Vapaus, December 19, 1959

              Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 19 p. — Saturday, Dee. 19, 1959
iYA P A U S
(|ÄEiBT¥)v~ «.Independent. Labor
Gvgan of. Finnish Cariadians. Es-taujlshed-
Nov. 6, 1917. Authorlzed
aa 'seeond class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
vTl^lursdays<and Saturdays byiVapaus:
Publishing Company Ltd.>-at 100-102 •
Eam St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephönes:Bug. Office OS. 4-4264;;
Editorial Office OS. 4-4265.iMaBager:
E Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:rBox 69, Sudbury, Ontario. Advertlslng Tatessupon- appllcatlon;
lYanslatlon' free of charge.
.TILAUSHINNAT:
Canadassa; 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
' 3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk 9 00 6 kk. 4 80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
K3nnmenenvuotias "vanhus"
Tähdenlentoja,- kirkkaitakin^ sellaisia, on monenlaisia.
Toiset, joilla on todella,: jotakm: annettavaa, loistavat kauan
aikaa. Mutta ne, mitkä on tehty petollisesta "katinkullasta",
leimahtavat vain. kerran ja sammuvat sitten omaan m.itättö-myyteensä.
" *
, Tällainen "katinkullasta" valmistettu lentotähti oli il­meisesti
Washingtonin sanelun mukaan muodostettu ja -toi-
-miva NATO-liitto, joka kymmenvuotiaana lapsosena näyttää
nyt kuolinkamppailua lähentelevältä vanhukselta. Sotahit-tojen
ja varustelukilpailujen jatkamisen asemesta pysyvää
-iauhaa_ja_läy-de^ista_aseistar^iisumista-^vaati^a—maailman.
yleinen mielipide vaikuttaa jo NATO-liitonkin korkeimmal­la
huipulla. Maailiriain jännitystilanteen huojeneminen,
"suojasää" kaivaa pohjaa pois sellaisilta sotaliitoilta kuin
NATO ja siihen verrattavat.
Tämä selittää sen kriisin mikä on hiljalleen kehittynyt
NÄTO:n johdossa ja mikä tällä viikolla puhkesi avoimeksi
riidaksi "tahtia määräävän" YhdysvsUain ja muiden jäsen-valtojen,
erikoisesti Yhdysvaltain ja Ranskan väellä.
. Pariisissa tiistaina kokoontuneessa NATO-liiton neuvos­ton
kokouksessa, missä on edustettuna mainitun sotaliiton
liS jäsenmaan uiko- ja puolustusministerit, Yhdysvaltain ul­koministeri
(valtiosihteeri) Herter esitti asiallisesti puhuen,
vaikka diplomaattisin sanakääntein, uhkavaatimuksen Rans­kalle
ja siinä ohessa myös toisille itsenäisyytensä rippeistä
kiinnipitäville jäsenmaille, että iiiiden täytyy hyväksyä
Washingtonin saneleman ''täydellisentämisen" itsenäisyyten­sä
hinnalla, tai muussa tapauksessa paha perii.
Vaikka tässä yhteydessä puhutaan vain Ranskan ja Yh­dysvaltain
välisestä kiistasta — mikä tosin huipentaa koko
kysymyksen yleisön nähtäväksi — niin tosiasia on, että mr.
Herterin varoitus oli tarkoitettu kaikille muille jäsenvälloil-ie.
Mikään salaisuus ei ole, että NATO-liiton muut jäsen­maat
ovat jo pitkän aikaa esittäneet vaatimattomia toivo­muksia
siitä, että niiden edustajain kanssa "neuvoteltaisiin"
ennen tärkeiden päätösten ja ratkaisujen tekoa. Toiset jäsen­maat
ovat ilmaisseet toivomuksia, että NATO-liitosta pitäisi
tulla jotenkin jokin muu kuin pelkkä sotaliitto. Canadan
edustajat, jotka NATO-liiton neuvoston Pariisin kokouksessa
ovat korostaneet, että ainoastaan Canada ja Yhdysvallat on ;
tähän mennessä täyttänyt NATÖrlle annetut stioumukset,
ovat kuitenkin lausuneet myös hurskaita toivomuksia, että
pienemmillekin, jäsenmaille "ilmoitettaisiin etukäteen", mitä
kulloinkin on tekeillä.
Kaikkeen tähän on Yhdysvaltain korkein sötajohto sa­nonut
yksinkertaisesti "Ei". Pienemmät jäsenvallat eivät
ole tosin suuremmin rimpuilleet, vaan ovat tarponeet toivo­muksiaan
vikisten Pentagonin määräysten mukaisessa tah­dissa.
Mutta Ranska on kerta kaikkiaan kieltäytynyt hyväk­symästä
ns. täydiellistyttämisen nimissä itseniääräämisoikeu-tensa
menettämistä. Washingtonin vaatimalla "täydellistyt-tämisohjelm.
alla" tarkoitetaan teoriassa sitä, että kukin liitto­lainen
antaa osansa NATO-liiton hyväksi ja niin siitä muo­dostuu
"täydellisyys" — mitä. yhdysvaltalaiset, ja vain yh­dysvaltalaiset
kenraalit .komehtavat.
Mutta Ranska\on mennyt vatsarinnassa askeleen pitem­mälle
— suusanallisista valitteluista visseihin tekoihin. Vaik­ka
NATO-suunnitelmat vuodelta 1952 edellyttivät, että Rans­kan
pitää varata amerikkalaisten NATO-kenraalien komen­nettavaksi
12 divisionaa ranskalaisia sotilaita — Pariisi ei ole
.antanut kunnolleen kahtakaan. divisionaa. Yhteen aikaan
NATO-päälliköllä oli jo visi divisionaa ranskalaisia sotilaita,
mutta sittemmin on Ranska vähentänyt sen kahteen divisio-naan.
Ranska on kieltäytynyt antamasta sotalaivastoaan
"täydellistyttämisen" nimissä NATO:n, amerikkalaispäällik-köjen
komennettavaksi edes sodankaan olosuhteissa; Rans­kan
ilmavoimia ei ole liioin alistetty "täydellistyttämisen"
nimissä amerikkalaisten' komentoon. Ja kaiken kukkuraksi
Ranska ilmoitti, ettei amerikkalaisia atomiaseita saa sijoittaa
Ranskaan, jos ei niitä anneta Ranskan kontrolliin ^ ja niin
pnparasta'aikaa käynnissä amerikkalaisten ilmavoimien pois
kuljetus Ranskaan perustetuista lentötukiasemista.
=;• *
. Kaiken tämän johdosta Yhdysvaltain asevoimien yhtei­sen
yleisesikunnan puheenjohtaja, kenraali Nathan Twinin-gin
kerrotaan ärsyttäneen ranskalaisia sanomalla jossain
NATO:n äskettäisessä suljctu.ssa tilai.suude.s.sa että "Ranska
laahustaa vaarallisesti". Tästä'johtuu valtiosihteeri Herterin
diplomaattinen uhkailu siitä, että Yhdysvallat voi jättää eu­rooppalaiset
liittolaisensa omaan soosiinsa. Tästä johtuu
NATO-liiton amerikkalaisen, päällikön, kenraali Lauris Nors-tadin
vilauttelemat eroamisuhkailut.
Tällaista vanhuudentautia tämä kymmenvuotias NATO
siis' potee. Sen opetuksena on, että kaikki sotilasluontoiset
liitot — mitkä tähtäävlit pulmakysymysten ratkaisuun ase^
voifnien avulla — pitäi.si^ jyarkaa yleisen ja täydellisen_jiseis-tai-
iisumisen perusteella? Canadan edustajiston pitäisi olla
etunenässä vaatimassa tällaista t(^ellista-- ratkaisua, sillä
k';ko meidän maamme-itsenäi.syyttä uhkaa ja se rajan etelä-pu
>lolta tuleva "läydellistyttämisvaatimus",' minkä nimissä
Canada on menettänyt jo kontrollin ilmavoimistaan, sekä
kohtroUin sodan tai rauhan päätöksen teosta (jos joku NA-TO-
mäa joutuu syystä tai toisesta Euroopassa'sotaan, me
olemme NATO-liiton sopimukseh mukaan automaattisesti
sodassa?) Canadaan tyrkytetään amerikkalaista ohjusromua
ja amerikkalaisia ydinaseita, vaikka valtava enemmistö ca-nadalaisista
vastustaa koko hommaa sillä perusteella, että ne
vaarantavat sekä kansallista olemassaoloammeettä maamme
itsemääräämisoikeutta. ' , '
' Pääministeri Diefenbaker on monesti korostanut, että
Canadan ulkopolitiikan keskipisteenä seuraavien kuukausien
,^aikäna on aseistariisumissopimuksen tavoittelu. Tl^aKan ter-"
iYehdittäväänpäämääräänrei tietenkään päästä.mink
liiton paikkaamisen aVulla, kuten sitä asiaa' ei mitenkään
auteta silläkään, että annetaan sijoittaa amprikkölaisia ydin­aseita
maamme kamaralle.
I\^aamme etu, kuten yleisen aseistariisumisen ja .maail­man
rauhan .snilymihonkin'vaatii slisvallan jotakin inuuta,
YLEISÖN
KIRit
NIISTÄ/'SAIRAiSTA ^
AUTOISTA" SANANEN
Silloin kun meidän virkamiehem-me
rupeavat puhumaan "sairaista
autoista" voimme olla varmoja sii­tä,
että uusia autoja on .jäänyt myy­mättä.
Juuri niin tapahtui viimeisen so­dan
edellä. Silloin puhuttiin mm.
että kahden pyörän jarrut ovat vaa^
rallisia, että ne on poistettava mei­dän
maanteiltämme ihmisten turval-lisuudentähden.
Mutta sitten kun
sötä syttyi ja autoista tuli puiute,
niin-ne eivät kaiketi enää olleetkaan
vaarallisia? ^
Tosiasia tietenkin on, että meillä
on aivan luan paljon autokolareita,
mutta ne eivat johdu niinkään pair
joa vanhoista eli "sairaista" autois­ta,
joista nyt puhutaan. Todellisek-si
vaaraksi ovat tulleet ne pyörien
Neuvostoliiton
esonih
istön
öd an
päällä olevat hyvaa kokoa istuma-huonetta
muistuttavat hirmut jotka
kulkevat yli 100 mailin tuntinopeu­della.
Olen nähnyt kymmeniä autokola­reita
ja voinen kokemusteni perus­teella
sanoa, että 95 prosenttia niis­tä
on ollut uusia tai melko uusia au­toja,
joiden pitäisi olla inekaanisesti
lOO^prosenttisesti kunnossa. Kaiken
lisäksi maantiepoliisit tarkastelevat
aiiitoja ja mikäli niissä vikoja on
ne on korjattava viivyttelemättä.
Tarkastamatta jääneistä autoista on
taas vaikea.sanoa ovatko ne "tervei­tä"
vaiko "sairaita"? — I. S.
Syksyiset haavanlehdet säilyttävät
värinsä eivätkä rypisty, jos nc silite-cään
raudalla ennenkuin ne kuivu­vat.
--Moskova. : — xNeuvostolehdt^
savy kylmän .sodan Jatkajia ::koh-taan
; on yleensä ollut < enemmän
-Ivallinen kuin:;IiäIyttävä;::poikkeiik-r
sena ehkä:.'; suhtautuminen Länsl-
Saksaaii.:" Ateneum voitaisiin jo
. tayttaa niillä karikatyyreillä^ joita
. on julkaistu kylmän ^ sodan van-i.
hulisesta, joka luistelee jos minkä­laisissa
aselasteissa yhä railoutu-valia
jaalia ja auringon armotta
porottaessa. Pidättyväisyydessään ja
Iiilpeydessaan neuvostolehdistö seu­raa
pääministeri Hrushtshevin ke­hoitusta,
joka tletenkitT oli osoi­tettu
koko maailmalle, että nyky­tilanteessa
on väitettävä kaikkea,
mika häiritsisi kansainvälistä lä­hentymistä
^ja pitkittäisi kylmän
sodan ilmapiiriä.
KAKSI PUHETTA
Mutta muutamiin lännessä tapah­tuneisiin
tämän periaatteen rikko­muksiin
puututaan myös vakavasti.
Kaksi tällaista painavampaa .artik­kelia
on aitieuttanut toisaalta Eng­lannin
puolustusministeri VVatkinso-nin
ja toisaalta "Jnidysvaltaln enti-sen
ulkoministeri Dean Atehe.sqnin
esiintymisen. Viimemainitussa yh­teydessä
Literaturnaja Gazeta, joka
asiaan kiinnittää huomiota, on myös
käyttänyt tilaisuutta paljastaakseen
hieman kylmän sodan kulissien ta-
.iaista maailmaa.
P VI o 1 u s tusminisleri Watkinsonin
Guildhall-puhc on elikä lukijoillp
tuttu, joten .siitä ei kannata palaut­taa
mieliin muuta kuin että Watkin-son
siinä piti tärkeänä varustelun.
ARVATKAAPA.
k e n e l l ä oli eniten lystiä pidoissa.
asian ja Afrikan maat
odottayat apua eikä sanoja
Lontoo. — Afrikan ja Aasian i
kansat haluavat realistisia todis­tuksia
siitä, että USAn ulkopolitii­kassa
: on tapahtunut muutos ja
koetinkivcksi joutuu tällöin välit­tömästi
USAn ulkomainen talou­dellinen
apu alikehittyneille
maille", kirjoittaa englantilainen
Ec,onomist-Iehti presidentti Eisen-howerin
parhaillaan käynnissä o-levän,
maailmanmatkan johdosta.
Matkan kulminaatiokohtana on
Intia, joka odottaa, pystyykö ja
halauako USA antaa: muutakin a-pua
kuin sanoja? Lehden mie­lestä
USAn mahdollisuudet avun­antoon
ovat minimaaliset ellei va-rustelumcnoi.
ssa suroitcta:jyrkkiä
- supistuksia. Tämä kjoskcc myös:
Länsi-Euroopan maiden mahdol­lisuuksia
avunantoon. ;
Lehti toteaa, että Intia on .saanut
USAlta kahden, viimeisen vuoden
aikana taloudellista apua 195 mil­joonaa
dollaria, millä on ostettu
pääasia.ssa amerikkalaista ylijäämän
vehnää. USAn ulkomaisen avun ra^
hastossa: on tällä hetkellä SOOrmil-joonaa
dollaria, mistä: Intialla .on
.mahdollisuus saada noin -125 miljoo-
_naa dollaria. ^
Mutta nämä ovat murusia siihen
verrattuna^;.mitä maa todella odot-
-taa: Intia tarvitsee yksin kolmat-^
ta . 5-vuotissuunnitelmaansa. var-
';tcn-noin.miljardi dollaria:vuodes'::
::sa eli yhteensä 5 miljardia dolla-'
ria.
vL Presidentti Eiscnhovver on .aikai-muttei
mitään ponnisteluja pa-'.
hasti rakoilemassa olevien so-taliittojen/
lujittamiseksi ja nii­den
iän jatkamiseksi kieinole-koisella
tavalla. Tosiasia ni-
.mitfäin on, että sotaliitot eivät
vastaa enää-tarkoitustaan, edes
sanan: vanhana i ka isossa merki­tyksessä.
Mitään kansallista
pelastiista ei löydy sotaliitoista
silloiii: kun ,sodan rpuhkeamineh
voi;merkitäi;koko: ihmiskunnan
1 uhoili iiinista.
semmin yrittänyt supistaa ulkomai­sen
avun varoja, mutta miMittanut
sittemmin mieltään. Nyt USAn
kongressi On puolestaan tehostanut
vaatimuksia ulkomaisen avun supis­tamiseksi.
Tätä supistamisvaatimus-ta
on perusteltu sillä, että vajaus
USAn maksutaseessa on paisunut.
Tänä vuonna sc on noin 4,5 miljar
dia- dollaria. Suurien varustelumei
nojcn vuoksi USA ei pysty saamaan
edes omaa budjettiaan tasapainoon
ja valtion velka kasvaa niinikään
jatkuvasti.
USAn osalta : ainoa mahdolli­suus
tilanteen keventämiseen on
varustelumenojen supi.stamincn.
USAssa vaaditaan, että sen cur
rooppalaistcn liittolaisten: on
myös osallistuttava .alikehitlyncl-dcn
maiden taloudclli.sccn avusta­miseen.
Mutta tähän nekään ei­vät
pysty, elleivät, supistavarustc-r
lumcnojaan. Ellei tästä noidan­kehästä
päästä ulos,- jäävät presi­dentin
matkan tulokset pelkän tUr:
ristin .ottamien;, matkakuvien ar­voisiksi.
USAn aseapu ja sanat ei-
.vät-enää tehoa Afrikan ja Aasian :
kans.oihin, joille erikoisesti Neur-
:: vostoliiton: suurisuuntainen ja i l ­man
ehtoja tapahtunut apu on
-muodostunut merkittäväksi, teki-,
jaksi.
nimenomaan , atomlasevarustelun - te­hostettua
•,j£(tkamlsta: ja
toimlntavalmeuden - lisäämistä me­rentakaisilla
alueilla.
Kenraaliluutnantti -Platonovi joka
Pravdassa slta arvosteli; • huomautti,
että ensi katsannolta ei puheessa
näyttänyt olevan mitään erikoista.
8e ei myöiskaan ollut mikaan avoin
kehoitus sotaan. Jos sen olisi pitä­nyt
Joku vähäpätöisempi kapitalisti­senkaan
politiikko kuin tässä ase-mas;
a toimiva Englannin hallituk­sen
Jäsen, ei siihen olisi kannattanut
kiinnittää huomiota. Mutta ei voida
sivuuttaa sellaista tapausta, etta
Englannin puolustusministeri vaatii
kylmän sodan Ja asevarustelun Jat­kamista,
etta han pyytää tiikikohtien
Ja hyokkäysUittoJen vahvistamista
Ja harjoittaa atomiaseilla pelottelua.
Se on kaikki täydessä ristiriidassa
niiden kansainyälisteri pyrkimysten
kanssa, Joihin Englannin, Yhdysval­tain
ja Ne^uvostoliiton hallitukset
ovat osallistuneet kylmän sodan lo­pettamiseksi,
kansainvälisen jänni­tyksen
lieventämiseksi ja täydellisen
assistarllsumlsen toteuttamiseksi.
Pravdan kirjoittaja asettaa minis­teri
Watkln£onin esiintymisen kyl­mää
sotaa jatkamaan pyrkivien kan­sainvälisten
vehkeilyjen yhteyteen Ja
viftföä erikoisesti brittiläisen minis­terin
keskusteluihin Länsi-Saksan
puolustusministeri Straussin kanssa.
Näissä keskusteluissa ei ole puhuttu
vähemmästä kiiln suunnitelmasta .va­rustaa
Länsi-Saksan armeija uusim­milla
brittiläisillä ydinaseilla.
Samaan aikaan kiinnittää Neuvos­toliiton
toinen päälehti Izvestija huo­miota
Länsi-Saksan kasvaviin bud­jettivaikeuksiin.
Joita tämän kehuttu
taloudellinen ihme ei näytä kykene­vän
estämään. Ja huomattava osuus
näissä valkeuksissa on juuri äsken
mainitulla ministeri Strau-ssllla. Jon­ka
Johtama hallinnon haara nielee
neljännen osan budjetin menopuo­lesta
julkisestikin ja todell^isuudessa,
eräitten sivillimenojen nimikkeillä,
vielä enemmän.
Dean Acheson ei ole ainoastaan
tunnettu Trumanin entLsenä ulkomi­nisterinä
Ja huomattavana washing-tonilaisena
lakimlehenä. Hänellä on
ollut Ja on jatkuvasti myös tehtäviä,
jotka, tekevät hänen nykyisenkin
esiintymisensä kylmän sodan puoles­ta
hyvin mielenkiintoiseksi, arvelee
Literaturnaja Gazetan kirjoittaja.
Acheson on neljäkymmentä vuotta
kuulunut lakiasiaintoimisto Coying-ton
ja Burlingiin. Kuului sinne en­nen
ulkoministerikauttaan, ja on
siellä jatkanut sen jälkeen.
ISÄNiSÄT JA RENGIT
Tämä asianajotoimisto, joka var­sin
vähän puuhaa tavallisissa laki­asioissa,
On samaa maata kuin toinen
tunnettu .toimisto Sullivan ja Crom-wcll.
Johon DuUesin nimi aikanaan
yhdistettiin. Näiden toimistojen teh­tävää
luonnehtivat amerikkalaiset
Englannin parlamentaarisesta käy­tännöstä
saadulla sanalla "lobbying".
jolla aikanaan tarkoitettiin aanten
keräilyä parlamentin eteisessä, mutta
johon nykyään sisältyy kaikenlaisten
poliittisten tehtävien suorittaminen
asiakkaan laskuun; Ja ketkä sitten
ovat. naiden toimistojen asiakkaat?
Covington ja Burlingin,- Dean - Ache-sonln
toimistojen takana? ovat Mor­ganit
ja: sen työkenttänä demckraat-::
, tinen puolue. Sullivan ja: CrpmwelT
Iin: takana taas ovat Rockefellerit ja
työkenttänä republikaaninen puolue.
Mutta flnansslpäaoman salaiset.yh-teydet
eivat kulje nain mutkatto­masti.
-JTaikka Covington ja Burling
-työskentelevät Morganien laskuun el
se silti merkitse, etta se~ ei tyosken-:
telisi myös Rockefellerien antamissa
tehtävissä. Tassa' yhteydessä -on
syytä, kiinnittää huomiota viimemai­nittujen
kanssa pitkäaikaisessa yh­teistyössä
olevaan kuuluisaan Schroe-derlen
pankkiiritirmaan.. Sen keskei­sen
osuuden tuntevat kaikki Hitlerin
liikkeen ja toisen maailmansodan
esihistoriaan perehtyneet henkilöt.
Schroederit hankkivat natsipuolueen
ja natsivaltakunnan tarvitsemat ra­hat.
Hitler on hävinnyt, pankkiiri-firma
Schroeder ei;
Dean Acheson ei kuulu Schroede-rlen
liikkeeseen. Mutta hänen yhtiö­kumppaninsa
Covington Ja Burlin-glssa
John Laylln toimii myös Joh­tajana
Schroederilla. Eräs Sullivan
Ja Cromwellin Johtaja, vähemmän
tunnettu Norris Darrel. on myös Joh­tajana
Schrosderien pankkiiriliik­keessä,
.vjohn Poster Dullesiei-toimi-:
nutSchroederieniliikkeessä, emutta'
kylläkin hänen veljensä: AllenrDulles.
Schroederit panevat panoksensavmo-lemmille
hevosille,: demokraateille Ja
republikaaneille.. He.«lvät - voi karsia
vaalitappiota: Schroederhi pankkii­riliikkeessä
ei lopettanut ulkopoliit^-
tista toimintaansa Hitlerin katoami­sen
mukana. Se jatkoi i-ponnistuk-siaan
entiseen suuntaan uusilla-mie­hillä.
Dean Achesonin. suulla, sanot­tuna
nama ponnistukset merkitsivät
Lansi-Salcsan Varustautumisen edis­tämistä,
sotilaallisen atomiteollisuu-dep
aloittamista siellä ja Neuvostolii­ton
vastaisen luttokunnan kaikin­puolista
vahvistamista. Siksi Acheso­nin
esiintyminen kylmän sodan puo­lesta
nyt onkin herättänyt eniten
vastakaikua Bonnissa, missä Schroe-dsrien
vanhat liittolaiset toimivat.
Julkisesti ilmaisematonta mielihyvää
se on herättänyt Morganeissa ja
Rooiefellereissä — Nelson Rockefsl-ler
on ehkä lausunut asiasta mieli­piteensä
—, joitten sijoitukset atomi-varustsluun
ovat suunnattomat. Siel­tä
käsin ja siitä syystä johdetaan
ponnistuksia kylmän sodan Jatkami­seksi.
,,. iiiiiiife
tYBMYYDELLXKIN ON E R J O A ' ,;
—i Tuo Tolppala'Oatu kerto sök-*
neesa määneellä viikolla; koukku-vehkeellä:
kynunenkilösehihoavvim;;
mätkäkke':n , — on' siitä keetoUe
peässynnä . . . - ' ,
— Jaa . ' . . mutta minulle hän ker­toi
sen painaneen ^ kolmetoista> kiloa
— mitäs hän sellaisella pi^ieella
meinasi?
. — Ee käet se ehkä liemuuta mee-nanna,
kuj jotta pastori on näessä::
kalastusasioessa sen kolomisen kiKi:
loo minnuu tyhmemp . . .
MIKSI NOAK EI ONKINUT
' Uskontotunnilla on pohe veden-.
paisumuksosta ja oppilas kertoo. :
— Noakin aika: kävi arkissa hy­vin
pitkäksi. Hän eivvoinut metsäs­tää
eikä kalastaakaan . . . '-.^Pim
— No miksei hän voinuit kalasr
taa? kysyy opettaja. ^ :
— Kun hänellä ei ollut kuin kakr'
- i kasteriiatoa j ä ne piti säästää, et­teivät
olisi kuolleet sukupuuttoon.
NYKYAIKAISTA^
I;ä: -— Annöitko Tuulalle^ien kir-.:
Jari "Mitä jokaisen nuoren tytön
tulee tietää?"
Äiti: — Aannoin. Ja njrt hän on
juuri kirjoittamassa tekijälle kirjot­ta,
missä ehdottaa sihen lisättäväksi
kolme uutta lukua.
Aioitunko Roosevelt muiluttaa Ift^Ö?
USA:ii RIKKAAT
AIKOIVAT RYÖSTÄÄ
Joulumarkkinoille ilmestyi rajan
eteläpuolella Comelius Vanderbilt
Jr:n kirjoittama kirja, missä sano­taan,
että lipporikkaat amerikalais-piirit
salavehkeilivät presidentti
Franklin D. Rooseveltin vaaratto­maksi
tekemiseksi v. 1940.
Vaikka poliisiviranomaiset sano­vat
olleensa "tietämättömiä" tästä
salavehkeilystä, niin tämä kirja ja
siinä tehdyt paljastukset ovat saa­neet
suurta huomiota nimenomaan
siksi kun sen kirjoittaja mr. Van­derbilt'lukeutuu
itsekin erääseen iip-porikkaaseen
perheeseen, ja kun
hän sanoo itse o:a'listun»ensa tähän
Suurelle Rahalle ominaiseen terro-ristiluontoiseen
salavehkeilyyn.
Me emme ole valitettavasti saa­neet
tilaisuutta lukea tätä kirjani.
Emme liioin halua panna omaa puu
merkkiämme mr. Vanderbiltin pal­jastuksen
puolesta tai sitä vastaan.
Sikäi kerromme asiatarkasti, hieman
lyhentäen mitä .AP:n uutistiedossa
marraskuun 30 pnä tästä tapahtu­masta
sanottiin:
.Tänään julkaistavassa muis­telmateoksessa
mr. Vanderbilt sa­noo,
että rikkaat teollisuusmiehet ja
muut. jotka kokoontuivat hienojen
ruokapöytien ääressä New Yorkis-
:a. Newportissa ja Washingtonissa
saUivehkeiiivät siinä mielessä, että
saisivat 'sen miehen' voimakeinoin
pois Valkoisesta talosta.
Minä käytän salaa "salavehkeili­vät'
kirjoittaa mr. Vanderbilt. Minä
puhun todella salavehkeilystä — va­kaasta,
kaukana keskustelun alla ol­leesta
suunnitelmasta — sanoisinko
—.presidentin kaappaamiseksi (cap-ture).
Osanottomotyvina, sanoo mr. Van­derbilt,
oli y r i ^ » estää mr. Roose­velt
sekaantumasnt sotakriisin ke­hittymisestä
johtuv^i suurten voit­tojen
saantimahdoUi^ksiin.
Mr, Vanderbilt, kirjailija, joka it-
:ekin kuuluu rikkaaseen perhee­seen,
sanoo itsekin osallistuneensa
Rooseveltyastaisen finanssiryhmän
ke kusteluun, mikä "tarkoitti täyt­tä
totta".
Minä kuulin siellä ja täällä osa
kerralla juttuja, jotka sopivat yh­teen
' sanoo kirjoittaja, ja tulin lo­pulta
siihen lopputulokseen, että to­dellinen
lalavehkejly oli käynnissä.
Hän sanoo, että eräät tähän ryh­mään
kuuluneista kokoontuivat ker­ran
hänen äitinsä kotona.
Mutta Vanderbilt sanoo, ettei
suuinnitelmasta tullut mitään sen ta­kia
kun hän sai vihjata heille, että
Autojen numerolaatat
myytäväksi Ontariossa
tammikuun 4 piiä
Toronto. — Autojen numerolaa­tat
Ontariossa . aseteatan myytä­väksi
ihaanantaina, tammikuun 4
pnä tiedoitti transporttiministeri
Yaremko joku päivä sitten. Nu­merolaatat
on kaikki uusittava
maaliskuun 10 päivään mennessä.
mr. Roosevelt ja FBI olivat tietoisia
heidän aikeistaan.
FBI ei lausunut asiasta mitään
s-^n pai"emmin, puoleen kuin toiseen­kaan,
mutta salaisen palvelun pää­ni
ies, U. E. Baughman, jonka tehtä­vä
oli presidentin suojeleminen, sa­noo
kuitenkin, ettei hän ole koskaan
kuullut tästä vehkeilystä.
M u istelmatepksessaan "Man pf
The World: My Life On Fiye Coa-tinents"
(Maailman mies: Elämäni
viidellä mantereella) mr. Vander­bilt
kirjoittaa:
"Tarkoituksena oli painna voi­maan
lujat esteet maan hyväksi;
pidättää tämä diktaattori, tämä
mielipuoli — luonnollisesti hyvin
bjoidetttina; hyvin kohdeltuna^^
mutta hyvin vartioituna —; samal­la
kun järkevut ihmiset järjesti­vät
poikkeustilakontrollilait j a :
pelastavat Amerikan."
Hän sanoo tiedbittaneensa tästä
vehkeilystä valtiolliselle poliisille jä
sai sitten luvan jonkun ystävä^M,
armeijan kuuluvan miehen kautta •
ilmoittaa "salahankkeeseen osallisf
toneille", että aisa oli tiedossa.
Mr. Vanäerbilt sieiittää, että täniä
salajuoni kehittyi vuonna 1940 pi- •
dettyjen vaalien jälkeen jolloin mr.
Roorevelt valittiin kolmanneksi vir­kakaudeksi
presidentiksi, jä jolloin
hänen vihamiehensä, jotka pitivät
Rooseveltia oman rikkaan luokkan--.
sa ja vanhan kapitalistisuunnan pet­turina,
"olivat valmiina keskustele-,
maan vallankumouksesta";
3,000 vallankumouk­sellista
taistelee
Paraguayssa
Buenos Aires. — Vähintäin 3 000
vallanklimoukscllistai:, j
kosna on useita,,joilla on automaat­tiset
aseet, ovat ryhtyneet täällä
vastustamaan hallittikseni joukkoja.-
Parana-joelta kuuluu kuitenkin
aniharva laukaus, vaikka sesijaitsec
Paraguayn ja Argentinan rajalla:ja
on lähellä sitä paikkaa missä ryh­dyttiin
taistelemaan viime lauantai-^,
na.
Kapinallisten johtajana väitetään
toimineen entisen Central pankin
presidcrttti Epifanio Mendez Piel­tä^,
joka aikaisemmin tunnettiin
johtavana miehenä hallituspuoluees:
sa kunnes Alfredo, Stroessner sai
littlliUikseiiiJU käsiinsä viiunnu 1954.
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Nimettömälle" ystävälle
Raamatussa opelelaani että autu­aita
ovat rauhantekijät ja me puo­lestamme
haluamme saada tällaisen
autuuden. ••: .
Meidän micUossämme ci ole ai­noastaan
"rauhanteko" kansakun­tien
välillä, mikä sellaisenaan : on
cydämenasiamme, kuten tiedetään.
Sen lisäksi meitä kiinnostaa rauhan­teko
kaikkien tavallisten virtasten
keskuudessa sen yksinkertaisen: kä­sityskannan
mukaan, että "laiha so­vinto
on lihavaa riitaa parempi".
„ Jlelppo on riitaa ja toraa lietsoa,
multa rauhanteko näyttää olevan
melko visaista, hommana, joskin on
todettava^^että rauhantekijät tule-vat-
loptiksi voittamaan.
Rauhanteon yhtenä perusedelly­tyksenä
on väärinkäsitysten ja epä­luulojen
/poistaminen: ja tässä jos
missään, pätee vanha suomalainen
viisaus: ."Puhumalla asiat paraner
vat".
No niin, kuten toisinaan sattuu,
lehtemme konttoriin tuli päivänä
muutamana muun postin mukana
Montrealista lähetetty koneella kir­joitettu,
nimetön kirje »jonka lähetr
täjän kanssa haluamme: päästä pa­rempaan
yhteisymmärrykseen.
On valitettavaa, että asianomai­nen
ci ole pannut nimeään ja osoi­tettaan:
kirjeeseensä, että voisimme
jossakin sopivassa tilaisuudessa jat­kaa
keskustelua vaikkapa kahden
kerken. Vaikka tapamme ei ole­kaan
nimettömiin kirjeisiin kajota,
niin teemme nyt jälleen poikkeuk­sen,
siinä sanotaan:
"Pyydän teitä kunnioittavasti-jul;
kaisemaan tietoja aina pienien väli-aikojoh
kuliiillua Vonlijällä voinuis-saaolcv^
ista kaikkien ammattialojen
palkoista ja työolosuhteista, että
mekin . . . täällä lännellä ja muual­la
saisimme todellisia tietoja Venä­jällä
olevista työolosuhteista ja pal­koista
ja ihmisten hyvinvoinnista
. . Että voisimme tehdä henkilö­kohtaisia
vertailuja alempipalkkais-ten
ihmisten- kohdalta Venäjällä ja
muissa kommunistisissa maissa ja
myös näissä kapitalistimaissa .
Jos tätä palvelusta ette tee, niin tei­dän
lehtenne on vain sumun heittä­jä
. . . Lehtenne lukija."
^ Emme valitettavasti pysty anta­maan
iivcrrattavissa-^olevia tietoja
"huönOmpituloisten^vi kohdalta, sjilä
Neuvostoliitossa ei ole lainkaan
työttömiä; • kuten qnkapitalistimaisr
sa, ja työttömien efämä ei ole mis­sään
häävi.
Muttta .työssäolevien kohdalta
myönnämmenyt kuten on myönnet­ty
lehtemme palstoilla kaiken aikaa,
että keskinkertainen palkkataso
ammattimiesten keskuudessa on
Pohjois-Amerikassavielä toistaisek­si
:kol'keam'pi kuin esim. Neuvosto'
liitossa. '
Ainoa mitä olemme täs£ä yhtey­dessä
sanoneet; on se. että Neuvosto­liiton
työläisten palkkataso nousee
paljon : nopeammin kuin. Pohjois-A-merikan
työläisten, ja että jos tätä
menoa jatkuu, kuten näkyy, NCUVO.S-toliiton
työläisillä on 10 tai 15 vuo­den
kuluittiia maailman korkein
elintaso ja maailman lyhyin työ­päivä.
,
Ottakaamme toinen vertauskohde:
Kuka meistä t ietää, 'kuinka paljon
nousevat realitulomme. seuraavan-6
vuoden aikäiia Kuka meistä Voi ol­la
edes varma siitä, että meillä on
työmaa 6 vuoden kuluttua? Ja ku­ka
meistä voi etukäteen sanoa, että
kuuden vuoden kuluttua on kaikilla
työläisillä korkeintaan 7 tunnin työ­päivä
ja 30 tunnin työviikko?
Tällaisista etuisuuksista nauttivat
jotkut ammattimiehet jo nyt kapita­listimaissa.
Mutta aiyaii varmaa on,
että kuuden vuoden kuluttua meil­lä
täällä kapitalistimaailmassa ei ole
läheskään kaikilla työläisllä 30-tun-tista
työviikkoa.
Jouri työpäivän ja -viikon-lyhen:
tämistä koskeva päätös on Neuvos­toliitossa
tärkeä etappi sen maan kc:
hityksessä. Se .merkitsee, e t t ä ny;
kyisen seitsenvuotissuunnitelman
kahden ensimmäisen vuoden aikana
siirrytään koko Neuvostoliitossa ly­hennettyyn
työaikaan. Samanaikai-sosti
työläisten palkat nousev.it
työajan .lyhenemisestä:, huolimatta,
erikoisen korotuksen ollessa alem­pien
palkkaluokkien pidkkojennpu-sussar_
. : ' -
^ Kun seitsenvuotissuunnitelmaa
tavoitteena on'nostaa 270—350-rijp-lan.
kuukäusipälkatv"pienimmät röjtä
criintyyv,'500---60p ruplaan ?'kuukau^
dessa, niin heidän kohdaltaan palk­kataso,
nousee jo 1062 mennessä
400—450, ruplaan. ^ ^., ' ' .
Viime jä täha vuonna albitettiih
työläisten, siirtyminen 7 tunnin: työ-:
päiväah hiilin, musta^• ja väiimctälli-kemial
1 isossa . fj a sementtiteoUisuu-dessa:
sekä. rautabetonirakenteissa
ja suolakaivoksissa sekä 6 tonnin
työpäivään näidenalojeny maanalai­sissa
töissä. Vielä tämän vuoden
aikana on tarkoitus suorittaa tar­peelliset
valmistelut lyhennettyyn
työaikaan :siirtymisessä;koneraken-nus-,
m-jtalli-, nafta- ja kaasuteolli-
£ uudessa.
Ensi vuonna päättyy hiili- ja kai-vo.
steollisuudessa siirtyminen ; sekä
työläisten että-toimitsijain osalta:,?
tunninv työpäivään; maanpäällisissä
ja 6 tunnin työpäivään maanalaisis-iia
loissa. V. 1902 yk^islolään 7 lurt-nin
työpäivän 40 tunnin työviikot
ja 1964 siirrytään maanalaisissa ja
vaarallisissa töissä 30 tunnin tyo^
viikkoon ja 6 tunnin työpäiviin. - -
Teollisuudessa tapahtuu siirtymi-;
nen lyhennettyyn työpäivään poh-;;
joisessa, Kauko idän- Siperian, Ura­lin
Kasakstanin, Moskovan kaupun^ s
gin, Moskovan alueen, Leningradin
kaiipunkin ja -alueen sekä Ivanovin
alueen talouspiirissä tämän vuoden
viimeisestä neljänneksestä ensi vuo­den
vastaavaan neljännekseen men­nessä
sekä mudssa talouspiireissä
ensi vuoden kolmannen ja viimeisen .
neljänneksen aikana.
Kaikesta tästä huolimalta Neu­vostoliiton
työläisillä on tiedossa,
että heidän realipalkkansa tulee ko-!
hoamaan tämän 7rvuotissunnitelman ;
aikana 40-prosenttisesti — että
pientuloisten palkat:!kohoavat sitä­kin
enemmän, ja että maanviljeii-jäin
tulot lisääntyvät vastaavasti.
Tällainen on yleinen" kehityssuun­ta'maa
:sa| missä muutama vuosi­kymmen
sitten oli maailman yksi
alhaisin elintaso. Tällaista on so­sialistinen
suunnitelmatalous.
Kas "tässä, önkin^ perusta "sosialis-tisen.
ja kapitalistisen maailmanosan
väliselle rauhanomaiselle kilpailulle;
siitä kumpi järjestelmä voi antaa
;paremman'elämän'ja. toimeentulon;
kansalleen. - Niistä asioista, ei kan­nata
kiihkoilla puoleen tai.toisean
sillä lähivuodet tulevat osoittamaan •
miten kilpailus-a käy.
Kapitalistisella maailmanosalla
täällä Pohjois Amerikassa on vielä
melkoinen etumatka. Mutta mitek'
on asia;noin kuuden.vuoden kulut-:*
tua? Käytäntö todistaa sen parem-"
min kuin mitkään puheet ja vfiit?
teet. Voisii^meko siis nimetön ys­tävämme
» sdpia siitäi' että jäämme.,
odottamaanjtämän^^ilpailun tulosta;:
— ja olisimme keskenämme rauhan-,
omaisissa ja ystävällisissä suhteissa ^
kaikissa muissa asioissa, missS. p - -
lemme entuudestaan yksimielisiä?'
• 5 —- Känsiikoura. •