Vapaus, May 12, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 12 p. — Tuesday, May J2, 1953
flJW»Tg> ~ Tfldfpendeot lAbor
Vtfgm cf FbmUOx CaaaitUaaa. Bs-tSbliflbed
Hw, e. 1917. Autborized
M>«econd elass mall by t|ie Post
Qrftc0 l>0psulaent/ ottava;
]Ub«tf i b r ^ weeUy: Tuesday«
ISiunday» and Saturdays t^r V i ^ i u
PobUflblog Company ]jt<U At 100'102
Bto St. W.. Sodbuxy* Ont, Canada.
Telephones: BusinetajOUlSf'4*426*
Editorial Office ^•«SSS., »-Manager
E. Sulasi, tmorvsr. saarni. MaUing
address: Box 69, Sudt>ury/ Ontario.
Ädvertising ratea upbntapplicatlon.
Tfranslation f ree of ch^tge^
Canadaasa: 1 vk. 7X10 6 Jdt. 3.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X)Ö 6 kk. 430
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
St* Lawreneeii vesitie
• ^ ; / Kysymys St. Lawrencen syvän vesitien rajkennuttamisesta on
; V ollutttässä maassa vireillä jo viime vuosisadan loppuajoilta saakka,
' / ^ ^ huolimatta tämän tärkeän liikenneväylän räkennUttami-
! ' iiij^b ja avaaminen on yhä edelleenkin harmaassa tulevaisiitidessa.
' ;r^r-7-Viime aikojen uiitistiedot näyttävät kuitenkin asian olevan tällä
; | ' ^^'eikellä'lähempänä tote^^ kuin ehkä milloinkaan ennen. Toi-sa^
tla ovat kuitfnkm valveilla] myöskin ne voimat^ jotka voittojensa
tähden vastustavat tämän haAkkeen toteuttamista. •
Jo niin y^^ 1S95 olivat insinöörit yksimielisiä siitä, että
Suurten järvien ja .\tlantin valtameren välisen syvän vesitien rakenta-njinen
on käytännöllinen ja edullinen. Sitten presidentti WiIsonin
^{^ien on jokainen Yhdysvaltain hallitus puhunut tämän vesitien
"täiii^llisuudesta mutta jokainen kerta asia on kuitenkin hyljätty.
Älfotäj^se i^^^ Siihen antaa valoa Yhdysvaltain rautateiden ja
' iiidS^vbsyhtiöiden edustajien seuiraava lausunto vuodelta 1934:
*
f
>
- "I
. I
J
*
i
•H* •
I
Tämä vesitie ei ole tarpeellinen. Keinotekoisen romantiikan
ja loiston keinom saatettu näyttämään tarpeelliselta ^ . .
; ;V Se on miltei kokonaisuudessaan Jiarhanäky . . . Meidän ei kan-
J yr^-tiatavt .. Meidän pitää varata suurin osarahois-
\ ''. • tä tähän yritykseen mikä hyödyttää enemmän toista m a ^ kuin
: I la-rj^*/omaamme ja joka on lähempänä ulkomaisia (Canadan) alueita
1 : ' , leilin omaamme.
^' ' '
»i rVi^^ff^^S^eisen mielipiteen painostuksesta lähti pääministeri St. iLaurent
I; B^fyskuussa 1951 Wäshingtoniin, jonka johdosta sanomalehdissä ker-
11 riittiin suurin otsakkein: "Me rakennamme vesitien yksina|in, sanoo
»I jääniinisterir'
• f : v^^^ myöskin pikaista toimintaa, että
vesitie voitaisiin rakentaa yhteisin voimin.
» N '^
I ' ^ ; f Vuoden 19S1 lopulla näytti siltä, että Canadan hallitus olisi luö-
1 ^pötfut^siitä ajatuksesta, että Canada rakennuttaisi tämäri Vesitien yk-
J sinaän,-puhtaasti canadalaisena yrityksenä — vaikka pääministeri pu-
* htilkiii asiasta suurieleisesti. • ^ •
- i
•
Kim irtr. St.^ I^^ viime viikolla jälleen Washingtonissa,
i r lajjTofcaan h ^ ^ hallitus on muka tosissaan
tämän hankkeen toteuttamisen suhteen, että se ei ole niitään uhkai­lua
vaan tosiasia kun julistetaan, että Canada tulee rakentamaan St.
, t4^^cen vesitien yksinään ellei Yhdysvallat halua tulla mukaan.
* r q^^j/j f!Slncäli Y ^ osallistuminen ori kysyhiirkfees-
^| s ä , W ole Urpeellistä, i
j.' ;j6n,iaMälU-kat?oen., Siitä sj^ystä on kaikkien canadai^jst^n kann-
! >:4(ettäva sitä ajatusta, että hanke toteutetaan pelkästään canadalaisena
: ; /J^iyksöiä-. M^niä>n 'siihen Kaikki edellytykset — niin 'miehiä kuiri
rahaakin; / •. i .}••<; •' ' • ^ ' '•'
;,{,:i^\ä^efaä ei täraan, haiiikkeen toteuifhmiseeii tarvita * mitafii)
l ,;muuta' kuta päättäväistä hathouki
^i^tk ^i^^-nykyineoilu^liiit^ Canadan ^istanutimaaj*Ja, k^
' ' "^'^vÄ^ksi iiiiJi* tässä^^^^
'deh sytläinellä on tämaJi raaarij ja kansan hyvinvointi tulevaisuudessa)
lK«tm<4i;|i-i«UiWalta,7.€sittää^l»alI|tu vaatimus, että ön vii{iymattä
'-ryhdyttävä- toiriienpiteisiin St. Lawrericen syvän-vesitienTakenntrtt^-
i ; miseksi puhtaasti canadalaisena yrityksenä. *'
Rahaa on vain sotaa varieil
*
«
I
•»
s
t
i
f\
»
i
i •
J
»
•••:»
i
j
>
*
*
f
yt '
' » •
K t
t .
•i
I
1
•
«
»
1.
I
t
t »
s
(
t
*
»
t
'Cadädag terveysi .Ja huoltominlsteri Paul Martin':^giiri'qj viime
(«rjantaina parlamentin alahuoneessa, että Canadan kansa:; ei suostu
siihen, että sotaan varustautumisen lisäksi käytettäisiin fiö]^'%pO mil­joonaa
dollaria yleisen terveysvakuutuksen järjestämistä varten.
: -Tetveysministeri asetti-asian ihan päälaelleen puhuessaan asiasta
moisella^ayalla. Ministeri tietää varsin hyvin, että Canadan kan­san
valtava enemmistö on sotaa ja sotamenoja vastaan ja siitä syystä
Jkansa suostuu siihen; että maan sotamenoja, jotka ovat tänä vuonna
yli 'kaksituhatta miljoonaa dollaria, vähennettäisiin oikein huomatta­valla
tavalla, eikä terveysvakuutuksen järjestämiseen taryittaisi mi­nisterin
:omien laskujen mukaan muuta kuin vajaa kolmasosa maan
riytyisistä sbtamenoista.
< Mr. Martinin lausunto osoittaa, että maan terveys^ jä huolto-ministeri
ori enemmän kiintynyt valmistumiseen ihmisten tappamista,
ruhjomista ja sairaaksi saattamista varten kuin yleisen Jtetv^eyden ja
yhteiskunnallisen huollon edistämiseen sillä jokainenbänyjtifitää, että
sota.merkitsee anoastaan kärsimyksiä ja sairautta, surma^^|uhoa.
' liMinisteri väitti myöskin, että olisi vilpillistä ryhtj^toimehpi-teiisiih
terveysvakuutuksen järjestämiseksi ennenkun maasp ,on sitä
o^fin' tetpeeksi ariunatiitaitoista henkilökuntaa, sairaaloita ja muita
ed^Iytyk^iä.'. Mutta tuhat kertaa vilpillisempää on varriiaiinkin se,
että .nyt-.ei, ryhdytä toimenpitebiin näiden edellytysten Iriomiseksi
s^aibvakuutusta varten. Ihmisten terveys ja hyvinvointi'ei ilmei-i^
Stilu^/missäännläärin huolestuta täriiän maan ^hallitusta eikä seti
tfenteys^ ja" huoltoministeriä sillä he harrastavat aivan päinvastaista,
ihinistehsuhteen—
' Siitä syystä on tarpeellista, että entistä voimakkaammin vaadi­taan
yleisen terveysvakuutiiksen käytäntöön saattamista. Kaikilla
edistyksellisillä ihmisillä ja työväenjärjestöillä on syytä' rriuistuttäa
Jballitukselle, että.tämän maan kansan valtava enemmistö on yleisen
terveysvakuutuksen kannalla ja sotaa vastaan. Tässäkin yhteydessä
on varsin selvää, että JJanadan kansa saa kärsiä hallituksen väärän
ulkopditiikan takia, niikä edellyttää verorahojen tuhlaamista sotatar-ikoituksiin
eikä kansan onnen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
. .Yleisen terveydenhoidon maksuton järjestäminen oli eräs ensim­mäisistä
tehtävistä Neuvostoliitossa sen jälkeen kun siellä pantiin
alulle uuden yhteiskunnan muodostaminen. Sen jälkeen on Neuvos­toliitossa
edistytty valtavin askelin tällä yhteiskunnallisen huollon
alalla ja kansan.terveys ja hyvinvointi on korkeammalla tasolla kuin
, niissään muualla. Eikä yleisen terveysvakuutuksen järjestäminen ole
nuhdojön kapitalismin-olosuhteinkaan. Siitä meiHä ^nvtodistukse-naEn^
anti, jossa yleinen terveysvakuutus pantiin käytäntöön muuta-ma^
vuoisi takaperin ja jossa se on saavuttanut kansan yleisen suosion,
jopa siinä taiäärin, että nykyinen konservatiivinen hallitlis' ei ole roh-jdiriiit-
ryhtyä sen peruuttamiseen. ,f% iv»
TcrVeJ^VäköulUs hallituksen loimesta on siis eräs'niistä klpeäs;ti-
Icaivatuista yhteiskunnallisbta uudistuksbta mitkä olisi ^saatava käy- .
PÄIVIÄ
Emil Häkf, Kapuskasing./ ont.,
täyttä» 50 vuotta toukokuun 13 pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin;
Kyspyksiä ja
TYOTAPATVBSflA
Kysymys: <2(llnkä. viiotoi Canadan
eri maakunnissa on: voimassa erilai­nen
lainsäädäntö työssä sattuneiden
tapatunn/en! korvaamiseen ^nähden?
Voslttekb sanoa' hiissä ^maakunnassa
on tässä suhteessa paras laki voimas­sa?
— Metsätyöälncöu . ,
Vastan»: /lyötapatunhia' koskeva
lainsäädäntö ikuulua pääasiassa maa­kuntien
lainsäädäntövallan piirin Ja
se ori syytO, asiaa; kofikevlen lakien
«rilaisuuteen.: Suurin piirteltt; puhuen
llenee.Ontarion laki paras sillä O n ­tariossa
maL<ietut korvaukset' ovat
olleet 75 prosentti^ .'ansioista Ja sa-riia
pitää palkkansa myöSldnSas-katchewanin
maakuntaan nähden.
' Jq3\ olette JtUntyneet täiriän asian
tutkimiseeri -voitte saada niistä y k -
sitylÄkoritaiset. tiedot'tinaainalla n i i ­tä
koskevan . k l i r j a n : ."Workmen's
Compensation i n Canada, A Cornpa-rison
of Proylncial Läws?. Sen voi
tilata osoitteella: .Publlcations Divi­sion.
Department of Labor^ Ottawa.
Koska jUneriksn liallitiDksen
rtrastaraDban" esituslyt' tekevät
enfstä välttäaätfdmibninäfcsi
kansalle vaalia äänekkäästi iodel^
lista taohaa, on Työmles^Etcen-päin
lehti käslfcUyt kysymystä
setmavalla tavalla:
Mita muut satioval
T , — —
»„Jonka,^än antoi v i i -
;:«ror^ii^4^^!>du^ta-
I . ? f^opriKsi emtpe jrialt^ olla, tässä yh^^d^sä tcäeänjaltrf^m/len ky-ketfelnSttöÄiiä
kal>italis«sessa' yhteiskunnassa-saktet^ari^olla^^täll^-"'
r sfen maan taloudelliselle kehitykselle ja tulevaisuudelle tärkeän yri-
> tyk^n toteuttamiseen nähden. St. Lawrencen syvän vesitien rakeh-
: tiniisestä on puhuttu ja tehty ehdotuksia jo noin 50 vuoden ajan,
; mutiaasia on yhä edelleenkin pelkästään puheasteella.
? • • Oh jo vihdoin aika panna höyrylapiot työskentelem^n!
EIVÄT H A L t A KUOLLA
R A N S K A N BYVÄKSI
Äskettäin nhnitti Yhdysvaltain v a l -
tiosihteerfi John Poster iDulles Viet
Namin Joukkojen etenemistä Indo-
K i i n a n Laosin: nukkekunlngaskun-taan
"raakamaJseksi hyökkäykseksi".
Mitä Indo-Kiinan varsinaiset asuk­kaat
— ranskalaisia «valloittajia l u ­kuunottamatta
— ajattelevat asias­ta,
käy selville lodo-Rl^rianrCombo-dian
kunrnkaan; iNorondom Sihanou­kin
l a u s u ^g
me ku44s4]l{(
Jalle. Näin sanoi Combodlan kunin-
"Combodlan asukkaiaen kesl^n-
'dtlsäa voittaa Jatkovästi-kaiinatns-
' ia" se ä^tus. >että 'kömmorilstlset
' ' V Viet" MlnUin Jöhkbt taistelevat
' iAkdk i^nä1,^dim iinölesiä. *He
' ' " ' e l ^ t lialiia' liäobä^ mnskälalsten
hyväksi ja.atittaä heitä pysymään
•••täällä.» • '
, :J! i ! i '-^ il ' \ ;
lOnhyva^samalla»muistaa, ettäIn-dO-^
hriasäa, 'johon' kuuluu 'pohJois-,
Keski-Ja>£telä-Vletnam, sekä - Laos
ja Combödiä. asuu' 29,000,00a Indokii-lialaistajä
42,000 ranskalaista valloit­tajaa.
' " • '> * • ' .
-Ei ihme, että Ranskan kansa' ja
vietnamilaiset nimittävät Ranskan
Indo«Ki:nan sotaa, jolle John Foster
Dulies antaa siunauksensa, "likaisek­si
sodaksi".—«Daily Worker.
Kommunistit ja
Ranslun äskeiset
kunnallisvaalit
Pariisi. — Huolimatta poliisiter-rorista
Ja vaalilain rukkaamisesta
hallituspuolueelle edulliseksi, säilyi
Ranskan kommunistipuolue maan
suurimpana puolueena äskeisissä
kunnallisvaaleissa. Lopullisia yksitys-kohtaisia
tuloksia ei ole vieläkään
kaikista'pih-eistä annettu, mutta jo
tähän astiset tiedot osoittavat, että
kommunistit eivät menettäneet ää­nestäjiä,
vaikkapa menettivätkin
joitakin edustajapaikkoja uusien
vaallasetusten ansiosta.'.
Jo - toukokuun ensimmäisenä päi­vänä
Ranskan slsäriiinlsteri tiedoitti,
.kommunistipuolueen säilyttäneen
asemansa . m a a n suiurimpana. puo­lueena,
mutta Ilmoitti; sen menet­täneen-
1,9 -prosenttia •• äänestäjistään
Jä 253 palkkaa. Joten -sille Jäi 3.703
paikkaa kunnalii;äialliririoissa. New
Yorlt l i m ^ IciaietÖdAx tiedoitti heti
sen Jälkeen; että si^ministerin a n ­tamat
numerot eivät käsitä Pariisin
piiriä missä koouhuhlstien äänimää­rä
lisääntyi'Ja he saivat kolme uut­ta
-paikkaa. Kommunisteilla on • nyt
Panisin piirin ' kunnallisneuvostossa
28 edustajaa, enemmän, k u i n millään
muulla 'puolueella. Moi;ien muiden
t^jmtlen äänestystulokset puuttuivat
vielä'. sisamhiisterin tiedonannosta,
joten lopullisten numeroiten mukaan
kommunistit suoriutuivat voitollisina
Ranskan kunnallisvaaleista..
Konimmiistieri äänimäärä oli 28,8
prosenttia kaiidsta ään'stä. Sosialis­tit
saivat toiseksi eniten ääniä, 17.7
pros. äänistä. Kaikkein raskaimman
menetyksen kärsi DeGaullen fasisti-puolue.
Pinayn Itsenäinen puolue
saavutti^ huomattavimmari voiton,
saaden valituksi 688 edustajaa.
Tämän vastarauhan ensimmäinen
laukaus o l i presidentti S i ^ h o w e r :n
puhe. Jossa hän Vastasi tNeUvostoliiton
tarjoukseen ' ry}>tyä neuvottelemaan
visseistä kysymyksistä", kuten B a r r i -
son Saliabury kirjoitti iMioskovasta
New York Times lehteen. *
Walter MllIs, kirjoitti iNew:Yoi*+*j^',.
Herald Tribunessa, huhtilc 20 p . E i -
8enhower:n puheesta,^ että "se e i ollut
esitys rauhallisesta yhdessä olemises­ta
maani>äällä vaan esitys Neuvosto­liiton
hävittämisestä." J a saman leh­den
huhtik.- 28 p : n numerossa -Walter
Llppman kirjoitti:
' Tämän maan vakituisimmat {ystä­vät
pelkäävät Eisenhower!n pUheen
tarkoittavan (Neuvostoliiton, ehdoton­ta
antautumista. Jota vastoin,' (Neu­vostoliitto
on valmis neuvotteleit^an
Jokaisesta kysymyksestä. Yhdysval­tain
vaikutusvalta: tulee .laskemaan
katastrooflmaisesti, jos Neuvostoliitto
pääsee esimtymään siinä roolissa; et­tä
kalkki kysymykset voidaan neuvot­teluilla
ratkaista Ja me otamme sen
kannan, että vaaditaan ehdotonta
antautumista."
Valtiosihteeri iDuUesin piäie ja
muut tapahtumat osoittavat, että
täällä ei aiota tehdä minkäänlaisia
myönngrtyksiä, Ja että tämän maan
"vastarauhan" esitykset avat -tarkoi­tettu
ainoastaan •voittamaan aikaa
sotaohjelman perustelllselle uudelleen
Järjestämiselle ja Amerikan kansan
mielialan muokkaamiselle hyväksy­mään
atomisodan.
UUSI SOTAOHJELMA
Viime marraskuusta lähtien Eisen-howerin
miehet ovat pyrkineet luo­maan
uuden sotaohjelman. Heti vaa­lien
jälkeen Walter M Uis kirjoitti
Herald Tribunen marraskuun 10 p :n
numerc^ä:."Tämän maani sötäöhjer-ma
o n ' kulkenut kautensa päähän.
Sen tarkistaminen Ja uudistaminen
on klertäriiätön joka' tapauksessa."
Viime viikon tiedotukset? IVäshöig-toriistä
osoittavat millainen'nudistet-tu
ohjelma tulee olsriiäan^ Pentago­nissa
on riidelty, j a riita on käynyt
kireämmäksl si^U-kupj-häviö ^ ^ r e -
assa on käynyt; iBelyemmäl5si.j":^
set kuin iaelsesikunnari 'esMles,* kehi.
raali Omar Bradley, ovat olleet) " t a ­sapainoisten
voimien' kannalla..Sil­lä
on tarkoitettu, että maa-, meri- Ja
ilmailuvoimat kehitetään; tasasuhtäl-sesti.
Mutta ibnailuvoimlen sankarit
ovat riidan voittaneet. Ilma- ja ar
tomlstrategia astuu ensitilalle. '
Hyvin ankaria hyökkäyksiä on teh­ty
kenraallstaapia Ja yksinomaan
kenraali Omar Bradleyta vastaan. Se­naattori
' T a l t i n miehet, jOtka tätä
hyökkäystä jbhta^vat, tahtovat, New
York Timesin mukaan: ''J
••^Saada aikaan perusteellinen sota­ohjelman
uudelleen tarkistaminen
muunmuassa länsi-Euroopan puolus­tussuunnitelmien
tarkistaminen, e n ­nenkuin
uusia rahäluovutuksia tul­laan
tekemään.".
Walter LiPPman kh-jöitti Herald
Tribunessa huhtikuun 23 p: nä:
"Strategian muuttaminen tulee t a ­pahtumaan
sillä perusteella, että I l ­mavoimille
annetaan etutila maavoi­mien
ja merivoimien kustannuksella.
Tämä on yhdenmukaista Eisenhowe-r
l n lausuimon kanssa, että Amerikan
Koska ilma^atomistrategia. kuten
Sfex Wcmer Ja monet muut sota-asiain
itintijat ovat insoittaneet, mer»
kitsee sitä, että iärisl«Eurooppä ori
enemmän vahingoksi kuin hyödyksi,
näm oUen sotUaalllnen apu suurem­massa
mittakaavassa Joudutaan kiel­tämään^
Valtiosihteeri Dulies voi nyt
saxha mainitulle Uitolle. Herald Tri­bunen
mukaan, tnmtik. 24 p., että:
Yhdysvallat txdee antamaan
Euroopan maille etutUan länsi-Eu-roopan
puolustustoimenpiteissä Ja et­tä
Yhdysvaltain budjetissa vuosille
1 9 3 3 - ^ tullaan tekemään -vähennyk-
Siis mikäli WaSbington on k3rsy-myksessä,
länsi-Euroopan maat eivät
enää Ole mistään merkityksestä paitsi
siinä mitassa kuin ne varaavat ilma­voimien'
asemia;.JVähennetty Ameri­kan'"
avustus" tulee olemaan vain tä­hän
tarkoitukseen.
U X V r r r A X POMBUTTAMALLA
' 'THidysvaltaln Strategiaan kuuluu",
kirjoitti Anscl Talbert huhtik. 12 p.
Herald .Tr.bimessa, "ottaa huomioon,
että (Neuvostoliitto on maailman voi­makkain
valta maavoimiltaan, eikä
ryhtyä'sen kanssa maaotteluim". Sen
sijaan ''ilmavoimat heitetään viholli­sen
keskuksia -vastaan sillä toivomuk­sella,
että kuitenkm osa Euroopan
maista' kestääv iNeuvostollltön hyök-käjicsenkun
sen sotakoneisto on peh­mitetty
- ilmappmmituksella.f'. ^
Ihmeellistä on elleijEuroopan maat
pane sitä vastaan, kun niistä suunni­tellaan
'täidä vain ilmapommituksen
maalitauluja. Ketuaall Oruenther
sanoi kongressille, 'New Y o r k Timesin
mukaan, huhtik. 24 p.: "'Yksi meidän
suurimpia huoliamme on se; miten
Euroopan maat suhtautuvat Yhdys­valtain
ohjelmaan."
ToSiiBieikka on, että ilma-atomistra-te^
ia hylkää lIittola'^t. Se on osit­tain
ttriunistus siitä, että Yhdysval­tain
Ohjelma 'ei^^: kykene vetämään
maallniian ;^kansoJa tintikanaan.:' In­inän
objielrikri i^yviri^
na siis oh säädä Amerikan kansa. Jo­ka
haluaa rauhaa, hyväkiyriiääri ato­misodan,
;^ \
KANSAN VALMISTAlMDDffi^
<MacAr^urin esitys, että sosialis­tista
maailriiaa Uhataan; atoöUpom-meilla
Ja senaättmi Britdgesiri vaa'ti-mus,
että aletaan sota (Ktoaa vas­taan
—nämäovät maaperän yalinlsr
teliBi atomisodalle. Hallitus tulee
hylkäämään iMacilUl^tirm esityksen,
sanoi JariiMR(briti»ri'huhtik. 25 p; H e ­rald
•niburiei5säV''aBri vuoksi ^^k^
lltus l ^ i t s e e . aikaa ; irroittuakseen
K6r^^,pidis^;M^ ilma-at(nni-strategian
toteuttamiseen, ja ^ voidak­seen
.-rakentaa !<Neuv<»toiiitto yol-makkMriuriat
llmaU
mttlsestl valmentaa kama." . r '
Tässä, kulteriw
suimriittelijoilia^^^^'e^ se vaara,
että räiiiia Köreai^, vaik se olisi
väliaikairierikiri, voimak-kaiaseeri
p y h ä i s e n rauhan vaatiinuk-s
m i , . e t t e i sitä vöitafel^^ m
kljErtää. Täriiän vuoksi, ellei kansa
puhu ^^riel^äämmin kuin IMac-
Arthur, McCarlhy, B r l ^ ^ muut
heidän'k>l^^ Koreassa
mahdollisesti el tule edes aselepoa. :•
l l y k j ^ e n kampanja Sptärikölli-sUudesta.
a m e r i i ^ l a i S i a sotavankeja
koh^äribh tarkoitettu kehlttäniään
karisassa sellainen viha. että kansa
sietäisi muiden kansojen hävittämisen
Sanomalehtimies varoitti
mhoamstA jaokkien
baubujuttiiiliui
jUmtoo, '^lumtaz iiloteUoia
iuobojottgis, jotka ovat pe-fätels
SoTcass»' väpaotettajeo so-iirksikltB
fceskoridesfal Jotkut
niistä, jotta oa irbdytfvsllobsa |oI-fcaisto.
ovat pelkkää roskaa". Näin
eälikötti John Walteni Lontoon
Oally Miirrpito kirjeenvaihtaja
Koreasta lehdelieenl Mirror Jtd-kälsi
vairoitiilum
' ^ t i toindtrispalstanä' Y ^
tain «'ifliapvopafandasta^ on
; itorboitovi^
'pide. ;' "
Eamaan abkaan kenfaalilont-nantti
^urry' ifrells, * Commöii-
V vi«althiri JoalÄolBri. y
\ KinWssa^,': Jiäkaisi ;:'8(^cin^^n';;'b^
••••'snniioii:'- ;
' «TMddän tledustelnmme palan-
- tetoil^ yötaväi^^
rieeV iesine mfn!^^
knoIrmahmäirsseiBta täi sen tapai-sesfa
haonosta kbhtelosta."
atomipommeilla. .'Toisin sanoen, tä-niÄri
. kampanjan tarkoituksena pr
saada Ameittan kansa järjettömäk^^^
Alankoraaäiäinen psykoloogi^en so­dan
ekispettti Afeerlo tote^^ että nat-sJt
käyttivät samaa vihan ja pelon
taktLkkaa i-yöstääkseen'Saksan kan­salta'
kyvim''aJat]E5llase^ ja me­netellä
järjellisesti/' Hän on myös
rsämiyt; irttä ',* ön itserisä pettämistä
ka'naakunnaltä > ajatella; että heidät
ön .vaiittu^maailman: Johtajaksi. Täl­lainen
ajatus ori kansatayälisen y h -
teistoimhihan tiellä." Kuinka mo­nesti
olemme kuulleet viime; kuukau­sien
aikana, että .Amerikka on vapaan
maailman johtaja.
-(.HmaHatomisträtegia; on päiväkir­jassa.
Mutta; sen suunnik eivät
vielä kykenej lähiemään suunnitelmi­aan
toteuttamaan. Vastustajia on,
niitä on korkeissakin asemissa. Ja
jos kansa vain oikein ymmärtäisi vaa­ran,
.sa kykenisi tekemään aikomuk­set
tyhjäksi..
SITÄ iUO
-• J A -
KOLSIfNKEBTyilSTA
KI8JANPITO.)
Liiklieea omistaja kuulusteU
tä, joka haki kirjanpitäjän
—. LuonnolUsestiKn te tunari
kaksinkertaisen, kirjanpidon?
— •netenkin- Mutta vielä
min tunnen kolminkertaisen.'
— Minkälaista se on?
7 - - EdeOllsessä paikassani miniaj-J
i i . pitää, koferiinkertaista kirjanp
S&si oli airioastaan omistajaa
iän varten. Sen tuli näyttää
keen oikea Voitto.- Toinen oU yi(
vaitenija s^^^^ ,
taa. että liike ei tuota voittoa,
inas ' c l i ' tulov^ovirastoa varten*!
sen piti näyttää, että liike tuo
silkkaa tappiota:.
Ijvmvi» ja
jliuantai-l-
sijösa ja
' en k
Kirj: Rik Claes
MelsOlen kauppala Schelde-joen
vasenunalla->räinnalla melkehi A n t -
werpenia^^(!&pätää tarjoad nykyisin
merkilMsön ''näyA,'Ikkunotsta, puista
j a puhelinpylväästä! nähdääh frUppu-van
mustia ,kangasriekaleita, mustia
lakanpita .Ja 'musi}a puv|astonosia
Seiriis^j, riji'
Me hu^ujpme'';"i^^^^
moria liarrastava ön ripustanut puo-llttata
luhistuneen talonsa Jseinälleol-kiriukmir
^iJoriJte,ivalJa i<ji^
"Parempi) hirtettynä ku^n,. hukkunee-'
IMitä siis ^ o n , tekeiOlä? kaksi kuu­kautta
helxriikuun 1 pälyän' katast-'
roofiri"-yiikeeri.''Vesi- tiilri^eiituU edel-leeniin''
t>iJfi^i^T^^^
veden' ai&aan Äelseien'*it^^ T)a-donmurtugian<::
kautta, jonka pituus,
on 153 metriä Ja korkeus, 43 metriä,
tätä murtumaa -ei ole korjattii, sitä
ei ole edes vakavasti yritetty' (korja­ta.
Urakoitsijat ovat tosin ottaneet
työn tehdäkseen, mutta he suoritta­vat
sitä varsin hitaasti, koska heille
maksetaan työajan pituuden m u -
kaaii. Työläiset ovat suuttuneita
uiräkoitsijoidäiV meriettelystä; riiutta
heitä uhkaa erottaminen. Jos he t e ­kisivät
työtä nopeammin. Yleisten
sa;piuuta4ia;.pälviä tjil- j
maajoukkojen ei sovi olla poispääse-mättömästi
kiinni mantereilla^ merien
takana."
ATOMI-"AJATTELUA"
Ilma-atomistrategian voitolle pää­seminen
ilmeni jo todistuksessa, jon­ka
Pohjois-Atlantin Liiton päämies
kenraali Oruenther esitti suljetussa
istunnossa kongressille. New York
Timesin nuukaan (huhtik. 1 p.) "Häri
toi ilmi, että liittolaisten sotasuunnlr
telmiin kuuluu maavoimien käyttä­minen
vähemmässä määrin ja ato­miaseiden
käsrttäminen suuremmas-t
i . " Ja että: "Ajatus on ehdottomasti
siihen suuntaan, että ilmavoimat ase­tetaan
ensitilalle."
Lippmannin mukaan, Herald T r i -
buriessa, hiihtik. 23 p.:
•Illma-atomstrategia tarjoaa het­kellisen
xatkaistm taloudelliselle pui­malle,
joka on hallituksen edessä.
Suuri lisäys ilmailun j a atomivoiman
afatiia tulee tsrydjrttämään niitä sota-,
lapsi-yhtiöitä, jotka vaativat suurem­pia
kulutuksia aseistamiseen. Kuri
tähiä siirto on keliltyksen alaisena,
niin mahdolliseksi tulee tuotannon
laskeminen perustuotantolaitoksissa,
joiden omistajat tahtovat vähäistä
lamaannusta voittojensa lisäämisek­si."
.
Miten pitää Pohjois-Atlantin l i i t to
elävänä, ja samalla täyttää republi­kaanien
lupaus ulkomaa "avustidc-sen"
vähentämisestä, siinä on ollut
hallituksen suurin päänvaiva viime
marraskuusta lähtien.
töiden ministeriön virkamiehet ovat
käyneet tarlcastamassa korjaustöitä:
urakoitsijat sijoittivat tarkastuksen
ajaksi muutamia parruja murtu­maan
j a poistivat ne heti ta;rkasta-j
i en lähdettyä.
Melselen. asukkaiden suuttumus
ön siten täysin yhunärrettä,yää. Saa­tuaan
tiietää. että mustat liput, jot­ka
jo vuosisatoja ovat olleet .flaamien
tyytyriiättömyyden vertauskuvia, on
nostettu liehumaan, Melfieleri por­mestari,
poliisipäälfkkö j a muut v i ­ranomaiset
kiirehtivät palkalle^ ^
Idissä limousineissaan. '^ottaakseen
t i l a n t e e s i selvän'*, kauppalan' väes­tö
virieisi heille. Ja perheeneniän-nät
ri^tttvät^ heidkn , S^erM«a^^
ten loibtdaiftol^as tieife 1 hdmieyilu-
Jensa , Jäännöksiä, i Antwerpenin
3liä&Ui|riäri'<' 1 rsä^dQii36k]i'ikäetärien
kuverriÖ^''oU 'kök^liut^ 'sMriin' k i k ­kailun
iT.UJq^ifn ^ n j fi
väkatastijo
,-. .Klvät caltw Melselen
kaat ole^ suUtttmeita. Muissakin kun^
ni|ss(r;'jpid^
tärieetmbiketo.,k(^ Ja'
Joiden maita.ipeittää^.^^
kääyä;'!ll<^:^£^^
iri^em- asukaa^
vaurioita kärsbieiden, Joukkpori.
Konsmtuiististjen kurinarivältuutettiji-
<Jen aloitteesta. Antwerpeniii,lounais-'
.pijolella sijaitsevan Baesiroden, kuri­nan
valtuusto on 'käynyt hallitiiksen
puheilla esittääkseen sille tämän
vaatimuksen.
Milä vastasi Washingtonin pälk-i..'
aama hallitus? " E i ole rahaa"! O n -
frangia ja vUodessa Belgian hallitus
uhraa sotamenoihiri 4Ö , miljardia
frangia. !kcinmiuiistlset kansahedusr.
täjät ovat ;eh^'3ttaneet 'näiden soti-;
menöjiäi'' huomattavia supistamista
ja näinr syntyneiden säästöjen kfiyl-tämigtjä
. körjaiMna^ksu^hinj j ^pmie^tp-,
muudep jihJreUle "ia Jpatojen korfceu-,
den IcöfbttäMisekäil' M i i t t a •khiHnis-sosiaallneh!
JhallitUs Ja, sosialidemok­raattinen
i iloppositioVi': eivät f! halua.
hfcrattiää-i miellpaiiaa rrruttokenraEjli
. ? B i d g r w a i M i ; r ' i . l - : ,
• ••HalillMcsen^ayymsyys oh(-koltea-
4ift -ihni&infehiiVutfriria^tigsi; oli pato;.
t|eh yÖSpitöoÄ määrätty 17 mUj.:(frari-gia;
V. 1958^^ miljöohaa jäi v-vi/1953
Väin ' 5 ' miljoonaa • -frangläv jokainen
•triivävuok»L' »UlÄäsf IBelgiai» •- patojen
'tiisttyjä osia. V a i n he padot,- JoiUa ölt
tehty !irUteViäntöftä-,'kestivät t-atast-.
roofiri- paineen.'^ Jtos ne-«llsivat/olieet:
muutamia • sentinietrejä i-matalam­pia,
olisi' tämä merkinnyt katastroo-fla
koko maalle. Hallitus itse tunnus­ti,
että patojen ylläpitoon ei ollut
myönnetty riltäviä varoja; Näin o l ­leen
virallisten piirien ihmettely hel-
Seitseniäii amerikka­laista
luovutettu
Neuvostoliitolle
Tökitä - 7 Pekingn radion.tiedo
nossä .^nötaan, että Pohjois-E
ön; lupviittaiiut Neuvostoli t olle' k
palauttamista varten 6 amerikk
i^etyssaaniaajaa;. ja yhden kai^
piaan. • Aikaisemmin vapautetti,
Nfeuvostoläton välityksellä kuusi br^
tiläistä Ja 14 ranskalaista.
aessä vesi oli poussut.taloissa 40 sen-timetriä
Näiistä tosiasioista piittaa-
'.-natta hallitus ei. tehnyt mitään hei!
mlkuun katastroofin torjumiseiui.
; Hallituksen •toimenpiteiden hita»
den ja avustiisten vähyyden jchdost;
muutaimat . -tdistykselliset järji
ryhtyivät organisoimaan raha)
vaatteiden ym. tarvikkeiden kerä;
tä useinkin: poliisin kiellosta hupli-matta.'
Tätä keräystä on harjoitett
•koko .-Belgian alueella. Muua;
talonpoikaisnainen- teki seuraava
huomautuksen: 'Lehdissä Ja radio:
kuulemme vain hirveitä asioita kom
munisteista. Mutta suuren onnet;
joia on v
hi sodan j
listnpei'"^^
[jssti toimir
[jotavuosJa. J'
•TäEä kerti
muuden. L'ahdatessa .he tulevat meilli tällin. pettj
ensim.mäisinä apuim. Tämä saa ihmi­sen
aja ttelemaan"; Eräs toinen ta-nettomuuden
uhrien on tyydyttävä mikuun 1 päivän katastroofin jäl-naurettavan
. pieneen vahingonkor-vaiÄsera.
Esimerkiksi talonpojan on
täytynyt menettää vähintään puolet
karjastaan ennen kuin hänet ote­taan
'huomioon korvauanaksuissa,
ija silloinkin hän saa vahi' vähäisen
osan hutikuneiden eläintensä arvos-tfi./-
r •
"Tällaisia ovat Van Houtten h a l l i ­tuksen'toimenpiteet.
Mutta olkaam­me
oikeudenmukaisia: hallituson
tehnyt Jalomielisen eleen j a määrän­nyt
10 mUjoonaa Belgian frangia (n.
70 mllj. .{Smk), oimettomuuderi: uh­reille.
Pelkästä^ yksi suihkupommi-tusLune
maksa 175 miij. Belgian
keen o l i pelkkää.teeskentelyä. Lillossa
Schelden oikealla rannalla Antwer-
.penin pohjoispuolella olivat tulvave­det
peittäneet alleen asiikkalden t a -
ilot 5"kertaäyJ5ta 1945 lähtien. Tä­män
alueen patoihin englantilaiset
olivat (kaivaneet 1945 ilmatorjunta-asemia,
eikä näitä aUkkoja oltu kus­kaan
täytetty.
- Enrien ^helmikuun 1 -päivän Imtast-roofia
kova tuUU p i i nostsyprit u s ^ n
otteeseen veden Scheldessä niin kor­kealle,
että Antwerpenin pohjoispuo­leisten
poldericn asukkaat olivat
paenneet paniikin Vallassa, 'mailtaan/
vieden karjan mukanaan j a Melse-j(
Tfld'stän t
lEllä. niissä '
»•^niinhän
Tjjekin, eikä
i ta'nöyste.tä.
Allekirjuiti
[jariEari, j or I järvi Tai;a.
fia!assa'aiiia-
] li ehän f ar
Tiartin-
[;aiäoli S3!la
rBiitsi sellai!
heh-ttynyt.'.
hfuolelle, tusl
['rä oli aJia
l'elä'/ät kalal
jioi'si ne B t
|"^aba lialusi
Vierähli j(
'jonka nyt k(
. raiäkerri
paus, jcka mycakin on antanut ili^ .pänä, mutta
imlsille ajattelemisen aihetta. Erään ;jär;'en rann
• raelseleläisen . - kahvilan omistajatar oli tapaiian
;3li,asettanut (kahvilansa edistyksellis- kalaan'ja y
itien:;, ayunkerääjien käytettäväksi 'eräänä iltar
:OmistaJatar oli erään katolisen työ- ianani. K i
.väenyhdistyksen Jäsen.:Hän oli aja- fei'.lle, men;
;teiiut-,f;.että ;-kaikki ^onnettomuuden -'blat syö.
uhrien auttajat olisivat tervetulleita ' Ensmmäi;
• kenen; tahans.aluo. Hänenkin kaiivi- ' luhan vonki
ilaiisai.oli.ivauriqitunut cnnettomuu- v.sikoukusta
dessa.t.;Mutta knn hänen katolinen 'limassa kym
•anunattijärjestönsä-. myönsi pienen -erään Juura
.-pT^t^UESummai^-lulkille onnettomuu-»'kaän, mikä
den kohtaamille . jäsenilleen omis-K ollnoiii par;
..tajatar. huomasi, . että 'hänet oli^"!ja näkyi hy
"U.r}Qhdetlu"..-Hän teki. valituksen jaM''aivan oilceir
.sai^.'Siihen .-Sjeuraavan vastauksen: H-Jtoi.
"Olemme saaneet tietää, että olette .Tuumailin
asettanut.;;,'kahvilanne kommunisti- , säiliö kaloill
Järjeistön , käyjttöön, jonka päämää- nakin seura;
JTäpäQi} työmme hävittäminen. Oiem- kaikki kala'
.-me. tehneet • asianmukaiset johtopää- rään ne siell
tökset...'*'• —
•Näin Belgian tulvat ovat luoneet
•uuden ihmlsluokan, jonka katoliset
kiroavat, koska se avustaa onnetto­muuden
uhreja. Tämä on saanut mo­net
belgialaiset ajattelemaan, että
heidän hallituksessaan ja sen järjes­töissä
on jotakin mätää. Tulvaonnet-tomuuden
seuraul»jena Van Houtten
hallitus onkin joutunut entistä laa­jemman
halveksunnan alaiseksi. Mo­net
belgialaiset toivovat, että asiain­tila
muuttuu, kun Van Houtten iial-litiis
on pyyhkäisty pois tai kun
sosialidemokraatit osallistuvat lial-litukseen.
Mutta viimeksimainittu-
Jen asenne työväenluokalle elintär­keiden
kysymyksien ^hteen herät­tää
epäilystä Jopa sosialidemckraat-tienlVn
riveissä.
Melselen mustat liput ovat tästä
parhaimpana todisteena.
täntöön tässä maassa Ja mahdollisimman pikaisessa järjestyksessä.;
Meillä on sitä varten tarpeeksi varoja kun sotaan valmistumiseen käy­tettäviä
menoja vähennetään. Vaatimus makÄuttoman terveysvakuu­tuksen
aikaansaamisesta on siis yksiniitä uudistuksia,-joiden toteut­tamisen
puolesta karisän ääni TOh. paisutettava mahdollisimman voi­makkaaksi
kaikkialla maassa.
9
Jassoo, maailman kaikkeuden kau­neinta
tyttöä ei siis enää.ole, mtitta
Sen sijaan on vielä maailman kaik­keuden''
kaunelri rouva tai • "^riilsis".:
Anni Kuusela, joka vUme vuonna
juBstettilri; kaikkien talvaarikappa-lieitteri
kauneimmaksi naiseksi, ytliit-tlin
nlmittätoviiirie viikon alussa f i -
lipQ}llniläiseh 25-vuötlaan riiiljoorierm
lailliseksi avioyalriioksl. yihkinUnen
tapahtui "Tokiossa, .vain kolriien hen­kilön
läsnäollessa;;
•Tähari -vihkfvieräitten pieneen
määrään kertoivat Tokion uutiset
Syj^ksi. sen, että sulhanen. vigUio H l -
iario, .pii. edellisenä jrilivänä. tappelun
ti^bakassa saanut hyvänlaisen mus-tansilmän,
eikä ollut halukas sitä o l -
k e ^ suurelle-joukolle näyttelemään.
Edeliäriiainitusta päätellen tunnus­taa
nuori aviomies terhakalta J a e i i n -
voimaiäielta nuorukaiselta. Joten us­komme
A n n i n vallnrieen oikem siltä­k
i n .puolelta a^aa ajatellen. Se, et­tä,
hän on riiiljorieeri, on tietenkin a -
siä erikseen j a osoittaa A n n i n osan­neen
käsrttää kauneusmainettaan
myösUn taloudelliseksi hyödykseen.
N i i n että onneksi olkoon! ,
'Mutta Armin oimelliiiien avioliitto
ei ollut se asla. Josta tällä teerisalla'
aljomme enemmän Jutella.
, Tarkoituksemme on hieman tarkas-r
tieUahUtehsieM s um
maassa ntiorisöävja. yleesnsä karina
kasvatetaan j a , minkäJairien ori - vas­taava
m'enetelriiä . länslriiaailmari
isäntäinaassa Yhdysvalloissa. '
Lulnune j u u r i äsken erääri. suoma-:
Iäisen Neuvostoliitosi tekem°Istä'hruö-i
mloista. Jotka kohdistuivat erikoisesti
siihen, kuinka. neuvostomaassa nuo-^
rille — myöskin vanhenuriille — k a i ­k
i n tavoin selostetaan rauhariomaista
rakennustyötä. Työtä sellaista, jolla
pyritään parahtamaan jatkuirasti
kansan eläiriää ja tekemään maa
kauniiksi Jä riiiellyttäväksl asua.
Hän kertoi erikoisesti vleralluÄtaari
Moskovan rakennustyönäyttelyssä,
sellaisessa näyttelyissä missä on k a r t ­tojen
pienoismallien avulla kuvattu
monet, Neuvostoliiton suuret raken-mistyöt.
(Hän kertoo mm: Volgan-(Donin k a ­navan
pienoiskuvasta, kuinka siinä
havaiimollisesti sähköllä toimivien
pienolsniaiiien avulla näytettiin sul­kujen
tolriilritä Ja laivojen läpikulku
jne. •
Sariioin siellä ^selostettiin Ja havain­nollisesti
osoitetuin suurien kanavleix
kalvamm^tt, erämaiden, kutexi eshri.'
^ftT^ifc^^yyiiyi erämaan ftii^i^tfaiTOirtyii,
hedelmälliseksi {Viljelysmaaksi. J o -
teamaan, että ainoa keino maailnian
pystysäpitämiseksi on sota, mahdol­lisimman
suuri ihm'steurastus.
Näin erilaista on nuorison fcasvatas
ja kansan sivistäminen 'demokraat­tisessa",
MacCarranin ja John Postc
Dullesin hoitajahtimaassa ja t4a3
työkansan halUtsemassa Neuvostolii­tossa.
Edellisessä pyritään raaistamaan
nuoriso, kääntämään sen mielerfmn-to
Ja nuoruuden toimintahalu
_ - - , vallan, raakuuksien j a sodan iläi-kttririiitta
»;,ilöÖk]^ila.^:-^ ja hah?eks-kien
suunriari-- muuttaminen, uusien'
tthtäideri, talojen ja käupuriklen r a -
kentanilrien.
lideUeen hän kertoi, kuinka tällai­sen
opetuksen ahta^tninen nuoirille ja
.muiliekin 'haluäyiilV oh äärettömän
yldstä; Neuvostoliitossa.
Svtitfista pyssyistä; atomia ja bak-teeiiporiuneistä
ei öllUt minkäänlaisia
häiHtdy^jä.' fYleeiisä e l sodasta Ja ih­misten
tappamisesta puhuttu muussa
miel6g^'kdh Sima
riifsta tulisi vähentää ja rauha v a -
-j MiJt^t ppet^ ;sita huoria larineih
isäntäriiaässakiit ""^ ' • "( I f ' - : ^^"^
Tafmokkaasti •o^etetaankin,: mutta
opetus lähtee kokonaan t^^^
ta jä o n toiä^rilaista; ': \ ..i !
Amerikassa ei ole suuria työriiaiden
Ja työkoneiden näyttelyjä, mutta . om-,
pa s e n s l j ^ n jotakin muuta,' . -
On comic-julkaisuja ja; rikoseloku­via,
Joissa suuret .','sankaxit'' heiluvat
Ja huiskivat pyssyjen ja pommien
kanssa^
Niissä kuvataan kaiken muun maa­ilman
Ihmiset heikoiksi Ja ala-arvoi­siksi.
Jotka eivät missään nimessä v e ­dä
vertoja amerkkaiaisille Jä että.hei-däh
"mtlstämlsietisä" p n sUuri k i m -
nia-asia.
On olemassa laaja kirjallisuus, r a ­dio-
j a näkörädlo^efkosto. Joka päi­stä
päivään kertoo- uusista' ätomi-pommlkokielluista.
sotatarkoituksim
luurmtetuista /biljoonista Ja kaiken-lalsen
hunlinkaluston lisäämisestä.
Kaiken t^män humun, -yhteydessä
sitten: sppivalla tavalla pyritään t o -
ihaan'toisten maiden ihmisiä.
• 'Nerivöstoliltpssa pyritään innosta'
maan nuorisoa Vrakentavaan ja tojo-d
y r i i s ^ "työhön, maan kehittäi^-'
seen entistä hedelmällisemmäksi O»
yleensä olojen saattamiseen mielit­täviksi
j a hyviksi. Joiden vaUit^
kalkki ihmiset voivat asua ja elää op-rieUIslnar
j
i^märi salaamiseksi pyritään län­nen
-isäntämaassa" ja sen almuja
varassa eläviissä maissa, kääntäinäas
päälaeUeen kaikki mitä sosialisoi
maassa tehdään. j,
t ä s t ä oU huvittavana esimerkkau
erään helshikiläiseit päivälehden ui­ttaen
amerikkalaisten sanomalehB-mlestcn
haastattelusta, heidän palf'
tuaan Neuvostoliitosta. ,
Otsikossa sanottiin jotenkin caf;
"Alhatoen eUntaso Neuvostoliitos»
J a Jutussa näin: "Amerlkkali^
sanovjät NetnrostoUiton ihmisten ^
van hyvinvoivia. Joten he v a r i B^
syövät Ja elävät hyvto." '
•Joten siellä-on mm Ja täälö
näin. — K u l k u r i .
Pyydän
jonka järjes
Kiitos k
kunniaksi n;
Tastaanottai
. olin tästä ka
Erikoine
mättä touhi
• lahjoituksee:
• kauniista ku
Toivon,
saakka. Te
TY(
Ku:
;
on
. Si
ki:
ru
RUNS
VAP.
1 giiDiiiniiiniiiii
l
Kolr
ENSiai
TÖINE]
KOLM.'
Myöskii
KTR.JA;
Pienen
Vap
B O X i
• " " U M M H l H m i l