Vapaus, July 10, 1951

              »iiSiP:-Sivu.2::-.:k:;^-.^ iOu.' -^Tueiiday; July 10, 1951 ._...,„.
ihSBEBTi) - r Xndepexuteht Labor
Otg&n of f1iu>i8b Canadlaiis/'
tablistied Nov. 6, 1917. - Authorized
iBS ieecoiid class o>all tirjr the Post
Office Oepartjnent. Ottawa, Pub-liahed
thrlce veekif. Tuesöays,
Tlmrsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
EU^ 8t. W., Sudbuiir. Oht. Canada.
Telephones: Business Office 4-4264.
Editorlal Office 4-4265, Manager
E. Suksi. Editor W. EUund. »Sailing
address Box 69, Budbury^ Ontario.
Advertlsihg » t e s vpon ajiipUcatloxL
irahslation free c* charge.
TILAUSHINNAT:
Cahadassa: l vk. iJOff 6 kk. 3.75
Yhdyavallolssa: 1 vk. 8X0 6 kk. 4.30
Suomessa: : 1 vk. 8.50 6 Ick, 4,75
v-^ AP:n -.uiitistieto. kiertoo/
f; ^J5*i?' sen aJemmassa virassa oleva hfcnkilö kuin itse yhdysvaltain presi-
?s ' ^dentti Truman on antanut lausunnon, jonka mukaan Tnhe
kian hallitus teki suuren;viiäryyden tuomitessaan AP:n kirjeenvaih
tajan Wiiliam pätisin fyahkilaan vakoilusyytöksen perusteella,
SMmM0. . ' ^dentti Tn
fkian^hhaallUli tus suuren kirjeen
•Winiäm K. Oatisin ;yahkilaah »-vaikka mr. Öati.s itse avoimesti tunnusti syyllistyneensä' vakoiluun,
^!jy/Sv^^^^ ibim. eräi jugoslavialainen henkilö leimattiin "kom-t
munistiksi" ja siis titolaisfasistien piinattavaksi.
f^^^ -M jp ko.oikeuskuulustielun aikana Yhdys-valtain
ja Canadan • sanpmisto riensi julistamaan mr,. CHilisin syyttö-
^^^^9-ilvv i myj^ ei voi olla Vakoilija, huusivat ne yhdestä suiistä —
^ ^ ^ l i i N ; - ^ >;A'3ikl^^ tunnusti syyllisyytehsä,! Mistä rie
,C;Tässä' yhteydessä on hyvä palauttaa mieleemme joitakin hyvin
. o tosiasioita. Yhd^^ aniehilysalue^lla Saksansa sijäit-
'^'"^'''^^^"'^ M käensä, jos
niin \ väkivaltaa;; käyttämällä^iLisäksr:':Yhd^^ on-
'^lllM^^;^^^^^|^||;:^;;^Vi1 jWW •että;-Yhd3«vallpilia;-on; vakoilijoita'' {ja •maailman :;
^&^^^^^pr|-V;';•:>,;para^ •maissa.mutta,:milloin-'•tahansa
vakoilijaki
|kin huolimatta vaikka Yhdysvalloissa ori salainen "Projekti X", jonka;
käytettäväksi myönnetyistä miljoonista ei ilmoiteta edes yhdysvalta­laisille
veronmaksajille, ja j^-mka tarkoituksena on värvätä vakpilijm^^
ja :sabötaasityön tekijöitä kansandem fmaihiri, 'Neuvostoliit-jtoon
ja Kiinaan. Mutta kukaan ei ole vielä kuullut sellaista ihniettä,
etta Yhdysvaltain silmänt^^^^ joku "Pro-jekii
X:n" vakoilija ja terroristi olisi joutunut kiipiälälautäan^ Päin­vastoin,
inilloin tahansa joku näistä veijareista joutuu kiinni, Yhdys-
;Valtain; suuren rahan lehdet vakuuttavat syyietyn "syyttömyyttä" jö
iennenkuin edes ko. oikeuslaitos oh as^aa käsitellyt,
Näiillä "viattomuusvirsillä" Ja -protesteilla on ilmeinen tarkoitus
.jiafnostaa ja uhkaili ovat hiiri julkeita, että
yrittävät suojata maataan jä kansaansa ''Projekti X:n" miehiä
vastaan,
''••:•'.:,,•;•-..,,/:> .-•.•*,•••.•.. :v;.»:'. ..V : " • ; • ; ; • . . . • • ; ^,
Vaikka mr.Oatis tunnusti aoimesli ja vapaasti syyllisyytensä
avoimessa oikeiiskuulustelussa, niin amerikkalaisen suuren rahan pro­pagandistit
selittävät, että hänen tuomionsa loukkaa jotenkin "sanoma-
Idltivapautta'^;
IÄIIIC- tavat sanomalehtivapautta''^^n^^ mutta
'p!ltÄ^# ^ V ummistavat silmänsä kokonaan sille tosiaäiälle, että New Yorkissa
Wmi$^^--'-^^ " • • • ' • ' ' ' '" • • • • • •
rBAVHAA PELÄTÄÄN"
"Heti kun Jacob Malik toi rauhan­ehdotuksen
julkisuuteen kesäk. 23 p
osakkeiden hinnat New Vor Pöre-sissä
laskivat. Sodan päättymlnien
tarkoittaisi pienempiä voittoja;
"Muuallakin pelätään rauhan vai­kutusta
talouteen.— Canadan yu-tiset
helriäk, 5 pnä.
OIKEUTTA S I K Ä U KUUf
B A M A A - ' B I I T T ^ . :.•;•;,;;.
"Koska häneltä puuttui $3«) noienet-tl
eräs : Burhham-nimiheri
Mohawk-intiaani äskettäin mahdolll-
«uuden pelastua elinkautisesta van­keudesta.
Tapcöta tuomittuna hänellä
oli oikeasi vioita tuomiosta mutta hä­nellä
e l ollut $300 miäcä tarvittiin Jää­rien
olkeudenkäyntinsä kuulustelupöy­täkirjojen
jäljennösten .hankkimiseen.
Siten juttu pyyhittiin pois Ontarion
vetoomusoikeuden Juttulistoilta, .
"Bumhamin juttu on terävä muis­tutus
siitä demokratian hellimästä pe­riaatteesta,
että rikkailla Ja köyhillä
pitäisi olla tasa-arvolsuus lain edessä
j a että sitä ei ole vielä täydellisesti
toteutettu tässä maakunnassa...
"Tämä rajoittuneisuus tuomioista
valittamiseen nähden merkitsee käy­tännössä
sitä, että vaikka köyhä mies
voikin puolustaa itseään oikeudessa
niin rikkaalla miehellä on tilaisuus
jatkaa sitä aina Canadan Korkeim­paan
Oikeuteen saakka. Se el ole ta­sapuolista
oikeudenkäyttöä."
Kirj. George Harris
(SäbkötyöIäMen unlön, VM-in,
piirisUiteeri) '
Jos Otiavran; halliias saa pitää kan­tansa,
nilfi arvostelu leimataan var­masti
maanpetokseksi. Viime.viikolla
St. Laurentin hallitus esitti alahuo-rannoilta.
Sellainen arvostelu — ja yhä useim­mat
Ihmifi^t esittävät tällaista arvos­telua
— voi ttilla maanpetokseksi esir
tettyjen muutosehdotusten kautta.;
VEBTA OUYSTÄ
Harkitkaaxrime toista mahdollkuut-neen
istunnolle vissejä muutosehdo-j Brittiläiset sotajoukot voivat tun-tuksia
rikoslakiin ja niissä muutos-ehdotuksjjisa
laajennetaan huomatta­vasti
maanpeto-smääritehhää. • j V \
Näiden muutosten perusteella irja
näyttää siltä' kuin hallitus aikoisi kii­rehtiä
ne läpi tämän istuntokauden
viime minuuttien ' aikanai voidaan
käyttää maaripetösmääritelmää- kai­kissa
tapauksissa mLs.sä canadalaisia
asevoimia osallistuu vihamielisyyksiin
hnoUmatta siitä valliLseefco sotatila tai
eikö vallitse.
keutua Iraniin ehkäistäkseen Iranin
kansan käyttämästä resurssejaan (öl^
Jyä> kuten se ijarhaaksi näkee. . :
Kuvitelkaamme, että ^Canadan hal­litus,
toistaen hjrvin sopivan ja paljon
käytetyn '"kommiinismivastalsen tais­telun",
tukee, tätä toimenpidettä. •
Voi hyvinkjn sattua, että > Canadan
sotajoukkoja lähetetään näissä olo-suhteissa
Iraniin,. Monet canadalaiset
pitäisivät tällaista toimenpidettä ko­konaan
epäoikeutettuna, mikäli ön ky-.
Nältä.rikoslakiin tehtyjä muutaseh- \ symys meidän maamme edut ja hyvin-
1,460 saarta siirtyi
sotilashallinnolta
siviilihallinnolle
Pearl Harbor. — Tyynenmeren län­tisessä
osassa sijaitsee noin ^ 1,460
saarta, jotka Yhdysvallat valtasivat
toisen maailmansodan loppuaikoiha
japariilaisiita. Ne ovat olleet siitä
lähtien Yhdysvaltain laivaston hal­linnossa,
joka Oh käsittänyt noin 300
laivaston upseeria. Näiden saarten
noin 57>000 alkuasukkaan ja heidän
asioidensa hallinto siirtyi äskettäin
slviilivlranbmalsten • käa|iin mutta a-sukkaat
eivät havainneet sen joh­dosta
mitään muuta eroa kuin sen,
että heidän nykyiset hallitsijansa o-vat
siviilivaatteissa. Kysymyksessä
olevat saaret sijaitsevat noin kolmen
miljoonan neliömailin laajuisella alu­eella,
joka on auunnlUeen Yhdysval­tain
laajuinen. Näihin saariin lu­keutuvat
nuh. Pohjois-Marianan, Kar
roliinlen ja Marshall-saarten ryhinät.
dotuksia tutkittaessa, mikäli sanoritia-lehdet
niistä viime viikolla kertoivat;
näkyy helposti se,' että niitä mahdolli­sesti
käytetään .siinä mielessä, >ttä
estetään ihmiset puhu-Tiasta hallltuk-
.sen sellaista ohjelmaa vastaan .iriita
he eivät hyväksy, -;" I;'^,;^^ ^ v ' ; 'i-
Meidän käsityksemme mukaan näi­den
muutosten tarkoituksena oiikiri
juuri ihmisten pelöittelu : siten, ettei­vät
he uskaltaisi korottaa ääntään
hallituksen sellaisia toimenpiteitä
Vastaan, jotka ovat vastoin Canadan
känsän todellisia etuja,
V Esimerkkinä mainittakoon, näitä
rriuutosehdotuksia, joihin sisältyy ko­vien
vänkilatubmibiden uhka, voidaan
käyttää' ketä tahama vastaan :joka
ilmaisee mielipiteen, että Canadan ja
Canadan asukkaiden enemmistön etu­ja
el palvella: sillä, että canadalaiset
tappavat, ja että heitä tapetaan Ko-rea.
ssa , . , että ; Canadan puolusta­minen
ci vaadi sitä, etta canadalaiset
.sotilaat taistelevat j ä kuolevat kuu-dentuhanrieri-
mailin päässä Canadan
vointi.
; Epiäilemättä monet,canadalaiset ha­luaisivat
esittää protestin,sitä vastaan
kun cahadalaisten henkiä ; uhrataan
siellä kaukaisessa maassa siinä yksin­omaisessa
mielessä^ että voitaisiin tur­vata
upporikkaan Ahglo-Iraiiian Oli
Companyn' voitot.
PALKKATAISTELU
.^kAANreTOSTA?;':^^^
• Liioittelua ei ole sekään jos sano­taan,
.että parempien palkkojen ja
rtyöo.I^uhteiden puolesta käytävä
taistelu .voidaan näiden muutoeehdo-tusten
perusteella leimata maanpetok­seksi.
•.; ':' ; ;••,-/:'•.•,.•'.
Miettikäämme hetkinen hallituksen
nykylstäi-verotixspolitiikkaa. Ön vaiil'
harvojartyölälsiä jotka eivät im^
sitä,:ettäijEe(verbtusohjelina) sälyttää
raskaimnian' kuorman. ;väJiätiiloisten
kansanjoukköjeh^annettavaiisi. Kaik­ki
.otijektHyiset seilmtiyiittaayät sii­hen
tosiasiaan, että tämän verotus-ohjelman
:£ummana on köyhien rlistä-minea.
samalla, kun rikkaat saavat
edelleen.)rikastua sotavoitoista. '
' Protestoiminen V.— jä protestoida
meidän täytyy — tätä epäoikeutettua
verotiisjärjesteimää vastaan, v^^^^
esittämään vakavia kysymyksiä halli­tukselle
sodari ja rauhan asiasta.
Tämän; vuökJsi, Jos mielitään toimia
realipälkkojen ja työolosuhteiden pa-rantariiiseksi,
pn arvosteltava hallituk­sen;
ohjelmaa , . . Politiiitkojeh mie-
Lii e-
Me olemme vakuuttuneita siitä että
monet kansalaiset tahtoisivat arvos­tella
hallitusta sellaisista toimenpi^
teistä — haluaisivat julkisesti sanoa:
'•Ei canadalaista verta öljyvoitoille."
Meistä näyttää, että yliäkuvätunlai-sessa
tapauksessa ne^ ihmiset.''Jotka
vaativat ettei Ihmishenkiä pitäisi uh­rata
voittojen hyväksi, ilmaisisivat to­dellista
lojaalisuutta Canadaa koh­taan;
toiselta prioleh; pÖlitiikot, kat-söttako9n
asia niiltä näkökannalta ta­hansa,
tekisivät: silloin maanpetoksen
kansaa vastaan, .
Mutta St. Laurentin hallituksen vii­meisen
toimenpiteen perusteella—po­litiikkojen
arvostelu tulisi maanpetok­seksi.
. • •
lipiteidenmvkaan tällainen arvostelu
voi tulla maanpetokseksi, :
'sanonta, kuten hallitus sänoo;; että
täriiä laki kohdistuu ainoastaan kom­munisteja;
vastaan, on pötyä. Se koh-.
distuu 'Jokaista ja kaikkia canadalai­sia
vastaan jotka puhuvat vääryyksiä
vastaan ja pyrkivät demokraattisen
arvostelaii ävulia korjaamaan halli­tuksen
ohjelmia, jotka ovat vahintoa
aiheuttavia- kansamme suurelle encm-
•mistölle.- ;-';^';;
Selvästikin tässä on uusi tapaus kun
OttawasEa päästetään ilmaari "pu­naista"
savuverhoa sariialla kun po-iitiikot
• "laillisesti" häYittävät kovien
taistelujen avulla voitettuja oikeuksia
;•;•.. ••••'''.•• .'•—••UE'NEWS.':•:
*W#T'v^^^^ John Gates suljettiin jokin |^pÄ^^^^||';^;3^ 'vankilaan, "väärien' (mielipiteiden" .vuoksi!'
i^^^^^^^^^^l^ffe-'' ; • misehkin- pitää;'alkaa 'ensin kotoa, -kuien • sanotaan,'että''hyyänteke-;
:/;.>väisyydenkin''i ilman
li
*ll|l'W^--^-^'
SSi; •
ta-Ä|
r.i John Gatesin tapaus on myös täydellinen Vastakohta mr.
pätisin tapaukseUe. Samalla kun mr. Öalis tunnuiti' syyllisyyteri-sa
vakoillun, mr. Gates ei ole tunnu.stanut.syyllisyyttä mihinkään.
;Meille paasataan koväpaineise ri>r. Gates tuomittiin van­kilaan
sen vuoksi kun han uhkaa ''voimalla ja väkivallalla kukistaa
YTidys vai tain hallituksen". Tosiasia on kuitenkin tarua kumniempi.
Mr. Gatesia ei edes syytetty ;siitä, cttii hän aikoo käyttää" voi riiaa ja •
väkivaltaa'Rimaansa hallitusta vastaan — minkä oikeuden Yhdysval­tain
perustuslaki sivumennen sanoen kansalaisilleen oikeuttaa. Syyt­täjä
ei koko pijkän oikeuiprpscssin aikana viitannutkaan siihen, että
mr. Gates.aikoo käyttää"voimaa ja pakkokeinoja" maansa hallitusta
vastaan. Häntii ei syytetty etles .siitäkään, kuten on myös täällä vää­rin
Selitetty, että hän opettaa "voiman ja väkivallan" käyttöä. Tosi­asia
on tämä: MR. GATESIA VASTAAN aJIKSlTETTY YHTÄÄN
AINÖ.ATA TEKOA, EI YHTÄÄN AI.NÖAT.A' PUHUTTUA TAI
'KJRJOITETTUA SANAA. MU. GATES TUOMITIIIN SEN N.AU-R
E T T A V A N TEKOSYYN PEiRUSTEElXA, ETTÄ HÄN ' ' A i^
OPETTAA V0I^LA>IJ.•VVÄK1V^\LLAN^ k
vuoden päästä tai joskus taivasten valtakunnassa, ja että tämä muka
muodostaa "selvän ja nykyisen vaaran" Trumaniri hallitukselle, joka
näyttää jo pelkäävän omaa varjoaank*n.
Josmr. Gates voidaan tällä perusteella panna vankilaan, niin sil­loin
Voidaan tyrmän ovet sulkea minkä tahansa sanomalehtimiehen
selän takana. Tässä on selvästikin kysymys sanomalehtivapauden
julkeasta loukkaamisesta — mutta trumanismin suuren rahan propa­gandistit
pitäviit sitä"ämerikkalaiseen elämäntapaan," kuuluvana ru­muutena,
jonka suhteen ei kannata puhua iriiitään, kunhan vain saa-daa'a
vuodattaa krokodiilinkyyneleitä Tshekkoslovakian sanomalehti-vapaiudesta.'•
( ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Viikon lopulla saatiin virallinen vahvistus sille, mikä muutenkin tie-delfiin,
että toukokuun aikana elinkustannusindeksi nousi jälleen 2.1
pisteellä, saavuttaen uuden kaikkieri aikojen ennätystason, nimittäin
l'84.ipistettä.- :•.
Liittohallituksen tilastotoimiston uiuistietlossa todetaan korutto­masti,
että huimien hinnankorotusten johdosta canadalaisten elinkiis-tannusindeksi
on tammikuun ensimmäisestä })äivästä kesäkuuri ensim­mäiseen
pärv'ään mennessä tänä vuorina kohonnut kokonaisella 'l 1:6
pisteellä. Ja elokuusta v, 1939, tämän vuoden kesäkuuhun mennes­sä,
elinkustannusindeksi on kohonnut ;S2.6 pisteellä,
Kaiken tämän lisäksi on syytetty —- esim! sähkötyoläisten unio
on vaatinut tutkimuksen suorittamista asiassa — että hallituksen in-deksitilastoton
"tohtoroitu" siten, etteivät ne näytä läheskään koko
totuutta siitä, kuinka {)eloittavan suuressa m;iärä.ssä on väestön elin- .
tasoa huononnetlu hinnankorotusteri avulla. Mutta ylirämainitut vi-raltiisetkin
tilastot osoittavat, että Canadan dollari ei ole enää paljon
muuta kuin 50 sentin arvoinen jos sitä verrataan sotaa edelläneeseen
dollarumme. Toisinsanoen, jos joku henkilö oli vuoteen 1939 meii-nessä
saanut säästetyksi elinkautisen ponnistelun avulla sanokaamme
vaikka $1,000, niin nyt hän on menettänyt siitä keinottelijoille toisen
puolen, sillä tällä tuhannella dollarilla .«^a nyt tavaraa vain sen ver­ran
innitä ;1939 olisi saanut viidelläsadalla dollarilla. Ne meistä, jotka
sodan aikana ostimme hallituksen obligatioja, sanokaamme kahden­sadan
dollarin arvosta, saamme nyt takaisin vain sata dollaria, jos
Tarkastakaa kuolleiden
paperit hyvin tarkoin
arkistoa varten
Joka päivä kaatuu hautaan Cana­dan
suomialaisten vanhemman polven
jäseniä Ja heidän mukanaan myöskin
monet hlstorlaillset muistot j ä koke-:
mukset, joita heillä on ollut elämänsä
varrella. Manan •majoille siirtyneiltä
jää kuitenkin usein kaikenlaatuisia
asiakirjoja, jotkajsaattavat kertoa asi­oista
heidän kuolemarisakin jälkeen
Tällainen historiallinen merkitys on
eri;Järjestöjen vanhoilla asiakirjoilla,
pöytäkirjoilla,. tohxiintakertomuksilla,
säännöillä, ohjelmilla yms. Kaiken
lisäksi saattaal edesmenneiden peruis­ta
löytyä vanhoja Canadassa painet­tuja
suomenkielisiä : painotuotteita
vuosilta 1901—1920, sellaisia kuiri sa­nomalehtiä
(Aika, TVökansa. yäkä-leuka
ja Vapaus). Julkaisuja, kirjoja,
kirjasia, lentolehtisiä jne.
Älkää tuhotko näitä peruja ennen­kuin
olette huoiellisestl tarkastaneet
jä arvioineet onko niissä mitään sel­laista,
Jonka arvelette olevan Cana­dan
Suomalaisten Arkistolle lähettä­misen
arvoista. Ellette ole.varma niin
lähettäkää varmuuden vuoksi
Kaikki tämänlaatuiset lahjoitukset
on liihetettävä osoltteeilä Pinnish-
Canadlan Archlves. Box 354, Sudbury.
Önt.'-
on
kla niitä joUla on auto; pyydetään
tamaan apuaan juhlavieraiden kulje-taksessa
piajoituspalkkoihih. Mimilla
ei Ole vielä tiedossa miten paljon kul­takin;
paikkakunnalta tulee juhlavie­raita,
! siispä esitänkin toiyomuksen;
että niiltä pnikkakimnilta mistä tul­laan
junalla, antaisivat tiedon aUtöl-riaan.
Toivomme n ä k e v ä i^
arthurilaisia ainakin' puolisataa. On­han
matka pitkä, mutta ^ l l ä tuleva
työläisten urheilujuhlakin pn näkemi­sen
'är,voihen., Matkan pituus el saisi
haitata/siliä olen kuullut että saamime
vieraita aina Suomesta asti.; Sellaisia
tovereita. Jotka ovat pUeet monta kuu­kautta
siellä vierailumatl^lla; pitäisi
nimittäih saapua takaisin. ovat jo
lähettäneet tiedon, että m
eivät saii jäädä näkeniättä: Niinpä
siis voitte saada vänhanmaanteryelset
Sylvia j a Jukka Niemelältä Ja ehkä
vielä toisUtakin, '-,.;. ;.;V•::;.'•.'•;;•.'
Kuljetus kaupungista Tarmolaan on
järjestetty. Olemme tilaimeet bussit
jotka pitävät liikennetty yllä tällä vä-lUlä.
. Bussit lähtevät Dundas ja
Spadina katujen kulmasta Ja pysähty­vät
matkalla määrättyjen katujen
kulmissa. Sitten tanssi- ja konsertti-iltoina
ne tulevat pitämään yhteyttä
Doh.-haaiin Ja Tarmolan välillä. Kul-.
kuvuoroista ilmpitetaan myöhemmin.
Kaikkia juhlavieraita, jotka saapu­vat
jurtilla-,:i^>yyäetääri ilriiolttaniaan
ajoissa hirs. Helien Tarvaiselle, 216
0'Connor Dr., Toronto 6, Ont. ^ I. T.
KAKSI FnjaiTxanX
oli kävdyUä Hollywöodia kad-j
tbhien äkkäsi lapsen, jota
tiin vaunuissa. ;'
—Voi miten sööU plenokaiae
ihasteli.
— Voi. niin onkin, oikein
sanoi toinenkin.
; — E i mutta.^ sanoi toinen J
tuijotti vaunuja työntävää l
hoitajaa, — sehän pn minun i
pienokaiseni.
— Oletko
filmitähti.
varma, penäsi
— No takuulla, tunnen vaj
hoitajan. . ' .•
.....r;^ . • • . - • i ' ' • • • ' ••••. •-.
EI TIENNYT
Kaksi kaverusta tapasi toisen
vintolassa.
' '•'.• — Miten sinun perheesi ji
onko iraimosi ollut terveenä?
Jaska.
— Kyllä kaikki jaksavat
vaimonikin on jaksanut hyvir
veyden puolesta, mutta tuhlaav
hänestä on tullut, vastasi Jussi
No miten niin?
— Harva se päivä hän pyytä
haa.
—. Mutta mitä hän niin ps
rahalla tekee?
— Minä, en vain tiedä, sillä s
hänelle koskaan antanut.
on
in
suun
90,000 seurasi
jalkäpaUo*ottelua
Moskovassa
Äskettäin Moskovassa suoritetussa
Neuvostoarmeijan ja Moskovan Dy­namon
välisessä jalkapallo-ottelussa
löi armeija vanhan kilpailijansa maa­liluvuin
2—0. Peliä oli seuraamassa
90,000 katselijaa.
Sunnuntaina Koreassa alkaneet a-lustavat
neuvottelut vihollisuuksien
lopettamiseksi, ovat loistava osoitus
tavallisen kansan voimasta koko maa­ilman
mitasisa. Rauhan vaatimus "on
saavuttanut ensimmäiset tulokset al­kaneissa
neuvotteluissa. - :
Neuvostoliiton edustaja Jacob Ma>
lik sanoi, että Korean sota on suurin
este maailman asioiden sopimiselle
rauhanomaisella tavalla. Kun tämä
este tulee poistetuksi, silloin on myös-'
kin paljon suuremmat mahdollisuudet
rauhan aikaan saarniselle. '
Kenenkään ei^ tulisi uskoa, että-se^
kuri Trumsnin hallitus on hyväksynyt
ammunnaniopettamisesta käytävät
neuvottelut, merkitsisi sen politiikan
perustan muuttamista. Sen on aiheut­tanut
US:n 'kansan voimakas sota-vastainen
mieliala Jä koko maailman
ihmisten sotavastalnen toiminta. Sii­hen
on 1 Isäksi yhdistettävä US; n so.^
täpolitiikan vastoinkäymiset Koreassa,,
jotka ilmenivät hyvin näkyvästi Mac-
Arthurin erottamiskysymyksessä.
Jos •Yhdysvaltain hallituksella oli­si
ollut todellista halua, lopettaa sota
Koreassa, niin Jo kauan aikaa sitten
siihcii olisi ollut tilaisuus Nehrun, Sta­linin
•* ja Pohjois-Körean hällituks^
esitysten pohjalla. Yhdysvaltain hai-litus
jatkoi kuitenkin sotäohjelmaah-sä
/siihen saakka "kunnes sotilaallihlBn
tilanne ja rauhan puolustajain liike
saattoivat sen kääntämään korvansa
aseleponeuvotteluille.
. iMikäli neuvottelut sodari turmele­massa
Kaesbngissa johtavat tyydyttä­vään
tulokseen aselevon- käytännöllir
sistä ehdoista, sikäli avautuu tie rau-
Ijän aikaansaamiselle Koreassa., Se
antaa myöskin lisää;pontta maailman
rauhanliikkeen . vaatiriiukselle, että
viiden suurvallan tulee ryhtyä neuvot­telemaan
i-auhansopimuksesta, sillä
Jos kerran rauha voidaan saavuttaa
neuvottelujen tietä Korean Ja Kiinan
kanspUle. niin silloin se myöskin vol-daansamoinmenetelmin
turvata koko
maailmalle ;''•;.'
Canadan hallituksen rooli tässä
murhei^ytelmässä on merkinnyt riip­pumattomuudesta
tinkimistä. Cana­dan
hallituksella oli mainio tilaisuus
vaikuttaa rauhanneuvottelujen alka­miseen.
Sen sijaan että se olisi käyt-,
tänyt sitä, sen edustaja äänesti Kii-;
hah hyökkääjäksi julistamisen' puo­lesta
muutama tunti sen jälkeen kuh
Pearson oli - vastustanut tätä;"yhdys-väitain
päätöslauselriiaa; Joka teki lo­pun
rauhankeikusteluista viime talve-
.na.;;;•;. • •-• • ' \ y-/\ '•
Jos rauha' saadaan syntymään Ko­reassa,
on se voitto kaikille 'maailman
kansoille, mutta ennenkaikkea korea­laisille.
Se ei ole militaristien ja so­tapropagandan
mielen mukaista.
Aseleponeuvottelujen alkaansaaml-nien
Koresissa pitäisi innostaa kaikkia
tehostamaan entisestään toimintaa
altelcirjoitusten keräämiseksi viiden
vallan. sopimusväatimu&seD tuek.si.
Paljon hyvää tahtoa j a kovaa työtä
tarvitaan, voidaksemme saada kaik­kien
rauhan kannattajain nimet räu-hariadressiin.
. .'•
Heinäkuun 8 pnä Canadan kansalli­nen
rauhanneuvosto tulee tarkista­maan
tähän mennessä saavutetut tu­lokset
j a samalla päättämään mitä on
tehtävä lähitulevaisuudessa. Korean
aseleponeuvottelut ovat rauhanneu­vostolle
mainiona , apiina • toiminta-
Suuimitelriiien laatimisessa,
Käyttäkää uutta tilannetta saadak­senne
tuhansia uusia allekirjoituksia
rauhansbpimUsvaatimukseeri kaikkial­la
Canadassa. Viiden vallan rauhan­sopimus
voidaan saavuttaa juiiri sa-niöin
kuin rauhah keskustelut Koreas­sa.
...'••;.-:; ' .;.;. ^; ;'• ;..'.;
Sota bn fasismin liittolainen ja siksi
se on myöskin kansan vihollinen.
Mitä yksityiskohtaisemmiksi sota­valmistelut
; muodostuvat, sitä anka­rammaksi
käy hyökkäys ikansan s i -
viiilplkeuksia vastaan. Yhdysvaltain
perustuslain : ensimmäinen säädös,
;missä taataan kaikille, kansalaisille,
puhe- jä' mielipidevapaus, pn marssi­nut
vankilaan Icoriimunlstijohtajien
mukamyl^- • •••;-,-• ^>'-'yX- ' " '
Canadan parlariientti heitti sivuun
brittiläiset perlntfet.; h:^väksyinällä
iriuufanian tuiiiiM .käsitellyssä rikos­lakiin
sellaiset lisäykset, että ne eivät
löydä vastinetta edes Triuiiänin, Mc-
Carthyr Ja epäamerikkalaisuus-komi­teoista.
;;,••
Fasismin hiipiminen demokraatti­sessa
ruumiissa on vaarallinen vieras.
Jota vastaan demokraattisten voimien
on käytävä toimimaan voimakkaas­ti.
Oikeuksien laki. kansan vapauk­sien
puolustaminen, ovat niitä joiden
tukeminen merkitsee toimintaa rau­han
jä demokratian turvaamiseksi.
Antäuturiiinen toimettoriiuuteen vaa­ran
uhatessa on ei-pätrioottlsuutta ja
itsemurhaa. (C. T.) ! ^
VerolisäyS merkitsee
palkkojen alennusta
Heinäkuun alussa voimaan astunut
tuipverokorotiis riierkitsee palkkojen
alennusta noin 2,700,000 Canadan työ­läiselle.'
' T ä m ä on tuloksena halli-tuiisensötä
varusteluohjelmasta.
Uusi verpkorotus on 20 pros. ja
kun veirojen periminen suoritetaan
nyt viikottain suunriilleen 100-pro­senttisesti
entisen 90 pros. asemesta,
tullaan.;verpja nyt perimään noin 30
pros. enemmän kuin ennen heinä­kuun;!
päivää.
Sylvin Lake. — Tuli siltä kesä vih­doinkin,,
vaikka el täällä vieläkään ole
montaa kesäistä päivää oHut. Aina
vain oh piisannut kylmää sadetta,
onpa toisin paikoin satanut' luntakin,
vaikka ei Juuri tällä palkkakutuialla.
Täällä Juhlittiin helriäkiiun ensim­mäistä
päivää kuten tavallista, ipaljoh
elikin kansaa kerääntynyt läheltä Ja
Jcaukaä yairsinklh sunnuntaiksi.
Lauantaina heinäkuun 2 pnä oli
pari sotilasta Red IDeerlri lähellä saa­nut
surmansa trokin tai auton ajet­tua
heidän päällensä; Onnettomuu­den
uhrit eivät olleet tältä paikka­kunnalta
kotoihin, mutta iiiräväa^a
kuitenkin.
Käydessäiu Albaan pääkaupungis­sa
" olin tilaisuudessa olemaan läsnä
Thorhllllrl ; tovereiden Järjestämässä
phjelmäiltamassa. Oli hauska tavata
vanhoja tuttavia ja isolmla uusia tut­tavuuksia.
Keholtan teitä nuoret te­kemään
edelleen työtä vanhempien
kanssa yhdessä rauhan hyväksi. Kum-pä
olisi meilläkin täällä sellaisia tilai­suuksia.
Täällä ei kuitenkaan näytä
olevari Innostusta sellaiseen, en tiedä
miksi. / Täälläkin oli ennen paljon toi­mintaa
Ja täällä on vieläkin.paljon
niitä jotka -siihen osallistuivat. Tie­tenkin
puuttuu aloitekyky Ja Innos­taja.
•.••/•
Sanon kaimllt kiitokset Thorhlllin
tovereille hyvästä ohjelmasta Ja haus­kasta
Illasta. — Elisa.
«
Jääkiekkopelurien
kortit saatavana
Noranda, Que. — Northern Ontario
Horkey Assoliatlonin sihteeri-rahas­tonhoitaja
Lorne Miller (osoite: No­randa.
Que.) Ilmoittaa, että NOHA:n
1951—52 pelikauden kortit ovat nyt
saatavana. Koska on otettu käytän­töön
uusi korttisysteemi, on kaik­kien
Junior- ja Mlnor-sarjojen pe­lurien
lähetettävä syntymätodistus
ennenkuin he voivat saada korttinsa,
sanoo mr. Miller.
New York.' —:Viimeisimmän'!
lääkkeen, ;Cprtisonih puute nä
huojentuvan huomattavasti sen
dosta. että sitä on ryhdytty vata
mian myrkyllisestä meksikkola:
jäm-kasvista Syntex Incorporate
mlsen yhtymän toimesta Meksii
Nykyään onarkkinoUla oleva C
sonl valmistetaan härän sapest
maksaa lääkäreille $30 gramma. I
vuotta takaperin oli tämän .ro
hinta $200 gramma.
Syntex-yhtymä ilmoittaa, että
ddn hinta tulee edelleenkin olet
entisellään mutta että hinta sai
laskea kun rohdon tuotanto lisää:
Jam-kasvi saattaa kehittyä nii
painavaksi kuin 500 paunaa. Se
vaa osittain maan alla ja osittain
nalla. Meksikkolaiset ovat käyttä
tämän kasvin aineita; saippuan
kalanpj^tlmyrkkyriä. 'Noin se
män vuotta takaperin Syntex-y
män toimesta kiinnitettiin hui
tähän merkilliseen kasviin ja ryb
tiin tntklmaan sitä. Tuloksena
että jflit^ saajiin. iukuisasU ertlai
sia honnoöneja ja noin kaksi vu
sitten ryhdyttiin valmistamaan O
sonla. Yhtymä suunnittelee pari
_ laan tuotannon laajentamista tule
kahden vuoden aikana. .
CPR pääsi alkamaan
hyvin edellytyksin
Kun Canadian Pacific Railroad
pasi rakennuttaa mantereen yli J
tavan rautatien: Tyynenmeren i
nalle ennen toukokuuta 1891. a
liittovaltion hallitus yhtiölle 1880
miljoonaa eekkeriä maata, 25 mii;
naä dollaria käteistä rahaa, 64 ma
yahnilksl rakennettua rautatien p
jaa, verovapauden 25 vuoden aja
lupauksen että yhtiölle ei tule kili
Ujolta 20 vuoden aikana sekä luku
muita arvokkaita myönnytyksiä.
Rautatie valmistui marrask. 7 i
1885 ja ensimmäinen matkustajaji
lähti Montrealista VancouverUn
säk. 28 pnä 1886.
— Uuden Ranskan iCanadan)
ranomaiset maksoivat liittolaisina
ollelUe intiaaneille kymmen ecun ts
porahan jokaisen surmatun vihollis
päänahasta. Jokaisesta naisvangi
maksettiin yhtä suuri palkkio. Kp
menen .ecua oli noin kuusi dollaria.
Tarina kärrynrasvasta ja kbnimakkarasfa
asiaa katsotaan sillä perusteella kuinka paljon sillä saa tavaraa.
Ja tämä huikea hintojen kohoaminen tapahtuu aikana, jolloin
/S'iisaat'\ ja ''hyvät" parlamentin jäseiieinme istuvat ja törk^ Ot-ta\
vassa. Tosiasiassa k.o. 11 pisteen indeksi nousu on tapahtunut suu­rimmalta
osalta juuri päättyneen istunl/jkauden aikana! Se on kou-raanluntuya
esirnerkki siitä minkälaisia 'kansanetlustajia'" riieillä nyt
alahuoneen jäsenyydessä ja hallituksessa ön.
Merkillepantavaa myös on, että kaikki parlanienttpuolueemme
ovat syyllistyneet tähän hintojen kohoamiseen., Töryt, socialcretlitit^
jäccf: Iäiset ovat antaneet julkisen tuen liberaalipuolueen finanssi- ja
sotaohjelmalle, joka ei voi muuta aiheuttaa kuin työkansan olojen kuri'
jistamista, hintojen kohoamista ja inflaatioa. Tietäen sen, että,täl­lainen
ohjelma ei tuota mitään muuta kuin maan ja kansan köyhty--
niistä nyt ja uhkaavan"sodanyaaran tulevaisuudessa, nämä amerikka-laismieliset
puolueet käy\'ät varjonyrkkeilyä ihmisten pettämiseksi ja ;
oman nahkansa pelastamiseksi. 'Oppositiopuolueet'', a-n^^
lueestaCXTFrn oikeistojohtajiin asti, puhuvat tekopyhästi ••kontroK-;
lien välttämättömyydestä", vaikka hyvin tietävät, että se on pelkkää ;
silmien lummetta silloin kuin maata ja kansaa köyhdytetään mielettö­mällä
varusteluohjelmalla.
Kaikkien canadalaisten patrioottien, kaikkien niiden jotka pitä­vät
suuremmassa arvossa tämän maan tulevaLsuutta ja kanaan hyvin­vointia
ku"n asetchtailijainvöittoniiljoonia. tulee vaalia tämän mielet­tömän
varustautundisen lopettamisia, jotta vältetään nyt uhkaava ja
kansaa jo raskaasti painava inflaatio.
Oli kerran, kuten sadussa ainakin;
^^sellalnen alkä Jollpin tässä maassa
naurettiin Ja säälittiin niitä raukkoja,
jotka joutuyat syömään nlargariinia
ja hevosenlihaa.
Eikä siitä ole niinkään pitkää aikaa,
mutta esim. margariinia syödään nyt.
joskin kiroten, että saisi sitä olla oi­keata
p . . .hännän rasvaa tällaisessa
ri(iaailmankuulussa~ maanvlljelysmaäs-sä.
. Farmarit sanovat, että' he voisi-'
vat tuottaa enemmän kuin omiksi tar­peiksi
oikeata ^ voita Ja sellaiset ras-koantyön
tekijät kuin esim. metsä- Ja
kaivosmiehet sanovat, että paremmin
iiäy työ voin kuin margariinin avulla.
Tämän kirjolttajalla el ole mitään
eimakkoluuloja margariinin suhteen.
Onhan sitä syöty sekä väritettynä
'että värittämättä niin slyiilissa kuin
ruotuväessäkin.
. Myönnän myös kernaasti, että Jos
tekniikan kehityksen avulla voidaan
valmistaa esim. kelnokumista yhtä hy­viä
autokumeja kuin luonnonkumis­takin,
niin miksi el sUloln voida tehdä
kemiaallsesti yhtä ravitsevaa marga­riinia
kuin on okea voitein. Stäpaltsi
nyt sptabuumlnkin aikana on sellaisia
köyhiä Ihmisiä,.: Jotka -eivät voi ostaa
kaUIsta voita riittävästi lapsUleen Ja
itselleen kuten voivat möhömahaiset
porvarit .^staa mukuloilleen Ja ilsel-leen.--.
;•'. • ,^ • •'
Kaikesta; huolimatta soisin sydäme­ni
syvyydestä sekä farmarien että
palkkatyöläisteri etujen kannalta kat­soen,
että margariinia käytettäisiin
.Canadassa sariiäan tarkoitukseen mi­hin
käytetään tavallista kärryrasvaa-kiri.
ja että 'ihmisille varattaisiin riit­tävästi
halpahintaista voita siten, että
voin tuptiajllle myönnettäisiin halli­tuksen
tukirahoja; •
Margaritoin käyttöä voidaan tieten­kin
Jotenkin puolustaa vähävaraisten
Ihmisten etujen kannalta katsOen.
Muitta -jos Ihminen .syö; "parhaan
toverinsa" »1111,81110^ ovat asiat päin
hyyslkkää;.; Ja jos hevonen on ihmi­sen
paras toveri, kuten oh sanottu,
niin hevosenlihan syöminen on miltei
kannibalismia.
Eipä silti etteikö sitä olisi elämän
pitkällä polulla hevosenlihaakin syöty
— Ja tavallaan oli hyvääkin, että saa­tiin
hevosenlihaa.
Muistan vielä hyvin lapsuusvuodet.
Jolloin. äiti*vainaja — kunnia hänen
muistoUeen — keltti usein liharuokien
asemesta luusoppaa Ja osti usein to­rilla
käydessään lenkin konimakka-raa
mltäinje nälkäiset pojanvllkarit
salnuoe; paljon Tahvemplna klivutna,
kuin Jos cdiQi ostettu JotaUn kalliim­paa
herrojen makkaraa, kuten äiti
viisaudessaan sanoi.
Mutta eroa on kaiketi köyhän Suo­nien
ja lihapaljouteen vajoavan Cana­dan
välillä! Vaikka köyhien Ihmisten
Ja heidän lastensa täytyi Suomessa ja
monissa muissa Euroopan rioalssa syö­dä
konlmakkaraa ja tykätäkln siitä,
niin eihän se oikeuta sitä, että pattl-jalkaisia
Polle-parkoja ruvettaisiin
syömään täälläkin sen jälkeen kun ne
on ensin ajettu henkihieveriin, v
Ja vaikka tässä maassa on useim­miten
teuraskarjasta ylituotantoa ja
olisi nytkin ellei sitä lähetettäisi Yh­dysvaltain
puolelle teurastettavaksi ja
kannutettavaksl. niin kaikesta huoli­matta
saatiin tässä päiviä muutamia
sitten lukea uutisia,-että Canadassa-kin
on ruvettu myymään hevosenli­haa
— Ja että kauppa kävi kuin sii­maa,
sillä "lavalle ajettujen" hevosten
liha oli sentään jonkin verran hal­vempaa
kuin naudanliha.
Siltä varalta jos meille sanotaan,
että annettakoon köyhille ihmisille
halvempaa hevosenlihaa, vaikka se
tarkoittaisikln teuraskarjan kasvatta­jille
huomattavia taloudellisia mene­tyksiä,
allemerklnnyt on kuitenkin si­tä
mieltä, että mlnkätähden tässä rik­kaassa
Canadassa pitää olla niin köy­hiä
Ihmisiä, etteivät he voi syödä yhtä
hyvää naudanlihaa ktiln rikkaatkin?
Eikö olisi paljon jpaxempl parannus­keino
se. että varattaisiin kaikille ih­misille
mahdollisuus syödä naudanli­haa?
Siten toteutettaisUn demokra­tiaa
eli tasa-arvolsuutta myös syömi­sen;
suhteen ja samalla annettaisiin
teuraskarjan kaavattajlUe enemmän
toimeentulomahdollisuuksia.
Jos kuitenkin ajateltaisiin niin. e
ihmisiä pitää Jatkuvasti köyhdyt!
Ja köyhdytettyjä ihmisiä syöttää w
danliha korvikkeilla, niin kuka Uet
vaikka vielä tultaisiin ajankohta
missä Pollenkln liha on "lilan b
lista" ja niinmuodoin täytyy ni«
syömään Kissi-mirrin ja Jeppe-fc»
kun lihaa!
; Porvarit eivät paljoakaan välitä s
tä kuinka köyhiksi he tavalliset ibs
set riistävät, jos siitä ori vain hö
lisätuloja eli llsävoittoa.
Mutta miten käy silloin farmi- P
tuotteiden kanssa? Ne kasaantur
varastoihin ja niin saisi porvari t*
tilaisuuden sanoa, kuten sanottiin J
luvulla, että meillä on •'ylituotanta
niin rutosti, että kaikkien työttöffl»
miljoonien on lakattava kokon*»
syömästä Ja kuluttamasta, jotta öi
talslln "ylituotanto" vieläkin suure
maksi kasaantuvien tavaramia-'»
muodossa.
Konlmakkarankln syönnUlä $ai-J
olla oikeutensa seUaisissa köyh*^
sä maissa, missä lihatuotanto el>
omavaraisella pohjalla, mutta stiv
slssakln maissa pitäisi olla lalo. ^
määrää rikkaatkin syömään osan ^
tä köyhille kehutusta herkusta. Mi
tällaisessa rikkaassa maassa. Toiss*
mahdollisuudet tuottaa nyt, ja on
tettukln. yltäkyllin sian-, la«'P**^'J
naudanlihaa, ei sovi alentua k*»»*'
lismln tasoUe ja syödä
rasta, ystävää" PoUea. ^ L
sltklstytetty Illallisesta työoteoMJ
raa'an ihmisen mlelettömlstäroos»»'
Iskuista: — Kinsäkoura.