Vapaus, March 8, 1956

              iPittiiii
6t, W« SttOboiT* ^Tnt, CäumSft.
TranelatloD free «f tban*»
1 fk. 7JO i 1*. f.11
Tl)d7Sf»nollM:l «IL i i»
YLEBÖN
XllUE
45. KAKSAINVÄUNEN NAISTENPÄIVÄ
Ksij A. iiolapoFa
« l i
« i ii
isia
'^Caimdan-N*lutoii liaiqipa^
. vKuten on uutistiedoissa kerrottu, ul^oajiinisterj Pearsonin mat-
Ij^^ salo?tetut VJa hiljan Ottavassa päätetyt
oeuMJtfehit' johtivat kölniivuotJsfn Jtatjppascpiniuksen alle^ifjoitla-sftiseen
Canadan ja Xeuvostojiiton kesken.
. '^"Tamä seHajsenaanon askd oikeaan suuntaan — liahden naä-p
^ ^ a n välisten suhteiden normaalisoimisekäi ja kansainvälisen
r jännitystilanteen edelleen lieventämiseksi,
.1 Kaupankäynti kahden naapurimaan kesken autt^ luonnollisesti
kutnpaakin osapuolta. Mutta meidän vakaa käsHyksemme on ollut,.
jajCoh «dplleenkin^ että Canada hyötyy .suhteellisesti enemmän kuin
(Neuvostoliitto tästä kauppasopimuksesta.
dilikäli ön puhe Keuvostoliiton kanssa tehtävästä kaupasta, niin
^se^^^sUorite^n luonnollisesti tasa-arvo'suuden perusteelb niin, että
valhäetaan samanlaisia arvoja toisiinsa. ^ Ei siis ole kysymys hyöty- ^
" mLsestä jomman kttmman ^kustannuksella, vaan kummankin m3an
erikoisongelmieii' ratkaisemisesta.'
V Ottakaamme esimerkki paljon puhutusta vehnästä. Nyt alle- '
kirjoiteiun kauppasopimuksen perusteella''Neuvostoliitto ostaa
J95^tfkaupankäyntt> käy kitkattomasti — lähes 50,000,000 busbeUa
. catiädaläista vehnää. Se on suuri hyöty. Canadalle, sillä'varastomme
a^Vtällär kerlaa täynnä myymättä jäänyttä vehnää. :Mutta vehnä-
'.3catfjp?pa auttaa myös Xeuvöstoljittoa, sillä sen on helpompi kuljettaa
nienteitse' .yelinää Vancpiiveristä' A^adivostokiin, kuin rautatätse
oman maansa vehnäalueilta, mistl' taas yoidaan* helpommin iculjettaa
velniää. sanokaamme vaikkapa Suomeen jä moneen muuhun Euroopan
maahan.i^Mäin ^voidaan 'hyödyllisesti tehdä kaipaa vehnälläkin,
^<vaikka,^euvo5to1iitossa ön tiettävästi omiksi tarpeiki;! vehnää."
- 'Selvää m] «itä ^iiyf allekirjoitettu kauppasopimus edustaa vain
pientä :niurto-osaa siitä kauppamäärästä, mitä vpidaan näiden naq-
, 'pitriitiaiden kesken käydä. Mutta kun tämä on pitkästä aikaa ensim-
^ nftäiiien Jbvppasopimus,,niin se on erittäin tärkeä sikäli, että tätä
^j|iypaa,voidaan'ryljtyä edelleen kehittämään.
f'^jr<Mttä suuremmaksi kehitetään kaupankäyntimme'talouskriiseistä
lopuUisestt'vapautuneen sosialistisen maaihnanosan kanssa, sitä pa-
'r^m^t mahdolti^^ on meillä kansakuntana selviytyä uhkaavan
^plfäiistisen talotjsikriisin kiroista, vaikka sitä ei voitaisikaan koko-
Q§^^valttaa.
!'Tä£fsä mielessä Neuvostoliiton kanssa iiyt allekirjoitettu k^up-
^||kö^iipus'on ensiarvoisen tärkeä, -^feidän on nyt kansakuntana
i^|]^||sts^ ^elpornpr t^hdä kauppasopimuksia ^^Euroopan kansandemo>
iuaattbteD maiden ja'Kiinan Kansantasavallan kanssa. ^Ovi talous­kriiseistä
vapautuneille >'sosialistiiäen maailmanosan markkinoille on
pyf avattu. /Mitä tarvitaan on se, että menemme päättävästi ja
fiefois<»tL näille^, inarkk^ missä meillä ^n kansakuntana kul-C
täinen mahdollisuus saada kaupaksi eräitä perusteollbuutemnte^luot-teiti
«Änen'piöaän Vuoden ajaksi. Juuri naiden syiden^perusteella
ofeHttÄeis1tä;miehäVet"tä CdKhda' voi hyötyä Neuvostoiirtön'k^nsik
' nyt>all(^irjoitetusta kai|ppasop'muksesta paljon enentpiän kuin Ne|j>'
.wst^lU|.to — ja meidän tulisi käyttää tätä suotuisaa tilaisuutta ma^n
^valtion hyväksi. ^ ' '
V TartM«teIkaahan Siieman tätä mu-
|(ana «eoraavaa Jnttua U^eloUkuun
28 p; Julkaistua "KaUtajispäSvä keskin
»likkona" ~ Mmitfi».} . ' '
: paavi Gre«
gorius sni^ionka ioio^fa mefdän
nykyinen ajanlaskumme piettiin kSy-:
tänt^ Ja siihen' lisättUn ne kar-kausjiäiyät.,;
' ' " r
t^dSiiiäntamll Juttu ole: nilok^^
tkeä,'vaikka se onkin'^mtistalla ladot-i
tu. Mutt&a'6iatJietonay:tflllä on enem­min
t^kitjTstä.' Ihmiset luotteyat
Vapauden futiatietoihinjäsltäl^^
musta ei pidä J^utilblmlsella: htu>n^
taa, »Kämpillä; tyftanaillaja^^mtm
kin*.väiteliä{bi asioista^-r: toisinaan
pikkuseikoistakinr^ka.iuJasti Ja sii­nä
veäotaan usein ViBp3Utem,^^^k^^
Siilien luotetaan.' Tämä arvokas )iu)t*
tamus on kaikin keinoin säilytettävä
. , .kaikissa asiatl(ä|oi^ pitäft siis
oUa.inahdoUisimjttan huöIeUinen . . .
— Vai»aud«r:IuktJar Wbit^b(b
kiufcllMa iäniäs vielcitivin
»taffinfjlUyfp tiii*ffeiTjBii>y<'
Ufbetkm «kMbtefsU Js (eUävfS'
ta, «If farkoitas Julkaista UMat^
san,-ybdcHä initideD^ff(en|äl«
väkfrioKasteti fcadvarniuita if.
bapoBtteen fafcl» se «Il fculfen»
Un memvi. iSUuA pälväksL '/h.
f njeen Ja tarhaan. Jos he sitä haluavat,
\ NeuvAstonaiset tekevät inenestyk-
. s»lZä.ty$tä teoLisuudessa Ja maataiou-
\ öesia, valistus- Ja ittveydenhoito^l'
' ^, Ueiees^ Ja taiteessa. Satoja tu-
, hansia naisia on jnslnfiöreinä Ja tek'
aikkolxm.' Kymmeniä tuhansia naisia
JcoKiooslen puheenjohtajina, f ar­k
i e n Johtajina, eläinhoidonneuvojlna.
Kansainvälisenä naistenpäivänä - ncljäpnffcgrilä
maaliskuun i päivänä'JfeuvostoJiiton
naiset onnntelevat ]ämpiniäs>;ti maail
maxx kaikkien maiden naisia Ja toivot.'
taviit iKfJiJe.vielä suupempia voittoja
taistelussa etujensa Ja oikeuksiensa
puolesta. Omasta puolestaan neuvos­tonaiset
lupaavat yiidessä koko kan^
san kanssa taistella herpaantumatta
1 ronoooisista on' naisia 42 prosenttia,
»eljäkymmentävils» vuotta sitten ; Toista miljoonaa naista on työssä va-sosialistinaisten
kansainvälisessä^ ko-; ^^"^'^^^"^o^ 3*11 kaksi miljoonaa
kouksessa I&Jöpenhaminassa tehtiin; — terveydenljolto — liikuntakasr
päätös maaliskuun 8 päivän viettämi-| vatuslaitoksissa, 'Neuvostonaiset osaJ.T
sestä kansainvälisenä soUdaatisuusr
kone-traktoriasemien Johtajina. Ag- i rauhan puolesta, lastensa oneliisen
elämän Jakotilietensä: onnen puo­lesta.
M i » , ^ ISiina tiedoitti ^mstai-il-tsna,
fttä .Siinassa raivataan 74^*'
jPOO c^erinalaa uutta vilie'ysnaa$a.
^ tSHtikii^' omien a n l o ^ ^ mukaan
tämä uudispeltojen rsivaurlisää Sii­nan
viljelyspjnta-alaa 27 prcsentijla.
Tämä Jättiläissuunnitelma suorite­taan
-< •' nsffn 5«^otis?uunnit?Inian
«aikana'
Mitä nmmt sänöv^^
m
päivänä naistyQIäisteo taistelussa sa^
manlaisistä taloudellisista ja poliitti­sista
oikeuksista kuin ovat miehillä- ! autonomisten tasavaltojen vkorkeim-kln.
Siitä lähtien on, kansainvälistä neuvostoissa oir yli 2000 naista
hstuvat aktiivisesti maan tiallintaan,
Neuvostoliiton: koilceimmassa-neuvos­tossa-
ön: 348' naisedustajaa/ hitto'^: Ja
naistenpäivää vietetty laajalti miltei
kaikissamaissa. Tämän toimenpiteen
tarkoituksena on mobilisoida '-xiaiset
taisteluun rauhan Ja lastensa; onnen
puolesta, naisten tasa-arvolsuudaa Ja
kansojen hyvinvoinnin parantamisen
puolesta. ^
. kalkltien v maiden nai­set;
.viettävät maaliskuun 8: päAi(äa
kansainvälisen Jännittyneisyyden/vis­sinlaisen
lieventymisen, rauhan lujit­tumisen
Ja maiden välisten ystävällis­ten^
suhteiden parantumisen - vallites­sa.
Neuvostoliiton " naiset viettävät
"ENSIM»!XINEN SERTA", VATKO.. maaliskuun 8 päivää'sellaisessa ajan-.
Moskova, - i Moskovalainen histo-{."^^^^as»». kun neuvostokansa on nrh-riajulkaisu
on Julkaisiiut artikkelin,
inissä tuomitaan Leon l ^ o t s k i , ! ^^
t^iyt toteutta^^^^
suunnitelman suuria tehtäviä;,Joiden
pakolaisuuteen mennyt venäläinen täyttäminen merkitset sudrtaaskgta
vanädkumoi&^lllnen. Joka oli eri l^fl^Pfi^iT"!^™!!! ""f
mieltä Stalinin kanssa ja Joka murr
nättiin Meksikossa. Tämä, oli enSimr
omainen'maininta'^Trotskista'kbmmu-nistlpuplueen
äjskettäisen 20:nnen
kongressin J&^keen . ,\" — AP:n uu-tistieto
maallskyun % pnä'.
. . . 8IEVX yAUHE'EMÄVALHEEN
PEITTAMISIEK^I?''
"Puhuessaan ;N^:nj komtpunistipuo..
lueen 20:nneu3sä ko^fi^f^j^ P^*'"
lueen ensimmäinen , sihteeri N. S.
Xhnishchevaanoi» että puolueen yh­tenäisyys
on muodostunut, .vuosien ja
kymmenien vupslenkuluessa^^J^^
sitä (puolu^htenälsyyttä) ,«n luji­tettu
taistelussa monta vihollista,
trotskilaisia, buharinilaisia.: :kansalll-sia
nationalisteja; Ja^ kapitalismin par
lauttainista kosite^ita^^
kä ipujta kansan vihollisia vastaan."
— Pacific Trihune, iratistietö, >>
män uuden; .kuudennen?
suunnitelman; täyttämisen tuloksena
neuvostokansan: aineellinen':' h
vointi' paranee - erikoisen tuntuvasti:
kohoaa työläisten ja virkailijain palk­ka;
lyhehee työpäivä, kohoavat >kol-:
hoosilaisten tulot, korotetaan/eläker'
maksuja, lopetetaan' opetusmaksun
periminen; koulujen yläluokkalaisilta
Ja korkeakoulujen oppilailta, lisätään
vanliainkotien lukua.;;Ja laajennetaan
suuressa 'mitassa = asuntotuotantoa»»;
; Suurta huomiota kiinnitetään iper-heellisten
asuntor'r Ja -elinolojenf pa­rantamiseen;'
»vLisätään^k^
kotitaloustarvikkeiden tuotantoa.! jot­ka
helpottavat naisten' kotitaloustöitä.
Huomattavasti laajennetaan .pesulol-r
den; vaatetus- yin. liikkeiden sekä
ruokaloiden .verkostoa:: ' .Paijon;v^lisä-tään
esikotilukasvatuslaitosteii. lukqa;
Jotta,kaikki/työ3sä olevat lasten van­hemmat
1 voisivat'saada; lapsensa sei-.
APUA ON i^lENJklN APU
C i
Tiikeri ei muuta iäpliaan
'^r.>^Ot$ikossa esitetyllä ajatuksella tarkoitetaan, 'kuten tiedetään
sitävlcansanomaista tpsiasiaa, että tiikeri pysyy aina tiikerinä — ja
" n^itä vanhemmaksi tirkeri tulee, sitä petollisemmaksi se kehittyy.
" «'Mutta kaikesta huolimatta olemme viimepäivinä saaneet nähdä
esiiifierkkejä siitä miten epäilemättä hyvää tarkoittavat 'ihmiset yrit-
^ i^yät jonkiin ihmeen avulla saada tiikeristä lampaan.
Ottakaamme esimerkiksi Kaakkois-Aasian Puolustusliitto (SE-ATO)
jonka olemusta kuvaa ehkä parhaften se, että .vaikka se on
' ]^l^stettu muka Aasian'kan»»jen puolustamista varten — valtavan
5Uili^ enemmistö Aasian kansoista kieltäytyy olemasta missään teke*
niisissä sen kanssa! - 'Mainittakoon tässä yhteydessä se, että esi­merkiksi
Intian pääministeri Nehrb on julkisesti ja moneen kertaan
^selittänyt, että SlS.-^TO-liitto on vakavasti vahingoittanut Aasian
Ikansoj^ raiAäntolvoa. Näin suhtautuu asiaan kapitalistinen Intia»
Ic^ijf',^sosialismin tiellä olevasta Kiinasta puhumattakaan, ja yksin-
,omaan nämä maat edustavat ..valtaosaa Aasian kansoista.
.—-'Kysymys SEATO-liiton roolista on nyt yleisen keskustelun
; alaisena,! sill^ kuuluvien maiden ulkonunisterit
ovat näitä rivejä kirjoitettaessa^^^n^
fiiteleen, että ensi viilua soittaa tässä ulkoministerien konferenssissa—
l^dysvaltain valtiosihteeri Dultes. Hänen lisäkseen konferenssiin
osallistuu Britannian, Ranskan; Abstralian, Uuden^^Seelannin, Filip-plijnien.
Tiimaan ja Pakistanin ulkoministerit. Kaakkois-Aasian
^^Puolustusliiton oilkoministerikonferenssia eikä
New Delhissä, Araan 'Karachissa, Pakistanis::a. Bipltannian ulkoini-iusteri5elwyn
Lloyd lähti tälle kokousmatkalle jo helmikuun lopuHa
voidakseenvkäydä neuvottelemassa myös 1^
kanssa. Juuri tälle matkalle lähtiessään antoi ulkoministeri Lloyd
Lontoossa sanomalehtihaastelun korostaen ensiksi, ettei hän^n tar-kpttuksenaanole4
Intiassa 'r^kilpailla neuvostojohtajain kanssa"puhei­den
pidossa'?^ sillä ''se ei ole-minun matkani/tarkoitus:^ B
koko ulkopolitiikan tavoittejena on rauha"; sanoi:hän lopuksi selittäen,
että ''meillä on suuremmat edut rauhasta kuin milläail rhuulla
maalla, maailmassa."
Tässä yhteydessä on viimeaikoina kuultu yhä useammin lausut­tujai-
toiyomuksia siitä, että SE!=rro ei saisi olla yksinomaan sötflas-li|
onU)inen järjestö r-- ' vaan että sen pitäisi kiinnittää enemmän
hjiomiota aasialaisten jäsen valtojen taloudelliseen kehittämiseen.
{ Mutta juuri SE.\TO-liiton ulkoministerikonferenssin aattona
•antoi Yhd^altain valtiosihteeri Dulles lausunnon, jonka johdosta
"jotkut huomioitsijat ovat sanoneet, että SE.ATO järjestö tulee ko­rostamaan
enemmän vasta-subversiivisiä toimenpiteitä." (AP:n ^lu-tlstleto
maalisk. 5 pnä). Toisin sanoen mr. Dullesin tarkoituksena
on järjestää -^mikäli nämä •huomioitsijat'^ ovat oikein tulkinneet*
.(QXieeUltien nlkkdbdiieeUa tul- M
naistflaipMvan <>ninBero<Mii,mutta
- m «Uföpttptte^ laki» «älifänpill- i ^
JvUseen YäpäiKtecn): '
, yksi tämän Äetkenlärkeln työ nai.
sille on työskentely Imuhan p i^
Me kakki < olemme sitä mlelk, että
sotaa ei etiääsalsl:tulla, mutla^ky-sykäämme
itseltämme, olemmeko teh;;
neet rauh^tiaslan l^yväkisl kaiken.
: minkä olisimme - :^oinee^- teihdä?; Vs-kon,'
Jos olemme rehellisiä itsei:em-me,
että meistä itseihikjn olisi voinut
tehdä paljon enemmäi^ . ^
Sodanlietsojat käyttävät kaik­kia
keinoja muofcatakffeenmaape-;
rää eripoiaisaifksUle. He iskevät
siellä missä tantan olevan heikoin
kohta. Jos ci yksi menetelmä au-
; • U^, kdcslvfti tolslk.: «.Ottakaamme
heistä cume^ddä ja, lyöskennel-
UUunme kalkilla mahdoiqsilla
. keinoilla' faeldän ; snannitelmlaan \
vastaan.
Aikaansa seuraavat ihmiset v ovat
saaneet todeta kuinka suuria saavu­tuksia
työskentely raidäan) puolesta
on tuottanut viimeisten vuosien aika.,
na. Katsellessa osanottajamaiden
määriä kuin myös edustajistojen lu
kumääriä viimeisessä ^maailman;rau-.
hankokouksessa, saamme olla tyyty­väisiä
siihen suuimattomaan kasvuun,
mikä on havaittavissa. Mutta Jatkuva,
väsymätön työskentely on'välttämä­töntä
^ saadaksemme^ pitää nuo saa-vutidcset
Ja mikä täiiceintä, saada ai<^
na suuremmat ^ Joukot ^'käsittämään
rauhantyön tärkeyden.
;-Me pienet rivt-Ihmlsct s^aomme
asein; että ae on ttilD pientä mitä
me voimme täbdä^ Se «m tavallaan >^
;totta,-slHä pJentfthän se on. Mutr V
•ta; apua se- on pienikin apu.
Melkein Joka'paikassa, on p^kalli-sIa:
raUhanneuvostQ}a,^otka työsken^
televät; enemmän; tai^i^hemmän tar>
mokkaastii mutta missä' noita neuvos,
toja ei ole. pitäisi niitä perustaan että
tulisi asiaa koskevat iy^rmyksetkä-siterj^
i: että voidaan k ^ t ä alle.
kirjoituksia silloin kuih; on. r niiden
aika. ibenkkia vatoja toiminnaft edis^
tämiseksi Ja kaikessa tössä; voimme
me olla apima. Josl emme voi tehdä
suuria .yksilöinä.' me pääsemme; e te^^
.Jpäin «jrhteisestl toimien./Vaiika^je^l-s
^merkiksi rahalliset tulokset eivät*niin
suuriksi' nousekaan;iiiin kaikki on -Ilr^;
isänä i^ja toimintamme kautta» •; tulee
asia paremmin timnetuksi. c
Muutamia; viikkoja; sitten; useimmat
meistä salvat; Canadan .rauhanneu^.
voston - vetoomuksen,*'; jossai käännyt­tiin.
Tauhanpuolustajienr-puoleen,-ja
'pyydettiin .taloudellista'i,tukea '^t^^
toiminnalle.';A'käämme'' antako rau­hanliikkeen
pettyä toiveissaan, • vaan
rlentäkäämme;;tukemaan sitämillä
keinoilla;< mitä-käytettävissämme on.
Tekemällä jokamen voitavamme
saamme olla ; tyytyväisiä itseemme
j<i toimintaamme.;— Rauhantyön ys^-
tävä. ' ,
MaanteMä "sai
tapaihirmais^sti.
surmaiasa 804 ihmistä
.. ;;;•••• ;;[;>• ;;:^vt^V--;';.;•'-:;••• • - l ;• v:>„• cv''^' • Toronto. —; Maakuntapolilsilaitokr
sen; Ontarion' lainlaatijakufinalle jäL;;
tämässä;' raportissa sanotaan, ; että
viime vuonna sai tapaturmaisesti sur^r;
mansa maakunnan maanteillä 804 lii'^;
mistä. Tämä on ;112 - enemmän kuin
V. 1954,
Tapaturmien Canadan maanteU-lä
viime vuonna oli 2,648, eli 531 vä­hemmän
kuin edellisenä vuonna, ^-k
ja ^ paikalisissa neuvostoissa i ^ ; ; toista
miljoonaa; 2^5 naista on kansantuo-mareina.
^
».Kiinan;;Puolan J a muiden kansan?
demotateäfetisten :maiden'^jiaiset-:^viet-tavat-
myd^ maaliskuun s',päivää uu­sin"^
voifoin; kansantalouden Ja kultr.
tuurin kehittämisessäv:kansan hyvin­voinnin
icohottamisessa.
i i/l ' •
Ko^o ''naaailman; naiset osallistuvat
Kansainvälisen * demokraattisen > nais­liito^/
Johdolla aktiivisesti taisteluun
rauhari';;;;;^uolesta,. joukkotuhoaseen
•tuotannonljakäytön kieltämän puo­lesta.
' H e ' puolustavat maailman-kaikkien
lasten elämää Ja onnea. JPuo-letrmoneh'
monesta miljoonasta alle-kirjoitulis^
ta -Maailman Rauhanneu-^
voston.'julistukseen; ovat joko naisten
anekirJoitul£SiataIkka:.heidän kerää­miään
allekirjoituksia. ; Naiset ovat
täynnä tahtoa taistella rauhan ja las­tensa
onnen puolesta; Äitien Lausan­nen
kongressissa <v. 1955), joka oli
historiassär kaikkein edustuksellisin
äitien kokous,; oli läsnä; 1,200- edusta­jaa
.^maasta. Kongressia avatessaan.
Kansainvälisen V demokraattisen; • nais­liiton
.puheenjohtaja Eugenien Cotton
sanoi: 'fMe; olemme kokoontimeet. tän­ne
pakottaaksemme pitämään rkunnirv
asssa ''eläjnäändme ja lastemme 6lä-^
mää. 'Meolemme-kokqöntuneet tän-^
ne;'Siksi, eitä; rauhan puolustaminen
on iensisijainen velvplllsuutemme,...'
Meidän v ^äidinrakkautemme;^; eauttaa-meitä
pitämään arvossa elämää, jon­ka
me annamme läpsiliemme/"
:^;Äitien; maailmankongressi sai- osak-i!
seeri voimakasta vastakaikua/ maail­man
kaikissa'niaissa.^,Se;säl-yli 2000:
onnlttelua^irmaäpaUon ;kaikiltap k^^
miltä. Öen' koollekutsumista > terveh-^
tivät: erilaisiin :yhtd^
iniuluvat;. naiset :^:;oppinutir^e;^^^
Curie ja Belgian'kuningatar Elisabetlv
Intiafr:^ terveydenholtoministeri i •Rad-
Jmukäiys iöhrit>Kaur J a neuv
VIJSI KUUKAUTTA
VANKEUDESSA ASIAAN
, SBAKRni.m<${TTELUA
M i ä kaveri pjöiö tuossa
päriJlä noin ot,ja, rypyssä?
— Oh. S^Sn vään harjoittelee
>iashakkituinaj3isla varten
• r f • ^1'^
S¥YTA TOSIAANKIN
i Miestä «yytettUn vaimons?. an^».^
^taisyrityksesla;.Han väitti sufaen ^
van syynä^Jj^alUsen juopottelun. Ede,
leen-ljän vaxfti. että liiallinen jut^S^
telu johti siihen, etta lyoti ei o s i m ^
Kirj. Tony Gargrave ^
(BC:n lainlaatijakonnan-jäsen)
C LaInlaatijakunnan Jäsenenä oleii,
jouttmut monenlaisen* tilanteen, kans­sa
tekemlslm.' ' Kaikkein • tätiän' asti
kuulemistani Inimmallism on RoÖert
John ;Praser-nimistä; miestä koskeva
juttu. '
rBob (Robert)' Fraser on .24 vuoden
i k i n e n ja liän on syntsmyt Fort St;,
JoHnissa ;; .BClssa;^; -H
jätti;perheenvppjan ollessa vielä nuori
javisä rkaWatti pojan. ; Prince.^G
gessa olevien ystäviensä kertoman
mukaan hän on miellyttävä ja totuu­denmukainen
nuorimies. Viime vuonr
na eräänä iltaiia hän oli nauttinut-vallan
liian. monta. ryyppyä ja joutu­nut
Prince Georgen putkaan.
; Putkaanjoutmnisestaan alkaa kain-r"
mottava kertpmus, josta^saatiln; yleir-sssti
tietään vasta kuusi;. kuukautta
myöhemmin kun; eräs Prince Georgen
Daily;; Gitizen-lehden kirjeenvaihta5a
sai sattumalta kuulla jutun. \
Sillä aikaa kun Bob -Fraser oli: kun­nan;
putkassa Juopumuksesta syytet-tynä;^^
käksi siviilipukuista ratsupolii­sia
otti hänet putkasta;; veivät hänet'
15 mailla .kaupimgista ~ sijaitsevalle
yksinäiselle paikalle. Joka - tunnetaan
nimellä Blackvater Road.
Poliisit .vaatÄat tunnustusta, että
Robert; John; Traser oU h
•irään:' vanhemman kimalaisen päälle
ja ryövännyt häneltä 30 dollaria..
Yhden ; poliisin 'pidelles
tukasta toinen löi häntä kasvoille.
Praserin nenän vuotaessa verta he
sanoivat hänelle,'että he ovat valmii­ta
pitämään häntä sierä kaksi tuntia
ja' vaikka ;kalken' päivää Jos tarpeel-;
lista. Fraser lupasi allekirjoittaa
vaikka minkälaisen. asiakirjan. ; <
- Poliisit olivat vakuuttuneita' siitäy"
3ttä Bob Fraser oli syyllinen.; Iimok-kaina
ja laifävihä; nuorina poliiseina'
ovat.- tehneetrsen maailman suurim­maksi
Ja vaikufusvaltalsimmaksi kan-;
sainvaUseksI - Joukkojärjestöksi; ; Sil-heni-
tanilöu i yli 200 j roiljoonaa snaista
80
Neu]|;9stonaiset, jotka toisen maail­mansodan^
aikana; kantoivat kauhei-
Kiipaileva Milcki
tavoStttelee Formösaa'
"Formosan tasavaran" väliaikal-;
nen hallitus, joka aikoo taistella sekä
Formosan että, Pekingin hallitusta
vastaan on: n3^: perustettu virallisesti
TUkioon. Siinä on viisi miestä kasifr
tävä halUtuC^jota johtaa tri Lao
Wenchi ja se on hyvin läheisessä yhr
teydessä "Po^osan^ kongressiin", jo?
ka; toimii Japanissa ja on sitä mieltä,
että;se edustaa Formosan. Hongkon--^
gin Ja; Japanin 8 miljoonaa formosar
laista. _ '
Tiistaina lähettämässään manif
tlssa''Väliaikainen' hsillitus on i'moIt:-^
tanut, että se alkooolla yhteistyössä.-
Y i K : n kassa Ja .toimia Formosan va^
pauttamliseksi kaikista vieraista ro^
duista mm. kiinalaisista.^ .Tri^^^^ W^
chin Ilmoituksen mukaan y aiotaan
useille eri maille esittää pyyntö hal-i;
litisen : viralliseksi tunnustamiseksi:
m
(n|unismin vastustamisen nimissä — että sen avulla saataisiin mah­dollisimman
paljon Aasian miljoonista ihmisistä ''länsivaltojen''Iin-j^
Ue.
^^^^^. £ aina subversiivisuutta —-eikä
! 4?se muuta;ilainkaan SEATOrn olemusta, vaikka nyt korostettaisiin
i ^ ä n enemmän ''t^doudellisen subversiivisuuden'' kuin sotilaallisen
' sijbyersiivisiniden merkitystä — srllä kummassakin tapauksessa on
' ^ ^ i t n s " edistää joidenkin muiden piirien asiaa ja etuja, muttei
' (A^ian' maiden.
jotka uskovat, että SE.ATO.sta tai X.ATO:sta voidaan
muka kehittää joitakin rauhanomaisia laitoksia teknUlisestijälelleÄ
Jääneiden niaiden'talouselämän keMttämisenhy^
mioonottamatta senjtösiasian, että nämä liitot on alunperin järjestelty Ä
edistämään ja;tul^emaan Yhdysvaltain imperialismin hyökkäyspoliiS
- tilkkaa, eikä avustamaan ketään muita kuin Yhdj-svaltaip mono-'
polist^V. , \ . ;
'Me tietysti toivoisimme, ettei asia näin olisi — että esimerkiksi '
'SEATD:sta tulisi orgaani, joka sotavarustelun asemesta ryhtyisi tu-/
• kemaan ja edistämään Aasian maid*^ taloudellista rakennustyötä:'
»Mutta tiikeristäiiä tule lammasta, vaikk^sitä kuinka toivottaisiin ja'
niinmuodoin mekään.emme voi odottaa Karachista mitään sellaisiaf,
päätöksiä tai suunnitelmia, jotka muuttaisivat SEATOrn alkuperäisen l
oletniiksen.
raatlisen naisliiton kymmenvuotinen saada tunnustuksen. Bob Fraser alle-
•talsteliljalojen päämääHen - rau- ^^^^4^ tunnustuksen, hänet havait-han,
naistentasa^^rvoisuuden Ja las- tii„ syylliseksi ^olilsituomarin oikeu-ten
onnellisen elämän puolesta - ^^^sa ja muutamia päiviä myöhem-min.
hänet"tuomittiin vuodeksi van-keuteeii
J a n^^^^^
Niin, kuten me jo tiedämme.-hän
ei ollut oikea mies. &äs ; toinVn
;Fraser-niminen>mies myöhemmin ha­vaittiin
syylliselffil M
ja tuomittiin 14 kuukaudeksi vankeu-'
teen.; Sittemmin lieidän omav poliisi?
laitoksensa; on -^rankaissut; mainitut
itaksi ratsupoliisia, ' ; ^' •,
Tämäii Juttiri yhteydessä ilmenee'
useita ihmeteltäviä puolia^' ,\ •
Miksi sallittiin kahden, siviilipu-vuissa
olevan poliisin ; ottaa; S3rytetty
putkasta^: asettaar hänet autoon Ja
viedä hänet kuulusteltavaksi yksinäl^i
selle- paikalle' kaupungin rajojen ulko­puolelle?''
. Oliko tämä tavanmukaista
toimintaa?
f Se;tieto, jonka^ .RCMPin Prince
Georgen osaston tarkastaja J;vD.- Lee
niin vapaasti; tunnusti, että vangilta;
saatiin pieksämisen avulla valheelli-;
nen tunnustus^ varmaan tekee; taval­lisessa:
kaosälaise^
sen. •
Nuori; Fraser :oli täydellisesti polii­sin,
armoillaJapelkäsi kieltää tunnus­tuksensa
^väkivaltaisesta ryöväyksestä
(leläten uutta pieksämistä- Lakia'tun-den
käfsipiysten Ja äidinsurun^ ras­kaan,
.taakan, puoliistavat jaloa rau-hanasliaä;:
osallistumalla aktiivisest
Kansainvälisen deinokraattiseniiäisr
lUton työhön; Ystäväristen yhteyksi­en
laajentamiseksi kaikkien maiden
naistentkesken he ottavatvmielihyväl-'
lä: vasaan kotimaassaan: ;-u^
vieraita." ' -. ' '
Yksistään vuosina 1054''—^ 1955
Neuvostoliitossa: kävi riaisvaltuuskimT
tia, enenunästä • kuin 50^ inaasta.;.:Vuor
den 1953; kesällä; Neuvostoliitossa: vie­raillut
Latinalaisen'Amerikan naisten
valtuuskunta saiioi: "Moskovassa,
Stalingrädissav Ja Kijevissä 'käynnin
temattomänä^ hän' äBstui kohtaloonsa."
Aivan viime hetkellä Bob firaserin^
veli, höolestdneena syytölusen: vaka'-'
vuuden Johdosta^ puuttui asiaan. Hän
palkkasi lakhniehen. Joka puhui vain
tuomion li'eventämis2stä. V
Jos tälle - lakimiehelle oli puhuttu
totta hän ei .suinkaan' voinut uskoa;
Fraseriin.: Kaikesta; huolimatta. iiäit'
ei. puolustanut asiakastaan:; T^raser;
rilla on nyt toinen lakimies.
. Timän^'! jutun yhteydessä :el ole
vastattu tiseimpilni kysymyksiin^ n^ut-;
ta^^aikomukseni onpäästävmiden ^pe-'
rille. Olen J o 'pyytänyt Uitettavaksi
I a i n laatijakunnan työjärjestykseln;
useita kysymyksiä, joissa pyydän pro­kuraattori
Bonnerilta. lisäselvityksiä. •-
; Praserin:; v^paiimminen . Oäkallan
vankilasta 'Viiden:ikuukauden palve­luksen
!.; rjälkeen ; tapahtui jotenkin'
seuraavasti!;;.-Työskerinellessään vanr
kilassa eräänä päivällä; erään vartijan
kerrotaan sanoneen hänelle: "Hei
Fraser, A. G.' (prokuraattori) sanoo;
että^meldän, on päästettävä sinut va^
paaksi; tänään.!' Kun hän; oli kerän­nyt
omaisuutensa häneltä vkysjrttiin
josko : M n haluaisi mennä takaisin
Prince- Georgreen: Bpäilemättäkln hän
ajatteli sitä mitä häneUe^oil -tapah-tunut
siellä kun häh sanoi: "En usko,
ajattelen; että; mieluumminkin me­nisin
Williams Lakelle". Näin avat­tiin
vankilan portti Ja sanottihi, että
hän saa lähteä. ' ' /
; Sen jälkeen,-että poliisit olivat par'
hoinpldelleet, .että . lakimiehensär ei
ollut häntä, timnolla puolustanut Ja
että hän oli-viisi, kuukautta syyttö-'
mänä vankeudessa; faiänet päästettiin,
vapaaksi ilman • selostusta• tai niiii-käänlaista
anteeksipyyntöä J a ^ aiinet-tiin
linja-autolippu Williams Lakelle!:.
.' (Lainattu •The :United Wprker-leh-;
destä, helmik. 7, 1956, Öcean Falls;
B. C.) . s .
TOSI IIAJAHIEUXEN im
imu
Albaniassa
Hajamjehnen p i o f ^ n lähes^
erästä ^cppllastaan.' - '.j, ^^^^^
Tuletteko meille iUallispUe? -^fa^J
paätte -siellä ystävänne, Oayiflin.i oVx^
JIuttarmmähän^olenD^-ls. «T J J,
— Tulkaa siitä iOi-uolimätta. ^QT^i
vanna,-että pidätte hänestä.
Oliivipuut ovat ^eräitä tarkeiin;£ä:i
Ja; laajimmfn.'levinneitä :SUbtroopaii*i,j
;sia,pmta Albaniassa. OliivipuidenJtt;;^
delmat ja-, oliiviöljy ovat ammoisist»>f
ajoista asti olleet Albaniassa väeBtöö ii
ravintoaineena j a ' Samalla tarkeiH^;''
vientiartikkeleina; :Maan'olUvLpuuvili;^
jeyksUIä on talla hetkellä yli 2 inU:
Joonaa' phivipUuta---^ 500000 puiftfr-u
enemmän kuin v. 1938. Viimeksikillur
-^en kymmenen vuoden aikana'^ötf"
saatu rviioslttain; oiiivipuim märjöjä^"
keskimäärin noin ^190,000.: sentnei^;^^
kun ennen: sotaa saatiin 170,000 sent^
neriä. ^ "'^^-^
•Vuonna; 1951 Albanian työväenpraoi^?
lueen - ^teskuskomitean^ ja AlbanSn'"'i
hallituksen hjvaksyipan oliivivilje?
•lyksen;kehittämistä;Ja parantamisS'^
•/koskevan ;vi;sitoi£tavpottssuurinittl.''i?
man mukaan vuoden 4965 lopussa Ali"
baniassa.vtulee. olemaan yli 5,90O,CÖ(i
olilviöljypuuta, - •
Kymmenen: kuoHIut
tmvan tulkatessa
kylän Colombiassa —
Bogota,-Co}Qm|)ia.; —KymraerilS:;
ihmistä' saqotaian: m'enettaneeri )lie#r;
kensä-Ja, u^ita.^on kadoksissa .s^
Jphdosb-H kun .äkkitulvä tuh<^si*o^
Siivania . riimlsestä kylästä
SO;;maUia kaakkoon ;taälta:; •
RaSkaaJt^ sateet Andres-yuonstossE-''
aiheuttivat tu''van Subajbella. ''^
joka on ;
; .'II
Suuri tulipalo S. FörbupiiiesM
Jälkeen meissä varmistui "vahva.usko
Neuvostoliiton todelliseen .rauhanpoli­tiikkaan:
Se\ on olennoituni^t raken­nuksissa";
kirjoissa,; tehtaissa, kolhoo­seissa,
traktoreissa: : Kaikkii ;mitä -me
saimme nähdä ~ i on ylistysvirttä rau-r •
halle."
South> Forcttplne.'^ — Viime suimun-^
taita vasten yöllä vähän ennen; kello
kahta sai kauppalamme vapaaehtoi­nen
palokunta; :hälyytyksen,..J9nka
Jälkeen; sei joutui' työskentelemään: ai^;
na sunnuntaisiltaan^ asti.' :^
syttyi erääsi; kauppalamme asunto­talossa;
mikä sijaitsee ; M a i n S t ; ja
Commercial Ave. kulmassa ja minkä
omistavat:;velJeksetvEmstaglio;v«PalOr;
kimnan saavuttua paikalle ;oll; tulen
voima niin SUuri', että mitään vei vpitU
tehdä sen^ pysähdyttämiseksi. Kaikki
•tuon sementtitiilistä; muuratun: talon:
sisällä olevat'asumukset paloivat. Sa-.
moin-kaikki asukkaille: kuuluva Irtai-.
misto. Joten summittaisen laskelman
mukaan-'Vahingot; nousevat : $50,000
saakka, s v .
, Taloy; Jossa^on? yläkerrassa perhe-;
asunnoIta?Ja-^Iaker^assa kaksi liike-'
huoneustoa,'':0li vielä .verrattain uust.
Joten uskottavaa;onkini että;vahingot
ovat; hiiomattavat; ajokerrassa olleef
asukkaat Joutuivat hypphnään.vikku-noiden.
kautta;pois .palavasta;;raken-;
nuksesta Ja: erään iäkkään rouvan sai
palokuntalaiset pelastettua ,melkehi
viime Äetkellä, joten hänet o*i vietävä
paikalliseen; sah:aaiaan.:iSamoinlouk^
kaantui paioknntamme päällikkö Wil­liam
Parren, Joka niinikään Joudut-tim
viemään sairaalaan.'' Näin suit-^
retv tulipalot v^vat liarvinaisia tapab^''f
tumia -kylässämme. vViimeitten 'stiu-^l
rempi tulipalo oli 1952, jolloin päld'''
paikkakuntamme luistinarena.
.Mistä täiha vakava tulipalo sai •af-'^'^
kuiisaT ef ole vielä tiedossa tätä ft'ir-'''^
joittaessa.-Ja ottaa tietenkin useitaV^
'päiviä: ennenkuin asianomaiset :vif 1^?'';
tot saavat tästä loppulausunnon.
* * *
.:Vume;sunnuntai-iltana Oli taas.ko-j:
koontnnut; huomattava joukko tqnsa»,.;;
Iäisiämme', haalillenöne iltaa istuj-^
maaa; ja seiirustelemaan. Aika ;k^-«.j
luikini' hupaisesti; ;2nsi sunnuntaina,;^
menemme samoin.: Tule sinäkin, jo^nj
luet näitä rive/ä, ja tuo tuttavasUj
myöskin:; i kaikille on; ^ilaa ja ; li^rm
niintä.' ' ' ' ,• •"•7
^.'^^Maaliskaun 18 pnä katselemme
sitten : sen 'mahtavan : ' ^ k a r f n ' '^
morsiamen". ; Se onkin näytelmä :;\
Joka passaa kaikkien vaatteille, ' ' ' v i
;};::.vi„..,.: ..^r:. ...,;• •' ''tri^ir^'
r-- Npw; Yorkin v^virallisen lipun värit''?
—'kellinen, valkoinen ja sininen'—"
ovat' samat värit mitä -Alankomaar-'''
käyttiyät v. 1626, '
PÄIVÄN PÄKINÄ
Mm harmaa - ja "murhaa"'
Eipä ole : meikäläisillä :mein'! tilai­suutta
saadarnlin hyvää opetusta :tai-teen
"ehdottoman: puolueettomuuden
hurmasta Ja sen murhasta,'minick me
nikkelikylän asukkaat viikon ;lopulla
saimme.
AUekh-joittanut oli^ yksi niistä sud-bufylaisista,
'jotka täyttivät" Mine-
Mill' haalinvavaran'Juhlasalin ; sen
l,200.;istuinta: viimeistä tilaa. myö­ten'
Paul Robesonin; konsertissa.
Se oU^tbdella elämys, siHä-Jos ku-^:
kaan, nihl Rdbeson on "taiteilija J u -
malan^ armosta^ : Ja' kaiken 1 ^^
mies,' joka pitää kUnni oikeudesta
ajatella omilla aivoillaan, sekä laulaa
nlilleVJävniiden puolesta;;J
vähempiosaisten asemassa.* '"^ -'^
Harvi)i|i' vallitsee^ ohjelman esittä­jäin
Ja yleisön välillä niin lämnfiin ja
läh^en'";;tunnei^^mikä oli:leimaa^^^^^^^
tanecna'Piirte'5iä: Paul.:;"Rob
konserttitilaisuudessa.
Mutta'kun:; ^tten; luimme seuraa-;
vana ^ päivänä' liaikallis^ti ;> päiväleU-;
destä !';arv6s^elun'^-:niainitusta:konr
serttltUaisuudesta, niin silloin' saim­mekin
i^^li^ntmäsfyteeksemme^ti^
että Robesott oliWnsyyllistynyl>'"tai­teen
prostituohnlseen'V Ja että kon­serttiyleisö
oli
tietänyt mille: kannattaa antaa suo-:
sionosoltuksia: ja mille ei?
Luin;sitä:sananselitystäVTivin, luin
kaks; Ja tunsin' vereni kuumammaks l
' Pauf RobKon -teki, niin meille ker­rottiin,
suuren synnin taiteen puh^
tauttaJa puolueettomuutta/vastaan
sillä, että;klassilllsten; sävellysten :ja'
-laulujen lisäksi: hänen ohjelmassaan
oli eräs soiavastainen ja eräs hyvin
tmujettu: työväenlaulu:^ Joe v]aill)j^ä4:
laisten ii 1^
''propagandaaVJa: "taiteen prostitu-:
tiota" kerrottiin meide, vaikka sitten
myönnettilnkin,;: että hyvin* se^^paho-:
laisen ;::.villitsemä;:]^obeson/: loppujen
lopuksi, laidbi! ^
Suuren yleisön: "huonoa makua" :Ja
moukkamaisuutta:;taas kuvasi,; näin
meiUekerrottiin,'se, kun kaikkein voi­makkaimmat
;^ suosionosoituksetv ;a'n-nettiin
n.s. protesti- Ja työväenlau-luiiie.
' ^ ;
Meistä tuntui, että Jtö. ''arvostelun",
kirjoittajavhalusi sanoa;:Jotta yleisö
teki suurimman "virheed" siinä kun
se meni Rbbesbiiia:'kuulemaan:; Mutta;
kun ei: aivan«näln voitu asiaa' esittää;
niin tehtdin konserttiyleisSsiäi^ taialta
hyppäys vaikkapa vain TV m ^ eh­dottomasti.
; puolueettoman; talteen
pariin.
Kuka tahansa seurasi Sudburyssa
•esimerkiksi stmnuntal-^illan TV-oh-jeimaa,
hänsai zjähdä Ja,kuulla abia­kin
kolmen eri ohjelman yhteydessä
täitävän vihamielisen Iausunnbn?tal
viittauksen "rautaesiripun takaisia
maita!^ kohtaan. • " ' . ^
Mutta kun paikallinen, päivä­lehti
ei ole siinä nähnyt mitään
"taiteenprostttatiQta'', niin m^»
; iidän :täytyy;katlKti:Te(ää seD^
joBtoinätSs,, että HoUywoodissa
valmistetta;.' iyöväenvastbinen ^
s(MdaIisnUvasfainen;;:-p r o p^
on' "ehdottomasti pnol^tonta;
taidetta" — mutta Pai^l, Böieso*
: nfalaolatovat<taomlttavaä>f!pro>:i;<
^pagandaa", ja taiteen "pxostitn-..
tioa?'sen*^vuokslkan hänen <dijel-^:v
:: massaan; on erältä. tySväenmfeU-.;
siä lanlnja? . , ' ^ "
•Vai olisiko niin, että kysymys tai-,
teen ^propagandasta*^ ilmaisee^ myös
sen, että ''kenen läun& on kullohikin
ojassa"? ' - . \ r/ -
Mitä ätten tulee Robesonin 'kop^
serttiyleisön;. motikkamaisuuteen. nhtt
Mutta työläiset eivät ole koskaaff
.antaneet: tunnustusta porvarien "tai->'.-3
detta taiteen vuoksi" valheille:
anädrjoittaneesta ^tuntuu; että'slem
oUhyvii^in tietoista Ja .^ti^a^^
söä. Stellä oli eshnerldkä' suoniälaisla
musiildn hsurri^tajla kalkista t ä l ^ i -
slst&ryhinisfä »^^lienkilöitä Jotka ovat
soittsmeeei^talii^lai;^
Muita samanlaisia esimerkkeiä voitaii-rv
: Ja; kan>'Bobeson- lauloi "Aliiää^
häväiskö minun nimeäni",, niinv.?;*;
konserttiyleisönj: mieliin tuli ne*-
Inkemattomat : häväistysyritybset, y,
mitä; on< Sobesoiäa ja: mnita itse"'
näisesti ajattelevia pikknlhmisiä*^
lavistaan, tehty-itäällä-Sndboryssa^:
ja muualla.- Esittäessään myrs-^
v:|Qdset' snosionosoitnkset mainitani
"lanlan ;^Ikeen-ifconserttiyleIsö i i -
: m a & i r epäilemättä tietoisen pro-| H
^testinsä <idille häväistyskirjoituk-t
siQc^mitä ^oli palkaDisessa päivä^s/^
lätdQ^ JnScaistn Xtobesonla vas-;
taah1oeimen''tätä konserttia! |
Ja- kunTköhserttiyleisö antoi minuutti-kaupalla
kestäneitä; suosfonosoitukdar
Robespninsotavastaiselle ja työväen-;
mielisille' lauluille, niin se oU suurfe
yleisön^'ainoa kemo sanoa;. ^Kiitos;
SlnnUe, suuri taiteilija, että ymmärrät
meitä ^ Ja .rohkaiset ihanan tSaiteöi:
avuIlE^ Vtai^telua rauhan säilyttaffli- \
seksi-Ja;iparenmian;:eläinän saavuttaa
misöcsir-työtatekeville:" |
•RcfbeBoiiini" komertissa saim
dellarftuntc^' taiteen liurmaa — valffia;
paikallinen päivälehti saikin siltä ai­heen'taiteen
murhaan. ^ ;
'Onneksi. m^eHle, kansan 'taidetta ei
näiirhiala jjoilläkiri" akeämiellsillä 1^-, .
kank^aia>:' Robeson Ja hänsi kuott- \
m a i t r a i l l ^ ^ on parhaana esi-J"'
Känsäkoura. '^-^ji
I N .