Vapaus, November 23, 1957

              V A P A U S Tfclephones: Btts. Offlce 06. 4-4284;
Editorlal Office 06.4-426». Mtoager
E. SuksL ^ t o r W. EUmid. BCalling
address: Box 69, Sodbury, Ontario,
Organ of Finnish Caosdians. Es-tablished
Kov. 6, 1917.^ Authorized
M jeeond clftBs m a i l : bjr the Post
Otttet Department. Ottava. Pub-lisbiBd
ttuice weekly: Taesdays,
TbatBäaya and Saturdays h7 Vapatui
PuhlUbing Company Ltd^ät 100-102
JDof 81 W;, Sudbury. Ont. Canada.
Advertislng rates upon applicatlon.
Translation free of charge.
«1 TXLAUSmNKAT:
Canadassa: 1 vk. IM 6 kk. 8.75
Z ltk, 225
:?hdysvaIIolna: Vik. »M « kk, 4Jff
S t t o m ^ : 1 tk. aso 6 kk. 4.75
Korkeaiiipi opetus vapaasti kaikille
Toronto Daily Star-lebden mar* dän ei tarvitse emmekä halua mat» jaostossa joutuu opiskelemaan; Yk-
1917 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta —1957
^'Erehtyikö*' Dulles?
"Dulles erehtyi" julisti Toronto Daily Star 2% tuumaa
korkeilla kirjamisilla painetussa ylislvun otsikossaan ker­toessaan
siitä miten Dulles oli Washingtonissa sanomalehti­miesten
vastaanottotilaisuudessa ensin sanonut, että Yhdys­valloilla-
on Ganadassa atomiaseita- ja sitten "muuttanut"
lausuntoaan siten, että jos yhdysvaltalaisia atomiaseita ja
raketteja ei vielä Ganadassa ole, niitä voidaan milloin tahan^
sa tänne lähettää! Samalla kertaa Star julkaisi uutisen sii­täkin,
että pääministeri Diefenbaker oli varovaisesti selittä­nyt,
ettei mitään sopimuksia ole Yhdysvaltain atomiaseiden
varastoimisesta Canadan maan kamaralle.
Kysymys on kuitenkin siitä, että "erehtyikö" Yhdysval­tain
valtiosihteeri Dulles, tai antoiko hän ennakkotiedon siität
mitä tuleman pitää? --
Tässä yhteydessä palautuu mieleen Yhdysvaltain ja Bri­tannian
sekä Ranskan välinen kiista Tunisian, asetoimituk­sista.
Ranska on protestoinut julmetusti siitä kun Yhdys­vallat
ja Englanti lähettivät asei^ Tunisialle. Ranskan, edus­tajat
järjestivät oikein uloskävelyn NATOn, parlamentaarik­kojen
konferenssista tämän tapauksen yhteydessä. Mutta
nyt kerrotaan Washingtonissa, että Ranskan ulkoministeri
Christian ^ i n e a u on, kuultuaan asiasta mr.^ Dullesin mää­räykset,
tyytynyt siihen, jos Yhdysvallat lupaa, ettei Tuni­siaan
lähetetä enempää aseita kuin pyssy jokaisia tunisia-tunisialaista
sotamiestä kohti! Toisin sanoen. Ranskan pro­testit
ovat kuivuneet kuin pyy maailmanlopun edellä — sen
ulkoministeri Pineau tyytyy jo muodolliseen lupaukseen, et­tei
Tunisiaan lähetetä rajattomasti aseita, vaikka vielä eilen-vakuutettiin,
että koko NATO-liitto on vaarassa Tunisian
asetoimituksen johdosta! V .
Pääministeri Diefenbakerin ilmeinen "varovaisuus" tä­män
asian käsittelyssä-on vihjeenä siitä, että hän ei ehkä
haluakaan seisoa lujasti asemissaan jos Yhdysvaltain uiko- '
ja sotaministeriö ryhtyy tositeolla vaatimaan, että Ganadaan
sijoitetaan yhdysvaltalaisia atomipanoksilla varustettuja ra­ketteja?
Jokatapauksessa näyttää siltä, että mr. Dulles luulee voi­vansa
komennella paremmin Canadan hallitusta kuin presi­dentti
JIisenhower voi hillitä Arkansasin rotukiihkoista: ku­vernööriä.
Mr. bullesin mielestä on sopivaa sekaantua naa­purimaan
—• tässä tapauksessa) Canadan — sisäisiin asioihin
ja^ julistaa, että atomipanoksilla varustettuja raketteja on
Ganadassa; tai jos ei'niitä vielä ole, niitä voidaan tänne lä­hettää.
Tämä palauttaa meidän imieleemme Hitlerin julis­tuksen
kesäk. 2i pnä 1941 siitä, ^ttä hänen hyökkäykseensä
Neuvostoliittoa vastaan osallistuu myös Suomi — vaikka
Suomen kansalla el ollut harn^aata aavistustakaan siitä. Ot­taen
huomioon, että mikä tahansa atonlisotatukikohdaks! ju-
V iistautumit^maav^^ puhjetessa joutua en-simm,
äiseksi tuhottavaksi samanlaisilla täi vielä voimakkaim-nliUä^^
ä^^ Dullesin julistus, että Canadasta on tehty,
tai^iehdään tällainen kuoleman pesäke, on meidän canada-
: laisten >kannalta katsoen aivan yhtä vaarallinen ennakko-
: julistus kuin oli lähes kaksikymmentä vuotta sitten kuultu^
Hiäerin sodanjulistus Suomen puolesta isiemme tuhatjärvien
maalle. ,
r Palauttakaamme yksityiskohtaisesti mieleemme, mitä
Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles sanoi — missä määrin hän
•'peruutti'' maamme sisäisiin asioihin sekaantumisensa — ja
mifen pääministeri Diefenbaker mr. Dullesin lausunnot "ku­mosi".
• Ensinnäkin on^p kaksi seikkaa: Siitä
lähtien jolloin tuli selväksi, että. Neuvostoliitto on ohittanut
Yhdysvallat rakettien ja ohjusten sekä satelliittien kehittä-fnisessä,
on varsinkin Euroopassa ollut havaittavissa NATO-maiden
suurta huolestuneisuutta omasta turvallisuudestaan.
Yhdysvaltain liittolaiset ovat siellä avoimesti selittäneet, että
Yhdysvallat ei voi niitä sodan syttyessä suojata, vaan että
nykyiset - järjestelyt uhkaavat tehdä NATO-maista suuria
hautausmaita. Toisaalta on Yhdysvaltain taholta yritetty
kaikin mahdollisin keinoin pitää "liittolaismaat" aisoissa. Sitä
varten on puhuttu suureleisesti Yhdysvaltain sotaponniste-
-|-lujen--tehostamisesta, satelliittien kehittämisen nopeistutta-raskuun
19 numeron johtavassa toi-mitusldrioituksessa.
J^äsitellään Ca-nadassa
vallitsevaa 'Opiskelujärjes-telmäa
ja kehottetaan hallitusta ta­kaamaan
lahjakkaille oppilaille va
paan yliopistosivistyksen. Kirjoituk­sessa
sanotaan seuraavasti:
Korkeimman opiskelun vaatimus
Ganadassa-ei ole koskaan ollut suur
rempi; kansallinen tarve ei ole kos­kaan
ollut niin selvästi havajttavis-sa.
Muta silti joka vuo^i kykeneyiä
henkilöitä estetään ' opiskelemasta
yliopistoissa korkeiden. opiskelu- ja
elinkustannusten'jolidopta.> '
• Täydellisin ja selvin keino vaati­musten
ja takeiden; täyttämiseksi
on järjestämänä' körkeimpi' opiske­lu
vapaaksi kaikille oppilaille, joil­la
on henkiset ja luontaiset taipu­mukset
opiskeluun. Opiskelumak­sut
olisi poistettava ja hallitusten
pitäisi myös maksaa oppilaiden elin­kustannukset
^
Tämä ei ole vallankumoukselli­nen,
utopistinen tai epäkäytännölli­nen
ehdotus. Opetus on jo tällä ker­taa
vapaata ^nuorille Ganadassa yli-opistovaiheeseen
asti. Korkeampaa
opiskelua myös annetaan maksutta;
esimerkiksi Ontarion opettajain
koulu ei peri opiskelumaksuja. So­dan
jälkeen Ganadassa suoritettiin
suurella menestyksellä laaja koe va­paan
yliopisto-opiskelun järjestämi­seksi
sotaveteraaneille ja siihen si­sältyi
sekä oppilaan että hänen per­heensä
elinkustannusten maksami­nen.
Noin 54,000 toisen maailman­sodan
veteraaneista sai yliopistosi­vistyksen
veteraaneille myönnetyn
avustuksen nojalla. Hankkeen to­teuttaminen
maksoi liittohallituk­selle
n. 220 miljoonaa dollaria.
Näyttää surulliselta tosiasialta,
että meidän länsidemokratiamme
ovat riippuvaisia Venäjän haasteis­ta
käsittääkseen omTin takapajuisuu­tensa
oli sitten kysymyksessä kan­sallinen
puolustus tai opiskelu. Mei-kia
venäläisiä, mutta siitä huolimat­ta
h e i d ^ esimerkkejään ja saavu­tuksiaan
ei voida olla boomioimat-ta.
Venäjän joukko^piskelujäi^es-telmä
on osoittanut menestystä mo­nella
alalla. Miksi? Ovatko heidäh
professorinsa parempia kuin mei­dän?
Ovatko heidän nuoret älyk­käämpiä
kuin meidän? EL Yksin­kertainen
tosiasia on, että venäläi-
'set eivät haaskaa älykkäitä henki­löitä
opiskeluvaiheessa- (oppilaiden
on työskenneltävä tositarmoUa) eir
ikä heitä pidetä toimettomina kun
.h^ voivat jatkaa korkeampaa opis­kelua.
Venäjä kouluttaa kaikki nuo-
'rensa mahdollisimman tehokkaasti-
Ganadassa ainoastaan 5 jokaises-.
ta tuhannesta lapsesta pääsee yli-
'opistoihin tai korkeimpiin, oppilai­toksiin.
Yhdysvalloissa 15 jokaisesta
tuhannesta jatkaa opintojaan kor­keimmissa
oppilaitoksissa. Venäjäl­lä
20 jokaisesta tuhannesta opiske­lee
yliopistoissa ^'a korkeimmissa
teknillisissä laitoksissa. : Venäjällä
älykkyys eikä hänen maksukykynsä
määrittelee opiskelijan oppimah-doUisuudet.
. Venäjällä yliopistot ovat vapaita.
Ja sen lisäksi opiskelijoille makse­taan
palkkio. Reporter-julkaisun
kirjeenvaihtaja Patricia Blake oli
Venäjällä kaksi kuukautta viime
vuonna ja tutki tieteellisen opiske*
lun mahdollisuuksia siellä. Hän
kertoo 23-vuotiaasta fysiikan oppi­laasta
ja hänen 21-vuotiaasta vai­mostaan
(hän on myös lupaava fy­siikan
alalla) Moskovan yliopistossa.
Heillä oli asuinpaikka yliopistolla;
josta he maksoivat muodollisen
vuokran ($2.50 kuukaudessa); he
saivat kaikki ateriansa alhaisilla
hinnoilla; lääkintäpalvelun ja tie­tysti
opiskelun maksutta. Ja he sai­vat
yhteensä opiskelutoimintansa
johdosta $2,000 vuodessa verova­paata
tuloa. : '
Verratkaanmie tätä tilannetta sii­hen
missä oloissa lupaava opiskeli'
ja Toronton yliopiston insinöörir
sinomaan opiskelumaksut ovat $546
vuodessa-^ .Yhden vuoden oleskelu
yliopistossa . täyshoito ja vaatteet
mukaanlaskettuna on arvioitu ole­van
$1,500 tai enemmän.
- Omista /varoistaan ' riippuvainen
canadalainepr oppilas voi työsken­nellä
kesäisin ja usein tekee niin
(uhmaten usein opiskelumahdoUi-suuksiaan).
Kuinka monet oplsiceli-jat
voivat ansaita $1,500? Voivatko
naiset ansaita edes puolet siitä? .
Mutta, toisaalfa väitetään, että qn
olemassa stipendejä ja apurahoja.
Kyllä niitä on, mutta kuinka paljoq
apua niistä on ja kuinka monet niis­tä
nauttii? Alykkäimmät oppilaat
mahdollisesti saavat riittävästi opis­kelutoimintansa
maksamiseksi ja
kun on kesät töissä, niin mahdolli­sesti
pärjää rahallisesti. Mutta, mo­net
stipendit ovat liian vähäisiä.
Viime vuonna McGill yliopiston
jatko-opiskelutoiminnan johtaja tri
David L. Thompson arvioi, että vain
15 prosenttia Canadan yliopistojen
oppilaista jaauttii stipendeistä.' Sii;
hen aikaan hän sanoi: "En usko,
että on toista englanninkielistä suu­rempaa
maata, missä on niin vaikea
kuin Ganadassa, köyhän pojan täyt­tää
opiskelunsa, varsinkin, jo^ hä­nen
kotikaupungissaan ei ole yli­opistoa
-^'huolimatta siitä kuinka
kyvykäs ja innokas hän on.
Vapaa opiskelu kaikille kykene­ville
ja ansaitseville opiskelijoille
ei ole yksinkertainen tehtävä, mut­ta
se on välttämättömyys; viisasta
ja oikeus tässä Ganadassa, jonka
pitäisi olla vauras, demokraattinen
ja korkealle koulutettujen aivojen
tarpeessa.
Yliopisto- ja korkeampi teknil­linen
opiskelu .pitäisi olla vapaata
kaikille opiskelijoille antaakseen ta­savertaisen
opiskelumahdollisuuden
kaikille nuorillemme ja kouluttaak-semme
kaikki kykenevät henkilöt
sitä uutta aikakautta varten, joka
haastaa Ganadaa. Aika tälle perus­teelliselle
reformille on nyt.
Yhdysvaltain säätietotoimiston ennustuksien mukaan Itä-<Ianadassa tulee seuraava:
kahden viikon ajan vallitsemaan tavallista lämpöisempi ja sateisempi saa, kuten kart
tamme osoittaa. Koko Ontariossa tulee ennustuksen^ mukaan vallitsemaan normaali;
lämpöisempi sää. Länsimaakunnissa,tulee kuitenkin olemaan normaalia kylmempi.
E: Abartsumov:
Suomen ja NLn suhteet 40 v. aikai
Dulles "päästi kissan säkistä"
ja paljasti Pentagonin aikeet
misesta ja ennenkaikkea sii^ä, että Yhdysvallat kuljettaa sekä
atomiaseita että ohjattavia raketteja "liittolaismaihinsa" —-
joskin näiden aseiden käyttö ja kontrolli pidetään tiukasti
- amerikkalaisten kontrollissa.
Tässä tilanteessa, missä Yhdysvallat yrittää saada atomia
aseitaan j a rakettejaan vastahakoisten liittolaismaidensa alu-
.eille, valtiosihteeri Dulles sanoi viime tiistaina, että Yhdys­valloilla
on atomiaseita ja rakettiasemia Ganadassa.
Mutta kun tämä lausunto/aiheutti diplomaattipiireissä
odotettua suuremman sensaation, niin valtiosihteeri Dulles
'•peruutti" alkuperäisen lausuntonsa ja selitti, että jos näitä
atomiaseita ja raketteja ei ole vielä Ganadassa, niitä voidaan
sinne pian lähettää. Samalla kertaa valtiosihteeri Dulles ah­toi
ymmärtää, vaikkei hän sitä aivan suoraan sanonutkaan,
että Yhdysvaltain ja Canadan kesken ön tehty sopimus, jonka
perusteella voidaan sijoittaa yhdysvaltalaisia atomiaseita
Canadan maan kamaralle. Hän teki myös täysin tiettäväksi,
ettei näitä Ganadaan sijoitettuja tai sijoitettavia atomiaseita
ja raketteja ''uskota" canadalaisten käsiin — ne ovat täällä
kuten muuallakin amerikkalaisten omassa kontrollissa siten,
että amerikkalaiset itse voivat niitä käyttää siten kuin par­haaksi
katsovat.
Glpbe and Mail-lehden Ottawan kirjeenvaihtajan kerto-äian
mukaan. pääministeri Diefenbaker selitti alahuoneen is-timnossa
tiistaina, ettei yhdysvaltalaisia atomiaseita ole va­rastoituna
Ganadassa.
Täm?m lisäksi pääministeri vakuutti, ettei ole mitään sel­laista
sopimuta, mikä antaisi Yhdysvalloille oikeuden sijoit­taa
atomiaseitaan Canadan alueelle* '
Pääministeri Diefenbakerin lausunto vaikutti yleensä
rauhoittavasti canadalaisiin, jotka asioista tietoisina tai vais­tomaisesti
aavistaen ilmaisivat monella tavalla huo^^
suutensa siitä, että noinko on kenenkään tietämättä, ja edes
parlamentille asiasta tiedoittamatta, Canadasta tehty Yhdys-
Washington. — Näyttää siitän
että valtiosihteeri John ^ Foster t
Dulles paljasti ennenaikaisesti
Yhdysvaltain ilmavoimien'päällys-'
tön pitkäaikaisen unelman siitän i
että yhdysvaltalaisia atomiaseita :
ja raketteja voitaisiin sijoittaa Ga­nadaan.'
;'• -• . . ••-••
Yhdysvaltain ilmavoimien pääl­lystö
on työskennellyt kaikessa hil­jaisuudessa
ja hyvin varovaisesti
sellaisen ohjelman toteuttamisesi
ja on voittanut puolelleen enem­mistön
k.o. canadalaisista upseereis-,
ta —kirjoitti Toronto Daily Starin
täkäläinen kirjeenvaihtaja Harold
Greer marraskuun 20 pnä. Mutta
päästämällä ennenaikaisesti kissan
pois säkistä eilen, mr. Dulles sai
Canadan kiellon jo ennen kuin
asiasta oli tehty poliittista ehdotus­takaan.
Mr. Dulles paikkaili kiireesti leh-tikonferenssissa
antamaansa lausun­toa,
jonka mukaan sellaisia ohjuk­sia
ja atomiaseita "on jo Ganadassa
tai niitä voidaan pian sinne viedä".
Mutta ennen hänen korjaustaan
pääministeri Diefenbaker antoi Ot-tawassa
kielteisen vastauksensa.
Ennenkuin mr. Dulles selvitti oh­jus
leikkinsä, tästä peiitagottin (Yh­dysvaltain
sotapäällystön) suunni-
'telmasta tämän mantereen ilmapuo­lustusta
varten, tuli poliittista dy­namiittia.
JUIr. Dulles" asian sanoi, Ganadan
radar-verkostoa vahvistetaan atomi-latauksilla
varustetuilla ohjuksilla
valtain atomiaseiden ja raket­tien
tukiasema!
Me toivomme, että Ottawas-ta
tulleet uutistiedot ovat puut­teellisia;
Mutta tätä kirjoittaes­sa
jää kuitenkin pääministeri
Diefenbakerin selityksestä sel­lainen
vaikutelma, että hän
cielsi varmasti ja ehdottomasti
Dullesin väitteen siitä^ että yh­dysvaltalaisia
atomiaseitj^ "on
o Ganadassa". Sensijaan hän
väitteli seltystä siitä, että onko
olemassa sellaisia salaisia sopi­muksia,
joiden perusteella "llrti-dysvaltainsotapäällystö
voi lä­hettää
atomiaseitaan ja raket-ejaan
Ganadaan. Meidän leh^
emme liittyy niihin tuhansiin
canadalaisiin, jotka haluaisivat,
nyt saada eHdottOijnaii ^ysosmu^^
den, ettei mitääiitällMsiaso^^^^^
muksia ole,; ja • että Diefenba­kerin
hallituksella ei ole mi-ään
aikomustakaan tehdä kan­sallisesti
näin vaarallisia sopi­muksia.
Me emme tietenkään voi
kansakuntana mitään Yhdys­valtain
nykyiselle ulkopolitii­kalle
— mutta Ganadan känsän
a valtion edut vaativat, että
me emme kansakuntana liity
mr, Dullesin "sodan partaalla
iikkumisenf- mielettömään ul­kopolitiikkaan.
sellaisen' sopimuksen perusteella^
että Canbda näaäi^ää niiden käy­tön...
pullesille esitettiin seuraavaksi
kysymys: "Onko Ganadassa iiyt
atortläseita?" Tähän hän vastaäi:
"Kyilä, minä uskon" että on, vaikka
en olekaan ehdottoman varma ohkö
niitä asiallisesti «iellä tai e i . . . h#
tä joko on siellä, tai niitä on asj^^-
missä, mistä niitä'voidaan sinne 'nb-
"peasti saada." \ r
Mitä tapahtui on, että mr, Dulles
teki Freudianiri luiskahduksen.väl-'
litsevasta tilanteesta siihen, minkä­laisen
Pentagon toivoisi tilanteieh
olevan;
Tämä kysymys nousi p.o. lehti^
konferenssissa siksi kun mr. Dulles
esitti Yhdysvaltain-Ganadan järje§^
telyn esimerkiksi siitä, miten Yh­dysvallat
voi antaa ohjuksia ja atö-milatauksella
varustettuja aseitia
NATOn eurooppalaisille jäsenmail­le
muuttamatta McMahonin lakia,
joka kieltää Yhdysvallat antamasta
atomiaseita muille maille.
Vallitseva tilanne on seuraava
Ganadassa ei ole nyt (Yhdysvalloil­le
vuokrattuja tiikilinjoja lukuun­ottamatta)
yhdysvaltalaisia, ohjuk-:
sia tai atomiaseita, eikä Ganadalla
itsellään ole liioin tällaisia aseita.
Mutta kesäkuun 15 pnä 1955 vaih­dettujen
noottien perusteella Ganä-da
saa enemmän tietoja Yhdysval
tain atomiaseista kuin muut maat
ja niiden käytöstä tämän mante^
reen puolustusta varten neuvotel
laan hyvin läheisesti.
Viime helmikuussa tiedoitti
(USA:n) puolustusministeriö, ettS
ilmasta-ilmaan sjekä Nike-Hercules
ja Talos maasta-ilmaan ohjuksia
varten on riittävästi atomilatauk-sia,
jotta niitä voidaan antaa' ilma-puolustuspäällystön
käyttöön tällä
mantereella.
Samassa tiedonannossa v sanot­tiin,
että "kumpaakin tyyc^tävS
järjestely" on tehty Ganadan kans­sa
näiden"(atomi) aseiden käytös
tä mantereenlaajuisessa mittakaa­vassa.
Liberaalipuolueen '^hallituk­sen
puolustusministeri Hon. Ralph
Gampney tulkitsi tämän lausunnon
siten, että näiden aseiden käyttö
Ganadan alueella rajoittuu "vaka­vaan
hätätilanteeseen".
Yhdysvaltain 'ilmavoimat olivat
Uoisia tästä niin pitkäUe kuiii se
ulottui, mutta jatkoivat työtSSn
manteretta käsittävän ilmapuolds:
tuksen hyväksi ja järjestääkseen
sekäL> ilmasta-ilmaan että maasia-ili
»iasm> ohjuksia Ganadaan. Yhtei­nen
päällystö hyväksyi/sen fi$*
kettäin. Yhdysvaltain ja Canadan
puolustuslaitosten tutidmustyölauta-kunnat
ovat olleet yhteistyössä hy­vin
salaisessa mannertenvälisten
ohjusten kehittämistyössä.. w
Mutta Pentagonin ohjelman paa-asiallisempana
kompastuskivenä on
ollut se että Canada on kieltäyti^-
nyt ostamasta ja vastaanottamasta
sellaisia' • • maasta-ilmaan 'ohjuksia
kuin Nike-Hercules. E i ole epäilys­täkään
siitä, etteikö Canadan vas-taanhangoittelu
johdu siitS kun Yhh
dysVallat on kieltäytynyt tekemästä
j MeMahon lakiin sellaista- muutosta.
lyKtä muut sanovat
SODAN PARTAALLA UKON
OSAKKEET LASKIVAT
John Foster Dullesin osakkeet ei­vät
ole koskaan olleet alhaisemmas­sa
kurssissa Toronton sanomalehdis­tössä'^
itä ne olivat tänään tkello 5
aamulla. • • .^:V .
-Juuri hänen valtiodepartjneuttin
sa dekriitillä määrättiin, että »i;>ka!>
iumatkalle Ganadaan tulnss» olleen
venäläisen jääkiekkojoukkueen jä
senet eivät saaneet jalallaankaan as^
tua Yhdysvaltoihin - r i ei e Jes muut­taa
siellä lentokoneella toji^een:
Tämän joliddsta venäläisten jää-kiekkoilijain
täytyi jäädä Atlantin
yli tulleesta lentokoneesta pois Qan^
derissa, Nfldrssa jä viettää 12 tun­tia
sikäläisten jäätikköasemien tu^
kimisessa ja sitten kuluttaa j 13^
tuntia lentoon sieltä Torontoon . . .
Partaalla-olo-poika sai: kantaa siitä
vastuun . . . — George Bryant, To­ronto
Daily Star, marrask. 20 p.
< että nSmir atomiaseet voitaisiin an­taa
Ganadan ehdottomaan kontrol­liin.
Mikään salaisuus ei ole täällä,'^
että Yhdysvaltain sotilaalliset suun­nittelijat
ovat toivoneet, jotta Neu­vostoliiton
viimeaikaiset tieteelliset
saavutukset saavat muutoksen Ca­nadan
asenteeseen, ja että Canada
ottaa ohjuksia vastaan Brittiläisen
esimerkin pohjalla — ts. jättäen
atomiaseet teknillisesti Yhdysval­tain
kontrollihi.
Mutta nämä virkailijat ovat tie­toisia
sutä että tä^ä oh poliittisesti
arkaluontoinen kysymys Ganadassa,
ja että sitä on käsiteltävä varovai­sesti.--
eikä sovi pauhata siitä har­haanjohtavalla
tavalla sanomalehti-konferenssfssa,
lopettaa yllämainit­tu
kirjeenvaihtaja selostuksensa.
(SIB) Lokakuun suuren sosialis­tisen
vallankuomuksen 40 vuotispäi­vän
neuvostovaltion perustamisen
vuosipäivän yhteydessä on myös ai­heellista
tehdä eräitä yhteenvetoja
Neuvostoliiton ja sen ulkovaltojen,
mm. Suomen kanssa solmittujen
suhteiden 40-vuotistaipaleelle.
Joku saattaa olla sitä mieltä, et­tei
ole syytä puhua neljästäkym­menestä
vuodesta, kun Suomen ja
Neuvostoliiton rauhanomaiset ja
ystävälliset suhteet ovat jatkuneet
vasta 10—12 vuotta.
Tärkeätä ei kuitenkaan ole se,
millaiset nuo suhteet olivat aikai­semmin,
vaan millaiset ne olisivat
voineet olla. Vuoden 1944 syyskuu­hun
saakka Neuvostoliiton ja Suo­men
suhteissa vihamielisyyden ja
epäluottamuksen ainekset olivajt
vallitsevina. Tiettyjen ehtojen val­litessa
olisi näiden maiden välille
saattanut muodostua: sydämellistä
yhteistoimintaa — alkoivathan Neu­vostoliiton
ja ^Suomen väliset suh­teet
40 vuotta sitten siitä, että neu­vostohallitus
• tunnusti Suomen itse­näisyyden.
'• Neuvostovaltio on äina toiVonut,
että sen rinnalla oli^i ystävällismie-^
linen Suomi. Palauttaaksemme vain
mieliin, että vuodesta 1926 lähtien
Neuvostoliitto pyrki solmimaan
h^iiUiäämättÖmyyssopimuksen JSuOr
men"kanssa; • eikä ollut sen syytä,
että se aikaansaatiin vasta 1932. Toi­sen
maailmansodan '.uhatessa neu­vostohallitus
ehdotti Suomelle bila­teraalista
avunantosopimusta, mUlä
olisi varmistettu sekä SNTLtt luo-teisrajan
että Suomen > turvallisuus.
Tämä neuvostohallituksen sopimus­luonnos
oli hyvin- samantapainen
kuin Neuvostoliiton ja Suomen v.
1948 solmima sopimus, jonka edul­lisuudesta
Suomelle ei nykyisin ole
epäilystäkään. Ei ollut mikään sat­tuma,
että turvallisuuden varmista­mista
yhdessä Neuvostoliiton kans­sa
kannattivat sellaiset tunnetut
suomalaiset poliitikot kuin J. K;
Paasikivi ja. Mauno Pekkala. ,
Sopimusta ei kuitenkaan synty­nyt,
vaan päinvastoin syttyi Suomen
ja Neuvostoliiton kesken sota, ja
pian vielä toinenkin; Pääsyynä näi­hin
sotiin, nimenomaan syynä eikä
vaikuttimena, oli mielestäni ulko­maiden
imperialististen ryhmitty­mien
vehkeily, niiden halu käyttää
Suomea välikappaleena neuvosto­vastaisessa
politiikassaan, niiden
pyrkimys käyttää Neuvostoliiton ja
Suomen välisiä sotia, varsinkin en­simmäistä.
niistä, 'tekosyynä kaik­kien
suurten pprvarillisten valtioi­den
-r-.-'demokraattisten valtioiden
USAn, Englannin ja Ranskan ja
fasististen' valtioiden Saksan, Ita­lian
ja vjJapanin — yhdistämiseksi
Neuvostoliittoa vastaan. Esitän vain
yhden esimerkin, joka on räikeim­piä
Ilmauksia' noiden ryhmittymien
pyrkimykfiistä. Talvisodan alkamis­päivänä,
n>arraskuun 30 pnä 1939
Englannin alahuoneen jäsen Cal-venvell
lausui: "Saatan ennakolta
nähdä,, jpiten sotajoukkomme tule­vat
rintaj rinnan saksalaisten kanssa
taisteluinaan bolshevistisen vaaran
torju^paisel^si."'
Toisena syynä sotaan pidän sitä,
että silloin Suomessa olivat vallassa
sellaiset ainekset, jotka olivat siinä
määrin^ J\fpvostoliittoa kohtaan tun­temansa.
vihan sokaisemia, etteivät
he. halunnejet nähdä neuvostovastai­sen
politiikan turmiollisuutta Suo
melle.,^ .. ' ...
Noiha^ Synkkinä vuosina 1939—44
Neuvostoliiton pyrkimyksenä oli
päästä ystävyyteen Suomen kanssa
ja ainoastaan luoteisrajansa turval­lisuuden,
varmistaminen.: . :
Täs^aV^jrhteydessä on tavattoman
kiinn'ostavaa, se , S ^ T L h ministeri­neuvoston
' puheenjohtajan J. V.
Staliriin vuosilta 1941—45 [oleva kir­jeenvaihto'l^
SAnpresidenUienJtoo^^
seveltM' ja^Trumaniri. ja Isbn Bri-ytanniäjiV
j^äanini^tereiäen Churchil­lin'
ja - Attleen kapssa, joka tämän
vuod^'^:^skuUssa saatettiin julki;
suuteenvAt^oskdvassa. /Tätilän kir­jeenvaihdon
toinen osä alkaa ^Sta­linin
kirjeellä Rooseveltille elokuun
4.- päivänä 1941. 'Siinä" sanotaan:
"SNTL antaa suuren merkityksen
kysymykselle Suomen saattamisesta
puolueettomaksi ja sen irtaantumi­selle^
Saksasta... Siinä tapauksessa
neuvostöllallitus ' voisi tehdä äräitä
alueellisia;^myönnytyksiä Suomelle
rauhoittäälcseen viimemainitun ja
solmiakseen sen kanssa uuden rau­hansopimuksen."
Näistä kahdesta lauseesta huoma­taan
-ensiksi, ettei Neuvostoliitto
pyrkinyt sotaan Suomen; kanssa,
vaan rauhaan. Toiseksi, että turval­lisuutensa
varmistamiseksi SNTL
oli valmis rajakysymyksessä tule­maan
puolitiehen. Suomea vastaan,
vaikka samaan aikaan Churchill i l ­maisi
.olevansa valmis tunnustay
maan kesäkuun 22 päivänä 1941
voimassaoUeet Neuvostoliiton rajat.
Kolniaiiiiek^, että Suomen silloiset
vallanpitäjät HitlerrSaksan kanssa
liittoutuessaan vahingoittivat maan-
'sa kansallisia etuja.
Tästä Icirjeenvaihdosta havaitaan
samoin, että vaikka neuvostohalli­tuksen
suhtautumisessa Suome
dan aikana oli vallitsevana epi
tamus, mikä olikin luonnollista
se haihtui heti sodan päättyes
kun Suomessa pääsivät valtaai
laiset valtiomiehet kuin J . K. 1
kivi, Neuvostoliitto piti kiinn
,tä, että Suomen eduskuntaa
1945 tapahtuisivat ilman ulk(
den asiaan puuttumista (Sta
kirje Churchillille toukokuun 4
1945). Juuri neuvostohallitu
aloitteesta liittolaiset jälleen s(
vat diplomaattiset suhteet Suo
kanssa sodani jälkeen (Stalinin
jeet Churchillille toukokuun 27
ja kesäkuun 14 pnä 1945). Neu
toliitto solmi Suomen kanssa
hansopimuksen, jossa, kuten J
Paasikivi SNSJehdelle 1947 he
kuussa antamassaan haastatteh
tähdensi, ei ole ainoatakaan koh
mikä olisi ristiriidassa Suomen
tiollisen itsenäisyyden ja kansi
sen elämän vapaan kehityksen ks
sa. Suomi on ainoa entisistä fasi
seen liittoutumaan Icuulunei
maista, jota ei miehitetty ja sil
täydelleen pelastui miehityskulu]
taakasta,, mikä olisi' ollut pai:
suurempi kuin sotakorvaukset. N(
_ vostohallitukten; vaatimuksesta -vi
'rauhan- ja; rauhansopimuksiin 1
lettiin artiklat, jotka velvoittav
Suomen viipymättä hajoittamai
kaikki fasistiset ja puolifasistis
järjestöt'ja olemaan sallimatta n
den toimintaa vastaisuudessakaa
'samoih kuiri artiklat, jotka taka
vat ihmisoikeudet ja perusvapaudi
kaikille Suomen oikeudenkäytö
piirissä asuville henkilöille.
Tämän velvoituksen täyttämine
Suomen taholta oli omiaan paits
tervehdyttämään poliittista ilman
alaa Suomen ja Neuvostoliiton ra
joilla, lisäämään kansanjoukkojei
osuutta Suomen poliittisen suun
tauksen määrittämisessä. Eivät J
K. Paasikivi ja hänen poliittinen
seuraajansa U. Kekkonen enempää
kuin heitä tukeneet, poliitikotkaai
olisi pystyneet toteuttamaan Neu­vostoliittoon
nähden rauhan ja yh­teistoiminnan
suuntausta, ellei, heil­lä
olisi ollut takanaan Suomen kan­sa,
Juuri siitä syystä SNTLn ja Suo­men
väliset suhteet nykyisin ovat­kin
kehittyneet niin suotuisiksi,
koska niin "puolella kuin toisellakin
on ratkaiseva osuus ulkopolitiikan
määräämisessä ollut tavallisilla ih­misillä,
niillä, jotka yhdessä muo­dostavat
niin sanotun yleisen mie­lipiteen.
Artikkelin puitteissa ei ole mah-
(Jatkuu 3. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Keuvoslopelaajat huomion kohteena
Kuten etukäteen voitiin odottaa.
Ganadaan kilpailumatkalle tulleet
Moskovan Dynamon jääkiekkoilijat/
joutuivat suuren huomion kohteeksi-heti
tänne tultuaan —^ jo enri^n en­simmäistä
koitosta.
Tämä on vain- osoitus siitän että
canadaiaisten suonissa: virtaa paljon
tosirurheilijan verta, ja. että urhei-lollinen
fcanssakSyminenij vaikka se
perustuukin kisailuun ja siis leik­kiin
~ on sämallä kertaa yksi kaik-köiii.
tehokkain keino kansallisten
eniiakkoluulojen. hävittämiseksi : ja
kansainvälisen r yhteisymkttäiryksen
kehittämiseksi; kuten on meidänkin
lehteAme- moneen kertaan selittä­nyt."^^
TShaisiila plkknlehdOIä kuin Va-paUs
ei' ole tietönkään ^mahdollisuut­ta
lähettiä toimittajiäan ja kirjeen-väiht^
iaan Fähesl^ kaikkiin eel-läjsiitf
i ^ k o i U n , inmne ifi^isl 13-
hettäS. Siksi on tässäkin yhteydes^
sä turvauduttava, seka uatistletoi-lin/
^tiä': muihin - ääiäntimojaittizu-inntoihin
-r^:^ joita f siVumenneiiv
noeä -im yltal^Uiii,käytdttävissa.
Heidin lehdessämme «U^ forstai-na^
Iybyt uutistieto niissä kuvaftiuii
Dynamon poikien ensimmäistä har-joitustilaisuutta
Maplc Leaf Gor-densissa
Torontossa.; Siin9-<;->iostet-tiin;
kuten muistet£ian, että vieraili­jat
olivat yllättäneet sikäläiset a-siantun^
at nopeudellaan, lyontien-sä
kovuudella ja tarkkuudella, sekä
hyvSUä syöttömenetelniällään r. ja
erinomaisella. fyysillisellä kunnol­laan.
Mutta, vielä nöuellyttavämpi "yllä­tys",
oli urheilupiireille' Dynamon
poikien urheilumielinen vaatimatto­muus.
Esimerkiksi Toronto Daily
Starin pakinoitsija George Bryant
huomioi, että Dynamon pojat ovat
hieman "ujoja" ja "ainakin vaati
mattomia". »*'Me yritänmie voit­taa"
he sanovat tulevista otteluis­taan.
"Me emme häviä niitä kaik­kia?.
Tällaisia sanoja lifeidätt pitäi­si
kuulla omilta^ kotikaupunkimme
orheilusankareilta—^ kirjoitti mai­nittu
pakinoitsija keskiviikkana. -
^Vierailijam kansainomaiÄiutta ku­vasi
Globe and Bfailln kirjeenvaihta­ja
A i Nickelson torstaisssisa uutis-tiedossaan
seuraavasti:
' ^ u t t a - kaikkein huomattavinta
oU iSQuri-mielenkiifito
jääkiekkoili jäin ensimmäiseen vie- en kerrotaan olleen erittäin kiinty-railuun,
J^simerkiksi: koskaan e
ole oUut niin paljon sanomalehtien
sekä!TV:nla radioasemien edustajia
harjoituksissa kuin oli venäläisten
harjoitusta.vseuraamassa. - Yli kah
densaäätt ^ seuraajan joukossa oli
sellaisia .urheilumiehiäkdin CHiica-.
gon Black Haveks'in jäseniä
Sid Smith, enthien Maple Leafin
jäsen. joka riisui ammattilaisasuri
ja^ r3^tjd^delleen amatööriksi
Whitby^ -iStmlops joukkueen peluri-valmentajaksi—
K) sanoi harjoitus-teh
j S l k e^
'Minä'''^sahi hyvän vaikutehnan'
, i ' . V erikoisesti luistelusta ja lyön­neistä.
- He oyat erittäjin voimakkai­ta
-luisteluina. Heidän ^öntinsä.-
ovat tarkkoja^ja kovia. He lyövät
syöttönsä . . . ja ne. ovat tarkkoja
Ja kun Dynamon jäseniltä kysyt-tiin,:
että mitä heillä on sanottavana
Sid Sndtlun "amatööriksi" käänty­misestä,
niin he sanoivat^ ettei heU-lä
ole mitään protestoitavaa,, sillä
se on teidän (canadaiaisten) asia.
He olenome tuUeet tänne vain pelaa­maan
jääkiekkoa ^ ja me tykkääm
me siitä.". >
Mutta omasta: vaatimattomuudes­taan
huolimatta Dynamon pojat ovat
saaneet yltäkyllin kiitosta ja ylis^
tystä torontolaisilta urheilu-jä sa-nomalehtinilehiltä.
Kova^lreitet^mä ammattiurhei-nmieheniä'tunnettu
Toronto Maple
Lealiii liikkeeiihoitajä Stalf Smyib'-
neeh IS-vuotiaas^en Veniamin A-lexandroviin:
"Minä ajaisin jäälle
upouuden Thunderbirdin ja antaisin
sen hänelle jos Alexandrov liittyi^
heihin" sanoi Smythe ja lisäsi, "mi­nä
haluaisin saada Osan heistä joui-
" C h i c a g o n Hawks-joukkueen
"scout" (tähtipelaajien etsijä) Boh
Wilson ilniäisimielipiteenään, että
Dynamon "joukkueessa on ainakin
kolme seUäista peluria, jotka kelpai­sivat
Hawksin riveihin.
Bostonili/jou^ueen "scout" Ha­rold
Cotton piti Dynamon poikien
«ikehtimista erittäin hyvänä ja syöt­töjä
vicläkm parempana.
Näitä r^rivejä -kirjoittaessa Dyna­mon
vierailujoukkue lepäilee Toron­tossa
ja valmistautuu ensimmäiseen
dtteiuimsa huomenna (perjantaina)
Canadan viimevuotista mestarijcuk-kuetta
vastaan. Ja huolimalta bm-kaan
sutä. kumpi joukkue siUom
voittaa — me tietysti pidämms Ke-j
nosti peukk-ua pystyssä canadaiais-,
ten puolesta — tärkeintä on Taa\^
kin se. että nyt avautuu virallisestt,
urheilullinen kanssakäyminen i
den naapurimaiden välillä — Ja ^
nakin alku näyttää hyvältä.
Toisaata lienee syytä vahnistaotta
siltä varalta, että kaikesta vaatnoj
tomuudestaan huolimatta Pynamoii
pojat tulevat epäflemättä ^mpi»-
emaan I n j ^ voitosta — silla
kin kuuluu tosiurheaumielecn J»»