1959-12-19-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 19 p. — Saturday, Dee. 19, 1959 iYA P A U S (|ÄEiBT¥)v~ «.Independent. Labor Gvgan of. Finnish Cariadians. Es-taujlshed- Nov. 6, 1917. Authorlzed aa 'seeond class mail by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice weekly: Tuesdays, vTl^lursdays<and Saturdays byiVapaus: Publishing Company Ltd.>-at 100-102 • Eam St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephönes:Bug. Office OS. 4-4264;; Editorial Office OS. 4-4265.iMaBager: E Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address:rBox 69, Sudbury, Ontario. Advertlslng Tatessupon- appllcatlon; lYanslatlon' free of charge. .TILAUSHINNAT: Canadassa; 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 ' 3 kk. 2.50 yhdysvalloissa: 1 vk 9 00 6 kk. 4 80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 K3nnmenenvuotias "vanhus" Tähdenlentoja,- kirkkaitakin^ sellaisia, on monenlaisia. Toiset, joilla on todella,: jotakm: annettavaa, loistavat kauan aikaa. Mutta ne, mitkä on tehty petollisesta "katinkullasta", leimahtavat vain. kerran ja sammuvat sitten omaan m.itättö-myyteensä. " * , Tällainen "katinkullasta" valmistettu lentotähti oli ilmeisesti Washingtonin sanelun mukaan muodostettu ja -toi- -miva NATO-liitto, joka kymmenvuotiaana lapsosena näyttää nyt kuolinkamppailua lähentelevältä vanhukselta. Sotahit-tojen ja varustelukilpailujen jatkamisen asemesta pysyvää -iauhaa_ja_läy-de^ista_aseistar^iisumista-^vaati^a—maailman. yleinen mielipide vaikuttaa jo NATO-liitonkin korkeimmalla huipulla. Maailiriain jännitystilanteen huojeneminen, "suojasää" kaivaa pohjaa pois sellaisilta sotaliitoilta kuin NATO ja siihen verrattavat. Tämä selittää sen kriisin mikä on hiljalleen kehittynyt NÄTO:n johdossa ja mikä tällä viikolla puhkesi avoimeksi riidaksi "tahtia määräävän" YhdysvsUain ja muiden jäsen-valtojen, erikoisesti Yhdysvaltain ja Ranskan väellä. . Pariisissa tiistaina kokoontuneessa NATO-liiton neuvoston kokouksessa, missä on edustettuna mainitun sotaliiton liS jäsenmaan uiko- ja puolustusministerit, Yhdysvaltain ulkoministeri (valtiosihteeri) Herter esitti asiallisesti puhuen, vaikka diplomaattisin sanakääntein, uhkavaatimuksen Ranskalle ja siinä ohessa myös toisille itsenäisyytensä rippeistä kiinnipitäville jäsenmaille, että iiiiden täytyy hyväksyä Washingtonin saneleman ''täydellisentämisen" itsenäisyytensä hinnalla, tai muussa tapauksessa paha perii. Vaikka tässä yhteydessä puhutaan vain Ranskan ja Yhdysvaltain välisestä kiistasta — mikä tosin huipentaa koko kysymyksen yleisön nähtäväksi — niin tosiasia on, että mr. Herterin varoitus oli tarkoitettu kaikille muille jäsenvälloil-ie. Mikään salaisuus ei ole, että NATO-liiton muut jäsenmaat ovat jo pitkän aikaa esittäneet vaatimattomia toivomuksia siitä, että niiden edustajain kanssa "neuvoteltaisiin" ennen tärkeiden päätösten ja ratkaisujen tekoa. Toiset jäsenmaat ovat ilmaisseet toivomuksia, että NATO-liitosta pitäisi tulla jotenkin jokin muu kuin pelkkä sotaliitto. Canadan edustajat, jotka NATO-liiton neuvoston Pariisin kokouksessa ovat korostaneet, että ainoastaan Canada ja Yhdysvallat on ; tähän mennessä täyttänyt NATÖrlle annetut stioumukset, ovat kuitenkin lausuneet myös hurskaita toivomuksia, että pienemmillekin, jäsenmaille "ilmoitettaisiin etukäteen", mitä kulloinkin on tekeillä. Kaikkeen tähän on Yhdysvaltain korkein sötajohto sanonut yksinkertaisesti "Ei". Pienemmät jäsenvallat eivät ole tosin suuremmin rimpuilleet, vaan ovat tarponeet toivomuksiaan vikisten Pentagonin määräysten mukaisessa tahdissa. Mutta Ranska on kerta kaikkiaan kieltäytynyt hyväksymästä ns. täydiellistyttämisen nimissä itseniääräämisoikeu-tensa menettämistä. Washingtonin vaatimalla "täydellistyt-tämisohjelm. alla" tarkoitetaan teoriassa sitä, että kukin liittolainen antaa osansa NATO-liiton hyväksi ja niin siitä muodostuu "täydellisyys" — mitä. yhdysvaltalaiset, ja vain yhdysvaltalaiset kenraalit .komehtavat. Mutta Ranska\on mennyt vatsarinnassa askeleen pitemmälle — suusanallisista valitteluista visseihin tekoihin. Vaikka NATO-suunnitelmat vuodelta 1952 edellyttivät, että Ranskan pitää varata amerikkalaisten NATO-kenraalien komennettavaksi 12 divisionaa ranskalaisia sotilaita — Pariisi ei ole .antanut kunnolleen kahtakaan. divisionaa. Yhteen aikaan NATO-päälliköllä oli jo visi divisionaa ranskalaisia sotilaita, mutta sittemmin on Ranska vähentänyt sen kahteen divisio-naan. Ranska on kieltäytynyt antamasta sotalaivastoaan "täydellistyttämisen" nimissä NATO:n, amerikkalaispäällik-köjen komennettavaksi edes sodankaan olosuhteissa; Ranskan ilmavoimia ei ole liioin alistetty "täydellistyttämisen" nimissä amerikkalaisten' komentoon. Ja kaiken kukkuraksi Ranska ilmoitti, ettei amerikkalaisia atomiaseita saa sijoittaa Ranskaan, jos ei niitä anneta Ranskan kontrolliin ^ ja niin pnparasta'aikaa käynnissä amerikkalaisten ilmavoimien pois kuljetus Ranskaan perustetuista lentötukiasemista. =;• * . Kaiken tämän johdosta Yhdysvaltain asevoimien yhteisen yleisesikunnan puheenjohtaja, kenraali Nathan Twinin-gin kerrotaan ärsyttäneen ranskalaisia sanomalla jossain NATO:n äskettäisessä suljctu.ssa tilai.suude.s.sa että "Ranska laahustaa vaarallisesti". Tästä'johtuu valtiosihteeri Herterin diplomaattinen uhkailu siitä, että Yhdysvallat voi jättää eurooppalaiset liittolaisensa omaan soosiinsa. Tästä johtuu NATO-liiton amerikkalaisen, päällikön, kenraali Lauris Nors-tadin vilauttelemat eroamisuhkailut. Tällaista vanhuudentautia tämä kymmenvuotias NATO siis' potee. Sen opetuksena on, että kaikki sotilasluontoiset liitot — mitkä tähtäävlit pulmakysymysten ratkaisuun ase^ voifnien avulla — pitäi.si^ jyarkaa yleisen ja täydellisen_jiseis-tai- iisumisen perusteella? Canadan edustajiston pitäisi olla etunenässä vaatimassa tällaista t(^ellista-- ratkaisua, sillä k';ko meidän maamme-itsenäi.syyttä uhkaa ja se rajan etelä-pu >lolta tuleva "läydellistyttämisvaatimus",' minkä nimissä Canada on menettänyt jo kontrollin ilmavoimistaan, sekä kohtroUin sodan tai rauhan päätöksen teosta (jos joku NA-TO- mäa joutuu syystä tai toisesta Euroopassa'sotaan, me olemme NATO-liiton sopimukseh mukaan automaattisesti sodassa?) Canadaan tyrkytetään amerikkalaista ohjusromua ja amerikkalaisia ydinaseita, vaikka valtava enemmistö ca-nadalaisista vastustaa koko hommaa sillä perusteella, että ne vaarantavat sekä kansallista olemassaoloammeettä maamme itsemääräämisoikeutta. ' , ' ' Pääministeri Diefenbaker on monesti korostanut, että Canadan ulkopolitiikan keskipisteenä seuraavien kuukausien ,^aikäna on aseistariisumissopimuksen tavoittelu. Tl^aKan ter-" iYehdittäväänpäämääräänrei tietenkään päästä.mink liiton paikkaamisen aVulla, kuten sitä asiaa' ei mitenkään auteta silläkään, että annetaan sijoittaa amprikkölaisia ydinaseita maamme kamaralle. I\^aamme etu, kuten yleisen aseistariisumisen ja .maailman rauhan .snilymihonkin'vaatii slisvallan jotakin inuuta, YLEISÖN KIRit NIISTÄ/'SAIRAiSTA ^ AUTOISTA" SANANEN Silloin kun meidän virkamiehem-me rupeavat puhumaan "sairaista autoista" voimme olla varmoja siitä, että uusia autoja on .jäänyt myymättä. Juuri niin tapahtui viimeisen sodan edellä. Silloin puhuttiin mm. että kahden pyörän jarrut ovat vaa^ rallisia, että ne on poistettava meidän maanteiltämme ihmisten turval-lisuudentähden. Mutta sitten kun sötä syttyi ja autoista tuli puiute, niin-ne eivät kaiketi enää olleetkaan vaarallisia? ^ Tosiasia tietenkin on, että meillä on aivan luan paljon autokolareita, mutta ne eivat johdu niinkään pair joa vanhoista eli "sairaista" autoista, joista nyt puhutaan. Todellisek-si vaaraksi ovat tulleet ne pyörien Neuvostoliiton esonih istön öd an päällä olevat hyvaa kokoa istuma-huonetta muistuttavat hirmut jotka kulkevat yli 100 mailin tuntinopeudella. Olen nähnyt kymmeniä autokolareita ja voinen kokemusteni perusteella sanoa, että 95 prosenttia niistä on ollut uusia tai melko uusia autoja, joiden pitäisi olla inekaanisesti lOO^prosenttisesti kunnossa. Kaiken lisäksi maantiepoliisit tarkastelevat aiiitoja ja mikäli niissä vikoja on ne on korjattava viivyttelemättä. Tarkastamatta jääneistä autoista on taas vaikea.sanoa ovatko ne "terveitä" vaiko "sairaita"? — I. S. Syksyiset haavanlehdet säilyttävät värinsä eivätkä rypisty, jos nc silite-cään raudalla ennenkuin ne kuivuvat. --Moskova. : — xNeuvostolehdt^ savy kylmän .sodan Jatkajia ::koh-taan ; on yleensä ollut < enemmän -Ivallinen kuin:;IiäIyttävä;::poikkeiik-r sena ehkä:.'; suhtautuminen Länsl- Saksaaii.:" Ateneum voitaisiin jo . tayttaa niillä karikatyyreillä^ joita . on julkaistu kylmän ^ sodan van-i. hulisesta, joka luistelee jos minkälaisissa aselasteissa yhä railoutu-valia jaalia ja auringon armotta porottaessa. Pidättyväisyydessään ja Iiilpeydessaan neuvostolehdistö seuraa pääministeri Hrushtshevin kehoitusta, joka tletenkitT oli osoitettu koko maailmalle, että nykytilanteessa on väitettävä kaikkea, mika häiritsisi kansainvälistä lähentymistä ^ja pitkittäisi kylmän sodan ilmapiiriä. KAKSI PUHETTA Mutta muutamiin lännessä tapahtuneisiin tämän periaatteen rikkomuksiin puututaan myös vakavasti. Kaksi tällaista painavampaa .artikkelia on aitieuttanut toisaalta Englannin puolustusministeri VVatkinso-nin ja toisaalta "Jnidysvaltaln enti-sen ulkoministeri Dean Atehe.sqnin esiintymisen. Viimemainitussa yhteydessä Literaturnaja Gazeta, joka asiaan kiinnittää huomiota, on myös käyttänyt tilaisuutta paljastaakseen hieman kylmän sodan kulissien ta- .iaista maailmaa. P VI o 1 u s tusminisleri Watkinsonin Guildhall-puhc on elikä lukijoillp tuttu, joten .siitä ei kannata palauttaa mieliin muuta kuin että Watkin-son siinä piti tärkeänä varustelun. ARVATKAAPA. k e n e l l ä oli eniten lystiä pidoissa. asian ja Afrikan maat odottayat apua eikä sanoja Lontoo. — Afrikan ja Aasian i kansat haluavat realistisia todistuksia siitä, että USAn ulkopolitiikassa : on tapahtunut muutos ja koetinkivcksi joutuu tällöin välittömästi USAn ulkomainen taloudellinen apu alikehittyneille maille", kirjoittaa englantilainen Ec,onomist-Iehti presidentti Eisen-howerin parhaillaan käynnissä o-levän, maailmanmatkan johdosta. Matkan kulminaatiokohtana on Intia, joka odottaa, pystyykö ja halauako USA antaa: muutakin a-pua kuin sanoja? Lehden mielestä USAn mahdollisuudet avunantoon ovat minimaaliset ellei va-rustelumcnoi. ssa suroitcta:jyrkkiä - supistuksia. Tämä kjoskcc myös: Länsi-Euroopan maiden mahdollisuuksia avunantoon. ; Lehti toteaa, että Intia on .saanut USAlta kahden, viimeisen vuoden aikana taloudellista apua 195 miljoonaa dollaria, millä on ostettu pääasia.ssa amerikkalaista ylijäämän vehnää. USAn ulkomaisen avun ra^ hastossa: on tällä hetkellä SOOrmil-joonaa dollaria, mistä: Intialla .on .mahdollisuus saada noin -125 miljoo- _naa dollaria. ^ Mutta nämä ovat murusia siihen verrattuna^;.mitä maa todella odot- -taa: Intia tarvitsee yksin kolmat-^ ta . 5-vuotissuunnitelmaansa. var- ';tcn-noin.miljardi dollaria:vuodes':: ::sa eli yhteensä 5 miljardia dolla-' ria. vL Presidentti Eiscnhovver on .aikai-muttei mitään ponnisteluja pa-'. hasti rakoilemassa olevien so-taliittojen/ lujittamiseksi ja niiden iän jatkamiseksi kieinole-koisella tavalla. Tosiasia ni- .mitfäin on, että sotaliitot eivät vastaa enää-tarkoitustaan, edes sanan: vanhana i ka isossa merkityksessä. Mitään kansallista pelastiista ei löydy sotaliitoista silloiii: kun ,sodan rpuhkeamineh voi;merkitäi;koko: ihmiskunnan 1 uhoili iiinista. semmin yrittänyt supistaa ulkomaisen avun varoja, mutta miMittanut sittemmin mieltään. Nyt USAn kongressi On puolestaan tehostanut vaatimuksia ulkomaisen avun supistamiseksi. Tätä supistamisvaatimus-ta on perusteltu sillä, että vajaus USAn maksutaseessa on paisunut. Tänä vuonna sc on noin 4,5 miljar dia- dollaria. Suurien varustelumei nojcn vuoksi USA ei pysty saamaan edes omaa budjettiaan tasapainoon ja valtion velka kasvaa niinikään jatkuvasti. USAn osalta : ainoa mahdollisuus tilanteen keventämiseen on varustelumenojen supi.stamincn. USAssa vaaditaan, että sen cur rooppalaistcn liittolaisten: on myös osallistuttava .alikehitlyncl-dcn maiden taloudclli.sccn avustamiseen. Mutta tähän nekään eivät pysty, elleivät, supistavarustc-r lumcnojaan. Ellei tästä noidankehästä päästä ulos,- jäävät presidentin matkan tulokset pelkän tUr: ristin .ottamien;, matkakuvien arvoisiksi. USAn aseapu ja sanat ei- .vät-enää tehoa Afrikan ja Aasian : kans.oihin, joille erikoisesti Neur- :: vostoliiton: suurisuuntainen ja i l man ehtoja tapahtunut apu on -muodostunut merkittäväksi, teki-, jaksi. nimenomaan , atomlasevarustelun - tehostettua •,j£(tkamlsta: ja toimlntavalmeuden - lisäämistä merentakaisilla alueilla. Kenraaliluutnantti -Platonovi joka Pravdassa slta arvosteli; • huomautti, että ensi katsannolta ei puheessa näyttänyt olevan mitään erikoista. 8e ei myöiskaan ollut mikaan avoin kehoitus sotaan. Jos sen olisi pitänyt Joku vähäpätöisempi kapitalistisenkaan politiikko kuin tässä ase-mas; a toimiva Englannin hallituksen Jäsen, ei siihen olisi kannattanut kiinnittää huomiota. Mutta ei voida sivuuttaa sellaista tapausta, etta Englannin puolustusministeri vaatii kylmän sodan Ja asevarustelun Jatkamista, etta han pyytää tiikikohtien Ja hyokkäysUittoJen vahvistamista Ja harjoittaa atomiaseilla pelottelua. Se on kaikki täydessä ristiriidassa niiden kansainyälisteri pyrkimysten kanssa, Joihin Englannin, Yhdysvaltain ja Ne^uvostoliiton hallitukset ovat osallistuneet kylmän sodan lopettamiseksi, kansainvälisen jännityksen lieventämiseksi ja täydellisen assistarllsumlsen toteuttamiseksi. Pravdan kirjoittaja asettaa ministeri Watkln£onin esiintymisen kylmää sotaa jatkamaan pyrkivien kansainvälisten vehkeilyjen yhteyteen Ja viftföä erikoisesti brittiläisen ministerin keskusteluihin Länsi-Saksan puolustusministeri Straussin kanssa. Näissä keskusteluissa ei ole puhuttu vähemmästä kiiln suunnitelmasta .varustaa Länsi-Saksan armeija uusimmilla brittiläisillä ydinaseilla. Samaan aikaan kiinnittää Neuvostoliiton toinen päälehti Izvestija huomiota Länsi-Saksan kasvaviin budjettivaikeuksiin. Joita tämän kehuttu taloudellinen ihme ei näytä kykenevän estämään. Ja huomattava osuus näissä valkeuksissa on juuri äsken mainitulla ministeri Strau-ssllla. Jonka Johtama hallinnon haara nielee neljännen osan budjetin menopuolesta julkisestikin ja todell^isuudessa, eräitten sivillimenojen nimikkeillä, vielä enemmän. Dean Acheson ei ole ainoastaan tunnettu Trumanin entLsenä ulkoministerinä Ja huomattavana washing-tonilaisena lakimlehenä. Hänellä on ollut Ja on jatkuvasti myös tehtäviä, jotka, tekevät hänen nykyisenkin esiintymisensä kylmän sodan puolesta hyvin mielenkiintoiseksi, arvelee Literaturnaja Gazetan kirjoittaja. Acheson on neljäkymmentä vuotta kuulunut lakiasiaintoimisto Coying-ton ja Burlingiin. Kuului sinne ennen ulkoministerikauttaan, ja on siellä jatkanut sen jälkeen. ISÄNiSÄT JA RENGIT Tämä asianajotoimisto, joka varsin vähän puuhaa tavallisissa lakiasioissa, On samaa maata kuin toinen tunnettu .toimisto Sullivan ja Crom-wcll. Johon DuUesin nimi aikanaan yhdistettiin. Näiden toimistojen tehtävää luonnehtivat amerikkalaiset Englannin parlamentaarisesta käytännöstä saadulla sanalla "lobbying". jolla aikanaan tarkoitettiin aanten keräilyä parlamentin eteisessä, mutta johon nykyään sisältyy kaikenlaisten poliittisten tehtävien suorittaminen asiakkaan laskuun; Ja ketkä sitten ovat. naiden toimistojen asiakkaat? Covington ja Burlingin,- Dean - Ache-sonln toimistojen takana? ovat Morganit ja: sen työkenttänä demckraat-:: , tinen puolue. Sullivan ja: CrpmwelT Iin: takana taas ovat Rockefellerit ja työkenttänä republikaaninen puolue. Mutta flnansslpäaoman salaiset.yh-teydet eivat kulje nain mutkattomasti. -JTaikka Covington ja Burling -työskentelevät Morganien laskuun el se silti merkitse, etta se~ ei tyosken-: telisi myös Rockefellerien antamissa tehtävissä. Tassa' yhteydessä -on syytä, kiinnittää huomiota viimemainittujen kanssa pitkäaikaisessa yhteistyössä olevaan kuuluisaan Schroe-derlen pankkiiritirmaan.. Sen keskeisen osuuden tuntevat kaikki Hitlerin liikkeen ja toisen maailmansodan esihistoriaan perehtyneet henkilöt. Schroederit hankkivat natsipuolueen ja natsivaltakunnan tarvitsemat rahat. Hitler on hävinnyt, pankkiiri-firma Schroeder ei; Dean Acheson ei kuulu Schroede-rlen liikkeeseen. Mutta hänen yhtiökumppaninsa Covington Ja Burlin-glssa John Laylln toimii myös Johtajana Schroederilla. Eräs Sullivan Ja Cromwellin Johtaja, vähemmän tunnettu Norris Darrel. on myös Johtajana Schrosderien pankkiiriliikkeessä, .vjohn Poster Dullesiei-toimi-: nutSchroederieniliikkeessä, emutta' kylläkin hänen veljensä: AllenrDulles. Schroederit panevat panoksensavmo-lemmille hevosille,: demokraateille Ja republikaaneille.. He.«lvät - voi karsia vaalitappiota: Schroederhi pankkiiriliikkeessä ei lopettanut ulkopoliit^- tista toimintaansa Hitlerin katoamisen mukana. Se jatkoi i-ponnistuk-siaan entiseen suuntaan uusilla-miehillä. Dean Achesonin. suulla, sanottuna nama ponnistukset merkitsivät Lansi-Salcsan Varustautumisen edistämistä, sotilaallisen atomiteollisuu-dep aloittamista siellä ja Neuvostoliiton vastaisen luttokunnan kaikinpuolista vahvistamista. Siksi Achesonin esiintyminen kylmän sodan puolesta nyt onkin herättänyt eniten vastakaikua Bonnissa, missä Schroe-dsrien vanhat liittolaiset toimivat. Julkisesti ilmaisematonta mielihyvää se on herättänyt Morganeissa ja Rooiefellereissä — Nelson Rockefsl-ler on ehkä lausunut asiasta mielipiteensä —, joitten sijoitukset atomi-varustsluun ovat suunnattomat. Sieltä käsin ja siitä syystä johdetaan ponnistuksia kylmän sodan Jatkamiseksi. ,,. iiiiiiife tYBMYYDELLXKIN ON E R J O A ' ,; —i Tuo Tolppala'Oatu kerto sök-* neesa määneellä viikolla; koukku-vehkeellä: kynunenkilösehihoavvim;; mätkäkke':n , — on' siitä keetoUe peässynnä . . . - ' , — Jaa . ' . . mutta minulle hän kertoi sen painaneen ^ kolmetoista> kiloa — mitäs hän sellaisella pi^ieella meinasi? . — Ee käet se ehkä liemuuta mee-nanna, kuj jotta pastori on näessä:: kalastusasioessa sen kolomisen kiKi: loo minnuu tyhmemp . . . MIKSI NOAK EI ONKINUT ' Uskontotunnilla on pohe veden-. paisumuksosta ja oppilas kertoo. : — Noakin aika: kävi arkissa hyvin pitkäksi. Hän eivvoinut metsästää eikä kalastaakaan . . . '-.^Pim — No miksei hän voinuit kalasr taa? kysyy opettaja. ^ : — Kun hänellä ei ollut kuin kakr' - i kasteriiatoa j ä ne piti säästää, etteivät olisi kuolleet sukupuuttoon. NYKYAIKAISTA^ I;ä: -— Annöitko Tuulalle^ien kir-.: Jari "Mitä jokaisen nuoren tytön tulee tietää?" Äiti: — Aannoin. Ja njrt hän on juuri kirjoittamassa tekijälle kirjotta, missä ehdottaa sihen lisättäväksi kolme uutta lukua. Aioitunko Roosevelt muiluttaa Ift^Ö? USA:ii RIKKAAT AIKOIVAT RYÖSTÄÄ Joulumarkkinoille ilmestyi rajan eteläpuolella Comelius Vanderbilt Jr:n kirjoittama kirja, missä sanotaan, että lipporikkaat amerikalais-piirit salavehkeilivät presidentti Franklin D. Rooseveltin vaarattomaksi tekemiseksi v. 1940. Vaikka poliisiviranomaiset sanovat olleensa "tietämättömiä" tästä salavehkeilystä, niin tämä kirja ja siinä tehdyt paljastukset ovat saaneet suurta huomiota nimenomaan siksi kun sen kirjoittaja mr. Vanderbilt'lukeutuu itsekin erääseen iip-porikkaaseen perheeseen, ja kun hän sanoo itse o:a'listun»ensa tähän Suurelle Rahalle ominaiseen terro-ristiluontoiseen salavehkeilyyn. Me emme ole valitettavasti saaneet tilaisuutta lukea tätä kirjani. Emme liioin halua panna omaa puu merkkiämme mr. Vanderbiltin paljastuksen puolesta tai sitä vastaan. Sikäi kerromme asiatarkasti, hieman lyhentäen mitä .AP:n uutistiedossa marraskuun 30 pnä tästä tapahtumasta sanottiin: .Tänään julkaistavassa muistelmateoksessa mr. Vanderbilt sanoo, että rikkaat teollisuusmiehet ja muut. jotka kokoontuivat hienojen ruokapöytien ääressä New Yorkis- :a. Newportissa ja Washingtonissa saUivehkeiiivät siinä mielessä, että saisivat 'sen miehen' voimakeinoin pois Valkoisesta talosta. Minä käytän salaa "salavehkeilivät' kirjoittaa mr. Vanderbilt. Minä puhun todella salavehkeilystä — vakaasta, kaukana keskustelun alla olleesta suunnitelmasta — sanoisinko —.presidentin kaappaamiseksi (cap-ture). Osanottomotyvina, sanoo mr. Vanderbilt, oli y r i ^ » estää mr. Roosevelt sekaantumasnt sotakriisin kehittymisestä johtuv^i suurten voittojen saantimahdoUi^ksiin. Mr, Vanderbilt, kirjailija, joka it- :ekin kuuluu rikkaaseen perheeseen, sanoo itsekin osallistuneensa Rooseveltyastaisen finanssiryhmän ke kusteluun, mikä "tarkoitti täyttä totta". Minä kuulin siellä ja täällä osa kerralla juttuja, jotka sopivat yhteen ' sanoo kirjoittaja, ja tulin lopulta siihen lopputulokseen, että todellinen lalavehkejly oli käynnissä. Hän sanoo, että eräät tähän ryhmään kuuluneista kokoontuivat kerran hänen äitinsä kotona. Mutta Vanderbilt sanoo, ettei suuinnitelmasta tullut mitään sen takia kun hän sai vihjata heille, että Autojen numerolaatat myytäväksi Ontariossa tammikuun 4 piiä Toronto. — Autojen numerolaatat Ontariossa . aseteatan myytäväksi ihaanantaina, tammikuun 4 pnä tiedoitti transporttiministeri Yaremko joku päivä sitten. Numerolaatat on kaikki uusittava maaliskuun 10 päivään mennessä. mr. Roosevelt ja FBI olivat tietoisia heidän aikeistaan. FBI ei lausunut asiasta mitään s-^n pai"emmin, puoleen kuin toiseenkaan, mutta salaisen palvelun pääni ies, U. E. Baughman, jonka tehtävä oli presidentin suojeleminen, sanoo kuitenkin, ettei hän ole koskaan kuullut tästä vehkeilystä. M u istelmatepksessaan "Man pf The World: My Life On Fiye Coa-tinents" (Maailman mies: Elämäni viidellä mantereella) mr. Vanderbilt kirjoittaa: "Tarkoituksena oli painna voimaan lujat esteet maan hyväksi; pidättää tämä diktaattori, tämä mielipuoli — luonnollisesti hyvin bjoidetttina; hyvin kohdeltuna^^ mutta hyvin vartioituna —; samalla kun järkevut ihmiset järjestivät poikkeustilakontrollilait j a : pelastavat Amerikan." Hän sanoo tiedbittaneensa tästä vehkeilystä valtiolliselle poliisille jä sai sitten luvan jonkun ystävä^M, armeijan kuuluvan miehen kautta • ilmoittaa "salahankkeeseen osallisf toneille", että aisa oli tiedossa. Mr. Vanäerbilt sieiittää, että täniä salajuoni kehittyi vuonna 1940 pi- • dettyjen vaalien jälkeen jolloin mr. Roorevelt valittiin kolmanneksi virkakaudeksi presidentiksi, jä jolloin hänen vihamiehensä, jotka pitivät Rooseveltia oman rikkaan luokkan--. sa ja vanhan kapitalistisuunnan petturina, "olivat valmiina keskustele-, maan vallankumouksesta"; 3,000 vallankumouksellista taistelee Paraguayssa Buenos Aires. — Vähintäin 3 000 vallanklimoukscllistai:, j kosna on useita,,joilla on automaattiset aseet, ovat ryhtyneet täällä vastustamaan hallittikseni joukkoja.- Parana-joelta kuuluu kuitenkin aniharva laukaus, vaikka sesijaitsec Paraguayn ja Argentinan rajalla:ja on lähellä sitä paikkaa missä ryhdyttiin taistelemaan viime lauantai-^, na. Kapinallisten johtajana väitetään toimineen entisen Central pankin presidcrttti Epifanio Mendez Pieltä^, joka aikaisemmin tunnettiin johtavana miehenä hallituspuoluees: sa kunnes Alfredo, Stroessner sai littlliUikseiiiJU käsiinsä viiunnu 1954. PÄIVÄN PÄKINÄ "Nimettömälle" ystävälle Raamatussa opelelaani että autuaita ovat rauhantekijät ja me puolestamme haluamme saada tällaisen autuuden. ••: . Meidän micUossämme ci ole ainoastaan "rauhanteko" kansakuntien välillä, mikä sellaisenaan : on cydämenasiamme, kuten tiedetään. Sen lisäksi meitä kiinnostaa rauhanteko kaikkien tavallisten virtasten keskuudessa sen yksinkertaisen: käsityskannan mukaan, että "laiha sovinto on lihavaa riitaa parempi". „ Jlelppo on riitaa ja toraa lietsoa, multa rauhanteko näyttää olevan melko visaista, hommana, joskin on todettava^^että rauhantekijät tule-vat- loptiksi voittamaan. Rauhanteon yhtenä perusedellytyksenä on väärinkäsitysten ja epäluulojen /poistaminen: ja tässä jos missään, pätee vanha suomalainen viisaus: ."Puhumalla asiat paraner vat". No niin, kuten toisinaan sattuu, lehtemme konttoriin tuli päivänä muutamana muun postin mukana Montrealista lähetetty koneella kirjoitettu, nimetön kirje »jonka lähetr täjän kanssa haluamme: päästä parempaan yhteisymmärrykseen. On valitettavaa, että asianomainen ci ole pannut nimeään ja osoitettaan: kirjeeseensä, että voisimme jossakin sopivassa tilaisuudessa jatkaa keskustelua vaikkapa kahden kerken. Vaikka tapamme ei olekaan nimettömiin kirjeisiin kajota, niin teemme nyt jälleen poikkeuksen, siinä sanotaan: "Pyydän teitä kunnioittavasti-jul; kaisemaan tietoja aina pienien väli-aikojoh kuliiillua Vonlijällä voinuis-saaolcv^ ista kaikkien ammattialojen palkoista ja työolosuhteista, että mekin . . . täällä lännellä ja muualla saisimme todellisia tietoja Venäjällä olevista työolosuhteista ja palkoista ja ihmisten hyvinvoinnista . . Että voisimme tehdä henkilökohtaisia vertailuja alempipalkkais-ten ihmisten- kohdalta Venäjällä ja muissa kommunistisissa maissa ja myös näissä kapitalistimaissa . Jos tätä palvelusta ette tee, niin teidän lehtenne on vain sumun heittäjä . . . Lehtenne lukija." ^ Emme valitettavasti pysty antamaan iivcrrattavissa-^olevia tietoja "huönOmpituloisten^vi kohdalta, sjilä Neuvostoliitossa ei ole lainkaan työttömiä; • kuten qnkapitalistimaisr sa, ja työttömien efämä ei ole missään häävi. Muttta .työssäolevien kohdalta myönnämmenyt kuten on myönnetty lehtemme palstoilla kaiken aikaa, että keskinkertainen palkkataso ammattimiesten keskuudessa on Pohjois-Amerikassavielä toistaiseksi :kol'keam'pi kuin esim. Neuvosto' liitossa. ' Ainoa mitä olemme täs£ä yhteydessä sanoneet; on se. että Neuvostoliiton työläisten palkkataso nousee paljon : nopeammin kuin. Pohjois-A-merikan työläisten, ja että jos tätä menoa jatkuu, kuten näkyy, NCUVO.S-toliiton työläisillä on 10 tai 15 vuoden kuluittiia maailman korkein elintaso ja maailman lyhyin työpäivä. , Ottakaamme toinen vertauskohde: Kuka meistä t ietää, 'kuinka paljon nousevat realitulomme. seuraavan-6 vuoden aikäiia Kuka meistä Voi olla edes varma siitä, että meillä on työmaa 6 vuoden kuluttua? Ja kuka meistä voi etukäteen sanoa, että kuuden vuoden kuluttua on kaikilla työläisillä korkeintaan 7 tunnin työpäivä ja 30 tunnin työviikko? Tällaisista etuisuuksista nauttivat jotkut ammattimiehet jo nyt kapitalistimaissa. Mutta aiyaii varmaa on, että kuuden vuoden kuluttua meillä täällä kapitalistimaailmassa ei ole läheskään kaikilla työläisllä 30-tun-tista työviikkoa. Jouri työpäivän ja -viikon-lyhen: tämistä koskeva päätös on Neuvostoliitossa tärkeä etappi sen maan kc: hityksessä. Se .merkitsee, e t t ä ny; kyisen seitsenvuotissuunnitelman kahden ensimmäisen vuoden aikana siirrytään koko Neuvostoliitossa lyhennettyyn työaikaan. Samanaikai-sosti työläisten palkat nousev.it työajan .lyhenemisestä:, huolimatta, erikoisen korotuksen ollessa alempien palkkaluokkien pidkkojennpu-sussar_ . : ' - ^ Kun seitsenvuotissuunnitelmaa tavoitteena on'nostaa 270—350-rijp-lan. kuukäusipälkatv"pienimmät röjtä criintyyv,'500---60p ruplaan ?'kuukau^ dessa, niin heidän kohdaltaan palkkataso, nousee jo 1062 mennessä 400—450, ruplaan. ^ ^., ' ' . Viime jä täha vuonna albitettiih työläisten, siirtyminen 7 tunnin: työ-: päiväah hiilin, musta^• ja väiimctälli-kemial 1 isossa . fj a sementtiteoUisuu-dessa: sekä. rautabetonirakenteissa ja suolakaivoksissa sekä 6 tonnin työpäivään näidenalojeny maanalaisissa töissä. Vielä tämän vuoden aikana on tarkoitus suorittaa tarpeelliset valmistelut lyhennettyyn työaikaan :siirtymisessä;koneraken-nus-, m-jtalli-, nafta- ja kaasuteolli- £ uudessa. Ensi vuonna päättyy hiili- ja kai-vo. steollisuudessa siirtyminen ; sekä työläisten että-toimitsijain osalta:,? tunninv työpäivään; maanpäällisissä ja 6 tunnin työpäivään maanalaisis-iia loissa. V. 1902 yk^islolään 7 lurt-nin työpäivän 40 tunnin työviikot ja 1964 siirrytään maanalaisissa ja vaarallisissa töissä 30 tunnin tyo^ viikkoon ja 6 tunnin työpäiviin. - - Teollisuudessa tapahtuu siirtymi-; nen lyhennettyyn työpäivään poh-;; joisessa, Kauko idän- Siperian, Uralin Kasakstanin, Moskovan kaupun^ s gin, Moskovan alueen, Leningradin kaiipunkin ja -alueen sekä Ivanovin alueen talouspiirissä tämän vuoden viimeisestä neljänneksestä ensi vuoden vastaavaan neljännekseen mennessä sekä mudssa talouspiireissä ensi vuoden kolmannen ja viimeisen . neljänneksen aikana. Kaikesta tästä huolimalta Neuvostoliiton työläisillä on tiedossa, että heidän realipalkkansa tulee ko-! hoamaan tämän 7rvuotissunnitelman ; aikana 40-prosenttisesti — että pientuloisten palkat:!kohoavat sitäkin enemmän, ja että maanviljeii-jäin tulot lisääntyvät vastaavasti. Tällainen on yleinen" kehityssuunta'maa :sa| missä muutama vuosikymmen sitten oli maailman yksi alhaisin elintaso. Tällaista on sosialistinen suunnitelmatalous. Kas "tässä, önkin^ perusta "sosialis-tisen. ja kapitalistisen maailmanosan väliselle rauhanomaiselle kilpailulle; siitä kumpi järjestelmä voi antaa ;paremman'elämän'ja. toimeentulon; kansalleen. - Niistä asioista, ei kannata kiihkoilla puoleen tai.toisean sillä lähivuodet tulevat osoittamaan • miten kilpailus-a käy. Kapitalistisella maailmanosalla täällä Pohjois Amerikassa on vielä melkoinen etumatka. Mutta mitek' on asia;noin kuuden.vuoden kulut-:* tua? Käytäntö todistaa sen parem-" min kuin mitkään puheet ja vfiit? teet. Voisii^meko siis nimetön ystävämme » sdpia siitäi' että jäämme., odottamaanjtämän^^ilpailun tulosta;: — ja olisimme keskenämme rauhan-, omaisissa ja ystävällisissä suhteissa ^ kaikissa muissa asioissa, missS. p - - lemme entuudestaan yksimielisiä?' • 5 —- Känsiikoura. •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 19, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-12-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus591219 |
Description
Title | 1959-12-19-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 19 p. — Saturday, Dee. 19, 1959
iYA P A U S
(|ÄEiBT¥)v~ «.Independent. Labor
Gvgan of. Finnish Cariadians. Es-taujlshed-
Nov. 6, 1917. Authorlzed
aa 'seeond class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
vTl^lursdays |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-12-19-02