1957-09-26-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 , Tprst^ina, syysk;. 26 p. — Thursday, Sept. 26, 1957 i V A P A U S -QisaD of VbxaUb Canadlaus.. E s ' iaUUbed NoT. 6, 1917. Authorized ;M/«econdeIassinailb]r the Post r Office D^rtment; Ottawa. ^ PUb-lUbed thrlce weekly: Tnesdays, 'Ibotsdays and Saturdays t)y Vapaus Poblishlng company Ltd., at 100-102 ;JBiD 8t. W., Sudbury.ODt... Canada. Tetephones: Bos. Office 06. 4-4284: Editorlal Office 06.«4>4265. l^nager E, Suksi. Edltor W.faclund.^^lllng addreas; Box gg.iSndbury, Ontario. Advertising rates t9>on;,atvllcaUon. Translatlon free of cbarge< TZLAUSHXNNAT: Oanadassa: '/hdysrallolssa: Suomessa: 1 vk. 7Ä) 6 kk. 8.75 3 kk. 2.25 1 vk. 8.00 4 kk. 4.30 1 vk. 8Ä) 6 kk. 4.75 SYNTYAAÄ- . PÄIVIÄ IRah Sanna Kannasto, North Franckista, Ont., täyttää tänään, syyskuun 26 pnä 79 vuotta. Katri Riksman, Sointula, B.C., amaailman noituus 1917 — Juhlavuosi — 4^,, vuosikerta ~ 7957 Paljon vaadittu Hdtetty^än-^ylmaä.^ niskaan,! jQtkf' ovat toivoi^eet tai ilmaisseet toivorikkaita lausuntoja siitän että Yhdysvaltain hallitus «soittaa -lopulta rik- 'kaan s4dän^;j^ 'kauppa- ja talouspulmia hyväksi, Yhdysvaltain hallituksen viral- ;-(men puhemies, kauppasihteerin apulainen Henry Keams • sanoi alkuviikolla asiallisesti puhuen, että pääministeri Die-ienbaker saa mennä valituksineen "niin pitkälle kuin pippuri ;3tasVaa*V sillä "me^^p teidän; kärsivällisyyttänne ja •"avunantoanne ja vakuutamme teillQ, että*molempia osapuo-lia'tyydyttävä ratkaisu löydetään." V itVastatenj välittömästi pääministerimme, mr.' Diefenba-rk^ rin esittäiniin ajatuksiin, että Ganadassa on huolestunei- ^^siiutta Yhdj^valtain vehnädumpingista, Yhdysvaltain pää-oman tunkeiitumJsesta Canadaan ja Canada}Ie epäedullisesta 1 kauppabalanjsista Yhdysvaltain kanssa käydystä kaupasta, "^mr. K e ä ^ sanoi Buffalossa viime maanac|iain^. pitämänsä * puheen yi^^ejrdessä,' että "Canada ori aiheettdinästi hälyy tyynyt jlaiden^4aiden;tälou8suhteista'^^kute^^ Capital by Karl Jtfanc: Dent*s. kä^^c^^ Double Volumes. Toinen osa s. 834. dä Ir(i](taa tylijäsf^Vk^ he olivat me voimme lukea seuraavan kappa-; | alkemisteja :kätevämpia. Suuret _ leen: "Englannin Itä-Intian yhtiö omaisuudet nousivat-kuin sienet; täyttää" piriantaina 'isyysk 27 pnä i kuten on hyvin tunnettua; ei ollut aUnikasaantuniinen edistyi ilman 78 vuotta. ' I ainoastaan poliittisesti määräävä että olisi tarvinnut shiUinginsijoi- Intiassa, mutta omasi ehdottopian | tusta. Warren -Hastingia raportti yksinoikeuden teekauppaan, kyten virkavirheistä^ölipippuroituesimerr yleensä Kiinan kauppaan .ja: tava- keillä. Tässä'oniyksi: Eräs iSullivan' räin kuljetuksen välitykseen ^Eu sai ^pia^iiksffnipppm^^ rooppaan. Mutta Intian rannikopja oli juurit välmisft^aJlisälematkaUe 000 puntaa 1757—1766: välisenä aikana. Vuosina 1769 j a 1770 englantilaiset aiheuttivat-oiälänhädän ostamalla: kaiken riisin ja kieltäytymällä myymästä sitä muuten kuin satumaisiin hintoihin". . Nämä kauppiaat eivät suinkaan oUeet - ensimmäiset eikä viimeisetkään rahamaailman noidat. l'h- Vapauden lukijat:nähtävästi muis- _^.tf^^ kin os2dtaaa?pu^e^ eteen^äii) ^Tähän arvon alentamista. ' Sikäli kuin tähän mennessä il monneista tiedoista voi päätellä on keinottelussa saavutetut voitot^noin viidestä kymmeneen -kertaantuneet alkuperäiselle pääomasijoitukselle ja joissakin tapauksissa vieläkin J A tavata joku aika ^taaksepäin julkais- " E i tippaakaan^ luon-lalmar Mantere, Dorion, Ont, täyttää perjantaina, syyskuun 27 pnä 71 vuotta. Akseli Haki, Port Arthur, Ont. täytti tustaina, syyskuun 24 pna saariston, kuten InUan. sisäinenkin Intian ^ ' u k a i ^ /seutuuh; jossa l tun otsikon: 70 vuotta. V V > ' i kauppa oli yhjiöh korkeimpien vir opiijmia kasv^tett|iB>^Häii:se^nvu0ksiiiipn](.)i^^^ Heikki Wainio,Sault Ste. Marie,! j^ailijäin yksinoikeus. St}olan; opiu- myi^sbpin^uk^c^^imeHelle,, nimeltä tetfuteakekeindtteluIIa'V Mainittu iOntjtÖyttää!perjantaina, syyskuun' • • - = . . _ L',_. r . 27 pnä 74 vuotta.* . Paavo Pulkkaf Mattayra, Ont., täyttää keskiviikkonai lokakuun 2 pnä 71 vuotta. Yhdymme; sukulaisten ja tutta' vam onnentoivotuksim. i^^^H Kearnsin l^prrotaan sanoneen edelleen: "Minä haluan ; '»tdlij^ävl^ysm selväksi Canadan hallitukselle ja kansalle, e tU ^YÄa^J^vaJlatj tulee tekerr^ään kaiken voitavansa sen hyväksi, rjo|täitfht€|Set pulmakysymyksemm^^ täydellisesti, ; jätettä nykyiset eriihielisyytemme ratkaistaan niin pian kuin ; se,on inhimillisesti mahdollista". Myönnettyään, etfä Yhdys- « yältain hallitus on täysin tietoinen siitä, mitä vaikeuksia sen . »'vehnädum^ingiCanadalle aiheuttaa, mr.Kearns vetosi ca- Jnadalaisteh "kärsivällisyyteen" ja "avunantoon". Puhuen Vikäänkuinihän ei tietäisi mitään talouspoliittisesta imperia- I lifiimista —j Yhdysvaltain pääoman tunkeutumisen todellisesta «merkityksestä tässä maassa — mr.JKearnssanoi, että yhdys- Vvaltalaisen] pääoman Canadaan sijoittamisesta ei voi olla mitään erilnielisyyksiä, sillä yhdysvaltalaisilla rahamiehillä s ainpa^t ivemme !vdi liyväksyä sitä" häh sanoi, että se (epäedullinen 'löhijb^ätäsfe'4intttÖ)''''Uhka'ä' Canadan' ekonomiaa".- • • • ^^'"^'"PerusöYemufes»^ g yhä ena|ftmäll'Canadmi*i«olIisuuderi'<pal^ Vettä sefbirsiVkilpailijä. ^ T^d5ia|on tietenkin päinyasta ä^rsvalttfiii pääoman vaikutuksest, , innimän^£nintomaa-asemassB oleva maa, jok%tuo\ta%Yhdys-P' iiain te|i^{s^udelle r|aa^a-]ain^it^ tai puoliyalmist^^a — pa|; ostaa^i?|i 1 'Veijoin l | i l i i j r ^ ^elt|^:lebllisut|s-f; h|pri tämän vuo|,§i on dal^iadälla^errässaän^efjä-t ^ %ppatase Yhdysvaltain icanssa. Juuri ^tämSn ,^ [jEtllä ei ole sen ppaarreemr hiin'OA)aaf^au)btd<^,lisuut^ ktäb'' montäa>'muutakaa nykyaikaista- teollisuushaaraa V-^^; jo^a ovat jakeet yhdysvaltalaisten pääyhtiöiden varaan. ^ Ja mikä hulluilta, monet näistä yhdysvaltalaisista yhtiöistä, 12 jotka toimivat ^täällä Canadassa ja riistävät' sekä luonnour ^resurssejamme i että ^työtätekeviämme, ovat niin tiukasti amerikkalaisen 'ipääoman kontrollissa etteivät canadalaiset sä'^ hinnalla eikä millään ostaa niiden osakkeita. Kun Yhdysvaltain hallitus pitää ylläkuvatunlaisia luentoja meidän pääministerillemme ja sen pel-usteella vetoaa sekä hallituksemme että yleensä canadalaisten "pitkämielisyyteen" ja "avunantoon", niin meidän täytyy todeta, että paljon meiltä odotetaan ---i aivan liian paljon, r Nähtäväksi jää, miten "urheasti" Diefenbakerin hallitus l I^uolustaa maamme talousetuja ensi kuussa Washingtonissa * kokoontuvassa "CanadanrYhdysvaltain pulmia" käsitteleväs- •Z sä'konferenssissa? 'Selvää kuitenkin on, että toryhallituksen ••edfessä on liberaalien» äskettäin saama muistutus, jos se hy-rväksyy käytännössä ne vastaukset mitä mr. Kearnsin suuh § kautta nyt Ganadalle annettiin. Tosiasia nimittäin on, että i canadalaiset yleensäv haluavat muutosta tähän kansalliseen ; itsemurhaohjelmaan,^:jdta torypuoluekin on niin monösti f oppositiossa ollessaan arvostellut. Canadan intiaaniasinkas- Itcku korkeimmiUaan tällä vuosisadalla 0(tawa. — Canadan intiaaniasu-kasluku on tällä hetkellä korkeampi kuin se on ollut minään aikana tämän vuosisadan kuluessa; Intiaaniasiain viraston tilastot osoittavat, että maaliskuun 31 päivänä oli Canadassa 162,609 intiaa-riia eli 11,000 enemmän kuin kesäkuussa 1954, jolloin viraston taholta toimitettiin edellinen intiaanien väenlasku. Tilastot osoittavat, että luonnol- Unen lisäys —- syntyväisyys yli kuolevaisuuden -r- on Canadan, intiaanien keskuudessa nykyään kaksinkertainen maan muihin asukkaisiin verrattuna. min, palmutuottelden ja muidenr ta- Binn; 40^0^ piinnasta. Samai^ päi-varain yksinoikeus o l i loputtomien vänätl3Mi%|lx^i*sopimuIteen'^^ rikkauksien.lähde. Virkailijat n}ää- j puumaista;Toinen ostaja, jokär^del-räsivät hinnat, oman suloisen mie-1 lisui)äessa asetti sopimuksen; käy^ lensä mukaan ja keritsivät onnet- täntöön, teki^sijoituksellaah^rajattomia hinduja säälimättömästi.tomia voittoja. Luettelon mukaan. Kenraalikuvernööri osallistui tähän joka esitettiin parlamentille, yhtiö yksityiseen kaupusteluun. Hänen j ja sen työläiset saivat Intian alku^ suosikkinsa saivat sopimuksia, jot-lasuklcailta ikäänkuin lahjana 6,000,- Yleisön kirjeen johdosta: %ertaa Yhdysvaltain elämää NL:n oloihifi' Blinkustannuikset nousseet Kanskassa Pariisi. — Sanomalehti France Soir julkaisi torstaina uutisen, jonka mukaan elinkustannukset Ranskassa ovat nousseet viimeisen 10 vuoden aikana 63 prosenttia. Samaan aikaan ovat elinkustannukset nousseet Britanniassa 38, Länsi-Saksassa 24 ja Yhdysvalloissa 20 prosenttia lehdeif julkaiseman uuUsen,,nuukaan.,, ' ^ , Tuttua valitusvirttä I .' Llttle ;Rock, Afk.i korkeakoululla nähtiin taas alkuvii- ; kolia miten hysterian -valtaan kiihoitetut roskajoukot rie- ;;; huivat neekerien kimpussa. ?: Uutistietojen mukaan oli mainittuun korkeakouluun -mennyt maan korkeimman oikeuslaitoksen päätöksen mu- Z kaisefsti 8 neekerilasta, mikä teko nostatti rotukiihkoilijat •SuUjteen mellakkaan. Oikeastaan on tässä yhteydessä väärin % sanoa; että mellakan syynä olivat nämä neekerilapset. Tosi- * jE^ia nimittäin on, että mainitun valtion kuvernööri on yllyt- ^»tanyt valkoihoisia j;oskajbu^ että hänen olimUka"pakko" määrätä Arkansasin s^eistetut k^tilaiset.estämään neekerilasten kouluun pääsy, välttääk- * seen muka syntymästä mellakoita. £ikä tässä kaikki, vielä i« nyt viimeksi tapahttmeiden mellakkain ja neekerien pahoin- > pitelyn jälkeen^ainitun Qsa^^^ Z joukkoja uusiin iaitt9muuksiin puhumalla, siitä, että nyt '^vaarasta ~ - mutta vieläkään hän ei edes puolella sanalla * ttibminnut roskajoukon väkivaltaisuuksia, eikä kehoittanut « seuraajiaan pidättyväisyyteen! l Merkillepantavaa myös on, että vaikka valkoihoiset ros-gkajoukot ja ne muodostavat ilmeisesti sittenkin Little « Itocldn valkoihoisten asukkaiden pienen vähemmistön — l~reitä" heidän ihojnv^rinsä-^ohdostar-tänträn liulinahomman ft^t^ustamiehiä ei ole vi * 4^^P**^v^j?Hl\^'s??J^®'^?^l^VäTo^^ si- » fjrtUita^su ,n la^taaii'Jlc<^ulutiA^s^^ neekerin soikaan^' miten eräsf ja miten iyhtä neekeriä juuri; lyödään takaapäin hänen y r i tr täyssään päältä eroon ahdista-jlitäan!' ' n ^ , - r ^. , ^ . ''Ori"tiettom hVvä, että köii-pi^ alhniCn , npista, j p£|homRit^i-jöi^ tä orj.;gidät,§tty,, ioite?^, u,u-| tistiedoissa kerrotaan., ^, ^ Mutta paljon parempi olisi, että pantaisiin vas^aamaai|'lsi|i; ja oikeudeös eÖeski h&cfm miehet ja rouvat .jotka.| eivä^, itse mene ka^ijlle?v n^e^e|rJBi|a( mukiloimaan, mutta jötka las- * fcelmoivat = kylmästi^; että kii-hoittamalla valkoihoisia roskajoukko j a neekereitä piekse-mään, he voivat saada vaaleissa kannatuksen niiltä- ennakkoluuloisilta ihmisiltä, . jotka esjm. Toronton Vapaa Sanan tavoin näkevät Lit);le Rockin tapauksessa etutilalla neekerilasten ja valkoihoisten heiluttelun ja siitä muka koituvan "vaaran"? Vastaisuuden varalta sietää myös muistaa ne valitusvirret mitä mustaa taantumusta edustavat valkoihoiset rotusyrjijät ovat tässä yj;iteydessä julkisesti laulaneet. Ne ovat krokodiilin kyyneleitä vuodattaen valittaneet, että Eisenhower menettelee Arkansasissa aivan s a moin kuin N€fffVö6toliittö toimi Unkarissa", mikä sellaisenaan on mielestämme onnistunut vertaus, ja että Eisenho-werin hallitus on nyt muka "kommunismin asialla", kuten taantumukselliset aina sanovat vastustajistaan silloin kuin niillä ei ole enää yhtään järkevää väitöstä edesottamisiensa tueksi. Taantumuksen itkusta ja hammasten kiristyksestä huolimatta olisi kuitenkin toivottavaa, että Little Rockin mellakoista pantaisiin vihdoinkin vastaamaan ne, jotka Raamatun sanoja käyttäen,, "ovat pahentaneet pienempiään" —-^ ts. yllyttäneet omia etuja tavoitellen roskajoukkoja neekeri-vastaisiin väkivallantöihin. Komentaessaan tiistai-iltana liittovaltion sotavoimat järjestystä valvomaan ja huolehtimaan siitä, että oikeuden päätöksiä kunnioitetaan ja noudatetaan myös lattle Rockissa, presidentti Eisenhower otti mielestämme lämpimästi tervehdittävän: aäkeleen. - Toivottavaa vain olisi, että tämä toimenpide johtaisi todellisten syyllisten edesvastuuseen saat-fainiseenjätjrotusyiiinnän. lopettamiseen sikäläisissä kou- "Älä mene syyhyttä saunaan", sanoo suomalainen sananlasku. Mutta edellämainittu yleisön kirje pani minut sisällisesti niin syybymään etten voinut olla tarttumatta'kynään. Tai oikeastaan vain siinä kirjoituksessa eräs kohta ja se kuului näin. "Mikä maa sotakorvausvaati-muksillaan aiheutti Suomen valtion rahapulan"? Puuttumatta millään tavalla kirjoituksen muuhun kohtaan katson. aiheelliseksi kirjoittaa edellä olevasta jotakin. Jos nimimerkki "A. H . " näki kirjeensä Vapaudessa painettuna 17 pnä syyskuuta, niin olkaa ystävällinen ja l u kekaa saman lehden etusivulta tummemmalla painettu uutinen jossa kerrotaan Suomen markan arvoa lasketun yli kolmanneksen. Johtuuko sekin ehkä NL:n sotakorvaiisvaa-:, timuksesta? Kysyn vaan. Näkee selvästi ettei arVoisa nimimerkki "AI H." olö ollut sotäikänä Siioni^fe-sa näkemässä nälkää ja vllub. 'Jos liän ' b i i^ smt blluf hiin'' ti^^äisi inyös;siän ' että "kun* stioiiläläisille; 'jaettiin • tti^heVrubka-anriokseV niin afi^^ -niistä' suureiliseäti''miäiiio^^l^ tiin fettä ^^stävSihme' Säkiä nfe iiifbi, ln'uttif'sitä'ei'sähotiri ettäSfe'öH^^fki '•rfastettiu vällöitetuflta f'hteiItä.i'Siti teh kun oli'pakko tehdä raUhä' nfii tämä paljon parjattu naapurlmmt [m^ak ^^iUi^/^njrä^eit^^äf johtui? Vastatkoot viisaammat. • Saimmehan toki avusfu^a^rik:- kaalta Setä Samuliltakin joita avustuksia Suomi-raukka joutuu maksamaan maailman loppuun asti kun se loppusumma aina vaan kasvaa vaikka velkaa joka vuosi lyhennetään, (Vertaa NL:n luovuttamaan Porkkalan alueeseen, sekä kuinka paljon se summa olikaan jonka hän lahjoitti Suomelle sotakorvauksistamme? Se on tietysti unohtunut "A. H:lta" ymmärrettävästi.) Saimme Setä Samulilta jeep autoja, lumikenkiä, sekä sadetakkeja jotka kulkivat känsän suussa "myötätunnöntakin" lii-mellä. Eläköön kansan huumori, sitä ei tapa nälkä eikä sota, ehkä se huonoina aikoina elääkin kukoistustaan. Moni ihminen Suomessa joutui uudelleen tarkistamaan kantaai|isa itäiseen naapuriin ja tälle eduksi. Eräskin professori, Tannerin läheinen ystävä, joka syntymänsä sekä kasvatuksensa puolesta ei varmastikaan ollut NL:n tuttu, sanoi sodan päätyttyä: "Me suomalaiset olemme ''onnenise!ämma--"asemi[ssa mitä sotakorvauksiin tulee, sillä naapurillamme olisi ollut täysi syy ja valta vaatia enemmän. Ja kun vertaamme Suomea muihin Euroopan maihin niin olemme monin kerroin onnellisia." Rehdisti sanottu, mutta kaikki ihmiset eivät voi sitä myöntää avoimesti vaikka sellaista tunti-sivatkin. Tulee vielä mieleeni kuinka Suomen eduskunnassa käytiin välillä kiivaita keskusteluja. Siinä ei sääs^ tetty sanoja kun päästiin toistansa huohoja; puolia vetämään esiin. Parvekkeilla kuunteleva yleisö ^ oli varmaa että kyseiset edustajat olivat eduskunnan ulkopuolellakin veriviholliset, kun sitten nämä menivätkin sulassa sovussa yhdessä kalastamaan niin sitä suuresti ihmeteltiin. Miehet .vaan nauraen sanoivat v etta antaa asipitten sotia, ollaan me ystäviä. Siispä lopetan minäkin tämän Juttuni sanomalla "A. H:lie.*' että annetaan mekin "Suurten niiesten''jso-tia keskenään jotka siitä palkankin saavat Kun emme edes tiedä mita omassa inaa«Manitni> tapahtnff Iniin-ka silloin voisimme tietää mtatkojen takaa. Diplomaatit puhuvat paljon mutta sanovat vähän, he pitSvat omat tietonsa kuunnellaan vaioiliei-dän päätöksiään me - jotka S^eMBoe ymmärrä politiikkaa. YstSvyy^ lä L. P. J . K. — ' Vielä tässä, Joku aana^ sesti piirtäväUe A. H:lle", Kun tulin tähän maahan'heti sotien jälkeen niin tiettävästi ihmiset olivat halukkaita kuulemaan silminnäkijän, kokemuksista Suomessa sotien aikapa:* Se ei ollut: mitään kuultavaa >Satuja.la{|äille ennen nukku« mistä".: ^ikisipä-^ei-äs täti-ihmineii; ainoa muuten, kevyet mullat^ hänen tomulleen) joka sanoi: " E i nyt saa niin haukkua omaa maataan". Se avasi silmäni todella näkemään kuinka kaukana Canada on Suomesta ja kuinka kaukana Suomen hätä, vaikka kysjonyksessä olikin oma hei-mosisar. Olen iloinen ollessani suomalainen ja kehtaan sen joka pai kassa sanoa. Mutta koetan olla sellainen suomalainen joka ei turhaan vedä esiin alkuperäänsä niinkuin aneille) ''fomereille": on joku muutaman vuoden kauemmin täällä maasr sa ollut l^ehaissut olevapsa, "oikea can^dalainen", mutt^a kun olen kysy; nyt onko hän intiaani niin suutttiii. Miksi? Me olemme kaikki Canada-lätsia'ja" k6elaiäme <t^llä aiAa pa-remmilcsl ^: .canadalatsik^,-:) koska: olemme herran i vapaaehtoisesti ? |tä- I^^, n^^an^i^uUejet^^^levai^\;inUam-, i;^^ ^ra|^,en^]9:}aani.':silU. uf^Qbtaiuatla syntymämaatamme. Mutta on~h3n/ä pftää mielevän-kuinka kävi Saksalle kun sieUäräiottiin"kfehitfcää yli' ihmistä tappamalla jfoskayäki.:: E i ole (Olemassa hyvää |^§p^aaeikä huo.- noa kaasaa; joka kansassa, o^-|iyyiä sekä huonoja yksilöitä. Se olisi syytä muistaa myöskin USA:ssa, mutta v'äk'isin tulee mieleeh että'sielläkin lakastaan loisten^ portaita-';vaikka omat Jattiat-ovat likaiset. : Vielä huomautus "A. H:Ue". Tilatkaa Vapaus ja lukekaa sitä niin huomaatte että se on lehti joka kertoo totuuden kaikista asioista kaunistelematta ja kiivailematta. Huomaatte että Vapauden takana ovat sellaiset ihmiset jotka rakentavat rauhaa ja aina Vapauden taholta on tarjottu ystävän kättä niin omille heimoveljille kuin muillekin kansallisuuksille. Ei ole Vapauden vika» että muutamat suomalaisuudella ratsastavat heimoveljet näkevät punaista kuullessaan Vapauden nimenkin ja leimaavat kaikki; lehden lukijatkin kommunisteiksi. Se on kaunis aate jos se on sitä mitä Vapaus opettaa. Tarkoitan rauhaa ja rak kautta kaikkien kesken. Eikä mitään turhaa heimoylpeyttä omasta paremmuiidestar vaan kaikille ihmi sille ihmisarvo sekä työtä ja työstä sellainen palkka että sillä saa siedettävät elinmahdollisuudet jokainen Canadan kansalainen, väriin ja pa-pintodistukseen katsomatta. — Sama. . artikkeli käsittelee yksityiäkbhtai s«stt asian-yhteyteen kuuluvat ta , lir ^ , „^ ^Kaksi^JeijonaaipakeniWashiij: ene^än. Tämä^^perusteeli^. näyt- «läintaAasta, mutta e tää 5Utä, että todellinen rahamää »avanneet svn jälkeen toisiaan rä. mikä kaasuputkilinjoihin tul- fenkumyasta kahden vuoden laan käyttämään, tulee jäämään J^"^^^?^ öisensä erä paljoa alapuolelle nykyisten osäk-' >mp«nana kesäiltana Rock Cp puistossa,: laihempi leijonista h mautti hyjrayoipais ja lih^vj Imii^psuiUIeeh: ,;•-'""':-'••;/• ' ' "Olet piUskem^ näköinen milloinkaan ennenl Mistä olet i iiut niin n iM ;•• MÄlä puhu -kttieUekään", h maiittimavä leijona: piäbitellbt • P t o g o n i n (USA:n:= keiden hintojen. <• ' - ^ ' Tavalliselle :'kansanihaaselle voi näyttää siltä: ettämitä s'^ meitä lu-kuttaa mitä suurrahamiehet toisilleen -maksavat-taiteellisesti koriSr< tetuistapapereistaj- mutta ne ainoastaan, jotka yrittävät keinotella pennl-osakkeilla. joutuvat * usein pahturiat, josta käy selvUle, että omis^msan ainoastaan koreita pa^^t^gg^gj^^, lähettyviUä ja a»ilikru,.pneprrä3isrce<ss.«ä3 nosMa^krkHein^l»e n jiaaklraanmiii - P^eita. Suurrahau ^miehet tiotavat, ^^^^^ sessa oli -jo harjoitettu suosikkijärjestelmää. ^ Vapauden lukijat muistanevat myöskin sen, että Canadan silloinen liberaalihallitus harjoitti julkeata suosikkijärjestelmää kaasuputkilinjan järjestämisen ensivaiheessa ja uhrasi kymmeniä miljoonia dolla-. reita kansan varoja hyville ystävilleen. Näiden tapahtumain käsittely pitemmälle ei ole tämän kirjoituksen tarkoitus. Aikomus on tarkastaa sitä mitä merkitsee tämä alkupääoman kasaantuminen sijoituksille tai ilman :sij'oituksia sen jäl-ke* en kun on päästy käsiksi tuotantoon ja jakoon. . Rahanarvon alenemisen .selvittää kaikkein yksinkertaisemmin se, että mdnopolikapitalistit määräävät hinnat oman suloisen mielensä mukaan. Kaikesta huolimatta kuiten- ^kin täniänlaatuisessa/laitoksessa pelaa ^vesitetty pääoma sangen tärkeää osaa. Onhan yleisesti tunnettua, että niin sanotut-yleisöä palvelevat laitokset ovat määrätynlaisten hallinnollisten komissionien alaisia, joilta niiden on pyydettävä hinta-määritelmät. Nämä määritelmät yleensäv lasketaan "kohtuullisen" voiton nimellä sijoitetulle pääomalle. Vesitetty pääoma siis jo .sellaisenaan edellyttää taitoa valmistaa kultaa tyhjästä. Yleensä on tunnettua, että näillä niin sanotuilla yleisöä palvelevilla laitoksilla, kuteh sähkö-, kaasu-, tiedonvälitys-, kulkulaitos y.m, yhty millä on monenlaisia keinoja tehdä kultaa''tyhjästä. Monasti 'on paljas; tettu, että nämä laitokset oVat ko^ koonpanoltaan.. 'sangen mutkaisia.; Useissa tapauksissa ne; on pahtu koi koop: ponista , alayhtiöistä,/ jotkaj tuottavat.^monenlaisia. välineitä: ja raaka-aineita pääyhtiölle,, joten kir-i janpito on voitu järjestää siten,'et-: ^tä >feitot ja tappiot voidaan' saattaa :: sen' 'laitokäen. tileihin - Jonka kautta. edullisimmin voidaan suurimmat , voitot t: jakaa osakkeiden omistajille. Monasti on työväenjä-jestöjen' taholta, hintakomissionien kuulusteluissa: paljastettu tällaisia seilckoja! Tällainen tilanne antaa pää yhtiölle tilaisuuden maksaa - omille alayhtiöilleen tarpeellisista välineistään oman suloisen mielensä mu kaan ja siten vähentää pääyhtiön voittoja alayhtiön "hyväksi. On myöskin monasti todettu suoranaista kirjanpidollista väärennystä, mutta tällaisia seikkoja eivät komissiot yleensä huomioi, sillä kirjanpidon teknilliset muodot ovat siksi laveat, että kirjat voi panna näyttämään melkein mitä hyvänsä, kun ei > vain kenenkää yksilön todeta pistäneen rahoja taskuunsa. Tämä kaasuputkiyhtiöiden juttu on myöskin siksi mutkainen, että se vaatisi erikoisen tutkimuksen, kuinka monta kaasuputkiyhtiötä on olemassa ja kuinka ne Idetoutuvat toisiinsa, sillä tuskin^^» nykyään järjestetään mitään suurempaa yritys- Väi ettei siihen kietoutuisi koko joukko erilaatuisia yhtymiä, joten yhtymän kokoonpano tulee tavalliselle ;;;:-kansanihimselle tuntemattomaksi Kuitenkin yksi.seikka on selvä: Kaasunkuluttajat tulevat maksamaan nämä osakekeinottelussa tyhjästä tehdyt voitot ja se myös-mitä näiden papereiden takana voidaan tuottaa. Me olemme nähneet, että. pääoman alkukasaantuminen ja keskit tyminen' voi tapahtua tyhjässä i l massa, mutta pääoman täytj^ tulla kosketukseen tuotannon kanssa en nen kuin se todellisuudessa muo-dostiiu rikkauden lähteeksi. "Jos me huomioimme omaisuuden joka on keskinkertaista suurempi, niin nousee kysymys, kuinka tämä omaisuus on saatu? Voi olla selvä, että se,on ryöstetty ja siinä tapauksessa perustuu voimaan. Mutta se ei ole:ehdottomasti tarpeellista. Se on voitu saada työn kautta eli varastettu, .. hankittu liiketoimiimassa tai petoksella. Sen on täytynyt tulla esiin työn kautta ennenkuin se yhden kenraalin-joka päivä. Täh mennessä sitä ei • ole vielä huönt t u " . ' on voitu ryöstää". (Engels An Duhring). "Muokkaamattomalla maalla \ olla hinta mutta ei arvoa". (Ka Marx: Pääobia). Kaasuputkilinja on rakennettai ennenkuin voidaan myydä kaasu Arvo syntyy vasta työn tuloksen Kun kaasun hinta joutuu hintak mission määrättäväksi, niin se < tutki kysymystä mitä linja oh tiflli jnaksamaan, vaan mitä on ylitiö kirjoissa oleva pääoma, joten kulff tajat joutuvat maksamaan vesitetji hinnan. (Jatkuu.) 25 yilOTTA TYÖVÄENLIIKKEESSÄ, Kuinkahan M i k e voi? Kirj. JIM TESTER Meidän yövuoromiiie esimies oli todella ihmeellinen mies. Hän oli, hiljainen ja vaatimaton ja syventyi vakavasti asioihin, mutta onneksi hänellä oli todellinen huumorintaju. Hänen kanssaan oli helppo tulla tpijTieen. , , Ammattiyöläisenä hänen vertai-siafiiipli .anihaijyoja. Työstän J^äU: 0^ ya^tiyfa|nen,jji ^Jikä jnppeii^"kö-, neiden rakennusalalla. Juuri i^äii-; ^e^; or^in^isuuksfensa, jQh,dos,ta hä-ne^ stä Jeliijin'. kpfleij^Jc^fjpjisp^gstpn e^^imies.rj flän^nj .poli^t^illp katso-;: muksillaan ei suinkaan ollut mitään ^tekifni^stä .^sian^jkans^^ sillä hän oli kommunisti, mutta sotavuos i ^ J^eiij, t p p , ^ ^ i seUaistakin.,, . • J}äflen, ensimiip>äinen,.a^cn^ttipsa, oli ollut koneiden ico)*jausmies, jon- ;^^..teftt^väi^ häii; oli ippflinut ji^änsä ,jaqhom^Pyllä •yapfiassamaass,a, Hamil1ip];\iin^ tultuaan rh^ea, oli laa- , jennettavfl amraattit^ito^^n' ja ,,^än työsltppteli; .;.pi|tkien . vaspnfajana, karpiqt^in^, koneenral^^ntajana riippuePi millä alalla |;li. töitä saa tavissa. Ja hän oli_kyenevä kaikilla aloilla. Mike oli paremmin tekijä kuin puhuja. Kun toisinaan jouduin kovaan väittelyyn työkaverieni' kanssa - politiikasta tai unionismista, Mike kuunteli silmät kirkkaana nauttien keskustelusta ja rohkaisi minua.. Toisinaan hänkin osallistui muutamalla sanalla keskusteluun. V Meidän välillämme oli luja ys-tävyysside. Hän oli Oshawassa Canadan unkarilaisten järjestön joh-dqssa; Tietysti hänellä oli kaikenlaisia ongelmia ja hän tykkäsi niistä keskustella kanssani. Häneltä sain. tietää Unkarin kansan historiasta^ Hänrakasti synnyinmaataan. Hän kehui sen hyviä puolia; ym-näärrpttävällä. ylpeydellä.. . Usein. hän kertoi minulle lainehtivista viljapelloista ja maukkaasta hedelmäsadosta. Hänen- äänensävystään huomasi,^ että hän ikävöi takaisin. Eräänä päivänä hän kertoi minulle Unkarin vehnästä. "Tiedätkö/ että se on parhainta maailmassa", kysyi hän; "Mutta ei se voi olla, Mike", vastasin minä. "Canadan kova vehnähän on maailman parhainta ja sinäkin sen tiedät." Mke ei antanut periksi: ''KyM minp tunnei^ vehnän. Unkarilainen vehnä on huomattavasti parempaa . kuiuv mikääi^, lajlXanadassa. :^rää- 71a,. i päivänä, Unkarissa poistetaan tqrpparijärje^te^mä ja se erinomainen «yehnä t Huuli^u • Unkarin! kansalla,. I^jin he, ottavat .käytäntjäöa ko-neellisep, n^aanvfljplyksen, hetqle-vat näyttämään canadalaisIPe k^is- ^ , maatiepä:, saaf^a^n • kasvamaan." 'Nauroin Mikelle: "Sinunikansai-: ..lijSkiihkpsi; ,,saa;i /yliotteen, jsinusla, jMik^^:, i^aiken > rlisäksi kun Jcmsa häätää kartanoherrat: maastaan,^ ^^uu. jonkin ^aikaa^ ennenkuin h$ saavat .m^atalpu(|en;. järjestettyä; edes ;ni|^ tuojttoisakjsi ;kuin se on | sin 'kaftanoherrojen. alaisena.. Uutta; järjestelmää ei rakenneta tehokkaaksi,. .,4a käytännölliseksi* käien j rkäänteessä.",, ( Mike ei hyväksynyt minun ajatnk- j siani ja asiasta kinattiin puoleen} ja toiseen. Vuonna 1947 Mike, hänen ni-j monsa ja heidän: poikansa meniT? takaisin .Unkariin. Mike sai työp^ kan omalla alallaan. Heidän: poikansa, joka oli syntynyt ja kasvanut Canadassa pääsi BudapestiB yliopistoon. ^ Myöhemmin hän-d kunnian olla järjestämässä BDIJ»- pestissä pidettyä maailman nupris»' I festivaalia. . Barany-perheen* tale-j vaisuus näytti kaikin puolin lup?>j valta. - Kun tUnkarissa viime-puhkesi kapina, heti ajattelinJfrI kea: Hän varmasti osallistui siih?>tj Vieläkin minua vaivaa, kun enti«^| dä, läpäisikö hän taistelut Jonam päivänä^ toivon näkeviDj vehnän tuleentuvan Unkarin,pd-j loilla. Haluaisin Miken selostart» minulle kuinka paljon aisiat mii edistyneet sen jälkeen kun kanfll otti ohjakset käsiinsä. Haluaisiir»| tä tietä f tietää kuka meistä sen väittelyn. PÄIVÄN RÄKINÄ "Vaara uhkaa nyt Venäjältä" ' Kukin uskollaan autuaaksi tulkoon ja jos Canadaiianneij an yleisr esikunnan entineaylip^ällikkö, kenraaliluutnantti^ Guy Granville Si-monds: uskoo iuleyansa autuaaksi palvelemalla ' saksalaisia' rahamiehiä, niinkaipahänkinsielulleen leppoisan .olinpaikan löytää. Meitä ei siis kiinnosta niinkään paljon kenraali Simondsin ''ennakkoluulottomuus" entisiä; vihollisia kohtaan, vaan ne perustavaa laatua olevat "perustelut", joilla hän' on sanömalehtitietojen :: mukaan "m-keuttanut" saksalaisille rahamiehille nyt antamaansa palvelusta. Mutta pysähtykäämme tytkimaan tätä asiaa.. . Kenraali Simonds oli canadalaisten joukkojen X divisiooaankomen- .tajana toisen maailmansodau: aikar na Italiassa ja sitten Saksassa. Rauhan -palattiuif,|uhi f palveli: yleis- «>jriinintj>nitp^. päällikl^nä,- nustä toi-mesta hän ecoi$>Jokin aijka sitten. Nyt hän työskentelee saksalaisten väluksessa oli kaksitoista vuotta sitten Hitler ja hänen kenraalinsa — sanoen tykkäävänsä uusista ystävistään, joita hän suosittelee muillekin! Uutistietojen mukaan kenraali Simonds on nyt Frontenac Flöor and WaU TUe Ltdin (Torontossa) ja Toronto BrickGo.Ltdm presidenttinä, ja kuten hän selittää; näiden kummankin yhtiön osakekont-rolli' on Mynchehissa sijaitsevan Agrob — A.G. fur Grop und Fento-keramiknimisen, : pankkiliikkeen käsissä. :Yleisenä tietona on, että mainittu saksalainen pankkiliike on sijoittanut huomattavia rahasummia ;kenraali Simondsin: edustamiin yhtiöihin ja icräs torontolainen päivälehti kertoo kenraalinune selittäneen "ettjei hän näe mitään sopimatonta .^öskennellä ;miden ihmisten hyväksi, jotka häh £2 vuot^ sitten yritti- lyödä lialasiksi.. Kysj^essä, onko kenraali S - ^[l^jnellakoilsijat oVat lyöneet erään neeker luissa. , "Suomalaisuuden n i m ^ veljelli- rahamiestea^byySksi.^. joiden pai- mondsiUa mitään ennakkoluuloja saksalaisiin rahoittajiinsa nähden, hän vastasi: f Eipä tietenkään. Saksalaiset on hyväksytty täydellisesti liittolaisik-semme< NATO:ssa; me olemme myyneet heille sotavälineitä ja me harjoitamme, heidän l e n t ä j i ä ä n> Huomioituaan, että NATO:n käytettävänä -Euroopassa ; oleva't; canadalaiset: ase joukot iovat -saksalaisen kenraalin'^ Hans Speidelin komennettavana, .kenraalia Simonds:.pitää maailman luonnollisimpana asiana, ettäi s hänkin: on -fmtanut lahjansa, kokemuksensa ja lykynsä saksalaisen xahamaailmanr, palvelukseen;, i , Muuten näyttää silta, etta^näma saksalaiset rahamiehet. eivät vhalua kerrassaan^ mitään • täälta'> Caoadas^ ta. He ovat iloisia^ onnellisia ja autuaitaiyksinomaan siitä, että saavat antaa toimipaikan ajollekinVca-nadalalselle kenraalille ja kehittää meidäni luonnonresurssejamme. Mitään be eivät halua täältä itsekkäiden pyyteidensä j^dyttämiseksi! EU^kuten -kenraali Simondsin-kerrotaan sanoneen:' -^Tälla: myneheii-iläisdlä i pankkilifkkeellä ei ole mitään ^'Aikomusta viedä voittojaan pois Canad^sta. Sensijaan on hei-dänittarkioitnksenaan:; sijoittaa^vditr tonsaJiiketoimiensa laajentaml-i a sitten tulee sokerit pobjalta. Kffnraali Simondsin kAi^mfftaff^f^n^ neen: . , "Liittolaisten suhtautumisaBI Saksaan vOli sUuri vaikutus Hifl^j nousuim. Minä olen iloinen . ^| että suhtautuminen nyt ^ | nen. Nyt^uhkaa vaara Venäjö» I Mutta kuinka suuri on IPPPfl^l lopuksi tämä "ero"? VoisifflO*! yhtään puistaa aikoja »oitfn* J Totta.on, että Uittolaisetav^l vat-omaUa tavallaan HitienD,»*!! sua- Saksassa, kuten ^«»»"jai^l monds nyt. myöntää. Mutta silloin perusta? Eikö tarkorf^l lut tehdä Saksasta se suun n ^ l nyrkki, jonka tehtävänä obJJ^| tää 'fVeUäjältä uhannut vaaia^ f Ja kun Lahsi-Saksaa asaSP» nyt taas ?'Venäjältä uhkaanm ^ ran" torjumisen tunnuslaäieea«^ jossa — niin mitä takeita on v^i sutS, ettei "koira pure t a ^ jansa kättä", kuten tapabtm lerin aikana? , AUekirjoittannt ei a i ö j f j, tässä-mitään "eroa". Mn»»^ tolainen päivälehti toteatetöi raaU Simonds 'iyöskentelee » laisten hyväksi ja ^ ^ ^ ^ ^ Kuten sanottu, autuaaksi tulkoon" — """i^-, 8entääÄ''yritettäkS »edotato^ ''oilÄntnkseen'" ^oissa.'J^ muufenkäait^viäda oikeö»^ Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 26, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-09-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570926 |
Description
Title | 1957-09-26-02 |
OCR text |
Sivu 2 , Tprst^ina, syysk;. 26 p. — Thursday, Sept. 26, 1957
i V A P A U S
-QisaD of VbxaUb Canadlaus.. E s '
iaUUbed NoT. 6, 1917. Authorized
;M/«econdeIassinailb]r the Post
r Office D^rtment; Ottawa. ^ PUb-lUbed
thrlce weekly: Tnesdays,
'Ibotsdays and Saturdays t)y Vapaus
Poblishlng company Ltd., at 100-102
;JBiD 8t. W., Sudbury.ODt... Canada.
Tetephones: Bos. Office 06. 4-4284:
Editorlal Office 06.«4>4265. l^nager
E, Suksi. Edltor W.faclund.^^lllng
addreas; Box gg.iSndbury, Ontario.
Advertising rates t9>on;,atvllcaUon.
Translatlon free of cbarge<
TZLAUSHXNNAT:
Oanadassa:
'/hdysrallolssa:
Suomessa:
1 vk. 7Ä) 6 kk. 8.75
3 kk. 2.25
1 vk. 8.00 4 kk. 4.30
1 vk. 8Ä) 6 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
. PÄIVIÄ IRah
Sanna Kannasto, North Franckista,
Ont., täyttää tänään, syyskuun
26 pnä 79 vuotta.
Katri Riksman, Sointula, B.C.,
amaailman noituus
1917 — Juhlavuosi — 4^,, vuosikerta ~ 7957
Paljon vaadittu
Hdtetty^än-^ylmaä.^
niskaan,! jQtkf' ovat toivoi^eet tai ilmaisseet toivorikkaita lausuntoja
siitän että Yhdysvaltain hallitus «soittaa -lopulta rik-
'kaan s4dän^;j^ 'kauppa- ja talouspulmia
hyväksi, Yhdysvaltain hallituksen viral-
;-(men puhemies, kauppasihteerin apulainen Henry Keams
• sanoi alkuviikolla asiallisesti puhuen, että pääministeri Die-ienbaker
saa mennä valituksineen "niin pitkälle kuin pippuri
;3tasVaa*V sillä "me^^p teidän; kärsivällisyyttänne ja
•"avunantoanne ja vakuutamme teillQ, että*molempia osapuo-lia'tyydyttävä
ratkaisu löydetään."
V itVastatenj välittömästi pääministerimme, mr.' Diefenba-rk^
rin esittäiniin ajatuksiin, että Ganadassa on huolestunei-
^^siiutta Yhdj^valtain vehnädumpingista, Yhdysvaltain pää-oman
tunkeiitumJsesta Canadaan ja Canada}Ie epäedullisesta
1 kauppabalanjsista Yhdysvaltain kanssa käydystä kaupasta,
"^mr. K e ä ^ sanoi Buffalossa viime maanac|iain^. pitämänsä
* puheen yi^^ejrdessä,' että "Canada ori aiheettdinästi hälyy tyynyt
jlaiden^4aiden;tälou8suhteista'^^kute^^
Capital by Karl Jtfanc: Dent*s. kä^^c^^
Double Volumes. Toinen osa s. 834. dä Ir(i](taa tylijäsf^Vk^ he olivat
me voimme lukea seuraavan kappa-; | alkemisteja :kätevämpia. Suuret
_ leen: "Englannin Itä-Intian yhtiö omaisuudet nousivat-kuin sienet;
täyttää" piriantaina 'isyysk 27 pnä i kuten on hyvin tunnettua; ei ollut aUnikasaantuniinen edistyi ilman
78 vuotta. ' I ainoastaan poliittisesti määräävä että olisi tarvinnut shiUinginsijoi-
Intiassa, mutta omasi ehdottopian | tusta. Warren -Hastingia raportti
yksinoikeuden teekauppaan, kyten virkavirheistä^ölipippuroituesimerr
yleensä Kiinan kauppaan .ja: tava- keillä. Tässä'oniyksi: Eräs iSullivan'
räin kuljetuksen välitykseen ^Eu sai ^pia^iiksffnipppm^^
rooppaan. Mutta Intian rannikopja oli juurit välmisft^aJlisälematkaUe
000 puntaa 1757—1766: välisenä aikana.
Vuosina 1769 j a 1770 englantilaiset
aiheuttivat-oiälänhädän ostamalla:
kaiken riisin ja kieltäytymällä
myymästä sitä muuten kuin
satumaisiin hintoihin".
. Nämä kauppiaat eivät suinkaan
oUeet - ensimmäiset eikä viimeisetkään
rahamaailman noidat. l'h-
Vapauden lukijat:nähtävästi muis- _^.tf^^
kin os2dtaaa?pu^e^ eteen^äii) ^Tähän
arvon alentamista. '
Sikäli kuin tähän mennessä il
monneista tiedoista voi päätellä on
keinottelussa saavutetut voitot^noin
viidestä kymmeneen -kertaantuneet
alkuperäiselle pääomasijoitukselle
ja joissakin tapauksissa vieläkin
J A
tavata joku aika ^taaksepäin julkais-
" E i tippaakaan^ luon-lalmar
Mantere, Dorion, Ont,
täyttää perjantaina, syyskuun 27
pnä 71 vuotta.
Akseli Haki, Port Arthur, Ont.
täytti tustaina, syyskuun 24 pna saariston, kuten InUan. sisäinenkin Intian ^ ' u k a i ^ /seutuuh; jossa l tun otsikon:
70 vuotta. V V > ' i kauppa oli yhjiöh korkeimpien vir opiijmia kasv^tett|iB>^Häii:se^nvu0ksiiiipn](.)i^^^
Heikki Wainio,Sault Ste. Marie,! j^ailijäin yksinoikeus. St}olan; opiu- myi^sbpin^uk^c^^imeHelle,, nimeltä tetfuteakekeindtteluIIa'V Mainittu
iOntjtÖyttää!perjantaina, syyskuun' • • - = . . _ L',_. r .
27 pnä 74 vuotta.*
. Paavo Pulkkaf Mattayra, Ont., täyttää
keskiviikkonai lokakuun 2 pnä
71 vuotta.
Yhdymme; sukulaisten ja tutta'
vam onnentoivotuksim.
i^^^H Kearnsin l^prrotaan sanoneen edelleen: "Minä haluan ;
'»tdlij^ävl^ysm selväksi Canadan hallitukselle ja kansalle, e tU
^YÄa^J^vaJlatj tulee tekerr^ään kaiken voitavansa sen hyväksi,
rjo|täitfht€|Set pulmakysymyksemm^^ täydellisesti,
; jätettä nykyiset eriihielisyytemme ratkaistaan niin pian kuin
; se,on inhimillisesti mahdollista". Myönnettyään, etfä Yhdys-
« yältain hallitus on täysin tietoinen siitä, mitä vaikeuksia sen .
»'vehnädum^ingiCanadalle aiheuttaa, mr.Kearns vetosi ca-
Jnadalaisteh "kärsivällisyyteen" ja "avunantoon". Puhuen
Vikäänkuinihän ei tietäisi mitään talouspoliittisesta imperia-
I lifiimista —j Yhdysvaltain pääoman tunkeutumisen todellisesta
«merkityksestä tässä maassa — mr.JKearnssanoi, että yhdys-
Vvaltalaisen] pääoman Canadaan sijoittamisesta ei voi olla
mitään erilnielisyyksiä, sillä yhdysvaltalaisilla rahamiehillä s
ainpa^t
ivemme !vdi liyväksyä sitä" häh sanoi, että se (epäedullinen
'löhijb^ätäsfe'4intttÖ)''''Uhka'ä' Canadan' ekonomiaa".- • • •
^^'"^'"PerusöYemufes»^
g yhä ena|ftmäll'Canadmi*i«olIisuuderi' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-09-26-02