja. Jotka säveltäjämestarin: poismeno on synnyttänyt. ' SAVELTXJX EINAR ENGLUN0 i kertoo nuoren riehakkaan säveltäjän tqnkeutumisesta ' kariiun lup-i iaan.' ' M , • > ' 3 : Jean Sibeliuksen merkitys > on ollut; itavattoman suuri > vanhemmalle taiteilijapolvelle, s mutta- ei yksin-' omaan/. sillä vaikka Sibeliusta' pal-^ joh nuoremman polven 'aikana 'on jo^ tapahtunut valtavia ' mullistbksia' musiikissa; maailmankatsomuksissa ^ tästä huolimatta'Sit^liuksöh Vaikutus minunldn sukupolveni sävel- , täjiin ja henkilökohtaisesti Itsellenikin on ollut tavattoman merkityksellinen. Silloin kun jbuduin aloittamaan, elin hyvinkin voimakkaissfa,' juuri Sibeliuksen hengen aikaansaamissa tunnelmissa. Nuorena opiskelijana olin aivan hänen lumoissaan, muistan ne loputtomat kävelyretket, jolloin Sibeliuksen teemat alati soivat korvissani ja lopulta -—sen varmasti ainakin iaiteili^at ymmärtävät — milteipä piinallisina.— Eteenpäin olisi pitänyt itsekin päästä! Merkillisellä tavalla kuitenkin aina yhdistyivät noilla retkillä suomalaisessa luonnossa juuri nuo Sibeliuksen teemat ja samainen iuontq. Myöhemmin tapahtui taiteessa niin paljon valtavia mullistuksia, jotka tempaisivat meidät kaikki kylläkin mtikaansa..Mutta täytyy muistaa, että SibeUus Jo siUoin oli klassikko, ikuinen mestari, j^a tiesimme> ettei hänen töittensä mestaruutta kukaan voinut kiistää. Vaikka joskus pienet rotat: yrittäisiyätkin nakertaa, ei se kuitenkaan "merkitsisi mitään. Sibelius tuli minulle erityisen merkitykselliseksi tapahtuman kautta, Joka osui toisen sodan alkuvaiheeseen. Menin yksinkertaisesti liä-nen luokseen. Menin nuorena, riehakkaana, väittelynhal&isena. Olin loin taas tuo katse öli aivan läpitunkevan poraava. * Ja niinhän siinä sitten taisi käydä, että milteipä silmät vetisinä sieltä lähdin. En kuitenkaan musertu-neenai vaan rohkaistuneena, todella rohkaistuneena, sillä sen tuli ankara sota pian osoittamaan: ; E i kulunut kuin pari viikkoa, kun haavoituin^ mutta tuona hetkenä muistin Sibeliuksen viimeisen katseen ja silloin aivan kuin tunsin, että hän oli takanani ja niin pinnistin selvitäkseni SÄVELTXJA» MAISTERI MATTI RAUTIO: —On kovin vaikea asennoitua S» beliuksen kuolemanviestiin. Mieli fkuva hänen musiikkinsa pysyvästä historiallisesta! < merkityksestä ; on saanut unohtamaan 'jopa mahdolli; Lsuuden! ihmisen ' kuolevaisuudesta. Me suomalaiset' olemihe Jo 'lapsuudesta pitäen johtuneet erikoislaatiii-seen: sibellaaniseeo' rmusiildciinaise-cmaan;' jossa' mestarin ' musiikki on; ^jrnuodoätanut keskeisen sijan. Hänen .{musiikkinsa luonne; ja 'Olemus Kaikki lausuiinot ja arvioinnit tuntuvat niin arkisilta Ja mitSttömUtä. Jokaiselle Suomen säveltaiteiUjalle — ainakin minä sydämessäni iun? nen niin — on Sibeliuksen sävelkltli muodostunut osaksi henkistä perusolemusta ja jokainen meistä tuntee olevansa hyvin läheisessä henkilökohtaisessa ' suhteessa mestariin. Tuntuu aivan kuin Joku läheisim' mistä omaisilta olisi siirtynyt rajan toiselle puolelle Ja samalla avautuu valtavan järkyttävä perspektiivi, kun näkeo: koko sivistyneen maailman reaktion surusanoman jöhdös ta. FIL. TRI NILSERIC RINGBOMt Jean Sibelius on siirtynyt haudan lepoon, mutta se ei merkitse sitä, että |iän.olisi kuollut'. Niinkauan Hnhon ääm Snoreii säveltäjämestarimme Jean SibeUuksenvpoIimienon Johdosta pa»: laulamme. loUJaimme.^ ffiielUa tä, näiin Aleksis Rivien,ihanan runon, Seunalan Annan kehtolaulun '^Selt-. ternistä veIJel(seatä".rninon Johon Slbellus'^' on säveltänyt .unohtum^t^ ioman kuoromusilktn. Aleksis Kivi: ^ Sydämeni laulu Tudrkn lehto, oihm ' Äeö' on tiicno Hieiakvhto shmepd tapserti saatan. • J SicW on iapsen lysti olli \ Tuonen hetran VGtffiolh, . kaitsia Tuonelan karjaa. Skll' on lapsen lysti «Ula,] f illan tullen tuudildla ftelmassa Tuonehan iiitn^n, . Onpa kullan lysti olla, kultakehdoss* kellakdella, . kuullella kehfääjälintuu, ', . Tuonen viitat rauhan viila( ' Kaukana on i/ttino, riita, \ ' kaukana kavflla maailma,^ ,, Tortinton naisten kerhon toiminnasta .tottönio;— Kerhommo lensijmiinäi-n^ n kokous kesäloman Jälkeen pidettiin haalilia viime viikolla. Osan- 'otto kokoukseen oli melko hyvä, Ja kaikilla oli mönla ehdotuksia tulevaan toimintaan. Jo viime keväänä päätimme, että Don Haalin ravintolaan pitää saada uusi keittohella, sillä ehtinen on jo palvellut meitä monta kymmentä vuotta, Ja on kokolailla loppuun ku lunut. Tämän asian eteen ensiicfii-kin Järjestämme lahjavoittolippuia, jossa on hyvät voitot,,siis luotamme siihen että ne menevät hyvin kaupaksi, että öaämme sen uäden:^'Btou kuin musiikri on elävää' tälÄetta Ja 'vfn" jOulukii. • ' ' ; f - v nimenomaan"taidetta'eläville Ihmi- iSurtmintilha lokakdUh 27rpälvanä. etllA niin t^nnÄn hän'^1ttsi nlin^..!»'' IHrl^fttämÄl^ ^'<' Itf^Jläii/äk^hvIalSet: tfnattiyfiiöUsi.,,.^^^-,^ tuusto. kokppntui^/^ irrVCJÄN A-salliii , _ m o i i k s e ^ : C l o ^ : , m ok bäKa^"" >t»tta^1i^^^' ^ '!0ankoh^ii^r • " :1iputunejta:3^; siikinhistorian jättiläiset. ' !HiNäii^^'yv^'suU|JcMH|5)e'^i)aÄl|i oni|kMka9|}9lyatJ^^^^ kikäänkuih ^Imettj^-^äidinmaidossa.! ^tl6e8ta kansaUistunnosta lal hlsto- OBmme asennoidu'siihen nähden' vain ulkopuolisena kuuntelijana; Us^ koisin että Sibeliuksenf musiikin'ase^ ma"tulee vastedeskin 'blemaah'' samantapainen. : Toiselta puolen pltäi-^ sin suurena vaarana sitä, että unoli-damme 'sen velvoituksen; mink^ Si-: beliuksen dmistaminen • möille mer4 Idtsee: Suomalainen musiikkikiilt-^ tuiirilei edisty fraasien ja juhlapu-heidon varassa, vaan se vaatii realistista selvänäköisyyttä. lisäksi nuori sotilas Ja milteipä sellainen, että en pelännyt juuri kenraalia enkä amiraalia, mutta Sibeliusta — nun, ehkäpä hiukan. Siitä syntyi hyvin voimakas keskustelu ja loppujen lopuksi tavattoman rohkaiseva ja tämä johtui varmastikin kä-nen ottamastaan asenteesta ts. hän otti minut vastaan kuin vertaisensa koUeegan. Emme keskustelleet nihikään paljon musiikista kuin elämästä yleensä. SiUoin hän antoi minulle m.m. neuvon/ joka aivan rat-kaiievasti vaikutti' omakohtaiseen ihmisen elämääni. MySskääii' mestari ei ollut unohtanut; sillä vuosia mydhenunin; sain häneltä ^\kirjeen, Joka oUmlnuUe tavattomaksi lohdutukseksi sihiä, mitä tapahtunut oU Mutta tuosta k^lcustelusta vielä: 1 ^ rohkaisi tavattomasti menemään yaineteenpäih^^katsomattasi-vuutt. Hä^en sätdlyvoimansa oli suunnatonta, eoaea vSaoetoätäniSh samoin hänen katseena^' Jota ei voi unohtaa milloinkaan . . .. Niin olin h y ^ k ^ y t kidn karhun-luolaan, mutta iluieeUinenoll se tapa, millä mestari tämän ylijännitty-ne «i otuksen otti vastaan, 's^ oli hieno. En tiedä miten silloin uskalsin-kin heitenä esiin nlh» rohkeita väit-teitä, h i i l f e i ^ j m t ä ; i a h ^ nutia kyllä hän ösäsi vastata j a mik^ vielä OPISKELIJA, MUSIIKINARVOS-TELI JA YLERMI HYTÖNEN: -ot- Luulisin voivani sanoa^ että Sibelius sinfonioineen on minulle suurinta ja rakkainta, mitä olen musiikista saanut. Tiedän ja tun nen Bachin universaalisuuden, ym märrän Beethovenin ja Brahmsin suuruuden, mutta Sibeliuksesta löy' dän kaiken tämän lisäksi jotain tavattoman läheistä hänen musiikkinsa perustunnoista^ sen pohjimmai sesta laadusta. Se on juuri tämän nerollisen psyyken suomalainen, pohjoinensävy, tekijä. Jonka vuoksi suomalainen kuulija kyepnee aina välittömämmin innostumaan Sibeliuksen musiikista kuin etäisempien maiden ihminen. Kysymys ei siis ole kansallisromantiikasta, vaan pelkästään mentaliteetin samankaltaisuudesta. On oikeastaan tuntunut merkilli seltä että sellainen valtava hahmo kuin Sibelius i^n näin kauan elänyt keskuudessamme, aikana, Jolloin jättUäiset tuntuvat jo kuoUeen. Säveltäjämestarimme on nyt fyysisesti poissa, hänen musiikkinsa, hänen henkensä Jää meille. HUSIIKtHOPISKELIJA TIMO TEERISUO: -»Ahkerana Itonserteissa kävijän nä -asetan Sibeliuksen sinfoniat en- I simmäiselle sijalle ohjelmistoissa. Pidän niitä ehdottomasti suurimpina sinfonioina mitä koskaan on sävelletty^ Viime aikoina olen kuunnellut erikoisen paljon Sibeliuksen v i i m ^ i ä sinfonioita iV^ptä Vll:een ja^mlnusta on tuntunut että aina viimeksi kuulemani on paras niistä ^ ehkä kuitenkin parhaat ovat Juuri IV Ja VII sinfonia. / On Vaikeata sanoin selittää mikä niissä on niin mieltä valtaavaa. Mu? silkin todellinen suturuus on Icai ai napobjaltaan sanoin selvlttäniatön-- tä.;,VaUava-hengen voima niistä vä littyy kmmtelljalie. / Usein kuulee mainittavan Sibeliuksen sinfonioita < vafkeataJuisiksL tämä ehkä fcoskeeUn Sibeliuksen viimeisiä sinfonioita; iMutta kuuntele-^ maila niihin kyllä pääsee sisälle, luoksepääsemätjintä musiikkia Sibe-liukften luomukset eivät ole. tUKAmXOfESTA^ NOiSMEBIC FOUGdnsOT: Kan vääristelemisestä. Tähän kä- 'Sitykseen yhtyv^^ikamipeieti^vinH ^mä^ kapellimestafiti^^ytistetijal ' j ^ 'lukemattomat' 'musiikinystävät maa- Jlijian eri puolilla. . • t' Vierailla kielUIä on nJlestaria-kiÄ suttu "suurini^riaksl hykylslfc'elä-vieii s ä v e l t ä j l ^ . j ^ ^ o s ä a " ttnmi dy^ Sargent) eivätkä suinkaan kiihkoisänmaalliset musiikinharrastajat maassamme ole ristbieet häntä ^'Sinfonian suurimmaksi mestariksi Beethovenin kuoleman jälkeen?, niin kuin Gayr on lausunut. Tämän vuoksi ei meidän hänen maanmies-tensä pidä epäillä asettaa häntä sä veltaitecn suurimpien mestarien rinnalle. Asettakoon kuitenkin jälkimaail ma, kaiken taiteen luotettavin arvos^ telija, Sibeliuksen oikealle paikalle historiaan Ja säveltaiteen tyylikeht tyksessä. Tämä ajankohta ei ole oikea tällaiselle;, mutta jos todetaan että Sibelius muodostaa v huipun Beethovenin aloittamassa romanttisessa sävelkaudessa niinkuin Sebastian Bach loi musiikin barokin muistomerkin^ on täten osoitettu Sibeliukselle paikka, Joka voidaan hy väksyä myös silloin kun laajalle levinneet väärinkäsitykset Sibeliuk sen kansallisesta rajoittuneisuudesta ovat saaneet väistyä laajemman ja ennakkoluulottoman arvioinnin tieltä, Sibeliuksen kaltaiset persoonallisuudet ovat hyvin harvinaisia eri aikakaudetkin huomioonottaen. Sitä arvokkaampaa on ollut pienelle kansallemme, myös koko Pohjolalle, että sellainen persoonallisuus on ollut tänne Juurtuneena Ja pysynyt sille uskollisena koko pitkän elämänsä ajan; Kulttuurielämämme tuntuu nyt yhtäkkiä autiommalta, pienemmältä ja v^rittömämmältä kuin koskaan aikaisemmin. Si", varmasti näissäkin meidän Osmo Lahden puhetilaisuuden, Joka pidetään haalilia sunnuntaina syysk. i v ä % i p ( k a l l a . ! Motfd^M ^Bmö sha''suuren ^mmmvittf nan^ kun hän tulee,kertomaan mell Uhiei 8yptymäpk<rälahjä!f^,la^p! timme pitää bingotilalsuuden asiah hyväksi lähitulevaisuudessa. Seuraava kerhon kokous pidetääh haalilia torstai-iltana lokakuun 3 p. Tervetuloa Joukkoomme. •— h . t. ^ k o i t o U M^ mu^QStunef ^äxaltuust^^^lj 3 ^ ^ , ^ ,k{n^sos|deii(L:puoIuee'%Cä^^ töjen>mnm%tiyh'dUiysUUc^^ säilä esiinnöstamien ^ ^ kys; käsinely Jä sUnK/jfhteydet _ , tautuminen'' ^"SÄKtt;~ '^'skqgUgätl''^ Johtoa: vastaan avoimestrI:hy^(^«^ nVeseen ^''tmme^U^ep!*;],tm y1^disi>8mlestj§{i' muo^ifostamara'!^o|»^^ pobitiorytimaän. ;y«äiuU8to%^^|Ä| laan^UiiielsestL py3^hi^.!ftim4^^ t^::mylis' Jo.tapähtimeeUefil^^ varojen ,sUolt^amls^IIe >]^deM<i puolueen skogilalsryjbmSn penikej|kj . Ilmeisefil r.vaitwWs<äf/& käslM^määnlmyfe;^ Bipmmm'''! lä liitto on ViFnfd iUmfA*»»>^s^*^-^ mällään,, t>äätäk|ieU&| yhtcistyöstrSAtCnJkaf tanut, ettei 4er'miEucld'- Jäsenmaksujaan' .tolstaisekii^AiP^II töksestään^littö oh tUsuOtiaM^H^ tänyt virallisen ilmoltuksen.SAKi» \ ^övaUokunnalle* 'K^v " ValtUMstöh: kokoonptmo Ö Q < ' « ^ '1 edellisen, kesäkuussa: pldetyh"tkb*\ kpuksen Jälkeen sikäU muuttuhöt, etteivät SAKsta. kesäkuun Idpälla' ' erotetun äS.' Merimies^tJhioäln'' J[a, >^ viime Sunnuntaina" iekemällä^.J päätöksellä edustajansa pöblktttsiff.l neen S. jiWaty»nt^iJäin;^Hit«»|ii | edustajat osallistu JliokQuks^ife^| ia akai kiiikaftlte . Tw ^ * dyyifkUu|i:pSWoll V a ^ . pantava' PIstlJärvel CCC - antabuksen voittajako? USAssa Ja Canadassa on viime kuukausina kokeiltu vCCC-nimlsellä valmisteella^ jota Icäytelään samoili kuin Tanskassa v, 1948 keksittyä dn^ tabustabletteja alkoholisti^ vieroit^ tamiseksi väkijuomien käytöstä. AL-koholistiklinikoiUa saavutettujen kokemusten perusteella uusi vaU miste laskettaneen kauppaan Amor-rlkassa läbilniukausina,. CGCnvaikuttavimpana aIneosanaC on kalsiomsyanamid- Sen Jäljillä' ^päästlih sattumalta, ^^räässäkal-siumsyanam^ dia valmistavassa tehtaassa muuan alkoholia nauttineena työhönsä Kaapiinut mies koki näet; hyvin samantapaisia oireita,: Joita (Uk heutuu antahustahletista ysa^vfOi, tAiO^teeutA. Kokeihiissäontod^ ttf CCCn kä^sstä siheuluvair baiv' Laiiti Vierailee ^t. Catliarinesissa lokakuun 3 pnä; st Catharines. — Siitä Osmo Lahden puhetilaisuudesta ^ St. Cat-harineslssa seuranibingotilaisuUdes^ sa ilmoitettiin virheellisesti, että si on tk. 28 päivänä Jolloin hän on Samiassa. Täällä hän vierailee lokakuun 3 p;n iltana, siis torstai-iltana. Paikkakunnan suomalaisia pyydetään' ottamaan tämä muutos huomioon/ Saapukaa kuulemaan mitä tällä nuorella miehelle on kerrottavana maaliman nuorison kuudennesta iestivaalistd;Moskovassa; Varmaankin hänen matkakertomuk^ sensa on mielenkiintoinen. Siis lo' kakuun 3 p:n iltana tavataan v.- ja, n.-seura Starin huoneistolla Pörti Welleris8ä. Kaikkien seuramme;jäsenten huo-; mioon! Seuran kuukausikokous ori' tk. 29 pnä kello i/ip. Kaikkien J ä| senten läsnäolo on hyvin suotava. Viimeaikaiset kokouksemme ovat oi-; leet liian harvalukuisia Johtuen sei kaiketi kesäkiireistä. Mutta nyt syksyn saavufiQa on varmaan aikaa: syventyä yhteisten lasioittemmeikä-l sittelyyn. Siis' kokouksessa täva-i taan, — U. H. ' ^ 105f tai>tH)!fa9liBr-flilomus^ ^ Port Arthur* .^.Öntar. tuksen iMUf^n Ja maiden' "ijat sellttä| jenTpenn !pi^vu0mlM>^lIut kaS enemmän vaivaa kuin/edi vuonna^ Kaiken kaikkiaan ^on inat* ; nltun viraston täkäläisestätt%is^.. tosta' anottu Sataviisi $10 täpporia-;' haa alkuisista karhiiiSta Ja fOojp^ porahaa karhun 'pe)i'nulsta.,^'Kiili^; \> neen syyskesän aikana oii .flUut useita tapauksia missä^karhut^vat' .r^ tuUeet Kaksoiskaupunkien" alueille ^uoän etsintään; " VIltiNG M E A T^ BUOKAV^VAEALtlEB, 1077 Battimfst St, Tonmto»'^tt Vahnlstaa J a myy Jcaftida'laj^a lihajalosteita sek& myOs. tvuam^' lihaa edelleen tcftitaalts: , , to WiIllMHä'S«.^ To^fa^ imm Lempi Grönlund (Pajula) M U I S T O L L E KooU «yyskaiin 25 piUvänftldSS sait soutaa tuskien virrat, vaan a Saavutit määränpään.; Sua odotti rauhaisat rannat,/ se lohduksi meille jäi. Syvästi kaivaten, r * BOT CSronlftiid perlnHneen, ., Kotiesojsf, R d ^ | » t Hftttetlt. taOhJA';8WSXPOOlJTAXJTtBtfi jossa tehdään kafUp» alaan luväa-;r.ij^ötr^ tmmaUi ' ,kohtuulifeina"'hlnnollla.''/ > < ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 26, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-09-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570926 |
Description
Title | 1957-09-26-05 |
OCR text |
ttääkseen uusia
oiaUa olisi otet
värilaajanukset
>sö, että toimen-ttävä
pikaisesti,
3a ja tilanne on
1 vakava-, '
1 ph siti mieltä,
akuutuslaitoksen
itävä muutoksia,
ennen., paljkolo-oli
kuluneen 9
t pois töistä 2
*do6ta. hänelle
sta vain $2Z vii-kuin
hän odotti
• W<)rker& Union
sidentti - Eyelyn
parlai^entin jä-
Iän ylitöitä, jos
i ratkaistanäiiä
ongelmia 'pafla-en
aikana. Sä-öläiset
eivät ole
älkävuosien ai-namin
järjestäy.
vaitse pulakati-me
emm^.^er-sy
sitä rappio-oka
vallitsi sit
hallitus ei suolin
seuraavissa
tarkasti harkit-
IS on saaviitta-
Tkkaamme ää-
)ii
iaisuus
! tästä vanhas-it
pitkään, ai-ihden
palstoil'
täälläkin pik-i
täällävkyUä
vähän. Siksi
ikin pois. Sitä
Siihen kuule-talo.
Siinä hä-vanhimmista
ta onntäällä
.ta'«kokouksia
perhtilaisaak-intiMeilläion-nä
mrSiiFiina
. iltapaväDi
nääni-hupaisa
Palkintojakin
')! .;1=.S;it)f•
täällä B^a-inellä^)!}.?^-
äyttämi^äija
iv^ puhettpi
tarkkaan. Oli-arikynup^
ptä
lettäväfennä-lä
perukalla,
emaant missä
hauskavipitää
ia tervetuloa
paljoa sitä
Sanovat sen
lajia. Mutta
ty sairaalois-
Haileyburjn
ilemme:.leitä
i kuin lwaD
silloin seä
ivikultaa.-
puoldta
Uliseksi
isteri Fr^sf
ä ensi vt»»
äa >oike^Ö
uuttaminent
a, iolssaln-ampL
;
ttä maanfe-ittlnyt
^
ätijakunJ?"
lauilaaäin-voidaan
f
tbittamJi^
iin voidsB
joka saBn
attaseaa,
i, jota Bfr
ään jo k ^
ä aikoiiö.
H
!0
0-14
Iina rl
Jean Diaeliuksen e
Se suuri ja rikas, elämän joka per-jantai-
iltana syysfc 19 pnä sammui
Järvenpään Ainolassa, syttyi Hameenlinnassa
joulukuun 8 pnä 1865.
Jean Sibeliuksen i s ä o l i hämeenlinnalaisen
ruotuväkipataljoonan
lääkäri, Loviisan puolessa syntynyt
mies, jonka sukujuuret ruotsinne-jmuuaUe. Länmiin ystävyys näiden
lisiltä rannikolta kulkeutuvat talon- kahden rmusilkkinuehen välillä jat-poikaiseen
sisä-SiTomeen. Aidinpuo-, kui aina Wegelluksen kuolemaan
lelta Sibeliuksen ^ v u n \ juuret taas saakka.
kulkevat Pyhäjoelle^ joskin suvussa Päätettyään 'opiskelunsa Helsin-on
hieman myös puhtaasti ruotsa- gissä ja osallistuttuaan tällä ajalla
laista verta: Jean Sibeliuksen isän' myös vilkkaasti osakunta- ja kult-äiti
oli Skoonesta Turkuun muutta-j tuurielämäan -—Jean Sibelius tu-neen
ruotsalaisen lääkärin tytär. | tustui mm. Albert Edefeltiin ja Sa-
Isästään Johan Julius Christian' kari Topeliukseen — hän 1 ^ mat-
_ jonka nimen: Jean Sibelius sai kusti stipendin turvin opiskelumat-kuuden.
Intensuvistä opiskelua
Wegeliuksen johdolla jatkui sitten
kolmen vuoden ajan jättämä aika
antoi^Slbeliukselle epäilemättä paljon,
niin romantikko kuin Wegelius
olikin, ja vaikka Sibeliuksen sävel-täjätaipumukset
viittasivat . aivan
kasteessa — ei juuri mitään muista.
Lääkärinä hän kuoli velvollisuut
taan täyttäessään nälkälavantautien
vuonna 1868, joten Jean kaksine si
sarineen joutui jo nuoresta pitäen
pelkästään äitinsä kasvatettavaksi.
Silti tämä musikaalinen, vilkas ja
bieman haaveksiva: poika sai aika
ajoin vaikutteita myös muualta, lähinnä
virkamieskuntaan kuuluvasta
sukulaispiiristä, josta myös on peräi-sm
hänen sittemmin niin kuuluksi
tullut etunimensä Jean. Sibeliuksen
vanhin setä Johan oli merikapteeni,
joka kuoli kaksi vuotta ennen tulevan
säveltäjän syntymää. Ajan tavan
mukaisesti merikapteeni oli painattanut
Jean-nimisiä nimikortteja,
jotka Janne — kuten pojan kutsumanimi
kuului nuoruudessa -—sai
käsiinsä ja ryhtyi niitä itse käyttämään.
Hämeenlinna oli viime vuosisadan
lopulla vilkas pikkukauptmki, jonka
elämässä kulttuuri ja erikoisesti musiikki
esittivät tärkeätä osaa. > Jean
Sibelius joutui täten' jo nuoresta
pitäen imemään itseensä Suomen
kansallisen heräämisen ilmaa, jolle
malle Berliiniin, jossa hän kävi lävitse
Albert Beckerin ortodoksisen
ankaran, mutta, samalla myös perusteellisen
koulun.
Käytyään välillä Suomessa Sibe
lius lähU 1890 opintomatkalle Wieniin,
joka siihen aikaan oli luovan
musiikkielämän maailmankeskus —-
Johannes Brahms, Anton Bruckner: mi, joka on tullut vain harvojen o
ja Hans Richter elivät vielä. Pikim-' saksi.
Näihin aikoihin Jean Sibeliuksea
nimi alkaa saada tunnustusta myös
JOkomailla, jonka vuoksi säveltäjä
suorittaa laajoja ulkomaanmatkoja
— toinen sinfoniakin syntyy Italiassa
— johtaa omia teoksiaan' j a jatkaa
sävesllystyötään väbentymätto-mällä
intensiteetillä^ Vuosisadan
alun talvet hän kt)itenkin yleensä
viettää Helsingissä ja muuttaa syksyllä
Järvenpäähän ; rakennuttamaansa
huvilaan Ainolaan, joka sitten
on ollut säveltäjämestarin koti
aina hänen kuolemaansa saakka —
yli puoli vuosisataa. ,
Seuraajat i5'vuottaktiluvat:Slbe-liukselta
yhtämittaisessa sävellystyössä,
joiden . lo^nassa hän .tämän
tästä pistätyy säveUyskoniserteis-saan
ulkomaiila, Musiikkipiireissä
hänellä on jo tällöin maailmanmaine,
josta riittänee osoituksena maininta,
että monien kutsujen jälkeen
mestari- matkustaa 1914 Amerikkaan,
jossa hänet vihitään Yalen
yliopiston kunniatohtoriksi, arvoni-kaisevan
panoksensa. Vielä tällöin
elivät Lönnrot ja Snellman, Runeberg
oli suorittanut syvämuokkaus-työnsä
ruotsalaisen sivistyneistömme
keskuudessa, ja tämä henki vallitsi
kuulussa Hämeenlinnan Lyseossa,
jonka oppilaaksi Jean tuli
1876.
Näihin aikoihin hän saa.myös ensimmäisen
voimakkaan: musiikillisen
herätyksensä; i sillä poika päättää
viidentoista iässä tulla suureksi
viulutaituriksi: jäihän alkaa' koulunkäyntinsä
rinnalla määrätietoisesti
opiskella tämän: vaikeaiiinstHimen-
' tin hallintaa. vTaitaVa iviiduniekka
hänestä tosin kehittyi, 'mutta^^kop-serttilavalle
asti Jiäii'ei'milloinkaan
päässyt jö sitä ennin' oli m*uäiik-kikulttuurin
toitiei!i''/häaira-saanut
hänet vvalfoiliinsa: säveltämin^fa:^ '
Syksyllä 1885 näkee Helsinki -nuo^
ren ylioppilaan, joka vastenmielises
ti aloittelee lainopin lukujaan yli*
opistossa. Tämä askel oli' Jeaä Sibeliuksen
puolelta myöhnsrtysisoäir
dille, jonka toiveet hän katsoi: ole-:
vansa velvollinen täyttämään, mutta
itse asiassa väikkyi musiikki koko
ajan nuoren ylioppilaan — joka jo
oli ehtinyt ottaa ensimmäiset haparoivat
askeleensa sävellyksen a-lalla
— mielessä ja vielä' samana
syksynä hän kirjoittautui musiikkiopistoon
ylimääräiseksi oppilaaksi.
miltään sai Sibelius tällöin tavata
Brahmsin ~ musiikkihistoriallinen
tapaus — mutta varsinaiset opintonsa
hän suorittaa sekä Robert Fuch-sin
että Karl Goldmarkin johdolla.
Wienistä Sibeliuksen matka suuntautui
takaisin Suomeen, johon hän
nyt jää pidemmäksi aikaa ja saa
tällöin myös varsinaisen kansallisen
herätyksensä jouduttuaan tiivusti
mukaan "päivälehtiläisiin'V nuoreen
suomalaiseen ja: kansallisesti ajattelevaan
ruotsinkieliseen ryhmään; joka
vuosisadan vaihteen Suomeissa
esitti keskeistä kulttuuripoliittista
osaa. Tähän hänet kytki myös avioliitto
Aino Järnefeltin kans^. Tekemällään
häämatkalla Sibelius ta.
pasi muuten Kuopiossa myös Min-han
itse oli myöhemmin antava rat- na Canthin, aikansa suurimman yhteiskunnallisen
julistajan — kulttuurihistoriallinen
tapaaminen sekin.
• •
Jean Sibeliuksen varsinainen läpir
murto säveltäjinä tapahtui kevääUä
1892 Helsingissä, jossa hän johtaa
loistavat arvostelut — mutta tuskin
vielä täyttä ymmärtämystä — saarneen
,'fKulIervonsa", suuren isinfo-inisen,
runoelmansa ja tästä voidaan
katsoa säveltäjän r - vaikkakin vas-ita
26-vuotiaan — miehuudenvuosien
alkavan.; Samalla kun hän vastaah-
,ottaa teorian; opettajan; paikan Helsingin
musiikkiopistossani hän opetustoimensa
lomassa >jatkaa:intensii-vlstä
sävellystyötään, jonka^itulok
sena syntyy. (suuri:>niäärä pienemiii-muotoisia
r teoksia' sekä (Kalevalalle
rakentuvia )vorkesterisarjojail>jotka
tosin 'kaikki -saivat kiittävän^ arvos^
telun, mutta joita tuskin nUtäkään
vielä tävsin = ymmärrettiin siinä
määrin uusia, kansallisia joikuja Sibelius
oli lähtenyt raivaamaan!
; • Kävisi liian pitkäksi luetella kaikkia
niitä sävellyksiä, jotka ^mestarin
kädestä valmistuvat viime vuosisadan
lopulla; Hänen tuotteliaisuu-t'
3nsa on yhtä hämmästyttävä kuin
hänen monipuolisuutensakin/ ja tämä
kausi huipentuu vuoteen 1899,
jolloin esitetään hänen ensimmäinen
sinfoniansa ja Ateenalaisten
laulu, kaksi teosta, joissa Suomi ja
Seuraavana syksynä hän uskaltautui suomalainen kulttuuri väkevästi ja
omistautua kokonaan musiikin taloudellisesti
epävarmalle alalle.
Nuori Sibelius sai ^ opettajakseen
Martm Wegeliuksen, suomalaisen
musiikkipedagogiikah ^ ehkä suurimman
hahmon, joka heti huomasi oppilaansa
poikkeuksellisen -lahjak-vaikuttavasti
huutavat vastalauseensa
kiristyvälle bobrikovilaiselle
hyökkäykselle. Vaikka Sibelius ei
milloinkaan avoimesti osallistunut
vastarintaliikkeeseen, niin hänen
musiikin kautta antamansa panosta
voidaan tällöm tuskin aliarvioida.
Maailmansota katkaisi Sibeliuk
sen rikkaat yhteyidet ulkomaille,
mutta ei hänen sävellystyötään, hän
W jatkuvasti ja ilmaisee tällöin
rikkiraadellun maailman tuskan,
mutta myös ehdottoman^ valoisan
uskonsa ihmisyyden voittoon- Aivan
puolueeton julistaja Sibelius ei
kuitenkaan ollut. Tapahtumien vyöryn
työntyessä Suomeen, hän suhtautui
- esiuL punakaarteihin avoimen
vihamielisesti ja ilmaisi myötätuntonsa
säveltämällä Jääkärimars-sin;
mutta muuten hän yritti kääntää
myUertävät ajatuksensa sisään^
päin, sävellystyöhön, ja eristäytyi
yhä enemmän ulkomaailmasta.
Maailmansodan päätyttyä Sibelius
jatkaa siitä, mihin hän ennen maailmansotaa
jäi. Hän säveltää yhä intensiivisesti
(5.^ 6. ja 7. sinfonia ja
suuri määrä muita sävellyksiä) ja
suorittaa työnsä lomassa matkoja
maailman musiikkikeskuksiin, mut
ta vähitellen alkaa hänen otteensa
herpautua. Matkat ulkomaille harvenevat
ja 1920-luvun lopulla kunnioitettu
mestari yli 60 vuoden iissä
laskee kynän kädestään jättimäisen
elämäntehtävän suoritettuaan.
Hän vetäytyy nyt yhä tiiviimmin
rakkaaseen Ainolaansa, jossa' hän
elää vanhuutensa-päivät kaikkien
ihailemana ja' -kuhnioittamhUk'mestarina,
jossa hän ' harvöih / vAsti/an-otti
valikoituja mpsiikkUähettiläitä
eri puplilta ^maaumpi^ mutta ei silti
varniaan ^elänyt- aristpk|'aattina | nor-'
stinluutornissa. Tiedetään hänen
vielä viimeisimpinä '^elinpäivinään
seuranneen valppaana musiikkiniaa-'
llman.tapahtuniih ja eräs hänen rakkaimpia
ystäviään oli radio, joka'
Välitti hänelle' mtisilkin Viestejä
kaikkialta maailmasta.
Jean Sibelius on siis nyt poissa'.
On kunniaksi-Suomelle — ja sitä
kautta koko ihmiskunnalle — että
tämä suuri mestari kuului niiden
harvalukuisten säveltäjien joukkoon
jotka jo eläessään ovat saaneet osak
seen ansaitsemansa arvonannon.
Rotusyrjinnän takia nämä-yhdeksän neekerioppilasta ei päästetty oppimaan IJttle^^^I^
kissa, A r k , olevaan korkeakouluun. Siitä syystä he olivat pakoitettuja;muodostamaan
oman opintokerhonsa.' Yhdysvaltain presidentin jyrkemmät toimenpiteet LitUe Hoekin
korkeakoulun avaamiseksi kaikille roduille toivottavasti ovat eduksi myös tämän opintokerhon
jäsenille. ' '
Y a l i a v a hensen voima puhuu
Sibeliuksen musiikista
~ Egyptistä löydetyissä • muumion
kääreissä on havaittu maailman
ensimmäiset yritykset koru-neulontaan.
—-Nepal perii vuoristokiipeilijöiltä
$630 ennenkuin heille anne^
taan oikeus yrittää kiivetä Everestin
vuorelle.
Tuletteko olemaann huolestuneita
polttoainelaskujen suhteen ensi talvena ?
CAERINGTON Lmnber & Boildera Snppiy Ltd.
Fael on DepL
82 Lorne. St., Sndbiii% OnL -
Koska olen kHnnostimut Cärringtonin
: Kleen-FIoBudget suunnitelmaan
• Lähettäkää edustajanne'
• LäheAläkaä täydelliset tiedot
NIMI ..
OSOITE
SALUKÖiSEN
TAPAHTUA TEniE
Kääntykää Cärringtonin
puoleöi heidän
SOHTEiStI
Jotkut ,l!unisetpy^äi.poikkinaisina koko talven polttolaskulen maksujen takia. Nyt
Carringtonlssa voitta - lakaä niiden mak^misetf kymmenen kuukauden ajalle, yAOMi
suuruisina. Kysykää jo tänaän« tai lähettäkää ylläoleva fcuponld« eitä «aatte täydelliset
tiedbt Catogtonitt polttoainesunnnltalinafta.
.El"ole mihkäänlateia'-'lisämaksuja, vaikka" käytätte Ö^^og*»»»" b f
^SHtS Öljystä minkä käytätte, maksatte afaoastaan ^^J»^^,;^^^;^^''!^»^
saatte öljynne, kuten tähänldn saakka. Ero aa vahx BUDS, että voitte «uorittea paksanxit
yhtälälsis^ erif& kautta lämmityskauden. i',
BUDJETILLA 1957-58 LÄMMIIYSKAUSI
Käyttäkää ainoastaan '?remiunil(i$en-f1o'>nt(N)ijyä
1
ÖS. >95U
n.fJOtSSE ST. CL
SVDBVBX.
LUMBER ft»JUlU>^ LYiLTD.
Helsinki, -> K U — SibeUuks^
musiildda ovat monet iicäpolvet
lähestyneet Ja lähestyvät jatkuvasti
monista erii lähtökohdista Jaj
monilta eri tasoilta. Lähestymi-:^
nen ei ole vaivatonta; niin kuin ei V
suuren taiteen vastaanottaminen^
koskaan^ mutta yksi asla en kiistaton:
mahtavan: hengen: voiman l
tuntee niin ammattimuusikko
kuin tavallinen maallikko Sibeliuksen
musiikkia; lähestyessään, f
El ole helppoa myöskään Umals-;
ta muutamin lausein vaikutelmia v
Sibeliaksen musiikin voimastaV
mutta olemme fcoo'aneet slvuUem-f
me silti: persoonallisia tunnustuksia,'
muistelmia Ja kiitollisuuden
ilmaisuja. Jotka säveltäjämestarin:
poismeno on synnyttänyt. '
SAVELTXJX EINAR ENGLUN0 i
kertoo nuoren riehakkaan säveltäjän
tqnkeutumisesta ' kariiun lup-i
iaan.' ' M , • > ' 3
: Jean Sibeliuksen merkitys > on ollut;
itavattoman suuri > vanhemmalle
taiteilijapolvelle, s mutta- ei yksin-'
omaan/. sillä vaikka Sibeliusta' pal-^
joh nuoremman polven 'aikana 'on jo^
tapahtunut valtavia ' mullistbksia'
musiikissa; maailmankatsomuksissa
^ tästä huolimatta'Sit^liuksöh Vaikutus
minunldn sukupolveni sävel-
, täjiin ja henkilökohtaisesti Itsellenikin
on ollut tavattoman merkityksellinen.
Silloin kun jbuduin aloittamaan,
elin hyvinkin voimakkaissfa,' juuri
Sibeliuksen hengen aikaansaamissa
tunnelmissa. Nuorena opiskelijana
olin aivan hänen lumoissaan, muistan
ne loputtomat kävelyretket, jolloin
Sibeliuksen teemat alati soivat
korvissani ja lopulta -—sen varmasti
ainakin iaiteili^at ymmärtävät —
milteipä piinallisina.— Eteenpäin
olisi pitänyt itsekin päästä! Merkillisellä
tavalla kuitenkin aina yhdistyivät
noilla retkillä suomalaisessa
luonnossa juuri nuo Sibeliuksen teemat
ja samainen iuontq.
Myöhemmin tapahtui taiteessa
niin paljon valtavia mullistuksia,
jotka tempaisivat meidät kaikki kylläkin
mtikaansa..Mutta täytyy muistaa,
että SibeUus Jo siUoin oli klassikko,
ikuinen mestari, j^a tiesimme>
ettei hänen töittensä mestaruutta
kukaan voinut kiistää. Vaikka joskus
pienet rotat: yrittäisiyätkin nakertaa,
ei se kuitenkaan "merkitsisi
mitään.
Sibelius tuli minulle erityisen
merkitykselliseksi tapahtuman kautta,
Joka osui toisen sodan alkuvaiheeseen.
Menin yksinkertaisesti liä-nen
luokseen. Menin nuorena, riehakkaana,
väittelynhal&isena. Olin
loin taas tuo katse öli aivan läpitunkevan
poraava.
* Ja niinhän siinä sitten taisi käydä,
että milteipä silmät vetisinä sieltä
lähdin. En kuitenkaan musertu-neenai
vaan rohkaistuneena, todella
rohkaistuneena, sillä sen tuli ankara
sota pian osoittamaan: ; E i kulunut
kuin pari viikkoa, kun haavoituin^
mutta tuona hetkenä muistin Sibeliuksen
viimeisen katseen ja silloin
aivan kuin tunsin, että hän oli takanani
ja niin pinnistin selvitäkseni
SÄVELTXJA» MAISTERI
MATTI RAUTIO:
—On kovin vaikea asennoitua S»
beliuksen kuolemanviestiin. Mieli
fkuva hänen musiikkinsa pysyvästä
historiallisesta! < merkityksestä ; on
saanut unohtamaan 'jopa mahdolli;
Lsuuden! ihmisen ' kuolevaisuudesta.
Me suomalaiset' olemihe Jo 'lapsuudesta
pitäen johtuneet erikoislaatiii-seen:
sibellaaniseeo' rmusiildciinaise-cmaan;'
jossa' mestarin ' musiikki on;
^jrnuodoätanut keskeisen sijan. Hänen
.{musiikkinsa luonne; ja 'Olemus
Kaikki lausuiinot ja arvioinnit tuntuvat
niin arkisilta Ja mitSttömUtä.
Jokaiselle Suomen säveltaiteiUjalle
— ainakin minä sydämessäni iun?
nen niin — on Sibeliuksen sävelkltli
muodostunut osaksi henkistä perusolemusta
ja jokainen meistä tuntee
olevansa hyvin läheisessä henkilökohtaisessa
' suhteessa mestariin.
Tuntuu aivan kuin Joku läheisim'
mistä omaisilta olisi siirtynyt rajan
toiselle puolelle Ja samalla avautuu
valtavan järkyttävä perspektiivi,
kun näkeo: koko sivistyneen maailman
reaktion surusanoman jöhdös
ta.
FIL. TRI NILSERIC RINGBOMt
Jean Sibelius on siirtynyt haudan
lepoon, mutta se ei merkitse sitä,
että |iän.olisi kuollut'. Niinkauan
Hnhon ääm
Snoreii säveltäjämestarimme Jean
SibeUuksenvpoIimienon Johdosta pa»:
laulamme. loUJaimme.^ ffiielUa tä,
näiin Aleksis Rivien,ihanan runon,
Seunalan Annan kehtolaulun '^Selt-.
ternistä veIJel(seatä".rninon Johon
Slbellus'^' on säveltänyt .unohtum^t^
ioman kuoromusilktn.
Aleksis Kivi: ^
Sydämeni laulu
Tudrkn lehto, oihm
' Äeö' on tiicno Hieiakvhto
shmepd tapserti saatan. • J
SicW on iapsen lysti olli \
Tuonen hetran VGtffiolh, .
kaitsia Tuonelan karjaa.
Skll' on lapsen lysti «Ula,]
f illan tullen tuudildla
ftelmassa Tuonehan iiitn^n, .
Onpa kullan lysti olla,
kultakehdoss* kellakdella, .
kuullella kehfääjälintuu, ', .
Tuonen viitat rauhan viila( '
Kaukana on i/ttino, riita, \
' kaukana kavflla maailma,^ ,,
Tortinton naisten
kerhon toiminnasta
.tottönio;— Kerhommo lensijmiinäi-n^
n kokous kesäloman Jälkeen pidettiin
haalilia viime viikolla. Osan-
'otto kokoukseen oli melko hyvä, Ja
kaikilla oli mönla ehdotuksia tulevaan
toimintaan.
Jo viime keväänä päätimme, että
Don Haalin ravintolaan pitää saada
uusi keittohella, sillä ehtinen on jo
palvellut meitä monta kymmentä
vuotta, Ja on kokolailla loppuun ku
lunut. Tämän asian eteen ensiicfii-kin
Järjestämme lahjavoittolippuia,
jossa on hyvät voitot,,siis luotamme
siihen että ne menevät hyvin kaupaksi,
että öaämme sen uäden:^'Btou
kuin musiikri on elävää' tälÄetta Ja 'vfn" jOulukii. • ' ' ; f - v
nimenomaan"taidetta'eläville Ihmi- iSurtmintilha lokakdUh 27rpälvanä.
etllA niin t^nnÄn hän'^1ttsi nlin^..!»'' IHrl^fttämÄl^ ^'<' Itf^Jläii/äk^hvIalSet:
tfnattiyfiiöUsi.,,.^^^-,^
tuusto. kokppntui^/^
irrVCJÄN A-salliii , _
m o i i k s e ^ : C l o ^ : , m ok
bäKa^"" >t»tta^1i^^^' ^
'!0ankoh^ii^r • "
:1iputunejta:3^;
siikinhistorian jättiläiset. '
!HiNäii^^'yv^'suU|JcMH|5)e'^i)aÄl|i
oni|kMka9|}9lyatJ^^^^
kikäänkuih ^Imettj^-^äidinmaidossa.! ^tl6e8ta kansaUistunnosta lal hlsto-
OBmme asennoidu'siihen nähden'
vain ulkopuolisena kuuntelijana; Us^
koisin että Sibeliuksenf musiikin'ase^
ma"tulee vastedeskin 'blemaah'' samantapainen.
: Toiselta puolen pltäi-^
sin suurena vaarana sitä, että unoli-damme
'sen velvoituksen; mink^ Si-:
beliuksen dmistaminen • möille mer4
Idtsee: Suomalainen musiikkikiilt-^
tuiirilei edisty fraasien ja juhlapu-heidon
varassa, vaan se vaatii realistista
selvänäköisyyttä.
lisäksi nuori sotilas Ja milteipä sellainen,
että en pelännyt juuri kenraalia
enkä amiraalia, mutta Sibeliusta
— nun, ehkäpä hiukan. Siitä
syntyi hyvin voimakas keskustelu ja
loppujen lopuksi tavattoman rohkaiseva
ja tämä johtui varmastikin kä-nen
ottamastaan asenteesta ts. hän
otti minut vastaan kuin vertaisensa
koUeegan. Emme keskustelleet
nihikään paljon musiikista kuin elämästä
yleensä. SiUoin hän antoi minulle
m.m. neuvon/ joka aivan rat-kaiievasti
vaikutti' omakohtaiseen
ihmisen elämääni. MySskääii' mestari
ei ollut unohtanut; sillä vuosia
mydhenunin; sain häneltä ^\kirjeen,
Joka oUmlnuUe tavattomaksi lohdutukseksi
sihiä, mitä tapahtunut oU
Mutta tuosta k^lcustelusta vielä:
1 ^ rohkaisi tavattomasti menemään
yaineteenpäih^^katsomattasi-vuutt.
Hä^en sätdlyvoimansa oli
suunnatonta, eoaea vSaoetoätäniSh
samoin hänen katseena^' Jota ei voi
unohtaa milloinkaan . . ..
Niin olin h y ^ k ^ y t kidn karhun-luolaan,
mutta iluieeUinenoll se tapa,
millä mestari tämän ylijännitty-ne
«i otuksen otti vastaan, 's^ oli hieno.
En tiedä miten silloin uskalsin-kin
heitenä esiin nlh» rohkeita väit-teitä,
h i i l f e i ^ j m t ä ; i a h ^ nutia
kyllä hän ösäsi vastata j a mik^ vielä
OPISKELIJA, MUSIIKINARVOS-TELI
JA YLERMI HYTÖNEN:
-ot- Luulisin voivani sanoa^ että
Sibelius sinfonioineen on minulle
suurinta ja rakkainta, mitä olen
musiikista saanut. Tiedän ja tun
nen Bachin universaalisuuden, ym
märrän Beethovenin ja Brahmsin
suuruuden, mutta Sibeliuksesta löy'
dän kaiken tämän lisäksi jotain tavattoman
läheistä hänen musiikkinsa
perustunnoista^ sen pohjimmai
sesta laadusta. Se on juuri tämän
nerollisen psyyken suomalainen,
pohjoinensävy, tekijä. Jonka vuoksi
suomalainen kuulija kyepnee aina
välittömämmin innostumaan Sibeliuksen
musiikista kuin etäisempien
maiden ihminen. Kysymys ei siis
ole kansallisromantiikasta, vaan pelkästään
mentaliteetin samankaltaisuudesta.
On oikeastaan tuntunut merkilli
seltä että sellainen valtava hahmo
kuin Sibelius i^n näin kauan elänyt
keskuudessamme, aikana, Jolloin
jättUäiset tuntuvat jo kuoUeen. Säveltäjämestarimme
on nyt fyysisesti
poissa, hänen musiikkinsa, hänen
henkensä Jää meille.
HUSIIKtHOPISKELIJA
TIMO TEERISUO:
-»Ahkerana Itonserteissa kävijän
nä -asetan Sibeliuksen sinfoniat en-
I simmäiselle sijalle ohjelmistoissa.
Pidän niitä ehdottomasti suurimpina
sinfonioina mitä koskaan on sävelletty^
Viime aikoina olen kuunnellut
erikoisen paljon Sibeliuksen
v i i m ^ i ä sinfonioita iV^ptä Vll:een
ja^mlnusta on tuntunut että aina
viimeksi kuulemani on paras niistä
^ ehkä kuitenkin parhaat ovat Juuri
IV Ja VII sinfonia. /
On Vaikeata sanoin selittää mikä
niissä on niin mieltä valtaavaa. Mu?
silkin todellinen suturuus on Icai ai
napobjaltaan sanoin selvlttäniatön--
tä.;,VaUava-hengen voima niistä vä
littyy kmmtelljalie. /
Usein kuulee mainittavan Sibeliuksen
sinfonioita < vafkeataJuisiksL
tämä ehkä fcoskeeUn Sibeliuksen viimeisiä
sinfonioita; iMutta kuuntele-^
maila niihin kyllä pääsee sisälle,
luoksepääsemätjintä musiikkia Sibe-liukften
luomukset eivät ole.
tUKAmXOfESTA^
NOiSMEBIC FOUGdnsOT:
Kan vääristelemisestä. Tähän kä-
'Sitykseen yhtyv^^ikamipeieti^vinH
^mä^ kapellimestafiti^^ytistetijal ' j ^
'lukemattomat' 'musiikinystävät maa-
Jlijian eri puolilla. . •
t' Vierailla kielUIä on nJlestaria-kiÄ
suttu "suurini^riaksl hykylslfc'elä-vieii
s ä v e l t ä j l ^ . j ^ ^ o s ä a " ttnmi
dy^ Sargent) eivätkä suinkaan kiihkoisänmaalliset
musiikinharrastajat
maassamme ole ristbieet häntä ^'Sinfonian
suurimmaksi mestariksi
Beethovenin kuoleman jälkeen?,
niin kuin Gayr on lausunut. Tämän
vuoksi ei meidän hänen maanmies-tensä
pidä epäillä asettaa häntä sä
veltaitecn suurimpien mestarien
rinnalle.
Asettakoon kuitenkin jälkimaail
ma, kaiken taiteen luotettavin arvos^
telija, Sibeliuksen oikealle paikalle
historiaan Ja säveltaiteen tyylikeht
tyksessä. Tämä ajankohta ei ole
oikea tällaiselle;, mutta jos todetaan
että Sibelius muodostaa v huipun
Beethovenin aloittamassa romanttisessa
sävelkaudessa niinkuin Sebastian
Bach loi musiikin barokin muistomerkin^
on täten osoitettu Sibeliukselle
paikka, Joka voidaan hy
väksyä myös silloin kun laajalle levinneet
väärinkäsitykset Sibeliuk
sen kansallisesta rajoittuneisuudesta
ovat saaneet väistyä laajemman
ja ennakkoluulottoman arvioinnin
tieltä,
Sibeliuksen kaltaiset persoonallisuudet
ovat hyvin harvinaisia eri aikakaudetkin
huomioonottaen. Sitä
arvokkaampaa on ollut pienelle kansallemme,
myös koko Pohjolalle, että
sellainen persoonallisuus on ollut
tänne Juurtuneena Ja pysynyt sille
uskollisena koko pitkän elämänsä
ajan; Kulttuurielämämme tuntuu
nyt yhtäkkiä autiommalta, pienemmältä
ja v^rittömämmältä kuin koskaan
aikaisemmin.
Si", varmasti näissäkin meidän
Osmo Lahden puhetilaisuuden, Joka
pidetään haalilia sunnuntaina syysk.
i v ä % i p ( k a l l a . ! Motfd^M
^Bmö sha''suuren ^mmmvittf
nan^ kun hän tulee,kertomaan mell
Uhiei 8yptymäpk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-09-26-05