Vapaus, August 28, 1956

              tr
liiiiiiiii
iPlMdbetf yor, «« Aotborized
-araemns d a s xmfl fer tte
CMUee ISepasttius^ OttawA. Pubo
ikbcd fttfice veddy; Toecdayx,
VmiUbiagCeapaxiyUA.*t 100-102
iptei et W^ StKSnay. Ont^ Canada.
mutrm Otfice €». 4*426». Mnuger
mtor W. Ekiund. ISattisg
ad(Sm»^ Box m «ttdlmi^ häveniMixtg mk» «pm japplkaitao.
Trsnflatfam free of ctuuse'
TILAVSBXIiNAT;
Tftnadaau; S vk, 7JOO 6 kk.
3 kk. 2^
tMyn^mtm 1 irk. «JOO 0 kk. 4J0
Snoxneani: ^ i vk. a » e kk. 4.75
a muut lanovaf
> Lauantaina se alkaa
Vajaan viikon kuluttua, eli ensi lauantaina, alkaa huo­mattavaa
keskusteittä aiheuttanut Vapauden haasteryntäys,
ihinkä tavoitteena on $6,000 suuruisen rahasumman keräänu-
Ilen Vapauden talousaseman tukemiseksi. Ja tähän kampan­j
a lähdettäessä »toimitus haluaa uudelleeh korostaa sitä
ijeikkaä, että yllämainittu jsumma on pienin määrä, millä voi-
4aan,karkoittaa lehteämme uhkaavaf karhut lähettyviltä.
Kuten on aikaisemmin .selitetty, Vapaus on^ viimesikulu-nten
kahden vuoden aikana kärsinyt noin kolmentuhannen
doUdrin tappion vuodessa. Sellainen' pikkuliike kuin Va-
^gu8,>i voi luonnollisestikaan pitkää aikaa seisoa vakavarai-
^ l l a pohjalla, jos tällainen viiositappio jatkuu säännöllisesti.
Siksi on'|>äätetty ryhtyä tähän kampanjaan siinä mielessä, et-kylmän
sodan ilmapiirissä Vapauden kannettavaksi tullut
^ustäpplo saataisiin maksetuksi ja "karhut" karköitetuksi
lehtemme lähetteiltä.
l Korostaaksemme nyt alkavan kampanjan tärkeyttä, het-
^^eäkään tosin sellaista suunnittelematta, me voimme nähdä
;^^astaahllc£dcsi vaihtoehtoa silloin jos Vapauden talousase-fltaa-
ei saada lahjoitusten avulla vakiinnutetuksi:
Vap^^ selviäisi hetkellisesti eräist^ taloudellista laatua
^Icvistapulmakysymyksistään^ jos lehtemme luopuisi itsenäi­stä
ohjelmastaan, sekä samalla pettäisi työväen- ja rauhan­liikkeen
asian.
}' 2,'Vfi^us voisi vähentää talousmenojaan pienehtämällä
l^teä, joko kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi tai liekin pie-
SJönmäksi. ;
äisinmainittu "vaihtoehto" on luonnollisesti kokonaan
kelpaamaton. Canadan suomalaiset työläiset, farmarit ja
muut pikkueläjät.haluavat säilyttää ja ylläpitää sellaisen leh<
:den; joka voi mitään r ^
l^äaisti mielipiteensä ja tulkintansa -7-. olkoon se sitten etuoi-lieutettujen
piirien mieleen tai ei. Tässä mielessä täkäläiset
^iasnmiehemme yleensä ovat valmiina rahallisin
aetehnin maksamaan sanavapauden hinnan.
A " Mitä taas tulee lehden pienentämiseen, niin nqe^uskoni-me
Xulkijlakunhalta saatujen tietojen perusteella tulkftsevam-
4ie inelko yksimielisen kannan, kun sanomme, että Vapautta
^i',s^ajngisi^äiii {tapauksessa pienentää. Lehden lukijat ovat
iri%i|ii^;liäd|im|kokouksi5s^aoa;^^^^ sekä|kir|oituk- i
.|ssa^']^ttänifetVksiihidi ajatuksen,, että l^hderi k6kö'6n
:!(i^^lia}näi|i'on; sillbin eiible, mutiia ^valinnan'varaa Uiiih
^|it1krsiitä2^4^ttä "karhut" tulevat todella karkoitetuksii
V a j ^ ^ h l ^ t ä . . ^
IA .Tfisiiä p t ^ s s ä liönee-siortä^kiiihnlftäa hifömidtaö-ää^
feen hj^ir^töääni)ikkuselW<^an.:'V^aus^^^^ kan-pttajajo|
ik]^o^ensa aktiivisuucfelle, seka .lehäen muiden l i l|
' toimie^iftsuimattavaisuud^^
eniin m^Hlni^^iirtolaisryhmien lehtiin verraten. Vapaus on
ftinoa:työväenTeW; jonka ei ole tarvinnut jä^^
i|iakeräyskaii(ifianjoita, kuten kaikki työvä
jluhteiden.pakosiä joutuneet menettelemään. Vapaus ei ole
i|outunut alistumaan esim; torypuolueen johtaja^ avulla ke-iättyjen
kannatusilmoitusten saannin varaan, ktiten on eräis­sä
muissa tapauksissa käynyt;
että: on järjestetty rahoittamiskampanjoita kerran kahdessa'
tai kolmessa vuodessa.
Tämä sellaisenaan on ollut hyvä. Tosiasiassa on pyritty
yitellä ja voimalla siihen; että muita liikehaaroja kehittämällä
voitaisiin selviytyä melko vähillä rahoittamiskampanjoilla.
]^utta niin tervehdittävä kuin tämä kehityssuunta onkin ollut
se on myös kasvattanut eräitä harhakäsitteitä, mistä Vapau­den
toimitus on tietenkin ensikädessä vastuussa. On ruvettu
uskomaan, että lehtemme ''mennä 1^^^
eteenpäin^ ilman mitään suurempia ponnisteluja." 1?ämä ei to­verit
lukijat ole enää totta. Tosiasiassa Vapauden toimituk­sen'olisi
pitänyt karken varoittaa, että Vapaus ei elä tyh­jiössä^
vaan maailmassa, missä kaikkien pikkulehtien^
iaolo.täysin itsenäisenä lehtenä, niiden politiikasta huolimat­oa,
.on-jatkuvasti uhattu, elleivät lukijat ole valmiina niitä tu-
IJEemaati lisälahjoituksilla ja muilla keinoilla.
} Tässä vakavassa mielessä on meidän käytävä käsiksi
s^yskutm' 1 päivänä alkavaan haasteryntäykseen. Kaikki
iähjoitukseti niin pienemmät kuin suurenunatkin, ovat yhtä
^tervetulleita. Pääasia on; että annetaan haasteiden vyöryä:
!|jahjoittakaamme kulun vointimme'mukaan, olkoon se sit^^^
•Jhymmen senttiä tai kymmenen dollaria, ja haastakaamme
(muita sanavapauden kannattajia ja Vapauden ystäviä menet­telemään
samoin.'
SIEOUfSTA ABXeVITA
, V. 6. Sted i » kalkki, ten fukulal-
<et taaskin tAoxeAeUmt' partoihin-^
n odottaesssan s i » fMakmvMeia^
ioxika. caamlsta (jpurietaxxastsi iUeh
Veen) nt pitiK^t Jo airon vannana
niin pian kuin niiden piovo80i9>a te-radakko
on lopuJUseeU toritta,
K6l muUtaaaae, kun teräs^yöiäiset
vcrittlvat lieidän viimeisen yleisen pal­kankorotuksen,
nUn terikse» hinta
nousi 17.50 tonnia ' kohden.' tämS
edustaen ||j04 lisätuloa TT. 8. Steelille
io1aisestadaIIaiista« Jonka se maksoi
palkankorotuksena työläisilleen —
koko natU profiita eikö?
EQiikesta päätellen nämä yoltonhi^
moiset teräsparoonlt: tulevat taaskin
fcotjaisunaan yhtä nätin-lisäprofiitin
seuraavasta palkankorotukBesta, Ja
heidän kirjansa lukeneet propagan­distit
nyt Jo ahkeroivat myydäkseen
meille vialheen, että syyltähän herro-
JnirlkoDiseeo hintaUskont^ lepää
tyifläisten harteilla. >^ömic8-Eteen-päin.
Vam vaarMärijien
New Toronto. — Robert'Garbut-
Ua syytettiin viime vUkoUa siitä,
että hän oU ajanut autoa ollessaan
väkJJuoroienvaikätuksen alaisena,
mutta syytös peruutettiin kun hä^
nen vaimonsa todisti poUisioIkeu-dessa,
että hänen miehensä kävelee
luonnollisesti "farmarin tavalla''.'
"Hän on ensinnäkin Vääräsääri-nen"
selitti mrs. Garbutt "ja kävel­lessä
hänen polvensa kääntyvät
ulospäin.^"
Poliisi oli aikaisemmin tdistanut,
että nur.Garbutt''oli horjahdellut,
että hänen henkensä haisi; väkijuo­milta
ja että h S n o l i nukahtanut
heti putkaan Jouduttuaan.
Muut seikat «sai; näppärä .vaimo
selitetyksi tyydyttävällä : tavalla;
mutta ei 6itä:kun miehellä ei ollut
tapahtuman sattuessa autonajolu-paa.
Siitä hän sai $10 sakon.
CSJ:n kunnialcas apu Canadan
unioiiilckeen eheyttämiseksi
Tämän vuoden Työnpäivän juh-f saston nuorisojaoston jäseneksi.
Suomessa nuorena olin jo saanut
ropslk^^iilä j a olttOtöissä maistaa
mij^ V JliijeiHyniäftöii^
liminen Canadassa saa erikoisen
merkityksen siinä, että se tapahtuu
ensi kerran Canadan työv3en unio-liikkeen
yhtymisen jälkeen.^ Tässä • asema on. Tänne tultua, Fort Fran-yhteydessä
190, Canadan; Smnnalai'; cessa SbevUn
sen Järjestön 'jäsenet Jä ystävätj slmmäinifen työmaa oU niin lyhytai-voimn^
e olla ylpeitä siitä, että on kainen,'^t3 en ehtinyt liittyä uni-saavutettu
jnelflän .Järjestömme pe-rustajaih'ja
.45 vuotisen historialli­sen
toiminnan yksi ,^rkeimnvstä
pyrkimyksistä: ' Canadan - työväen
Unipliikkeen yhdistyminen yhden
unlokeskuksen ympärille. ,
Tässä yhteydessä haluan palaut­taa'
mieliin eräitä muistelmia CSJ;n
jäsenten kunnia^Ui^ta osallistumi­sesta
toimintaan maamme unioliik-keen
yhtenäisyyden puolesta. ^
i t
t
Suezin jutun takana on
kysymys öljyvQJtofsta
Ennen^; toista maailnian sotaa j sen kauppavaihto ylittää kaikkien
Keski-Idän erämaat tuottivat sata
miljoonaa tynnyriä öljyä vuosittain:
Kolmetoista vuotta myöhemmin, v.
iGf52 se luku oli kohonnut 762 mil­joonaan.
.
; iJa Keskiadän^^jiiaissa/Iranisisa, I-rakissa,
Saudi ^ .Arabiassa, Persian
lahden sheikkivaltakunnissa, 'yhä
lukuislmmat: ihmiset" w^ tulleet
^omloimaan kaksi 'seikkaa: polke­mansa
maan kamaran allaon valta­vat
rikkaudet ^ja saih^ ilkkai^ on
tuonut höilli^flkbmaaläiset' kdhlebt.
i Nämä -^ovaV-pertissi^ ajoista "^on
johtunut^ maailman <;^ckalttbntoisin
poliittinen tilanne^ Keski-Idässä.
Kun vielä - otetaan huomioon arabia­lainen
känsalUstubtOi: niin-käsit^jn-me,
että siitä voi vielä syttyä sellai­nen
palo. joka myöhemmin tai ai- öljyn.
ooft; vUetsätyöt o l i i ^
Siispä ^^ehsinunäineni ^työväenf
johon liityin oli y. 1915 syksyllä Da-kodan
j a 1 MontE^n elohkor]uuty&
Iäisten unio. ^ i i kortti oli apuna
vielä V.' 1916 elpnkpi^iuiusa öUeäsa
Saskätchewaniä ma1akuiihassa<tä^
lä Canadassa, mutta se hyväksyttiin
virallisesti siirtyessä ;lWW:n metsä-työläisten
teOIU^usuhibbh No.v^^l^
V. 1917 Mine Centerin kämpillä.
Kun Öne B ig Union (PBU); pe
rustettiin, niin k^^^
levat harvat IWW:nCpsk^
vat siihen tai oliyat sbn alaisei^^
nadalaistenv teibllisuusryh^^
paikallisten unioid^] mukana.
Aivau'samalla tavalla kuin tov.
Ahlqvist oli jo uniensa edustajana
Toronton ammättineuvostässä;'; m
net pitkät vuodet^-ime 'Buöreinm
olimme myös toimitsijbinai uhioissa.-
V: 1919 falvella liuml^^
IndustrialOlJnion FortiFranx^^
alue-lokaali oU yhdistetty f ubräari
OBU:n ? ja piti; vain veijesyhteyttä
Yhdysvalloissa toiminnassa pleyaän
IWW:n lokaaliinV Fort Franceksin
lokaalin sihteeri-rahastohhpitajaksi
vaUtUin S. G. iN^eil ja jäije^^^^^
A. T. HiU- Tällöin vaikutu Winm-pegin
yleislakon, iiehki.:;;K
nipegin u yleislakon /sähköittä^
ilmapiirissä'kutsuttiin pidettä^
OBU:n kansallinen konventsioni
Port Arthurissa^niin meidsrt y
tiin myös alue^ökai^imine eduista-jiksi
tuohon korivehtsioniiin.^^^1^^
konventsionissa' käj^yjeii faisite^
jen yhteydessä B. C:h ptiutayiaratyö-läisten
teoUisuusunion-, johon kuu­lui
silloin 27,opÖ jäsentä;'ja;sen
kanssa yhteistoinunnassa ^ Fort
Francessin alue-Ipkaali pää^
rota OBU:sta sen^ seiu-a^^
OBU:n valtasivat'^'nwaiitiete
unbnismin> edustajat; Me ; teoUi-suusunionisteina
emine;
väksyä sellaista siek^sp
liikkeen hajoittanusen^ijatkaini
si.} OBU jäi -vain i^äaäiasg^^
pegin kaunnantyöläisten' jä' niuiden
sjamanlaisten ryhlmienfke^^^
i ; . .
s;- ff , . i Canadan Suopialainen, Järjestö,
QOde^^llp27ti1^% ioimintayhteydessäv Canadan 'edis­tysmielisten
unionistien'kanssa, liit-
Tämän kirjoittaja ei ollut Cana­dassa
CSJ:n perustamisen aikana v:
1911. Mutta tov. J . W. Ahlqvistin
kirjoituksessa Järjestön 25-vuotis
julkaisussa sanotaan, että vuonna
1910 Toronton/ Port Arthurin, Cop-per
Cliffin, Phoenixin ja Nanaimon
yhdistyksistä muodostetun yhteys­komitean
taholta käsitettiin, että
suunnitellun Järjestön jäsenten
"tulee olla jäsenenä ja e d i ^ ä tä­män
maan taloudellista j a poliittis­ta"
toimintaa.
Huolimatta monasti tapahtuvasta
suppeasta tulkinnasta, • tarkoittaa
tuo sitä, että CSJ:n jäsenet eivät
Järjestön jäsenyyden kautta ole
virallisesti noissa toiminnoissa.
Mutta heidän tulisi kuulua työalan­sa
työläisten uniojärjestöihin.; CSJ
valistustyöllään (tai kuten aikai­semmin
sanottiin: agitatsionityöl-lään)
auttaa sitä.
Omasta kokemuksestani voin kä­sittää
miten tämä käytännössä ta^
pahtuu. Allekirjoittanut liittyi v.
1913 syksyllä Fort Francesissin o-tebtäväksi
tietenkin jäi valistus-ja
kulttuuritoiminnan suorittami­nen..
. ;
Fort Francessin alueen kanssa
yhdistyi OBUmmetsätyoläiSten uni^
on Port Arthurin alueen osasto jo
setnraävanä vuonna'j£f-i^
ilan:^ Btranin'kanssaityöskentelim-ine
Port Arthurin ympärillä järjes^
tämistyossä." K u n v . 1920 lopulla
olin tullut yieisäänestyksellä vali
tuksi; CSJ:n - sihteeri:rahastonhoitii
jaksi^ja tuli meno Torontoon, niin
vietiin-^siinä matkassa Harry Bryan
SudbUryyn Ja avattiin-siellä nnloft
virasto; jotta' erikoisrynnistys voi­tiin
suorittaa - metsätyöläisten jär­jestämiseksi-
Sudburyn ympäristöllä
ja pobjois-Ontarion alueella.
Torontoon sdavuttoa heti saman
paitsi suurempien,maiden budjetit.
Niillä on vaikutusvalta, ^blla fte^vbi-vat
kaataa vaikka vankemmankin:
hallituksen, mukaanlukien myös
Ybdysvaltain.
Keiikitldassa:i|yJty^anMuoteta|n
öljyä nopcammJn jaf -halvemMfln
k u i n j i n ^ i sijtä yoida^n:^tp9ttaa ¥ ^
dysvall
osoittavat, että, samanaikaisesti kun
yhdysvaltalaiset' - Öljykaivöt tuotti­vat
keskimäärin 12 tynnyriä päiväs­sä,
Keski-ldän ^; > kaivoista saatiin
5,000. Sen Iisakki 'KeskiUdän työ­läisille
maksetaan 'paljon"vähem­män'palkkaa.
Siitä huoUmafta,"' et Ple koskaan
sallittu Keski-Idän öljyn myymistä
halvemmalla kuin yhdysvaltalaisen
kaisemmin vavistottaa koko impb:'
rialismin perusteita.
Perusteellisesti, tämä on syy ny­kyiseen
Suezin kanavakriisiin, jon­ka
yhteydessä tehdään maininta öl­jystä
yhtä usein kuin Egyptin pää­ministeristä
eversti Nasser. V
Vuoteen;1954 mennessä tiedettiin
Keski-Idässä olevan yli puolet Neu-^
vostoliiton rajojen ulkopuolella ole­vista
maailman öljyreserveistä, ver­rattuna.
Yhdysvaltain jieljännek-seen;
Kaikkein eniten huomiota an­saitseva
seikka oli myös se, että it­se
Yhdysvallatkin joutui öljyn tuon­timaaksi;
koska sen öljyreservien o-dotettiin
ehtyvän 14 vuoden kulues^
sa ellei uusia löytöjä tehdä.
Viime puoli vuosisadan kuluessa
kaikki öljytuotanto ulkopuolella
Neuvostoliiton on joutunut seitse­män
jättiläismäisen ,öljy-yhtiön val­taan,
niistä kaksi englantilaista ja
viisi yhdysvaltalaista. Suurin niis^
tä on Standard of New Jersey ja
sitä seuraavat Socony-Vacuum, Gulf
OU, Texaco, Standard of Califomia,
jotka ovat yhdysvaltalaisia -sekä
Royal Dutch Shell ja British Petro­leum,
englantilaisia: Niiden jokai-
Vuonna 1954 Standard of New
Jersey sai. voittoina' $585 miljoonaa
ja Royal Dutch Shell $377 miljo*
naa^: Suurin osa näistä voitoista on
saatu Keski Idän öljystä.
Mutta Keski-Idän maat vaativat,
ja myös alkavat jossain määrin saa­maan
suurempaa osuutta tästä rik­kaudesta.
Suurin osa Keski-Idän
maihin jäävästä lisääntyvästä rik­kaudesta
kyllä löytää tiensä kunin­kaiden-,
ja sheikkien pohjattomiin
taskuihin, 'mutta ei siUi;kaikki. Nijd
se alkaa jossain määrin myös vai­kuttaa
hyödyttävästi, myös Keski-
Idän kansaan.
Ja niin myös tietoisuuden kasva­essa
tästä rikkaudesta ja länsimai­den
öljyn takia kytkemistä katileis^
ta poliittinen ilmapiiri muuttuu
Keski-Idän maissa. Vaatimus kan­sallisesta
vapaudesta- ja kansallisen
rikkauden kontrollista käy yhä äa-nekkäämmäksi
ja rajummaksi.
; Mutta lännen ^ vaatimus öljystä
myös käy yhä kovemmaksi.
Ja näiden seikkojen yhteensattu­ma
on sitten se "Keski-Idän kriisi'1,
josta Suezin kanavakysymys on vain
osa.— Philip Bolsover. *
Ajan merkkejä
; sitten, tarkemmin sanoen Korean sodan
^Ikaessa jä jatkuessa poltettiin miltei isänmaanpetturin pol-jinraudalla
kaikki, jotka eivät rientäneet varauksitta huuta-
Inaan "uraa'' ja ; Jtöön" kenraali McArtiiyn sodalle Ko-reassa.
^ . \ ' ^ - ' .
X M muuttuu, Ekoseni, kuten Alelcsis Kivi sa-
^oi aikoinaan ja sanoisi epäilemättä tästäkin.
[ Njrt ei löydy enää yhtään vastuimturitoista henkilöä joka
ylpeilisi Korean sodan käynnistä. E i ainakaan sellaista poli-tiikkoa,
joka haluaa vielä pysyä yleisön suosiossa ja^päästä
Uudelle^ valituksi johonkin virkaan!
j : M yhteydessä todeta, että uudel-jeen
presidentin paikkaa tavoitteleva Yhdysvaltain repubii-kaanipuolue
korosti äskettäisessä könventionissaan, että pre­sidentti
EiseRhoweriUe kuuluu kiitos ja kunnia "kolme vuotta
jkestäneen Korean tuskallisen sodan lopettamisesta." Tämä
sellaisenaan on korkeinmian puoluejohdon tunnustus, että
amerikkalaiset ovat kaikkea muuta, mutteivät mielissään Ko­rean
sodasta. Samalla kertaa tämän korostulcsen tarkoituk-sena
on syövyttää amerikkalaisten mieliin ajatus, että demo-kraattipuoiue;
jonka presidenttilcaudella Korean sota aloitet­tiin;
on "sotapuolue" ja syyllinen myös Korean sodan piihkea-iniseen;
vaikka asiaa ei näin suoraan sanotakaan. ;
k^^^; M demokraattipuolue ei
Imitkaanv yrittänyt könventionissaan tehdä heinää, sillä» kun
Korean sota alkoi demokraattien presidenttikaudella. Vaalei­hin
mentäessä demokraatit ovat mieluimmin vaiti koko asi­asta,
sillä historiallinen tosiasia on, että republikaaneilla on
tässä' suhteessa kiitos rauhanvoimien painostuksesta ote-'S
tuille askeleille-—hieman paremmat kortit^kmn.vTrumsmin ai­kaisella
demokraattipuolueella. * —
, • Kaikki merkit viittaavat myös siihen, että republikaanit
V: aikovat käyttää [hyväkseen tätä etumatkaa niin «paljon kuinrt,
voivat. Tähän viittaa presidentti Eisenhovverin puhe ehdok-s
k ä ^ i nimitykaenjsa jälkeen jolloin hän määritteli päätehtä­väksi
kansainvälisen rauhan ikuistuttamisen ja"sillä perus-|i|
teellä amerikkalaisten elintason parantamisen.' ' i
Demokraattipuolueen johto on tähän mennessä kieltäyty- A
V nyt ilmeisesti oman/.puolueensa vahingoksi sanoutumasta i
päättävästi, irti Sotapolitiikasta. Se oli myllynkivenä demo-ir-kraattien
kaulassa tätä edellisissä presidentin vaaleissa Yh-dysvalloissa.
Se tulee olemaan vielä suurempana myllyn ki­venä
nyt, ellei demokraattipuolueen johto käytä etsikkoai-kaansa
hyväksi ja ryhdy tosimielessä vaatimaan tekoja pu­heiden
asemesta kansainvälisen rauhan vakiinnuttamiseksi ja >
sitä tietä amerikkalaisten elintason parantamiseksi, mitä pre­sidentti
Eisenhower lupasi ensimmäisessä vaalipuheessaan.
Ajat muuttuvat ja rauhanvoimilla, jotka ovat tämän muu­toksen
puolesta toimineet ja.taistelleet, on syytä ilolla terveh­tiä
tätä muutosta parempaan. Mikäli on kysymys Yhdysval­tain
presidentin vaaleista, meistä tuntuu, että demokraatti* ^
puolue joutuu vielä tämän vaalikampanjan aikana ja yhtey­dessä
huomioimaan tämän tärkeän muutoksen/ellei_se halua ,
mennä avoimin silmin poliittiseen rämeikköön.
tyi V . 1919L alussa - OBUin propagan-
«^a-järje^tökp. 'Tämä kuitenkin
kesti vain vajaat kaksi.vuotta..Kan­nan
muutoksen selventämiseksi lai­naan
kblidan kirjoituksestani- yllä­mainitussa
CSJ:n25-vuotismuisto^
julkaisussa, seuraavasti:
^ "Mutta kun OBUrn liike ei saa­nut
mukaansa ammattiunionisti-sen
liikkeen enemmistöä, niin jäi
se reformistien liikkeeksi j a rap-'
peutui luokkasovinnon klikkikun-naksi;
joka esiintyi pienenä rajoit­tavana
ryhmänä; kaksoisunionis-mi
tuli työvaenliikkeeh; kirouk­seksi
samoillai aloilla missä «oli
voimakkaampia ammattijärjestö­jä
olemassa: Alkuasteillaan antoi
se kylläkin sysäyksen järjesty-
. mättömien järjestämiselle - sellai­sissa
; perusteollisuuksissa kuin
puutavara- ja kaivosteollisuudet,
mutta pian sen hajoitustoiminta
näilläkin aloilla murskasi kaiken
järjestyneisyyden. '
"Jo V . 1920 me puutavar%työ-läisten
teollisuusliitossa olevat
vallankumbukselliset ;^^tuomitsim-me
ja hylkäsimme tämän hajotus^
tielle kulkeutuneen johdon suun­nan
ja siinä ilmenevät anarko-syndikalistiset
käsitteet.
"Samana vuonna päätti Canadan
Suomalainen Järjestö erota kan­nattamasta
OBU:n liikettä. Jär­jestömme
jäi taaskin itsenäiseksi,
missä ominaisuudessa .sen toimin-ta
tähtäsi suomalaisten ^työläis­ten
järjestämiseen eri: aloilla ja
teollisuuksissa oleviin unioihin Ja
yleensä teollisuusunionismin puo­lesta.^
agitatsionityön harjoittamia
seeh. ? ,,:Fääasialiseksi.: Järjestön
kuukauden lopussa. Järjestön tpko
mitean kokouksessa tammikuun -SO
p. v. 1921 .määriteltiin Järjestön
kanta — Vapaudessa julkaistun poy
täkirjan mukaan —^ seuraavasti:
"Toimeenpaneva komitea käsitUiä,
että; tunnustaa teoUisuusunionismi
'OBU:n ohjelman ja menettelytapo--
jen mukaan' on vississä tilanteessa
syntynyt yksipuolinen kanta ja sen-tähden
onkin jb' kehoitettu, että
'pyrkikäämme kaikkiallatyömaajär-jestölssämme
-'toimimaan luokka-unionismin
periaatteiden edistämi­seksi*
. '
Järjestön suhtautumista ja. toi­mintaa
unioliikkeen yhtenäisyyden
hyväksi selostan kirjoituksessani sa­massa
25 V. julkaisussa, seuraavasti:
"Canadan Suomalainen Järjes­tö
ammattiunioissa olevien jäsen­tensä'
kautta oli yhdistettynä Am-mattiunioiden
Valistusliittoon ja
: myöskin järjestönä avusti sitä
rahallisesti ja yleisen a^tatsionin
kautta. Kun Ammattiunioiden
Valistusliiton taholta suorastaan
järjestettiin perusteollisuuksissa
ryhmiä teolllsuusunionismin poh­jalle
ja yritetUin sitä tietä kiin­nittää
maan ammattiunioliikkeen
yleinen huomio ja voimat perus­teollisuuksien
järjestämiseen,
niin,Järjestömme antoi suoranais­ta
;apuam järjestämiatyössä,. var-sinkinv
nietsätyöläisten ja kaiyos-työl^
ste^. keski^ucle^a.' Canaäan
FuutWvaratyöläisteai^ T^
nion toiminnan ylläpitämiseksi ja.
järjestämistyönv ^ ,. avustamiseksi.
koottiin varoja ja annettiin jar-,Y
jestäniisvoimia. Tässä ymmärrylcT;
se^ä^' suprijtettiin , Järjestömme
kolmesta v.'lÖ23koko maatakäsit-.
tävä.vai-bjeri .keräys. Täihän kir-:'
joittajaTuH;itiersrJärjestön puhii-jana''
ja järjestäjänä syksyllä v.
' 1925' nimeh6maisesti'' 'uiidelleen
järjestäen'^unfon>osa^ot 'ja deli-'
kaatti-toiminlxan kaikissa tärkeini-'
missä puutaVarateollisuuskeskuk^
sissa, jonka pohjalla sitten järjes'*'
lettiin alueellisia 'järjestäjiä On­tariossa
ja'B." C:ssä."
Harry Bryandin- palattua; Port
Arthuriin, jäi puutavaratyöläisten
teoUisuusunion toiminta Sudburyn
ja pohjois-Ontarion alueilla koko­naan
^ suomalaisten käsiin; {CSJ:n
Bruce. Minen' osaston jäsen Erland
Kuusela oli ' union' sihteerinä t v.
1924. Myöhemmin maahan tulleena
tuli sihteeriksi Kalle Salo v. 1926 ja
myöhemmin' Alfred Hautamäki. Jär­jestäjänä
toimineet Viljo Rosval ja
Voutilainen ^lakkotaistelun. yhtey­dessä
murhattiin salamurhaajan kä­den
kautta. -Myös toimivat järjes­täjinä
Ed. Suksi, Wm. Lehtinen,
Laakso ja monet, muut Järjestön
jäsenet.
1925^1 suuren talouspulan
vuosien jälkeen puutavaratyöläisten
voimien yhteyden lujittamiseksi
muun unioliikkeen kanssa, päätet­tiin
liittyä kirvesmiesten veljeslii­ton
yhteyteen. : Tämä : tapahtui
Bruce Magnusonin: johdolla Port
Arthurin alueella. Mutta pohjois-
Ontariossa Harry Rakettin -ohella
toimi Saiilt; Ste. Marieen Suomesta
juurf pulan edellä tullut Otto Kos­kinen,
MattifK^inu y^m. Sudburyn
alueella ; järjestettiin^ kirvesmiesur
nioa metsätyöläisten lokaali V . 1936
j a allekirjoittanut tuli valituksi sen
ensimmäiseksi presidentiksi j a £ino
Mäki jäsenkirjuriksi. : Kumpikin
olimme CSJ:n jäseniä niinkuin poh-:
4 nauen ubnna
Toimto^ Folilsi ImoiiuttS kes-kivifkkeiUana
licpaolees pysib^
tyneco auton heilahtelevan kU'
'vaaftL Avattaaaii auton «yes k is
bavaitsi»ctl3iwlji naista nnkUoi
SShViiotiasta Jlsako Satoa,
Tapahtonun johdosta vanglt-tiin
ryöstöstä syytettyni Zfrvuo-tias
liUian McConnell, ZVrna-tias
Katherine MacDonaia; IS-
• vnoifas Eatby SwaUes Ja 25-
vuotias Sbfriey Taylor. : '
, Jlsakn sanoi, että bSn ottt vas­tani
naisten kyytikntnm ja että
naiset hyökkäsivät-Skkla 'liäneB
kimppuunsa. Naisten saaliiksi
Joutui hetkiseksi $27.
joisen toimitsijatkin.
• •< •
Toisen maailman' sodan > ajalla
voimakkain -järjestämistoiminta ta­pahtui
Port Arthurin alueella. Tä­män
kiijoittaja kuului sodan ajalla
-MäSjätet «Stein'tiaiiqri k u n ^ b i .
neSe kabdest» «euraa tebnedl»
Jalle hän olisi euofloIUsempL Niin lOs
kysyikin Isaltaan neuvoja.
Symt I b fltedenuDat ovat h y^
poikia. > Jussi on erittl^a hyvän' n i köinen mutta Ville «n^i^^ vakaa Jt
luotettava^poika.
— VaUtse Ville.
— Miten^nUn? \ '
vme sinua ivannaan rakastaa
Olen hänen - ^oka kSynnlOäan täälQ
pyytänyt' Itäneitä: savukkeita .Ja ^^h^
alita huolimatta-käy iSällä kähdest
vlikossa.-
unioon' Oskari Koskelan nimellä jä
Vapauden^palstoilla löytyy sen ajan
toiminnoista uutisia ja kirjoituksia
"Oskari" j a O. K..nimimerkeillii
Sodan luonteen muuttuessa muuttui
kortit oikealle nimelle; niin että v^
1946 ^^kesäk;' tulin valituksi uiiion
Thunder Bayn alueen sihteeriksi ja
kiersimme ' järjestämistoiminnassa
ja lakkoäSnestyksen suorittamisessa
alueen kaikilla kämpillä, jonka yh­teydessä-
järjestyi satoja uusia jä­seniä
uniooU; Port Arthurin aluee!
la alkanut lakko sai koko Ontarion
metsätyötäiset yhtymään taisteluun
lyhyen ajan: kuluessa ja siten pakoi
lettiin paperipuuyhtiöt yli maakun­nan
tunnustamaan unio ja sopimuk­siin.
Tämä asema on säilytetty huo­limatta
hajoitustoiminnasta, jonka
synnytti kylmän sodan kiihko. Ur
nion militanttisia toimitsijoita vas­taan
alkoi hyökkäys kirvesmiesten
yhdysval\alpsen ^ taautumusjohdon
taholta kyltnän sodan vimmassa.
Mutta vieläpä näissäkin sekavissa
aloissa ^bvatCSJ:n- jäsenet oUeet
varminta ja tietoista apuvoimaa ti­lanteen
korjaamiseksi metsäkämpil-lä,
union kokouksissa ja konferens­seissa.
.Puutavaratyöläisten unio
Ontariossa on pääsemässä takaisin
jäsenistön demokraattisen äänen ja
tahdon tulkiksi.
Port^ Ajtliurissa ja Fort Williar
nussaeriUään toimivien A F L : n j a
.CCL':niinioiden^'rautatieläisten ym.
-Itsenäisten unioiden yhdi&iämisliik-
'keen lierätiämisekäi keskustelujen
, alkajana pari vuotta' sitten oli' ttiyös
unibnsa edustajani' ja 'järjestäjänä
täällä vieraillut, Paul' Ären. jökai
joitakiii yuosiä sitten hoiti ^(ÄJiii
sihtebi-in/,te*htävää.' :';Se johti 'kaik;
Itieft • yhteisen^TBuhder-^^^^
neuvoton muodbstumlseen.' ' •
.r Samanlaisten .yhdlstymistoimen-piteiden'
k<ärtaantuessa^ kautta* maaii>
lopulta päästiin yhteisiin neuvotte-luibi^'
AFL:n) ja^CIO:n edustavain
j a r itsenäisiä' canadalaisia: unioita / e?!
dustavain;' keskuksien - välillä. Ja;
lopuksi r'pidettiin :yhdistymiskong-ressi
viime talvena,, sekä, perustet­tiin
Canadan Työväen kongressi,{jö^
ka laskee riveissään olevan 1,060,-
000 työläistä. Quebecin Jtatoolilais-ten
unlokeskuksen ' j a rautatie­läisten
veljesliittojen kanssa o-vat
neuvottelut :; yhtymisestä käyn­nissä.
Näin tulee Canadan työ­väen
yhtenäinen unioliikd 'käsittä­mään
yli tpuolitoista miljoonaa jät
sentä.,: Se kykenee nyt lähtemään
päättävään ryntäykseen vielä järjes­tymättöminä
olevien järjestämisek­si
elintason korottamisen -imolesta.
Se muodostuu vaikuttavaksi poliitti­sen
valistuksen ja toiminnan edistä­misessä.
Tämä yhtenäisen työväen­liikkeen;
voima voi lähitulevaisuu­dessa:
vaikuttaa että kaikissa Cana­dan
kansan edessä olevissa kysy-jmyksjssä
voi muodostua kansan ko^
koomus^^ -joka^painostaa siten kun
lupnnonkaasuputkilinjakysymykses-sä'
tapalitui, ;tai: kuten nyt tapahtuu
sotavarustelun kustannuksien supis­tamisen
kautta saaäuilla varoilla
terveysvakuutuksen, ja opetus- y m .
kunnallisten tarpeiden rahoittami­sen
puolesta. Se voi olla johtava
kansaxöiil^een nousemiseen Yhdys­valtain
'monopolien j a niiden'cana-dalaisten
edustajiin vastustamiseksi
j a itsenäisen Canadan sisä- j a ulko-poUtiikäh
puolesta. — A . Tr HiU.
^ BIAHDOlXISESlX MOUEMPI ;i
^afioen lohelle:
ki sinulla onkaan! ^Antoiko 'miebämi
sen teille pitääkseen % sinut lampöise.
nä talääneU?- - . ' "
ISÄLLE SE KUULUU
— Kuminan velvollisuuksiin kuu
luu lastensa kurittaminen, isän vä
äidin? '
— Isän.
— Miksi
- ^ l i o s k a ' m i n u n ' isäni on> uiko
mailla.'
— r Gibraltarin kallio nousee 1,400
jalan' korkeuteen.
Uusiraulianjuikaisu
ilmesfynyf länQetiä
. . Vancoaver. Äskettäin ilmesty:
täällä uusi rauhaa' puolustava jul
kaisu nimeltä The B.C. Times, Bn
tish Columbian; rauhanneuvostoji
aloittaessa ruuden kampanjan vety
pommien^ kokeildn estämiseksi. ' T i
mes-julkaisua ei ole aijottukaan jat
kuvasti 'ilmestyväksi", sanoi rau­hanneuvoston
puheenjohtaja Kas
Gardiner,"vaan;:seöft tarkoitettu
ilmestymään Vetoomuksena kokeilu­jen
estämiseksi ensimmäisenä aske
leena täydellisen, aseistariisumisen
aikaansaamiseksi."
Jokaiseen'kappaleeseen tätä jifl
kaisua on kiinnitetty pääministeri
St. Laurentille osoitettu: postikortti,
jossa sanotaan: "Minä kannatan kan­sainvälistä
;5opimusta:kaiIddenve
tyr ja 'atoÄipommikokeilujen lop^t
tamiseksi.'!
Timesin julkaiseminen oh vain
osa maakuntaa laajasta, kampanja»
ta, joka suiAihiteltiin ja aloitettiin
rauhanneuvoston •kbltouksessa viime
vuoden syyskuussa.
V Ensimmäisellä sivulla selostetaan
atomi-' Jä Vetypom^i|n;kökeilua jä
takasivuUa">eIoptetaain'" varsin ku
vaavasti-kirinka" fäntaasisen paljon
aseistatumiskilpailu todella maksa;
ja kuinka paljon siitä oUsi hyötyi
jos sellainen - lojpetettaisiin.
Selostaeti Canadan 'liittohallituk
sen budjetissa asevarusteluun mSI
rättyä, $1,755,000,000 summaa. jul
kaisiissa sanotaan:
"Puolustusbudjetti vaatU jokai-seita
canädalaiselta mieheltä, nai-:
seita ja lapselta flOO. Kuinka pal­jon
rahaa-on $1,755,000,000? Jos
tuota sumipaa käytettäisiin dolla­ri
mInuätissV Jokainen minuutti
jokaisesta päivästä, niin sen ku­luttamiseen
tarvittaisiin kokonais
ta 3,200 vuotta.»
Maksaa imdeHään
"hairtajaisiihrfksHnsa"
Melbourne,* •Äiistralla.--44-vuo
tias kotiapulainen; joka julistettiin
vume viikolla "kuoUeeksi, muiti
virkosi kuiterikini juuri silloin kui
hänet meinattiin panna kaupungit
hautausmaan jaädytyshuoneeseen
on liyt saanut laskuri hautausmaall<
tekemästään ambulanssikyydistä-
Mrs. SheUa Baulch sai viime per
jantaina ' kolmen' punnan ($6.60,
laskun tästä' kuolirikyydistä. Las
kun saatdaan hän sanoi:
^ "Olen todella yUättynyt, että suti
kyydistä lähetetiiih minuUc lasko
mutta minä ' en" valita.' Loppujei
lopukisikin'' on inukavaa kun voii
sen vieTa"maksaa"7 /s '"
Mrs. Baulch julistettiin kuoUeck
si, mutta hänen !*viimeiset" kyydif
sijansa huomasivat; etta^ hänen sil
mäluoniansa i liikahtivat j a niin M i
lopulta virkosi ja- i^elästui.
Barbarismin eiJi^s
"Me korkeasta sivistyksestä nautti^>Wis.UmestyvästaCa^^ Timesistä
vat ja siitä toisinaan ylpeilevätkin
ihmiset ^ 'emme : luonnollisestikaan
voi oikein kuvitellakaan sitä miten
barbaarit > eli sivistymättömät raa-kalais-
alkuihmiset rovat: eläneet v ja
elävät
Mutta ne meistä, jotka ovat luul­leet,
ettei näillä barbaareilla olisi
Ollut mitään hyveitä, joita he olisi­vat
voineet opettaa meidän korkeas­t
i : .sivistyneelle aikakaudellemme,
he; ovat ilmeisesti pahasti erehty­neet
'Tosiasia nimittäin on; että tältä
mantereelta, kerrotaan • löydetyn sik­si
eristettyä elämää viettäjoyt 'inti­aaniheimo,
ettei se tiedä niitaän si­vistyksestä
^ ei kuulema osaa edes
varastaa!- - '
Mutta saksikaamme Bladisonissa
asiaa koskeva mehevä selostus^ noin
nimeensä: ' '
- "Professori Tullio Tentori, itaUa-lainen
^etnologi (kansantiedemles)
onnistui siinä' missä Diogenes (tar­koittanee
kreikkalaista kyynikkoa)
-r^ K ) , jauhanen lyhtynsä epäonnis­tut
Tutkiessaan Venezuelan vii­dakkoa
professori Tentori löysi, ei
vain yhden^relKcdlisen miehen, vaan
kokonaisenvhOnmon rehelUaä ihmi­sia.
- • -
i VKysymys oa Piaroa-intiaaneista.
He eivät käytä vaatteita sanoo prof.
Tentori. He eivät tunne juuri ni­meksikään
teknologiaa. Mutta he
ovat viisaita ja henkeviä.
. "He e i ^ t voi kuvitella sodaalis-ta
taso-arvottomuntta-V aapoo pro­fessori
Tentori. "He eivät tapa. He
eivät ryöstä;- He eivät käy sotia. He
elvät-valebtele; He eivät riitele. Ja
he i^iaksavat omantunnon tarkasti
velkansa. ; t - '
:."Me^.toivomme, että professori
Tentori olisi pitänyt löytönsä omana
tietonaan.^ Näiden barbaarienitakia
tulevat huolestumaan: monetjihnii-set,
eivätkä • suinkaan vähiten vaate-teollisuuslaitosten
omistajat, jbita
huolestuttaa; äe-erimerkki mitä-näi­den
alastonäen intiaanien esimerk­ki
antaa muille. ,
"Sitten on sotatarvetehtailijat,
joita kauhistuttaa tieto, että tässä
maailmassa on sellaisiakin ihmisiä.
jotka eivät tapa eivätkä käy sotia.
"Vakuutusyhtiöt eivät tykkää su-tä
ajatuksesta, että on olemassa yh­dyskunta,
missä ei ole rosvous- eikä
varkausriskiä vakuutettavana. : :
^"Lakimiehet ovat huolissaan siitä
kun r he eivät riitele, eivätkä jätä
velkojaan maksamatta.
~ " J a : Yhdysvaltain V epä-amerikka-laista;
toimintaa tutkiva komiteaj ei
tule ': saamaan rauhaa saadessaan
^etää, että tSUä'mantereella 6n Jse-hit^
ynyt l n d t t u u r i , ' m i ^ ttuine-tä
sosiaalista eriarvoisuutta. Se tui
tuu läpeensä subYersuviselta.
' rJotakfn'pltai^ tehdä niiden bai
baarieniuhteen.^. -
• Vaikka " kaikki se, mitä yUäole
i vaäi 'lisätään, saattaa olla pahasti
niin'allekirjoittätteen sallitaan yt
tyä toivomukseen että todella "tct
täisiin jotakin", -näiden barbaane
suhteen. Eihän-se sovi kirjoihin «
ka kansiin, cttä^tanunpuvussabj
kevät raakalaiset opettavat meul
korkeasti sinertyneille, että ybteU
kunnassa voivat olla kaikki samai
arvoisiai että^Väalehteleminen e» soj
ihmistapoihin, ja että sotatarvetel
tailijat voivat mennä johonkin tuoi
tai^an^fyöhön^'silla ihnilstentapp:
minen yksittäin ja joukkomitassa o
sittenkin jotalcin sellaista nul9>
mankin voidaan eläai:
Kovm on siis elämä nurinkuiigj
Mutta kuten Heikki sanoisi,
hin mumis reestä putoaa kun s c«
jäässä j a kovasti" käytettynä? W
sä nutoisessa maantria^ voivat»
barbaaritkui opettaa yhtä ja to«
ta--meiUe.aivislyneille^ ihnuö»
- — ' V Känsäkoura.