1956-08-28-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tr liiiiiiiii iPlMdbetf yor, «« Aotborized -araemns d a s xmfl fer tte CMUee ISepasttius^ OttawA. Pubo ikbcd fttfice veddy; Toecdayx, VmiUbiagCeapaxiyUA.*t 100-102 iptei et W^ StKSnay. Ont^ Canada. mutrm Otfice €». 4*426». Mnuger mtor W. Ekiund. ISattisg ad(Sm»^ Box m «ttdlmi^ häveniMixtg mk» «pm japplkaitao. Trsnflatfam free of ctuuse' TILAVSBXIiNAT; Tftnadaau; S vk, 7JOO 6 kk. 3 kk. 2^ tMyn^mtm 1 irk. «JOO 0 kk. 4J0 Snoxneani: ^ i vk. a » e kk. 4.75 a muut lanovaf > Lauantaina se alkaa Vajaan viikon kuluttua, eli ensi lauantaina, alkaa huomattavaa keskusteittä aiheuttanut Vapauden haasteryntäys, ihinkä tavoitteena on $6,000 suuruisen rahasumman keräänu- Ilen Vapauden talousaseman tukemiseksi. Ja tähän kampanj a lähdettäessä »toimitus haluaa uudelleeh korostaa sitä ijeikkaä, että yllämainittu jsumma on pienin määrä, millä voi- 4aan,karkoittaa lehteämme uhkaavaf karhut lähettyviltä. Kuten on aikaisemmin .selitetty, Vapaus on^ viimesikulu-nten kahden vuoden aikana kärsinyt noin kolmentuhannen doUdrin tappion vuodessa. Sellainen' pikkuliike kuin Va- ^gu8,>i voi luonnollisestikaan pitkää aikaa seisoa vakavarai- ^ l l a pohjalla, jos tällainen viiositappio jatkuu säännöllisesti. Siksi on'|>äätetty ryhtyä tähän kampanjaan siinä mielessä, et-kylmän sodan ilmapiirissä Vapauden kannettavaksi tullut ^ustäpplo saataisiin maksetuksi ja "karhut" karköitetuksi lehtemme lähetteiltä. l Korostaaksemme nyt alkavan kampanjan tärkeyttä, het- ^^eäkään tosin sellaista suunnittelematta, me voimme nähdä ;^^astaahllc£dcsi vaihtoehtoa silloin jos Vapauden talousase-fltaa- ei saada lahjoitusten avulla vakiinnutetuksi: Vap^^ selviäisi hetkellisesti eräist^ taloudellista laatua ^Icvistapulmakysymyksistään^ jos lehtemme luopuisi itsenäistä ohjelmastaan, sekä samalla pettäisi työväen- ja rauhanliikkeen asian. }' 2,'Vfi^us voisi vähentää talousmenojaan pienehtämällä l^teä, joko kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi tai liekin pie- SJönmäksi. ; äisinmainittu "vaihtoehto" on luonnollisesti kokonaan kelpaamaton. Canadan suomalaiset työläiset, farmarit ja muut pikkueläjät.haluavat säilyttää ja ylläpitää sellaisen leh< :den; joka voi mitään r ^ l^äaisti mielipiteensä ja tulkintansa -7-. olkoon se sitten etuoi-lieutettujen piirien mieleen tai ei. Tässä mielessä täkäläiset ^iasnmiehemme yleensä ovat valmiina rahallisin aetehnin maksamaan sanavapauden hinnan. A " Mitä taas tulee lehden pienentämiseen, niin nqe^uskoni-me Xulkijlakunhalta saatujen tietojen perusteella tulkftsevam- 4ie inelko yksimielisen kannan, kun sanomme, että Vapautta ^i',s^ajngisi^äiii {tapauksessa pienentää. Lehden lukijat ovat iri%i|ii^;liäd|im|kokouksi5s^aoa;^^^^ sekä|kir|oituk- i .|ssa^']^ttänifetVksiihidi ajatuksen,, että l^hderi k6kö'6n :!(i^^lia}näi|i'on; sillbin eiible, mutiia ^valinnan'varaa Uiiih ^|it1krsiitä2^4^ttä "karhut" tulevat todella karkoitetuksii V a j ^ ^ h l ^ t ä . . ^ IA .Tfisiiä p t ^ s s ä liönee-siortä^kiiihnlftäa hifömidtaö-ää^ feen hj^ir^töääni)ikkuselW<^an.:'V^aus^^^^ kan-pttajajo| ik]^o^ensa aktiivisuucfelle, seka .lehäen muiden l i l| ' toimie^iftsuimattavaisuud^^ eniin m^Hlni^^iirtolaisryhmien lehtiin verraten. Vapaus on ftinoa:työväenTeW; jonka ei ole tarvinnut jä^^ i|iakeräyskaii(ifianjoita, kuten kaikki työvä jluhteiden.pakosiä joutuneet menettelemään. Vapaus ei ole i|outunut alistumaan esim; torypuolueen johtaja^ avulla ke-iättyjen kannatusilmoitusten saannin varaan, ktiten on eräissä muissa tapauksissa käynyt; että: on järjestetty rahoittamiskampanjoita kerran kahdessa' tai kolmessa vuodessa. Tämä sellaisenaan on ollut hyvä. Tosiasiassa on pyritty yitellä ja voimalla siihen; että muita liikehaaroja kehittämällä voitaisiin selviytyä melko vähillä rahoittamiskampanjoilla. ]^utta niin tervehdittävä kuin tämä kehityssuunta onkin ollut se on myös kasvattanut eräitä harhakäsitteitä, mistä Vapauden toimitus on tietenkin ensikädessä vastuussa. On ruvettu uskomaan, että lehtemme ''mennä 1^^^ eteenpäin^ ilman mitään suurempia ponnisteluja." 1?ämä ei toverit lukijat ole enää totta. Tosiasiassa Vapauden toimituksen'olisi pitänyt karken varoittaa, että Vapaus ei elä tyhjiössä^ vaan maailmassa, missä kaikkien pikkulehtien^ iaolo.täysin itsenäisenä lehtenä, niiden politiikasta huolimatoa, .on-jatkuvasti uhattu, elleivät lukijat ole valmiina niitä tu- IJEemaati lisälahjoituksilla ja muilla keinoilla. } Tässä vakavassa mielessä on meidän käytävä käsiksi s^yskutm' 1 päivänä alkavaan haasteryntäykseen. Kaikki iähjoitukseti niin pienemmät kuin suurenunatkin, ovat yhtä ^tervetulleita. Pääasia on; että annetaan haasteiden vyöryä: !|jahjoittakaamme kulun vointimme'mukaan, olkoon se sit^^^ •Jhymmen senttiä tai kymmenen dollaria, ja haastakaamme (muita sanavapauden kannattajia ja Vapauden ystäviä menettelemään samoin.' SIEOUfSTA ABXeVITA , V. 6. Sted i » kalkki, ten fukulal- <et taaskin tAoxeAeUmt' partoihin-^ n odottaesssan s i » fMakmvMeia^ ioxika. caamlsta (jpurietaxxastsi iUeh Veen) nt pitiK^t Jo airon vannana niin pian kuin niiden piovo80i9>a te-radakko on lopuJUseeU toritta, K6l muUtaaaae, kun teräs^yöiäiset vcrittlvat lieidän viimeisen yleisen palkankorotuksen, nUn terikse» hinta nousi 17.50 tonnia ' kohden.' tämS edustaen ||j04 lisätuloa TT. 8. Steelille io1aisestadaIIaiista« Jonka se maksoi palkankorotuksena työläisilleen — koko natU profiita eikö? EQiikesta päätellen nämä yoltonhi^ moiset teräsparoonlt: tulevat taaskin fcotjaisunaan yhtä nätin-lisäprofiitin seuraavasta palkankorotukBesta, Ja heidän kirjansa lukeneet propagandistit nyt Jo ahkeroivat myydäkseen meille vialheen, että syyltähän herro- JnirlkoDiseeo hintaUskont^ lepää tyifläisten harteilla. >^ömic8-Eteen-päin. Vam vaarMärijien New Toronto. — Robert'Garbut- Ua syytettiin viime vUkoUa siitä, että hän oU ajanut autoa ollessaan väkJJuoroienvaikätuksen alaisena, mutta syytös peruutettiin kun hä^ nen vaimonsa todisti poUisioIkeu-dessa, että hänen miehensä kävelee luonnollisesti "farmarin tavalla''.' "Hän on ensinnäkin Vääräsääri-nen" selitti mrs. Garbutt "ja kävellessä hänen polvensa kääntyvät ulospäin.^" Poliisi oli aikaisemmin tdistanut, että nur.Garbutt''oli horjahdellut, että hänen henkensä haisi; väkijuomilta ja että h S n o l i nukahtanut heti putkaan Jouduttuaan. Muut seikat «sai; näppärä .vaimo selitetyksi tyydyttävällä : tavalla; mutta ei 6itä:kun miehellä ei ollut tapahtuman sattuessa autonajolu-paa. Siitä hän sai $10 sakon. CSJ:n kunnialcas apu Canadan unioiiilckeen eheyttämiseksi Tämän vuoden Työnpäivän juh-f saston nuorisojaoston jäseneksi. Suomessa nuorena olin jo saanut ropslk^^iilä j a olttOtöissä maistaa mij^ V JliijeiHyniäftöii^ liminen Canadassa saa erikoisen merkityksen siinä, että se tapahtuu ensi kerran Canadan työv3en unio-liikkeen yhtymisen jälkeen.^ Tässä • asema on. Tänne tultua, Fort Fran-yhteydessä 190, Canadan; Smnnalai'; cessa SbevUn sen Järjestön 'jäsenet Jä ystävätj slmmäinifen työmaa oU niin lyhytai-voimn^ e olla ylpeitä siitä, että on kainen,'^t3 en ehtinyt liittyä uni-saavutettu jnelflän .Järjestömme pe-rustajaih'ja .45 vuotisen historiallisen toiminnan yksi ,^rkeimnvstä pyrkimyksistä: ' Canadan - työväen Unipliikkeen yhdistyminen yhden unlokeskuksen ympärille. , Tässä yhteydessä haluan palauttaa' mieliin eräitä muistelmia CSJ;n jäsenten kunnia^Ui^ta osallistumisesta toimintaan maamme unioliik-keen yhtenäisyyden puolesta. ^ i t t Suezin jutun takana on kysymys öljyvQJtofsta Ennen^; toista maailnian sotaa j sen kauppavaihto ylittää kaikkien Keski-Idän erämaat tuottivat sata miljoonaa tynnyriä öljyä vuosittain: Kolmetoista vuotta myöhemmin, v. iGf52 se luku oli kohonnut 762 miljoonaan. . ; iJa Keskiadän^^jiiaissa/Iranisisa, I-rakissa, Saudi ^ .Arabiassa, Persian lahden sheikkivaltakunnissa, 'yhä lukuislmmat: ihmiset" w^ tulleet ^omloimaan kaksi 'seikkaa: polkemansa maan kamaran allaon valtavat rikkaudet ^ja saih^ ilkkai^ on tuonut höilli^flkbmaaläiset' kdhlebt. i Nämä -^ovaV-pertissi^ ajoista "^on johtunut^ maailman <;^ckalttbntoisin poliittinen tilanne^ Keski-Idässä. Kun vielä - otetaan huomioon arabialainen känsalUstubtOi: niin-käsit^jn-me, että siitä voi vielä syttyä sellainen palo. joka myöhemmin tai ai- öljyn. ooft; vUetsätyöt o l i i ^ Siispä ^^ehsinunäineni ^työväenf johon liityin oli y. 1915 syksyllä Da-kodan j a 1 MontE^n elohkor]uuty& Iäisten unio. ^ i i kortti oli apuna vielä V.' 1916 elpnkpi^iuiusa öUeäsa Saskätchewaniä ma1akuiihassa<tä^ lä Canadassa, mutta se hyväksyttiin virallisesti siirtyessä ;lWW:n metsä-työläisten teOIU^usuhibbh No.v^^l^ V. 1917 Mine Centerin kämpillä. Kun Öne B ig Union (PBU); pe rustettiin, niin k^^^ levat harvat IWW:nCpsk^ vat siihen tai oliyat sbn alaisei^^ nadalaistenv teibllisuusryh^^ paikallisten unioid^] mukana. Aivau'samalla tavalla kuin tov. Ahlqvist oli jo uniensa edustajana Toronton ammättineuvostässä;'; m net pitkät vuodet^-ime 'Buöreinm olimme myös toimitsijbinai uhioissa.- V: 1919 falvella liuml^^ IndustrialOlJnion FortiFranx^^ alue-lokaali oU yhdistetty f ubräari OBU:n ? ja piti; vain veijesyhteyttä Yhdysvalloissa toiminnassa pleyaän IWW:n lokaaliinV Fort Franceksin lokaalin sihteeri-rahastohhpitajaksi vaUtUin S. G. iN^eil ja jäije^^^^^ A. T. HiU- Tällöin vaikutu Winm-pegin yleislakon, iiehki.:;;K nipegin u yleislakon /sähköittä^ ilmapiirissä'kutsuttiin pidettä^ OBU:n kansallinen konventsioni Port Arthurissa^niin meidsrt y tiin myös alue^ökai^imine eduista-jiksi tuohon korivehtsioniiin.^^^1^^ konventsionissa' käj^yjeii faisite^ jen yhteydessä B. C:h ptiutayiaratyö-läisten teoUisuusunion-, johon kuului silloin 27,opÖ jäsentä;'ja;sen kanssa yhteistoinunnassa ^ Fort Francessin alue-Ipkaali pää^ rota OBU:sta sen^ seiu-a^^ OBU:n valtasivat'^'nwaiitiete unbnismin> edustajat; Me ; teoUi-suusunionisteina emine; väksyä sellaista siek^sp liikkeen hajoittanusen^ijatkaini si.} OBU jäi -vain i^äaäiasg^^ pegin kaunnantyöläisten' jä' niuiden sjamanlaisten ryhlmienfke^^^ i ; . . s;- ff , . i Canadan Suopialainen, Järjestö, QOde^^llp27ti1^% ioimintayhteydessäv Canadan 'edistysmielisten unionistien'kanssa, liit- Tämän kirjoittaja ei ollut Canadassa CSJ:n perustamisen aikana v: 1911. Mutta tov. J . W. Ahlqvistin kirjoituksessa Järjestön 25-vuotis julkaisussa sanotaan, että vuonna 1910 Toronton/ Port Arthurin, Cop-per Cliffin, Phoenixin ja Nanaimon yhdistyksistä muodostetun yhteyskomitean taholta käsitettiin, että suunnitellun Järjestön jäsenten "tulee olla jäsenenä ja e d i ^ ä tämän maan taloudellista j a poliittista" toimintaa. Huolimatta monasti tapahtuvasta suppeasta tulkinnasta, • tarkoittaa tuo sitä, että CSJ:n jäsenet eivät Järjestön jäsenyyden kautta ole virallisesti noissa toiminnoissa. Mutta heidän tulisi kuulua työalansa työläisten uniojärjestöihin.; CSJ valistustyöllään (tai kuten aikaisemmin sanottiin: agitatsionityöl-lään) auttaa sitä. Omasta kokemuksestani voin käsittää miten tämä käytännössä ta^ pahtuu. Allekirjoittanut liittyi v. 1913 syksyllä Fort Francesissin o-tebtäväksi tietenkin jäi valistus-ja kulttuuritoiminnan suorittaminen.. . ; Fort Francessin alueen kanssa yhdistyi OBUmmetsätyoläiSten uni^ on Port Arthurin alueen osasto jo setnraävanä vuonna'j£f-i^ ilan:^ Btranin'kanssaityöskentelim-ine Port Arthurin ympärillä järjes^ tämistyossä." K u n v . 1920 lopulla olin tullut yieisäänestyksellä vali tuksi; CSJ:n - sihteeri:rahastonhoitii jaksi^ja tuli meno Torontoon, niin vietiin-^siinä matkassa Harry Bryan SudbUryyn Ja avattiin-siellä nnloft virasto; jotta' erikoisrynnistys voitiin suorittaa - metsätyöläisten järjestämiseksi- Sudburyn ympäristöllä ja pobjois-Ontarion alueella. Torontoon sdavuttoa heti saman paitsi suurempien,maiden budjetit. Niillä on vaikutusvalta, ^blla fte^vbi-vat kaataa vaikka vankemmankin: hallituksen, mukaanlukien myös Ybdysvaltain. Keiikitldassa:i|yJty^anMuoteta|n öljyä nopcammJn jaf -halvemMfln k u i n j i n ^ i sijtä yoida^n:^tp9ttaa ¥ ^ dysvall osoittavat, että, samanaikaisesti kun yhdysvaltalaiset' - Öljykaivöt tuottivat keskimäärin 12 tynnyriä päivässä, Keski-ldän ^; > kaivoista saatiin 5,000. Sen Iisakki 'KeskiUdän työläisille maksetaan 'paljon"vähemmän'palkkaa. Siitä huoUmafta,"' et Ple koskaan sallittu Keski-Idän öljyn myymistä halvemmalla kuin yhdysvaltalaisen kaisemmin vavistottaa koko impb:' rialismin perusteita. Perusteellisesti, tämä on syy nykyiseen Suezin kanavakriisiin, jonka yhteydessä tehdään maininta öljystä yhtä usein kuin Egyptin pääministeristä eversti Nasser. V Vuoteen;1954 mennessä tiedettiin Keski-Idässä olevan yli puolet Neu-^ vostoliiton rajojen ulkopuolella olevista maailman öljyreserveistä, verrattuna. Yhdysvaltain jieljännek-seen; Kaikkein eniten huomiota ansaitseva seikka oli myös se, että itse Yhdysvallatkin joutui öljyn tuontimaaksi; koska sen öljyreservien o-dotettiin ehtyvän 14 vuoden kulues^ sa ellei uusia löytöjä tehdä. Viime puoli vuosisadan kuluessa kaikki öljytuotanto ulkopuolella Neuvostoliiton on joutunut seitsemän jättiläismäisen ,öljy-yhtiön valtaan, niistä kaksi englantilaista ja viisi yhdysvaltalaista. Suurin niis^ tä on Standard of New Jersey ja sitä seuraavat Socony-Vacuum, Gulf OU, Texaco, Standard of Califomia, jotka ovat yhdysvaltalaisia -sekä Royal Dutch Shell ja British Petroleum, englantilaisia: Niiden jokai- Vuonna 1954 Standard of New Jersey sai. voittoina' $585 miljoonaa ja Royal Dutch Shell $377 miljo* naa^: Suurin osa näistä voitoista on saatu Keski Idän öljystä. Mutta Keski-Idän maat vaativat, ja myös alkavat jossain määrin saamaan suurempaa osuutta tästä rikkaudesta. Suurin osa Keski-Idän maihin jäävästä lisääntyvästä rikkaudesta kyllä löytää tiensä kuninkaiden-, ja sheikkien pohjattomiin taskuihin, 'mutta ei siUi;kaikki. Nijd se alkaa jossain määrin myös vaikuttaa hyödyttävästi, myös Keski- Idän kansaan. Ja niin myös tietoisuuden kasvaessa tästä rikkaudesta ja länsimaiden öljyn takia kytkemistä katileis^ ta poliittinen ilmapiiri muuttuu Keski-Idän maissa. Vaatimus kansallisesta vapaudesta- ja kansallisen rikkauden kontrollista käy yhä äa-nekkäämmäksi ja rajummaksi. ; Mutta lännen ^ vaatimus öljystä myös käy yhä kovemmaksi. Ja näiden seikkojen yhteensattuma on sitten se "Keski-Idän kriisi'1, josta Suezin kanavakysymys on vain osa.— Philip Bolsover. * Ajan merkkejä ; sitten, tarkemmin sanoen Korean sodan ^Ikaessa jä jatkuessa poltettiin miltei isänmaanpetturin pol-jinraudalla kaikki, jotka eivät rientäneet varauksitta huuta- Inaan "uraa'' ja ; Jtöön" kenraali McArtiiyn sodalle Ko-reassa. ^ . \ ' ^ - ' . X M muuttuu, Ekoseni, kuten Alelcsis Kivi sa- ^oi aikoinaan ja sanoisi epäilemättä tästäkin. [ Njrt ei löydy enää yhtään vastuimturitoista henkilöä joka ylpeilisi Korean sodan käynnistä. E i ainakaan sellaista poli-tiikkoa, joka haluaa vielä pysyä yleisön suosiossa ja^päästä Uudelle^ valituksi johonkin virkaan! j : M yhteydessä todeta, että uudel-jeen presidentin paikkaa tavoitteleva Yhdysvaltain repubii-kaanipuolue korosti äskettäisessä könventionissaan, että presidentti EiseRhoweriUe kuuluu kiitos ja kunnia "kolme vuotta jkestäneen Korean tuskallisen sodan lopettamisesta." Tämä sellaisenaan on korkeinmian puoluejohdon tunnustus, että amerikkalaiset ovat kaikkea muuta, mutteivät mielissään Korean sodasta. Samalla kertaa tämän korostulcsen tarkoituk-sena on syövyttää amerikkalaisten mieliin ajatus, että demo-kraattipuoiue; jonka presidenttilcaudella Korean sota aloitettiin; on "sotapuolue" ja syyllinen myös Korean sodan piihkea-iniseen; vaikka asiaa ei näin suoraan sanotakaan. ; k^^^; M demokraattipuolue ei Imitkaanv yrittänyt könventionissaan tehdä heinää, sillä» kun Korean sota alkoi demokraattien presidenttikaudella. Vaaleihin mentäessä demokraatit ovat mieluimmin vaiti koko asiasta, sillä historiallinen tosiasia on, että republikaaneilla on tässä' suhteessa kiitos rauhanvoimien painostuksesta ote-'S tuille askeleille-—hieman paremmat kortit^kmn.vTrumsmin aikaisella demokraattipuolueella. * — , • Kaikki merkit viittaavat myös siihen, että republikaanit V: aikovat käyttää [hyväkseen tätä etumatkaa niin «paljon kuinrt, voivat. Tähän viittaa presidentti Eisenhovverin puhe ehdok-s k ä ^ i nimitykaenjsa jälkeen jolloin hän määritteli päätehtäväksi kansainvälisen rauhan ikuistuttamisen ja"sillä perus-|i| teellä amerikkalaisten elintason parantamisen.' ' i Demokraattipuolueen johto on tähän mennessä kieltäyty- A V nyt ilmeisesti oman/.puolueensa vahingoksi sanoutumasta i päättävästi, irti Sotapolitiikasta. Se oli myllynkivenä demo-ir-kraattien kaulassa tätä edellisissä presidentin vaaleissa Yh-dysvalloissa. Se tulee olemaan vielä suurempana myllyn kivenä nyt, ellei demokraattipuolueen johto käytä etsikkoai-kaansa hyväksi ja ryhdy tosimielessä vaatimaan tekoja puheiden asemesta kansainvälisen rauhan vakiinnuttamiseksi ja > sitä tietä amerikkalaisten elintason parantamiseksi, mitä presidentti Eisenhower lupasi ensimmäisessä vaalipuheessaan. Ajat muuttuvat ja rauhanvoimilla, jotka ovat tämän muutoksen puolesta toimineet ja.taistelleet, on syytä ilolla tervehtiä tätä muutosta parempaan. Mikäli on kysymys Yhdysvaltain presidentin vaaleista, meistä tuntuu, että demokraatti* ^ puolue joutuu vielä tämän vaalikampanjan aikana ja yhteydessä huomioimaan tämän tärkeän muutoksen/ellei_se halua , mennä avoimin silmin poliittiseen rämeikköön. tyi V . 1919L alussa - OBUin propagan- «^a-järje^tökp. 'Tämä kuitenkin kesti vain vajaat kaksi.vuotta..Kannan muutoksen selventämiseksi lainaan kblidan kirjoituksestani- yllämainitussa CSJ:n25-vuotismuisto^ julkaisussa, seuraavasti: ^ "Mutta kun OBUrn liike ei saanut mukaansa ammattiunionisti-sen liikkeen enemmistöä, niin jäi se reformistien liikkeeksi j a rap-' peutui luokkasovinnon klikkikun-naksi; joka esiintyi pienenä rajoittavana ryhmänä; kaksoisunionis-mi tuli työvaenliikkeeh; kiroukseksi samoillai aloilla missä «oli voimakkaampia ammattijärjestöjä olemassa: Alkuasteillaan antoi se kylläkin sysäyksen järjesty- . mättömien järjestämiselle - sellaisissa ; perusteollisuuksissa kuin puutavara- ja kaivosteollisuudet, mutta pian sen hajoitustoiminta näilläkin aloilla murskasi kaiken järjestyneisyyden. ' "Jo V . 1920 me puutavar%työ-läisten teollisuusliitossa olevat vallankumbukselliset ;^^tuomitsim-me ja hylkäsimme tämän hajotus^ tielle kulkeutuneen johdon suunnan ja siinä ilmenevät anarko-syndikalistiset käsitteet. "Samana vuonna päätti Canadan Suomalainen Järjestö erota kannattamasta OBU:n liikettä. Järjestömme jäi taaskin itsenäiseksi, missä ominaisuudessa .sen toimin-ta tähtäsi suomalaisten ^työläisten järjestämiseen eri: aloilla ja teollisuuksissa oleviin unioihin Ja yleensä teollisuusunionismin puolesta.^ agitatsionityön harjoittamia seeh. ? ,,:Fääasialiseksi.: Järjestön kuukauden lopussa. Järjestön tpko mitean kokouksessa tammikuun -SO p. v. 1921 .määriteltiin Järjestön kanta — Vapaudessa julkaistun poy täkirjan mukaan —^ seuraavasti: "Toimeenpaneva komitea käsitUiä, että; tunnustaa teoUisuusunionismi 'OBU:n ohjelman ja menettelytapo-- jen mukaan' on vississä tilanteessa syntynyt yksipuolinen kanta ja sen-tähden onkin jb' kehoitettu, että 'pyrkikäämme kaikkiallatyömaajär-jestölssämme -'toimimaan luokka-unionismin periaatteiden edistämiseksi* . ' Järjestön suhtautumista ja. toimintaa unioliikkeen yhtenäisyyden hyväksi selostan kirjoituksessani samassa 25 V. julkaisussa, seuraavasti: "Canadan Suomalainen Järjestö ammattiunioissa olevien jäsentensä' kautta oli yhdistettynä Am-mattiunioiden Valistusliittoon ja : myöskin järjestönä avusti sitä rahallisesti ja yleisen a^tatsionin kautta. Kun Ammattiunioiden Valistusliiton taholta suorastaan järjestettiin perusteollisuuksissa ryhmiä teolllsuusunionismin pohjalle ja yritetUin sitä tietä kiinnittää maan ammattiunioliikkeen yleinen huomio ja voimat perusteollisuuksien järjestämiseen, niin,Järjestömme antoi suoranaista ;apuam järjestämiatyössä,. var-sinkinv nietsätyöläisten ja kaiyos-työl^ ste^. keski^ucle^a.' Canaäan FuutWvaratyöläisteai^ T^ nion toiminnan ylläpitämiseksi ja. järjestämistyönv ^ ,. avustamiseksi. koottiin varoja ja annettiin jar-,Y jestäniisvoimia. Tässä ymmärrylcT; se^ä^' suprijtettiin , Järjestömme kolmesta v.'lÖ23koko maatakäsit-. tävä.vai-bjeri .keräys. Täihän kir-:' joittajaTuH;itiersrJärjestön puhii-jana'' ja järjestäjänä syksyllä v. ' 1925' nimeh6maisesti'' 'uiidelleen järjestäen'^unfon>osa^ot 'ja deli-' kaatti-toiminlxan kaikissa tärkeini-' missä puutaVarateollisuuskeskuk^ sissa, jonka pohjalla sitten järjes'*' lettiin alueellisia 'järjestäjiä Ontariossa ja'B." C:ssä." Harry Bryandin- palattua; Port Arthuriin, jäi puutavaratyöläisten teoUisuusunion toiminta Sudburyn ja pohjois-Ontarion alueilla kokonaan ^ suomalaisten käsiin; {CSJ:n Bruce. Minen' osaston jäsen Erland Kuusela oli ' union' sihteerinä t v. 1924. Myöhemmin maahan tulleena tuli sihteeriksi Kalle Salo v. 1926 ja myöhemmin' Alfred Hautamäki. Järjestäjänä toimineet Viljo Rosval ja Voutilainen ^lakkotaistelun. yhteydessä murhattiin salamurhaajan käden kautta. -Myös toimivat järjestäjinä Ed. Suksi, Wm. Lehtinen, Laakso ja monet, muut Järjestön jäsenet. 1925^1 suuren talouspulan vuosien jälkeen puutavaratyöläisten voimien yhteyden lujittamiseksi muun unioliikkeen kanssa, päätettiin liittyä kirvesmiesten veljesliiton yhteyteen. : Tämä : tapahtui Bruce Magnusonin: johdolla Port Arthurin alueella. Mutta pohjois- Ontariossa Harry Rakettin -ohella toimi Saiilt; Ste. Marieen Suomesta juurf pulan edellä tullut Otto Koskinen, MattifK^inu y^m. Sudburyn alueella ; järjestettiin^ kirvesmiesur nioa metsätyöläisten lokaali V . 1936 j a allekirjoittanut tuli valituksi sen ensimmäiseksi presidentiksi j a £ino Mäki jäsenkirjuriksi. : Kumpikin olimme CSJ:n jäseniä niinkuin poh-: 4 nauen ubnna Toimto^ Folilsi ImoiiuttS kes-kivifkkeiUana licpaolees pysib^ tyneco auton heilahtelevan kU' 'vaaftL Avattaaaii auton «yes k is bavaitsi»ctl3iwlji naista nnkUoi SShViiotiasta Jlsako Satoa, Tapahtonun johdosta vanglt-tiin ryöstöstä syytettyni Zfrvuo-tias liUian McConnell, ZVrna-tias Katherine MacDonaia; IS- • vnoifas Eatby SwaUes Ja 25- vuotias Sbfriey Taylor. : ' , Jlsakn sanoi, että bSn ottt vastani naisten kyytikntnm ja että naiset hyökkäsivät-Skkla 'liäneB kimppuunsa. Naisten saaliiksi Joutui hetkiseksi $27. joisen toimitsijatkin. • •< • Toisen maailman' sodan > ajalla voimakkain -järjestämistoiminta tapahtui Port Arthurin alueella. Tämän kiijoittaja kuului sodan ajalla -MäSjätet «Stein'tiaiiqri k u n ^ b i . neSe kabdest» «euraa tebnedl» Jalle hän olisi euofloIUsempL Niin lOs kysyikin Isaltaan neuvoja. Symt I b fltedenuDat ovat h y^ poikia. > Jussi on erittl^a hyvän' n i köinen mutta Ville «n^i^^ vakaa Jt luotettava^poika. — VaUtse Ville. — Miten^nUn? \ ' vme sinua ivannaan rakastaa Olen hänen - ^oka kSynnlOäan täälQ pyytänyt' Itäneitä: savukkeita .Ja ^^h^ alita huolimatta-käy iSällä kähdest vlikossa.- unioon' Oskari Koskelan nimellä jä Vapauden^palstoilla löytyy sen ajan toiminnoista uutisia ja kirjoituksia "Oskari" j a O. K..nimimerkeillii Sodan luonteen muuttuessa muuttui kortit oikealle nimelle; niin että v^ 1946 ^^kesäk;' tulin valituksi uiiion Thunder Bayn alueen sihteeriksi ja kiersimme ' järjestämistoiminnassa ja lakkoäSnestyksen suorittamisessa alueen kaikilla kämpillä, jonka yhteydessä- järjestyi satoja uusia jäseniä uniooU; Port Arthurin aluee! la alkanut lakko sai koko Ontarion metsätyötäiset yhtymään taisteluun lyhyen ajan: kuluessa ja siten pakoi lettiin paperipuuyhtiöt yli maakunnan tunnustamaan unio ja sopimuksiin. Tämä asema on säilytetty huolimatta hajoitustoiminnasta, jonka synnytti kylmän sodan kiihko. Ur nion militanttisia toimitsijoita vastaan alkoi hyökkäys kirvesmiesten yhdysval\alpsen ^ taautumusjohdon taholta kyltnän sodan vimmassa. Mutta vieläpä näissäkin sekavissa aloissa ^bvatCSJ:n- jäsenet oUeet varminta ja tietoista apuvoimaa tilanteen korjaamiseksi metsäkämpil-lä, union kokouksissa ja konferensseissa. .Puutavaratyöläisten unio Ontariossa on pääsemässä takaisin jäsenistön demokraattisen äänen ja tahdon tulkiksi. Port^ Ajtliurissa ja Fort Williar nussaeriUään toimivien A F L : n j a .CCL':niinioiden^'rautatieläisten ym. -Itsenäisten unioiden yhdi&iämisliik- 'keen lierätiämisekäi keskustelujen , alkajana pari vuotta' sitten oli' ttiyös unibnsa edustajani' ja 'järjestäjänä täällä vieraillut, Paul' Ären. jökai joitakiii yuosiä sitten hoiti ^(ÄJiii sihtebi-in/,te*htävää.' :';Se johti 'kaik; Itieft • yhteisen^TBuhder-^^^^ neuvoton muodbstumlseen.' ' • .r Samanlaisten .yhdlstymistoimen-piteiden' k<ärtaantuessa^ kautta* maaii> lopulta päästiin yhteisiin neuvotte-luibi^' AFL:n) ja^CIO:n edustavain j a r itsenäisiä' canadalaisia: unioita / e?! dustavain;' keskuksien - välillä. Ja; lopuksi r'pidettiin :yhdistymiskong-ressi viime talvena,, sekä, perustettiin Canadan Työväen kongressi,{jö^ ka laskee riveissään olevan 1,060,- 000 työläistä. Quebecin Jtatoolilais-ten unlokeskuksen ' j a rautatieläisten veljesliittojen kanssa o-vat neuvottelut :; yhtymisestä käynnissä. Näin tulee Canadan työväen yhtenäinen unioliikd 'käsittämään yli tpuolitoista miljoonaa jät sentä.,: Se kykenee nyt lähtemään päättävään ryntäykseen vielä järjestymättöminä olevien järjestämiseksi elintason korottamisen -imolesta. Se muodostuu vaikuttavaksi poliittisen valistuksen ja toiminnan edistämisessä. Tämä yhtenäisen työväenliikkeen; voima voi lähitulevaisuudessa: vaikuttaa että kaikissa Canadan kansan edessä olevissa kysy-jmyksjssä voi muodostua kansan ko^ koomus^^ -joka^painostaa siten kun lupnnonkaasuputkilinjakysymykses-sä' tapalitui, ;tai: kuten nyt tapahtuu sotavarustelun kustannuksien supistamisen kautta saaäuilla varoilla terveysvakuutuksen, ja opetus- y m . kunnallisten tarpeiden rahoittamisen puolesta. Se voi olla johtava kansaxöiil^een nousemiseen Yhdysvaltain 'monopolien j a niiden'cana-dalaisten edustajiin vastustamiseksi j a itsenäisen Canadan sisä- j a ulko-poUtiikäh puolesta. — A . Tr HiU. ^ BIAHDOlXISESlX MOUEMPI ;i ^afioen lohelle: ki sinulla onkaan! ^Antoiko 'miebämi sen teille pitääkseen % sinut lampöise. nä talääneU?- - . ' " ISÄLLE SE KUULUU — Kuminan velvollisuuksiin kuu luu lastensa kurittaminen, isän vä äidin? ' — Isän. — Miksi - ^ l i o s k a ' m i n u n ' isäni on> uiko mailla.' — r Gibraltarin kallio nousee 1,400 jalan' korkeuteen. Uusiraulianjuikaisu ilmesfynyf länQetiä . . Vancoaver. Äskettäin ilmesty: täällä uusi rauhaa' puolustava jul kaisu nimeltä The B.C. Times, Bn tish Columbian; rauhanneuvostoji aloittaessa ruuden kampanjan vety pommien^ kokeildn estämiseksi. ' T i mes-julkaisua ei ole aijottukaan jat kuvasti 'ilmestyväksi", sanoi rauhanneuvoston puheenjohtaja Kas Gardiner,"vaan;:seöft tarkoitettu ilmestymään Vetoomuksena kokeilujen estämiseksi ensimmäisenä aske leena täydellisen, aseistariisumisen aikaansaamiseksi." Jokaiseen'kappaleeseen tätä jifl kaisua on kiinnitetty pääministeri St. Laurentille osoitettu: postikortti, jossa sanotaan: "Minä kannatan kansainvälistä ;5opimusta:kaiIddenve tyr ja 'atoÄipommikokeilujen lop^t tamiseksi.'! Timesin julkaiseminen oh vain osa maakuntaa laajasta, kampanja» ta, joka suiAihiteltiin ja aloitettiin rauhanneuvoston •kbltouksessa viime vuoden syyskuussa. V Ensimmäisellä sivulla selostetaan atomi-' Jä Vetypom^i|n;kökeilua jä takasivuUa">eIoptetaain'" varsin ku vaavasti-kirinka" fäntaasisen paljon aseistatumiskilpailu todella maksa; ja kuinka paljon siitä oUsi hyötyi jos sellainen - lojpetettaisiin. Selostaeti Canadan 'liittohallituk sen budjetissa asevarusteluun mSI rättyä, $1,755,000,000 summaa. jul kaisiissa sanotaan: "Puolustusbudjetti vaatU jokai-seita canädalaiselta mieheltä, nai-: seita ja lapselta flOO. Kuinka paljon rahaa-on $1,755,000,000? Jos tuota sumipaa käytettäisiin dollari mInuätissV Jokainen minuutti jokaisesta päivästä, niin sen kuluttamiseen tarvittaisiin kokonais ta 3,200 vuotta.» Maksaa imdeHään "hairtajaisiihrfksHnsa" Melbourne,* •Äiistralla.--44-vuo tias kotiapulainen; joka julistettiin vume viikolla "kuoUeeksi, muiti virkosi kuiterikini juuri silloin kui hänet meinattiin panna kaupungit hautausmaan jaädytyshuoneeseen on liyt saanut laskuri hautausmaall< tekemästään ambulanssikyydistä- Mrs. SheUa Baulch sai viime per jantaina ' kolmen' punnan ($6.60, laskun tästä' kuolirikyydistä. Las kun saatdaan hän sanoi: ^ "Olen todella yUättynyt, että suti kyydistä lähetetiiih minuUc lasko mutta minä ' en" valita.' Loppujei lopukisikin'' on inukavaa kun voii sen vieTa"maksaa"7 /s '" Mrs. Baulch julistettiin kuoUeck si, mutta hänen !*viimeiset" kyydif sijansa huomasivat; etta^ hänen sil mäluoniansa i liikahtivat j a niin M i lopulta virkosi ja- i^elästui. Barbarismin eiJi^s "Me korkeasta sivistyksestä nautti^>Wis.UmestyvästaCa^^ Timesistä vat ja siitä toisinaan ylpeilevätkin ihmiset ^ 'emme : luonnollisestikaan voi oikein kuvitellakaan sitä miten barbaarit > eli sivistymättömät raa-kalais- alkuihmiset rovat: eläneet v ja elävät Mutta ne meistä, jotka ovat luulleet, ettei näillä barbaareilla olisi Ollut mitään hyveitä, joita he olisivat voineet opettaa meidän korkeast i : .sivistyneelle aikakaudellemme, he; ovat ilmeisesti pahasti erehtyneet 'Tosiasia nimittäin on; että tältä mantereelta, kerrotaan • löydetyn siksi eristettyä elämää viettäjoyt 'intiaaniheimo, ettei se tiedä niitaän sivistyksestä ^ ei kuulema osaa edes varastaa!- - ' Mutta saksikaamme Bladisonissa asiaa koskeva mehevä selostus^ noin nimeensä: ' ' - "Professori Tullio Tentori, itaUa-lainen ^etnologi (kansantiedemles) onnistui siinä' missä Diogenes (tarkoittanee kreikkalaista kyynikkoa) -r^ K ) , jauhanen lyhtynsä epäonnistut Tutkiessaan Venezuelan viidakkoa professori Tentori löysi, ei vain yhden^relKcdlisen miehen, vaan kokonaisenvhOnmon rehelUaä ihmisia. - • - i VKysymys oa Piaroa-intiaaneista. He eivät käytä vaatteita sanoo prof. Tentori. He eivät tunne juuri nimeksikään teknologiaa. Mutta he ovat viisaita ja henkeviä. . "He e i ^ t voi kuvitella sodaalis-ta taso-arvottomuntta-V aapoo professori Tentori. "He eivät tapa. He eivät ryöstä;- He eivät käy sotia. He elvät-valebtele; He eivät riitele. Ja he i^iaksavat omantunnon tarkasti velkansa. ; t - ' :."Me^.toivomme, että professori Tentori olisi pitänyt löytönsä omana tietonaan.^ Näiden barbaarienitakia tulevat huolestumaan: monetjihnii-set, eivätkä • suinkaan vähiten vaate-teollisuuslaitosten omistajat, jbita huolestuttaa; äe-erimerkki mitä-näiden alastonäen intiaanien esimerkki antaa muille. , "Sitten on sotatarvetehtailijat, joita kauhistuttaa tieto, että tässä maailmassa on sellaisiakin ihmisiä. jotka eivät tapa eivätkä käy sotia. "Vakuutusyhtiöt eivät tykkää su-tä ajatuksesta, että on olemassa yhdyskunta, missä ei ole rosvous- eikä varkausriskiä vakuutettavana. : : ^"Lakimiehet ovat huolissaan siitä kun r he eivät riitele, eivätkä jätä velkojaan maksamatta. ~ " J a : Yhdysvaltain V epä-amerikka-laista; toimintaa tutkiva komiteaj ei tule ': saamaan rauhaa saadessaan ^etää, että tSUä'mantereella 6n Jse-hit^ ynyt l n d t t u u r i , ' m i ^ ttuine-tä sosiaalista eriarvoisuutta. Se tui tuu läpeensä subYersuviselta. ' rJotakfn'pltai^ tehdä niiden bai baarieniuhteen.^. - • Vaikka " kaikki se, mitä yUäole i vaäi 'lisätään, saattaa olla pahasti niin'allekirjoittätteen sallitaan yt tyä toivomukseen että todella "tct täisiin jotakin", -näiden barbaane suhteen. Eihän-se sovi kirjoihin « ka kansiin, cttä^tanunpuvussabj kevät raakalaiset opettavat meul korkeasti sinertyneille, että ybteU kunnassa voivat olla kaikki samai arvoisiai että^Väalehteleminen e» soj ihmistapoihin, ja että sotatarvetel tailijat voivat mennä johonkin tuoi tai^an^fyöhön^'silla ihnilstentapp: minen yksittäin ja joukkomitassa o sittenkin jotalcin sellaista nul9> mankin voidaan eläai: Kovm on siis elämä nurinkuiigj Mutta kuten Heikki sanoisi, hin mumis reestä putoaa kun s c« jäässä j a kovasti" käytettynä? W sä nutoisessa maantria^ voivat» barbaaritkui opettaa yhtä ja to« ta--meiUe.aivislyneille^ ihnuö» - — ' V Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 28, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-08-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560828 |
Description
Title | 1956-08-28-02 |
OCR text |
tr
liiiiiiiii
iPlMdbetf yor, «« Aotborized
-araemns d a s xmfl fer tte
CMUee ISepasttius^ OttawA. Pubo
ikbcd fttfice veddy; Toecdayx,
VmiUbiagCeapaxiyUA.*t 100-102
iptei et W^ StKSnay. Ont^ Canada.
mutrm Otfice €». 4*426». Mnuger
mtor W. Ekiund. ISattisg
ad(Sm»^ Box m «ttdlmi^ häveniMixtg mk» «pm japplkaitao.
Trsnflatfam free of ctuuse'
TILAVSBXIiNAT;
Tftnadaau; S vk, 7JOO 6 kk.
3 kk. 2^
tMyn^mtm 1 irk. «JOO 0 kk. 4J0
Snoxneani: ^ i vk. a » e kk. 4.75
a muut lanovaf
> Lauantaina se alkaa
Vajaan viikon kuluttua, eli ensi lauantaina, alkaa huomattavaa
keskusteittä aiheuttanut Vapauden haasteryntäys,
ihinkä tavoitteena on $6,000 suuruisen rahasumman keräänu-
Ilen Vapauden talousaseman tukemiseksi. Ja tähän kampanj
a lähdettäessä »toimitus haluaa uudelleeh korostaa sitä
ijeikkaä, että yllämainittu jsumma on pienin määrä, millä voi-
4aan,karkoittaa lehteämme uhkaavaf karhut lähettyviltä.
Kuten on aikaisemmin .selitetty, Vapaus on^ viimesikulu-nten
kahden vuoden aikana kärsinyt noin kolmentuhannen
doUdrin tappion vuodessa. Sellainen' pikkuliike kuin Va-
^gu8,>i voi luonnollisestikaan pitkää aikaa seisoa vakavarai-
^ l l a pohjalla, jos tällainen viiositappio jatkuu säännöllisesti.
Siksi on'|>äätetty ryhtyä tähän kampanjaan siinä mielessä, et-kylmän
sodan ilmapiirissä Vapauden kannettavaksi tullut
^ustäpplo saataisiin maksetuksi ja "karhut" karköitetuksi
lehtemme lähetteiltä.
l Korostaaksemme nyt alkavan kampanjan tärkeyttä, het-
^^eäkään tosin sellaista suunnittelematta, me voimme nähdä
;^^astaahllc£dcsi vaihtoehtoa silloin jos Vapauden talousase-fltaa-
ei saada lahjoitusten avulla vakiinnutetuksi:
Vap^^ selviäisi hetkellisesti eräist^ taloudellista laatua
^Icvistapulmakysymyksistään^ jos lehtemme luopuisi itsenäistä
ohjelmastaan, sekä samalla pettäisi työväen- ja rauhanliikkeen
asian.
}' 2,'Vfi^us voisi vähentää talousmenojaan pienehtämällä
l^teä, joko kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi tai liekin pie-
SJönmäksi. ;
äisinmainittu "vaihtoehto" on luonnollisesti kokonaan
kelpaamaton. Canadan suomalaiset työläiset, farmarit ja
muut pikkueläjät.haluavat säilyttää ja ylläpitää sellaisen leh<
:den; joka voi mitään r ^
l^äaisti mielipiteensä ja tulkintansa -7-. olkoon se sitten etuoi-lieutettujen
piirien mieleen tai ei. Tässä mielessä täkäläiset
^iasnmiehemme yleensä ovat valmiina rahallisin
aetehnin maksamaan sanavapauden hinnan.
A " Mitä taas tulee lehden pienentämiseen, niin nqe^uskoni-me
Xulkijlakunhalta saatujen tietojen perusteella tulkftsevam-
4ie inelko yksimielisen kannan, kun sanomme, että Vapautta
^i',s^ajngisi^äiii {tapauksessa pienentää. Lehden lukijat ovat
iri%i|ii^;liäd|im|kokouksi5s^aoa;^^^^ sekä|kir|oituk- i
.|ssa^']^ttänifetVksiihidi ajatuksen,, että l^hderi k6kö'6n
:!(i^^lia}näi|i'on; sillbin eiible, mutiia ^valinnan'varaa Uiiih
^|it1krsiitä2^4^ttä "karhut" tulevat todella karkoitetuksii
V a j ^ ^ h l ^ t ä . . ^
IA .Tfisiiä p t ^ s s ä liönee-siortä^kiiihnlftäa hifömidtaö-ää^
feen hj^ir^töääni)ikkuselW<^an.:'V^aus^^^^ kan-pttajajo|
ik]^o^ensa aktiivisuucfelle, seka .lehäen muiden l i l|
' toimie^iftsuimattavaisuud^^
eniin m^Hlni^^iirtolaisryhmien lehtiin verraten. Vapaus on
ftinoa:työväenTeW; jonka ei ole tarvinnut jä^^
i|iakeräyskaii(ifianjoita, kuten kaikki työvä
jluhteiden.pakosiä joutuneet menettelemään. Vapaus ei ole
i|outunut alistumaan esim; torypuolueen johtaja^ avulla ke-iättyjen
kannatusilmoitusten saannin varaan, ktiten on eräissä
muissa tapauksissa käynyt;
että: on järjestetty rahoittamiskampanjoita kerran kahdessa'
tai kolmessa vuodessa.
Tämä sellaisenaan on ollut hyvä. Tosiasiassa on pyritty
yitellä ja voimalla siihen; että muita liikehaaroja kehittämällä
voitaisiin selviytyä melko vähillä rahoittamiskampanjoilla.
]^utta niin tervehdittävä kuin tämä kehityssuunta onkin ollut
se on myös kasvattanut eräitä harhakäsitteitä, mistä Vapauden
toimitus on tietenkin ensikädessä vastuussa. On ruvettu
uskomaan, että lehtemme ''mennä 1^^^
eteenpäin^ ilman mitään suurempia ponnisteluja." 1?ämä ei toverit
lukijat ole enää totta. Tosiasiassa Vapauden toimituksen'olisi
pitänyt karken varoittaa, että Vapaus ei elä tyhjiössä^
vaan maailmassa, missä kaikkien pikkulehtien^
iaolo.täysin itsenäisenä lehtenä, niiden politiikasta huolimatoa,
.on-jatkuvasti uhattu, elleivät lukijat ole valmiina niitä tu-
IJEemaati lisälahjoituksilla ja muilla keinoilla.
} Tässä vakavassa mielessä on meidän käytävä käsiksi
s^yskutm' 1 päivänä alkavaan haasteryntäykseen. Kaikki
iähjoitukseti niin pienemmät kuin suurenunatkin, ovat yhtä
^tervetulleita. Pääasia on; että annetaan haasteiden vyöryä:
!|jahjoittakaamme kulun vointimme'mukaan, olkoon se sit^^^
•Jhymmen senttiä tai kymmenen dollaria, ja haastakaamme
(muita sanavapauden kannattajia ja Vapauden ystäviä menettelemään
samoin.'
SIEOUfSTA ABXeVITA
, V. 6. Sted i » kalkki, ten fukulal-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-08-28-02