Vapaus, December 20, 1962

              Sivu 2 • Torstaina, jouluk. 20 p. — Thursday, Dee. 20, 1962
VAPAUS (UBERTY)
INOpPENDENT LABOR ORGAN
OFPINNISH CANAOIAN5
Estsblished Nov. 6. 1917
Edltor: W. EUund Manafijer: E. Suksi
> TelephoAes; OfHce OS i-4264 - Edltorial OS 4^4355 ^
PuMished thrlce weeily: Tuesdays, TSiursdays and säturdaya by Vapa»)
Publishing Co. Ltd.. lQQ-102 Ehn •• St. We8t, Sudbury. Ontario. Canada.
• ^^^ ^^^^
Advertising rates upon appllcation, translations free of charge.'
Authorisjed as second Cass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
i ' TILAUSHINNAT
Canadaj^aM vk. $8.00 6 kk. 44.25 USA:ssa:
! 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9,00 6 kk.,H80
1 Vk. 950 6 kk. 555
'H,CANADIANtANGUAGE:IPRESS:.
Tuotettakoon niitä muulta
Hed Floridassa viime viikolle olleiden poikkeuksellisen
kovien» hallojen jälkeen tiedoitettiitflääll^ Canadassa, että
sitruuna- ja muiden hedelmien sekä kasvisten-hinnat tulevat
kohoamaan 40-50-prosenttisesti. Perheen emännät" ovat sit­temmin
tiedoittaneet, että nopeaan rikastumiseen pyrkivät
suuret )cetjuliikkeet ovat kilvan nostaneet näitä hintoja siitä­kin
huolimatta, vaikka ne myyvät ilmeisesti vielä "halvalla"
hinnalla ennen pakkasia ostamiaan tuotteita.
Yhdysvaltain hedelmä- ja kasvisviljelijöitä kohtasi to­della
suuri vahinko ja me kaikin tunnemme suurta myötä­tuntoa
heitä kohtaan. Toivottavaa vain- on, että rikkauksis­taan
ja suurista voimavaroistaan kerskuva Setä Samuli ei
jättäisi heitä pulaan Saarijärven Paavon.lailla.
Mutta tämä sitruunahedelmien ja kasvisten hintojen
suuri, nousu täällä Canadassa vetää esiin pari kysymystä:
Kiinan Kansantasavallassa on poikkeuksellisen kuivuu­den
ja siitä johtuvien tuhohyönteisten paljouden takia kär­sitty
kpdosta suurilla alueilla. Tätä Kiinan kuivuutta ja sen
aiheuttamaa katoa on täällä selitetty väellä ja voimalla "kom­munismin
epäonnistumisen merkiksi"! Jos nyt käytetään sa­maa
n^ittapuuta silloin voitaisin kysyä onko Floridan viime-viikkofnen
pakkanen ja siitä johtunut sitrus- ja muiden he­delmät
sekä kasvisatojen tuhoutuminen "kapitalismin epä­onnistumisen
merkki"? Me tiedämme, että kysymyksen näin
asettaiininen on loukkaus inhimillistä järkeä ja ennenkaikkea
pakkasista kärsimään joutuvia yhdysvaltalaisia hedelmä- ja
kasvisviljelijöitä kohtaan. Mutta se ei ole yhtään sen suu­rempi
loukkaus kuin on täkäläisten suurlehtien pilkkapuheet
Kiinarf suurista kuivuusvuosista ja niiden aiheuttamista va­hingoista!
Lähtien siltä pohjalta, että sitruunahedelmien ja kasvis­ten
hinnat nousevat "kysynnän ja tarjonnan lain" sanelun
mukaan, eli siksi, että nyt on niistä suurempi kysyntä kuin
on tarjottavana olevat varastot, me liitynune niihin canada-laisiin
jotka katsovat, että hinnankorotuksia voidaan sitten­kin
rajoittaa, ellei kokonaan välttää, jos tuotetaan nopeasti
appelsiineja ja muita sitruunahedelmiä esimerkiksi Israelista
ja muista maista. Se helpoittaisi hintapainetta myös Yhdys­valloissa
ja antaisi meille kansakuntana mahdollisuuden oh­jata
osan kaupankäynnistämme pois Yhdysvaltain muuten­kin
epäedullisilta markkinoilta. .
Sdlvääön, että näiden hinnankorotusten, yhteydessä on
ja harjoitettu epäinhimillistä ja todella häikäilemätöntä voit-toilua-
J sitruunahedelmien ja kasvisten hintoja on aivan var­masti
Jiosteltu vain sen vuoksi kun Floridan yöpakkaset an­toivat
»siihen kultaisen mahdollisuuden.
Valtfovallan velvollisuus on huolehtia siitä, että tämä
tilanne ei pääse kehittymään suurimittaiseksi keinotteluksi
vähävaraisen väestön muutenkin liian heikon ostokyvyn kus-tannutsella.
Vähän villpja paljosta porusta
N,i\TO-neuvoston Pariisin kokouksesta, mistä puhuttiin
niin pjtkästi ja leveästi, saatiin lopulta kuten suomalaisittain
sanotajan "paljon porua mutta vähän villoja" — ja mikäli.'
villojd saatiin lainkaan, niiden laatu on kyseenalaista. -
Varsinaisetkokoukset pidettiin suljettujen ovien takana
ja niiaimuodoin me tiedämme tämän kokouksen menosta ja
päätöliisistä vain sen verran, mitä on suvaittu ns. suurelle
yleisölle tiedottaa. Tältä pohjalta katsoen on ilmeistä; että
kokoujisen tekemistä päätöksistä saadaan tietoja vasta ajan'
kuluessa erinäisten tapahtumien perusteella.
Kuten muistettanee,Washingtonista ennakolta saatujen
selvästi hallituspiireistä "inspiroitujen" uutistietojen mukaan
NATÖrliiton kokoukselle esitettiin kaksi perusehdotusta: 1)
Yhdysvaltain liittolaismaiden tulee lisätä tavallisin asein va-rustett^
uja asevoimiaan niin, että ne kantaisivat osan siitä
kuormasta, jonka sanotaan nyt tulevan Yhdysvalloille liian
raska^Jcsi; 2) NATO-liitosta pitäisi muodostaa erillinen ydin-
• ^valta. •'. ,.' • • • •
Kokouksen päätyttyä tiedotettiin, ja se on merkillepan­tavaa
nyt kun maailman yleinen mielipide odottaa toimen­piteitä
[aseistariisunnan hyväksi, sisältyen siihen toimenpi­teet
5(dinaseiden vähentämiseksi ja hävittämiseksi, että
NATO^liiton neuvosto päätti lisätä ja tehostaa tavallista
aseistifcta, ja toiseksi, alistaa kysymyksen NATO:n ydinval-laksi
muodostamisesta NATO-liiton pysyvän neuvoston tut­kittavaksi.
,
Kuten huomataan, tulokset eivät olleet Washingtonin
kannalta läheskään niin suuria kuin oli ennakkouutisten pe­rusteella
ilmeisesti odotettu, mutta siitä huolimatta on i l ­meistä,
että NATO-liiton neuvosto, vaikka tekikin kommuni­keassaan
huulipalvelusta myös aseistariisuntakysymykselle,
teki eräitä sellaisia päätöksiä, jotka tulevat aseistariisunnan
edistämisen asemesta tehostamaan edelleen värustelukilpair
:lua. ,
Vaikka kokouksen päätyttyä annetussa yhteisessä kom­munikeassa
ei mami ta asiasta yhtään sanaa, niin melkoisella
varmuudella voidaan olettaa, että Pariisin kokouksessa vaih­dettiin
ainakin joidenkin edustajain kesken mielipiteitä myös
siitä, kun Yhdysvallat julisti yhdenkään liittolaisensa mieli­pidettä
kysymättä Kuubaa vastaan merisaarron, mikä oli vä­hällä
viedä koko ihmiskunnan atomisodan liekkeihin. Se
seikka, kun kommunikeassa ei sanota asiasta mitään — ei
nuhdella Yhdysvaltoja tämän tekosen johdosta, mutta ei
liioin anneta sille siunaustakaan, vaikka asian johdosta on
kaikkien liittolaismaiden sanomalehdistön enemmistö Yh­dysvaltoja
arvostellut T — on käsittääksemme merkkinä siitä
kuinka tulenarka tämä kysymys on liittolaisten kesken -Ku-
YLEISÖN KIRJE
i S T A V l L L E
i Ystäväni, tuleeko ;8inulle Liekki
tai Vapaus? tai ehkäpä molemmat.
4os et lue kunmaä^an; qiila olet
paljon vailla. sUlä iiäisäS lehdi^ä
ystävät. koettavat. Aina. 3oiUakia-ii3^T
villä neuvoilla auttaa toisiaan, tiuo-limatta
siitä oletko työläinen, far­mari,
liikenainen tai -mi6s. ön jäis­sä
lehdissä aina sinulle jotakin sopi­vaa.
N i i l l e voit aina u ^ o a huolesi
niinkuin ystävälle. Niillä on rajata
tomasti hyviä sanoja varastossa /j^'
saatavana ilman eri niaksua j a kai­k
i l l e tiiaajUle vastakaan tieduste­l
u i h i n - lehden palstoilla Ja niistä
mukavuuksista pääsee joskus osal­lisiksi
seljaisetkih ioidenks piipi ei
ole tilaajien listalla. Mutta^ pal|0H
vaan aina pyritään löytämään k u l -
taii^en keskitie, joka olisi mahdol-lisLgiman
hyvä kaikille.
, ICun tunneOL itseni yksinäiseksi,
Aiin tämä 'kirjo^teleminen Q.n sel­lainen
s^urustelumiioto, joka ajaa
yksinäisyyden tunteet pois ja siitä
on myöskin se hyvä puoli, että bef-'
koinkin p n i tällä tavaUak^uuluu
y^tä hyyiii kuin muutkin ää9et.
Jpkainenfian meistä tietää :sen, että
yksilöinä o)fim^ lieikkoja, mutta^
joukkona: ypimiakliiaita • jirä^liiialua)ny^
i^e joissakib aäioissa p ä ä ^ ; ete|fj|V
päin pienesE^^illä men<^Ua; niltf
silloinkin on hyvä ajatella kuinka
paljon voinmie säästää yhteistyöl­lä-
Nyt olisi hy^ä aika pohtia asioita
j a slj^da-ne ^ i ^ i l l e kaikille mah-fatisuntoja
varmempaa olisi, että nimesi olisi | dollisimmart' edulliseen päätökseen
tilaajien joukbsäa, sillä saat olla
varma siitä, ettäjehtesi tulevat aina
tuoreeltaan" luoksesi. Näiden leh­tien
lukijat ovat ystäviä huolimatta
erilasista elämänkatsomuksista ja
yhteinen suuri toiveemme, jonka to­teutumista
hai-taina odotamme,, on
saada pysyväinen rauha maailm|ai
kaikille kaiisoiUe. — Jussi.
"MOITTIKAA M E I L L E J A '
KIITTÄlfÄÄ M U I L t E"
Olen kuullut monen lukijan pu­helevan
itsekseen lehtiemme sisäl­löstä,
siksi minä yhtenä lukijana
kehoitan teitä, jotka haluatte muu­toksia
lehtiömme sisältöön jossain
suhteessa, niin jcaikkien helpoim­min
voitte sen tehdä kirjoittamalla
tähän Vapauden yleisön josastoon.
Siitä voivat lukijamme nähd,ä tois­tensa
toivomukset ja tehdä yhteen­vetoja
niiden suhtjeen ja niistä on
j a tässä lehtemme palstoilla paki
seminen olisi halvin keskustelu­muoto.
Keskustelkaamme siis tässä
osastossa siitä mitä korjauksia ja
uudistuksia meidän olisi saatava
lehtiinune, tai onko meillä tänä
ajankohtana mitään muita uudistus­suunnitelmia,
paitsi lisätä lehtiöm­me
levikkiä ja lukijapiiriämme.
Nyt on otollinen aika antaa äänen­sä
kuuluville tällä palstalla.
' Jussi.
VASTINETTA
KÄNSÄKOURAN P A K I N A AN
Kirjoituksessanne 'Minne nyt
osuusmeijeri", ilmeni paljon sel­laista
jota en voi millään hyväk­syä,
sillä täällä meidän osuusmei-jerirame
työläiset eivät ole kertaa­kaan
osoittaneet sovittelevaa neu-votteluhalua
palkkakysymyksissä
johtokunnan kanssa. He ovat' yksin-hyvä
keskustella tul^eyassä edusta- kertaisesti esittäneet palkka vaati-jakQkouksessa.
Kaikki sanomaleh-äet
käyttävät tätä menettelytapaa,
saadakseen selville mitä lukijat ha­luavat,
mutta eipä tietenkään mi­tään
lehteä voida julkaista kaikkien
yksilöiden' toivomusten mukaan.
vaava - tässä yhteydessä on,
myös oman ulkoministerimme
Howard Grecnm lausunto, että
"Kuuban kriisin hyvät puolet"
ovat huonoja puolia painavam­mat.
Me emme luonnollisesti­kaan
tiedä mitä mr. Green tar­koitti,
emmekä yritäkään tul­kita
hänen ajatuksiaan. Mutta
hänen yhteenvetonsa lähente^
lee meidänkin lehdessämme ai-
.kaisemmin ilmaistua käsitys­kantaa,
että niin paha 'ja vaa­rallinen
kuin Kuuban kriisi
olikin,- sen lopputulos ei ole
kielteinen, sillä Kuubaa vas­taan
ilmeisesti valmistettu
suurhyökkäys saatiin estetyksi
ja kansainvälinen jännitys sii­nä
määrin laukaistuksi, että
muitakin sopimuksia voidaan
nyt tehdä toisten kiistakysy­mysten
ratkaisemiseksi, mikäli
on vain hyvää tahtoa niin Yh­dysvalloissa
kuin Neuvostolii­tossakin.
Julkaistu kommunikea, niin
yleispiirteinen ja mitäänsano­maton
kuin se onkin, on suurr
ten ristiriitojen rikkirepimä.
Siinä sanotaan, että NATO
pyrkii aseistariisuntaan, mutta
käytännölliset päätökset täh­täävät
sekä tavallisen aseistuk­sen
että ydinasevarusteiden li­säämiseen;
kommunikeassa lu­vataan
"auttaa NATO-liiton
köyhempiä jäsenmaita", mutta
tehdyt päätökset edellyttävät,
että "köyhempien jäsenmai­den"
täytyy lisätä ns. tavalli­sin
asein varustettuja asevoi­miaan,
jotta liiton rikkain maa.
Yhdysvallat saisi varustelu-taakkansa
kevennetyksi; kom­munikeassa
puhutaan siitä, et­tä
jäsenmaat pyrkivät lisää­mään
teknillisten tietojen ja­kamista
keskuudessaan —
mutta käytännössä kuskin pu­killa
oleva jäsenmaa USA ot­taa
vapauden yksipuolisesti
ratkaista sellaiset "asiat, jotka
voivat t e h ^ kaikenlaisten tie­tojen
välittämisen tarpeetto­maksi.
Me emme tiedä, onko siitä
asiasta keskusteltu lainkaan,
mutta ainoa ajankohtainen ja
järkevä päätös olisi ollut se, et­tä
NATO-liitto olisi ehdottanut
Varsovan liitolle ydinaseista
vapaan vyöhykkeen perusta­mista
Euroopassa ja hyökkää-mättömyyssopimuksen
allekir­joittamista.
Sellaiset esitykset
olisivat helpoittaneet edelleen
kansainvälistä jännitystilaa,,
mutta kuten sanottu, mistään
sellaisesta -ei Pariisissa ollut
kysymys, koska niihin ei edes
viitata yhteisessä kommuni­keassa.
muksensa sanoen, että jollette sii
hen suostu, niin lakko 6n edessän­ne.
Tällaisessa asiassa joutuu joh­tokunta
hyvin vakavaan tilantee­seen,
sillä johtokunnan velvollisuus
on turvata liikkeen menestyminen
ja kun farmari saa n i in vähän mai­dostaan,
ettei sitä voidaan missään
nimessä alentaa. Kumminkin on se
jouduttu tekemään täällä jo monen
vuoden ajan: 10 prosentilla mai­don
hinnasta. .
En tiedä Sudburyn meijerin asi­oita,
mutta mitä ilmeni kokoussev
lostuksessa, että osuusmeijerin työ­läiset
vaativat lakon uhalla kor­keampaa
palkkaa mitä maksavat yk-^
sitylsmeijerit. Jos kerran asia on
niin, niin minun käsitykseni mu­tkaan
he eivät ymmärrä työläisten
osuustoimintaa ja sitä miilä tar­koituksella
ja periaatteilla osuus­toiminta
on aloitettu.
\ Kerron täältä omasta osuusmei­jeristämme
yhden tapauksen, joi^a
olisi monia, mutta luulen tämän jo
riittävän noin kolme vuotta sitten
tapahtuneesta lakosta^ :
Täällä kuuluvat meijerityöläiset
kaikkien meijerien kanssa samaan,
unioon ja ovat siis samapalkkaisia
EdeIIi.sen vuoden sopimuksessa oli
kohta, että lakkooh ei .saa mennä
uusien työehtosopimuksien saavut­tamiseksi
ilman neuvotteluja. Kun
työläisten puolelta vaadittiin lisää
palkkaa ym. etuja, niin johtokun­ta
kutsui työläisiä kokoukseen, mut­ta
ketään heistä, eikä heidän edu.s-tajiaan
ei saapunut tuohon kokouk
seen, mutta saman päivän iltana
tuli ykäi heidän edustajiaan liik­keenhoitajan
puheille. Ja kun tä­mä
. kysyi miksi ette tulleet ko­koukseen,
niin, i^än hyviii ylimieli­sesti
vastasi, että me emme perus­ta
teidän kokouksistanne mitään,
ja jos hän ei nyt saa vastausta hei­dän
palkkavaatimuksiensa hyväksy­miseksi,
niin huomen aamuna he
menevät lakkoon. Liikkeenhoita­jan
oli mahdotonta suostua ilman
johtokunnan lupaa ja heitä oli vai­kea
saada enää kokoon, kun he
asuivat kaukana eri tahoilla far­meillaan.
Ja niin he menivät lak­koon
seuraavana aamuna ja sitä kes­ti
kolme päivää, jona aikana liike
sai tappiota 12 tuhatta dollaria ja
menetti paljon asiakkaita, mutta
toisten meijereiden työläiset eivät
meneetkään lakkoon.
Sen jälkeen on täällä sattunut
vielä paljon tapauksia, j o i l la on suo­rastaan
yritetty viedä osuusmeijc-rimme
vararikkoon ja siinä ovat
hyvin suuresti avustaneet työläiset.
Ja ovet olisi jo suljettukin kun ve­lat
. ovat suuremmat kuin • pääqma.
mutta sitä on nyt yl^äpldety far­marien
10 prosentin annolla, joten
velka aina vain lisääntyy.
Toisten suur-yhtiöiden tjLhplta on
suuresti ya^tustettu osuusmeijerin
toimintaa ja nyt he saivat ovelalla
keinolla ' osuusmeijerin työläiset
mukaansa näissä palkkaneuvotte­luissa.
Kertoakseni kaikki nämä ta­pahtumat
venyisi, kirjeeni l i i a n pitr.
käksL mutta: voinen .san<ia, että
noUI^ ösuMsineijerin työläisten puo
lustamisella te olette saaneet hyvin
vil^amieliieh suhtautumisen, sillä
noilla työläisiUä o^' täällä korkein
palkka mui|iin työläisiin verraten.
Näitä rueidän dsuusieikkeitämme e i
viedä eteenpäin haaste^yntäyksien
avulla. .: •• . ,.
En kirjoita. tätä siinä mielessä,
että haluaisin erikoiäesti moittia
noita työläisiä, ^nutta nykyisen l i i -
ketavolttelun Taikana öeuuskaupojen
työläisten tulisi myöskin suojella
liikkeitään.
Ja jos hakitaan saada yhteisyii|)-
Uäelmmat hallitukset on perustet­tu
sellaiselle pohJaMe, että ne kieltä­vät
ihmisUtä oikeuksien yhtäläisyy­den.
Meidän hallituksemme ^alkoivat
hy^ksymäUä nämä oikeudet. Sanot­tiin:"
"jotkut ihmiset ovat liian tietä-mättömiä
Ja turmeltuneita ollakseen
kelvollisia ottaman osaa hai ituk-seen."
Mahdollisesti sanoimme "me."
Ja Järjestelmänne avulla. pitätsitte te
•jaimi; heidät tietän|ihtU^ninä Ja tur-melCuneina."
Me lupaanune antaa
.ka|l|fi^le tilaisuuden \ Jp, ine odotamme
heikkojen kasvavan voimakkaiksi,
tietämättömien viisaammiksi sekä
onnellisemmiksi ja paremmiksi yh­dessä
toisten kanssa. (Lausunto an-
^nettu h^inäkmin 2 päiyVj^ÖM-» "•]
linoioln kpfaiiiromlssista j ' - ' J
Minä kärsin kuoleman ennen kuin
myönnyn ; tai kehoitan ystäviäni
myöntymään mihinkään^, luovutuk­siin
tai sovitte'uihin (kompromissiin)
jotka näyttäisivät hallituksen valtaa-mlsoikeuden
ostamiselta, sillä meillä
on siihen perustuslaillinen oikeus.
(Tammik. 20 p: 1861 haastattelu New
York Ti-ibunessa.) .'
Lincoln orjuudesta
Minä olen aina ajatellut, etta kaik­kien
jhmistcöi tulisi olla vapaita.
Mutta jos joidenkin tu'i.sl olla orjia,
niin ensimmäiseksi täytyisi orjia olla
niiden, jotka haluavat sita toisille.
Milloin minä kuulen jonkun väittä­vän
orjuuden puolesta valtaa minut
voimakas halu nähdä silla kokeilta­van
häiien suhteensa persoonallisesti.
(Maalisk. 17 p. 1865. Lincolnin pu­heesta
eräälle Indianan i^'kmentille.)
NLri teollisuuden tuotanto
nousi 1962 jälleen yli 9 pros.
märrystä farmarien j a - työläisten
välillä, niin nämä ovat asioita, joi­ta
tulisi hyvin harkita. Ainakin
Moskova; — NeuvoatoUiton jen-si
vuoden budjetti on puolitoista
IQiUardia raskasta maljaa tulOr
Vöittoineen: tulot 87,6 ihUjardia
^ menot 86.1 miljardia 'niplaa.
Vuoteen 1962 verrattuna on tulo-!
j en kasvu 3,4 j a i^enojen 4,1
prosenttia' S^uurinunatmenoerät
34,5 mUjardiä ruplaa ifi^fi tänä
vuonaa), sosiä^jUset J a jkuUtuuri-meifMlsi
mrd (^,7 mrd) j a puo-lusl
j^lnenot 13^9-mrd (13,4 mrd)..
Halliiusmenot ovat 1,1 mrd! 'rmi|*;
laa, joka merkitsee laskua joka
merkitsee jatkuvaa laskua joka
>iiodeUa. Neuvostoliiton ensi vuo­den
'(k^nsanta^oussiiunnitelmassa
tliota^to tulte k9ikUia aloUla
kasvamaan enemmän kuin vuon­na
1965- päättyvä 7-vuotissuunnl-telma
edellyttää ensi vuoden nou-suksi.
7
Neuvostoliiton korkeimman neu­voston
istuntokausi alkoi maanan­taina
ja kansallisuuksien neuvostos­sa
liittoneuvoston erillisillä lyhyillä
järjeitymisistunnolla, jossa hyväk­syttiin
istuntokauden työjärjestys
SjBUraavasta neljästä kohdasta: 1)
Vuoden 1963 kansantaloussuunni-telma
ja budjetti, 2) vuoden 1962
taloussuunnitelman ja budjetin to­teutuminen.
3) korkeimman neu­voston
puhemiehistön antamien
asetusten hyväksyminen ja 4) kat­saus
kansainväliseen tilanteeseen ja
Neuvostoliiton ulkopolitiikka.
Tämän jälkeen molemmat kama­rit
kokoontuivat yhteiseen istun­toon
kuullakseen varapääministe<-
raskuun täysistunto osoitti, miten
vältt^ät«intä tällaiheh suunnittelu
on, jotta ensi sijan : saisivat ne
alat, joilla on laajimmat kehitys-inähdoUisuudet
j a tuovat mahdolli­simman
lyhyessä ajassa voiton ta­loudellisessa
kilpailussa kapitalis"
min kanssa.
N.euxH)stokansa |H>M yuonn^
1962 i^aan (aloudeij uuden
jsuh, ^ n o i Yeqjiuian Dymitsh.
vÄLeÄiiltävi^^ «itlojkset saavu-jtettiin
teoUise«Mi kehityksessä.
Teollisuustuotannon määrä kohosi-yli
9 prosenttia suunnitelman edel­lyttäessä
8.1 prosentin kasvua.
Huolimatta äärimmäisen epäsuo'
luisista sääolosuhteista viljan tuo­tanto
nousi tänä vuonna 9 miljar­diin
puutaan; vuonna 1953 tämä
oli 5 miljardia puutaa. Lihaa tuo~
lettiin 9,2 miljoonaa tonnia sen tuo­tannon
oltua vuonna 1953 5,8 mil­joonaa
tonnia. : .
Teollisuuden alalla on suunnitel­tu
korkeampia tavoitteita kuin
seitsenvuotissuunnitelma edellytti.
Verrattuna vuoteen 1962 teollisuus
tuotannon volyymi kasvaa 1963 8'
prosenttia; tuotantovälineiden tuo­tanto
kasvaa 8.5 ja kulutustarvik-keiden
6.3 pros. Vuoden 1963 suun­nitelma
edellyttää kemian teollisuu­den
kehitysvauhdin lisäämistä. Ke­mian
teollisuuden tuotanto kasvaa
17 prosenttia. Huomattavasti lisään­tyy
tekokumin tuotanto ja tällöin
sen valmistus öljyraaka-aineesta,
butaanista kasvaa kaksinkertaiseksi.
Perussijoitukset kemian teoUisuu-ällä
paikkakunnalla asiat eivät ole, öyhshitsin esitykset ensi vuo-byvässä
yhteisymmärryksessä. taloussuunnitelmasta ja, sen
rin ja Nenvostoliilon kansantalous- ^^^^^^^^ miljardiin rup-neuvoston
puheenjohtajan Venja- i ^ ^ ^ ^.^^ ^„ ^ ^^^^^^^.^ J
mäh kuin vuonna 1962
enemmän kuin vuonna 1962.
Vuonna 1963 Neuvostoliitossa
yakntetetaan yhteensä lähes 180,-
im Ifiietallityöstökohetta. VertauK-7}
senjjvuoksi Dymitsh:mainitsi, että \
vu(ÄftÖ11961 USAssa valmistettiin'" ."'^^
127,(i(W'työstökonetta. J^^
Sjaunnitelma edellyttää myös ra-dioeA^
ktronisten laitteiden ' tuotan- '
noor.huftmattavaa lisäämistä. Tar- '
ko4t»|s.;flfi suunnitella; Valmistaa';,'./;
i85Q-;erj^isejQ laittpe^ mallit sekä '
aj,oi^^a:,60, uuden kpn?eD,laitteeor,*;^. .
jaikojeen sarjavalmistus.' '
|;/Uonnehtiessaan kevyen- ja e l i n - ' ' '!
tarvik.4>^llisuuden kehitystä, minis -' " '•^ j
tejvifil^JJpitsh sanoi, että perussijoi- ' - i l
tukse^iHfvyeeseen teollisunteeii k a s - ;
vayal,;;^ pros. Maassa valmistetaaii^" ' i
6,6p0.,o milj. metriä puuvillakani''
gast§jf.^ miljoonaa metriä villa-, •
kaijji^illa ja. 518 miljoonaa metriä" '
peltevai^ntaita. Villa- ja pellava-";
kai^ai^fin tuotanto on NeuvostOlii- '
tos>a V j o , n y t huomattavasti suurem-^,.~., , (
piJ^Mi^iyhdessäkään muussa maas-sa/
jLISj^ mukaan luettuna.
LJihai^,. tuotanto tulee vuonna» *
lÖ8?i:,5;y|ittämään 440,000 tohniUa'
vuodein,,1962 määrän eli siis 10 prö^^
sen|iljg{- Valtion tuotantolaitoksis--"
sa,;jji|,laan jalostamaan yli 900,00^ , j ' ,
topi^iav.i^läinrasvoja ja jos otetaan.^' - ,
hupipippjn myös . kollektiivitilo^lla^:'X
jaijVäestön keskuudessa tuotettavat.^,:
määi;ät, (nousee tämä summa y l i ^ ; ' . '"V
miljoonan tonnin, mikä on puoli-:
toistakertaa suurempi kuin eläin--, ^
rasvojen^ tuotanto USAssa. n ; . A,
Taistellessaan n^aatalouden ke- ' •
hit5i?tä^ koskevia suunnitelmia Dyy' ' ' ; ' ' ' v ,,
4 >H
Toveruudella. I. Seppälä. jälkeen finanssiministeri Vasili
i Garbuzovin esitykset ensi vuoden
j budjetista.
''Känsäkoura" ei puhunut mitään i K A T S A US
Port Arthurin osuusmeijerin asiois­ta
ja vain sivumennen muidenkaan
osuusliikkeiden palkka-asioita. Ko­ko
sen pakinan ytimenä, jota vas­taan
ylläolevassa polemisoidaan,
oli sen katsantokannan puolustus,
että osuusliikkeiden — mukaanlu­kien
osuusmeijerien — täytyy olla.
K A N S A N T A L O U T E EN
Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen 22; puoluekokouksessa hy­väksyttyä
kommunismin rakennus- j " a 1Ö63 olemaan
ohjelmaa toteutetaan elämässä.
Teollisuustuotannon määrä on vuo-äina
1959—1962 kohonnut 45-pro-scnttia,
kun taas seitsenvuotissuun-m
i ^ i i p t e s i , että vuonna 1863 v i i -
- j jaos|)f|määriteflpo i miljai^diksr ' "'^^^^^^
IpuudakSi. Kuitenkin on reaalisia';
Vuoden 1963 kuluessa on pantava j maljfipllisuuksia ratkaista puolueen
käyntiin kivennäisainelannoitteiden Ja ^VfIMpo asettama tehtävä ja l i -
luoiantolaitoksia, joiden tuotanto ! sätä„y.il^aostoja vuonna 1963 4,2-^ ; ; ; ; '^
— . . 45..i^"ardiin puutaan. -t-Mi^y
4HWf!Jia reservinä viljan tuotan
j no^,Jaajentamiselle on kesanto- jä
Valuraudan tuotanto tulee vuon- niittymaiden vähentäminen. V i l j a ; . " " " ' " ""
on y l i 7 miljoonaa tonnia.
80 M I U . TONNIA TERÄSTÄ
jos mielivät menestyä ja edistyä, ni.elma edellytti vain 39 prosent-
»sana työväenliikkeestä, ja että n i i - ! ^}^^' Neuvostoliiton varapu-den
tulee otnaksua työväenliikkeel­le
myöt£)nielisen asenteen joka­päiväisessä
toiminnassaan. Tätä vaa­tii
osuusliikkeiden oma etu, ja sa­malla
vain siten voivat osuusliik­keet
palvella niin työläisiä kuin
faimareitakin. ;.Ios joku osuusliike
"unhoittaa" tämän peruskysymyk­sen
jokapäiväisen toimintansa yh­teydessä,
kuten tiedämme visseissä
tapauksissa käyneen, silloin ei
enää auta se, että kysymys "osuus-toiminnallisuudesta"
juolahtaa mie­leen
vain "hädän" hetkellä, sano­kaamme
esim. silloin kun neuvo­neen
johtaja ja Neuvostoliiton kan-i
yli 59 miljoonaa i ^^(Xl^i^j^^y^vö^^^ tulevana
uotteiden 62 mii- vuOtt^ä;; laajentaa 20 mUjoönalla'^^^^^
ä r a i i f a m n l m i n l S R hehtaarilla. . . -
tonnia, välssaustuotteiden
Joonaa tonnia sekä rautamalmin 135 . . « - . . - j - - .i.*/
miljoonaa tohiiia. >^"op PääcHnasM^^^
Sähkövoiman tuotanto kasvaa 11 ^Uljevat vuonna 19«3 ole^ ^
proienttia ja tulee olemaan 407,9 mäafi; suurenmiiatt^kuin se^^
miljardia kilowattituntia. Ensi | " s ^ u t ^ i t d m a n alustavat
^ _„ vuonna on otettava käyttöön uusia ' i?4fU^ -® tulevat, käsit-santalousneuvoston
puheenjohtaja | sähköasemia, joiden tuotanto on tämää n4,l miljardia ruplaa eli 1?^ ^^r,,"'
Venjamin Dymitsh pitäessään Neu-1 yhteensä 9,600,000 kilowattia. Tä- » Mi
vostoliiton korkeimman neuvoston Iroä merkitsee sitäi että on pantava "
istunnossa alustuksen maan kansan- toimimaan yhden vuoden kuluessa
talouden kehittämistä koskevasta sellainen määrä voimalaitoksia,
vallionsuunnitelmasta vuodelle 19- Jotka vastaavat neljää sellaisia jät-
J3, tiläislaitosta kuin Leninin vesivoij;
Neljän vuoden aikana on Neuvo»;- malaitop Volgalla, sanoi Dymitsh.
toliitossa saatu käyttöön yli 3,700 I Ensi v=uonna nopeutuvat Toktogulin
uutta !:uurta valtion tuotantolaitos­ta
ja laajennettu tuotantovoimia
enemmän kuin kaikkien viisivuotis­suunnitelmien
aikana ennen sotaa.
Seitsenvuotissuunnitelma 1959-r65
teilaan omien työläisten kanssa , «'H^^.^ ' " « ^ " ^ « « ^ ^ . ^ " » « f y ^ ' . ,f
palkkakysymyksistä. 1 suunnitelmien 2,5 miljoo-
Avainkysymys on siis se. e t t ä ' ^ « " " ' ^ raakarautaa, nom- 13
omaksuuko osuusliike työväenliik
keeseen >-bden rehdin m.vötämieli-sen
asenteen niin, että se pitää itr
seään o.sana työväenliikkeestä, vai
eikö se niin menettele? Tähän ky­symykseen
keskitti "Känsäkoura"
päähuomion. Siitä ei 1. Seppälä sa­no
mitään. — T o n n .
. — Luin pojalleni satuja ja hän
kuunteli niitä mielellään. Siinä lu­kiessani
poika silitti hellästi päätäni
ja ilmaisi lopuksi rakkaudentunnus­tuksensa
sanomalla:
— A i t i on sitten pikkumainen; .
miljoonaa tonnia terästä ja 11 .mil-jomaa
tonnia valssirautaa.
Dymitsh korosti puolueen kes
kuskomitean aloitteesta toimeen-oanluja
uudelleenjärjestelyjä teol­lisuuden,
rakennustoiminnan ja
maan talouden piirissä tapahtuvassa
puoluejärjestelmässä, millä tulee
olemaan myönteinen vaikutus seit-senvuotissuunnitelman
menestyk­sellisessä
toteuttamisessa. Stalinin
henkilöpalvonnan kaudella muo­vautuneet
virastojen byrokraattiset
hallintomenetelmät murrettiin
päättäväisesti. Dymitsh huomautti.
(Kirgizia) ja Nurekin (Tadzhikis­tan)
vesivoimalaitosten rakennus­työt,
joiden valmistuminen, antaa
mahdollisuudet myös y l i kahden
miljoonan hehtaarin kasteluun Kes-ki-
Aasian tasavaltojen a r o i ^ l l a.
Suunnitelmassa on otettu, huomi­oon
: maan polttoainebalanssin, pa­rantaminen
öljyn ja kaasun käytin
lisäämisen avulla.! Polttc^aineid^n
kokonaistuotannon kasvaessa 6,3
pros. öljyntuotanto kasvaa 10 pros.
ja nousee 205 miljoonaan tonniin
eli 5 miljoonaa tonnia enemmän
kuin seitsenvuotissuunnitelma
edellytti. Kaasun: tuotanto kesvaa
17 pros. Tämän tuloksena öljyn ja
kaasun osuus polttoaineiden koko
naistuotannossa ylittää 48 pros. sen
oltua 31,8 vuonna 1958.
Koneenrakennus- ja metalliteol­lisuuden
tuotanto kasvaa 11,5 j>ros.
Ensi vuonna on valmistettava esim.
Maatalouden käyttöön . tullaari „
as4tVainäan 236,000 uutta • traktoria,;
78;i[>0g':ieikkuupuimuria siekä suuri ' "
mi(Örl'!Uiiorma- ymj autoja.." " A ; ' ,
f ÖMähä" vuonna on tarkoitus'ot-"
tar-käyttöän*'Ä,174 "fcä^n|xetrTäis«h---^"^
köisteUyjä rautatielinjoja j a diesel-veturii
^äyttöön ,7,000' kilometrin
iitjy||]j^-liivalla'^ Tämän tuloksen \
sähkö-la dieselrautatielinjojen pi-
Hu|4|j«tää 60,000^^
k^itfäs^oin 47 prosenttia Ttoko .
rauytatäe»erkps|pn yhtpispituM^e^t^ ^ ^
, , ^ ^ s e e n tullaari saatbadflänv*
myös y l i 2 000 kilometriä pitkän
Drfidi6ftiöljyjiohc|on rakennustyöt,
^ ^ s i j o i t u k s e t Neuvostoliitofa
että NKPn keskuskomitean mar- 325,000 traktoria eli 13 prosenttia
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mre. Hilda Lundy, Cobalt, Ontp"','.'.
täy.ttää.-tänään, joulukuun 20 pnS '
80 vuotta.
Y h d i ^ m e sukulaisten j a tutti'.)
vaii|^ öf^entoivotuksiin. vv**'
"Saisiko hyt kun on joulun tiimoil­ta
niin paljon viljelty palstatilaa,
esittää Jonakin vakavampaakin ajat­telun
aihetta nimenomaan lehtiem-mc"
etua Ja tulevaisuutta silmälläpi­täen",
kysyi vanha ystävämme Pie­tilä
"hyvän ehtoopäivän" sanottuaan
Ja lyötyään lakkinsa ovensuussa ole­vaan
naulakkoon.
"Tarkoitatko sanoa, etta paistati-aa
haaskattiin liian paljon Joulul­le?",
kysyimme me_43Uolestamme.
" E i ' n y t puhuta siitä", sanoi Pie-,
tllä painokkaasti. Väärävartisen sy-tytettyään
ja-hieman sanottavaansa
harkiten hän lisäsi: "Kyllä yksi jou-luaihcmen
toimituskirjoitus ja paki­na
riittäisivät, ininun mielestäni,
vaikka Joulunumeroita tuleekin use­ampia.
Mutta en minä protestoi, jos
eivät toiset . . ."
•'Mistä sitten kenkä pusertaa?",
tiedustelimme me.
"Tulevan yhtiökokouksen asioista.
Niistä kannattaisi puhua pitkin ja
poikin", sanoi Pietilä Ja imaisi sel­laiset
henkisauhuti mihin vain' här
nenlaisensa vanha tervaskanto pys­tyy.
"Eikö nyt olisi Jo aika ryhtyä
todenteolla siihen keskusteluun?"
"Mikäpä siinä. Ota kynä käteesi Ja
tuosta paperia . . ."
"Tiedät vallan hyvin että minä en
ole koskaan kirjoittanut yhtään sa­naa
lehtllmme. Kuulun niihin, Jot­ka
auttavat lukemalla ja haluavat
myös, et-hi—leht-emme läpäisee mah­dollisimman
kitkattomasti taipa­leensa.
Mikä'l ajatuksillani on jota­kin
kantavuutta, pane sinä niistä
mustaa valkoiselle."
"Mikäpäs siinä, antfla ikuulua
vaan."
"Minun mielestäni on kysyttävä
oikein vakavasti, että kuinka kauan
voimme jatkaa itsepetosta ja olettaa
vastoin parempia tietojamme, että
lehliemmc kustantaminen voi Jatkua
kitkattomasti nykyisten tilaushinto­jen
perusteellaLV-sanoi Pietilä Ja se­litti:
"Koettakaapa varata markki­noille
jotakin; sanokaamme $10.00
maksavaan tulevaa yksikköä $6.Q0
hinnalla. Sellainen bisnes el vetele—
mutta juuri sellaista bisnestä me
kuitenkin teemme lehdillämme.
" J o s en väärin muista", jatkoi Pie­tilä
harvaan mutta hartaasti" Jutel­len,
Vapauden lukijat Hearstlsta, T o ­rontosta
Ja muualtakin nostattivat
tämän kysymyksen Jo toista vuotta
.sitten yhtiökokousasioista keskastel-taessa,
mutta heidän mielipibelllään
ci ollut srioin kantavuutta.
"Mutta olisi asiaa harkittava oi­kein
vaknva.ssa mielessä. Minun oma
käsitykseni on, että kysymys on vain
.siitä, milloin kohotamme tilaushin­toja
ja kuinka paljon, sillä kohotet­tava
niitä on koska kaikki muutkUi
Hinnat kohoavat'jatkuvasti.
"Älä ymmärrä minua väärin. Olen
aina vastustanut hintojen korotta­mista
Ja kiroan nytkin porvareita sil­eä.
Mutta tässä on kysj-mys meidän
omistamme ja niiden pinnalla pitä­misestä.
: "Ka ikistä vastaväitteistä huolimat­ta/
tosiasia myös on, että eshnerkiksi
Vapauden tilaushinta, $8.00 vuodessa
on riittämätön. Tilausmaksua suorit­taessa
se tuntuu kyllä kalliilta, mut­ta
Järkevästi asiaa ajatellen se on
perin alhainen." ^^^^^
Tässä yhteydessä Pietilä esitti jou- to mltsijolta ja tohnittajla!
konnunfteroita Jotka osoittavat, että
ne "halvat päivälehdet", joissa "si­vumääristään
huolimatta el ole kui­tenkaan
luettavaa tekstiä yhtään sen
enempää kuin Vapaudessakaan", tu­levat
<10c kpl.) maksamaan $31.00
vuodessa irtonumeroina ostaen Ja
"alennetulla" viikkomaksuUa (45
nuC luu Ja kuka käskee, mutta .
sa9taUtUP.n hyvä muistaa, että toi-niittajlakin
tarvitaan, jos aiomme
lehtiä^ieiäelleen kustantaa. . s .'.
"i»iei^ftn osanamme on ollut se, tet^ .
tä ..'.t^hrittsijoitamme on - mennyt ykÄl - ^.
tol^jis^ ;perään sinne mistä el i»a- ,
luuta oie Ja se on aiheuttanut myös'"' '"
toiaixftÄijUvolmien kireän tilanteen,
kutea ..tiedetään.
••Alitg^»-voisimme tämän tilanteen
-"^-"-si tehdä? Kasvattaa uu-
,ttjh. miten? Siinäpä se
onkin. KaikkiBin pahimman" varalta
oliir "^ttääks^ni tehtä^^ pikataen •
'inventaario' sellaisisUi.: 'ireservivoi-m
l ^ V jotka ovat' tlidcari ttioien j k ^ - -•" ^
t e t i S ^ ä ; : a i y p a l k M k u m^
s i " ^ötl^iä' oikein vakaviäsaain,' o n k ^ -' '
Viikko, ostaen $23.4Q vuodessa. Valk-1 « ' f ^ ' ^ « ^ ^ J« ^^^^^..^^^V: ]
.M. nn.f„i..mm. n.miHift ipht^^rt,- v a ; ^ m ^ astumaau viivyttelemättä .
remmeilifn, jos sitä syyätji tai tolses^'''^' •
taV tarvitaan ,~- ja tledolttamaiBltt;
ka .siis nostaisimme puolella lehtem
me tilaushintaa, niin se olisi sitten­kin
päivälehtiä halvempi! Jossakin
täytyy olla silloin vika kun olemme
jatkuvasti i-ahapulassa ja siitä huo­limatta
yritämme myydä omaa tava-raanime,
tässä tapauksessa sanoma-lehtlämme,
niiden kustanushintaa
halvemmalla. Eikö olisi parempi, et­tä
harkitsisimme yhteisvoimin mistä
päivästä lukien ja kuinka paljon
o-emme valmiina lehtemme . tilaus­hintoja
kohottamaan?
"Toiseksi", jatkoi Pietilä, sytytet-tyään
uudelleen sammumaan pääs­seen
väärvartisensa, "minxista tun­tuu,
että lehtlemme toUnltsIjakysy-qiys,
toimittajat mukaanlukien, on
jossakin määriä vakavampi, mitä
yleisesti otaksutaan.-
"Ori tietysti hyvä;,että-esim-toh
mltfajUle annetaan yhtiökokouksessa
näistä reserveistä yhtiökökbuksell6. '
8itBh>ei.'jäisi lehtenune pulaan. .
';!Eij,, luonnoUisestikan tiedä miten ,
muuten voitaisiin asiaa auttaa'. Ö p e - '
tus- ja kerhotohnlnna^lä ehkä? M a h -
do^UseiBii^ kh-Jeenvaihtajaln kerhot,
j(|äfsS ;id[£ikustellaan paikkakuntau%
tlstfeh ^alittamisesta ja^ nUdtii laa^
diista, ^auttaisivat sekä lehden sisäl­töä
et**i..klr jeenva Ui toverkoston kas- ^
vuä iaö Ö^ksllöjen kehitystä . ' ;
Kaikesta näkyi että Pietnäoli'ilBo^';*v.
kohdaltaan: näitä asioita harklnpiit
vlihä^,Uolelta ja toiselta: Hän Jat-kpl
leppoisaa jutusteluaan vielä het-
•t^Sy^Ja- »"^tta l5un pal8tatUa,onf
j o r ^ ) 4 ^ - , eräistä muista- selkoista;
oa ehkä mainittava jossakhi toisessi .
yhteydessä — Känsäkoura. ,