Vapaus, March 8, 1956

              euvpsloliitto on supistanut
teellisien voimiensa lukua
.^Kirj. M.,Maksunov
iroBitohallttofcscn piätöksen
Nenrost(4iiton aseel-
' voimien TahTnctta on/iso.
^tto 640,000 mIebeUä.Saiiian-
Nenvostoliiton Kor-
Nenroston Pubemie-on
lybe^täoyt Sotalaivas-fnserimiestcn
Ja alinpseerien
ilmavoimien Ja rannikko-tnfcsen
sotamiesten ja ker-
> vakiti^sta sotapalvelas- !
yhdellä:vnodella. Näin o l -
bnomattava määrä eilisiä; jalr;
stOaita. talstelavatihU'^
tykkimlehlä, lentäjiä' ja
ebiä on nyt jo armeijan
puolella»! palannut perbeit^
lao, ranhanomaiseen l a -
sastyötaön.-;;.-'
Neirvostoliiton hallituksen
[tpiteille on koko neuvostokansa
[it; hsrväksymisensa j a niitä ter-koko
maailman edxstysmieli-isuus:;
Supistamalla omasta
taan armeijansa ; mieslukua
ktovaltion . pyrkimyksenä , oli
luottamuksen lujittamista
BD kesken, kestävän rauhan a i -
jiämista. Neuvostoliitolle ei tais.
seistulEsen. supistamisen puo- i
|le mikään suhdanneilmio, vaan
sen johdonmukaista periaat-politiikkaa.
, ,
Fen miesmäärän vapauttaminen
pistä voimista ja sen käyttä-kansantaloudessa
on subritetr
hestyneesti. harkitun suUnni-
•mukaan. '1^'ön antaminen' ar^
f a -vapautuneille ' 'tuhansille
Ile ei aibeuttanift mitaan .vai-sillä
Neuvostohitossa ei ole
ayyttä ollut eimä pitkaän:)^^^^
i K a i l d c i ' talousalat laajehtayat
|taansa> vuosi vuodelta; suorir
suuria teollisuuslaitosten ja
{alojen rakennustöitä. Sosialisr
tuotantoon tulee joka vuosi'
si mi:Joonaa uutta työnteki-;
|;yään päätöksen aseellisten vöi-supistamisesta
^Neuvostoliiton
us velvoitti liitto- ja autonomis-
Bsavaltojen teka- aluepiirien ja
Ien joh'tavat elimet samom kuin
I tuotantolaitosten ja virastojen
Jat järjestämään armeijasta'yalf.
leet työhön . viimeistään kuu-tn
kuluessa kotipaikalleen saa-irästä
lukien. Armeijasta va­pautuneille
annetaan toeidäu aaunafe
tinsa mukaisu, työtä, mutta ei «en
alempaa, mitä kulon suoritti ennen
sotapa veiukseen ä^tsumista. Niille
armeijasta yapautunelDe. jotka ha­luavat
n e ^ armeijasta vapautimeet iSmpl-mäsU
vastaan. Gorlovkassa, Statioos-
£a. Blakejerkassa. Lisitiäuuukisa^ ja
muis£a 4civihii][iteoUisuti$piireis^ on
armeijasta vapautuneita vartsn Jär-muuttaa
perheineen työhöni jestetyr lyhj-taikaisia tuotannollisia
muille paUdtakunnille. annetaan usei. 1 tansseja, joilla he voivat. toanUöa
ta aineeUisia etuisuuksia ja huojen-i heille mläulsan amamtlii. Monet en-nuksia.
Tahän mennessä
ni.sta, jotka fiiirrettlin vakinaisöta
armeijasta varaväkeen 640jOCO mie-on
enemmistö
mäivä
hea lukuun. Jo saanut tjötä tuotanto­laitoksissa
ja vu-astoissa. Heidän kes­kuudessaan
on miehiä, jotka ovat p a i .
veileet, nuehitysjoukoiEsa Itävallassa,
josta ne tuotim pois jo syyskuussa.
Osa Stalmgradm. Sverdlovskin, Har-kovm
ja muiden teolisuuskeskusten
tuotantolaitoknin tulleista sotilaista
on palvellut Port Arthurissa ja Pork­kalassa.
Mais'atettakoon mieleen, että
Tort Arthurin merisoiatnkiasema
on annetta' Kinaan kansantasa-vaUaUe
j a Suomessa ollut Porfc-kalan
sotatoklasema on likvidoi­tu
ennen määräaikaa, joten Neu-
T03toliitoUa ei nyt ole ybtaan so-
" tatukiasemaa muiden maiden
alueella.
Suuri joukko varaväkeen vapaute­tuista
sotilaista on tuUut työhön k i ­vihiiliteollisuuteen
: Moskovan, j a Do-netsin
alueen sekä - Kuznetskin h i i l i ­kaivoksiin,
Uralin ja Kauko-Idän
alolouhoksiin . . . . .
iKaksi kuukautta sitten A. Selinilla
olivat vie'ä ahkersantin olkalaput,
mutta nyt hän on kaivoskujien au­kaisijana
Oonetsm alueen Goriovkan
kaivoksessa n:o 19—20. Yhdessä b l i ­nin
kanssa full samaan kaivokseen
työhön paljon 'muita armeijasta va­pautuneita,
jotka sanomalehdissä j u l -
ikaisivat kirjeen varavakeen vapautu­neille
tovereilleen. 'Hyvät ystäväfi
he kirjoittivat, "tulkaa Donetsin kai­voksiin,
ette kadu kauppojanne. Työ­tä
on kaikille."
Työtä tosiaankin ruttää kaikUle
mm. myöskin kivihiiliteorisuudessa.
Neuvostoliiton kivihiiliteollisuuden
työntekijät tuottavat täUä hetkellä
kivihiiltä vuodessa noin 400 miljoonaa
tonnia j a lähimmän kahden—kahden
ja r puolen vuoden aikana kohotetaan
kivihiilen: tuotanto 500 miljoonaan
tonniin,
Donetsin kaivostyöläiset ovat ötta-
KIITOS
I Sydäniellirien kiitos kaikille jotka tulitte; meidän kotihnme.yllät-femääh
meitä Sudbtiryyn takaisin tulomme johdosta. Erikoinen
titos siitä arvokkaasta lahjasta ja mistä herkullisista syömisistä
K juomisista.'Kiitos Edwinillc kauniista ja mielihipainuvastapu-leesta.
KUtos osaUistuville: Tuula j a lapset, Selma ja Dave, Senja
Edwin, Aimo ja Carrie, Sanna ja pojat. Alice ja Oiva, Eino
Käkelä, Julius ja A i l i , Hilma ja Ensio, Sofia ja Jack, Rauha ja
|imo, Esther j a Toby, Siiri ja Arvo.
LEMPI JA EINO MÄKI
SYDÄMELLISET ONNITTELUMME
ELLI MURHBLLE
* <i hallen^ 60-vuotissyn1ymäpäivänsäjoh
toivottavat allamatnitut sukulaiset,
ystävät ja toverit:
Jussi Murre
Eva 'Mmre ^
Pat Cahoon j
E l i n 'ja Ralph
Eric j a V i
Anna Jarvis
E l i n liindberg
Ida Reih
L y y l i j a V . Niemi
,MUjaf j a J . Vataja
Saima j a Reino-Taipalus-
Sanni j a . S . Bratkow
Sofia Orondabl
E l v i Jaakkola
J^U Ja M . Vuori
Aino iPelander , ,
E l i ja h&ari Johnson
I d a Leppälä
Helmi Mäkelä
Irja Ja M a t t i Heiska
Hilma Ja E . Luomia ^
AiU j ä Victor KauppOa
Aino Ja John Lahti
L ^ l i Ja A . Merihehni
Vera j a V . Salo
' A l m a j a Jalmar H i ll
Vieno ja Henry Agren
Leo Agren *
A i l i ja Vilho Yrjölä
Hilja Ja O. Ojanperä
Helen ja E. Tarvainen
Martha j a O. Peltonen «i>
Elsa j a Tauno Meriläinen
Impi j a V. Tulonen
Inkeri ja B i l l Poole
G, Simdqvist
S i s a , Karen, E l l i Ja L . Latva
Kaisa j a M . Jalonen
Helmi ja Jussi Latva
Olga j a Reino Löfberg
Martha j a K . Kujanpää
Toini j a A. Rannikko
Aima Helmi
Berjha ja Mike
Aili ja N . Saukko
E l l i j a Eeli$ Hamlin
Aino j a i^ulo Äijö
Helmi j a A. Tervola
Tyyhe Ja K - X a t va
Pma ja H : Eönty
KIITOS
Lausun sydäiielliset'kiitokseni teiUe. ystävät ^ j a _ t p v m t k ^^
| u i t t«^SSn^ k a n f i s a n i « O - v u o t l ^ t y m a p a ^ a^
pämietkiltojcset niistä k a l l ^ rahalahjasta, J O UM
a Billy Poolille, Jo&a vaivojanne säästämättä ^TvoS^'^
äiJeslSÄ Kiitos mille Jotka ottivat osaa, vaan eivat vomeet
laapua e • . "
Kiitollisuudella teitä, kail&ia muistaen.
E L U MURHE ^ ONTARIO
tiset sotilaat tekevät jo nyt työtä ifri
senäiSKtL Sotamies Aleksei Ignatje»
vista on tullut hiilenlouhlja eräässä
Donetsin kaii^ksessa^ "Minä ansait­sen
IjBOq ruplaa kuulaudessa", kertoo'
Ignatjev,. Alkukuukausien anfiinksl se
el o'e huono paUka. «vaikka totttmeet
kaftfosmiehet hankkivat kolme kertaa
enemmän." -Donetsin alueella on jo
tullut timnetukä entinen sotamies L
Sivko, joka tekee työtä hlilikombai-nilia.
Hän peräityi ammattiinsa niin
nopeasti,: että ylittää jo n j ^ päivär^
norminsa Ja ansaitsee y l i 3/)00 rup^
laa kuukaudessa. "
Nuori uralilainen 'kaupunki Mezh-duretshensk
on Tsheljabinskin alueen
uuden kivihiUiteorisuu;^iirin keslniSa
Sinne on tullut työhön paljon^ a r ­meijasta
vapautuneita. Esimerkiksi
uuteen Tomusmskajan kaivokseen n:o
1—2 ovat tulleet työhön; entiset so­tilaat
Bogomolov; Nalegattsh. Krasar
vin; Batjkovym. Yhteensä' on tähän
kaivokseö^n viime: kuukausina tullut
työhön y l i 40 entistä sotamiestä; ker-:
santtia ja upseeria. Heistä ovat B u -
ralov, Sharifullin, Bushajev Ja S h u -
-valov valinneet kaivoskujien aukaisi­j
a n ammatin. Karamnov .ja Solovjev
£ähköa*an viilarin ammatin, - K r l v o -
palov, Tshugalski ja Pustovoi^louhi-jan
ammatin.
•Paljon on armeijasta, vapautxmeita
tullut työhön metallurgiseen teolli­suuteen:
Entisiä sotilaita on ottanut
työhön myöskin "ElektrostalJ-vtehdas
(Moskovan alueella): Heidän Joukoa-:
saan ovat palanneet entiseen tuotan^,
tolaitokseensa työhön terästyölälset
Sortrftin Ja v:asov. valssityöläineri
' Doroshenko, muottaaja St^haskin,
metallin vastaanottaja Belov ym; E n .
tisistä sotilaista, jotka ovatVESektros-talj"-
tehtaassa oppineet ensimmäi-sin
ammattinsa, mainittakoon vara-väen
upseerit .Artanov ja Golubev.
Ensinmainittu tulee ^hoitamaan mah­tavaa
kompressorikonetta j a Jälkim­mäinen
opettelee mekaanikon am­mattia.
.; Tuotantolaitokset luovat armeijas­ta
vapautuneille hyvät elinolot. Sama
"Elektrostalj"-tehdas on antanut kes­kikaupungilta
.erään parhaimman
asumta:öh6a' j^feiJastJT^aÄneideii
työntekijäin h a l t u u n . ' !^
jasta palanneet sotilaat cv. Jatkavat
opintojaan varsinaisen - työnsä .ohel-;
l a . Eräät heistä ovat menneet i l t a -
kouluim ja toiset metallurgisen kes­kikoulun
j a instituutin iltaosastoille.
Armeijasta vapautuneita on män­nyt
paljoto työhön konetehtaisiin. Ne,
joilla ei ole ollut ammattia, ovat
hankkineet sen välittömästi tuotan­tolaitosten
yhteyteen Järjestetyillä
kursseilla. Esimerkiksi Kuibyshevin
Itaupungin- "Avtotraktorodetalj"-teh-taassa
entiset sotilaat Viktor Zhalnin
j a . Anatoli -Urenov ovat oppineet te­kemään
työtä sähköjäljennösjyrsi-mellä
j a Pjotr Nikolajevon hankki­nut
sähkömiehen' ammatin. Ilyviä
työntekijöitä on tullut entisistä soti­laista
'Sokolovista, Batovista, Kuznet-sovista,
(Leashovista Ja monista muis­ta,
jotka ovat nyt työssä Sverdlovile
nimetyssä" työstökonetehtaassa 1*-
ningradissa.
Suuren työvoiman täydennyksen
ovat saaneet armeijasta >Uraihi. mnu
Sverdlovskitt. alueen tahtaat. Esimer­kiksi
entisiä sotilaita on nyt työssä
Kyshtymiii konepajassa: A. Jelisejev
on: autonkuljettajana. N ; Fashin Ja
J . Zarubin liippaajina. S: f t a o v sep­pänä,
y.». Krasilnikov j a V. Trolimov
sorvareina Jne.
<Uutta> ^övoimaa ovat saanet ax-meijasta
myöskin naftaa Ja metsä­teollisuuden
tuotantolaitokset^; monet
rakennustyömaat/kulkulaitos, kaup­pajärjestöt
jne.
Suuri määrä entisiä sotilaita , on
mennyt työhön maatalouteen, Neu'
Tostolakien mukaan sotapalvelukseen
kutsutut talonpojat Jäävät :kolhoo-sien
Jäseniksi Jia sotapalvelusajan
päättymisen jälkeen he. voivat pala-;
ta omaan kolhoosiinsa. Stavropolin
aluepiirissä on' palannut kolhoosiinsa
entinen sotilas V a s i U S b u ^ Täl­laisia
esimerkkejä on 'tuhansia.
Monet armeijasta vapautuneet ovat
halunneet l ä b t ^ raivaamaan; mtdis-maitai;
Kahden viime \vuoden aikana
NeuvostoläWa on 1^
selleiuudisipaita 30 miljoonaa heh­taaria,
^joille on perustettu iieljättä-sataa'
valtion ? viljataloutta, JTseiden
tällaisten (neovostotilojenv/^f^oiman
!fUr|«iult^F
jTonmfossa
maalhatHliit 24 p.
Tenmto. ~ Mldto»-n-kirjakauppa
iärjest«£ * : n 9*. |«i**ksi « o 1-5
fltapftivSUä Dumenvsa lOlO Gerald
St. E Itft^Toronton lujanfiyttdy».
{lAyt^elrsta tuTce demaan «siUä
tumiettujen CBMdalaistgn klrlaJlUatq
teokaia. laaja valikoima Mturxin k i r ­joja^
kirjattisuutta erinäisistä maista,
mm. Englannista. Venäjältä, U k r a i -
nasta ' Jä useammista slaavilaisista
maista. O ^ t e n kirjallisuutta tulee ole
-maan Neuvostoliitosta Ja Bulgariasta^
Samassa yhteydessä kaupataan my&s
käytettyjä ktfjoja.*
1 Tilaisuudessa: puhuu^^^C^
NeuvostolUton ystäv^sjärjestön pu­heenjohtaja
Syson Carter k:o 3; Bär
nen puheensa vaiheena on atomivoi­man
raifliaHisiin tarkoituksiin käyt-,
täminen.
Vapaufla fevittä-mään
Suur-
Toronfosäi
Toronto;.:—vlfaistenpäivän" juhlaa
vietetään Don-baalilla t k : n I L pnä^
Uoi.4 ip..Siellä~^on hyvä ohjelma;v"
Sirkka Salman ohjaama näytelmä-kappale
"Onni" esitetään t k : n 18.
pnä klo 4 ^ . ^ ,
. ; Vapauden?; levitysryntäyskomi^an
kokous on Don-haaUUa:tk:n : 11: pnä
klo 3 p'. Olisi hyvä. Jos sinne tuUsi
innokkaita henkilöltä Ja vielä p a ­rempi,
jos toisivat; uusia tilauksia Jo
tullessaan^ sillä^alku on :t>llut h'idasta
tääräsuiurkylässämme,:-Kokouksessa
.voimme joukolla löytää .keinoja. toi­minnan
tehostamiseksi.
;£elkäranganvmuod0stavat. «litiset^ so­tilaat.
Esimerkiksi Kazakfain iiodls^
mail'a «n "T^dovik" neuvostotila
Icaikkpin nuorin. Se sai alkunsa 125 er^
hieijasta. palanneesta>;; työntekijästä.
Entiset sotilaat ovat uusilla; neuvos-fotiloQIa
autohktlljettajinai - trakto-rinajaj&
a, kombainereina; talcennuB.:
Neuvostoliiton aseellisten viemien
vahvuutta on s o i s t e t t u 6<0/)0O mie­hellä;
Neuvostoihmiset ovat BU&miel.
iU oa ensisSJalnen m e t k f ^ o t t rat­kaistava
laytätaaStiMfm tfoIsEa eikä
pulleissa. S i ^ odottavat
Hyviä juli%
päästäisenä
Vancouver, B. C. Täällä lännellä
pitäisi Jo olla kevään tuntua ilmassa
mutta el yhtään sUtft näytä, sillä
vähän väliä saamme^ lumisad^utux}-
Ja . aivan^ kuin v talvima issa i Eiitöbän
se siitä kulteiikin pian seestyne,' sää­kin
kun aika rientää vielä eteenpäin,
AUekirjoittaneeUe oU siiuri yllätss
tässä päivänä muutamana, sain nir
mittain puristaa meidän TUttosepäm-me
A k i i Päiviön; Ja hänen: vaimonsa
kättä. Ife olivat matkalla Vancouve­rin
saarelle tyttärensä perheen luok­se.
He vaikuttivat hyvin pirteiltä
vanhuksilta ja^täynna elämää;'vaikka
,ovatlcixir;8ivuultaneetr'jo;v^
kymmentä ajat'sitten.'' Ölen useita
'Aktin'runoja esittänyt, ^sik^ o l i k in
mielenkiintoista nähd^^ tämä luke­mattomien
runojen - t e l ^ ä / : n
Joissa aina henkii lämmin sävy työ­väen
asialle. ^
Meidän JärJest^ihmlsten touhuissa
on menossa kaikenlaisUi Jotka on
suum^teltu ttilevan/pääsiäisjuhlan
ajaksiJ 7 Pitkänäperjantaina • on ; ne
suuret lahjavoittotanssit Ja sunnun -
taiksL harjoitellaan näytelmää " K a r ­jalan
kannaicsella^^ joten : onpa V i^uu-rella
yleisölläkin tilaisuus taasen tuHa
Clinton-haaUln; antamaan: kaimatuk-seW;
järJestömme tilaisuukslUe,; X
: Naisilla on~h'elaiiknan; 17:päi-väa
Utan» aenrapell-ilta Joka on
Jaetta~ siten, että CSJ:9'~B, C : n
raliie«si :'edtistajat'j antavat' <:fitloB-
; ioluenjanrl:^^pidetyn 20..ednstoja^
! ktAonksen asioista.; Hddän seloa-toksensa'
alkaa iäcäaällMn kello
7. :Ospa niMeiddfiitolsfä koalia
' ' mitä 'beHlä o n melUe henkilokofa-talsesti
kerrottavaa. -Nabet U r -
Jcdlee kahvin Ja alttcn voidaan
. Jatkaa: ntaa; yltjtelsten: semapellen
merfceis^'Saadaan kaksi odoniaa
« samallavTalvalla siis l u i k k t terve-tal^
VUtStn tilaisanteen.
Tervehtien. S, VL
Torönfon kuulumisia
Näin Torontossa, me elellään
Ja'^mukanxt\aina mennään.
1 Eikä. noita Joutoalkoja ,
taida liikoja olla kellään? "
TSä^lä Vaifeus-ldmen ryntäys
se sydämenasia lienee,
N i i n asiami^et haasteli, . . . .
j a he parhaiten een tlennee.
Lieklst£^ kuulin sanottin:
se toivottu lehti o n aina.
vaan Coffihiln Jutun tapaista
ei siihen t^rttlsi painaa,
; TaäUässzntymäpäivästä.puhutaan,
o n sankarianbn i Jänö,
Ja esir^Tusta huhutaan
no — sdiän on oiva keino.:
' O n näyttämiin palkeilta tulossa
" O n n i " Ja -«lilven aelkään".
Niitähän tietysti Jokainen
katsomaan <ne mennään, " '
Nyt aarinko jMlstaa |eaunllsti.;v
Ja kevään tuloftftinjbint,
Ubnet Tarimdan lattbusta mteksuu
Ja koddn aaannlsia puhuu.
"-1 '• :.y-''^'\'''--y"-:^ :'-'^''r.'f:- ''v^•
"Halla |k0koakses8a k u n istuttihi,
' monta^aatosta alkoi Itää^
Joka eaomen «nalliin farvftsis
meidän' ystävyysyiikko» jAmt -
Pusta
ja tänään
Kirj. Almes Csongar
«Cun hyvinkin viistoista vuotta sit­ten
matkustin junalla Pustan j-ää-kfaupunkiin
Debreceniin; tu'in maa­han,
joka uinui vielä suurelta osalta
k^kialkaisi&sa unelmissa.
Ikivanhat unkarilaiset kansanlau­l
u t kaikuivat vaunuosastooni. Kuljin
äänien perässä Ja löysin joukon m a a -
tyBläisiä, jotka olivat leiriytjneet laii:
turllle kuin joukko paimento^iisia —
he eivät ilmeisesti »iskaltautunect s i ­sään
vaunuun. Kxm he huomasivat
minut; lopettivat he lau!unsa ja pal­jastivat
päänsä tervehtien: 7<Hyvaä 11-
tea armollinen herra," Kaikki y r i -
. t l ^ e n i päästä heidän.kanssaan kes-:
kusteluun tyrehtyivät. Näille ; r a u ­koille
oli jokainen, jolla oli prässätyt
housut, korkeampi olento herrjEt j o i ^a
prmosta he — orjat — saattoivat
elää.
y'-;;^ elivät aivan suljetussa, maail­massa,
joka oli jäänyt; historiau'lises-
. f i kehityksestä satakunta vuotta jäi-;
<keen. He lauloivat vanhoja laulujaan
jotka olivat syntyneet' 18 :imen vuosi­sadan
alussa, kun kanssa taisteli seit­semän
vuoden ajan vapautensa puo-leste
sadunhohtoisen: sankarin Ferens
Rakoczin johdolla Hat>sburgeja vasr;
taan. He lauloivat vuoden 1848: val­lankumouksen
kum^akkaista päivis­tä,
.naissa he ylistivät Kossuthinjh
Petöfin hahmoja ja odottivat kaiho-ndelin
heidän uutta tulemistaan.
; Helpompaa kuin maata'ousproleta-riaatilla
ei ollut heidän kohtalotove­reillaan
teollisuuden alalla ''kolmen
miljoonan kerjäläisen" maassa. Hor.
thy-järjestelmä syntyi 1919 Neuvos-totasavallai
» sortmniseu' Jälkeen . j a
rakentui työläisiin ja talonpollOlri
kohdistuvasta vihasta; 25 Aruotta oli
kommunistinen puolue kielletty; Täl­lainen
tilanne vaikutti tuhoisasti.
Myös sivistyneistön elämä oli todcl-
Usta piinaa. Usein olivat ihmiset j o iL
la oli taskussaan tohtorin paperit,
iloisia jos he saattoivat «hankkia toi­meentulonsa
kadunpuhdistajina: tai
raitiovaununrahastajina.
TäUaisel'a todellisella UnkarUIa.
Jöttka ilmapiirin Gyula Illyes kirjas-,
saan "Pustan kansaa" n i i n mestaril­lisesti
on vanginnut, e l vallitseva Jär­jestelmä
luonnollisestikaan «aattanuti
kerskailla; Koska r Pustan kansan"^
kurjuus ei oUut: mikään sopiva käyn-tiköirtti
ulkomaita varten. ta^joi'.tiin
'"sTvTätyneeUe lännelle" Unkaria ro­manttisena
.'-Pustan maana^'. Jonkin­laisena
uudenaikaisin mukavuulcsin
varustettuna alkuperäisen - Ja koros*
tetustiv: patriarklUisen feodalismin
luonnonsuojelualueena.
Kukapa ei tuntisi, operettien Ja fil-^
mien' Unkaria. Jota edus^ia pusta
paimenineen, tokaj-viini; mustalaiset
j a paprika sekä yöllinen Budabest
temppermentikkalne. Juliskoineep,
mlsiä-ihmiset huvittelevat kuu uislssa
hotelleissa, klubeissa ja huviloissa 24
tuntia päivässä ja elävät ilmasta ja
rakkatidesta?
Todelliset ljuliskat ja marlskat e i ­vät
todellakaan ole vähemmän tem-peramentikkaita
kuin heidän esiku-r
vansa* häyttäntöllä j a : valkokankailla
Ja todelliset Janokset Ja miha*yt eivät
pane pumpulia korviinsa, kun mus­talaismusiikki
kaikuu—- mutta he te­kevät
työtä hiin aikaisemmin kuin
n y t k i n t e h t a i s s a , virastoissa, l a -
boratorioissa,\ kauppapöy tien takana
tai pelloilla; Ero on siinä, että ny­kyisin
Jullska.Mariska, Janos Ja MI-haly
ovat maan herroja.
Kun Jokin aika sitten uudelleen kä^
vin Unkarissa, )?elveni minulle uuden
vapaan; elämän ihanuus kokonaisuu­dessaan;
Sääty- Ja luokkaerot ovat
hävitetyt j a vapauden-ylpeä tunne
leimaa Jokainen magyaarin kasvot.
Unkari'alsten tervehdys kuuluu ny­kyisin
"Szabadsag". vapauaT Se on
pj-hä sana Unkarissa, MuodostaahsA^
Unkarin kansan historia katkeamat­toman:
ketjun vereen tukehdutettuja
vapaustaisteluja.
Kuuluisa "yhdeksänkulmainen sil­ta'
Hortobägy-pustalla lähellä Deb-recenlä
aa vielä paikoillaan j a pus­tan
hevospaimenet tarjoavat öisin
leiritulilla yhtä romanttisia kuvia
kuin aikaisemminkin. Mutta pustan
kansa-ohrottanutpustan>-omaan hal-^
lintaansa;; Pustalla ei ho
täfän hevosia vaan viheliään myös rii­siä.
U^nkarinnifiniarpeen tyydyttää
nykyisin oma tuotanto; Pustalta vie.
dään fa^ostcn ja mustalaislaujujen
ohella myös riisiä, kiitos kastelujär­jestelmän
rakentamisen.
Vain heljässä vuodessa kohosi
zalökiin kastelulaltos. joka vuodessa
kastelee y l i 100W>liehtäartä maata-
Mutta-iparemmin kuin kuivat:tosi­asiat
luonnehtii V n k a r i n ; maatalou­den
nou^Ua «e, että Horthyn herro­jen
aikaisille maatiloU'a Kenderessä
hykylsihiosuustoimlntatalonpojat vil­jelevät
puuvillaa. Joka on hyvin ko­tiutunut
UnkaiHn.
K u n olin käynniUähi tatkastanut
perusteelUBeati; puetan tasangon. Ui'
Iin Sztaiinvarösin kaupunkiin, iaka
on vasta rakennetta Ja Jossa on jo
2C0m asukasta. Vasta täällä tulin
vakuuttonetiicsi siltä, että Unkari, tä­mä
kerran takapajuinen maatalous­maa,
jonka teo^lisons oU feeikoeti ke­hittynyt,
oU muuttunut teräksen Ja
raudan maaksi. Jossa maatak>us on
korkealle iuSOUUy, . "
. Yksistään szt&linvaroisissa on pian
enemmän sulattoja : k u i n aikaisem­min
koko Unkarissa; Mu>ta lei aino­astaan
Stölinvaros ole raskaan teollis
suuden .keskus, vaan myfiskin muut
efisimmäisen vUslvuotlssuuimitelman
aikaansaannokset kuten vesivoima­laitos
tnotassa Ja kemiallinen laitos
Kazlnbardkassa todistavat Unkarin
ra^aanteollisuuden kehit<yksestä.
Järvienpaässä on
terveliditty NL-C
kauppasopimusta
' P o r t Arthur. Viime viikon lopul­la
täällä pidetyssä: Labor-Progressl-vc-
puolueen: piirijärjestöjen; edusta­jien
kokouksessa hyväksyttiin pää­töslauselma,
jossa elidotetean toimia
tettavaksi. ylelsäänestys luonnonkaa-sun
jakelukysymyksestä; Täätöslau-selma.
lähetettiin kaupunginvaltuus­tolle.
Kokous kääntyi.myös iJärvienpään
ja piirin imioiden' puoleen kehoittacn
niitä vilkkaampaan, toimintaan rau­han
Ja yleisen-aseistariisumisen puo­lesta.
Kokous :tervehtl äskettäin solmittua
Canadan ' j a Neuvostoliiton \alLita
kauppasopimusta hyötynä niin teoilla
suustyöläislllc kuin farmareillekin ja
erikolsestikinJärvienpään työläisille.
Jotka ovat elatuksensa hankkitniseksl
riippuvaisia viljan viennistä; Vielä
tarvittaisiin 'enemmän .tällaisia yri­tyksiä
Catmdan viljamarkkinoiden
laajentamiseksi kautta maailman,
että päättyisi nykyinen maataloudes­sa
vallitseva markkinoimj^kritsi:' ; •
— B, M .
Ateria maailman
Icafolla
Ne matkustajat, Jotka äskettäin len­sivät
Scandinavian Airlines :6ystemln
kuuluisilla Viking-koneilla Los A n ­gelesista
pohjoisnavan yli Kööpenhft'^
minaan, salvat tilaisuuden kokea: var­sin
erikoislaatuisen elämyksen^ 'sillä
3-A-S: l a r j o s i : ' ' Pohjoisnapareittinsä
ensimmäiscnävvuosipälvänäv.tavaUista
arvokkaamman Ja herkuillsemman
aterian;; niinvsanotun- kapteenin päi­vällisen
matkustejllleen; Julkaisenune
seuraavassa ;tuon.ttavalli)an'historial­lisen
päivällisen upean ruokalistan: r
.Venäläistä kaviaaria Ja strassbour-gilaista
hanhenmaksaa.- Lihalientä a
la Double, Juustotankoja.:: Pariloitua
nuorta kalkkunaa; L a j i ^ l t u j a vihan­neksia.
Perunoita a :1a. Parillenne;
Juustoja j a keksejä; Jälkiruoka: a la
Royal; : Herkkupaloja Mignardises.
Kahvia.'
Tämä oU S - A - 8 : n ensimmäisen luo­kan
matku8tajien;jluhlapäivälllnen, Jo­ka
aloitettiin yhtiön tarjoamalla l a ­sillisella
8hamppanjaa;iJokainen mat­kustaja
sai maljansa tyhjennettyään
pitää shamppanjalasin muistona, Ja
sitäpaitsi lasin kylkeen oli kullalla
upotettuna ruokalista ranskankie­lellä.
Koska turistiluokassa matkustami-^
nen': on huomattavasti huokeampaa^;
tarjoiltiin^siinä matkustaville seuraa­va
päivällinen:
Alkupalat a , l a Scandinave. Pari­loitua
rnuorta kalkkunaa. Lajiteltuja:
vihanneksia. Perunoita a l a Pärisien-ne.
Jälkiruoka a l a Viking, fCahvla,
TäUä historiallisella lennolla oli
muuten mukana myös kuuluisa tans­kalainen
säveltäjä Hans Schrelber. J o ­hon
dramaattinen matka y l i pohjois­navan
vaikutti -niin syvästi, että hän
heti Kööpenhaminaan päästyään sä­velsi
uuden kappaleen. Jolle hän a n ­toi
nimeksi"Polar Rhapsody". Tämä
^veUys e8ite'ttiin äskettäin Tanskan
Yleisradion toimesta, Josse^: yhteydes­sä
s2 myös levytettiin Ja pian se saa-teneen
markkinoille myös tälle manr
tereelle.-^
, E , K .
Pojah juottanusjesta
3 kk. vankilaan
Port Ar»hnr. — Täkäläisessä oikeu-dessav
/tuomittiin' viime ' mananteina
40-vuotlas John Sklnnaway Raith-nimiseltä
palkkakuntta!ta kolmeksi
kuukaudeksi pakkotyöhön syytettynä
siitä, että Oli antanut väkijuomia a l a -
ikäiseUe ijojalle,
Maakuntapoliiei - D , Porbes todisti
oikeudessa että syytetyn asunnolla oli
edellisenä lauantaina annettu viiniä
yksitoistavtiotlaalle pojalle.: Isä^^^l^^
si poUeanea puolenyön tienoissa:^lu­mikinoksesta
missä Jiän oli tiedotto­massa
tilassa. Sinä yönä oli 20 as-teetr'
pakkanen' <alapuolella hollan
P>/
Poika "sulatettiin" keittiön |iellan
luona — eikä hänessä sanota olevan
mitään vikaa, »
Pulliaisen armeijan Icenra^ kmSiut
N e u v o ^ l i f o n Punai-
•en armeijan tehdetsS Punalseifea
tAhdesfift jo*kaiatiln t U i t a l o a liutinen,
Josta «anottiin, vettä fcenraaUmaJuri
Ivan A^. KbokDlOv on kuollut lyhyen
ma vli Neuvostoliiton jsnkart oe^
kä palkittu kahdeUa Leninin J f t / t » l - . l ' ' '
JftUä Punaisen
kiUä..
täbden Jmtmtamer
U l f i l H l i i X f X l l l a suori»
S U O M E E N
Vt&RAILKAA JOPA 14 ERI KAtJPUNGISSA
I L M A N L X S A M A K S t l A l .
Nopea yölento Suomeen. SAS'iUa jäästä nippuinatta,> li-y^^;!;
saksi voitte nauttia erikoisedusta vierailla jopa 14 lisakaii--
pungissa, mukaanluettuina Oslo.. Kööpenhamina ja Tidc-holma
Helsingin menopaluulipullanne. MEKKAA NVT!
OTTAKAA YHTEYS MATKATOIMISTOON^I
I M E N O - P ^ U U L I P P V
HELSINKIINI: liiHiililfc^
turtstilookassa Nev YoriOsta ^/
m'. 1010 su Cathartne S t , Wt$t, Vi|
«Montreal^ P . q . .tlNlVenliy; e-87l6 ^
Tete, abniambfsne, — Kolmekym­mentä
kaivostyöläistä; ni^idien mukana
kaksi eurooppalaista, s a i ' eurniansa
täällä kivlhiilikalvokse&fia uipah^
tuneessa räjäbdytoessäfVlime per­jantaina.
Useita k^ostyölUsUt pa
edelleenkin kateissa; Moa^Mqoe: on
portugalin Itä-AMkam.'
Scandinavian Lento
O.K. Johnson & Co. Ltd.
Matkailutoimisto
697 B A Y ST.. TORONTO
Puhkun E M . e-948ft
••Ä*:::yip:;y£^
linjaa edustaa mm. >
Rijtarl Travel . r ' ;
SIatkallat«la}lsiU» C
7 OEDAB ST.. SVOtlUttY
PuheUn OS. 1; ;
>^ -N I
•MA
m
(S-22>
KUULUISIA
KÄÄNNÖSROMAAHEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN ^
L I ^ Y D O. D O U G L A S I N uusl. hcrkk& romaani ^
SOOBIVUA HINTA sm,
' Syksyn ensimmäinen myMky toi Hannah Parmaleen m r d i n per^.U-hees^
n. |kSyöhemminMarcia usein ihmetteli.n\lten beoUvatfcos*,,.'
kaan tulleet tofmeen Umaa tiäntä, Wardlt olivat erinomaisia inuorla ^
Ihmisiä, mutta he tarvitsivat llani)ahia saadakseen elämäänsft-;''-
selvyyttä j a Järjestystä. Slkä kysymys ollut italtv taloudenhoidoilta')
Ja raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oU paljon tärkeämpää.
— elämäntyylistä, oikeasta mihtautumlsesta'työhön; ihmisiin'.Ja^"-
}itseehiSÄ^tf;'*n'S:M
- (
PRA1?K O. SLAUOHTEJBr ' ^ , . ; ! , >'
810 8IVUA ^ , HINTA sm. 1855
Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääkäriromaanin .paiihaat b m l ^ l ^
naisuudet, mutta se on samalla intohimoinen rokkatasdraaipa Polt-« '
Jols-Amerlkan etelävaltioista. ' ' ' v - * ^
LIÖIN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY V
386 SrVUA ' , HINTA BIO, $2.fS'
* A l a n Paton tuli hyvin tunnfttuJrtI romaanlstaah' I I K E R A J S A^
TErrro M A A . Jolla hän vähässä ajassa loi maöUm^hlnecnsa.
Patonin,teinen romaonl L I I A N MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY lUmoftn
lukijansa yhtä väkevästi j a ehdottomasti. Bakenteensa t^kktut-'^
dessa Ja teeman voimakkuudessa'se yUttääkl»,edeltäjänsä./ ' ,
Kehyksenä on jäUeen fltelä-Afrlklca. tntttta tällä kermaa aiheena
on valkoisen miehen tragedia. -Nuori poUlsiluutnantU. vanhan, y i * ^
peän buurisuvun Jäsen, rikkoo maan aidtarint» Jaleppymättämlhtft
lakia. Jonka mukaan valkoisen miehen suhde värUUseeh nalsejN»
rangaistaan Julistamalla pannaan sekä syyllinen itse ett& koko,hattea
sukunsa. , ^ ' - .
Lumoava raiudcalalnen rakkausromaani ^ > ^ -
vtpÄEINEN SUUDELMA
^ K I R J , ALPHONBE DAI7DET
230SIVUA' ' HINTASID.IZÄ»^
Alphonse D a u d ^ kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mes-tareihln,
Jonka taide on valloittanut Ja yhä valloittaa lukijansa ->
kautta maaihnan. "Vilmehten suudelma".'Daudefn pääteos, p n hi-' '
kuttavan heikästi, sielukkaastl Ja samalla Johdonmukaisesti kerrottu
tarina nuoresta pariisittaresta. "Saphosta'V Ja rakkauden Icalkkt"
nielevästä intohhnosta. • *'
HEUEStt D. BOYLSTON; ^
CAROLA TEATiERrrrrrö
IMSiVUA HINTA S r o , |1J60
Helen D,'BoyIston on saavuttanut maalbnankuululsuuden sähraim''.
hoitajien elämää kuvailevilla HELBNA-kIrJoUlaan. Nyt sisar Hele« ,
nan ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun
sankarittareen Carola Pageen, Carola on teatteir&ärpäsen liurem^
nuori tyttö. Josta ajan mitään kehittyy tpdellinen nMt«UJätär. , /'
yy'M^
TAYLOR CALDWELL: - ' . :
VAPAUDEN MIEKKA
349 SIVUA " H I N T A SID, -
•Vapauden miekka" on uusi erinomainen näyte Caldwellln,mb:^V
kansatempaavasta kertomusteknlikasta, elegantista tyylistä Ja oival­lisesta
tyyppikuvauksesta. Kirjailija vie siinä lukijansa.RicheUeu»
ai^i^ieen Ranskaan, sen taisteluihin. Juonitteluihin Ja Jännltt&yyr* .
dessä vertaansa hakeviin seikkailuihin. Joita punoo toisiinsa liolsUt* <
vostl kuvattu rakkaustarina. v . ' H^
^ BAKETn SARJAN BOMAANTT lAr
HUIMAA JÄNNtrYSTÄ
MCK VANCE:
M l
172 SIVUA
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen selkkailuromaantr;
HINTA. sto.;iäito/^-. '
ARTHUR C. CLARKE:
ILMOJEN SAARET
Metkilllsiä seikkailuja. — Tieteellinen sejkkailuipmaanL , ; V '
164 S I VUA HiNTÄ sm. luia ^.
R O B E R T A . HE INL E 0 7 : mm
. RAKBTTILAIVAN KADETTI /
Tieteellinen seikkailuromaani ^ S e i k k a i l u j a tulevaisuudessa y^
213 SIVUA . HINTÄSIÖ. *2Ä»
?-:,.;'^S:^:iM»:eS
mm mssm^^r^^
i
m
m
mm