Vapaus, March 16, 1957

              S i v u ^ p. Saturday, March 16,1957
T i » VAPAUS
Oisan :of ffiinisb Canadlans. Es-tabllabed
NOK. « , J917. Aotliörized
xw'sefond d a » mail ^by the Post
Of{k« Department; Ottawa. Pub-lUhed
tbxice ipeekly: Tuesdays.
Tbondays and Satordays l^.Vapaus
Pttblishfng CompanyXtd.. at 100^102
SIm St.W^ Sudbuiy. Ont, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4204:
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E.Suksi. Editor W; Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury. Ontario,
Advertising rates upon application.
rranslation free of ciiarge.'
TILAUSHINNAT;
:;anadassa: 1 vk. IJOO 6 kk. 3.73
3 kk. Z25
Yhdysvalloissa: I vk. S X » 6 kk. 4.30
»uomessa: 1 vk. 8.50 6 kk, 4.75
«a5
fis.'.',.: {»i *-teT5irK?t'
Äiilii
i i
S i l i i p i
| f « i l •
ä
mm
' i 9 i7 — Juhlavuosi — 4€. vuosikerta — 1957
1^§Jm XXI edustajakokous
saapuneiden tietojen mtUcaan pidetään tulevan
syj^kuun lopulla danadan suomalaisten vanhimnian ja vaiku'
tusvaltai^imman .kulttuurijärjestön, Canadan Suomalaisen
Järjestöni kahdesk3rmmen3s ensimmäinen edustajakokous
Torontossa.
^ asiasta ei olekaan vielä tehty virallista päätöstä,
niin miltei itsestään selvänä asiana voidaan pitää^ että samas­sa
3/^eydes3ä pidetään myös Vapaus Kustannusyhtiön vuosi-koloNBs^
Siten> menetellen voidaan "lyödä kaksi kärpästä
yhdellä kertaa" mikä on kokousmenojen säästämisen kannalta
hyvin tärkeä seikka niin Auressa maassa kuin Canadässa,
edestakainen matka maan äärestä toiseen tulee melko
Toisaalta on kuitenkin äärettömän tärkeätä^ että
kokouksiin saadaan henkilökohtaiset edustajat matko^
jen.«täisyydestä huolimatta, sillä ensi syyskuussa pidettävissä
kokouksissamme tulee ilmeisesti vratkaistavaki erittäin tär­yltä
asioita.
Tavallisesti on ollut tapana,-että Vapauden palstat on
^vattti "virallisesti" edustaja- ja yhtiökokousasiain keskus­telua
varten noin kolmisen kuukautta aikaisemmin. Meistä
tuntuu nyt kuitenkin siltä, että k:eskustelu CSJ:n edustaja­kokoukselle
ja Vapauden yhtiökokoukselle esitettävistä asi­oista
pitäisi aloittaa nyt heti.
' Me e vielä mitä asioita mai­nittujen
kokousten käsiteltäväksi tulee. Mutta kahdesta asi­asta
piemme kuitenkin tietoisia: Nyt tulevat kokoukset pide­tään
sellaisessa tilanteessa, että perusteellinen keskustelu
tkciko menneestä toiminnasta ja tulevaisuuden suunnasta on
f taiiJeellihen; mutta tällaista laajaa ja perusteellista keskus­telua
ei voida kumien kesäkuukausien-^ aikana käydä, «Hei
asiaan tartuta juuri nyt, talvitoiminnan vilkkaimmillaan ol-l^
sa; Tämän penisteellatoin^ CSJ:n tkp:n toivo­mukseen,
että : näiden kokousten käsiteltäväksi tuleyista tai
aiotuista asioista aloitettaisiin yleinen ja avoin keskustelu
nyt heti. Paikallisissa kokouksissa esiintuotavista seikoista
olisi hyvä mainita paikkakuntakirjoitiiksissa, että toiset osas-to^^
seurati kerhot ja muut ryhmät voivat puolestaan harkita
niitä. Yksityiset henkilöt voivat ilmaista vapaasti mielipi­teensä
lehtemme palstoilla, joskin on toivottavaa, että nämä
: mielipideilmaisut tehtäisiin mahdollisimman lyhyesti, ^ l i si­ten,
että kenenkään kirjoituksia ei tarvitse jättää pois tilan
puutteen: takia ja että lehdestä ei silti muodostu liian yksir
puolista järjestön ja lehtiliikkeen "sisäisten" asiain käsitte-i
Me luonnollisesti käsitämme, että joistakin asioista on
ki):^joitettava melko laajastikin. Siksi emme halua esittää
kirjoitusten mitalle minkäänlaista rajaa. Mutta kuten sanot­tu^
toivomus on, että näistä kokousasioista kirjoitettaessa
pyrittäisiin esittämään kysymykset mahdollisimman tiiviste­tyssä
muodo^a. Sitäpaitsi ei ketään rajoiteta "yhteen*' tai
''^ahteen" fnielipideilmaisuun. On parempi, että puhutaan
erI*^ioista eri kerroilla, vaikka pitäisi lähettää useampiakin
kirjoituksiav sillä tällaiset lyhyeen muotoon laadittavat kir­joitukset
tulevat paremmin huomatuiksikin.
\f;Vapauden sisällöstä ja myös talousasioista puheenollen
toimitus toivoo, että tämän yhtiökokouksen edellä käytäisiin
maHdollisimman yksityiskohtainen keskustelu siitä, mitä
m)aihdollisia virheitä on tehty ja mitä voittoja on asatu, mikä
on lehdessämme hyvää ja elinvoimaista; mikä huonoa ja pois
karsittavaa; miten yoisi Vapaus paVemmin palvella lukijoi­taan
ja Canadan suomalaisia yleensä ja mitä mahdollisia
uudistuksia ja parannuksia tämä vaatii.
* Mitä laajemmin nyi keskustellaan Vapauden asioista
yleensä ja toimituspolitiikasta erikoisesti, sitä paremmin val-n$
stuneina menevät edustajat yhtiökokoukseen ensi syys­kuussa.
Vapauden kaikilla tilaajilla, kannattajilla ja ystä­villä
on tilaisuus ilmaista mielipiteensä ja ilmaista sen niin,
että se tuntuu. Toimitus toivoo myös, että tätä tilaisuutta
käytettäisiin hyväksi laajassa mitassa: Sanottakoon avoimesti
ja V peittelemättä katkerinkin totuus; ilmaistakoon se, mistä
pidetääntja mistä ei pidetä, sekä se, mitä lehdeltämme tule­vassa
toiminnassa odotetaan.
Se maantiesuola
IS; imi
M:
Viimeaikoina on varsinkin Ontarion lehdistössä väitelty
paljon siitä, pitäisikö Canadan maanteillä käyttää suolaa, ku­t
e n nyt menetellään, vai pitäisikö siitä luopua.
•*i "Jalkamiehet"^^^o^ valittaneet, että tämä maantiesuola
pitää päällyskengät ja -vaatteet. Toisaalta ovat autoilijat
kiroilleet eritoten Pohjois-Ontariossa. että tämä maantiesuola
syö ja kuluttaa kalliiden autojen korit ja likakaaret aiyari
iiskomattoman nopeasti; •
w Mutta aina kun tämä protestitulva - tulee niin voimak­kaaksi,
että viranomaisten täytyy ryhtyä sitä "selittäinään"
on "yhteiltä kansalta" kysytty: "Kumpaa haluatte, 'kolareissa
enemmän lyttyyn painuvia likasuojia, vai suolaa teille ja
kaduille liukkaan jään sulattamiseksi?" Ja tähän kysymyk­seen
on aina vastattu: "Muuta keinoa ei ole kuin panna suolaa
teille ja ruostuttaa kalliitten autojen korit muutamassa \liO-d
e s s a ! "
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Ja tosi­asia
tuntuu olevan, että vastuunalaisissa hallituspiireissä pi­detään
amerikkalaisia menetelmiä ainoina autuaaksi teke­vinä
menetelminä. YHdysvalloissa, missä on pitempi kesä ja
lyhempi talvi sekä vähemmän lunta ja jäätikkökelejä, saattaa
'^^'viif r suolan käyttö muodostua halvemmaksi ja käytännölliseksikin
*''t[ .^«[t|/kfeinoksi maanteiden ja katujen sulattamiseksi. Mutta lumi-
^r:|it;< 1- slsss^ Canadässa vallitsee vallan toisenlainen tilanne. J a jos
" f"^^ ^i^aksumme sellaisen käsityskannan, ettei maanteiden ja ka-i^^
Sfi^jen sulattamiseen; V muuta kui^ siiolaa,
^SKEiknMnj-silloin me nostamme kansakuntana kätemme^ ylös ja
- s^sa^ mahdotonta. " '
Jokatapauksessa tässä on pulma, jonka ratkaisemiseksi
{iltaisi ryhtyä toimenpiteisiin. J a suoraan sanoen^ m e e
tmiso canadalai^^ niin avuttomiksi,
^KMMiBittiiiii^iiifctii
t il:,. (
Mitäinuutsanovat"Tfllftiiitftlimftn järjcstelmänime raadin edessä..."
K B A P U L ^ S^LVITES^ai j Olemmeko kulussa kohti toista sei- i h i n , olisivat - n e
Pettymys Ottawan olijelinaan un- tiaista taloudellista romahdusäcantta ; enemmän.
kariUi«te»^^^ tapahtui lokalcaussa v. 1929? i rJZmä ei ollut tiGcomaOta tuotua
suhteen voi osoittaa,'että Hanifou-! " * ' ' *"—
kohonneet paljon > s a . : osakepönsssä. hiäd Dow Jones-keskitaso
alle 460 pisteen maagillisen
tyä niillä bet&ellä hyvänsä. Vanaz.
päivänmääxä jää kuitenkin vain, ar-
Iin saaren asukkaat olivat lopulta­kin
oikeassa. Blaiiiitun saaren val­tuusmiehet
kieltäytyivät juolcsemas-
(a hysterian vallassa ' vastaanotta­maan
unkarilaisia ja lupaamasta
heille tyota Ja hoivaa. Näitä val­tuusmiehiä
arvosteltiin siitä.
Nyt hysterian laskiessa meidän
sietää tutkia eräitä tosiasioita. The
Ontario Federation of Agriculture
(Ontarion maatalausliitto) hyppäsi
molemmin jaloin Unlcarin pakolais-kuvaan.
Se näki mahdoilisuuden
Kukaan ei voi luonnollisestikaan ' i.".naatlota. Me icehitimme tämän ko-ennustaa
sellaista ^ o t t o m a n tar-! Ilmaisesti Ja ulkcmairet vaikutteet
kasti. Mutta äskettäin oU käsillä ovat vähentäneet sitä."
kylillesi todisteita miiistu:.t3x<cte^^ Maataloudessa; kuten teollisuudes-canadalaisille
että heiIlä_OD ! «ys: syy «akin. canadnlaLsia o n vastassa ongd-oUa'valppaita.
jjna. V a i k ^ vehnän vienti kuluvan
Bruce flutchinson.'tu«tUtiiaa.T 5 satovuoden ensimmäisen.viiden kuu-asiaa
tarkoin Ja kirjoittaessaan Mac- I kauden aikana lisääntyikin 34%:l!a.
leans-aikakausjulkaisussa päätyy seu- kauppaministeri Howen antamien tie­tojen
mukaan, Canadan vientiä var­ten
tarjolla olevan vehnän ylijäämä
ön siitä huolimatta 4% suurempi kuin
samaan aikaan edellisHiä vuonna.
Meillä on tällä.hetSeim^^^^ 79t5Cl0ikX>
hushelia odottai^^ ulkomaille yieii-'
tiär';^-^''\'V'^\v;:--:^; :7:..V-^:;;.
Mutta Toronto Star-Iehti ilnioitti.
helmikuun 27 päivänä: "YMysvaltain
"Ärkettäin keksitty ja oletettavasti. ^ ^ a t a loustuotteiden lahjoittamis-raaviin
hämmästyttävim Johtopäär.
taksiin: -
"Paiiiaimpienkin olosiihteidcn val­litessa
ei kukaan voi estää vaarallista
sen kanssa.
hintojen nousua muutamien 6siu%a-auttaa
Unkarin pakolaisia Jasamal-|^„ kuukausien aikana yhdessä po^'
la maataloustyotilannetta (^ä^^^^^^ litukassa' tapahtuvan ydinräjähiyk-
Unkarilaiset eivät ilmeisestikään
olleet niin huonossa asemassa kuin
propagandassa uskoteltiin. Ontarion
farmarit vastasivat ylevästi avustus­vetoomuksiin.
He tarjosivat unka­rilaisille
talveksi asunnon farmilla
ja keväällä mahdollisuuden etsiä
kaupiuikityötä, jos niin haluavat.
Mikä epäonnistuma! Hyvin pieni
prosentti "pakolaisista" oli kiinty
nyt tähän avustusehdotukseen. Jos
tilanne oli niin, paha, milcsi se ku
vattiin, Canadan farmareille annet-tanee
anteeksi jos he eivät ymmär­rä
sitä, miksi epätoivoisessa asemas­sa
oleva perheen pää kieltäytyy
vastaanottamasta, tarjousta - jonka
perusteella hän voisi perheineen a-sua
Canadan farmien läroraSssä ja
turvassa. ' . < • -
.Mitä enemmän kootaan yhteen
6nkarin.{ kuvan paloja, sitä ilmei­semmäksi
tulee, että poliittismieli-nen
Ottawa kärsi hysteriasta Un­karin
kapinan aikana. Maailma ei
voi olla huomaamatta, että tuhannet
pakolaiset ovat palanneet kotimaa­hansa.
Ja että sadat "sorretut" ovat
kieltäytyneet vastaanottamasta työ­tä
muissa maissa. — Sudbury Daily
Star. '
'luotettava' taloudellinen järjestel­mämme
on nyt raadin edessä elämäs-^
tään Ja kuolemastaan Ja voisi hel­posti
päättyä, kansalliseen kaaosti-;
laan."
Useimmat taloustieteUijät ovat sitä
mieltä, että meitä on vastassa " h i i p i ­vä
inflaatio" v. 1957 j a nykyisen nou­sukauden
"tasaantuminen" vuoden
loppuun mezmessä.
"HIIPIVÄ INFLAATIO*? '
Maaliskuun 2 päivänä Financial
Post-lehden Michael Baricway antoi
vähän ajatusta siltä mitä tämä "hiir
pivä inflaatio" maksaa canadalaisille;
Hän -raportteerasi, että viime vuoti­nen'
keskimääräinen 6% palkankoro­tus
tehdastyöläisille todellisuudessa ei
lisännyt heidän Ostokykyään yli
3 ^ :11a. Hän teki myös. seuraavat
huomiot: - .
^VViime vuonna canadaiaiset laski­vat
biflaation viemäriin, $1.250 mil­joonaa.
Tuo summa, noin 4% $30
miljardin suuruisista kansallisista t u ­teista,
hävisi yksinkertaisesti vain
hintojen korottiksiin. Se ei suonut
minkäänlaista .fyyslUistä Hyvitystä 11-
sääntjmeiden tavarain tai huollon
muodossa.
^'Tammikuun I päivänä 1956 100
selitin arvoiseksi las&ettu dollari o l i
vain 98 sentin arvoinen tammikuun 1
pnä 1957. Tähän mennessä sillä on
vieläkin vähemmän arvoa . . .
"Ellei maahan olisi virrannut ulkor
maista, pääomaa, jonka johdo:ta Ca-.
nadan dollari: nousi 4%:lla, hinnat
olisivat mahdollisesti nousseet toisella
Simcoeti alueen farmarit
tat>paneeit 18 sutta
Barrie. ~ Simcoen kauniin far­marit,
jotka kärsivät viime vuonna
yli $5,600 tappion susien tappa­mien
lampaiden menetyksinä, ovat
kuluvana talvena tappaneet 18 sut
ta. Kustakin tapetuäta sudesta he
ovat saaneet Kunnan ja valtion mak­samana
tapporahana 2S dollaria. -
Seitsemin'' sutta ilmoitetaan la- samansuuruisella .summalla. Ellei sulaan, että tänä vuonna ei mahdol-petun
Medonlen ja 11 -Noltawasa-!maaihan olisi kyetty tuomaan ennä- lisesti tapahdu romahdusta:
gen aitieilla. • ' tysraälsesti tuotteita vlsseihin hintol- ! "Pinanssipiirien mielialan puntaris-suunsuunnitelma
vaikeutti kilpaUevia
vientimaita yhtä vakavasti tänä-vuonna
kuin viime vuonnakin. Y h ­dysvaltain
vehnäylijäämän viennin
uskotaan jatkuvan yhtä nopeassa
tahdissa, sillä 400 miljoonaa bushelia
vehnää on tarkoitettu vientiä varten.'?
Kuluvan satovuoden aikana Yhdys­valtain
vienti kaksinkertaistui, ver­rattuna
Canadan viennin 34% nou­suun.
JONKLN VERBA.N'
OPTIMISTISUUTTA
Canadan pankin viimeksijulkalse-massa
raportissa annetaan varoitus
"kulutusttrvikkeiden kysynnän 11-
sääntjrmisen tasaantimiisesta". Siinä
huomioidaan kuitenkin:
"Vaikka . tulevaisuudentoiveet. vuo­delle
1957 eivät ole vielä aivan sei-
Uusi Seelanti on
mefsäsräjien
paratiBi
Dimedinr litisi SeelantL -— Uud^n.;
Seelannin nietsästäjäi :Tp^^ saada^'
sellaisia saaliite, jotka saavat cana-dalaiset
metsästäjät ifim
Petiroja, joitä Canadässa suojel­laan
kuin silmäterää, pidetään mo--;
nissa Uuden JSeelaiimn rbsafsa^ v^^
^ ^ bingollisena. Ne tuhoavat alikas-työ:';
Srut^i';^tu;ta^ossa '^vat \ nea viisa^ils johdattaa heidän asTeiei- :;S^^:;«L?^Lt*f^"!^ä»^
käyneet . yhä joka pälvälsemmlksi. taan.
rajan. J ( t o ' o U säilynyt rikkomatta Ivailun varaan.
koko vu{»len 1956. i Wall Streetin j a Washingtonin a l -
- Y t o ^ i ^ a t a i n valUovaraih sihteeri j kemisUt Cltullantekijäf^ haluaisivat
Hunphrey Ja Yhdysvaltain entinen • antaa potilaalle lääkkeitä pitääkseen
presidehtU Herbert Hoover varoittivat 1 S3n hengissä. Jotkut heistä tunnus-
"hluksiä kähertävästä" pulakatidesta ] tavat; että he eivät tiedä mitä tulisi
Ja osakepörssikirjeenvaihtajat ovat odottoa. mitä tulisi tehdä. Toiset k i -
päästäneet
ääniä.
"Työstä eroittamlset
ilmoille hapansointuisia
ja
nastelevat oilceasta toiminnan. suUnr
i nasta. Xioppuanalyysissä, voittojen
osa-aika j kahnUnen semminkin kuin taloudelli-
Korkeammat elinkustannukset ja ve­rot
tekevät mitättömiksi viimevuoti­set
palkankorotukset Työttömyys ja
lUkevanrikot lisääntyvät ja farmarit
ovat syvemmällä liejixssa kuin kos­kaan
aikaisemmin."
"HÄVITYKSEN SIEMENflT^
National City pankki kertoo.meille
miltei yhtä kaunopuheisesti : kuin
K a r l Marx, että "buumi-kausissa on
tavallisesti, oman tuhonsa siemen."
Mahdollisesti asia on esitetty näin
koristelematta srksi, että jaksottainen
rakenne ilmenee erinomaisella sel­vyydellä.
Teollisuuden hirmuisen nopean laa­jentumisen
rinnalla j a teollisuuden
tuotantokyvyn lisääntyessä entistä
enemmän vastassamme on kulutus-,
tavaratuotannon j a vähittäiskaupan
lamautuminen. Tavaravarastot kasva­vat.
Yhä enemmän käytetään luoc-toa
menetetyn ostokyvyn asemesta.
Niin, maa ön kulkemasja kohti k r i i ­siä.
Mutta ei välttämättömästi tänä
vuonna. Meidän on yhdyttävä myös
seuraavaan National City pankin
harkintaan: "Vaikka nousukausi voi
västi nähtävissä, enteet ovat hyviä. { « » ^ saavuttamassa korkean vaiheen.
Ellei esiinny suurempia vaikeuttavia jei ole olemassa paljoakaan merkkejä
vaikutteita hiuualla, Canada voi odot- ' käännekohdasta."
taa jatkuvaa edistystä ja saavutta­vansa
varmoja voittoja seuraavan 12
kuukauden aikana."
Se mikä tapahtuu Yhdysvalloissa
on luonnollisestikin elintärkeä*^ä c a ­nadalaisille,
sillä nämä kaksi taloutta
on niin läheisesti sidottu toisiinsa —
"toisiaan täydentävästi", kuten pää­ministeri
St. Laurent siltä puhuu.
"HIUKSIA KÄIIERTÄVÄ"
PULAKAUSI?
Tutklaksemme mitä tapahtuu Y h ­dysvalloissa
lainaamme Labor R e ­search
Associationin (New York) v i i ­meisestä
yhteenvedosta, jossa otak-
Yksityisliirje Neuvostö^Karjalasta
Veljeslehtemme Työmies-Eteen-,
päin julkaisi viime viikolla seuiiaa-van
yksityiskirjeen, mikä on tullut
eräälle yhdysvaltalaiselle,;Karjalan
Autonomisen Sosialistisen Tadaval:
lan metsätyömaalta Kutizmalta:
Monien pitlden vuosien kuluttua
allekirjoittaneelle tuli kirje' eräältä
entiseltä tuttavaltani NeuvostoKar-
Jalassa. Kirjeen kirjoittaja on Jo­han
Johansson. Hän meni Karja­laan
Detroitista. Mich 30-luvulla,
Koska hänen kirjeessään on pal­jon
asioita, jotka ehkä ovat mielen­kiintoisia
muillekin, niin lähetän
sen lehdessä julkaistavaksi. Kirje
on kirjoitettu viime vuoden lopussa.
—W.
* * *
"Meillä kävi eilen Esteri ja hän
antoi lukea sinulta saamansa kir­jeen,
josta ilokseni näin, että olet
vielä elossa.
En tahdo oikein tietää, mistä tä­män
kirjeen aloittaisin ja mihin lo­pettaisin,
sillä aikaa on kulunut niin
paljon, yli kaksikymmentä vuotta
siitä, kun sieltä lähdin Tällä aikaa
on tapahtunut niin paljon sekä
täällä että muuivllakin. No. jos ker­toisin
ensi vähän itsestäni, Olem­me
Maijan kanssa; pysyneet tervei­nä,
vaikka kummankin ikä on 'jo
.74 vuotta. Käyn joka päivä vielä
•työssä^,. OTenriHetäStydma^^
kaanisen puolen mestarina (Fore-manni,
kuten siellä sanotaan). Olen
ollut tässä yli kymmenen vuotta ja
jatkuvasti metsätyöalalla kaksikym­mentä
vuotta. Olin ensin toisella
metsätyömaalla, joka on tässä lähel­lä.
Mutta sitten tuli sota ja työläi­set
siirrettiin sota-alueelta kauem­maksi
rintaman taa. Se oli tietysti
raskasta aikaa, mutta me; voitimme
vaikka se vaati tietystikin uhreja­kin.
Monet työläiset omasta tahdos­taan,
muitten mukana minäkin, te­kivät
työtä toisinaan jopa 16 ja 18
tuntiakin vuorokaudessa, vaikka lu­paa
el ollut teettää työtä Vii yksi­toista
tuntia päivässä; Puolue ja
hallitus suojeli ihmisten terveyttä
kovanakin aikana.
Niin, tämä aika on jäänyt histori­aan
ja toivon, ettei sitä enää mil­loinkaan
tulisi. Kuitenkin olem­me
parantaneet sodan raskaat haa­vat
.ja rakentaneet paljon uutta.
Petroskoikin on rakennettu sodan
jälkeen niin, että sitä on vaikea tun­tea,
suuria kivitaloja, aSv^lttikadut
suuria kauppoja vihertävät" ja Icuk-kivat
katujen reunat ja kaupat tava­raa
täynnä. Oh millä elää. Olem­me
tulleet varakkaiksi sanait todel­lisessa
merkityksessä.
etteivät he voi keksiä suolan
tilalle jotakin muuta ainetta, jo­ka
sulattaa jäätikön syövyttä­mättä
ja ruostuttamatta auto­koreja!
Sodan jälkeen metsätyömaat on
mekanisoitu pieniä poikkeuksia lu­kuunottamatta.
Sähkö ja moottorit
tekevät työtä metsässä ympäri vuo­rokauden,
kahdella vuorolla. Yöllä
työmaat valaistaan säliköllä, sillä on
olemassa siirrettävät sähköasemat
hakkuupaikoilla.
Työpaikat ovat hyvät. E i ole mi­kään
ihme, että urakkapalkka met-sämiehelle
nousee aina 2,000 rup­laan
kuussa ja enemmänkin. Mes­tarien
toimitsijoitten ja. vieläpä
päälliköidenkin palkat ei nouse
näin korkealle. Minun palkkani on
700 ruplaa kuussa ja siihen lisäksi
saan eläkettä 480 ruplaa. Me voim­me
hyvin syödä ja pukea hyvin,
syödä voita ja juoda kahvia (oikeaa
kahvia). Sitä on saatavissa riittä­miin
asti.
Minä menetin työmaatapaturmas-sa
pahasti näköäni, mutta voin silti
tehdä työtä silmälasien avulla. En­nen
metsätyöhön alkamista olin
koulualla, rakennusteknikumissa
rakennu''sopettajana. Tässä on vä­hän
omaa elämääni, joka ei ole
poikkeus tavallisuudesta.
Minun työmaaltani on Petroskoi­hin
50 kilometriä, ja Esterin asuin-paikalt<
f on Petroskoihin 23 kilo­metriä,
hyvän asyalttitien varrella.-
Autgbussit kulkevat tätä tietä joka
päivä"Petröskoin ja Kutizman väliä.
Myöskin rautatieasema on tässä lä­hellä.
Kyllä olemme Maijun kanssa si­nua,
Matti, usein muistelleet, ja oli
oikein mieluinen yllätys, kun saim­me
lukea kirjeesi Esterille ja siitä
saimme tietää, että olet kanafarma­rina.
Me kasvatamme myöskin vä­hän
perunoita, vihanneksia ja man­sikoita.
Maitoa: munia^ lihaa ja voi­ta
voimme ostaa. Vihanneksia ja per
nmoita paninune syksyllä kellariin
1,000 kg.
Meillä on hyvä asunto ja kamari;
vuolcra on pieni, ainoastaan 13 rup­laa
kuukaudesta. A-suntomme on
korkealla paikalla pienen joen ran­nalla.
Meillä on hyvä, iso radio.
Väliin, kylläkin harvoin, kuuntelen
asioita sieltä ja Englannista. Mutta
sieltä tulevat radiolähetykset ovat
likaista p. . .aa. Meidän radiolähe-ty^
issä ei lähetetä roskaa, kuten
ei sitä lähetetä kansandemokraat-^
tisista maistakaan. Suomen radio
on muuttanut lähetyksensä niin. et­tä
sitä voi kuunnella. Sieltä ei par­jata
eikä valehdella, kuten edellä-mainitsemani
tekevät.
Sinunkin vanhoja tuttaviasi tääl­lä
on vielä elossa. .Luoman vaimo
ja poika asuvat Petroskoissa. Lau­rista
ei; tiedä. Oskari Nieminen ja
vaimonsa, Senja, ovat myös täällä.
He ovat Monessenista. 'Heiltä pal­jon
terveisiä.
Oskari saa vanhuuden eläkkeen;
mutta käy silti vielä työssä. Hän o#
jo 71 vuoden ikäinen ja vähän sai­raalloinen.
Sulo Kokosta en tällä
kertaa tiedä, hän meni Moskovaan.
Ja siellä on myöskin Pekka Juvonen
ja toisia. Maiju Koivisto on Pet­roskoissa.
Hän on englanninkielen
opettajana opettajain teknikumissa.
Myöskin paljon sinun vanhoja
tuttaviasi : on. kuollut. Korholiini.
Kalle Tuominen, Korpilahti, Santdu-sin,
Kalle Järvinen.. Ida Saari, Ii­sakki
Välimaa ja vanha Koski. Mon­ta
muuta toveria, Hollannin veli,
Järvis Kusti ja Aleksi, Kuusniemi,
Hannes ja Naimi Utteri ovqt myös
kuolleet. .•
Muistatko Laitis-Jussia, Detroi­tista.
Hän käy joka kesä lomaansa
viettämässä täällä meillä. Häneltä
myöskin terveiset.
Olisi paljon kirjoittamista^ maail­manpolitiikasta,
mutta tiedän, että
olet tietoinen ja selvillä siitä, Olin
lomalla kaksi ja puoli kuuta. Nyt
on edessä tilien kirjoitus, inventaa­rio-
ym. Tämä kirje on vähän hitara
ja sekasotku* mutta toivon, että an­nat
sen anteeksi. Sano kaikille pal­jon
terveisiä, jotka meidät muista­vat.
Johan ja Mari Johansson".
Mitä merkkejä meidän olisi etsit­tävä?
Tämä on tärkein kysymys.
Joulukuussa toimitetussa McGra^
H i l l in katsauksessa todettiin suur^
yhtiöiden suunnittelevan käyttää teh­taiden
rakentamiseen Ja koneiston
ostoon 11% enemmän v. 1957 kuin
v. 1936.
Tekevätkö yhtiöt näin? Viime vuo­den
loppupuolella uusien. koneiden'
tilaukset olivat vielä ennätystasoUa.
Mutta ensimmäiset enteet vaikeuk­sista
Ilmenivät marraskuussa. Täyttä­mättömien,
tilausten määrä laski oslt-tal33sti.
Jos tämä osoittautuu suun­naksi
voitte varustautiua vaaran va­ralta
6.-12 kuukauden kuluttua.
Nyt vielä tuntuu hyvin mahdolli­selta,
että McGraw Hillin ennustuk­set
pitävät paikkansa. Jos niin t a ­pahtuu,
el voi olla mitään huomat­tavampaa
- käännöltä laskusuuntaan
'ennenkuin lähempänä vuoden loppua.
Valat "yhdysvalloissa kasvoivat huo-maavastl,
noin $40 miljardilla v.-1956
Yhtiöiden Irtonaiset varat vähenivät,
samoin kuin pankkienkin.
Miitta pankkiireilla on vielä jonkun
matkaa kuljettava jos he älkovät r a ­kentaa
velkakauppaJärjestelmän sii­hen
huippuun, jossa se oli v. 1929. He
kyllä pelkäävät sitä väistämätöntä ro­mahdusta;
Joka seuraisi sitä. mutta
siitä huolimatta halu saada yhä e-nemmän
voittoja on Johtanut "JThdys-valtaln
pankkiirien Uiton kehoitta-maan
pankkireservr vaatimusten las-,
kemiseen.
Samanaikaisesti voitot kohosivat
huimaavasti v. 1956 ($46 mlUardiln)
ja näyttää sUtä kuin ne saavuttaisi­vat
ennätystason v. 1957 ensimmäi­sellä
neljänneksellä. Joka voi kllhoit-taa
WaU. Streetla yhä uusiin yrityk­siin.
Yhteenvetona: O n olemassa varoi­tusmerkkejä
Euroopan lähitulevaisuu­den
tilanteesta ja teollisuusraken­nuksen
laskemisesta, mutta ei riittä­vissä
määrin, Jotta voitaisiin ennustaa
kriisiä.
Välittömät varoitukset kriisistä ovat
tavallisesti näkymättömiä kunnes
prosessi on Jo tapahtumassa. Me tie­dämme,
että taloudellinen nousukausi
on JO vanha, salraalolnen ja voi päät-^
myönnefyf lainat
annetaan anteelcsi
Tinunins.— Ne lainat, joita Uni­ted
Steelworkers of America antoi
kaivostyöläisille vuonna 1953~ Por-cupinen
kaivostyöläisten lakon aika
na, annetaan anteeksi, sanoi täällä
tiistaina union kansainvälinen jär­jestäjä
Leo Behie.
Mr. Behie sanoi, että 292 kaivos­työläiselle
palautetaan pian- kulle­kin
$700, jonka he olivat maksaneet
velkansa maksuksi.
Union tilintarkastaja Jack Shee-nan
sanoi, että unio antoi lakon ai­kana
$1,000,000 lakkolaisten avusta­miseksi.
Mr.'Sheenan myöskin sa-noU
että samalla tavalla tullaan te
kemään niiden lainojen kanssa, joi­ta
Norandan kaivostyöläiset saivat
vuoden 1953 lakon aikana.
den. metsästämiseksi ei tarvita lu­pia.
Eräissä osissa maata maksetaan
peurojen ampumisesta tapporaha^ >'
Otagön metsästyslautakunta ilmoit­taa,
että kaksi metsästäjää ampui-1
vat' kumpainenkin yli 1,000 peuraa
30 päivän aikana. Nämä miehet oli­vat
anmiattimetsästäjiä. He ottavat
vain peuhalta hännän todistaakseen
kuinka monta he ovat ampuneet nii­tä.
Eräillä alueilla villit vuohet ovat
maan vaivana ja hallitus maksaa
niistä tapporahaa sekä antaa metsäs­täjille
ammukset.
Koira osalkeikeinottelijana
Santa Monica, C a l i f .— Korkeim­man
oikeuden tuomari päätti tiistai­na
luovuttaa mrs. June Modgllnille
ranskalaisrotuisen koiran "Bran­dyn"
ja sille kuuluvat $1,500 arvoi­set
osakkeet.
"Olen kuullut monien ihmisten'
ostavan koiria markkinoilta, mutta
tämä on ensimmäinen kerta ktin
kuulen, että koira keinottelee osa­kemarkkinoilla",
sanoi tuomari pää'
töksen annettuaan.
OLUTPAROONI TAYLOR MMRÄILEE
QUEENS PARKISSA - MacDONALP
Toronto. — Viime viikolla CCF: n
Ontarion maakimnaUlnen Johtaja
Donald MacDonald syjrttl Ontarion
lainlaatijakunnassa, että olutpanlmo-paroonl
E. P. Taylor ja Ontarion vä­kijuomia
vahnlstavat piirit'sanelevat
ehtoja torypuolueelle.
Hän sanoi, että Ontarion väkijuo-malautakunta
on. hyvin yksinkertai­sesti
hyväksynyt Jokaisen viinan hin­nan
korotuksen sitten v. 1948 ja että
määräävässä asemassa on ollut Tay­lor,
joka cmistaa sarjan olutpanimol­ta
kautta maakunnan.
Olutpanimoiden vähittäismyynti-kaupat
asettavat oluen hinnat j a ne
ovat välft "sätkyäljlä E. P. Taylorin
:käsissä";'sa'nor hän. Niiden tulisi olla
yhteiskunnallisesti oihlstettuja.
Hän vaati oluen hinnan laäcemlsta
siten, että "otettaisiin enemmän v l l -
natehtailljaln ja olutpanimoiden voi­toista."
' C C F : n johtaja yhdisti tämän hinta-keinottelun:
poliittiseen suosQdcilai-suuteen.
^
"Kuinkahan paljon toryhallitus saa
olutpanimoilta orjamalsesta suostu­muksestaan
vllnalntresslen vaatinti<k-slln",
sanoi hän.
Äskettäisessä Manitoban lainlantl-
Jakunnan valiokunnassa kuultiin
erään olutpanimon virkailijan sano­van,
että kaikki poliittiset puolueet
paitsi CCF saavat lahjoituksia vilna-tehtaiUJoUta.
Viitaten E. P. Taylorin, lausuntoon
minkä hän antoi sen jälkeen kun Il­moitettiin
olutverojen korottamisesta,
että verokorotus slhretään kulutta­jien
kannettavalcsi, MacDonald sa­noi:
"Viinaintressejä on käsitelty liian
hellävaroin liian kauan. He. eikä
hallitus, .ovat tilanteen herroja. E.
P. Taylor on se mies, joka määritte­lee
Ja hallitus kieltäytyy käyttä­mästä
väkljuomaläutakunnaflle an­nettujen
hintojen määrittelemisoi-keuksia
vähentääkseen suunnatto­mia
voittoja."
of'-
Pääministeri Frost kielsi, että tory*' •
puolue olisi saanut railoja viina- täi
olutintresseiltä. Tämän johdosta mr.
MacDonald vastasi: "Sallikaa pääml- '
nisterin julkaista torypuolueen tulo-"
lähteet, niin kaikki me epäUevlllä
mielillä varustetut lakkaamme ole-'
masta epäileviä." '
Saaasiain
on lilan vähän
Canadässa
Oltawa.'—"^ulkulaitosminisjöi «
sanoi alahuoneessa viime viikon lo- s
pulla, ettäuUsiä sääasemia'ei voida ;
nykyään järjestää johtuen sääasiain J
tuntijoiden puutteesta. Hän vastani * J
CCF:n jäsenen Mervyn Johnsonin
tekemään kysymykseen aikooko
hallitus pystyttää sääaseman Regi­naan.
Hän oli sitä mieltä, että täl­lainen
säätietoasema olisi tälle' alu­eelle
erittäin tärkeä tarkemman sää-tiedoituksen
saahiiseksi.'
JA
TÄTÄ
EI OLLUT NIIN T¥HMX
Armeijan lääkäri halusi olla var­ma,
että uusi tulokas oli varmasti
mieleltään täysin terve. Niinpä hän
uteliaana kyseli:
— Mitä te teette iltasin?
— Istuskelen enimmäkseen.
— Niinkö? Ettekö koskaan pidä
seuraa neitosille?
— Ei.
—r Ettekö sitten haluaisi?
— Niin, kyllä kai.
-—Miksi ette sitten tee niin?
— Vaimoni ei sitä sallisi.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kuolletsfa ei saa puhua pahaa
Supisuomalaisen katsantokannan
perusteella me olemme aina hyväksy­neet
sen,: etta kuolleista el pidä pu­hua
pahaa.
J o i l l a k in ihmisUIä oh kyllä sellai­nen
kiunmallinen käsitys, että ihmi­nen,
järjestö, laitos, yhteiskunta ja
n i in edelleen on joko kokonas.i "hy­vä"
tai Kokonaan " p a h a ".
Jos esimeilcilcsl "hyvänä" pidetyssä
ihmisessä havaitaan myös "huonojav
puolla, n i in sOlom on pyrkimystä joko
salata näitä huonoja puolia ja pitää'
kiinni vain "päivänpaisteisista" .sei­koista
— tai sitten menetellään 7ain
päinvastoin. Tällaisten ''yKiUoikois-ten"
teoriain mukaan on- vain joko
"yö" tai "päivä", '"kesä" t i i "talvl*V
eikä koskaan ilta- tai aamuhämyä.
eikä kevättä ja syksyä?
Mutta tosiasiat ovat äärettömän
Itsepintaisia. Huolimatta lainkaan
siitä kuinka lujia "tuulentupia** mie­liimme
-' rakennamme, varsinainen
elämä pysyy äärettömän monitahoif
sena. Ja "täyddlisyyttä" löytyy vain
aniharvoin, jos mflloinkaan. :
Tämä elämänkoulun totuus, opettaa
meidät jokapäiväisessä elämässä erit­telemään
"akanat jyvistä". Sen perus­teella
tule? ymmärret;^ s^cin, miksi
raateleva susi on '^hyy&T pennuillem.
miksi roistojen keskuudessa vallitsee
omat Vkunniakäsltteet", ja miksi vis­sit
esimerkilliset ihmiset ^ työväen­liikkeessäkin
— voivat tehdä vakavia
virheitä, s i l t i muuttumatta siitä mitä
ne pohjimmaltaan ovat.
Tältä pcfhjalta^tsoen me olemme
valmiina antamaan poliittisesti kuol­l
e e l l e— torypuolueen entiselle Moor
sekselle r - eversti Drewlle täyden tun­nustuksen
siltä, että hänellä oli lopul­takin
rohkeutta tunnustaa/poliittisen
vararilEkonsa. Jouduttuaan moneen
kertaan, valitsijain tuomittavaksi. Ja
havaittuaan, ettei torypuolueella ole
hänen 'Johtonsa alaisuudessa mitään
mahdollisuuksia saada kansanjoukko­jen
tuimustusta.: eversti Drew sairas­tui
j a luopui koko hommasta. •
Se oli mielestämme; ainoa tunnus­tettava
tdEO. jonka eversti Drew toiy-:
puolueen johtajana teki.
.Eversti p r ew esitatyi aikanaan suu­rena
valticmiehenä j a tietäjänä. Toi­sen
maailmansodan edellä hän ylisti
Hitlerin Saksan suurta asevoimaa Ja
"tietäjän" sihnällä katsoen hän "en^
nustl", että H i t l e r in Saksa^Iyö muuta­malla
kovalla iskulla koko Neuvosto­liiton
sirpaleiksL .
Tätä rataa eivät maailman tapah­tumat
kuitenkaan ottaneet kulkeak-seen
j a kun everstimmesisutteli o i ­kein
suomalaiseen tapaan, eikä luo­punut
läpeensä taantumuksellisesta
asenteestaan, hän ajatul lopulta- s i i ­hen,
että joutui kulkemaan pitkin j a
poikin tätä, suiu-ta Canadan maa­tamme
pitäen puheita, joissa hän ve­tosi
suuryhtiöihin, että ne avustaisi­vat
"kannatusllmoltustensa" avulla ja
mullia keinoin niitä "vieraskielisiä
lehtiä", jotka olivat saaneet armon
hänen^sydämessään.
Täm|n" alemmaksi ei "suuri valtio­mies"
voi enää laskea j a nänmubdoin
seurasi johdonmukaisesti se, että
päästyään kuilun pohjaan ja hävait-.
tuaan. että ylösnousu on mahdotonta;
eversti Drew. päätti luopua koko hom­massa.
iNiinpä tämä suuruus lähtee
nyt Euroopan matäcalle. ettei hänen
kuusijalkaineh olemuksensa olisi var­jostamassa
torirpuolueen vaalivalmis­teluja.
(Suuruutensa päivinä hän
pilkkasi COF:n edustajaa fyysilllsestä
'kehnoudesta")
Sanomalehdistä . olemme nähneet
että alahuoneen jäsenyydessä olevat
muutamat töryt olivat yhdeissä tory-senaattorien
kanssa yllättänee- evers­tiämme
siitä ilosta, että hän 'lälitee
ulkomaamatkalle. :
Jostakin syystä ei allekirjoittanutta
oltu kutsuttu tähän yllättäjäistilai-suuteen
Ja niinmuodoin oli meidän-pidettävä
tämä lähtiäis-yllstyspuhe
eversti Drewn yiimeisestä Ja ainoasta
v a l t i o mielsmäisestä toimenpiteestä
(poliittisesta'toimhmasta luopumises­ta)
nälrr sivttltapäik
M u t t a e v e r s t i Drewn eropäätös
osoittaa kuitenkin, ettei ote n i i n Iniö^
noa polltlikkoa. etteikö tiukan tullen
hänestä löydy pikkuruista palaa hy­vääkin.
Niin. Ja torontolalsia Iditlä lukies­samme
"pisti silmäämme" tiistainen
uutinen, missä kerrottiin, että oli
meille canadalaisille hyö^ä "Suezin"
sotaseikkailustakln. '
Emme nyt. tarkoita sitä. että sen ^
johdosta on nostettu lämmi^öljyn
hintaa sekä gasoliinin ja oluen veroa
Ontariossa.-
Olkoon nno Jntnt kankaisen»' hls-~ '
torlana; Mutta: CanadanTvaatfo- .*
rien yhdistys • (Ässoclafeci' Clothins
Manufactarers) • fennasUvai'* tiis- .
täisessä kokooksessaäit, ett» mf<ä)-'
ten pukujen Ja takkien hinnat ko-hoavat
viidestä kymmeneen)': doUa-
— kUtos Suezin sotasdkkailDl-le.
^'Laivaliikenteen koateytyml-nen
Suezina'' .on k v o l e i r ä s ^^
miesten pakojen hintojen kohoami­seen
täällä Canadässa, Js se on
hyvä Jutta vaattariIiikkeiUe;'jot^
sivumennen sanoen saavat siitä' Ue»
man iisätaloj» kohoavien voittojen'
muodossa! ' •
Iässä yhteydessä palaa mlefeen
eräs lontoolainenkin uutinen, m S ^
kerrottiin tällä viikolla, että Suezin
sotaseik^ilim johdosta Usäätttiyi^^^
lännissä -suuresti oliien Ja muidea
väkijuomien < käyttö sejcä ttqiaton
poltto — mistä iloliemen vahn^tajat
ja tupakkatehtaat/Idittävät'tietysti
jumalaansa. "Hyvää" löylgtl 9li5 «Hr
täkin pahennuksesta. Joten ei sovi pu«^
hua p ^ i a a kuolleista. '
•.^Xänsäkomra.- _