Vapaus, February 2, 1971

              ANGEUN SYNTYMÄPÄIVÄ
Angela Davis täjttl viime v^^^^
koUa 37-vuotta. Hän vietti synty-mäpäfvänsä
Siui Rafaelin vänki-lan.
yjksinäissellissä Kaliforniassa,
rtätti-ei saanut tavata asianaja­jaansa
riukuunttomatta ketään
mailta läheistä henkilöä.
Angela Davis on U S A issa faflis-miU;
uhri. Häntä syytetään mur­hasta,
mutta" hänen syyttäjänsä-kln
tietävät ettei hän ole tappa­nut
ketään. Hänen sanotaan toi-^
ndttaneen aseet San Rafaelin ror
tuoikeudenkäynnin ampujalle,
Jacksonille. Viime vuoden elokuus'
sa: oikeustalossa tapahtui ampu-miavälikohtaus,
jonka yhteydessä
kuoli .tuomarit yksi syytetty ja
syytettytjet vapauttamista yrit­tänyt;
ampuja. Todisteet sitä, että
Angela Davis olisi hankkinut
aseet ovat hyvin heikkoja-ja risti­riitaisia.
.
Angela Davis oli opettajana K a ­liforniassa
San Diegon yliopistos­sa.
Koko opettajakautensa hän oli
vainon kohteena ja vielä suurem­maksi
^ kävi. virallinen painostus
kun hän ilmoitti kuuluvansa US-A
: n kommunistipuolueeseen. San
Rafaelin ampumisvälikohtaukses-ta
löydettiin hyvä syy Angelan
murskaamiseksi.
Kalifornian poliisi "löysi" no­peasti
todisteita Angelan osalli­suudesta
tapahtumaan ja hänet
Posrtj}äfk!ko jaltlkuu
yhä EngHaumJs^
Lontoo. — Englannm postiiyönte-ki}
öicten ammattiliitto, johon kuuluu
230.000 jäsentä, on päättänyt jatkaa
laJdcoa, joifta tukksena kohden vii­kon
aikana ovat kirjeet ja paketit
jääneet saapumatta perille ja sekä
puhelin- että sähkösanomayhteydet
olleet miltei täydellisesti katken-neina.
Piostityöntekijöiden pääsihteeri
Ton Jackson on ibnoittanuti että l a ­kossa
on 97 inxisenttia ammattiliiton
jäsenistä ja että ammattiliiton }<MQ
suunnittelee toimenpiteitä saadak­seen
lakon vielä teholdtaammalcsi.
Lähiaikoina on tarkoitus ottaa ylh
teyttä mm. Pohjois-Irlannin posti-miehiin,
jotta postia ei kuljetettaisi
Englannista ulkomaille Yhdistyneen
kuninkaskunnan tämän osan kautta.
etsintäkuulutettiin: Lopulta hänet
löydettiin'New Yorkista ja toimi­tettiin
venÄettnäkemättömän no­peasti
Kaliforniaan F B I :n rautai­sessa
"suojeluksessa*' (hänen k u l -
jettä^bekseen! Now Yorkin kan-salUskaartin
lentokentälle tarvit­tiin
10 poliisiautoa),
i Kalifornian lain onukaan voi­daan
ihmistä syyttää murhasta,
jos hän on ollut "osallisena mur­haan"
tai siis toimittanut murha-jalle
aseita tai suojellut häntä.
Laki on peräisin kultakuume-län­nen
ajoilta eikä sitä yleisesti ole
käytetty nykyisinä aikoina, mutta
nyt se on erittäin hyvään Jtarpee-seen
»! rotukiihkoisen Amerikan
lynkkausinnolle. Kaliforniassa
murhasta voidaan langettaa kuo­lemantuomio
j a määrätyt fasisti-piirit
(muun muassa Kalifornian
hymypoika-kuvemööri entinen
filmitähti j a luja "lain ja järjes­tyksen-'
mies, Ronald Reagan) p i ­tävät
Angelaa jo itse asiassa kaa^
Bukammioon tuomittuna, vaikka
varsinainen oikeudenkäynti alkaa
vasta maaliskuussa.
Samaan aikaan kun Angela
Davis vietti yksinäistä syntymä­päiväänsä
vankilassa, takuita vas­taan
vapaana oleva Song Myn
tappaja yliluutnantti Calley on
oikeuden päätöksellä joutunut,
mielentilatutkimukseen. Ja mitä
luultavimmin Calleyn todetaan- par
ri vuottasitten sattuneen verilöy­lyn
aikoihin olleen "tilapäisessä
mielenhäiriössä''. Sattuuhan sitä
isänmaallisessa sodassa!
Yliluutnantti Calleyta ei .nimit­täin
voitu päästää aivan suoraan
vapaaksi niin kuin muita verilöy­lyyn
osallistuneita, koska häntä
vastaan oli esitetty niin monia ja
niin painavia todisteita, että hä­nen
vapauttamisensa olisi tehnyt
oikeudenkäynnistä farssin. " T i l a ­päisen
mielenhäiriön" nojalla hä­net
tietenkin voidaan vapauttaa.
Hänhän ei tiennyt mitä teki!
Angela Davisin j a yliluutnantti
Calleyn oikeudenkäyntien rinnas­taminen
osoittaa USA:n oikeus­järjestelmän
täydellisen epäoikeu­denmukaisuuden
ja se osoittaa
myös sen, etä U S A ei ole enää
menossa kohti fasismia, se on jo
fasistinen. ,
URHEILUPAKINAA
Tahä on parhaillaan ja muistuu
tässä mieleen entiset ajat, jolloin
hiihto suomalaisten keskuudessa oli
mafatavimmillaan ja kilpailuja joka
sunnuntaina.
Muistan ajat 40^50 vuotta sit­ten,
jolloin tämän maan varsinaiset
astddcaat ihmetellen seisahtuivat
katsomaan kun hiihdimme suksilla.
Met>lemme tuoneet hiihdon Cana-daan
kilpailumielessä ja muutenkin,
mutta tällä kertaa Sutfjuryn seu­dulla
vain Voima tänä talvena on
järjestänyt yhdet kilpaihit ja Poh-iois-
Ontarid mödniu täydellisesti.
Kuitenkin maan varsinainen väesio
herää jo hiihtoon tänä päivänä ja
hiihto valtaa hiljalleen afflaa. Onhan
nieillä reipas tyttö Betsy Clifford,
joka voitti suurpujottelun Ranskas­sa
ja joka tänä päivänä siellä voit
taa ki4>ailun, pitää sen jo olla kan-sainväUstä
huii^ul(K>kkaa. Toivom­me
17-vuotiaalle Betsylle hyvää
menestystä.
Talviolympialaisten esikllpailut on
Säpiporossa helmikuussa ja Suomes­takin
suine tulee hiihtäjiä ja mä«ir
laskijoita. Radat ovat siellä pohjois­maalaisille
mieliin sillä ne eivät ole
korkeat vaan matalimmat joihin
suomalaiset ovat alppiradoilla tot­tuneet
ja jossa ei ha^jpi niin lopu
eikä laskut ole vaikeita. Voitelu
silti voi näytellä suurta osaa, sillä
meri on lähellä ja voitelutekniildta
voi olla kiperä. Voidemaa&arit ovat-
S.aA. UrheilulUlto
virkailijoiden oeoitteel:
PuheeaniJolitaja: Ake Hunnakko
90 NevUle PBrk Blvd.,
Puh, 691'6195
TaroDftQ 360 Ontario
Söiteeirl: Paavo Vaurio
49 Hkiwatha Bd., Tooxnvto 255 Onit.
Puhelin 466-^15
RaSkaabooSioMaJa: Launi Penttinen
mmaSM Ave.. Willlawdate, Oxit"
PubeUn 221-8076
kin mukana ilmaa ja lunta haistele­massa,
että seuraavana vuonna ol­laan
Jo tietoisia mitä tehdä pitää.
Lunta on paljon,
ff
"Vuosisadan" ottelu nyrkkeilyssä
on tulossa, ottelu sellainen, jossa
siirrellään niin suuria rahamääriä,
ettei nyrkkeilyhistoria vielä sellais­ta
tunne. Tarkoitan Frazier—Clay-ottelua
raskaansarjan maailman­mestaruudesta.
Vu-allisena mesta-reinahan
pidetään Frazieria huoli­matta
siitä, vaikka kukaan ei entis­tä
mestaruutta ole Claylta pystynyt
anastamaan ottelussa, vaan se riis­tettiin
häneltä pois sentähden kun
hän kieitäytyi meiiemästä Ameri­kan
armeijaan. Siis ilman perustei­ta
todellisuudessa.;^
Jännitys on korkealla ja monet
ovat sitä mieltä, että Caly on ollut
liian kauan pois kehästä jä koske­tuksista
koviin vastustajiin. Clay,
eli Muhamed AU toiselta nimeltään,
on raskaansarjan mieheksi tavatto­man
nopea ja teknillinen, Frazier
parhaimmillaan, lyö lujaa ja taa­jaan;
Caly on voittanut kaksi käy­määnsä
ottelua. Qiiarry antautui jO
kolmannesssä erässä, Oscar Bona-venä,
fcovakasVd; kestävä ja kova-lyöntinen
antautui eUIuoviftti 15: sta
erässä. Nämä molemmat ovat etu-pään
nykyisiä tekijöitä, varsinkin
Bonavena, joten jo sen pehisteella
voidaan tehdä jonkinlaisia vertailu­ja
tulevasta suurottelusta.
On selvääj että Frazier on tällä
hetkellä ehdottomasti paras mies ja
jatkuvasti käynyt kovia otteluja'ja
parhaimmillaan, mutta sittenkin vie­lä
uskoisin Olayn kykyihin, vaikka
hän onkin joutunut olemaan tilan­teen
pakosta pois kehästä todelli­sista
käytännöllisistä, kovista ot­teluista.
Kutan jo edellä mainitsin, niin
suuret rahat: liikkuvat tässä otte­lussa
ja tmkinpä sellaista ottelu­paikkaa
saadaan johon kaikki hia-luavat
mahtuisivat ottelua seuraa­maan.
Hävislpä tässä ottelussa kum­pi
tahansa7'niin uusintaottelussa teh­dään
rahaa samalla mitalla^
— Tekonimus.
Helsinki. — Unkarin kansan­tasavallan
ministerineuvoston pu­heenjohtaja
ja rouva Jenö Fock
Sekä ulkoasiainministeri Janos
Peter suorittivat Suomen päämi­nisterin
Ahti Karjalaisen kutsus­ta
Virallisen vierailun Suomeen
18—22. päivinä tammikuuta
1971.
Vierailunsa aikana Unkarin
kansantasavallan ministerineuvos
ton puheenjohtaja ja ulkoasiain­ministeri
tutustuivat , erilaisiin
teollisiin ja kulttuurisesti mie­lenkiintoisiin
kohteisiin Helsin­gissä;
Hyvinkäällä ja Tampereel­la..
He tapasivat myös Suomen
ja Unkarin välisen kaupan sekä
Suomi-Unkari Seuran edustajia. :
Tasavallan presidentti Urho
Kekkonen otti vastaan ministeri­neuvoston
puheenjohtajan Jenö
Fockin ja ulkoasiainministeri Ja­nos
Peterin. Vieraat kävivät kes­kusteluja
pääministeri Ahti Kar-;
.jalaisen ja ulkoasiainministeri
Väinö Leskisen kanssa. Todettiin
että vierailuvaihto, erityisesti
presidentti Kekkosen valtiovierai-;
lu U-nkariin 1969, tuo myöntei-;
sesti esiin maitten väliset ystä­välliset
suhteet.
Keskustelut käytiin ystävälli­sessä
ja avoimessa hengessä ja
mielipiteitä vaihdettiin niin kan­sainvälisestä
tilanteesta kuin
myös Suomen ja Unkarin väli­sistä
suhteista.
* Molemmat osapuolet totesi­vat
tyytyväisinä, .että Suomen ja
Unkarin väliset suhteet ovat va­kaat
ja ovat jatkuvasti kehitty­neet
suotuisasti kaikilla aloilla
sekä lujittaneet uusin, sitein näi­den
kahden kansan perinteellistä'
ystävyyttä. He ilmaisivat vakau­muksensa
siitä, että tätä suun­tausta
voidaan edelleen tulevai­suudessa
voimistaa yhteyksien he­delmällisellä
lisäämisellä.
Pääministeri Karjalainen i l ­moitti
Suomen hallituksen pitä­vän
arvossa Unkarin hallituksen
pyrkimyksiä kehittää yhteistyötä
niin sen lähialueilla olevien mai­den
kuin muidenkin Euroopan mai
den kesken, mikä on hyödyllinen
panos kansainväliselle rauhalle
ja turvallisuudelle.
Pääministeri Fock ilmoitti U n ­karin
hallituksen arvostavan Suo­men
puolueettomuuspolitiikkaa,
joka tähtää kansainvälisen rau­han
ja turvallisuuden lujittami­seen
erityisesti Euroopassa.
Keskusteluja käyt11n Euroopan
turvallisuusongelmien: eri näkö­kohdista,
erityisesti Euroopan tur
vallisuu8konferen.ssiin liittyvistä
kysymyksistä. Molemmat osapuo­let
o! ivat yhtä mieltä siitä, että
kahdenkeskisissä ja monenkeski­sissä
. yhteyksissä erimuotoinen
keskustelu- ja yhteydenottopro-sessi
on jö osoittautunut hyödyl­liseksi
ja ilmaisivat toivovansa,
että asianomaiset hai 1 itukset jat­kaisivat
ponninstelujaan tällaisen
konferenssin valmistelemisekisi.
tyytyväisyys Suomen hallitutsen
toimenpiteisiin täsoä fc)«sanfiyilnMS?
sä j a annettiin Buomäläisene oaär:
puolelle virallinen ilmoitus jiiit^,
että Unkarin hallitus J j y v S l u yy
Suomen 24. 11. 19tO^Siivätjwsll
muistiossa esitetyn näkemyktoi.
Molemmat osapuolet tote0iv^,^«t-tä
vaikka perustava tahto Ehifoo-pan
turvallisuuden parantamisinB-ta
on olemassa, on ponnisteluja
edelleen jatkettava seilaiaen y h ­teisesti
hyväksyttävissä olevim
asiapohjan löjrtämiaetaji, jonka
perusteella afiianotöÄiaet juiHitilk-set
voisivat yhteisesti toimiA EJu-roopan
turvallisuuden hyväksi.
Mdlnnmat osapuolet kat«oivatj
että Neuvostoliiton ja Puolan
äskettäin Saksan LiJttotasavallanr
kanssa all^kirjoittainat äoplmii^-
set ovat suuresti hyödytttn^el
tätä kehitystä.
Pääministerit katsoivat, etfä
Kaakkois-Aasian tilanne voidaan
ratkaista ainoastaan rauhänomals
ten neuvottelujen avuMA ottö«n
huomioon vuosien 1954 j a 1962
Geneven sopimusten m&äi^yk^
ja kunnioittamalla tämän alueen
kansojen oikeutta päättää itse
tulevaisuudestaan ilman mitään
ulkopuolista puuttumista. Osapuö
let ilmaisivat huolestumteensft !ä-hi-
idässä vallitsevasta t i l a n t ^ ta
ja korostivat ratkaisuun patee-,
misen välttämattöttiy^ä turval­lisuusneuvoston
marraskuun 22.
päivänä 1967 tekemän päätöslau­selman
242 pohjalta.
Kansainvälisestä tilanteesta
keskusteltaessa molemmat osa­puolet
painottivat merkitystä kan
sainväliselle turvallisuudelle ja
yhteistyölle. <
Ministerineuvoston puheenjoh­taja
Jenö Fock kutsui pääminis­teri
ja rouva Ahti Karjalaiaen ja
ulkoasiainministeri ja rva Väinö
Lemisen viralliselle vierailulle
Unkariin. Vierailukutsut otettiin
mielihyvin vaataan. Vierailujen,
ajankohdista sovitaan myiUiem
min diplomaattiteitse.
, ; Värl!tkhi: itiäan&itai-äamuna saa
rilli' ^jbW)ri^8silt puheiifftl^o, että
Nickvkällio'. Siarboroughikä kuo­li
helmilcuunensimlh&i^h f&lyU
yiastt^isena yönä. SuremiM jä^^^^^^
lymmk Laila pftitiefneSh.
Hääkjdist^n jarjet(tähii^a''ei
dlfe T^ieläti^t^ai.
gessäi ;Oint^r|ossa, ÄiitokaujD^
harjoittava Macdonald r ( W ) '
Lang tuon^ittiin. täyllä viijve ^vu-'
k<m U>)?alla $]i5tOM . sakfiöräJn-gahitukeeen
tuloveroayytdsteii
mateella.
Sakkorangaistuk^n iitöksii inr
Lang mlUirättii|i m^Jcsamaan koTr
koineen noin $3Ö0.i^ jllikeenjäi^^
neitä veroja; Hänelle my^nnei^tiin
kaksi vuotta ;aikaa sakon maksa­miseen
neljitiinesvuosittain; r
Oikeudelle sanottiin, että pimi­tetty
tulosumma.öli. snrateimaita
osalta saata Chryslerin aytÄ;^'-
tiJHCä hyvityi^jinä j a ;paJauU|^-
itiaksuina sekä Deltan f inanssiyfa-tiöltä
palautuBmaksuina.. -
Tuomari F . ,C. PqiveU varoitti
ofkeuskuulustelun päätyttyä; että
jcA ykfiikin Qbljätlneflvuosimaksu
viivästyy määrätyltä aikarajasta^
iliin mr Lang joutuu kftndmaftn
yhtä päivää, vajaan kahden vuo­d
i n ojennuslaitostuomion. '
Tiistai, lii0l'itulk.. 2 p.' — Tu^sday, Fffb. 2,/lÖ71 Sivu '3
lig^>ejt«fäii'.iif<^ vaofa^inal-le
sifomaiaiselUe niuistmi vfirniäi»
niifiieeii','^ile - i^UdhiuuMät, ' kun
uunin ote^ fayväijM
' V i j ^ il&fM 'lE^lBasaihme 6a
htimäo^.txu^ se
vakava tulipato mikä'«9fttyi,vibue
viikon pejjäfltaita^vasten yöllä tä­käläisenä
jmaS^m». M ; m-malaiseii
i ä i ^ H«,aJi;ja
sieUä o M JxtaimJstp'pd]M.,.pep^
tukslaan mybteh (ybrölksi. Täll{>alo
syttyi ^ä't>u(Mi'kahdenl6ista
kään j^m. S«h'äkkinäisek^ aHteab-tli^
albfi at<vSeltatui kaasulla toiniivaa
mimftyi^^ Sen
\hwksi.tiilett Utfldt saivat nUn valta-yöti
v«lni(# heti,: crt^ iiä^
lytett^ p&ldkuMa ei ehtinyt päästä
sÄmiiutoÄtyöQsä aUcminkaaa kuo
räkönme Jo liekkien vallassa.
SuuriJnunabi tvflkst jäi siis lähinaa-pureideft'
rakennusten suojaaminen
tulen vaaralta.'
Vaikka palkalle hälyytettUn lähi-lÖrUeb
— "Kultakaupungin" ja
Sdiumakeriftpalo&unnat, niin:sit­tenkään
ei voitu pelastaa tätä lähes
USAh joukkojen moraan
kuri läskentil VIetnaniissa
k u s t l ^ ^ f t
talaiset
Sikiö ohuessa ilmassa
Raskaana olevat naiset eivät sai­si
joutua yli 3,300 metrin kotketi-teen,
selittää tri Stewait Taylor
amerikkalaisessa aikakauslehdessä.
Tämä koskee kuitetidn väU odotus­ajan
viimeistä knlmöa kuukauäa
ja johtuu vaarasta; '.«ttä haj^vä-jaus
voisi vahingoittaa" «Duötä.
Useimmat simrista sulhkidconeista
lentävät korkeuksissa, mutta kiitos
painehyttien, niistä ei ole vaaraa
raskaana oleville matkustajille.
Muuan karjapaimen astuu erää­nä
aamuna erään texasilaisen
pikkukaupungin meluisimpaan
"saluunaan", vilkaisee lattiaan ja
kysyy bäarikolta:
- T Sanohan, Joe, mistä lähtien
olet ryhtynyt levittämään sahan­purua
lattialle?
Baarimikko vastaa:
— Se ei ole sahanpurua, vaan
.Unkarilaisten taholta ilmaistiin eilinen kalustomme.
neuv
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Torantoa osaston vairsinai-nm
kuukausikokous pidetään
Joika kuukauden ensimmäificiiä
. mcuamotBJba.ldto 7.30 UMIa Don-baMiiUa.
' '
CSJ:n Sudburjni ocKuaton.kokouk­set
pidetftan kemuQ kuukaudee-ea
johtokunnaci kuteusto. Johto-
; kunta . kokoonituu useanunin
asiaiin, vaaitdcsBa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeen voih to:. Box
384, SAdibury, Oat,
CSi?:«i Bearer Laken ossu^ton kuu-kj^
VV^BilOtlllxnis plidetäftn joka kuu-kaJMtleä^
tolBesm^ m klo
l'paivt(ltt& oaaston haaUllo. Kio--
Jecovfldhtajoö oBoite- N. Piispa­nen,
B, B. 1, ivorthLigton, Ont.
OSJ:n Vancouverin osaston kuu-kausikokoukseit
pidetään OUn-iton-
haeUaoa Jokaisen kuukauden
toissena sunoiiimttailna keUo -2-lp.
Kirjeeiivalhlto "öaodttieella: 2605
East Pmdler St., Vancouver, B.C,
OSJ:n Sault £lte. Morien osaston
sääntömääräilnen.. kokous pide­tään
Jotoa fcuufcauden ensimmäi-aenä
ttifirtajdma keOBo "8 lilalla
omalla tcMa; 321 John St(reet.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-kauaikokoukset
pldetlUih Jokai­sen
kuukauden en^nunälscnä
kosk)iviilr.kO(na, alkacovkilio 7.ä0 iM.
Kirjeenvailito OflOltteoUa: 316
Bay St., Port Arthur, Oat,
Canadan rakennusalan työan-tajain
yhdistys —^ Canadian Con
struction Association — antoi
Torontossa tammikuun 25 pnä
lausunnon, jonka mukaan pöltta-vimpana
kysymyksenä on "kaä-ostilassa"
olevat työehtosopimus­neuvottelut,
sekä työläisten ja
työnantajain väliset suhteet.
R. G. Saunders, Vancouverista,
kertoi mainitun työnantajayhdis-työläisten
ja työnantajain väliset
tyksen vuosikokouksen avajais­istunnossa,
että miljoonaisen ra­kennusteollisuuden
edessä on ol­lut
taisteluhaaste voittojen saa­misesta.
"Suurin yksi seikka, mikä on
viimeaikoina uhannut voittojen
saannin poistamisella, on ollut
työyoiTnakustannusten nousu, hän
väitti.
"Tärkein edessämme"" tänä v,
oleva yksi erillineff'tehtävämme
on meidän ja työläistemme suh­teiden
rationalisoiminen. Se. on
asia, mitä ei voida välttää. Aika
on jo lyhyt."
Mr. Saunders sanoi nyt ole­van
"toivoa",^^ että liittohallitus
ja entisten lisäksi eräät toiset­kin
maakunnat esittävät tänä
vuonna lakiluonnoksia varatak­seen
lainopillisen rajat parem­man
balanssin saavuttamiseksi
rakennusalan työehtosopimus­neuvotteluissa.
Neljä maakuntaa, hän selitti
— Ontario, Quebec, British Co­lumbia
ja Alberta — on jo laa­tinut
sellaisia lakeja. "Mutta laki
sellaisenaan ei ole riittävä" hän
sanoi. "Rakennusalan työnanta­jain
tule järjestyä riittävän hy­vin
tulevia neuvotteluja ja myös
tehtävien kollektiivisten sopimus­ten
täytäntöönpanoa" varten "se­kä
tunmistettava työäntajaln yh­tenäisyyden
pakollinen tarve ko­ko
teollisuutta käsittävässä mit­takaavassa."
Mr. Saunders arvioi, että koko
viime vuoden aikana suoritettiin
rakennustöitä $13,250 miljoonan
arvosta, eli $600 miljoonaa vä^
hemmän mitä hallituksen arviot
edellyttivät, v
Samanlainen suunnitehnan alit
taminen tapahtui v. 1969..
" E i ole todellisuudessa mitään
lujaa perustaa suurelle optimis­tisuudelle
rakennustöiden suurem
malle nousulle tänä vuonna. Päin
vastoin tähän asti saadut mer­kit
viittaavat toiseen suuntaan",
hän selitti.
Yhtenä pulmana on se, että
vuonna 1971 tulee huomattava
määrä työehtosopimuksista uusit­tavaksi
rakennusalalla, selitti
mr. Saunders valitellen sitä kun
ei ole; mitään merkkejä työläis­ten
palkkavaatimusten pienene­misestä.
tofk. - - ^rlmmäiseh
matala moraalinen laskeminen
jä raoranaisena seurauksena
tästä linunJausaiheiden kS^toh
katastrofimaineii UsS^iymi-araerikkalaisen
miehjiysarmei-amerikkalaisen
miniiysarmei-j
a a luonteeiiomaisct piirteet, to­teavat
nonet länsimaiset iärk-kailljai.
Amerikkalaiset sotilaat eivät
voi olla tajuamatta, että hyök­käyksen
laajentaminen johtaa hei
dät ulospääsertiättömään hetteik­köön.
Viitaten Yhdysvaltain puo­lustusministeriön
, operatiivisen
rybmfin selontekoon, jossa analyr
soidaan Vietnamissa olevien ame­rikkalaisten
joukkojen moraalia
New York Times toteaa kurin ro­mahtaneen
ryhmien ja komppani­oiden
tasolla.
LänUset poliittiset tarkkailijat
kirjoittavat yhä enemmän ame­rikkalaisten
sotilaiden moraalises­ta
rappiosta. Etelä-Vietnamissa
oleva moraalinsa menettänyt US-A
: n armeija el koskaan voi voit­taa,
päättelee englantilainen Dai­l
y Sketch^lehti. Lehden julkaise­missa
artikkelissa todetaan myös
kurin jyrkkä lasku Etelä-Vietna­missa
olevien amerikkalaisten
miehitysjoukkojen keskuudeasa.
OsJcair ViitaineM
"Porin Poika"
on (kuollut
Cochrane. — Oscar Viitanen
kuoli Lady Minto sairaalassa tani
mikuun 21 pnä 1971. Hän oli t2
vuoden ikäinen. Suremaan jäi lä­hinnä
hänen vaimonsa Lempi"
(08. Rantala); kaksi tytärtä, ifthi
Donald (Toini) Warrell Bramp-tonissa
ja mrs Donald (Aino)
Mackey New Llröeaidlsila, kuttei
lastenlasta j a 2 lastenlasten lasta
sekä Suomessa kaksi AlsStoa ja
kolmas sisko New Weymouthlflfla,,
Massachusettsissa. Yhtenä A. E .
WickB Limitedin perustajana häh
oli j a toimi elämänsä Coohraneä-sa
ja sen ympäristöäpä. Mrs jä
mr O. Viitanen viettivät kulta-häitään
v. 1970.
f m Vnuioder Bay. — Sunnuntaina,
tammikuun 31 p. pidettiin Lafce-head
Labor Oehlre baaUssa keskus-tefii&
ofcous eli köyhyys-seminaari,
johon osallistui n. 90 työttömänä ja
puutteiessa olevaa. Keskustakissa
todettiin, että huolhnatta kaikista ki-patdcsista,
mitä Ontarkm hallituk­sen
jokajat ovat täällä kiemeHes-sään
tehneet, on työttömyystilanne
jatkuvasti pahentunut,
'ErScobesti voidaan Tliunder Bayn
työtKHnyysrekisterin perustepa to­deta
7.2 pposortin tyttömi«i määi^ä.
Tnvittaislin vähintäin yli sadan
näjoonan dollarin työmaat, jotta
voitaisiin turvata toimeentido ja
täystyöllisyys. Erikoisesti koskee tä
mä tilannfe nuorisoa, joHle d jää
mitään tutevaisuudeh toivoa. Koulu-läiset,
jöttw yliopistoäi-neista
.läpäistä, joutuvat kesken hi
i«Md«n l ä i ^ ^ haesice-letUalan
äns(o(yötä, tai joutuvat pa­heet
vdoamäan kunnalliseen i^rus-tukseite.
Tilalsttudesta päätettiin laatia
välttämättömiä johtopäätöksiä lliitö-haUitdeselle
ja maakuntahallituk­sille
laftetettäväksi. Sitä varten
tltuslfaituu keskustelutilaisuus iä-massa
p^ik^sa hehnik. 7 p., johl^h
V a l iM tohnttsljat esittävät lausun­not
hyväksyttäviksi.
Seurapelitilaisuuden jäljestää Ca-nadan
Naisten K ö h i s i n HiUnder
B ^ n osasto k^skiviadtöhä, HeSmi-kuun
10 p., alkaen keltö 2 iltapäiväl­lä
Ihtematloh^d osuuslUIticeeh k<^
kpussallssä, 176 S. AJU«oma Str6iel,
Ibuiidef 6ay " P " , 6 i £ ~ Tervetu­loa
jolkainen! '
Finnish haalin Ikinuotien kaciiöh
kahviäis^odoous- vii^niidittleisUudäui^
sunnuntaina, helanik. 7 p., jdeifci 2
iUj^äiväliiä: JBiikävassia. d^ikuyain
esityksiä tulee aikilseniimiii m^i
nittijjen/llsätei myödtia viime sun-nuQtaina
Sudburyssa eaitotyi. Fin­nair
hmtolinjan värifiimit.
• .Nie lisäävät siis Suoinea vieraUua,
joka jo oli ahdcsUdn knfk iy^xytati
ligrvin alustettu. Torve näkmiln!'
—ATH. •
Amerikkalaisilla sotilailla ei ole
mitään halua sotimiseen. He eivät
näe edessään mitään tavoitteita,
toteaa lehti.
Pyrkiessään edes hetkeksi unoh
tamaan jokapäiväisen todellisuu­den,
veriset teurastukset, amerik­kalaiset
sotilaat turvautuvat yhä
enemmän huröausaineiden käyt­töön.
Saigonissa oleva amerikkalai­nen
sodanjohto on myön^nyt, et­tä
50 prosenttia Yhdysvaltain ar­meijan
henkilökunnasta käyttää
huumausaineita, toteaa Daily
Skatch.
Presidentti Nixon on lähettänyt
Vietnamiin presidentin kansalli­sen
turvallisuuden asiain erikois­avustajan
sijaisen kenraali Hair
gin tutkiman paikan päällä ame­rikkalaisten
sotilaiden moraalia.
MANSFIELÖ: VIETfJAMiN
SOTA U S A :h TRAGEDIA
Senaatissa'Oleva demokraattien
johtaja, senaattori, i l l k e Mans­field
sanoi pitämässään televisio-puheessai
että sota Vietnamissa
on Amerikan "tragedia j a ereh­dys".
Hän painotti, että Yhdys­valtain
on lopetettava sekaantu­misensa
ICaaldcois-Aasian maiden
asioihin j a määrättävä konkreet­tisesti
ajat, jolloin U S A : h joukot
vedetään pois Etelä-yiethämista.
: Puhuösäa^tt ExirtH^
amerikkalaisista joukoista Mans­field
mainitsi edelleenkin pyrki­vänsä
siihen, että näitä joukkoja
vähitellen vähenettäislin 50 pro-sehtllla-
JFMjonen ikuoli
|Cirlc/an<f Lafte. — Larder L a ­itella
pitkän alkaa asunut, vii­meksi
The Chäteaun hoitokodis­sa,
mrs Vera Jalonen kuoli kesiki-
^ikkona, tammikuun 27 päivänä
IClrkland Laken sairaalassa. Hän
oli kuollessaan 85 Vuoden ikäi­nen.
Hän oli syntynyt Suomessa,
mistä muutti nuorena U S ^ :hän
j * . sieltä Cobaltlln vuonna 1904
sfekä Larder Lakelle vuonna 1924.
Lähinnä suremaan jäi yksi tyt-tärenpoika,
Rollo McDonald,
Cooksvlllessa, Ontarionsa. Hänen
ayiomlehensä Fred kuoli vuonhia
1930 j a ainoa tyttärensä vuonna
1969. .
Mrs Jalonen 611 lehtiemme Va-l^
auden ja ti^lHft. vifltituineri l u -
<kijä kuolemäään^ asti; j a omais­een
lisäksi jäi suremaan laaja ys­täväpiiri,
•"•. V
- Hautaus tAt>^tUi Sj[*mln^onln
kappelista KIrkland u&eii talvi-hautaan
vilnie lauantaina.. Ke­vyet
mullat häudaUeisl. — Emma
Tuomi. .^^•'•r
ii ei täM.'
uniit .jtnitääu v a k a v a i i ^ lIoOuUkkkKa8ilWvb(--
vamk. jä ,mmmwv^\«f^^
- - ^ ^ ' " i MÖika sanöä nihÄ
mm
s0ia,.multa poS^jrot
tuDpiäOon alkua.
iäimmkm) m täm« m «m-
Hn iiilf]ikoL^läsB&TOnlie vUfaife^n
Itaimaa VuösfinintV ^ ' iSaäSU)^
^vM Ijistä (&' mhvtt y\i I t Ä -
kymmetttä vuotta kun iSam Bulbo-
^iseyn vaat^ar^aup}» m-tä
ö$ myös&äE v^mmnam iiar
neet sammutelttäjsii vaan sekin 'fta-loi
perusttäoBilegii myöten.
. Tämän vuoden
bn ollut lärvin ')>ahaäniakua ^ u s -
sa" monesta kysyratytcsestä.^!^
hanvaltihisitomme pitämissll .aUälk»-
koidcsissa saatim histi bavakä .Jött-idnlaista
vierontaa kyiätaintaartime
koMaan. lEnsimmäi^bksi v^tuusl»
foutui valittanraan käräjätoiiiienpi-teitä
vastaan siitä; kun i^kyisln ei
täällä meidän oikeustaldUa juuri kä­sitellä
paljon jnlnkäänläisia asbita;
Vain maakuntaoikeus istuu joka per
jantai Ttmonmsin oikeustakkia^
Tästä on vuosittain melko suuret* ku­lungit
tälle meidän kunnallemnae.
Valtuustomme l a ^ että kulungit
ovat y l i viisituhatta dollaria vuodes­sa
kun kuljetetaan inlusien toimes­ta
pieniä nkolUSlä Tiinminsin oikeus
talolle. Ja vielä, että "busines" me­nee
pois kylästäomne. näistä kär2^'ä-itsioista
puheenollen. Onpa ollut sel-
Iaist£dun puhetta liikkeellä, että
Timanrnsiin nyt rakennettavan kaup­pakeskuksen
eräs huoneisto tultai­siin
vuokraamaan maakuntao&äi-deh
istnntosaU^l. Siksipä valtuus­tomme
j a kunnan johtaja Ernest
R. White ovat tätä menetebnäa vas­taan
suorastaan protestoineet, mai­niten
että meillä täällä Eteläpääh
kunnantatolla on mabtava oikeudeii-käynti&
ali (ja niin se oiddn), fettä
el tarvitse tehdä mitään kaihit^
vuokraiiksia. Valtuusto Iqutsi vi^-
lä, että saliin voidaan — joS on tar-
^ l U s t a T— panna vuikä pahaiset
Käytävämatot. Sen kunmdtetlavam-paa
o i ^ i i s ^ a &i löyd^ id^cm-rion
maakunnasta, (tämä <m Icaikki
icftta) mutta mitä sanonevat sitten
suuret har&it .
Toihe6 ^läkunbslmnis väfhäc-.
Suva tonneniÄde on tukissa. Onta­rion
HyÖro jö&k Välittää. ItäMien
sähkövoiman, on päättänfsrt s u ^ ^
tässä E^teläpäässä olevan toime-tbnsa.
Näin oUen asiÄkaat joutuvat
maksaniaan sähkölaskunsa
minsin toimintoon tai jos jlbtiS vai-tuuttaa
gaiddt laskujen p&ijäksl,
Äin iifflbttaijat ^UtixM maksämfika
fahkÄnafcsuistaan enemmäa
Kuukausi; Tästä asiasta on m y i^
l i h valtuustomme t&m^ j u l U s^
Valituksen ja pyynnön että ^ i i t^
f araäsi toiri^stoÄ paadaflis6en ah­taiden
palvelemista silmällä pitäien.
Viime viikota saatettiin myOskfii
Tulkisuirteen näiden kuntieu huolläsp
sa olevan Mclntyren Arenan viime
vuotmen tiliraportti. Siitä käy Hsui,
että laitos on tuottama tifijplata Vii>
me vuoden aikana $16,996.25. Tä^
plo on saatu n^lkb pieneksi vet-ralttuna
nuhin numeroihin, mita esi­tettiin
Mclntyren yhtiön täblta.
Ne olivat vähän yK satatuhatta M-laria.
Uuden johdon alaiasui^d^ä
qn voitu pienentää monia menoja
Kuoniattavasti, mutta siltikin se iMt
melkoinen taakka rahallisesti näille
veronmaksajille, eöcä näytä oteVaii'
minkäänlaista mahdollisuutta n y i ^ -
sin tilannetta parantaa, että vaitioä
apu tällddn laitdcseHe d i s i . l^yvin
suotovaa. Siitä avusta nauttiiävjat
täkäläiset kidtakMvannoödh;
! Viime viikolla täällä pantiiii i ^ -
raä käftki sahräalat vierailiddelä»
atefeeksi. Kerrotaan, että on liik­keellä
pahatdaiasta kulkutautia i o ^
kä (leviämistä pyfjLtään estämiäluj
s&iraalain äeinien Sisälle. Mäisit!^-
kocrn (että nytidn mi sairaalaholcM^
sa useita kansalaisianmie, joita -M
tuftavat pääse terv«htimään. TO-Voiädn
täimän väUtyfcsellä kaikiäe
sairalBe pikaista pariuitunaiste,
koska kevätkin on tulossa, ja ~äuritl-kb
alkaa lämmittää korvahiuksia^
Kaytäfindlllnfm Ia päljoa kysytty
4el
' Sanakirjaak QA I^albii^tioien jiaicee& mititumerkklen sia&Sa. !
' . m e r k i t t i ^ : M oh tehty r '
* miiAiaiiia^ftli^äie^ • -v^-':
Haukkikda j l i ^ ^ käytän-nöUlneh
Baiiäkirjd.. ''•'•''^r:'''''''(:•::• rl
P. Ö. Box ÖÖ . Sudbury» Ontario