Vapaus, February 2, 1971

              SiVu'2i Tilistäi, hebnik. 2 p. Tucsdäy, Feb.- 2r 1971
INDEPENDENT, UABQR OROAN
V A P AUS OF FINNISH CA^ADIANS
I LIBERTY). BBtaibilIsbedNov.8,1917
BdS^: W. EKLUND Mlaoaeer: E. SUKSI
TWh«hone: Office öMFBdHxB^et^^^ .
WtiaM tfftoe ymOäy: "Toeiauri» Ptotthing
CM>. Umtted. 100-102 B l m 8 t W ^
SSnUtng ttOtran: DOK <».
abooöd blMii iB»ix€iiiä6ie^ NumliSr 1076
•• CANADIANi;l^ANGUÄGE|RHF;SS'
Öanadaasa: 1 vk. $10.00. 8 kk;
8 kk. 13.00
1 vk. $ l l i » . 6 kk. 15.75
1 Tk. $11M, 6 kk. «tJS
Huonddti ovat USA:n' asiat:
ICAPITALISMIN: PAINAJAINEN .
ALKAA JO VAIVATA NIXONIAKIN
Sanavap^ Kr&havaka
Taiteen talvipäivien yliteydessä Lappeenrannan kaupungin
teatterissa jäi^jeBtcttiiAfloiA viikko sitten keskustelu aiheesta "sen­suuri
ja sanavapaus yht«i8kunnaasa". Siinä yhteydessä todettiin,
että raha ratkaisfee sanavapauderikitt, Ne joiden hallussa ovat pää­omat,
he säätelevät myös sanavap&uden.
Sämshlaiseen lopputulokseen Sanavapauden tiimoilta tuli viik­ko
sitten " Winnipegissä pidetyssä Viikonvaihteen konferenssissa
Manitoban NDP:n nuoriso-osaäto, joka totesi, että "päivälehtiä
kontrollo*Vat laajat ketjut, ^joiden tavoittteena on poUitUnen vai­kutusvalta
j a mahdollisimman suuret voitot. Kokouksessa todettiin,
myös Manitoban vaaleissa sanomalehtien asennoituneen kapitalis­min
tavoitteiden mukaisesti.
Tilanteen' korjaamiseksi Manitoban NDP :n nuorisojaosto eh--'
dottaa, että liikeilmoitusten julkaiseminen kiellettäisiin lehdissä
j a että lehtien ylläpito taattaisiin hallituksen varoilla. Tämän
menetelmän perusteella. seUtettun. kokouksessa, sanomalehtien toi­mittajakunnat
voisivat itsenäisesti päättää lehtiensä asenteista sen
sijaan kun niihin vaikutetaan nyt suurpääoman j a raharikkaitten
ihnoittajiea toimesta.
Tämä sellaisenaan ei ole tietenkään mitään uutta. Kaupallisten
lehtien toimittajat väittävät tietysti, ettei heille sanota rahamaail­man
toimeiita niin eikä näin: Muodollisesti puhuen tämä on tieten­kin
ainakin osittain töttÄ. Mutta samalla kertaa nämä samat herrat
toimittajat tietävät sangen hyvin, että jos he eivät toimi suuren
rahan tavoitteiden j a poliittisten ohjelmien mukaisesti, silloin lop­puvat
ilmöitrtsttilot, mikä samalla tarkoittaa toimittaja-poloisille
lopputiliä, sillä kaupallisten lehtien tavoitteena on)enimmäisvoitto-jen
saanti.
Kuvaan sisältyy nykyaikana lisääntyvässä määrässä myös
vissinlainen "vapaamielisyys" j a toisinaan "radikalisuuskin". Kan­sanjoukkojen
radikalisoituessa uhkaavan työttömsrystilanteen, aina
kohoavien hintojen ja verojen sekä muiden tällaisten seikkojen
viioksi, monet porvarilliset lehdet lähentelevät normaalioloissa va­semmistolaisia
täi ainakin vasempaan siirt3rmässä olevia kansan­joukkoja.
Toisinaan tuntuu miltei uskomattomalta niiden "vasem­mistolaisuus".
: Mutta tämä porvarisctien j a -tätien omistamien lehtien " v a ­semmistolaisuus"
päättyy aina silloin kun vaa'an kielellä on es-talilishmentin
(valtapiirien) j a kiansanjoukkojen väliset ristiriidat.
Jos tulee esim. lakko, silloin nämä "hyvän maan" radikaalit löy-täyät
aina syyn, miksi työläiset ovat väärässä ja suurtyönantajat
oikeassa. Jos tulee kysymys ns. "inflaation vastustamisesta" työtä­tekevien
3a peräti työttömyyden kehittämisen kustannuksella, sil­loin
nämä "hyvän sään" radikaalit mutisevat jotakin ihmettelyä
"huonoista tuloksista", mutta tukevat kuitenkin kaikissa oleellisis­sä
kohdissa kansanjoukkojen nylkemistä. Näin kautta linjan.
YUäesitetynlaisia esimerkkejä siitä, miten rahavalta kieltää
suurilta kansanjoukoilta todellisen sanavapaudenkin, voitaisiin esi­tellä
loppumattomasti. Ne ovat jatkuvana muistutuksena työväen^
lehtien tarpeellisuudesta j a välttämättömyydestä.
Työväenlehtien ylläpito tulee nykyään jatkuvasti entistä kal­liimmaksi
vaatien jatkuvia ponnisteluja ja taloudellisia uhrauksia.
Mutta se on nykytilanteessa sanavapauden hinta. Juuri tässä mie­lessä
valinistutaan myös edessäolevan Vapauden'ja Liekin vuotui­sen
paperirahakeräyksen hyväksi.
USAsn putinten varassa
Syrjäytetty Kambodzhan johtajan, prinssi Norodom Sihanou­kin
kerrotaan ilmoittaneen viime viikolla, että' hänen kannattajil­laan
on y l i puolet Kambodzhan alueesta valvonnassaan ja että
Phnompenhin nykyisen hallituksen poliittinen j a sotilaallinen
tilanne on toivoton. -
Sihanouk esitti tämän lausuntonsa Kambodzhan kansalle pää­majastaan
Pekingistä lähettämässään sanomassa, minkä myös uu­tistoimisto
Uusi Kiina julkaisi. Se on päivätty 22. tammikuuta e li
samana päivänä Jolloin sissit hyökkäsivät Phnompenhin kansain­väliselle
lentokentälle. Väitteensä tueksi Sihanouk toisti otteita
Kambodzhassa olleiden länsimaiden lehtimiesten kirjoituksista.
Samaan aikaan Yhdysvaltain sotilasjohto ilmoitti Saigonissa
toimittaneensa kahden viime kuukauden ajan päivittäin aseita ja
muita tarvikkeita: Phnompenhiin, eli toimineensa toisin kuin pre­sidentti
Richard Nixon kesäkuussa vakuutti amerikkalaisille. Vaik­ka
presidentti Nixon vakuutti aikaisemmin, ettei Yhdysvallat anna
neuvonantajia eikä sotilaallista tukea sille, niin Saigonissa oleva
sotilasjohto tiedoitti nyt kuuden suuren C-130-koneen toimittaneen
aseita, ammuksia j a muita tarvikkeita Phnompenhiin joulukuun
alusta lähtien.
Washingtonista viime torstaina tulleen uutistiedon mukaan
puolustusministeri Melyin Laird oli puolustanut Amerika,n äseel-list
«('Mltaa»itumi8tä K ^
etta se muodostaa osan "presidentti J«Iixonin strategiasta rauhan
hyväksi", ikJiänkuin sotaa laajentamalla j a tehostamalla voitaisiin
rauhaa/edistää-! ;/":•,;••:;;,';• r;.,
Samassa yhteydessä kiinnitettiin Wäshingtonisaa huomiota
siihen, että vaikka Yhdysvaltain kongressin hyväksymä pää^^
Meltaä neuvonantajab j a i i ^
Nixonin hallitus on kuitenkin myöntänyt, että "jonkin tyyppisiä
eotilasherJdlöitä voidaan lähettää pian Kambodzhaan", kuten Reu-ter-
UPl-Special uutistiedossa viime torstaina kerrottiin. Tämän
lehtitiedon mukaan eräs sotilaaasiain puhemies oli Wa8hingtonissä
selittanjrt, että Kambodzhaan voidaan lähettää' joitakin söUlashen-kilöitä,
jotka luovuttavat sinne lähetettävät aseet kanabodzalaisille.
Näiden BoUväUneiden kuljettajien tulee myös huoleh^ että
kunbodzlialalset saavat tietää, miten he käyttävät saamiaan yhdys-vältaldsiaaeteita
könyttiin uutistiedossa. •
; Kirpun nylkijftin tavoin yritettiin kuitenkin tehdä jonkinlainen
ero näiden "aseiden kuljettajien" j a < Vietnamiin aikoinaan lähe­tettyjen
sqtiläalllaten "neuvonantajien" viUHä. Tämän järkeilyn
mukaak Nixonin hallituksen sotaviäliniBidra kuljettftjloita toisena teh-t&
vHnä .on "vainV. opettaa kaihbödzhalalsia amcrikkälalsaaeiden
kiiyttöön, jota vastoin presidentti Kenn^yn "neuvonantajain" teh-
Washington. — Yhdysvaltain
presldeiitti Richär^ Nixon pyy­si
äskettäin pitämässään pu^
heessa kongressia auttamaan
häntä toteuttamaan "uuden
amerikkalaisen vallankumouk­sen".
Siihen kuuluisivat vähU-Vardisteii
parempi tcrveyden-huoUo.
vaikeuksissa olevien
kaupunkien j a osavaltioiden te­hostettu
taloudellinen avusta­minen
sekä liittohallituksen by­rokratian
uudistaminen;
Liittovaltion tilaa koskevas­sa
puheessaan, Nixon ehdotti:
lisäksi myönnettäväksi ylimää­räiset
-140 miljoonaa dollaria
syöyäntutkimukseen osana laa­jaa
sairauden vastaista taiste­lua.
Edelleen hän vaati lisäva­roja
ympäristön saastumisen
estämiseksi sekä vähimmäistu-loja
köyhille amerikkalaisille.
"On tullut aika saada Y h ­dysvallat
liikkeelle ja lopettaa
sodan, erimielisyyksien, inflaa­tion
j a rikollisuuden pitkä pai­najaisuni",
presidentti sanoi.
Nixon puhui innostuneesti niis­tä
mahdollisuuksista, joita liitto­hallituksella
on vähävaraisten aut
tamiseksi elämään tähänastista
parempaa elämää. Hän lupasi
esittää joukon kauaskantoisia eh­dotuksia
terveydenhuollon paran-tamis6ksi,
niin että siitä pääsisi­vät
osallisiksi entistä oikeuden­mukaisemmin
yhH useammat i hr
miset.
Valmisteilla olevan uuden lain
mukaan kcneltäkuän amerikkalai­selta
ei evättäisi peruslääkärin-hoitoa
sen vuoksii että hänellä ei
ole varaa maksaa kustannuksia,
mainitsi Nixon edelleen.
Presidentti sanoi, että hänellä
on lainsäädännön alalla tavoit­teenaan
kuusi suurta päämäärää.
Ensimmäinen tavoite on saada
kongressi käsittelemänä viime is­tuntokaudelta
rästiin jääneet 35
lakiehdotusta. Tärkein näistä on
Nixonin mukaan nykyisen sosiaa­lilainsäädännön
korvaaminen vä-hemmäispalkan
takaavilla lailla.
Toisena tavoitteena presidentil­lä
on saada inflaatio pysäytetyksi
sekä vähentää yhä lisääntyvää
työttömyyttä käyttämällä tähän
tarkoitukseen budjettivaroja.
Edelleen Ni.xon pyrkii tehostet­tuihin
toimiin ympäristön saastu­misen
ehkäisemiseksi. Viran­omaisten
mukaan. uusi saasteoh-jelma
lisäisi nykyisiä kustannuk­sia
noin miljardilla dollarilla, niin
että 'seuraavana varainhoitovuo­tena
käytettäisiin saastumisen eh­käisemiseksi
kaikkiaan 4 miljar­dia
dollaria.
Neljäs päämäärä on parantaa
Yhdysvaltain terveydenhoitoa ja
viides vaikeuksissa olevien osa­valtioiden
ja kaupunkien avusta­minen
liittohallituksen myöntä­min
lisävaroin. Kuudes tavoite on
itse liittohallituksen uudelleen
järjestely.
Nixon sanoi puheessaan, että
jos kongressi suhtautuu myöntei­sesti
hänen . ehdotuksiinsa, se
pääsee tuloksiin, joita loistavam-pir,
ei ole ennen tavattu Yhdys-
\ altain histörias.sa. "Tämä kon-j;
ror)si tullaan muistamaan siitä,
etiä se aloitti uuden amerikkalai­sen
vallankumouksen— rauhalli­sen
vallanlmmouksen, jonka avul­la
valta palautettiin takaisin kan­salle",
sanoi Nixon kansakunnan
tilaa koskevassa puheessaan. ^
Presideijitti vakuutti neekereil­le
j a muille vähemmistöille, että
hänen ehdotuksiinsa liittyisivät
myös .takeet syriintää- vastaan.
Edustajainhuoneen 13 neekerijä-sentä
oli aiemmin ilmoittanut jää­vänsä
pois kongressin istunnosta
Nixonin puheen ajaksi^ koska
presidentti el heidän mielestään
olisi riittävästi ottanut huomioon
Yhdysvaltain mustan väestön tar­peita.
Ainoa Nixonin puhetta
kuuntelemassa ollut neekeriedus-taja
oli republikaaninen Edward
Brooke. • ,
Edelleen presidentti esitti
silunnltelman liittohallituksen uu­distamiseksi.
Suunnitelman mu­kaan
jatkaisivat uiko-, valtlova-raluT,
puolustus- j a olkeusmlnls*
teriö edelleenkin toimintaansa,
mutta seitsemän muuta ministe­riötä
supistettaisiin neljäksi. Nel­jän
uuden ministeriön toimialat
olisivat kansakunnan voimavarat,
yhdyskuntasuunnittelu; luonnon­varat
j a pitkän tähtäyksen talous
suunnittelu.
Nixonin liittovaltion tilaa kos­keva
puhe käsitteli yksinomaan
sisäpoliittisia kysymyksiä. Siinä
el mainittu lainkaan Indokiinan
sotaa eikä multa ulkopoliittisia
ongelmia.
Nixon , lupasi esittää tässä
kuussa kongressille erillisen ulko­poliittisen
katsauksen. Tämän
odotetaan keskittyvän Kambodz­han
lisääntyneisiin sotatoimiin
sekä lähl-ldän ongelmaan.
iiiiiiniiiRiii
•Il
UUTISIA
llllll
Helsbdtt — (SiMmi-Seura) —
Suomalainen teU sävellys-tfetokoneett
,
Maaihnan ensimmäinen tletohoner
soitin on^ahnlstunut Suomessa. Ko­neen
kehitti keksijä Erkki Kurenie-rai
Sitran ^urdhan turvin. Parhail-taan
soitin on -sarjavalmlstusvalr
heessa.
Kuranlemi, joka on varsinaiselta
koulukasvatukseltaan ydinfyysikko,
on stvtidiaiTastUksenaan jo usean
vuoden ajan rakentanpt Helsingin
yliopiston musiadcitieteen elektro­nimusiikin
studiota. Puolijohde- ja
tietokonealan asiantuntijana: hän on
pyrkinyt kehittämään studiota tä­hän
asti tutkimattomaan suuntaan,
itsenäisten muBtiyksiöiden varaan,
jotka chjelmoituna pystyvät muun­telemaan
annettua materiaalia ha­lutulla
tavalla.
"RIKOLLISET TEOT
HÄIRITSEVÄT YK:TA
Moskova. — Monet YK-valtuus-kiinnat
ovat jo usein ottaneet esil­le
kysymyksen, onko tarkoituk­senmukaista
edelleenkin pitää Y h -
\ dlstynelden Kansakuntien pääma­j
a New Yorkissa, kaupungissa,
joka on muodostunut organlsol-dim
rikollisuuden ja gangsterls-mln
keskukseksi, kirjoitti Prav­dan
New Yorkin kirjeenvaihtaja
Tomas Koleshnltshnko Pravdassa.
On näköjään tullut aika Y K : n
joko vaatia USA :n hallitusta ryh­tymään
tehokkaisiin toimenpitei­siin,
M t a ulkomaisiin lähetystöi­hin
kondlstuneet vihamieliset hu-liganiteot
lopetetaan täydellisesti
ja ehkäistään vastedes, tai tun­nustettava,,
että määrätyillä pii­reillä
USA:ssa on muita alkomuk
sla, jotka rikkovat kansainvälis­ten
suhteiden yleisesti hyväksy­tyt
periaatteet, ja tehtävä tästä
kalkki tarpeelliset johtopäätökset,
kirjoittaa Koleshcnltshenko.
SionlsUen Neuvostoliiton edus­tustoa
vastaan järjestämä viha­mielinen
provokaatiokampanja,
pommiräjäytys.;Yhdistyneen ara­bitasavallan
edustustossa j a muut
vihamieliset t^öt Yhdistyneisiin
Kansakuntiin äkredltoltuja henki­löltä
vastaan herättävät monissa
YK-valtuutetuissa väkisinkin ky­symyksen,
että tätä kampanjaa
harjoitetaan tarkoituksellisesti,
ja päämääränä on vaikeuttaa su­vereenisten
valtioiden YK-edus-tustojen
toimintaa. Kuinka Itse
asiassa voidaan muuten selittää.
HUOMIO
Kun "Makkaratikun veistäjä" sa­noi
niin osuvasti lehdessämme, että
sahat sidiisevat ja vasarat paukku­vat,
niin otlnpa oikein tosimielessä
vanhan vasarani ja valmista sitä
pitää yrittää saada puusta, kun ne
"Kevätkamevaallt' tulevat FinnLsh
kaalille huhtikuun 17 päivänä.
Ja pitää tässä sanoa, että kun tuo
peukalo ei ole keskellä kämmentä,
niin valmista siitä todella tuleekin,
pitää tässä itseään kehua, sillä "ku­kapa
kissan hänttää nostaa jollei
kissa Itse."
On kuulunut, että kaikki ovat
päättäneet tehdä tämän vuoden
"Kevätkämevaaleista" oikein par­haan
tilaisuuden, joka tulee vie­mään
volJ;on kaikista entisistä.
No, el tässä muu auta kuin lopet­taa
kirjoittaminen ja Iskeä työhön
käsiksi. "Kevätkarncvaalelssa" ta­vataan.
— Vakuuttaa Tiketti Tas­kussa.
tävänä oli mennä Saigonin soti­laiden
mukana rintamalle j a osal­listua
tarpeen tullen taistelulhln-
;kln7-;V\^;•'^^/;;;-;^:•,
Mutta jos muistetaan, että
Vietnamissa mentiin asteittain
"neuvonantajien" lähettämisestä
taistelujoukkojen,. läliettämlseen
j a lopulta. täysimittaiseen sodan-
'käyntlln vietnamilaisia vapaus­taistelijoita
vastaan yleensä, rilin
silloin voidaan helposti nähdä, et­tä
samanlainen keliltysprosessl on'
nyt käynnistetty hieman toisella
nimellä myös Kambodzhassa. K u ­kaan
el voi enää suhtautua vaka-vajstl
niihin lausuntoihin, mitä
Washlngtoni8tä annetaan Kam­bodzhan
ja Indokiinan muiden
maiden sisäisiin asioihin sekaan-tumlBGsta
muka "rauhan hyväksi"
Vllmealkalisct tapahtumat osoit
tavat myös kiistattomasti, että
Phnompenhin on taloudellisesti
poliittisesti jä sotilaallisesti koko­naan
Yhdysvaltain avustuksen ja
tuen, ts. jatkaen olemassaoloaan
sanan varsinaisessa mielessä US^
A :n pistinten varas.sa.
että amerikkalaiset viranomaiset
eivät/ tähän mennessä ole ryhty­neet
tehokkaisiin toimenpiteisiin
vihamielisten hullgaanltekojen es­tämiseksi?
kysyy kirjoittaja.
Viime kuukausien, tapahtumat
voivat vain vahvistaa tällaisten
mielipiteiden aiheellisuuden. Kun
parhaillaan on esillä uusien raken­nusten
pystyttäminen Y K : l l e N ew
Yorkiin, on tarpeellista aluksi pun
nlta, voiko Y K laskea voivansa
toimia normaalisti. tässä kaupun­gissa,
arvellaan Y K : n piireissä.
Soisiaiistinien
internationaali
kokoontuu Helsingissä
Helsinki. — Arvovaltaista jouk­koa
sosiaalidemokraattisen liikkeen
jchtajia eri puolilta maailmaa odo­tetaan
toukokuussa Helsinkiin. Suo­men
sosialidemokraattinen puolue
on isäntänä sosialistisen internatio­naalin
kokouksessa, joka järjeste­tään
25.-27. .5.
M&hdoUisia vieraita ovat mm.
Länsi-Saksan liittokansleri ja maan
sos.dem. puolueen puheenjohtaja
Willy Brandt, Englannin opposition
ja työväenpuolueen johtaja Harold
Wilson ja Itävallan liittokansleri ja
puoluejohtai a Bruno Kreisky.
Euroopan, ulkopuolelta odotetaan
mm. Israelin pääministeriä Golde
Melriä, Sambian presidenttiä Ken-nelJh
Kaundaa ja Chilen vastavalit­tua
sosialistista presidenttiä Salva­dor
Allendea.
Pizhelinlinjat
avattiin 18 v
vuoden jälkeen
Beriiini. — Kymmenen puhelin­linjaa
avattiin tammikuun viimeise­nä
päivänä klo 6 Itä- ja Länsi-
Berlllnln välille. Nlldsn väilinen pu^
hellnllikenne on hoidettu viime 18
vuotena Frankfurt am Mainin kaut­ta.
Tiedon antoi julkisuuteen Bonnin
postimlnlsteriö.
Tähän mennessä puhelut ovat kes­täneet
ussita tunteja, jopa vuoro­kausia.
Linjojen katkaisemisen suo­rittivat
Länsl-Berlllnln viranomai­set
länsllilttoutunelden tueUa SOr
luvun kylmän sodan kautena.
Tieto puhelinlinjojen avaamisesta
on antanut Saksojen valtiosihteerei­den
tapaamisen aattona optimistisen
kuvan neuyottelajen kuhista. Jos­kaan
tähän mennessä el ole konk­reettista
tietoa, milkä seikat, mutta
ilmeisesti myös pyrkimykset Sakso­jen
neuvottelujen helpottamiseksi
ovat vaikuttaneet asiaan.
Ensimmäisiä positiivisia tuloksia
Saksojen välisen ajatusten vaihdon
alkamisesta oU jo viime kesänä ava­tut
uudet puhelin- ja kaukokirjoltln-
I linjat Länsl-Sataan . ja DDR:n vä­lillä.
Samaan aikaan myös kauko­kirjoitinliikenne
automatisoitiin mai­den
välillä.
imniniiiiiiiiHiiiiiiiiHiiifiniiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiinHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiioiiiiiiiii^
I Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun |
g Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten yhteisvoimin |
1 valmistama perinteellinen vappujulkaisu, KEVÄT 1971, il- |
s • mestyy suunnitelmien mukaisesti tulevan huhtikuun alku- B
J päivinä. Avustajia pyydetään taas rikastuttamaan tätä jul- |
g kaisua kirjoituksillaan, novelleilla, kertomuksilla, runoilla %
^ jne, sekä erikoisesti kirjoitusten yhteyteen sopivilla tai |
g muuten Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten nykyajan |
^ elämää ja toimintaa heijastavilla kuvilla. ' i
g Teknillisten seikkojen vuoksi on sitä parempi mitä pi- §
1 kemmin avustajien kirjoitukset ja kuvat saadaan julkaisun |
E toimituksen käytettäväksi mutta viimeistään niiden. pitäisi 1
B olla Sudburyssa helmikuun 20 pnä 197J. . |
8 Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen, : I
I KEVÄT-julkaisun toimitus 1
I Box 69. Sudbury, Ont. 1
iii
Nixon tuoniitsee ja
jatkaa baJkteerisotaa
— myrkkyjä 120,000 t.
IVashington.— Tiedot amerikka­laisten
suunnittelemasta bakteoro-
Icgisen sodankäynnin salaisesta tut-klmuskeskiAsesta
ovat saattaneet
kyseenalals £ksl Yhdysvaltain halli­tuksen
ilmoituksen, että se aikoo
tuomita biologisen sodankäynnin,
sanoi eräs amerikkalainen senaat­tori
presidentti Richard Nixonille
ä:.kettäln lähettämässään kirjeessä.
Ptmckraattinen senaattori Frank
Church sanoi, että saatujen tieto­jen
mukaan- Yhdysvallat suunnitte­lee
190 sotilas- ja 250 shdllltyönte-kljän
sijoittamista Utahiin perustet­tavaan
keskukseen tehdäkseen siltä
maailman suurimman biologisen so-dankäynnm
tutkimuslaitoksen,
Senaattori kehotti presidenttiä Il­moittamaan
määräajan, johon men­nessä
Yhdysvallat hävittää biolo­gisten
aseiden varastonsa.
Samaan aikaan uutistoimisto
TASS sanoi Moskovassa Yhdysval­tain
harjoittavan laajaa kemiallista
sotaa Vietnamissa. Amerildcalaiset
joukot ovat seitsemän viime vuoden
aikana ruiskuttaneet 120,000 tonnia
myrkkyjä Etelä-Vletnamiln ja tu^
honneet 20 prosenttia Etelä-Vietna­min
viidakoista.
Tletokoiiesoittjaien muistuC^
taa sibköuikujeii ääntä: SoittimeUa
pystyltään.-säveUämään^eM:
siikOda. ICJoneen avidla öh jo t^ty
äänilevy^ jnika, potKJana on mm.
Badhln musiikkia. "Soittimen vito-tinäkymät
tuntirvat lupaavilta:' Tie-dustehija
on noin puolittdiatta elk*
tronimusiikii) studiota, joissa soitin­ta
voidaan käyttää hyväksi.
*
Suomen hevoskanta väheni 20;000.
Suomen hsvoskanta.on edelleen vä^
hentymässä. HeVds^akistUslifttoi^'
Keskusliiton toinrnmanjolhtajä • Aar­re
Santavuori' arvelee, että maas­samme
ou/ hevosia tällä hetkellä
noin 80,000—90,000, missä on vä-hennys^
lä vuodesta 1969 noin 20,000;'
Hevoskannan vähenemiseen Santa­vuori
näkee yleisen mielipiteen hei­jastumisena,
mikä Ilmenee siinä,
että hevosen käytön katsotaan ole­van
maatatous- ja neetsätyössä
vanhentunutta.
•
Liikkuvausavusluksia ulkomailta
Suomeen työhön palaaville
Luodakseen työnhakijoille parem­mat
edellytykset siirtyä ; uudelle
työpaikkakunnallse sillom lom asuin-'
paikkakunnalla ei ole tarjota t)rön-hakljan
ammattitaitoa vastaavaa
työtäi voivat työvoimaviranomaiset
Suomessa maksaa nk.. liikkuvuus-avustuksia.
Tällöin avustusjärjes­telmän
mukaan voidaan korvata
muutosita aiheutuneita kustannuk­sia,
maksaa perheelle avustui^ta
silloin, kun perheasuntoa el uudelta,
työpaikkakunnalta heti ole saatu ja
maksaa nk. alkuavustusta. *
Koskiselle kolmas mestaruus .
Khnmo Koskinen, 22-vuotias lab-telaisluliitellja,
voitti Suomen plka-luistelumestaruuden
yhtä ylivoimai­sesti
lodn kahtena aikaisempanakin
vuotena. Koskinen säl pistemääräk- ^
seen 182,765. Toiseksi tuli Raimo
Hietala 187.120 ja kolmanneksi Jou­ko
Salakka 189,287 pisteellä.
_ Tutoksla: 500 m: 1) Leo Linko
vesi 41,6, 2) Kimmo Koskinen 42.0,-
3 Pentti Kiiskinen 43,3.
5000_m. 1). Kö3kinen_7^,3, 2V
Hietala 8.05,3, 3) Salakka 8.14<9.
1500 m: 1) Koskinen 2.11,4, 2) •
Okivl Hjeliman 2;15,0, 3) Hietala
2.15,9.
10000 m: 1) Koskinen 16.22,7,
2) Hietala 16.37:.8, 3) Timo Luosta­rinen
16.55,2.
•
Olympiastadionia uusitaan
!H'e!singln olympiastadionin tiili­murska
vaihtuu tartan^jäällystBe-scen,
ajanottajat ja maalltuomant
sähki/kelloon ja kemeraan,- mitta­nauha
elektroniseen mittauslaittee­seen.
Elokuun EM-kisat tuovia uu­den
ajan stadionille. Lähes kaikki
telineet ja suoritu^alkkojen tulos­taulut
vaihdetaan uusiin. Kenttä­työt
ovat melkein vahnllna.. Kaiva­taan
enää asvalttia j a tartan-mle-hlä,
jotka tulevat töihin touko­kuussa.
Vilustuminen ja
nivelreuntatismi
Tri C. B. Heald, spesialisti Lon­toosta,
otaksuu löytäneensä ilmeisen
yhteyden vilustumisen ja nivelreu-matlsmln
välillä. Teoria on yksin­kertainen:
aivoissa, on vain vajaan
kahden millin ero niiden keskusten
välillä, jotka hallitsevat yhtäältä
sormia ja toisaalta nenäontelon ylä­osaa.
Eräs toinen lontooialnen lää­käri
on hoitanut nivelreumatismia
kyhnettymlsrokotteella. Aluksi hoi­to
ei osoittautunut kovin menestyk­selliseksi,
mutta nyt osa potilaista
on osoittanut paranemisoi merkke­jä,
kun ruiskeiden kokoonpanoa on
muutettu.
PÄIVÄN PAKINA
MENESTYS KERTOMUKSIA
Hieman englanninkieliseen nuot­tiin
(Success Story) laaditulla otsi-kclla
tarkoitetaan luonnollisesti
kertomuksia, ettemme sanoisi jut­tuja,
ihyvln menestyneistä ihmi­sistä.'
•^Menestymistäkin" on tietenkin
monta eri sorttia. lEslmerkiksi
Suomen valtiokirkon sävyttämäs­sä
opinahjoissa koulukasvatuksen­sa
saaneet muistavat opetuksen:
kunnioita isääsi ja äitiäsi, että
menestyisit ia kauan eläisit maan
päällä.
Käytäraiölilsessä elämässä me­nestyksellä
bn kuHenkln realisem-pl
merkitys. Voidaan esimerkiksi
sanoa, että hyvässä hoidossa pide­tyt
siat ovat inenestyneet hyvin.
Voidaan puhua menestys-kirjoista,
-romaaneista, -näytelinästä jne.
Yieisemmin tässä vapaassa yh-teiakunhasBa
on menestyniisen mit­tana
raha. iKun joku "tavallisista
olosuhteista" alkunsa saanut niies
tai nainen rikastuu ja saa sillä pe­rusteella
kunniaa ja mainetta, niin
hänen imeneStymistähn lauletaan
pttkään, ja ihartaasti: Kuinka mo­nen
huonompiosaisen kustannuk-soJla
ja miten likaisia fceinoja käyt­täen
on. Snenesiytty",aeön.sivu­asia.
Kun imuiatetaari kuinka val­keata
on fasismia ja natsismia
periaatteessa ja käytännösfiä. vas-
* tuptanciden löytää rehevää kasvu­paikkaa
kansanvaltaisen, puutar­hamme
kukkapenkin kupeesta, tai
edes alkeellisia kansalaisoikeuksia,
niin silloin voidaan kaiketi antaa
oikea arvo ja merkitys seuraaval­le,
Toronto Star lehdestä viime
vlHcolla kaapatulle uutlstledolle:
"George Carsted, tjoka voltti ur­heutensa
perusteella rautarlstin
taistellessaan Hlitlerln armeijas^^a
26 yuotta sitten, otti eilen (tammi­kuun
26 pnä herran vuonna 1971)
Tromerinuicseensa Canadan erään
(Mllitia) rykmentin — The Queen's
Own Cameron Higlandersln...
Carsted tuli sodan jälkeen siirto­laisena
Winnipeglln jä liittyi V.
1951 sotamlehenä mllltlaan (el va­kituiseen
armeijaan). Kakslkyna-mentä
vuotta hän oli päivin (otta­jana
koulussa ja.palveli Iltaisin mi-litiaa,
saavuttaen lopulta eversti­luutnantin
arvon -— ja oikeuden
ottaa konienitoonsa Cameronit, kun
iBverstlfluutnanttl Bruce Macpherr
soneroäl toimesta.".'!
Eikö olekin liikuttavan hieno
kertomus siitä, miten voklaan nic-nestyä,
kunhan vain o.sataan ot­taa
kiinni mahdollisuuksista kuten
esim. palv!slia ensin urheasti Hit­lerin
natseja, tulla > sitten tänne
opettajaksi ja nousta "kuutamo-työnsä"
perussteeMa lyhyen 20 vuo­den
aikana Canadan asevoimissa
esikuntaupseerin arvoon asti!
Eipä silti, "menestystä" voi ta­pahtua
myös Länsi-Saksassa. Esi­merkiksi
Bad Toelzista, L-Saksasta
vähän yli kaksi viikkoa sitten tul­leessa
Reuterin uutistiedossa ker­rottiin
mm. seuraavaa:
"Entinen natsikenraall Heinrich
Lemmerdlg, jonka Ranskan oikeus
laitokset tuomitsivat kolme eri
kertaa kuolemaan sodan aikana
suoritetuista Ranskan kyläläisten
ja vastarintaliikkeeseen kuulunei­den
muriilsta, kuoli 65-vuotlaana
Baijerin eräässä sau-aalassa ellen
(tammlk. 13 p.)."
Lenmierdingia pidettiin vastuus­sa
99 panttivangin hirttämisestä
Ranskan keskiosassa olevassa Tul­len
kauppalassa kesäk. 10 pnä
1944, ja 642 ihmisen joukicomur-hasita
seuraavana päivänä- Ora-dour-
sur-Glane -nimisessär kylässä.
Kuoleman syytä'ei Ilmoitettu.
Lamanerdlng kuoli v^ää ennen
kuin astui voimaan Ranskan ja
Länsl^öksan väimä solmittu so­pimus,
minkä perusteella hänet
öllsl pltänjrt IdpuHa niennä vas­taamaan
sodanaSkaislsta rikok-slsta:.^.;-
Ranska on yrittänyt saada Lam-merdlhglni
luovutetuksi Länsl-Sak-saista
siltä ilääitien kuri hänet pois­saolevana
tubmittiln ensimmäisen
kerran kuolemaan.., hänen mie­hensä
hirbtivält 99 ranskalaifita
sähköpyMlslin Tuliosa.
7, Oradour-surXJlanessa tämä SS
dhrisioona ampui konekivääreillä
saftoja kyläläisiä naBla ja lapsia..
Kaikkiaan »42 Ihmistä k u o l i . ..
Samalla kun Ranska vaati (tu-lok-
sctta—^K.), hänen luovutus­taan,
Lammording oli monta vuot­ta
mukavuudessa Dusseldorfissa ja
nautti Länsi-Saksan eläkettä...
Tavallaan "dundeellista", vai
mitä? Mutta kaikesta huolimatta
se on kuitenkin kertomus naitd-pyövelln
suuresta menestyksestä.
» • # • » .:
Emme tiedä, minkälaista kun­niaa
ja menestystä tarvolttelee toi-rypuolueen
vanha sotaratsu, enti­nen
pääministeri John Dlefenba-ker,
joka vielä vanhuu^äivinään
nosti vanhan hitleriläisen taistelu-viirin
pauhaamalla "konmiunisml-vaaraa"
vastaan.
Hän näyttää pelkäävän iettä"pu­nikkeja"
pllloittelee Ottäwässa ja
muuallakin Canadassa mustepul-tojen
alla sekä kalkissa nmissa
mahdottomissa ja eiikä malhdQlli- •
sissakin palkoissa.
Uutistietojen mukaan Piefen-baker
ÖU vaatinut MacCaithyisml-lalseen
tapaan "tutkimusta tiedos­ta,
että kommunisteja pn .soluttau-.^
tunut CBC:n (yleisradioon), Infor­mation
of Canada (uutispaiyelu-lältokiseen)
ja 'itse hallltiflts^n'."
kun konimunlsmiyastalsen pu-nakäuhukampanjan
perustana bn
olettamus, että Ihminen on " i ä l ­linen"
jtiteykslensä
nllh tämä tarkoittaa, että päänU-nisterl
Pierre TYudeaukin'^
la poltinraudaHa m'e]ica(t\&si, kos­ka
hänen sanotaan "hierpvatt olka­päitään
jopa hallititdcsessaläA
vien kommunistien fcain^a.''''^SS'el-lainen
"'tulos" oliei menestyksen
huippu Diefenbakeraiddn.
— Känsäkoura.^-