Vapaus, October 14, 1969

              - -1 T ^ .* . B Q. P Q « y
B
NL vitasi jme&n
koripalloihm I M
Napoli. — Neuvostoliitto vei
seitsemännen kerran peräkkäin
koripalloilun Euroopan mesta­ruuden
kukistettuaan viikko sit­ten
sunnuntai-iltana Jugoslavian
pistein 81—72 Napolissa.
Ottelu oli teknisesti hyvä,
mutta varsin pingoittunut Jugo­slavian
joukkue, joka sijoittui
turnauksessa toiseksi, pelasi ko­vassa
puolustusprässissä alle nor­maalin
tehonsa.' Neuvostoliitto
esitti sitävastoin suurta kokenei­suutta
j a se oli nopea.
Tshekkoslovakia valtasi prons­sitilan
voittamalla Puolan tiukas­sa
yhteenotossa 77—75. Ratkaisu
syntyi aivan ottelun viimeisillä
sekunneilla. . -
Mitalijoukkueiden jälkeen oli
maiden järjestys turnauksessa:
4) Puola, 5) Espanja, 6) KaliaV
7) Bulgaria, 8) Unkari. 9) Roma­nia.
10) Kreikka. 11) Israel ja
12) Ruotsi.
MM-RalfeHe
Pori-i>alki]ito
Pori. -— Painonnoston tuore
maailman- ja Euroopan mestari,
vuodentakainen olympiavoittaja
ICaarlo Kangasniemi sai viikko
sitten maanantaina vastaanottaa
Porin-palkinnon, joka vuosittain
jaetaan kaupungin ansioituneim-malle
asukkaalle.
Palkinto luovutettiin kaupun^
gin järjestämällä vastaanotolla,
joka päätti Porin-päivän vieton.
m
Silvitie, 17,
pompipi 14,69
Helsinkii — Maskun Tempon
(TUL> lupaava yleiäurheilijapoi-ka
Pekka Suvitie, ,17, hyppäsi
Turun syyskisoisäa kolmiloikkaa
14.69. j
j Tulos on 17-vuotiaitten :para8
Saavutus Suomessa kautta aiko­jen.
Erilaisten sarjajakojen takia
^e ei kuitenkaan ole virallinen
Suomen ennätys. Joka tapaukses­sa
se on A-pqiklen tamän^yuoden
kärkitulos Suomessa:.
Taas ingo
: Ingemar Johansson, ruotsalais­ten
ikioma Ingo, joka kymmenen
vuotta takaperin hallitsi ammatti­nyrkkeilyssä
raskaansarjan maa­ilmanmestaruutta,-
on pyöristy­nyt
pulleaksi urokseksi. Päivän
huhuin kuuluu Ingon ilmoitus sii­tä,
että hän on aloittanut har-joittelunsa
j a tähtäimessä on nou­seminen
jälleen nyrkkeilyn hui­pulle.
Vääryys ja väMTalta
"Suuri osa Meksikon asukkais­ta
elää sosiaalisen väärs^den j a
väkivallan oloissa, joka on jo
vuosia jatkuvasti pahentunut.
Työtätekevien . asema tulee yhä
vaikeammaksi kun sea sijaan
porvaristo lisää etuoikeuksiaan.
Niinpä esim. vuonna 1960 noin
40 prosentin osalle maan asuk­kaista
tuli 14 pros. kansantulos­ta;
vuonna 1965 tuo osuus oli pu­donnut
jo 10 prosenttiin. Samaan
aikaan 10 prosenttia edustavat
rikkaat saavat 40 pros. kansantu-losta.
•.
Pohjoisamerikkalaisten mono­polien
pääomien maahantunkeu­tuminen
on saanut huolestutta-yat
mitat. Tämän vuoden alussa
Banco de Mejico ilmoitti, että
suoranaisten ulkomaisten pääoma
sijoitusten vuotuinen kasvu on l i ­sääntynyt
1 miljardiin 250 mil­joonaan
pesoon."
USAn armeijalla
oma ulkopolitiikka
Washington. — Yhdysvaltain
senaatin ulkoasiainvaliokunnan
puheenjohtaja William Fulbright
san^oj viime viikolla, että Yhdys­valtain
ilmavoimat on aikonut l i ­sätä
Espanjassa olevien joukko­jensa
vahvuutta kertomatta asi­asta
Yhdysvaltain ulkoministeri­ölle
huolimatta .Espanjassa ole­vien
lentotukikohtien säilyttämis­tä
koskevasta kiistasta.
Tämä on jälleen esimerkki, so­tilasviranomaisten
suuresta osuu­desta
Yhdysvaltain ulkopolitiikan
johtamiseen, sanoi Fulbright
Hän paljasti puolustusministe­riön
lähettämän kirjeen, jonka
mukaan ilmavoimat aikoi aiem­min
tänä vuonna sijoittaa EST
pan jaan 72 ääntä nopeampaa
Phantom - suihkukonetta 54:n
hitaamman ja vanhemman F-
100:n tilalle.
Kirjeen oli lähettänyt kansain­välisistä
turvallisuusasioista vasr
taava apulaispuolustusministeri
G. Warren Nutter, j a siinä tode­taan,
että uusien koneiden mää­rä
vähennettiin 34:ään sen jäl­keen
kun Espanjan hallitus oli i l ­maissut
huolestumisensa konei­den
ja lentohenkilökunnan suun-nittellun
lisäämisen vuoksi.
E i k a l k k u n a a , m u t t a s a m a n a i k a i s e s t i k u n suurin osa c a n a d a l a i s i s t a a s t u u kiitospäivän
illallispöydän ääreen n a u t t i m a a n k a l k k u n a s t a , niin tämä " u k k o " h u o l e h t i i itsestään
o m a l l a t a v a l l a a n . V a i k k a jätteet eivät aina ole k a i k k e i n m a u k k a i m p i a , n i i n se e i näy­tä
siitä välittävän. Tämä "paha p o i k a " t y h j e n s i myös m a i t o p a k k a u k s e n . ..
GANDHIN SYNTYMÄSTÄ 100 VUOTTA
ERÄS 'UNOHDmU SOTA'
Orjuutta on vielä meidän aika­namme,
sellaisia orjia, joita öiyy-dään
j a ostetaan kuin karjaa.
Arabianmeren rannalla on E n g ­lannin
suojeluksessa oleva sult­taanikunta
Maskat j a Oman: Sen
länsikolkassa sijaitsee vuoristoi­nen
Dhofarin maakunta, jonka
pääkaupungissa Salalahissa on
kymmentätuhatta asukasta kohti
kolmetuhatta orjaa! Kaupungin
muutkaan asukkaat eivät saa
käyttää jalkineita eivätkä silmä­laseja,
eivät kuunnella radiota
Dhofarin 250.000 asukkaan maar
kunnassa on vain yksi alkeiskoulu
eikä yhtään lääkäriä.
Alueella on ollut toiminnassa
neljän vuoden ajkn vapautusliike.
Siksi englantilaiset sotilaskoneet
syytävät tähän alkeelliseen maan-kolkkaan
pommeja ja napalmia.-
Näin urheat britit "suojelevat"
— ei kansaa vaan sulttaanin val­taa.
Hallitseva sulttaani on tieto­kirjojen
mukaan Said bin Tai-mur,
itsevaltias, jonka huvituksia
ovat haaremin ohella pornografi­set
elokuvat. Englantilaisen leh­distön
mukaan hän ei ole pitkään
aikaan poistunut hallituskaupun­gistaan
Salalahista. Pravdan kir­jeenvaihtaja
A. Vasiljev kertoo,
että sulttaani on surmattu kolme
vuotta sitten, siksi häntä ei näy
julkisuudessa.
Sulttaanin surmaaminen on
kuin paras agenttijuttu. Eräänä
kesäkuun päivänä 1966 sulttaani
lähti tarkastamaan palkka-armei­jansa,
kasarmeja. Sotjläiden jou­kossa
oli myös kolme Dhofarin
vapautusliikkeeseen kuuluvaa.
Kun hänen ylhäisyytensä saapui
osaston eteen avasivat huimapäät
ilman muuta tulen sulttaania j a
hänen seuruettaan kohti. Verta­vuotava
sulttaani vietiin pois eikä
hän ole sen jälkeen nähty. Roh­keista
sisseistä kaatui kaksi ja
yksi joutui vankilaan kidutetta-
'vaksi;-'
Dhofarissa raivoaa sota, jossa;
ei armoa anneta kuten ei vapäil-tusllikkeeh
sodissa yleensä. Vuo­den
1965 epäonnistuneen kapinan
jälkeqn y^pautiisrint^ vaiku­tus
on jatkUyasti liisääntynyt. Sen
strategista asemaa on lujittanut
Etelä-Jemenin kansantasavallan
muoflostuminen. A.. Vasiljcvin
mukaan suurin osa Dhofarin maa-kunilasta
on vapautettu, ja eng­lantilaiset
ovat puolustuskannal­la.
Heidän hallussaan on vain
yksi tukikohta autiomaassa ja
muutama meren rannalla.
Alueen pääkaupungista Salala­hista
on muodostunut keskitys­leiri,
koska asukkaat halataan
eristää kapinoitsijoista. Sitä ym­päröi
piikkilanka-aita, jonka päät
ulottuvat mereen ja jatkuvat
vielä veden allakin. Perinteellinen
elinkeino kalastus on vaikeutunut
ja kalan hinta noiissut moninker­taiseksi.
Kaupungin ulkopuolelle
pääsevät vain valitut kauppiaat
erikoisluvalla.
Tämä dhofarilaisten sota on
eräs "unohdettu" sota, josta ei
paljon puhuta. Mutta tässä so­dassa
saa surmansa ehkä yhtä
paljon kuin lähi-idässä. Tiedot
tapahtumista tihkuvat hitaasti,
sillä alkeellisissa oloissa elävillä
ihmisillä ei ole keinoja informoida
itsestään ja saavutuksistaan. K u i ­tenkin
esimerkiksi Persianlahden
englantilaisten suojelualueiden
vapautusliike on jopa järjestäy­tynyt
j a sillä on oma 25-miehinen
ylin johto. Vasta joskus aikojen
kuluttua, kun englantilaiset ovat
joutuneet seinää vasten, maailma
saa tietää uudesta "vallanku­mouksesta",
jota itse asiassa on
tehty jo vuosikausia.
Äskettäin tuli kuluneeksi 100
raotta Mohandas Karamchand
Gandhin syntymästä. Hänen
aatteensa j a taistelunsa olivat
eräs ratkaiseva tekijä Intian
kansan kamppailussa itsenäi­syyden
saavuttamisen puolesta
Intialaiset kunnioittavat häntä
pyhänä miehenä — Mahatma­na.
Intian kommunistisen puo­lueen
sihteeristön jäsen Bho-vani
Sen laonnehtii oheisessa
kirjoituksessa Gandhin elämää
ja toimintaa oman puolueensa
kannalta katsottuna.
Mahatma Gandhista tuli kan­sallinen
johtaja, koska hän pystyi
ensimmäisenä ohjaamaan kansan­joukot
taisteluun ulkomaalaista
herruutta vastaan.
Keinoina olivat konkreettiset
toimenpiteet — poliitti.set lakot,
verojen maksamatta jättäminen,
tottelemattomuus siirtomaalakeja
kohtaan jne. — joita Gandhi ni­mitti
väkivallattomaksi va.stus-tuksek.
si. Huolimatta niistä rajoi­tuksista,
joita Gandhi asetti lii-kehdinnälle:
saadakseen sen py­symään
vain rauhanomaisten
täistelumenetelmicn puitteissa, in­tialaiset
pitivät hänen kehotus­taan
kutsuna kansannousuun, jo­ta
kansa halusi koko sydämes­tään..
Milloinkaan aikaisemmin ci
maassa ollut tapahtunut tällai.stä
joukkomittaista liikehdintää eng­lantilaista
hallintoa va.staan.
Gandhin kehotukset joukkotoi-mintaan
kansan oikeuksien puo­lustamiseksi
ja kansalli.sta or­juutta
vastaan synnyttivät kai­kissa
väestökerroksissa kansalli­sen
yhtenäisyyden tiedostamisen
sekä pyrkimyksen itsemääräämis-
Thieu haltiaia
atomiaseita
N e w Y o r k . — Etelä-Vietnamin
presidentti Ngujen van Thieu viii
jäisi hiljattain, että Vietnamissa
oievieri amerikkalaisten joukkojen
kotiuttamista voitaisiin nopeuttaa
jos Yhdysvallat lisäisi apuaan ja
toimittaisi uudenaikaisia aseita^
"kuten ydinaseita".:
Amerikkalaiselle televisioyhtiöl-'
le antamassaan haiostattelussa
Thieu sanoi, että 100,ÖCfO-i50,000
amerikkalaista voitaisiin kutsua
kotiin, jos YhdyBi'aHat antaisi
.tuntuvaa rahallista, aineellista jd
aseellista apua". Kysyttäessä
Thieulta, mitä hän taritoittr nyky-»
aikaisilla aseilla tämä; vastasi;
"Kuten ydinaseita. Me tarvitsem-'
me runsaasti aikaft suunnitteluun
värväykseen, koulutukseen j a joh-^
tajieh kouluttamiseen.";
N-liifon kauppa
kiinnostaa Ranskan
litaietiiä
M o s k o v a . -;. Ranskan edut vaa­tivat
säilyttämään tähän asti har­joitetun
liikeyhteistyöpolitrikan
l^euvostolJiton j a muiden sosia­lististen
maiden kanssa. Näin ajat
telee joukko Ranskan hallituksen,
parlamentin, suurteollisuuden ja
työväenliikkeen edustajia, kirjoit­ti
Juri Zhukov äskettäin Pravdas­sa.
Juri Zhukov toimii Neuvosto­liiton
parlamenttiryhmän neuvo.s-toliittolais-
ranskalaisen osaston
puheenjohtajana.
Ranskan ulkomaankauppava-faus
oli vuonna 1968 6 miljardia
frangia. Lähes koko vajaus kos­kee
Ranskan kauppaa Länsi-Sak-aari
jä Ylhdysvaltain kanssa. Rans
kan ja sosialististen maiden kau-piaista
puhuttaessa kaikkein skep-tisimmätkih
ja varovaisimmatkin
yrittäjät tunnustavat mielellään
että juuri täniä ulkomaankauppa-taseen
osa on kaikkein suotuisin
Ranskalle. Vuonna 168 Ranska
oeti sosialistisilta mailta tuotteita
2! miljardilla 320 miijöonallä fran
^ l l a ja myi vastaavasti niille tuot
teitä 3 miljardilla 863 miijoonal-
]|^ frangilla, mikä on noin 1.5 ker­taa
enemmän, tähdentää Zhukov.
Keskustellessani Ranskan liike­piirien
edustajain kanssa, on voi­nut
huomata, että keskustelu­kumppanini
osoittivat hyvin suur­ta
mielenkiintoa tehokkaiden t a -
löu^uhteiden kehittämiseen sosia
listisiin maihin, ennen muuta Neu
voetöUittoon,
oikeuteen.
Intian kongre-ssipuolue oli vii­me
vuo3i.sadalla kansallisen por-vari.
ston ja uuden sivistysneistön
keskustelukerho, jo.ssa pohdittiin
tavallisia vaatimuk.sia Intian ylä­luokkien
aseman parantamiseksi.
Se oli irrallaan suurista joukoista
ja vierasti jokaista joukkoesiinty­mistä.
Gandhin johdolla kongressi
puolueesta muodostui kansallisen
porvariston joukkopuolue ja
myöhemmin yhdistynyt kansalli­nen
rintama, jolla oli taisteluoh-jclma.
Ennen Gandhia jopa Intian
porvari.ston kansallinen tietoi­suus
oli alkioastcella, uskonnolli­nen
hajanaisuus sekä kastilaitos
niin voimakkaat, että vain harvat
ymmärsivät "Äiti-Intian" aatetta.
Gandhi toi esille hindujen j a i s -
lamiuskoisten yhtenäisyyden tun­nuksen.
Hän kehotti myös lopct-la^
niian aleutavan kastijaon. Vielä
nykyäänkin kansallisen ja .sosiaar
li.sen : rintaman työntekijöiden;
kommuni.stit mukaan luettuna,
täytyy yhä uudelleen palauttaa
ihmisten mieleen Gandhin toimin­nan
peiiaatteita,. jotta vältettäi­siin
äärimmäisen taantumuksen
liet.somatka.sti- ja uskonnolliset
riidat.
Gandhin surmasi fanaattinen
hindu siksi, että Gandhi pyrki
demokratiaan ja oikeudenmukai­suuteen
uskonnollisiin vähemmis­töihin
nähden. Hän kuoli .sanka­rina
puolustaessaan uskonnon
täydellistä erottamista valtiosta
kansallisen riippumattomuuden
saavuttami.sen jälkeen.
Kaukonäköisenä kansanjohta­jana
Gandhi pystyi uudistamaan
katsomustaan. Niinpä hän vuon­na
1929 vasemmistovoimien pai­nostuksesta
esitti täydellisen kan-
.sailisen riippumattomuuden tun­nuksen
ja .sai koko puolueensa,
taakseen. Tämä muutos teki mahr
dolli.sck.si yhtenäisen kansalli.sen
rintaman muodostamisen. Siihen
kuuluivat kaikki poliittiset ai­nekset
Gandhista ja hänen kan­nattajistaan
k o m m u ni.steihin
saakka.
Mahatma Gandhi piti tiukasti
kiinni väkivallasta luopumisen
periaatteesta, joka käytännössä
oli kaksiteräinen ase. Se oli tais-telua.
se ulkomaista herruutta vas­taan,
mutta .samalla se jarrutti
imperialismin vastaisen vallanku­mouksen
nou.sua. Vuonna 1923
hän kehotti koko liikettä perään­tymään,
koska joukot eivät hä--
nenmielestääh pysyneet väkival­lattoman
taistelun rajoissa. Myö­hemmin
hän. kuitenkin tunnusti
tehneensä virheen "yhtä suuren
kuin Himalaja". Sellainen ei enää
toistunut koko tottelemattomuus­kampanjan
aikana.
Se, että Gandhi usein liittyi
puolueensa oikeistosiipeen antaa
nykyään taantumuksellisille mah
dollisuuden selittää väärässä va­lossa
hänen .elämäänsä ja oppe­jaan.
Nämä taantumuspiirit unoh.
tavat ja salaavat sen, ettäesim.
vuonna 1928 ilmennyt Gandhin
vasemmistova.stainen as e n n e
muuttui vuonna 1929. Vasemmi.s-
I tovoimat viettävät hänen syntyr
mänsä satavuotispäivää ja kun­nioittavat
hnäen muistoaan vaik-.
ka nc Gandhin eläes.sä joutuivat,
u.sein ottamaan aivan päinvastai­sen
kannan asioihin.
Intian hallituk-sen politiikassa
tänään ilmenevä edistyksellisyys
on Gandhin perintöä, jota Nehru
ja koko demokraattinen liike
ovat täydentäneet Jo yksistään
! se. että hän huolimatta läheisestä
yhteydestään puolueen.sa oikeisto
siipeen valitsi itsenäi.sen Intian
ensimmäisek.si pääministeriksi
; Nehrun. osoittaa hänen sydämen­sä
aina kuunnelleen edistyksellisz
*en voimien kutsua.
Gandhin nerouden edistykselli­set
piirteet jättävät taka-alalle
hänen toimintansa ja oppiensa
kielteiset puolet. Hän nousi usein
ylemmäs kuin maailmankatso-muk.
seitaan rajoittunut Intian
kansallinen porvaristo. Hän pys­tyi
nou.semaan näiden rajoittu­neisuuksien
yläpuolelle, koska
hän oli suurten joukkojen ihmi­nen,
suurmies^ joka oppi joukoilta
ja korjasi virheitään.
Tiistai, \cksik. 14 p. — Tutesday, Oet. 1,4,- 1969 Sivu 3
25 RAUHAN VUOTTA
H e l s i n k i . — Tänä s y i s y n a o n
k u l u n u t JÖ v t i o i f a ii/visoaaii
syttymisestä j a 25 y u o t t k Shp-m
e n j a f l e u v o s t o l i i t o n välisen
s o d a n päättymisestä. 25 viioäeh
a i k a n a S u o m e n j a N e u v o s t o l i i ­t
o n väliset siil^ieet o y a t k e h i t t y ­n
e e t s u o t u i s a s t i r a u h a n s o p i h i uk
s e n j a yya-söpimitksen 'pohjalta,
r a u h a n o m a i s e n ' r i i f n a k k a i k e l on
p o l i t i i k a n m a k a i s e s t i . E n n a k k o ­l
u u l o t j a kylmän s o d a n h y s t e r ia
o v a t yhä enemmän väistyneet.
Keskinäiseen ystävälliseen y h ­t
e i s t o i m i n t a a n p e r u s t a v a l u o t ­t
a m u s o n k a s v a t t a n u t t u r v a U t -
s u u d e n t u n n e t t a . S u p r n k n r h a h -
sainvälinen a r v o v a l t a o n k a s v a ­n
u t j a t a l o u d e l i i n e n j a ' k u l t t u u ­r
i v a i h t o itäisen naäpuriitiaarn-m
e k a n s s a o n a u t t a n u t m a a m ­m
e työllisyyttä j a talouselämän
kehitystä sekä r i k a s t u t t a n ut
kulttiiuriä. t o i m i n t a r a u h a n j a
S u o m e n j a N e u v o s t o l i i t o n y s t a -
välisten s u h t e i d e n p u o l e s t a o n
o l l u t o n n e k s i k a n s a l l e m m e.
Sotien muistojen merkfeissä eräil
lä tahoilla kuitenkin jälleen nos­tellaan
vanhoja ennakkoluuloja ja
kielteisiä tunteita Neuvostoliittoa
väistään. Sellainen toiminta vähin
goittaa maamme ja kansamme
elinetuja. Kaikki voimat on yhdis-tettävä
tukemaan rauhanpolitiik­kaa
ja ystävällisten naapurisuh­teiden
edistämistä. Se on oikea­ta
turvallisuuspolitiikkaa yleen
säkin ja erityisesti nykyisessä kär
jisstyneessä kansainvälisessä tilan­teessa.
Suomen- hallituksen esitys Euroo­pan
turvallisuuskonferenssin kool
1 ekutsumisesta on arvokas rauhan
teko. Euroopan valtioiden yhteis-toimiTjnan
puute kollektiivisen
turvallisuuden puolesta johti
maanosamme.30 vuotta sitten tu­hoisaan
sotaan. Sota alkoi Sak­san
ra janmuutosvaatimuksista.
Tänään jälleen Länsi-Saksassa esi
tetään aluevaatimuksia, kieltäy­dytään
tunnustamasta Euroopan
valtioiden nykyisiä rajoja j a kiel­täydytään
allekirjoittamasta ydin
aseiden leviämiskieltoa koskevaa
sopimusta. Euroopan tilanne ei
rauhoitu, ellei tunnusteta olemas­sa
olevia molempia Saksan val­tioita
j a niiden nykyisiä rajoja.
Euroopan kollektiivinen turvalli­suus
vastaa koko maanosamme
etua ja sitä rakentamaan tarvi­taan
kaikkien Euroopan valtioi­den
yhteistyötä.
Suomen ia Neuvostoliiton ystä­vällinen
yhteistyö on esimerkki
SUURIA KANSANJUHLIA
DDR:n 20^V.*PÄIVÄNÄ
Berliini. — Yli viisi tuntia kes­tänyt
.sotilas- ja kansalaisparaati,
3uuri ja väkirikas kansanjuhla
Karl-Macx^.AHeolla, nuorten so­sialistien
päätöstilaisuus ja smiri
virallinen vastaanotto, johon
DDR:n valtio, puolueet ja kansa­laisjärjestöt
olivat kutsuneet
täällä 20-vuotisjuhlilla muksina
olleet 84 maan edustajat, kuuluir
vat varsinaisen syntymäpäivän
ohjelmaan Berliinissä.
Kello yhdeksästä lähtien alkoi
sotilasparaati vyöryä ohi MJarx-
Engcls-Platzin kunniakorokkeen::
jossa DDR:n johdon lisäksi olivat
ohimarssia il, seuraamassa inm.
Leonid Brezhnev, Wladi3lav Go-mulka,
Gustav Husak, Janos Ka­dar
ja Todor Zhivkov sekä kom-rijunististcn
puolueiden edustajia
eri puolilta maailmaa, mm. SKPn
pääsihtieeri Aimo Aalto.
Sotilasparaateja, jo.saa olivat
esillä njyös nykyaiakiset ohjuk-'
set, seurasi satojen tuhansien
berliiniläisten mielenosoitus, jos­sa
tunnuksista saattoi lukea so­sialismin
rakentamisessa saavu­tettuja
tuloksia. .
Iltapäivällä juhlaohjelma muut
tui kevyemmäksi j a jo lauantais­ta
asti Berliinin kuvaan kuuhmnt
marssi- ja torvisoittokuntaohjel-ma
väistyi kansanjuhlatunnelnian
tieltä. Y l i 2,200 taiteilijaa esiintyi
kuudella eri näyttämöllä. Lisäksi
Itikuisat soittokunnat esiintyivät
Karl - Marx - Alleen reunamilla.
Yleisömenestys oli lähinnä val­tava,
mikä toisaalta ei ole ihme,
olihan Berliinissä tällöin aika
lämmintä.
nian hämärtyessä 100,000 Va­paan
Saksan nuorison jäsentä
kokoontui uudelle Alexanderplat-zille.
Tämän osittain vesirajami-nihameiseh
ja pitkätukkaisen
nuorisojoukon Berliinissä olo on
huipentunut tilaisuuksiin, joissa
nuoret vannovat uskollisuuttaan
valtiolleen ja sosialismille. :
Vaikka 20-vuotisjuhlien pääta-pahtumapaikka
onkin Berliini, on
myös kaikissa muissa kaupun­geissa
juhlittu suurisuuntaisesti
20. syntymäpäivää, koko maassa
on ipidetty paraateja, kansanjuh­lia,
ilotulituksia, katutansseja ja
syöty makkaroita ja juotu olutta.
Vertasi Quebecia
Tshekkoslovakiaain ?
Pariisi; Gaullistit tulevat
seuraamaan entisen presidentin
Charles de Gaullen viitoittamaa
ulkopolitiikkaa, sisältyen siihen
luen ant.iminen Quebecin "kan­salliselle
vapautustavoitteelle" sa­nottiin
torstaina gaullistien puo­lueen
keskuskomitean kokouk-sessa.
Esittäen ulkopoliittisen rapor­tin,
entinen ministeri Jean Char-bonnel
tähdensi, että Ranskan u l ­kopolitiikan
kulmakivenä on edel­leen
kansallinen itsenäisyys, yh­teistoiminta
j a rauha.
Tähän sisältyy, hän selitti, se,
että Ranska on solidaarinen
•'kautta maailman käynnissä oler
valle .taistelulle kansallisen va­pauden
puolesta. esimerkiksi
Vietnamissa, Quebecissa ja Tshek
koslovakiassa.
: 'auhanomaisesta rinnakkaiselosta
ötä tarvitaan, eri järjestelmiin
cuiiliivien maiden välillä Euroo­passa.
Lujittakaamme edelleen
ätä yhteistyötä rauhan hyväköi
a kansämine onneksi. Laajenta-
:aamme rauhanliikkeen toimintaa
; a lisätkäämme jäsenhankintaa
lauhantyön Tukeen. Rauhantyö
arvitsee edelleen jokaisen kansa-aisen
panosta; Kuluneet 25 rau­hanvuotta
vahvistavat tämän
^yön välttämättömyyden ja sen
arvokkaat tulokset.
•• S u o m e n
R a u h a n p u o l u s t a j a t r.y.
.1 • M a a k u n n a l l i s t e n ,
' järjestöjen e d u s t a j a t .
Jiäitta lupasi
"lidpottiiksla"
. Ateena. — Kreikan sotilashal-:
lituö ilmoitti viime viikolla jou­kosta
helpotuksia lehdistön j a yk-
»lön: vapautta koskeviin rajoi-
;uksiin.
Pääministeri Giorgios Papado-pbulos
kertai lehtimiehille, että.
sensuuri poistetaan ja että leh­distö
saa takaisin vapautensa, ei
kuitenkaan yleistä järjestystä j a
kansallista turvallisuutta koske­vissa
asioissa. .
.Artikkelit, jotka kiihottavat
poliittista mielialaa tai vaaran­tavat
maan taloudellista asemaa,
tulevat olemaan edelleen kielletr
tyjä.
Yksilön vapautta suojelevat
lait on palautettu ennalleen l u ­kuun
ottamatta yleistä järjestys­tä
ja kansallista turvallisuutta
vastaan tehtäviä rikoksia. Pää­tökset
tulevat voimaan lauantai­na;
kertoi Papadopoulos, entinen
eversti, joka on vuoden 1967 huh­tikuun
vallankaappauksen taka­na.
kirldand. Laken
kuulumisia
.Kirkland Lake. -— Kirkland
Laken naistenkerho aloittaa jäl­leen
toimintansa pitkän kesälo­man
jälkeen.
Ensimmäinen tilaisuus meillä
on sunnuntaina, lokakuun 19 pnä,'
alkaen kello 7.30 illalla, entisellä
poikatalolla. Sinne on järjestetty
hyvä kahvitarjoilu ym. seuruste­lua.
Toivomme, että suomalaiset
tältä ympäristöltä ottaisivat tä­män
huomioon ja saapuisivat
suurella joukolla viettämään
hauskan illan.
Tulot tästä, tilaisuudesta lahr
joitetaan lehtiemme Vapauden ja
Liekin hyväksi.
Huomio! Bingovoittoja otetaan
mielihyvällä vastaan.;
Tervetuloa. — E . K.
KaUe Ojaila kuoU
loikakinin 7 pnä
Port Arthur. — Kalle Ojala
kuoli kotonaan sydänkohtaukseen
t.k. 7 pnä. : Suomessa syntynyt
Ojala oli kuollessaan 64 vuoden
ikäinen. Lähinnä jäi suremaan
vaimonsa Aino sekä tytär ja poika
perheineen.
Hän saapui Canadaan v. 1926
asettuen • uudisfarmariksi Con-meen
alueelle jossa on ollut näi­hin
saakka.
Ojala ; haudattiin lauantaina
Jenkensin hautaustoimistosta Mo-komon
hautausmaahan. — A T H .
V.*IVA.\KO TEITÄ
KORKEA VERENPAINE
REUMA SAIRAUDET
KÄSIEN JÄYKKYYS
PITKÄAIKAINEN PÄÄNSÄRKY
UNETTOMUUS
Kokeilkaa UeteclUseBtl totklUaa maffneettlrengasta; Se aattaa.
Läälietiede ofl sooiittattot i^ttlUMeBiSU taticbnulcsia Japanissar—
En)i:IaniUstia—AmerlkastuWN«iivostoIUtossa ja muissa maissa ym­päri,
maapallon. PatekitoHu.43 niaassa.,
Jokainen, Joka kerran on käyttänyt mafnieettl terveysrencasta on
täj-sin vakuuttunut sen tervehdyttfivastä vaikutuksesta.
Prof. Nakaravran tutklmukMft Tofci<kta-iriiopistossa osoittavat, että
vefen ktittlcssa magneettikentän läpi se ionisoitui Ja syntyi heikko
eleetromotorineii voim». .
Hoidettaessa korkeaa verenpainetta, eri reumasairauksia, nnettor
muutta, pitkäaikaista päänsärkyä, peräti 60% koehenkilöistä to­dettiin
parantava vaikutus Jo 2 viikon kuluessa.
THatKaa Jo fänääiS, t^yllKkälsU muolömu, tieCeelllsesU tutkittit
kullan värinen magneetti rengaa. : Se maksaa vain $10.95 kpl.
Oitorlon asukkaat lisätkää 5% myyntlvero.
PUHELIN 751-2938
Leikatkaa irti ja lähettÄkää osoitteella:.
BAND SALES
Box 3, Soarbor^ugh, OUta^o '
Shekki tai moksuosoditus seuraa itdlmista
Titoan . . . . . . . . . . . . kpl., magneetti terveys awigasta
naiselle/miehelle , •
plcAl/kesklkoko/suuri
Ntml
Osoite ,,.........